VASEK Forum 2-2006.indd - Vaasanseudun Kehitys Oy
12.09.2013 • Views
Share Embed Flag

VASEK Forum 2-2006.indd - Vaasanseudun Kehitys Oy

VASEK Forum 2-2006.indd - Vaasanseudun Kehitys Oy

VASEK Forum 2-2006.indd - Vaasanseudun Kehitys Oy

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
vasek.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

FORUM2/2006<br />

VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING<br />

s. 4<br />

Turvallista matkaa<br />

Pohjanlahdella<br />

Trygg färd i<br />

Bottniska viken<br />

Mikä liikuttaa kesällä<br />

Vaasanseudulla?<br />

Hur motionerar vi<br />

på sommaren?<br />

s. 10<br />

1<br />

s. 3<br />

s. 6<br />

Terassi ja vesi kuuluvat<br />

kesään<br />

Uteserveringar en del<br />

av sommaren<br />

Plastweld investoi rohkeasti uuteen<br />

Plastweld gjorde en modig investering<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN<br />

Hyvät lukijat<br />

<strong>Vaasanseudun</strong><br />

ruoho on vihreää<br />

Vanha sanonta ”ruoho on<br />

vihreämpää aidan takana” ei<br />

pidä paikkaansa – Vaasanseudulla<br />

menee nyt hyvin. Elinkeinoelämä<br />

on saanut piristysruiskeen, joka näkyy<br />

ja tuntuu sekä tuotannossa että palveluissa.<br />

Vauhti on kiihtynyt jopa siinä<br />

määrin, että osaavan työvoiman tarve<br />

on monella toimialalla kohta hälyttävä<br />

ja vaikeuttaa yritysten kehittymistä<br />

ja investointihalukkuutta. Tämän<br />

tavallaan positiivisen ongelman lääkitykseen<br />

on haettava yhdessä apua.<br />

Pelkkä lyhytnäköinen naapurikuntien<br />

ja -yritysten väen houkuttelu ei auta.<br />

Asian korjaamiseksi tarvitaan myös<br />

muutosta asenteisiin – duunareitten<br />

työ pitää nostaa arvoonsa. Maisterinpaperit<br />

avaavat ehkä ovia, mutta<br />

muurarinpaperit avaavat tällä hetkellä<br />

useampia.<br />

Seudullinen hevosharrastuskeskus<br />

on rakenteilla – ainakin meidän<br />

monien mielessä! <strong>VASEK</strong> on ottanut<br />

hankkeessa ilomielin aktiivisen otteen<br />

työkaluna. Toivomme saavamme paljon<br />

tietoa vaihtoehtoisista alueista ja<br />

toiminnallisista ideoista. Syksyn aikana<br />

saamme kartoitukset valmiiksi ja<br />

pääsemme varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen.<br />

Nyt meillä on todella loistava<br />

mahdollisuus nousta kärkipaikaksi<br />

uudenaikaisella hevosharrastajien ja<br />

-ammattilaisten ratkaisulla, jossa on<br />

paljon tilaa monille muillekin toimijoille.<br />

Vaasan kaupungin 400-vuotisjuhlavuosi<br />

näkyy seudullamme vahvasti.<br />

Puolustusvoimien valtakunnallinen<br />

paraati oli vasta alkua lukuisille tapahtumille,<br />

joita eri tahoilla järjestetään<br />

välillä jopa lordimaisessa humussa.<br />

Merenkurkulle heinäkuussa hyvin todennäköisesti<br />

myönnettävä maailman<br />

luonnonperintökohteen<br />

arvo houkuttelee seudulle<br />

matkailijoita runsain määrin.<br />

Pidetään yhdessä hyvä<br />

huoli kesävieraista ja annetaan<br />

heille kotiinviemisiksi<br />

hyvä kuva Vaasanseudusta<br />

eli mainostetaan sitä vihreää<br />

ruohoa muillekin!<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

Gräset är<br />

grönt i Vasaregionen<br />

Bästa läsare<br />

Det gamla ordspråket ”gräset<br />

är grönare på andra<br />

sidan” stämmer inte idag,<br />

för nu går det bra för Vasaregionen.<br />

Näringslivet har fått en uppiggande<br />

spruta som både syns och känns såväl<br />

inom produktionen som på servicesidan.<br />

Tempot har ökat så mycket att<br />

bristen på kunnig arbetskraft börjar<br />

vara oroande, vilket gör det svårare<br />

för företag att utveckla sig och påverkar<br />

även villigheten att investera. För<br />

att kunna hitta botemedel mot detta<br />

i vissa avseenden positiva problem,<br />

måste vi söka hjälp tillsammans. Det<br />

räcker inte enbart med att kortsiktigt<br />

locka folk från grannkommuner och<br />

grannföretag. Lösning kan nås genom<br />

en attitydändring: arbetare skall<br />

värdesättas högre. Magisterspappren<br />

öppnar kanske några dörrar men murare<br />

med betyg får arbete.<br />

Ett regionalt hästsportcentrum blir<br />

verklighet – eller så vill många av oss<br />

i alla fall! <strong>VASEK</strong> har med glädje tagit<br />

rollen som ett verktyg för projektet.<br />

Vi hoppas få mycket information om<br />

möjliga områden och verksamhetsidéer<br />

för ett sådant centrum. Under<br />

hösten färdigställs kartläggningar och<br />

den egentliga planeringen kan börja.<br />

Detta är en otroligt fi n möjlighet att<br />

bli ett modernt toppcentrum för hästintresserade<br />

och hästsportexperter<br />

där det fi nns även utrymme för fl era<br />

andra aktörers verksamhet.<br />

Vasa stads 400-årsjubileum framträder<br />

starkt i vår region. Försvarsmaktens<br />

nationella parad var bara<br />

början till de talrika evenemang som<br />

arrangeras på olika håll ibland med<br />

riktig Lordiyra. Kvarken kommer<br />

mycket sannolikt att bli ett världsnaturarv<br />

i juli och det kommer att<br />

locka mängder med turister till<br />

regionen. Vi skall ta hand om<br />

våra sommargäster och ge<br />

dem ett bra intryck av Vasaregionen<br />

att ta hem med<br />

sig – vi ska göra reklam för<br />

vårt gröna gräs!<br />

Mukavaa ja energistä kesää! Ha en trevlig sommar full med energi!<br />

Pekka Haapanen, Toimitusjohtaja / VD<br />

<strong>VASEK</strong><br />

2<br />

2/2006<br />

FORUM<br />

VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING<br />

Sisältö / Innehåll<br />

Pääkirjoitus / Ledaren 2<br />

Terassi ja vesi kuuluvat kesään 3<br />

Uteserveringar en del av sommaren 3<br />

Turvallista matkaa Pohjanlahdella 4<br />

Trygg färd i Bottniska viken 5<br />

Mikä liikuttaa kesällä Vaasanseudulla? 6<br />

Hur motionerar vi på sommaren? 7<br />

Tehokkaat toimitilat edistävät yritystoimintaa 9<br />

Effektiva lokaler främjar företagens verksamhet 9<br />

Plastweld investoi rohkeasti uuteen 10<br />

Plastweld gjorde en modig investering 11<br />

Puusepänverstaasta tulikin leipomo 12<br />

Snickarverkstaden blev bageri 13<br />

Seutu-uutiset / Regionnytt 14<br />

Parasta Vaasanseudulla on meri 17<br />

Det bästa i Vasaregionen: havet 17<br />

Miten yritykset kokevat <strong>VASEK</strong>in toiminnan 17<br />

Hur upplever regionens företag <strong>VASEK</strong>? 17<br />

CODE kehittää yritysten kilpailukykyä 18<br />

CODE förstärker företagens konkurrenskraft 19<br />

AKO: Uuden ohjelmaehdotuksen pääpainoalat 20<br />

RCP: Satsningsområden under den nya<br />

programperioden 20<br />

Tule mukaan alihankintamessuille! 21<br />

Kom med på underleverantörsmässan! 21<br />

<strong>VASEK</strong>in uusi hallitus / <strong>VASEK</strong>s nya styrelse 22<br />

<strong>VASEK</strong>in yhteyshenkilöt / Kontaktpersoner i <strong>VASEK</strong> 22<br />

Etsi oikea sivu ja voita lahjakortti 23<br />

Hitta rätt pusselbit och vinn ett presentkort 23<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> Valtikka 24<br />

Vasaregionens Spira 24<br />

Julkaisija / utgivare<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> <strong>Kehitys</strong> <strong>Oy</strong> <strong>VASEK</strong><br />

Vasaregionens Utveckling Ab <strong>VASEK</strong><br />

Päätoimittaja / chefredaktör<br />

Pekka Haapanen<br />

Toimitusneuvosto /<br />

redaktionskommitté<br />

Päivi Elina Alasjärvi<br />

Anita Ismark<br />

Veli-Matti Laitinen<br />

Kim Mäkynen<br />

Pekka Mäkynen<br />

Anne Pennström<br />

Virpi Viertola<br />

Johanna Haveri<br />

Tekstit / texter<br />

Viestintä <strong>Oy</strong> Prowomedia<br />

Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2006.<br />

Följande nummer utkommer i oktober 2006.<br />

Taitto / ombrytning<br />

Mainostoimisto Pointer<br />

Paino, jakelu /<br />

tryck, distribution<br />

UPC Print<br />

Painos / upplaga<br />

55 400 kpl/st<br />

ISBN 952-5149-97-8<br />

PL / PB 810, 65101 Vaasa / Vasa<br />

Puh. / Tfn (06) 2828 320<br />

fax (06) 2828 328 | info@vasek.fi<br />

www.vasek.fi

TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVAT: PEKKA MÄKYNEN<br />

Terassi ja vesi<br />

kuuluvat kesään<br />

Ilmojen lämmetessä ihmiset kuoriutuvat talvipuvustaan.<br />

Elinpiiri avartuu, kun ulkona voi<br />

oleilla enemmän ja samalla myös kanssaihmisten<br />

kanssa seurusteleminen helpottuu.<br />

Tavataan terassilla, toivottavat<br />

Strand-Möllen yrittäjät!<br />

Vi syns på utserveringen! önskar<br />

Strand-Mölles företagare.<br />

Kesäkausi tuntuu myös<br />

ravintola-alalla, kun kesäterassien<br />

sesonki alkaa<br />

toukokuussa. Vappuna terassilla<br />

käyminen on tietysti pakollinen<br />

rituaali, mutta kesän lämmettyä<br />

terassilla käymisestä voi jo nauttia.<br />

Ulkoilmassa ja veden äärellä<br />

nautittuna ateria maistuu kesällä<br />

parhaiten.<br />

Edessä<br />

ensimmäinen sesonki<br />

Molpelaisen Strand-Möllen yrittäjät<br />

odottavat ensimmäistä sesonkiaan<br />

innokkaina. Pitkän ja<br />

monimuotoisen ravintola-alan<br />

kokemuksen hankkineet yrittäjät<br />

Cecilia Moliis, Joel Hyyriö<br />

sekä Johanna ja Mika Ilvoranta<br />

ostivat ravintola Strand-<br />

Möllen liiketoiminnan viime<br />

elokuussa. Yrittäminen ei pelota<br />

nelikkoa, sillä he ovat tottuneet<br />

tekemään töitä yhdessä. Useamman<br />

osakkaan kesken jaettuna<br />

työmäärä ei pääse kasvamaan<br />

liian suureksi ja vilkkaana kesäaikana<br />

ulkopuolisia työntekijöitä<br />

palkataan tarpeen mukaan.<br />

Viime vuonna elokuu oli<br />

lämmin ja antoi esimakua siitä,<br />

millaista työ tulee olemaan<br />

kesällä. Aivan Moikipään rannassa,<br />

”Molpe strömmenissä”<br />

sijaitseva ravintola Strand-Mölle<br />

on kokenut täydellisen uudistumisen.<br />

Tilat on remontoitu<br />

ja uusien yrittäjien myötä myös<br />

ruokalista ja palvelut ovat uudistuneet.<br />

Strand-Mölle tarjoaa lounaita<br />

läpi vuoden, mutta kesäisin<br />

asiakasmäärä moninkertaistuu.<br />

Kesällä asiakkaita palvellaan ravintolan<br />

ja rantaterassin lisäksi<br />

elintarvikkeita myyvässä grillikioskissa.<br />

Strand-Möllestä voi<br />

tilata myös kokous- ja cateringpalveluja.<br />

Yhteistyössä Molpen<br />

kyläyhdistyksen kanssa markkinoidaan<br />

ryhmille rantasaunaa<br />

ja ohjelmapalveluja.<br />

3<br />

Uteserveringar en<br />

del av sommaren<br />

Då vädret börjar bli varmare tar vi av oss våra<br />

vinterdräkter. Reviret blir större och vi blir helt<br />

enkelt mer sociala i och med att man har möjlighet<br />

att vara ute i friska luften.<br />

Sommarsäsong märks även<br />

i restaurangbranschen<br />

från och med maj, då<br />

många uteserveringar öppnas.<br />

Att besöka en ”terass” på första<br />

maj hör ju till, men när det blivit<br />

varmare kan man faktiskt njuta<br />

av att sitta på en uteservering.<br />

På sommaren smakar maten<br />

bäst då man äter ute vid vatten.<br />

Redo för första säsong<br />

Företagarna på Strand-Mölle i<br />

Molpe är ivriga inför sin första<br />

säsong. Med lång och mångsidig<br />

erfarenhet inom restaurangbranschen<br />

i bagaget köpte<br />

Cecilia Moliis, Joel Hyyriö<br />

samt Johanna och Mika Ilvoranta<br />

Strand-Mölle i augusti<br />

2005. Kvartetten är inte rädd<br />

för företagande, eftersom de<br />

är vana med att arbeta tillsammans.<br />

Arbetsmängden blir inte<br />

alltför stor då den delas mellan<br />

fl er delägare. Under livligaste<br />

sommaren anställs utomstående<br />

enligt behov.<br />

I fjol var det varmt ännu i<br />

augusti, vilket gav försmak på<br />

hur arbetet kommer att vara på<br />

somrarna. I väntan på sommarsäsongen<br />

har en totalrenovering<br />

av lokalerna gjorts, och de nya<br />

företagarna har även förnyat<br />

matsedeln och tjänster som de<br />

erbjuder.<br />

Strand-Mölle är öppen<br />

lunchtid hela året, men på somrarna<br />

fl erdubblas antalet kunder.<br />

Då betjänas kunder förutom på<br />

restaurangen och på uteserveringen<br />

också i grillkiosken som<br />

säljer livsmedel. Strand-Mölle<br />

erbjuder även mötes- och cateringtjänster.<br />

I samarbete med<br />

Molpe byaråd marknadsförs<br />

strandbastun och programtjänsterna.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

Turvallista matkaa<br />

Pohjanlahdella<br />

Bothnia VTS-keskus näkee reaaliajassa<br />

kaikki merellä liikkuvat kauppa-alukset<br />

Vaasan Meripelastusyhdistys sai viime kesänä käyttöönsä<br />

uuden pelastusveneen. Wärtsilä Rescue on<br />

lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden ja liikkeellä<br />

yli 1 000 tuntia vuodessa. Aluksella päivystää viikonloppuisin<br />

myös SPR:n ensivastehoitaja.<br />

Vähäiset resurssit eivät aina ole huono asia. Vaasassa varojen<br />

niukkuus on tiivistänyt meriliikennettä valvovien viranomaisten<br />

yhteistyötä ja johtanut tilanteeseen, josta kaikki hyötyvät.<br />

Vaasan Palosaarella, virastotalossa<br />

toimiva Bothnia<br />

VTS-keskus (Vessel<br />

Traffi c Service) valvoo kauppaalusten<br />

kulkua Pohjanlahdella.<br />

Tutkat ja kamerat välittävät<br />

Torniosta Kristiinankaupunkiin<br />

ulottuvalta valvonta-alueelta<br />

reaaliaikaista kuvaa valvomon<br />

monitoreihin. Liikenteellisesti<br />

vilkkain on Merenkurkku, jonka<br />

läpi kulkee Suomen ja Ruotsin<br />

satamiin noin 10 000 alusta<br />

vuodessa.<br />

Vaasan yksikkö poikkeaa<br />

Suomen neljästä muusta VTSkeskuksesta<br />

siinä, että se toimii<br />

samoissa tiloissa meripelastuskeskuksen<br />

kanssa. Bothnia VTSkeskuksessa<br />

merenkulkulaitos<br />

ja meripelastuksesta vastaava<br />

rajavartiolaitos ovat yhdistäneet<br />

voimansa. Laitteet on hankkinut<br />

vastuuviranomainen merenkulkulaitos,<br />

ja niitä valvovat 12<br />

operaattoria ovat rajavartiolai-<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

toksen työntekijöitä.<br />

– VTS-operaattori ”vaihtaa”<br />

sinisen lakkinsa vihreään, kun<br />

hoidettavaksi tulee pelastustehtävä,<br />

kapteeniluutnantti ja<br />

Länsi-Suomen merivartioston<br />

meripelastuslohkokeskus Vaasan<br />

(MRSC Vaasa) päällikkö<br />

Matti Salokorpi kertoo. Muualla<br />

Suomessa meripelastusyksiköt<br />

ja VTS-keskukset toimivat<br />

erillään. Vaasassa aikaa ei kulu<br />

sekuntiakaan viestin välitykseen<br />

keskukselta toiselle.<br />

Meripelastustoimien johtaminen<br />

kuuluu rajavartiolaitokselle.<br />

Pohjanlahden alueella<br />

etsintä- ja pelastustoimia johtaa<br />

meripelastuslohkokeskus Vaasa.<br />

Sen toiminta-alue on sama kuin<br />

VTS-keskuksen: valvottavaa<br />

merialuetta riittää noin 700 kilometrin<br />

pituudelta.<br />

– Bothnia VTS-keskus toimii<br />

hiukan samaan tapaan kuin<br />

lennonjohto, Salokorpi selittää.<br />

Vasa Sjöräddningsförening fi ck en ny räddningsbåt<br />

i somras. Wärtsilä Rescue ligger<br />

startklar dygnet runt och är ute till havs över<br />

1000 timmar om året. På helgerna har räddningsbåten<br />

med även Finlands Röda Kors<br />

vårdare för första akutomhändertagande.<br />

4<br />

Tutkakuvista nähdään, mitä<br />

aluksia on merellä ja satamissa.<br />

Keskus välittää aluksille tietoa<br />

turvalliseen liikkumiseen vaikuttavista<br />

asioista, kuten merenkulkulaitteiden<br />

kunnosta, sääolosuhteista<br />

ja muista merellä<br />

liikkujista. VTS-keskus välittää<br />

myös luotseille tietoa siitä, milloin<br />

alukset tarvitsevat luotsia.<br />

Rajavalvonta ja siihen liittyvät<br />

alusten tarkastukset kuuluvat<br />

merivartioston tehtäviin.<br />

Tarkastukset hoidetaan yhdessä<br />

poliisin ja tullin kanssa. – Vuosittain<br />

tehdään kymmenittäin<br />

perusteellisia tarkastuksia, joissa<br />

on mukana 25 miestä ja 4 koiraa,<br />

Vaasan merivartioalueen<br />

varapäällikkö, kapteeniluutnantti<br />

Timo Hissa kertoo.<br />

Auttaminen on yhteistyötä<br />

Pohjanlahden alueella on vuodessa<br />

runsaat 200 meripelastustehtävää.<br />

– Pelastustehtävät<br />

talvella meren jäällä ovat myös<br />

meripelastustehtäviä, mutta jos<br />

esimerkiksi isäntä lyö kesämökillä<br />

kirveellä polveen, hänen<br />

TEKSTI: ANNE KYTÖLÄ<br />

KUVAT: MIKKO LEHTIMÄKI<br />

PEKKA MÄKYNEN<br />

kuljettamisensa hoitoon katsotaan<br />

sairaskuljetukseksi eikä<br />

meripelastustehtäväksi, Salokorpi<br />

kertoo. Tavoitteena on<br />

hälyttää nopeimmin saatavilla<br />

oleva apua paikalle ja varmistaa<br />

potilaan asianmukainen kuljetus<br />

ja ensihoito.<br />

Hätään joutunut saa apua<br />

joko valtakunnallisesta hätänumerosta<br />

112 tai meripelastuksen<br />

omasta, valtakunnallisesta hälytysnumerosta<br />

0204 1000. Vaikka<br />

avunpyyntö välitetäänkin<br />

hätänumerosta meripelastuskeskukseen,<br />

Salokorpi suosittelee<br />

meripelastuksen numeron tallettamista<br />

matkapuhelimeen.<br />

– Me olemme asiantuntijoita<br />

tulkitsemaan merellä sattuvan<br />

hädän laatua, ja tiedämme heti<br />

resurssit, joita meillä on käytössä<br />

auttamiseen.<br />

Viranomaisten rinnalla merihätään<br />

joutuneita auttavat<br />

esimerkiksi vapaaehtoiset meripelastusseurat<br />

ja Suomen Punaisen<br />

Ristin Vapaaehtoinen<br />

pelastuspalvelu Vapepa. Lääkäri-<br />

ja pelastushelikopteri Peteä<br />

käytetään sairaankuljetus- ja<br />

etsintätehtävissä. Talvella etsinnöissä<br />

auttavat vapaaehtoiset,<br />

tehtävään koulutetut moottorikelkkayhdistysten<br />

jäsenet.<br />

Meripelastuksen valtakunnallinen<br />

hälytysnumero<br />

Sjöräddningstjänstens riksomfattande<br />

alarmnummer<br />

0204 1000<br />

Yleinen hätänumero<br />

Allmänna nödnumret<br />

112

Vaasalaiset sukellusseurat Bothnia<br />

Gulf Divers ja Delfi n ry. auttavat<br />

silloin, kun tarvitaan apua<br />

vedenalaisiin etsintä- ja tarkastustöihin.<br />

– Voimme käydä esimerkiksi<br />

tarkistamassa, millaisia vaurioita<br />

moottoriin tai potkuriin tuli<br />

karilleajosta tai käymme katsomassa,<br />

onko meren pohjassa<br />

kulkeva sähkö- tai vesijohto hyvässä<br />

kunnossa, Bothnia Gulf<br />

Diversin sukeltaja Tommi<br />

Hartman kertoo. Varsinaisia<br />

korjaustöitä harrastajapohjalta<br />

toimivat sukellusseurat eivät voi<br />

tehdä, vaan työ on tilattava alan<br />

yrittäjiltä.<br />

Molpelaiset palkittiin<br />

Suomen Meripelastusseura palkitsee<br />

vuosittain ansioituneen<br />

meripelastajan tai vapaaehtoismiehistön<br />

Vuoden Meripelastaja<br />

–tittelillä. Viime vuonna tittelin<br />

sai Bredskär Juniorin miehistö<br />

Molpesta.<br />

Mats Stormblad, Jens Norrgård<br />

ja Jonas Österberg pelastivat<br />

6.9.2005 Vaasassa<br />

Sundominlahdella kaksi moottoriveneestä<br />

mereen pudonnutta<br />

ihmistä varmalta kuolemalta.<br />

Tilanteessa oli kyse sekunneista,<br />

koska veden varaan joutuneet<br />

olivat uupuneita, pahasti alilämpöisiä<br />

ja ilman pelastusliivejä.<br />

Viranomaiset ovat yhdistäneet<br />

voimansa Vaasassa: Bothnia VTSkeskus<br />

toimii samassa tilassa<br />

meripelastuskeskuksen kanssa.<br />

Valvontavuorossa on luutnantti<br />

Anssi Somppi.<br />

Trygg färd i Bottniska viken<br />

Bothnia VTS ser i realtid alla handelsfartyg som är ute på havet<br />

Det är inte alltid bara dåligt<br />

med knappa resurser. I Vasa<br />

har de intensifi erat samarbetet<br />

mellan myndigheterna<br />

som övervakar sjötrafi ken<br />

och lett till nytta för alla.<br />

Bothnia VTS-centralen<br />

(Vessel Traffi c Service)<br />

vid ämbetshuset i Brändö,<br />

Vasa, övervakar fartygstrafi<br />

ken i Bottniska viken. Radarapparater<br />

och kameror sänder<br />

bild från Torneå till Kristinestad<br />

i realtid till monitorerna i centralen.<br />

Trafi ken är som livligast<br />

i Kvarken, som passeras årligen<br />

av ca 10 000 fartyg på väg till<br />

hamnarna i Finland och Sverige.<br />

Vasaenheten är den enda<br />

av Finlands fem VTS-centraler<br />

som fi nns i samma lokaler med<br />

en sjöräddningscentral. Vid<br />

Bothnia VTS har sjöfartsverket<br />

och gränsbevakningsväsendet,<br />

som ansvarar för sjöräddning,<br />

förenat sina krafter. Apparaturen<br />

har anskaffats av sjöfartsverket,<br />

den ansvariga myndigheten,<br />

och den övervakas av 12<br />

I Vasa har myndigheter förenat<br />

sina krafter: Bothnia VTS-centralen<br />

fi nns i samma lokaler med<br />

sjöräddningscentralen. Löjtnant<br />

Anssi Somppi övervakar.<br />

5<br />

operatörer som är anställda vid<br />

gränsbevakningsväsendet.<br />

– En VTS-operatör ”byter”<br />

sin blåa mössa mot en grön då<br />

det blir aktuellt med ett räddningsuppdrag,<br />

berättar kaptenlöjtnant<br />

Matti Salokorpi,<br />

chef för Västra Finlands sjöräddningscentral<br />

Vasa (MRSC<br />

Vasa). På andra håll i Finland är<br />

sjöräddningsenheter och VTScentraler<br />

avskilda från varandra.<br />

I Vasa går meddelandet<br />

från den ena centralen fram till<br />

den andra i under en sekund.<br />

Ledning av sjöräddningsuppdrag<br />

hör till gränsbevakningsväsendet.<br />

I Bottniska viken<br />

leds spanings- och sjöräddningsuppdrag<br />

av MRSC Vasa. Övervakningsområdet<br />

är det samma<br />

som VTS-centralens: ca 700 km<br />

hav.<br />

– Man kunde säga att Bothnia<br />

VTS-centralen opererar<br />

på samma sätt som fl ygtrafi kledning,<br />

förklarar Salokorpi. I<br />

radarbilder ser man vilka fartyg<br />

som befi nner sig till sjöss och i<br />

hamnarna. Centralen förmedlar<br />

information om faktorer som är<br />

av betydelse för fartygens säkra<br />

framförande såsom väderleksförhållandena<br />

och om den övriga<br />

trafi ken. Likaså informerar<br />

centralen lotsarna när ett fartyg<br />

behöver lotstjänster.<br />

Gränsbevakning och fartygskontroll<br />

är sjöbevakningens uppgifter.<br />

Kontroller utförs tillsammans<br />

med polisen och tullen.<br />

– Varje år gör vi tiotals grundliga<br />

kontroller med 25 män och 4<br />

hundar, berättar kaptenlöjtnant<br />

Timo Hissa, vice befälhavare<br />

för Vasa sjöbevakningsområde.<br />

Hjälp genom samarbete<br />

Varje år genomförs ca 200 sjöräddningsuppdrag<br />

i Bottniska<br />

viken. – Räddningsuppdrag på<br />

isen på vintern räknas nog som<br />

sjöräddningsuppdrag, men om<br />

en farbror hugger sig med yxan<br />

i knäet på villan klassas det som<br />

sjuktransport att få honom till<br />

vård, berättar Salokorpi. Syftet<br />

är att tillkalla den hjälp som<br />

kommer snabbast till platsen<br />

och säkra sjuktransport på ett<br />

för situationen adekvat sätt samt<br />

akutvård.<br />

Den som råkat i nöd får<br />

hjälp antingen via det allmänna<br />

nödnumret 112 eller sjöräddningens<br />

eget riksomfattande<br />

larmnummer 0204 1000. Även<br />

om nödsamtal från havet styrs<br />

från nödnumret till sjöräddningscentralen,<br />

rekommenderar<br />

Salokorpi alla att spara sjöräddningens<br />

larmnummer i sin mobil.<br />

– Vi är experter på att tolka<br />

nödlägen till sjöss, och vi vet<br />

genast vilka resurser vi har till<br />

förfogande.<br />

Parallelt med myndigheter<br />

hjälper till exempel frivilliga<br />

sjöräddningsföreningar och<br />

Finlands Röda Kors Frivilliga<br />

räddningstjänst Vapepa dem<br />

som råkat i sjönöd. Läkar- och<br />

räddningshelikopter Pete används<br />

för sjuktransport och<br />

spaningsuppdrag. På vintertid<br />

hjälper snöskoterföreningars<br />

frivilliga medlemmar, som är utbildade<br />

för uppgiften, till i spaningar.<br />

Dykföreningar Bothnia<br />

Gulf Divers och Delfi n rf. i Vasa<br />

kommer till hjälp när det behövs<br />

utföras spanings- och kontrolleringsuppdrag<br />

under vatten.<br />

– Vi kan dyka och kontrollera<br />

till exempel hurudana skador<br />

motorn eller propellerna har<br />

lidit till följd av grundkörning<br />

eller checka att el- eller vattenledningen<br />

i havsbottnet är i bra<br />

skick, berättar Bothnia Gulf Divers<br />

dykare Tommi Hartman.<br />

Dykföreningar för amatörer<br />

får inte utföra egentliga reparationsarbeten<br />

utan de arbeten<br />

skall beställas av fackmänniskor<br />

inom branschen.<br />

Molpebor belönades<br />

Finlands Sjöräddningssällskap<br />

utnämner varje år en meriterad<br />

sjöräddare eller frivillig besättning<br />

till Årets Sjöräddare.<br />

Förra året utdelades titeln till<br />

Bredskärs Juniors besättning i<br />

Molpe. Mats Stormblad, Jens<br />

Norrgård och Jonas Österberg<br />

räddade två personer från en<br />

säker död 6.9.2005 på Sundomviken<br />

i Vasa. Personerna hade<br />

fallit överbord från en motorbåt<br />

och det var frågan om bara<br />

några sekunder, eftersom de var<br />

utmattade, med stark hypotermi<br />

och utan fl ytvästar.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: KALLE LYDMAN<br />

Monet harrastuspaikat ja -kerhot sulkevat<br />

ovensa kesäisin tai ainakin supistavat tarjontaansa.<br />

Lomien ja muiden kesäkiireiden takia<br />

niihin ei riitä harrastajia. Jotain ihmiset kuitenkin<br />

harrastavat myös kesäaikana, sillä ei saaressa<br />

tai kesämökillä jaksa koko kesää lomailla.<br />

Maan möyhentämisen<br />

ja kesän kunnostustöiden<br />

lomaan<br />

haetaan vaihtelua erilaisista liikuntamuodoista,<br />

joita kesällä<br />

mieluiten harrastetaan ulkona.<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> kuntien nettisivuilla<br />

on laajasti esitelty kesäisiä<br />

liikuntamahdollisuuksia<br />

ja vapaa-ajan toimintaa, ja valinnanvaraa<br />

on puistojumpasta<br />

laskuvarjohyppyyn.<br />

Seurojen kirjo on suuri<br />

Vaasanseudulla on kymmenittäin<br />

urheiluseuroja, jotka liikuttavat<br />

asukkaita aina vauvasta<br />

vaariin. Osa urheiluseuroista on<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

monialaisia seuroja, joiden jaostot<br />

tarjoavat mahdollisuuden<br />

harrastaa eri lajeja. Suuri osa<br />

seuroista on kuitenkin syntynyt<br />

yhden lajin ympärille. Urheiluseuratoiminta,<br />

varsinkin junioritoiminta,<br />

rakentuu pitkälti vapaaehtoisen<br />

talkootyön varaan:<br />

uskolliset vanhemmat valmentavat<br />

ja muonittavat pieniä urheilijoita<br />

ja rahoittavat näiden<br />

harrastustoimintaa erilaisilla<br />

tempauksilla.<br />

Perinteisesti urheiluseurat<br />

toimivat kuntakohtaisesti, mikä<br />

kasvattaa seurojen lukumäärää.<br />

Seurakentän pirstaleisuutta lisää<br />

myös se, että monissa lajeissa<br />

piirijärjestöt on jaettu kielen<br />

6<br />

Mikä<br />

liikuttaa<br />

kesällä<br />

Vaasanseudulla?<br />

mukaan. Piirien rajat eivät<br />

myöskään välttämättä noudata<br />

maakunta- tai seutukuntarajoja,<br />

vaan toiminnallisesti yhtenäisellä<br />

alueella voi olla useampi piiri.<br />

Vaasanseutu futaa<br />

Harrastajamäärillä mitattuna<br />

Vaasanseutu – kuten koko<br />

Pohjanmaan maakuntakin – on<br />

jalkapalloilun luvattua maata.<br />

Jalkapallo on yhtä suosittua niin<br />

suomen- kuin ruotsinkielisten<br />

harrastajien keskuudessa. Suomen<br />

palloliiton Vaasan piirin<br />

tilastojen mukaan <strong>VASEK</strong>in<br />

10 kunnan alueella on yhteensä<br />

3819 eri-ikäistä lisenssipelaajaa.<br />

Niiden lisäksi lajia harrastaa lukematon<br />

joukko takapihan pallonpotkijoita.<br />

Lisää ”futareita” tulee mukaan<br />

seurojen junioritoimintaan<br />

koko ajan. Monilla seuroilla<br />

alkaa olla jo vaikeuksia saada<br />

riittävästi harjoitusaikoja liikuntapaikoille.<br />

– Viime syksynä tehdyn ky-<br />

selyn mukaan 75 prosenttia vastanneista<br />

vaasalaisista seuroista<br />

tarvitsisi lisää harjoitusaikoja,<br />

kertoo Suomen palloliiton Vaasan<br />

piirin piirijohtaja Jukka<br />

Rautakorpi.<br />

Suuri harrastajamäärä selittänee<br />

osaksi myös sen, että näinkin<br />

pieneltä seudulta liigatasolla<br />

pelaa kaksi joukkuetta: Vaasan<br />

palloseuran miesten joukkue<br />

Veikkausliigassa ja FC Sportin<br />

joukkue naisten SM-sarjassa.<br />

Pallo hallussa<br />

Liigatasolla pelataan Vaasanseudulla<br />

myös lentopalloa. Lentopalloliigassa<br />

pelaava Vaasan<br />

Kiiston miesjoukkue sai seurakseen<br />

Laihian Lujan naiset, nykyiset<br />

Laihian Lujattaret, jotka<br />

nousivat liigaan tänä keväänä.<br />

Vaikka lentopallolla on pitkät ja<br />

menestyksekkäät perinteet Vaasanseudulla,<br />

lajin harrastaja- ja<br />

katsojamäärät jäävät huomattavasti<br />

jalkapalloa alhaisemmiksi.<br />

Kesällä lentopallon harrastajat<br />

saavat vaihtelua, kun ilmat

Virallisten harrastajalukujen perusteella<br />

jalkapallo on suosituin<br />

liikuntamuoto Vaasanseudulla<br />

ja koko Pohjanmaan maakunnassa.<br />

Enligt offi ciell statistik om antalet<br />

spelare är fotboll den populäraste<br />

motionsformen både i Vasaregionen<br />

och hela landskapet<br />

Österbotten.<br />

lämpenevät ja rantalentopallosarjat<br />

ja -turnaukset käynnistyvät.<br />

Esimerkiksi Vaasassa<br />

Tropiclandian rannassa pelataan<br />

”beachia” kesäkuun alusta<br />

lähtien joka keskiviikko. Nämä<br />

pelit on tarkoitettu kovatasoisille<br />

pelaajille. – Heinäkuussa käynnistyy<br />

kesäsarja, johon on ilmoittautunut<br />

harrastajatasoisia<br />

puulaakijoukkueita. Näitä pelejä<br />

voi tulla seuraamaan Tropiclandian<br />

Paradise Beachille maanantaisin,<br />

tiistaisin ja torstaisin,<br />

sanoo Vaasan Isku Powerin puuhamies<br />

Kari Vedenjuoksu.<br />

Globaalien urheilulajien joukossa<br />

Suomen kansallispeli pitää<br />

sitkeästi pintansa. Vaikka <strong>Vaasanseudun</strong><br />

pesäpalloinnostus ei<br />

enää olekaan aivan takavuosien<br />

tasolla, lajilla on uskollinen<br />

harrastajajoukko. Tällä hetkellä<br />

Vähänkyrön Viestin naiset pelaavat<br />

1-sarjassa, samoin Vaasan<br />

Mailan miehet.<br />

– Pesäpallo potee ajoittain<br />

pelaajapulaa myös perinteisesti<br />

vahvoilla pesisseuduilla. Ehkä<br />

ratkaisu ongelmaan löytyisi, jos<br />

pesäpallo löisi itsensä läpi suurilla<br />

kaupunkiseuduilla, miettii<br />

Erkki Teppo, Vaasan Mailan<br />

puheenjohtaja.<br />

Aktiiviharrastajien määrän<br />

laskusta huolimatta pesäpalloa<br />

pelataan yhä paljon kouluissa,<br />

myös ruotsinkielisillä alueilla,<br />

vaikka se onkin aina mielletty<br />

suomenkielisten harrastukseksi.<br />

Kentälle vai metsään<br />

Myös yleisurheilulla on vankkumaton<br />

kannattajajoukkonsa. Eri<br />

seurojen ylläpitämät yleisurhei-<br />

”Jalkapallo on yhtä<br />

suosittua niin suomen-<br />

kuin ruotsinkielistenharrastajien<br />

keskuudessa”<br />

lukoulut houkuttelevat joka vuosi<br />

toimintaan mukaan pääasiassa<br />

kouluikäisiä lapsia ja nuoria. Jokaisesta<br />

ikäkausiryhmästä pieni<br />

joukko jatkaa yleisurheilua vielä<br />

sisulisävuosienkin jälkeen, mutta<br />

monelle yleisurheilukoulu toimii<br />

ponnahduslautana muiden liikuntaharrastusten<br />

pariin.<br />

Suunnistus on Vaasanseudulla<br />

suosittu harrastuslaji, mitä<br />

todistaa mm. iltarastien suuri<br />

suosio. Esimerkiksi torstaisin<br />

järjestettävillä Vaasarasteilla käy<br />

jopa 200 suunnistajaa illassa. IF<br />

Femman ja Vaasan suunnistajat<br />

ovat vuorotellen Vaasarastien<br />

järjestelyvastuussa. Mukana on<br />

myös Vähänkyrön Viesti. Tiistai-iltaisin<br />

voi lähteä suunnistamaan<br />

vaikka Laihian Lujan tai<br />

Malax IF:n iltarasteille.<br />

Kuka tahansa voi aloittaa<br />

suunnistamisen harrastamisen,<br />

sillä auttavallakin kartanlukutaidolla<br />

pystyy aloittamaan. Lisäksi<br />

seurat järjestävät koulutusta vasta-alkajille.<br />

– Suunnistaminen<br />

on edullinen liikuntamuoto, joka<br />

sopii kaikille luonnossa liikkumisesta<br />

pitäville, sanoo iltarastien<br />

yhteyshenkilö Kaija Lähdekorpi<br />

IF Femmanista.<br />

Ohjaamatonta<br />

liikunnan harrastusta<br />

Suomalaisten ylivoimaisesti suosituin<br />

liikuntamuoto on kävely,<br />

sauvoilla tai ilman. Siihen ei<br />

tarvita ohjausta ja sitä voi harrastaa<br />

milloin itselle sopii. Sama<br />

pätee myös pyöräilyyn ja muutamassa<br />

vuodessa suosiotaan<br />

kasvattaneeseen rullaluisteluun.<br />

Erityisesti kesään sopiva liikuntamuoto<br />

on uiminen, sillä silloin<br />

sitä pääsee harrastamaan ilman<br />

sisäänpääsymaksua lukuisilla<br />

uimarannoilla. Vesien lämmettyä<br />

kuntouimarit katoavatkin<br />

uimahalleista ja suuntaavat rantavesiin.<br />

Yksi hauskimmista liikuntalajeista<br />

on tanssi. Tanssiurheilun<br />

harrastajamäärät ovat kevään<br />

Tanssi tähtien kanssa -buumin<br />

myötä hieman nousseet. Kesäisin<br />

tanssilavoilla käy kuitenkin<br />

moninkertaisesti enemmän satunnaisia<br />

parketin valloittajia,<br />

sillä tanssilavat ja Suomen kesä<br />

kuuluvat yhteen. Vaasanseudulla<br />

voi taipua tangoon tai hypellä<br />

humppaa esimerkiksi Kalliojärven<br />

lavalla tai Maalahden<br />

Åminnessa.<br />

7<br />

Hur motionerar<br />

vi på sommaren?<br />

Många idrottsplatser och -klubbar stänger sina<br />

dörrar för sommaren eller åtminstone drar<br />

ned på utbudet. Detta eftersom det inte fi nns<br />

tillräckligt med motionsintresserade, för sommarsysslor<br />

och semestrar tar sin tid. Någon<br />

sysselsättning är det ändå bra att ha; inte vill<br />

man ju bara ligga i hängmattan på villan hela<br />

sommaren.<br />

Som omväxling till trädgårdsarbete<br />

och reparationer<br />

söker vi oss till olika<br />

former av motion utomhus.<br />

Vasaregionens kommuner listar<br />

på sina webbsidor möjligheter<br />

för vad man kan göra på sin fritid<br />

på sommaren. För motionshungriga<br />

fi nns det mycket att<br />

välja mellan, allt från parkgymnastik<br />

till fallskärmshoppning.<br />

Ett stort antal föreningar<br />

I Vasaregionen fi nns tiotals<br />

idrottsföreningar som erbjuder<br />

motionsmöjligheter för människor<br />

i alla åldrar. En del av föreningarna<br />

har sektioner för olika<br />

grenar men största delen koncentrerar<br />

sig på en idrottsgren.<br />

Idrottsföreningar, speciellt deras<br />

juniorverksamhet, bygger till en<br />

stor del på talkoarbete: trogna<br />

föräldrar tränar och förser de<br />

unga idrottarna med mat och<br />

även arrangerar olika jippon för<br />

att fi nansiera ungarnas hobby.<br />

Av tradition verkar idrottsföreningar<br />

i sin egen kommun,<br />

vilket naturligtvis ökar antalet<br />

föreningar. En faktor som också<br />

bidrar till splittringen är att i<br />

många grenar har distriktsindelning<br />

gjorts enligt språket.<br />

Distriktsgränser följer nödvändigtvis<br />

inte landskaps- eller ekonomiska<br />

regionens gränser utan<br />

ett funktionellt enhetligt område<br />

kan ha fl er distrikter.<br />

Fotis är pop i Vasaregionen<br />

Mätt i antalet spelare är Vasaregionen,<br />

såsom hela landskapet<br />

Österbotten, fotbollens förlovade<br />

land. Fotboll är lika populärt<br />

bland svensk- och fi nskspråkiga.<br />

Enligt Finlands Bollförbunds statistik<br />

om Vasa distrikt fi nns det<br />

sammanlagt 3819 licensspelare<br />

i de 10 <strong>VASEK</strong>-kommunerna.<br />

Därutöver sparkar otaliga andra<br />

boll för skoj på bakgårdar.<br />

Föreningarna får ständigt<br />

nya juniormedlemmar. Många<br />

klubbar har redan svårigheter<br />

med att få tillräckligt med träningstider.<br />

– I höstas frågade vi<br />

Vasaklubbarna om deras situation<br />

med träningstider och träningsplatser.<br />

Sjuttiofem procent<br />

av de som svarade behöver mer<br />

träningstider, berättar Jukka<br />

Rautakorpi, distriktschef för<br />

Finlands Bollförbunds Vasa distrikt.<br />

Det stora antalet fotbollspelare<br />

ger en delvis förklaring till<br />

det faktum att en så här liten<br />

region har två lag på liganivån:<br />

Vaasan palloseuras herrlag<br />

i Veikkausliiga och FC Sport<br />

damlaget i FM-serien.<br />

Bollen under kontroll<br />

I Vasaregionen spelas även volleyboll<br />

på liganivån. Vaasan<br />

Kiistos herrlag spelar i ligan,<br />

och nästa säsong spelar också<br />

Laihian Lujattarets damlag som<br />

nykomlingar i ligan. Trots att<br />

volleyboll har långa och framgångsrika<br />

traditioner i regionen,<br />

har sporten betydligt mindre<br />

spelare och åskådare än fotboll.<br />

Varma vädret fl yttar även volleybollspelarna<br />

utomhus då beachvolleyserier<br />

och -turneringar<br />

startas. På Tropiclandias strand<br />

i Vasa, till exempel, spelar man<br />

”beach” varje onsdag fr.o.m.<br />

början av juni. Matcherna är<br />

avsedda för spelare på hög nivå.<br />

– I juli startas sommarserien för<br />

amatörlag. Alla kan komma och<br />

se på de här matcherna, som<br />

spelas på Tropiclandia Paradise<br />

Beach på måndagar, tisdagar<br />

och torsdagar, säger Vaasa Isku<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

KUVA: LENTOPALLOLIITTO<br />

Powers eldsjäl Kari Vedenjuoksu.<br />

Bland dessa globala idrottsgrenar<br />

står Finlands nationalsport<br />

enträget på sig. Även om<br />

boboll inte lockar riktigt lika<br />

många fantaster i Vasaregionen<br />

som förut, har spelet sina trogna<br />

anhängare och spelare. I sommar<br />

spelar Vähänkyrön Viestis<br />

damlag och Vaasan Mailas herrlag<br />

i division 1.<br />

– Boboll lider tidvis av spelarbrist,<br />

också i de regioner där<br />

boboll av tradition är stark. En<br />

lösning på problemet kunde hittas<br />

om boboll blev populärt i de<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

stora stadsregionerna, funderar<br />

Erkki Teppo, ordförande för<br />

Vaasan Maila. Trots att antalet<br />

aktiva bobollsmänniskor har<br />

minskat, spelas boboll fortfarande<br />

mycket i skolorna, också<br />

i svenskbygder, även om det alltid<br />

betraktats som fi nskspråkigas<br />

sport.<br />

På idrottsplanen<br />

eller i skogen<br />

Friidrott har en fast grupp anhängare.<br />

Föreningarnas friidrottsskolor<br />

lockar varje år främst<br />

barn och unga i skolåldern. En<br />

8<br />

liten grupp i varje åldersklass<br />

fortsätter idrotta efter junioråren,<br />

men för många är friidrottskolan<br />

en språngbräda in i<br />

andra idrottsgrenar.<br />

Orientering är populärt i Vasaregionen,<br />

vilket bevisas bl.a.<br />

av den stora populäriteten av<br />

motionsorientering. Skärmträffen,<br />

till exempel, som arrangeras<br />

på torsdagar, samlar till och<br />

med 200 orienterare per kväll.<br />

IF Femman och Vaasan suunnistajat<br />

turas om att arrangera<br />

Skärmträffen. Vähänkyrön<br />

Viesti deltar också i arrangemangen.<br />

På tisdagkvällarna kan<br />

Yleensä kaksihenkisillä joukkueilla<br />

pelattava beach volley<br />

eli rantalentopallo tuo kesäistä<br />

vaihtelua lentopalloon. Tähän<br />

liikuntamuotoon voi tutustua<br />

esimerkiksi hotelli Tropiclandian<br />

Paradise Beachilla.<br />

Beach volley, som spelas med<br />

tvåmannalag, ger variation i volleyboll.<br />

På sommaren spelas det<br />

på Tropiclandia Paradise Beach,<br />

dit alla intresserade kan komma<br />

och följa med matcherna.<br />

” Fotboll är<br />

lika populärt<br />

bland svensk-<br />

och fi nskspråkiga.<br />

”<br />

man pröva på Laihian Lujas eller<br />

Malax IF:s kvällsorientering.<br />

Vem som helst kan börja<br />

orientera eftersom det räcker<br />

med att man kan läsa karta någorlunda.<br />

Dessutom arrangerar<br />

föreningar nybörjarkurser. –<br />

Orienteringen är ett förmånligt<br />

sätt att hålla sig i form och den<br />

passar för alla som gillar att vara<br />

ute i naturen, berättar Kaija<br />

Lähdekorpi, IF Femmans kontaktperson<br />

för Skärmträffen.<br />

Motion på egen hand<br />

Den allra populäraste motionsformen<br />

bland fi nländarna är<br />

att promenera, med eller utan<br />

stavar. Man behöver inga instruktioner<br />

eller speciella tider<br />

utan man tar en promenad precis<br />

när man vill. Samma gäller<br />

cykling och rullskridskoåkning,<br />

som blivit mycket populärt under<br />

de senaste åren. Simning är<br />

typisk sommarmotion och det är<br />

också billigt att simma: ingen inträdesavgift<br />

till badstränder. När<br />

vattnen blivit varmare lämnar<br />

konditionssimmare den varma<br />

simhallen och hoppar i vatten<br />

på simstränder.<br />

En av de roligaste motionsformerna<br />

är dans. Antalet ivriga<br />

dansfantaster har stigit i och<br />

med att man har fått följa med<br />

kändisarnas danstävlingar på<br />

teve. På somrarna samlar dansbanor<br />

ändå fl erdubbelt mera<br />

tangokavaljerer. I Vasaregionen<br />

far de danssugna till Åminne eller<br />

Kalliojärvi, till exempel.

<strong>VASEK</strong>in yhteistyökumppaneita: <strong>Oy</strong> Vaasa Parks Ab<br />

Tehokkaat toimitilat<br />

edistävät yritystoimintaa<br />

<strong>VASEK</strong>in toiminnalle<br />

on ominaista yhteistyö<br />

monen eri<br />

organisaation kanssa.<br />

Yksi <strong>VASEK</strong>in tärkeistäyhteistyökumppaneista<br />

omistajien ja<br />

toiminnan rahoittajien<br />

ohella on <strong>Oy</strong><br />

Vaasa Parks Ab, jonka<br />

omistamassa kiinteistössä<br />

<strong>VASEK</strong> toimii.<br />

<strong>Oy</strong> Vaasa Parks Ab edistää<br />

omalta osaltaan<br />

seudun yritystoimintaa<br />

mm. kehittämällä yritysalueita<br />

yhteistyössä Vaasan kaupungin<br />

kanssa sekä tarjoamalla yritysten<br />

käyttöön ajanmukaisia ja<br />

tarkoitukseen sopivia toimitiloja.<br />

Vaasa Parksin omistajia ovat<br />

Teknologiakeskus <strong>Oy</strong> Merinova<br />

Ab, <strong>Oy</strong> Wedeco Ab, Vaasan<br />

kaupunki ja Finnvera <strong>Oy</strong>j.<br />

– Vaasa Parks toimii yhteistyössä<br />

<strong>VASEK</strong>in kanssa myös<br />

muulla tavoin kuin vuokranantajana,<br />

muistuttaa toimitusjohtaja<br />

Ulla Mäki-Lohiluoma.<br />

– Me esimerkiksi markkinoimme<br />

yhdessä <strong>VASEK</strong>in kanssa Vaasaa<br />

ja tätä seutua erinomaisena<br />

etabloitumispaikkana muualla<br />

toimiville yrityksille, hän toteaa.<br />

<strong>VASEK</strong>s samarbetspartners: <strong>Oy</strong> Vaasa Parks Ab<br />

9<br />

Vaasa Parks tunnetaan parhaiten<br />

Vaasa Airport Park -alueella<br />

sijaitsevista Futura-teknologiataloista,<br />

joissa myös <strong>VASEK</strong>in<br />

toimitilat ovat. Sataprosenttisesti<br />

käytössä olevien Futura-talojen<br />

lisäksi Vaasa Parks rakentaa ja<br />

hallinnoi myös muita yritysten<br />

tarpeisiin räätälöityjä tiloja.<br />

– Producta I on hyvä esimerkki<br />

yritysten tarpeisiin räätälöidystä<br />

toimitilasta, jollaisia olemme<br />

valmiit suunnittelemaan ja rakentamaan<br />

myös jatkossa, sanoo<br />

Mäki-Lohiluoma.<br />

Vaasa Airport Parkissa on<br />

kovasti kysyntää sekä toimisto-<br />

että tuotantotilalle. Vaasa Parksilla<br />

onkin tällä hetkellä suunnitteilla<br />

useita rakennushankkeita.<br />

– Koska aika suunnittelupöydältä<br />

valmiiksi rakennukseksi on<br />

Effektiva lokaler främjar<br />

företagens verksamhet<br />

<strong>VASEK</strong>s verksamhet<br />

bygger på samarbete<br />

med olika organisationer.<br />

Den fysiska<br />

miljön för <strong>VASEK</strong><br />

erbjuds av <strong>Oy</strong> Vaasa<br />

Parks Ab som vid<br />

sidan om delägarna<br />

och fi nansiererna är<br />

en av <strong>VASEK</strong>s viktiga<br />

samarbetspartners.<br />

<strong>Oy</strong> Vaasa Parks Ab främjar<br />

regionens företagsverksamhet<br />

för sin del<br />

bl.a. genom att utveckla företagsområden<br />

i samarbete med Vasa<br />

stad och erbjuda moderna och<br />

ändamålsenliga företagslokaler<br />

för regionens företag. Vaasa<br />

Parks ägs av Teknologicentrum<br />

<strong>Oy</strong> Merinova Ab, <strong>Oy</strong> Wedeco<br />

Ab, Vasa stad och Finnvera.<br />

– Vaasa Parks samarbetar<br />

med <strong>VASEK</strong> också på andra<br />

sätt än att vara hyresvärd, påminner<br />

Vaasa Parks vd Ulla<br />

Mäki-Lohiluoma. – Tillsammans<br />

med <strong>VASEK</strong> marknadsför<br />

vi, till exempel, regionen som ett<br />

utmärkt etableringsställe för företag<br />

som är verksamma på andra<br />

orter, konstaterar hon.<br />

Vaasa Parks är bäst känd för<br />

Futura-teknologihusen i Vaasa<br />

Airport Park, där också VA-<br />

SEK har sina lokaler. Förutom<br />

Futura-husen, som har en beläggningsgrad<br />

på 100 procent,<br />

bygger och förvaltar Vaasa<br />

Parks också andra lokaler som<br />

är skräddarsydda för företag.<br />

– Producta I är ett bra exempel<br />

på en företagslokal som är byggt<br />

precis efter företagens önskemål,<br />

och fortsättningsvis är vi beredda<br />

att planera och bygga sådana<br />

hus, fortsätter Mäki-Lohiluoma.<br />

Efterfrågan på både kontors-<br />

och produktionslokaler är stor i<br />

Vaasa Airport Park. För tillfället<br />

har Vaasa Parks fl era byggprojekt<br />

under planering. – Eftersom<br />

tiden från planeringsbordet<br />

till en färdig byggnad är längre<br />

än den period under vilken fö-<br />

pidempi kuin yritysten toimitilatarpeiden<br />

ilmenemisperiodi,<br />

joitakin toimitiloja tulisi olla reservissäkin,<br />

tietää sekä rakentamiseen<br />

että yritysten kehittämiseen<br />

uransa aikana perehtynyt<br />

Mäki-Lohiluoma.<br />

Mäki-Lohiluoma toivoo<br />

myös, että Vaasa Parksin Vaasan<br />

kaupungin alueelle ja <strong>VASEK</strong>in<br />

muille <strong>Vaasanseudun</strong> kunnille<br />

toteuttamat vapaiden toimitilojen<br />

toimitilarekisterit yhdessä<br />

palvelisivat mahdollisimman<br />

hyvin tilavaihtoehtoja etsiviä<br />

yrityksiä.<br />

retagens behov på lokaler kan<br />

ändra, skulle det vara viktigt att<br />

alltid ha några lokaler i reserv,<br />

betonar Mäki-Lohiluoma, som<br />

under sin karriär har insatt sig i<br />

både byggandet och företagsutveckling.<br />

Mäki-Lohiluoma hoppas på<br />

att Vaasa Parks register över lediga<br />

företagslokaler i Vasa stad<br />

och <strong>VASEK</strong>s register över lediga<br />

företagslokaler och -tomter<br />

i de andra kommunerna i Vasaregionen<br />

tillsammans betjänar<br />

så bra som möjligt företag som<br />

söker olika alternativ.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

TEKSTI: ANNE KYTÖLÄ<br />

KUVAT: PEKKA MÄKYNEN<br />

Plastweld<br />

investoi<br />

rohkeasti<br />

uuteen<br />

Vähäkyröläinen muovituotteita valmistava<br />

Plastweld <strong>Oy</strong> otti runsas vuosi sitten rohkean<br />

askeleen ja investoi kaksi kertaa liikevaihtonsa<br />

verran uuteen tekniikkaan ja uuteen tuotantoon.<br />

Investointi oli rohkea, mutta<br />

ei tyhmänrohkea. Toimitusjohtaja<br />

Jussi Timonen<br />

laskeskelee vajaan kahden<br />

miljoonan euron suuruisen<br />

investoinnin nelinkertaistavan<br />

liikevaihdon neljässä vuodessa.<br />

Plastweldin viime vuoden liikevaihto<br />

oli reilut 800 000 euroa.<br />

– Uuteen tuotantoon siirtyminen<br />

oli välttämätöntä, sillä<br />

vanhan tuotannon kasvunrajat<br />

oli saavutettu, Arto Alho, yksi<br />

yhtiön kolmesta pääomistajasta<br />

sanoo.<br />

Vuonna 1998 perustettu yritys<br />

aloitti valmistamalla säätösalaojakaivoja.<br />

Vanhan tuotannon<br />

tuotteita – joiden tuotanto<br />

jatkuu uuden rinnalla – ovat<br />

esimerkiksi turvetuotannon tarpeisiin<br />

valmistettavat erikoisosat<br />

sekä sadevesikaivot ja erikoisputkistot,<br />

joita käytetään muun<br />

muassa sikaloiden lannanpoistojärjestelmissä.<br />

Tuotannon uudistamista<br />

ryhdyttiin harkitsemaan vuoden<br />

2004 loppupuolella, ja samaan<br />

aikaan alettiin etsiä yhtiöön uusia<br />

henkisiä voimavaroja. Niitä<br />

saatiin, kun tiet osuivat yksiin<br />

sapattivuottaan viettäneen Jussi<br />

Timosen kanssa. Timonen siirtyi<br />

KWH Pipe Suomen johtotehtävistä<br />

Plastweldin toimitusjohtajaksi<br />

ja osakkaaksi vuoden<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

2005 alussa.<br />

Pohdintojen ja tiedustelujen<br />

jälkeen Plastweldissa päädyttiin<br />

siihen, että tulevaisuus on rotaatiovalutekniikassa,<br />

joka mahdollistaa<br />

monenlaisten muovituotteiden<br />

valmistuksen. Uusi kone<br />

ja oppi sen käyttöön haettiin<br />

ulkomailta. Päätöksiä helpotti<br />

vahva toimialaosaaminen ja<br />

rotaatiovalutekniikalla toteutettavien<br />

tuotteiden markkinoiden<br />

kasvu.<br />

Yhtiölle suunniteltiin kokonaan<br />

uusi tuoteperhe: asumisjätevesien<br />

puhdistukseen<br />

haja-asutusalueilla tarkoitetut<br />

tuotejärjestelmät, jotka koostuvat<br />

erikokoisista säiliöistä ja<br />

muista tuotteista. Ensimmäisen<br />

kahden kuution kokoisen saostussäiliön<br />

muotoiluprojekti<br />

toteutettiin yhteistyössä Länsi-<br />

Suomen Muotoilukeskus Muovan<br />

kanssa. Suunnittelu- ja<br />

muotoilutyössä Plastweld on<br />

verkostoitunut useiden eri osaajien<br />

kanssa.<br />

Uudet tuotteet ja uusi tekniikka<br />

saatiin käyttöön nopeasti.<br />

Suunnittelusta toteutukseen kului<br />

aikaa vain reilu vuosi. – Päätöksenteon<br />

nopeus on pienen<br />

yrityksen etu, Timonen sanoo ja<br />

kehuu samalla projektiin osallistuneiden<br />

kumppaneiden, kuten<br />

TE-keskuksen, Finnveran ja<br />

10<br />

muiden rahoittaja- ja yhteistyökumppaneiden<br />

toimintaa. Plastweldissä<br />

hyvin tehdyn valmistelutyön<br />

ansiosta päätöksenteko<br />

sujui jouhevasti muuallakin.<br />

Lupaavat<br />

kasvunäkymät<br />

Noin puoli miljoonaa euroa<br />

maksanut rotaatiovalukone antaa<br />

yritykselle mahdollisuuden<br />

toimia monipuolisena alihankkijana<br />

erilaisille yhteistyökump-<br />

Toimitusjohtaja Jussi Timonen<br />

laskeskelee vajaan kahden miljoonan<br />

euron suuruisen investoinnin<br />

nelinkertaistavan liikevaihdon<br />

neljässä vuodessa.<br />

Vd Jussi Timonen beräknar att<br />

investeringen på ca två miljoner<br />

euro kommer att fyrdubbla omsättningen<br />

inom fyra år.<br />

paneille. Ensimmäiset alihankintasopimukset<br />

on jo solmittu.<br />

– Hankkimallamme koneella<br />

voidaan valmistaa erikokoisia<br />

tuotteita, myös hyvin suuria kappaleita.<br />

Se on sektori, jolla on<br />

ollut tähän asti rajallisesti kapasiteettia<br />

Suomessa, Timonen<br />

kertoo.<br />

Kasvua haetaan myös ulkomailta.<br />

Ensin suunnataan Ruotsiin<br />

ja muihin Pohjoismaihin,<br />

sitten Baltiaan ja kenties Venäjälle.<br />

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen vihki toukokuussa rotaatiovalukoneen<br />

käyttöön. Pekkarista avustivat nauhan leikkaamisessa<br />

Plastweldin hallituksen jäsen teollisuusneuvos Jouko Ketola ja Arto<br />

Alho, yksi Plastweldin omistajista. Plastweldin muut pääosakkaat, Lenni<br />

Heinonen ja toimitusjohtaja Jussi Timonen seuraavat sivummalta.<br />

Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen invigde rotationsgjutningsmaskinen<br />

i maj. Pekkarinen assisterades i bandklippningen<br />

av Plastwelds styrelsemedlem, industrirådet Jouko Ketola samt Plastwelds<br />

ägare Arto Alho, Lenni Heinonen och vd Jussi Timonen.

– Etsimme tässäkin partnereita,<br />

joiden kautta myynti tapahtuisi.<br />

<strong>VASEK</strong> tukee<br />

muutoksessa<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> kehitysyhtiö<br />

<strong>VASEK</strong> on myös tukemassa ja<br />

auttamassa Plastweldiä muutoksissa.<br />

Yritysasiamies Kari Huhta<br />

kertoo, että aluksi tehtiin<br />

yrityksen peruskartoitus, joka<br />

auttoi näkemään Plastweldin<br />

kasvu- ja kehitysmahdollisuudet.<br />

Huhta avustaa myös selvityksissä,<br />

jotka liittyvät Plastweldin<br />

ulkomaankauppaa koskeviin<br />

suunnitelmiin ja markkinointitutkimuksiin.<br />

Suuren investoinnin jälkeen<br />

Plastweldissä vedetään hetki<br />

henkeä, ja tervettä kasvua<br />

tavoitellaan askel kerrallaan.<br />

Plastweldissa on tällä hetkellä<br />

11 työntekijää. – Määrä kasvaa<br />

tulevaisuudessa, sillä rotaatiokonetta<br />

käytetään aluksi kahdessa<br />

ja myöhemmin kolmessa vuorossa,<br />

kertoo tuotannosta vastaava<br />

kolmas pääomistaja Lenni<br />

Heinonen.<br />

Mauri Pekkarinen vihki<br />

uuden koneen käyttöön<br />

Plastweldin investointien ydin<br />

on suurikokoinen rotaatiovalukone.<br />

Koneen korkeus on noin<br />

kuusi metriä ja lattiapinta-alaa<br />

se vie noin 300 neliötä. Kauppa-<br />

ja teollisuusministeri Mauri<br />

Pekkarinen vihki laitteen virallisesti<br />

käyttöön toukokuussa,<br />

mutta tuotanto aloitettiin jo<br />

huhtikuussa.<br />

Rotaatiovalukoneessa voidaan<br />

valmistaa monenlaisia<br />

tuotteita, esimerkiksi säiliöitä,<br />

polttoainetankkeja, kaivoja, veneiden<br />

septitankkeja ja vesisäiliöitä<br />

sekä erilaisia komponentteja<br />

ajoneuvoteollisuudelle. Kappaleiden<br />

tilavuus voi olla suurimmillaan<br />

15 – 20 kuutiota. Raaka-aineena<br />

käytetään pääasiassa<br />

polyeteeniä, jota Plastweld ostaa<br />

muun muassa Hollannista.<br />

Nestekaasulla toimivan rotaatiovalukoneen<br />

uunissa muottia<br />

lämmitetään enimmillään<br />

280 asteeseen. Muotti kulkee<br />

koneessa tavallaan kuin karusellissa:<br />

ensin uuniin, sitten jäähdytykseen<br />

ja sieltä kappaleen<br />

purkuun. Sen jälkeen muotti täytetään<br />

uudelleen raaka-aineella.<br />

Joustava prosessi mahdollistaa<br />

pientenkin tuotantosarjojen<br />

valmistamisen kustannustehokkaasti.<br />

Plastweld gjorde<br />

en modig investering<br />

Lillkyroföretaget<br />

Plastweld Ab som tillverkar<br />

plastprodukter<br />

tog för ett år sedan<br />

ett vågat steg och<br />

investerade dubbelt<br />

sin omsättning i ny<br />

teknik och produktion.<br />

Investeringen var djärv men<br />

ändå inte dumdristig. Företagets<br />

vd Jussi Timonen<br />

beräknar att investeringen på<br />

ca två miljoner euro kommer<br />

att fyrdubbla omsättningen<br />

inom fyra år. Förra året var omsättningen<br />

drygt 800 000 euro.<br />

– Det var nödvändigt att övergå<br />

till ny produktion eftersom vi<br />

hade nått gränser för den gamla<br />

produktionen, beskriver Arto<br />

Alho, en av bolagets tre huvuddelägare.<br />

Plastweld grundades år 1998<br />

och i början tillverkade företaget<br />

reglerbara dräneringsbrunnar.<br />

Exempel på den gamla<br />

fabrikationens produkter – som<br />

fortfarande tillverkas vid sidan<br />

om de nya produkterna – är<br />

specialdelar för torvproduktion,<br />

dagvattenbrunnar och särskilda<br />

rännor för svinhusen.<br />

I slutet av 2004 började man<br />

överväga förnyande av produktionen,<br />

och samtidigt inleddes<br />

sökande efter nya mentala resurser.<br />

De kunde upptäckas då<br />

vägarna korsades med Jussi Timonen,<br />

som tog ett sabbatsår<br />

just då. Timonen fl yttade från<br />

en ledande ställning vid KWH<br />

Pipe till vd och delägare på<br />

Plastweld i början av 2005.<br />

Efter överväganden och förfrågningar<br />

kom man på Plastweld<br />

fram till att framtidens teknik<br />

är rotationsgjutningsteknik,<br />

som möjliggör tillverkning av<br />

allehanda plastprodukter. Ny<br />

maskin och kunnande hämtades<br />

från utlandet. Stark kompetens<br />

inom branschen och växande<br />

marknader för produkter tillverkade<br />

med rotationsgjutningsmaskin<br />

bidrog till beslutet.<br />

11<br />

Företaget fi ck en helt ny produktfamilj:<br />

produktsystem för<br />

behandling av hushållsavloppsvatten<br />

utanför vattenverkens<br />

avloppsnät. Systemen består<br />

av behållare i olika storlek och<br />

av andra produkter. Det första<br />

formgivningsprojektet, en sedimenteringstank<br />

på två kubik,<br />

realiserades i samarbete med<br />

Västra Finlands Designcentrum<br />

Muova. Plastweld har bildat<br />

nätverk med fl era olika aktörer<br />

inom planerings- och formgivningsbranschen.<br />

De nya produkterna och<br />

den nya tekniken kunde införas<br />

snabbt. Det tog endast ett drygt<br />

år från planering till genomförande.<br />

– Förmågan att kunna<br />

fatta snabba beslut är klart en<br />

fördel för ett litet företag, säger<br />

Timonen och prisar samtidigt<br />

projektpartners TE-centralen,<br />

Finnvera och andra fi nansierings-<br />

och samarbetspartners.<br />

Tack vare väl utfört beredningsarbete<br />

gick beslutsfattande smidigt<br />

även på andra håll.<br />

Hoppingivande<br />

tillväxtutsikter<br />

Rotationsgjutningsmaskinen,<br />

värd en halv miljon euro, ger<br />

företaget möjligheten att vara<br />

en mångsidig underleverantör<br />

för olika samarbetspartner. De<br />

första underleveransavtalen har<br />

redan slutits. – Med denna maskin<br />

kan vi tillverka produkter<br />

av olika storlek och också väldigt<br />

stora produkter. Kapaciteten på<br />

den här sektorn har hittills varit<br />

begränsad i Finland, berättar<br />

Timonen. Företaget riktar sig<br />

också utomlands; först till Sverige<br />

och de andra nordiska länderna<br />

och sedan till Baltikum<br />

och eventuellt till Ryssland. – Vi<br />

kommer att söka partners som<br />

skall handha försäljningen.<br />

<strong>VASEK</strong> stöder i<br />

omställningsåtgärder<br />

Vasaregionens utvecklingsbolag<br />

<strong>VASEK</strong> stöder och hjälper till<br />

Plastweld med omändringar.<br />

Företagsombudsman Kari<br />

Huhta berättar att först kart-<br />

” Investeringen var<br />

djärv men ändå<br />

inte dumdristig.”<br />

lades verksamheten, vilket lyfte<br />

fram företagets tillväxt- och<br />

utvecklingsmöjligheter. Huhta<br />

assisterar företaget även med utredningar<br />

om Plastwelds planer<br />

om utlandshandel och marknadsföringsundersökningar.<br />

Nu drar man andan efter<br />

den stora investeringen. Sund<br />

tillväxt sökes ett steg i taget. För<br />

närvarande har Plastweld 11<br />

anställda. – Antalet kommer att<br />

ökas i framtiden, för rotationsmaskinen<br />

används nu i två skift<br />

och meningen är att det blir tre<br />

skift, berättar Lenni Heinonen,<br />

den tredje delägaren, som<br />

är ansvarig för produktionen.<br />

Mauri Pekkarinen<br />

invigde ny maskin<br />

Den stora rotationsgjutningsmaskinen<br />

är kärnan i investeringar.<br />

Maskinen är ca 6 meter hög<br />

och tar en golvyta på ungefär<br />

300 kvadratmeter. Handels- och<br />

industriminister Mauri Pekkarinen<br />

invigde maskinen offi ciellt i<br />

maj, med produktionen inleddes<br />

redan i april.<br />

Med maskinen kan man tillverka<br />

många slags produkter, till<br />

exempel behållare, bränsletankar,<br />

brunnar, septiktankar och<br />

vattenbehållare för båtar samt<br />

olika komponenter för fordonsindustrin.<br />

Den största möjliga<br />

volymen av produkterna kan<br />

vara mellan 15 och 20 kubik.<br />

Som råvara används främst polyeten<br />

som Plastweld köper in<br />

bl.a. från Holland.<br />

Rotationsgjutningsmaskinen<br />

använder fl ytgas, och i processen<br />

värmer ugnen formen till<br />

högst 280 grader. Formen går<br />

genom maskinen som i en karusell:<br />

först in i ugnen, sedan till<br />

nedkylning, efter vilket produkten<br />

tas ur formen. Nästa steg är<br />

att formen fylls på nytt med råvaror.<br />

Processen är fl exibel och<br />

gör det möjligt att tillverka även<br />

mindre produktionsserier kostnadseffektivt.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

TEKSTI JA KUVA: JOHANNA HAVERI<br />

Puusepänverstaasta<br />

tulikin leipomo<br />

1960-luvun alussa Vöyrille haluttiin saada<br />

teollisia työpaikkoja. Viisikymmenpäinen joukko<br />

kuntalaisia perusti yhteisen yrityksen ja rakensi<br />

sille – puusepänverstaalle – toimitilat.<br />

Kun paikallisen osuuskaupan kanssa päästiin<br />

sopimukseen uuden, isomman leipomon<br />

perustamisesta, puusepänverstaassa aloittikin<br />

leipomo. Ensimmäiset leivät tulivat <strong>Oy</strong> Ecce-Re<br />

Ab:n uunista ulos 15.12.1962.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

12<br />

<strong>Oy</strong> Ecce-Re Ab:n ensimmäiseksi<br />

leipuriksi palkattu<br />

Reijo Iso-Aho<br />

siirtyi Ecce-Re:hen Porin Leivästä.<br />

Vuoden kuluttua leipomon<br />

toiminnan aloittamisesta<br />

hän osti sen osake-enemmistön<br />

ja Ecce-Re muuttui perheyritykseksi.<br />

Nykyään leipomosta<br />

vastaavat Reijo Iso-Ahon tytär<br />

Rita ja hänen miehensä Anders<br />

Bondén.<br />

Paikallinen leipomo<br />

Ecce-Re:n – markkinointinimeltään<br />

Vöyrinpojan – leipomon<br />

tuotannosta noin 60 prosenttia<br />

on leipää. Konditoriatuotteet ja<br />

erilaiset suolapalat muodostavat<br />

noin 10 prosenttia, ja loput 30<br />

prosenttia koostuu kahvileivästä.<br />

Suurin osa tuotannosta kulkee<br />

kuluttajalle päivittäistavaraliikkeiden<br />

kautta. Vöyrinpojan<br />

kokonaisliikevaihto on hieman<br />

alle 3 miljoonaa euroa vuodessa,<br />

ja sen työllistävä vaikutus on<br />

kokopäiväisiksi muutettuna noin<br />

35 henkilöä.<br />

Yrityksen pääleipomo on<br />

Vöyrillä samassa rakennuksessa,<br />

jonka aktiiviset yrityksen<br />

perustajat rakensivat. Lisäksi<br />

yritysryhmään kuuluvat Uudessakaarlepyyssä<br />

sijaitseva<br />

Sandbergin leipomo, Vaasan<br />

Prismassa toimiva leipomo, ja<br />

kolme vaasalaista kahvila-konditoriaa:<br />

Göranin konditoria<br />

Rewell Centerissä, Tammipihan<br />

konditoria ja HS-Centerissä sijaitseva<br />

Café Commerce.<br />

Vöyrinpoika on vahvasti<br />

paikallinen leipomo. Sen markkina-aluetta<br />

on Pohjanmaan<br />

maakunnan rannikko Vaasasta<br />

Pietarsaareen sekä Kyrönmaan<br />

kunnat. – Paikallisuus on selkeä<br />

valinta, sillä emme halua kasvattaa<br />

omaa markkina-aluettamme.<br />

Uskomme siihen, että lähellä<br />

tuotetuille elintarvikkeille on kysyntää,<br />

sanoo Anders Bondén.<br />

Vöyrinpoika toteuttaa paikallisuuden<br />

fi losofi aa myös os-

Café Commerce on Ecce-Re:n<br />

uusin kahvila-konditoria Vaasassa.<br />

Kesäaikana Café Commercen<br />

yhteydessä toimii myös ulkoterassi<br />

Alatorilla, kertoo Anders<br />

Bondén.<br />

Café Commerce är Ecce-Re:s nyaste<br />

café-konditori i Vasa. På<br />

somrarna har Café Commerce<br />

även uteservering på Nedre torget,<br />

berättar Anders Bondén.<br />

tamalla raaka-aineita lähellä<br />

sijaitsevilta toimittajilta. – Leipomossa<br />

käytämme mm. paikallisten<br />

kanaloiden munia ja<br />

maksamaalaisen Granholmin<br />

hilloja. Konditorioissamme<br />

myytävien täytettyjen leipien<br />

välistä löytyy puolestaan Oravais<br />

Rökerin saunapalvikinkkua,<br />

Bondén luettelee.<br />

Uusia ideoita ympäristöstä<br />

Anders Bondén kiittelee suomalaista<br />

leipäkulttuuria jo vanhastaan<br />

monipuoliseksi. Matkailun<br />

<strong>Oy</strong> Ecce-Re Ab:s första<br />

bagare Reijo Iso-Aho<br />

kom till Vörå från bageriföretaget<br />

Porin Leipä. Efter<br />

att bageriet hade varit verksamt<br />

i ett år, köpte han aktiemajoriteten<br />

och Ecce-Re blev ett familjeföretag.<br />

Idag är det Iso-Ahos<br />

dotter Rita och hennes man<br />

Anders Bondén som håller i<br />

trådarna.<br />

Ett lokalt bageri<br />

Ungefär 60 procent av Ecce-<br />

Re:s, som är vidare känt med<br />

marknadsföringsnamnet Vöråpojken,<br />

produktion består av<br />

bröd. Konditoriprodukter och<br />

mukanaan tuoma fuusiokeittiökulttuuri<br />

on entisestään lisännyt<br />

uusien tuotteiden määrää. Myös<br />

Bondén myöntää, että matkoilta<br />

tarttuu mukaan monenlaisia<br />

ideoita. – Uusien leivontaideoiden<br />

lisäksi saamme matkoilla<br />

ja yhteistyöverkostomme kautta<br />

myös muita kehittämisideoita.<br />

Esimerkiksi idea Café Commercen<br />

Alatorin ulkoterassin terassivaunuun<br />

saatiin Hampurista,<br />

Bondén kertoo.<br />

Suomalaisten leipätottumukset<br />

ovat viime vuosina<br />

muuttuneet terveellisemmiksi:<br />

kokojyvän osuus on noussut ja<br />

suolan osuus pudonnut. Suolan<br />

määrää ei kuitenkaan voi<br />

pudottaa ilman, että se vaikuttaa<br />

leivän makuun. – Nykyään<br />

voimakassuolaisen leivän raja<br />

on 1,3 prosenttia. Eräät tahot<br />

suunnittelevat sen laskemista<br />

yhteen prosenttiin, mikä on leivän<br />

maun kannalta liian pieni,<br />

Bondén sanoo. – Esimerkiksi<br />

saksalaisissa leivissä, jotka tuntu-<br />

13<br />

vat maistuvan hyvin myös suomalaisille,<br />

suolaprosentti on 2.<br />

Tuoretta leipää tarvitaan<br />

Leivän ja sen raaka-aineiden<br />

hinta nousee yleiseen keskusteluun<br />

aina ajoittain. Bondén<br />

kertoo, että Vöyrinpojan kokoisessa<br />

leipomossa raaka-aineiden<br />

osuus muodostaa leivän hinnasta<br />

noin kolmanneksen ja palkkoihin<br />

uppoaa keskimäärin 40<br />

prosenttia. Kun hintaan lisätään<br />

vielä kuljetukset, leivän hinnasta<br />

ei jää kovinkaan paljoa yrityksen<br />

muiden kulujen kattamiseen.<br />

– Leipomoalalla työkustannukset<br />

ovat melko suuret leipomolaissa<br />

olevan yötyöpykälän<br />

takia. Työkustannuksia voitaisiin<br />

olennaisesti karsia, jos leipiä<br />

ei tarvitsisi toimittaa kauppoihin<br />

jo ennen niiden aukeamista<br />

– suurin osa leivästä kuitenkin<br />

ostetaan vasta klo 14 jälkeen,<br />

Bondén huomauttaa. – Leipä<br />

on loppujen lopuksi melko edul-<br />

Snickarverkstaden blev bageri<br />

I början på 1960-talet ville<br />

man få industriella arbetsplatser<br />

till Vörå. Ett femtiotal<br />

kommuninvånare grundade<br />

ett gemensamt företag och<br />

byggde lokaler för företaget<br />

som var ett snickeri.<br />

Efter ett avtal knytits med<br />

den lokala andelshandeln<br />

om grundandet av ett nytt,<br />

större bageri, var det ett<br />

bageri som inledde verksamheten<br />

i verkstaden. Den<br />

första doften av nybakat<br />

kom ur <strong>Oy</strong> Ecce-Re Ab:s ugn<br />

den 15 december 1962.<br />

olika salta bitar utgör ca 10 procent<br />

och de resterande 30 procent<br />

är kaffebröd. Största delen<br />

av produktionen når konsumenten<br />

via dagligvarubutiker. Totalomsättningen<br />

är en aning under<br />

3 miljoner euro per år och företaget<br />

anställer ca 35 personer<br />

om arbetsinsatser räknas i heltidsarbete.<br />

Huvudbageriet fi nns i Vörå,<br />

i den samma byggnaden som de<br />

aktiva företagsgrundarna har<br />

byggt. Dessutom hör Sandbergs<br />

bageri i Nykarleby, bageriet vid<br />

Prisma Vasa samt tre café-konditorier<br />

i Vasa – Görans konditori<br />

i Rewell Center, Konditori<br />

Ekgården och Café Commerce<br />

i HS-center – till företagsgruppen.<br />

Marknadsområdet omfattar<br />

den Österbottniska kustområden<br />

från Vasa till Jakobstad och<br />

Kyrolandets kommuner. – Att vi<br />

verkar lokalt är ett medvetet val,<br />

för vi vill inte öka vår marknadsandel.<br />

Vi tror på att folk vill ha<br />

livsmedel som är producerade<br />

nära dem, säger Anders Bondén.<br />

Vöråpojken genomför lokal<br />

verksamhet också genom att<br />

köpa råvaror från leverantörer<br />

som ligger nära. – I bageriet<br />

använder vi bl.a. ägg från lokala<br />

hönshus och sylter från<br />

Granholms i Maxmo. Basturökt<br />

skinka från Oravais Rökeri är<br />

en av ingredienserna i de fyllda<br />

smörgåsar som vi säljer i våra<br />

konditorier, förklarar Bondén.<br />

Omgivningen<br />

ger nya uppslag<br />

Anders Bondén berömmer fi nländsk<br />

brödkultur för att ha<br />

varit mångsidig redan länge. I<br />

och med den ökade turismen<br />

har matlagningskulturer fusionerats,<br />

vilket i sin tur har fört<br />

med sig ännu mer nya produkter.<br />

Bondén medger att han<br />

fått mycket idéer på sina resor.<br />

– Från resorna och via vårt samarbetsnätverk<br />

får vi förutom nya<br />

uppslag för bakning även andra<br />

utvecklingsidéer. Idéen till serveringsvagnen<br />

på Café Commerce<br />

uteservering på Nedre torget<br />

fi ck vi från Hamburg, till exempel,<br />

berättar Bondén.<br />

Finländarnas brödvanor<br />

har under de senaste åren blivit<br />

hälsosammare: nu äter vi mera<br />

fullkorn och mindre salt. Det<br />

går ändå inte att minska andelen<br />

salt utan att man märker en<br />

ändring i smaken. – Idag räknas<br />

bröd med 1,3 procent salt som<br />

extrasaltat men planer fi nns att<br />

sänka det till 1 procent, vilket är<br />

KUVA: PEKKA HAAPANEN<br />

Ecce-Re:n leivät leivotaan Vöyrillä<br />

samassa rakennuksessa, jossa<br />

leipomon ensimmäiset leivät valmistettiin<br />

joulukuussa 1962.<br />

Ecce-Re bakar bröd i Vörå i samma<br />

byggnad där bageriets första<br />

bröd bakades i december 1962.<br />

lista, jos sitä vertaa vaikka oluen<br />

tai linja-autolipun hintaan, hän<br />

jatkaa.<br />

Tuoretta, lähellä leivottua<br />

leipää tarvitaan jatkossakin. Ja<br />

niin tarvitaan myös ahkeria leipuripariskuntia,<br />

joille leipomoyrittäminen<br />

on elämäntapa.<br />

för litet med tanke på smaken,<br />

säger Bondén. – Saltprocent till<br />

exempel i tyskt bröd, som verkar<br />

smaka väl även för fi nländarna,<br />

är 2.<br />

Folk vill ha färskt bröd<br />

Pris på bröd och råvaror kommer<br />

upp i allmän diskussion<br />

med jämna mellanrum. Bondén<br />

berättar att i ett bageri av<br />

samma storlek som Vöråpojken<br />

utgör råvarorna ca en tredjedel<br />

av brödpriset, och lönerna ca<br />

40 procent. Med transportkostnaderna<br />

ännu till, lämnar det<br />

inte mycket att täcka företagets<br />

andra kostnader med.<br />

– I bageribranschen är arbetskostnaderna<br />

ganska stora på<br />

grund av paragrafen om nattarbete<br />

i lagen om arbetet i bagerier.<br />

Kostnaderna kunde klart<br />

minskas om man inte behövde<br />

leverera bröd till butiker redan<br />

innan de öppnats – största delen<br />

av brödet köps ändå först efter<br />

kl. 14, då det inte mer är färskt,<br />

påpekar Bondén. – Bröd är sist<br />

och slutligen relativt förmånligt<br />

om man jämför med till exempel<br />

öl eller en bussbiljett, fortsätter<br />

han.<br />

Fortsättningsvis behöver vi<br />

färskt bröd som är bakat nära.<br />

Och så behöver vi också fl itiga<br />

bagarpar vars levnadssätt är att<br />

driva ett eget bageri.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

uutiset nyheter<br />

Ruotsin kuningaspari tulee onnittelemaan<br />

400-vuotisjuhliaan<br />

viettävää Vaasaa syyskuussa<br />

2006.<br />

Svenska kungaparet kommer till<br />

Vasa i september 2006 för att<br />

gratulera den 400-åriga staden.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

KUVA: LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN<br />

Vaasa juhlii<br />

syntymäpäiviään<br />

Kaikille avoimet Vaasan 400vuotissyntymäpäiväjuhlatjärjestetään<br />

9.–13.8.2006 heti valtakunnallisten<br />

Kotiseutupäivien<br />

jälkeen. Syntymäpäiväjuhlien<br />

ohjelmaan kuuluvat mm. historiallinen<br />

päivä Vanhassa Vaasassa,<br />

kansanjuhla Vaasan torilla,<br />

Taiteiden yö, Street Festival<br />

Vaasa ja Vaasan marssin kansainvälinen<br />

kävelytapahtuma.<br />

Vaasa 400 vuotta -kansanjuhlassa<br />

esiintyvät Vaasan kaupunginorkesterin<br />

solistina tenori Tomi<br />

Metsäketo ja vaasalainen<br />

mezzo-sopraano Wivan Nygård-Fagerudd.<br />

Street Festival<br />

puolestaan tuo Vaasan torille<br />

viihdemaailman huippunimiä,<br />

kuten Jari Sillanpää, Kirka ja<br />

Olavi Uusivirta.<br />

Vaasan perustamispäivän 2.10.<br />

yhteydessä järjestetään Vaasan<br />

päivät pääjuhlineen ja kaupunginvaltuuston<br />

juhlaistuntoineen.<br />

Juhlavuoden kohokohta on<br />

Ruotsin kuninkaan Kaarle<br />

XVI Kustaan ja kuningatar<br />

Silvian vierailu Vaasassa 13.–<br />

14.9.2006.<br />

Lisätietoja juhlavuodesta saa<br />

osoitteesta / Mer om jubileumsåret<br />

på:<br />

www.vaasa.fi /vaasa400<br />

FORUM<br />

14<br />

Vasa fi rar sin<br />

födelsedag<br />

Vasa 400-födelsedagsfest för allmänheten<br />

arrangeras 9–13.8.<br />

2006, genast efter riksomfattande<br />

Hembygdsdagar. I programmet<br />

står bl.a. en historisk<br />

dag i Gamla Vasa, folkfest på<br />

Vasa torg, Konstens natt, Street<br />

Festival Vaasa och Vasa marsch,<br />

ett internationellt fotvandringsevenemang.<br />

På folkfesten uppträder tenoren<br />

Tomi Metsäketo och mezzosopranen<br />

Wivan Nygård-Fagerudd<br />

som Vasa stadsorkesterns<br />

solister. Street Festival<br />

fyller torget med toppnamn i<br />

underhållning: Jari Sillanpää,<br />

Kirka och Olavi Uusivirta,<br />

bland andra.<br />

I samband med den egentliga<br />

födelsedagen den 2 oktober arrangeras<br />

Vasadagar med huvudfesten<br />

och stadsfullmäktiges<br />

jubileumssession. Höjdpunkten<br />

på jubileumsåret är Sveriges<br />

kung Carl XVI Gustafs och<br />

drottning Silvias besök i Vasa<br />

13–14.9.2006.<br />

Ralf Nylund pakkaa Ruotsin hoviin<br />

tilattuja orvokkeja Korsnäsin<br />

kauppapuutarhalla.<br />

Ralf Nylund på Korsnäs KHT<br />

packar penséer som ska levereras<br />

till svenska hovet.<br />

Korsnäsissa<br />

hovihankkija<br />

Korsnäsin kauppapuutarha<br />

(KHT) sai kunnian toimittaa<br />

orvokkeja Ruotsin kuninkaan<br />

Kaarle XVI Kustaan syntymäpäiville<br />

vappuaatoksi. Orvokit<br />

istutettiin Tukholman kuninkaanlinnan<br />

pihamaalle.<br />

– Tämä oli ensimmäinen tilaus<br />

Ruotsin hovista. Ajankohta<br />

sattui sopivasti, kun kuningas<br />

itse on tulossa vierailulle Vaasaan<br />

myöhemmin tänä vuonna,<br />

sanoo Lis-Britt Södergran<br />

KHT:lta.<br />

Aiemmin KHT:n kukista on<br />

saatu nauttia mm. Yhdysvaltain<br />

Moskovan suurlähetystössä sekä<br />

EU:n huippukokouksessa Helsingissä.<br />

Hovleverantör<br />

i Korsnäs<br />

Korsnäs handelsträdgård (KHT)<br />

fi ck äran att leverera penséer till<br />

kung Carl XIV Gustafs födelsedag<br />

på valborgsmässoafton.<br />

Penséerna planterades ut vid<br />

Kungliga Slottet i Stockholm.<br />

– Den här var den första beställningen<br />

från svenska hovet. Tidpunkten<br />

var utmärkt, eftersom<br />

kungen själv kommer att besöka<br />

Vasa senare i år, säger Lis-Britt<br />

Södergran på KHT.<br />

Tidigare har man kunnat beundra<br />

KHT-blommor bl.a. på<br />

Förenta staternas ambassad i<br />

Moskva och vid EU:s toppmöte<br />

i Helsingfors.<br />

KUVA: KORSNÄS-NYTT

Stakesin<br />

alueyksikkö<br />

Vaasaan<br />

Stakes on perustanut alueyksikön<br />

Vaasaan. Yksikön tehtävinä<br />

ovat laaja-alaisen mielenterveys-,<br />

päihde- ja maahanmuuttajatyön<br />

kehittämis- ja tutkimustoiminta.<br />

Yksikön vahvuus on aluksi neljä<br />

työntekijää, ja jatkossa toiminta<br />

laajenee.<br />

Alueyksikön virallisia avajaisia<br />

vietettiin 26.5.2006 Åbo<br />

Akademin tiloissa. Avajaispuheenvuoroja<br />

pitivät peruspalveluministeri<br />

Liisa Hyssälä,<br />

toinen valtionvarainministeri<br />

Ulla-Maj Wideroos sekä paikallisten<br />

toimijoiden edustajat.<br />

Avajaisten yhteydessä pidettiin<br />

myös asiantuntijaseminaari,<br />

jonka aiheena oli ”Pohjanmaasta<br />

mielenterveyden edistämisen<br />

huippualue?”<br />

Uuden yksikön toiminta perustuu<br />

Stakesin sekä Vaasan<br />

sairaanhoitopiirin, kaupungin,<br />

yliopiston ja Åbo Akademin<br />

Vaasan yksikön solmimaan puitesopimukseen.<br />

Alueyksikön toiminta-ajatuksena<br />

on toteuttaa<br />

kansallisesti ja kansainvälisesti<br />

merkittävää tutkimus- ja kehittämistyötä<br />

laaja-alaisen mielenterveys-,<br />

päihde- ja maahanmuuttajatyön<br />

alueella yhteistyössä<br />

paikallisten toimijoiden kanssa.<br />

Samalla voidaan kehittää alueellista<br />

palvelujärjestelmää. Yksikön<br />

vahvuutena on juuri poikkisektoriaalinen<br />

lähestymistapa.<br />

Alueyksikkö toimii osana Stakesin<br />

Kuntapalvelut-tulosaluetta ja<br />

täydentää tulosalueen Helsingissä<br />

sijaitsevia toimintoja. Yksikön<br />

johtajana toimii tutkimusprofessori<br />

Kristian Wahlbeck.<br />

Stakes<br />

regionenhet<br />

till Vasa<br />

Stakes (Forsknings- och utvecklingscentralen<br />

för social- och<br />

hälsovård) har inrättat en<br />

regionenhet i Vasa. Enheten har<br />

till uppgift att utveckla och forska<br />

i mentalvårdsarbete, alkohol-<br />

och drogarbete samt arbete<br />

med invandrare. Till att börja<br />

med har enheten fyra anställda;<br />

i framtiden kommer verksamheten<br />

att utökas.<br />

Vasaenheten invigdes offi ciellt<br />

26.5.2006 på Åbo Akademi. På<br />

tillställningen hölls öppningsanföranden<br />

av omsorgsminister<br />

Liisa Hyssälä, andra fi nansminister<br />

Ulla-Maj Wideroos<br />

och representanter för lokala<br />

aktörer. I samband med invigningen<br />

arrangerades ett expertseminarium<br />

kring främjande av<br />

mental hälsa i Österbotten.<br />

Verksamheten vid den nya enheten<br />

bygger på ett partnerskapsavtal<br />

mellan Stakes och Vasa<br />

sjukvårdsdistrikt, Vasa stad,<br />

Vasa universitet och Åbo Akademi<br />

i Vasa. Verksamhetsidén<br />

är att forska i och utveckla arbete<br />

inom mentalvård samt med<br />

missbrukare och invandrare på<br />

en nationellt och internationellt<br />

högklassig nivå i samarbete med<br />

lokala aktörer. Samtidigt är det<br />

möjligt att utveckla servicesystemet<br />

i regionen. Enhetens styrka<br />

ligger i dess tvärsektoriella sätt<br />

att verka.<br />

Regionenheten är en del av<br />

Stakes resultatområde Konsulttjänster<br />

för kommuner och den<br />

kompletterar resultatområdets<br />

funktioner i Helsingfors. Chefen<br />

för enheten är forskningsprofessor<br />

Kristian Wahlbeck.<br />

15<br />

FORUM<br />

Nuorten saaristoseikkailuVaasanseudulle<br />

Vaasanseutu on vahvasti näkyvissä<br />

MTV3-kanavalle tehtävässä<br />

uudessa WOIMAXI-ohjelmassa.<br />

Nuorille suunnatussa<br />

seikkailuhenkisessä kilpailussa<br />

kuusi joukkuetta kisaa erilaisissa<br />

energiaan liittyvissä tehtävissä<br />

Vaasan ja lähikuntien saaristossa.<br />

Kilpailutehtävät ovat fyysisesti<br />

vaativia ja niissä tarvitaan<br />

nokkeluutta ja myös energiaan<br />

liittyvää tietämystä. Kilpailun<br />

osallistujat ovat 9–11 -vuotiaita.<br />

WOIMAXI-ohjelma kuvataan<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> saaristossa sekä<br />

Wasalandiassa ja Tropiclandiassa<br />

elokuussa 2006. Ohjelman<br />

rekrytointikampanja on pyörinyt<br />

MTV3-kanavalla sekä Internetissä<br />

toukokuusta lähtien.<br />

Yhdeksänosaisen ohjelman TVlähetykset<br />

alkavat joulukuussa<br />

2006 ja uusinnat tulevat ulos<br />

ensi kesänä.<br />

Muualla Euroopassa suosituksi<br />

tulleen ohjelmaformaatin suomalainen<br />

tuottaja on Mandart<br />

Production ja sen kuvausjärjestelyistä<br />

vastaa Mediacity/Pohjanmaan<br />

mediakomissio. Ohjelman<br />

tuotantoon ja sen tukemiseen<br />

osallistuu monia yrityksiä ja yhteisöjä<br />

Vaasanseudulta.<br />

Lisätietoja / Närmare<br />

uppgifter:<br />

www.mtv3.fi /woimaxi<br />

uutiset nyheter<br />

Skärgårdsäventyr<br />

för<br />

unga i<br />

Vasaregionen<br />

Vasaregionen är i fokus i den<br />

nya tävlingen WOIMAXI som<br />

produceras för MTV3-kanalen.<br />

Den äventyrliga tävlingen riktar<br />

sig till unga och i den tävlar<br />

6 lag i olika uppdrag som är<br />

förknippade med energi. Tävlingsuppgifterna<br />

är fysiskt krävande<br />

och dessutom gäller det<br />

att vara kvick och ha kunskaper<br />

om energi. Deltagarna är 9–11<br />

år gamla.<br />

WOIMAXI spelas in i Vasaregionens<br />

skärgård samt på Wasalandia<br />

och Tropiclandia i augusti<br />

2006. Rekryteringskampanjen<br />

för att hitta deltagare i tävlingar<br />

har gått på MTV3 och på webben<br />

sedan maj. Programmet<br />

med nio avsnitt börjar sändas i<br />

december 2006 och repriserna<br />

på sommaren 2007.<br />

Programformatet, som blivit<br />

populärt i andra europeiska<br />

länder, produceras i Finland av<br />

Mandart Production och för<br />

inspelningarna svarar MediaCity/Mediekommissionen<br />

för<br />

Österbotten. Ett stort antal företag<br />

och sammanslutningar i<br />

Vasaregionen är med i produktionen<br />

samt stöder den.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

uutiset nyheter<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

Päätös Merenkurkunmaailmanperintökohteesta<br />

heinäkuussa<br />

UNESCOn alaisen Maailmanperintökomitean<br />

tehtävänä on<br />

hyväksyä uusia kulttuuri- tai<br />

luonnonperintökohteita maailmanperintölistalle<br />

sekä tutkia,<br />

kuinka listalla olevia kohteita<br />

hoidetaan.<br />

Maailmanperintökomitea pitää<br />

seuraavan kokouksensa Liettuan<br />

Vilnassa 8.–16.7.2006. Tässä<br />

kokouksessa on esillä myös Merenkurkun<br />

hakemus maailman<br />

luonnonperintökohteiden joukkoon.<br />

Suomen hakemus on ollut<br />

ilmeisen hyvä, sillä tarkentavia<br />

kysymyksiä ei ole tullut, mikä<br />

on normaali käytäntö silloin, jos<br />

puutteita ilmenee.<br />

Merenkurkun maailmanperintökohdehakemuksen<br />

kohtalosta pidetään<br />

maanantaina 17.7.2006<br />

Björköbyssä tiedotustilaisuus,<br />

jonne odotetaan myös ympäristöministeri<br />

Jan-Erik Enestamia.<br />

Mikäli hakemus hyväksytään,<br />

asiasta tiedotetaan lisää kesän<br />

aikana ja maailmanperintökohteen<br />

alueelle järjestetään myös<br />

useita retkiä.<br />

Lisätietoja: Susanna Ollqvist,<br />

Metsähallitus,<br />

puh. 040 556 2652<br />

Beslutet om<br />

Världsarvet<br />

Kvarken<br />

fattas i juli<br />

UNESCOs världsarvskommitté<br />

ansvarar för att föra upp nya<br />

kultur- eller naturarv på förteckningen<br />

över världsarv och undersöka<br />

hur man bevarar de objekt<br />

som redan fi nns på listan.<br />

Världsarvskommittén sammanträder<br />

nästa gång i Vilnius, Lett-<br />

FORUM<br />

16<br />

land, 8–16.7.2006. Då handlas<br />

även Kvarkens ansökan om att<br />

bli ett världsnaturarv. Ansökan<br />

har visat sig vara uppenbart bra,<br />

för inga preciserande frågor har<br />

ställts, vilket görs normalt om<br />

det fi nns brister i ansökan.<br />

Presskonferens om världsarvsbeslutet<br />

ordnas i Björköby måndagen<br />

17.7.2006 och där väntas<br />

även miljöminister Jan-Erik<br />

Enestam delta. Ifall beslutet är<br />

positivt, kommer världsarvet att<br />

lyftas fram i rampljuset genom<br />

att informera och ordna utfl ykter<br />

till världsarvsområdet.<br />

Närmare uppgifter:<br />

Susanna Ollqvist, Forststyrelsen,<br />

tfn 040 556 26 52<br />

Uudet osaamiskeskusohjelmat<br />

haussa<br />

Valtakunnallisessa osaamiskeskusohjelmassa<br />

alkaa vuodenvaihteessa<br />

uusi ohjelmakausi<br />

vuosille 2007-2013. Uudella ohjelmakaudella<br />

valtakunnallisen<br />

yhteistyön merkitys korostuu<br />

ja kuhunkin osaamisklusteriin<br />

kootaan useampia alueellisia<br />

osaamiskeskuksia.<br />

Energiatekniikan osaamiskeskusohjelmaa<br />

toteuttanut Teknologiakeskus<br />

Merinova on<br />

jättänyt hakemuksen myös uudelle<br />

kaudelle. Merinova hakee<br />

koordinaattorin roolia valtakunnallisessa<br />

klusterissa, jonka osaamisalana<br />

ovat tulevaisuuden<br />

energiateknologiat.<br />

Vaasanseutu osallistuu myös<br />

media-alaan kuuluvan digitaalisen<br />

sisällöntuotannon<br />

osaamiskeskusohjelman hakemiseen.<br />

Ohjelmahakemuksen<br />

koordinaattori on Uudenmaan<br />

osaamiskeskus Culminatum ja<br />

vaasalaispartneri on Merinova.<br />

Åbo Akademin MediaCityllä on<br />

päävastuu ohjelman toteuttamisesta<br />

Vaasanseudulla.<br />

Lisätietoja: Yrjö Halttunen<br />

(06) 282 8255 tai Kari Luoma<br />

(06) 282 8241.<br />

Sökes: nya<br />

program för<br />

kompetenscentra<br />

Den nya programperioden för<br />

det nationella kompetenscentrumprogrammet<br />

omfattar åren<br />

2007–2013. Då kommer betydelsen<br />

av nationellt samarbete<br />

att framhävas, och varje kompetenskluster<br />

kommer att ha fl er<br />

regionala kompetenscenter.<br />

Teknologicentrum Merinova,<br />

som har genomfört kompetenscentrumprogrammet<br />

inom energitekniken,<br />

har lämnat in en<br />

ansökan till den nya programperioden.<br />

Merinova ansöker om<br />

en roll som koordinator i ett nationellt<br />

kluster med framtidens<br />

energiteknologier som sitt kompetensområde.<br />

Vasaregionen ansöker också om<br />

att vara med i ett kompetenscentrum<br />

för innehållsproduktion<br />

i digitala medier. Programansökan<br />

koordineras av Nylands<br />

kompetenscentrum Culminatum<br />

och partnern i Vasa är<br />

Merinova. Huvudsansvaret för<br />

verkställandet av programmet i<br />

Vasaregionen ligger på Media-<br />

City vid Åbo Akademi.<br />

Närmare uppgifter:<br />

Yrjö Halttunen (06) 282 82 55<br />

eller Kari Luoma<br />

(06) 282 82 41.

TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: PEKKA MÄKYNEN<br />

Parasta Vaasanseudulla<br />

on meri<br />

Lehden edellisessä numerossa<br />

kysyimme, mikä on<br />

vastaajien mielestä parasta<br />

Vaasanseudulla. Vastauksia tuli<br />

kaikkiaan 1438 ja yli kolmannes<br />

vastaajista oli sitä mieltä, että<br />

paras asia Vaasanseudulla liittyy<br />

mereen tai meren läheisyyteen.<br />

Selkeäksi kakkoseksi selvisivät<br />

Tropiclandia ja Wasalandia, yhteensä<br />

17 prosenttia vastaajista<br />

oli sitä mieltä, että jompikumpi<br />

tai molemmat ovat parasta<br />

Vaasanseudulla. Noin seitsemän<br />

prosenttia vastaajista kehui seudun<br />

kaksikielisyyttä ja monikulttuurisuutta<br />

parhaaksi asiaksi.<br />

Sama määrä vastaajia oli sitä<br />

mieltä, että urheilumahdollisuudet<br />

eri muodoissaan ovat parasta.<br />

Yksittäisenä urheilupaikkana<br />

vastausten joukosta nousi esiin<br />

Vaasan uudistettu uimahalli.<br />

Hyvät opiskelu- ja työskentelymahdollisuudet<br />

olivat parasta<br />

TEKSTI JA KUVA: JOHANNA HAVERI<br />

Miten yritykset kokevat<br />

<strong>VASEK</strong>in toiminnan<br />

<strong>VASEK</strong> teettää viestintätieteen<br />

opintojen loppuvaiheessa<br />

olevalla Heidi<br />

Mäenpäällä kyselytutkimuksen,<br />

jossa selvitetään seudun<br />

yritysten kokemuksia <strong>VASEK</strong>in<br />

toiminnasta ja viestinnästä. Kysely<br />

on osa Mäenpään lopputyötä<br />

Vaasan yliopiston viestintätieteen<br />

laitoksella.<br />

Kyselyn avulla tutkitaan,<br />

millaiseksi yhteistyökumppaniksi<br />

ja viestijäksi alueen yritykset<br />

kokevat <strong>VASEK</strong>in. Samalla<br />

selvitetään, miten yritykset haluaisivat<br />

<strong>VASEK</strong>in jatkossa viestivän<br />

omasta toiminnastaan.<br />

Kysely lähetettiin huhtikuun<br />

ja toukokuun vaihteessa noin<br />

500 yritykselle. Vastausten analyysi<br />

valmistuu syksyyn mennessä.<br />

Heidi Mäenpää selvittää seudun<br />

yritysten kokemuksia <strong>VASEK</strong>in<br />

toiminnasta ja viestinnästä.<br />

noin neljässä prosentissa vastuksista.<br />

Moni kehui parhaaksi paikaksi<br />

omaa asuinympäristöään ja<br />

niissä vastauksissa hajonta oli<br />

luonnollisesti runsasta. Liikenneyhteydet<br />

seudulla ja seudulta<br />

ulospäin saivat myös kiitosta.<br />

Myös Vaasan uusittu kauppatori<br />

kävelykatuineen sai ansaittua<br />

huomiota, sitä kiitteli lähes neljä<br />

prosenttia vastaajista.<br />

Onnetar arpoi kilpailun voittajiksi<br />

Paula Ruokojan Vaasasta<br />

ja Arja Rantamäen Laihialta.<br />

Palkintona olleet kylpylä Tropiclandian<br />

perheliput on postitettu<br />

heille. Toivotamme onnea voittajille<br />

ja kiitämme kaikkia kilpailuun<br />

osallistuneita.<br />

17<br />

Det bästa i Vasaregionen:<br />

havet<br />

I<br />

förra numret av <strong>VASEK</strong> <strong>Forum</strong><br />

frågade vi av läsarna vad<br />

de tycker är det allra bästa i<br />

Vasaregionen. Vi fi ck in hela<br />

1438 svar av vilka en tredjedel<br />

hade att göra med havet och att<br />

bo nära havet.<br />

Näst mesta röster gick åt både<br />

Tropiclandia och Wasalandia:<br />

17 procent av de som svarat<br />

tyckte att någondera eller båda<br />

är det bästa i Vasaregionen.<br />

Ungefär sju procent tyckte att<br />

regionens tvåspråkighet och<br />

mångkulturism är det bästa som<br />

fi nns. Olika idrottsmöjligheter<br />

var i toppen i sju procent av svaren,<br />

och i två procent av dem<br />

nämndes den renoverade Vasa<br />

simhallen som den bästa enskilda<br />

idrottsanläggningen. Goda<br />

studie- och arbetsmöjligheter<br />

var bästa enligt ca 4 procent av<br />

alla som svarat.<br />

Många prisade sin egen boendemiljö;<br />

spridningen var naturligtvis<br />

stor. Även trafi kförbindelser<br />

inom regionen och utåt ansågs<br />

vara värda att nämnas. Vasas<br />

förnyade torg och gågata fi ck<br />

välförtjänad uppmärksamhet i<br />

närmare fyra procent av svaren.<br />

De lyckliga vinnarna Paula<br />

Ruokoja i Vasa och Arja Rantamäki<br />

i Laihela har fått familjebiljetter<br />

till Tropiclandia. Vi<br />

gratulerar dem och tackar alla<br />

som deltog i tävlingen!<br />

Hur upplever regionens<br />

företag <strong>VASEK</strong>?<br />

Heidi Mäenpää, studerande<br />

i kommunikationsvetenskaper,<br />

utför<br />

en kartläggning om företagens<br />

erfarenheter av <strong>VASEK</strong>. Kartläggningen<br />

är en del av Mäenpääs<br />

avhandling pro gradu på<br />

institutionen för kommunikationsforskning<br />

vid Vasa universitet.<br />

Med hjälp av kartläggningen<br />

önskar vi få information om hur<br />

företagare i regionen upplever<br />

<strong>VASEK</strong> som samarbetspartner<br />

och förmedlare av information.<br />

Samtidigt är det viktigt för oss<br />

att få veta företagens önskemål<br />

om hur <strong>VASEK</strong> skulle kunna<br />

informera om sin verksamhet i<br />

fortsättningen.<br />

Enkäten skickades till ca 500<br />

företag vid månadsskiftet aprilmaj.<br />

Svaren analyseras till hösten.<br />

Heidi Mäenpää kartlägger företagens<br />

erfarenheter av <strong>VASEK</strong>s<br />

verksamhet och information.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: KUVAKORI<br />

CODE kehittää<br />

yritysten kilpailukykyä<br />

Kansainvälisesti toimivat päähankkijayritykset<br />

edellyttävät omilta toimittajiltaan yhä suurempaa<br />

tehokkuutta, joustavuutta ja laajempaa tarjontaa.<br />

Päähankkijat haluavat ostaa suuria kokonaisuuksia<br />

ja pitää suorien toimittajasuhteiden määrän<br />

mahdollisimman pienenä. Tämä asettaa alihankintaketjun<br />

yritykset myös Vaasanseudulla suurten<br />

haasteiden eteen.<br />

Rannikko-Pohjanmaan<br />

yrittäjien aluejärjestö<br />

(RPY) on aidosti huolissaan<br />

työn säilymisestä tällä<br />

alueella. Se näkee, että toimittajayritysten<br />

on pystyttävä kehittämään<br />

kilpailukykyään, jotta<br />

alihankintatyöpaikat saadaan<br />

pysymään seudulla.<br />

RPY teki jäsenistönsä keskuudessa<br />

kyselyn, jossa se selvitti<br />

jäsenten tarvetta ja halukkuutta<br />

osallistua yhteiseen kilpailukyvyn<br />

kehittämishankkeeseen. Yli<br />

80 prosenttia vastaajista suhtautui<br />

hankkeeseen positiivisesti<br />

ja oli valmis harkitsemaan yhteistoimintaa<br />

muiden yritysten<br />

kanssa. Kyselyn perusteella suurimmiksi<br />

yksittäisiksi kehittämiskohteiksi<br />

nousivat kansainvälis-<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

tyminen ja markkinointi.<br />

Kilpailukyvyn<br />

kehittämishanke<br />

RPY:n edustajat tiedustelivat<br />

<strong>VASEK</strong>in mahdollisuuksia rahoittaa<br />

alihankkijayritysten kilpailukyvyn<br />

kehittämistä. Käytyjen<br />

neuvottelujen tuloksena<br />

syntyi CODE-hanke, jonka<br />

nimi viittaa kilpailukyvyn kehittämiseen<br />

(Competitiveness<br />

Development). Hanke on osa<br />

Pohjanmaan metalliteollisuuden<br />

MetNet-koordinointihanketta ja<br />

60 prosenttia sen rahoituksesta<br />

tulee MetNetin, <strong>VASEK</strong>in,<br />

Concordian ja Företagshuset<br />

Dynamon kautta. Osallistuvat<br />

18<br />

yritykset rahoittavat lopun hankkeesta<br />

itse. Hankkeen toteutusvastuu<br />

on Teknologiakeskus<br />

Merinovalla ja sen käytännön<br />

toteutuksen hoitaa on <strong>Oy</strong> SM-<br />

TEC Ltd:n Kim Backman.<br />

– Haluamme varmistaa, että<br />

alueella toimivat alihankkijayritykset<br />

pystyvät vastaamaan päähankkijoiden<br />

asettamiin haasteisiin<br />

myös tulevaisuudessa,<br />

Backman kertoo. – Yhteistyön<br />

oppiminen on pk-yrityksille tärkeä<br />

asia tulevaisuuden kehittymisen<br />

kannalta. Pyrimme<br />

luomaan yritysten välille aitoa<br />

verkostoyhteistyötä, jonka avulla<br />

yritykset voivat olla mukana kehittyvien<br />

markkinoiden kasvussa.<br />

CODE:ssa selvitetään sekä<br />

päähankkijayritysten että alihankintaa<br />

tekevien yritysten<br />

kehittämistarpeet. Näiden tarpeiden<br />

pohjalta määritellään kehittämisalueet<br />

sekä tuotteiden,<br />

palveluiden, prosessien ja henkilöstön<br />

kehittämistarpeet. Nämä<br />

tarpeet pyritään täyttämään yrityskohtaistenkehittämishankkeiden<br />

avulla. Samanaikaisesti<br />

luodaan toimiva yritysverkosto,<br />

jolle asetetaan omat kehittymistavoitteet.<br />

– Tunnusomaista toimivalle<br />

verkostoyhteistyölle on<br />

yhteinen toiminta-ajatus ja yhteiset<br />

tavoitteet. Myös verkoston<br />

jäsenten keskinäinen toiminta<br />

on avointa ja luottamuksellista,<br />

Backman toteaa.

Verkottuminen tärkeää<br />

Rannikko-Pohjanmaan yrittäjien<br />

edustaja Caj-Erik Karp<br />

on CODE-hankkeen ohjausryhmän<br />

puheenjohtaja. Itsekin<br />

päivätyönsä alihankintaketjussa<br />

tekevä Karp kokee hankkeen<br />

tärkeäksi tehtäväksi edistää pkyritysten<br />

verkottumista.<br />

– Meille pohjalaisille yrittäjille<br />

yhteistyön tekeminen on<br />

joskus vaikeaa. Meidän pitäisi<br />

nähdä, että verkostoyhteistyössä<br />

naapurin saama tilaus ei ole<br />

Distriktsorganisationen<br />

Kust-Österbottens Företagare<br />

(KÖF) är genuint<br />

bekymrad över att arbete<br />

försvinner från regionen. KÖF<br />

anser att leverantörerna måste<br />

kunna utveckla sin konkurrenskraft<br />

för att kunna hålla arbetsplatser<br />

på underleverantörsföretag<br />

kvar i regionen.<br />

KÖF utförde bland sina<br />

medlemmar en opinionsundersökning<br />

om behov och vilja att<br />

delta i ett gemensamt projekt för<br />

förstärkning av konkurrenskraften.<br />

Över 80 procent av dem<br />

som svarade var positiva mot<br />

projektet och beredda att överväga<br />

samarbete med andra företag.<br />

Enligt undersökningen var<br />

internationalisering och marknadsföring<br />

de största områden i<br />

behov av utveckling.<br />

pois meiltä itseltämme, vaan<br />

koko verkosto ja seutu hyötyvät<br />

siitä, Karp miettii. – Yksi yritys<br />

on hyvä tekemään yhtä ja toinen<br />

toista asiaa. Yhdistämällä voimamme<br />

pystymme tarjoamaan<br />

päähankkijoille entistä suurempia<br />

kokonaisuuksia ja sillä tavalla<br />

kilpailemaan halpatyön kanssa,<br />

Karp jatkaa.<br />

Yksittäisten yritysten verkottuminen<br />

ja yhteistyön oppiminen<br />

on myös Petsmo Products<br />

<strong>Oy</strong>:n toimitusjohtajan Jens Österbergin<br />

näkemyksen mukaan<br />

19<br />

CODE-hankkeen tärkein tehtävä.<br />

Petsmo Productsilla on ollut<br />

yhteistyösuunnitelmia naapurissa<br />

toimivan Leinolat <strong>Oy</strong>:n kanssa<br />

jo ennen CODEn alkamista.<br />

Hankkeeseen osallistumalla<br />

Österberg uskoo verkostoyhteistyön<br />

määrän nousevan, sillä<br />

osallistujissa on monia potentiaalisia<br />

yhteistyökumppaneita.<br />

– Toivon myös, että CODEhankkeen<br />

puitteissa voisimme<br />

tehdä esimerkiksi metalliraakaaineen<br />

ja valutuotteiden yhteisostoja<br />

ja siten saada raaka-ai-<br />

CODE förstärker<br />

företagens konkurrenskraft<br />

Huvudleverantörer som<br />

har internationell verksamhet<br />

förutsätter att<br />

underleverantörerna skall<br />

arbeta ännu effektivare<br />

och fl exiblare och att de<br />

har bredare utbud.<br />

Huvudleverantörer vill<br />

köpa in stora helheter<br />

och hålla direkta leveransförhållanden<br />

så få som<br />

möjligt. Detta ställer stora<br />

krav på underleverantörer<br />

även i Vasaregionen.<br />

Utvecklingsprojekt<br />

för att förstärka<br />

konkurrenskraften<br />

KÖF:s representanter hörde<br />

sig för om <strong>VASEK</strong>s möjligheter<br />

att fi nansiera förstärkning<br />

av konkurrenskraften i underleverantörsföretag.<br />

Resultatet av<br />

förhandlingarna var CODE,<br />

Competitiveness Development.<br />

Projektet är en del av Österbottens<br />

metallindustris koordineringsprojekt<br />

MetNet, och 60<br />

procent av fi nansiering kommer<br />

via MetNet, <strong>VASEK</strong>, Concordia<br />

och Företagshuset Dynamo.<br />

Deltagande företag fi nansierar<br />

resten själv. Teknologicentrum<br />

Merinova har ansvaret för genomförande<br />

av projektet, och<br />

projektets praktiska genomförande<br />

sköts av Kim Backman<br />

på <strong>Oy</strong> SMTEC Ltd.<br />

– Vi vill säkerställa att regionens<br />

underleverantörer kan<br />

anta utmaningar som huvudleverantörerna<br />

ställer även fortsättningsvis,<br />

berättar Backman.<br />

– Att lära sig samarbeta är viktigt<br />

för sm-företag med tanke<br />

på utveckling i framtiden. Vi<br />

sträver efter att skapa genuint<br />

nätverkssamarbete som hjälper<br />

företag att hänga med i de växande<br />

marknaderna.<br />

Inom ramen för projektet<br />

utreds både huvudleverantörers<br />

och underleveransföretagens utvecklingsbehov.<br />

Utgående från<br />

dessa defi nieras utvecklingsområden<br />

samt utvecklingsbehoven<br />

vad gäller produkter, tjänster,<br />

prosesser och personal. Nästa<br />

steg är att man sträver efter att<br />

fylla dessa behov genom fö-<br />

retagsvisa utvecklingsprojekt.<br />

Samtidigt skapas ett fungerande<br />

företagsnätverk med egna utvecklingsmål.<br />

– Karakteristiskt<br />

för fungerande nätverkssamarbete<br />

är en gemensam verksamhetsidé<br />

och gemensamma mål.<br />

Dessutom samarbetar nätverksmedlemmarna<br />

öppet och förtroendefullt<br />

sinsemellan, beskriver<br />

Backman.<br />

Viktigt att bilda nätverk<br />

Caj-Erik Karp, representant<br />

för Kust-Österbottens Företagare,<br />

är ordförande för CODEprojektets<br />

styrgrupp. Karp, vars<br />

företag är också en del i en underleverantörskedja,<br />

anser att<br />

projektet har en viktig uppgift i<br />

att främja samarbete i nätverk<br />

mellan små och medelstora företag.<br />

– För oss österbottniska<br />

företagare är det ibland svårt att<br />

samarbeta. Vi borde kunna förstå<br />

att inom nätverksamarbete<br />

går beställningen som grannen<br />

fått inte ut över oss, utan den<br />

kommer hela nätverket och regionen<br />

till nytta, resonerar Karp.<br />

– Något företag är bra på sitt<br />

område och det andra är bra på<br />

något annat. Genom att förena<br />

våra krafter kan vi erbjuda ännu<br />

större helheter åt huvudleverantörer<br />

och på så sätt konkurrera<br />

med lågprisproduktion, fortsätter<br />

Karp.<br />

Att få enskilda företag att<br />

bilda nätverk med andra företag<br />

och lära sig samarbeta är även<br />

enligt Jens Österberg, vd på<br />

<strong>Oy</strong> Petsmo Products Ab, CO-<br />

DEs centrala uppgift. Petsmo<br />

Products har haft samarbetspla-<br />

neiden hankintakustannuksia<br />

pienemmäksi, Österberg toteaa.<br />

CODE-hankkeen meneillään<br />

oleva suunnittelu- ja kehittämisvaihe<br />

päättyy ennen<br />

vuoden vaihdetta. Varsinainen<br />

toteutusvaihe, jonka aikana pilottiprojektit<br />

toteutetaan yrityksissä<br />

ja verkostossa, alkaa myöhemmin.<br />

Sen tavoitteena on<br />

löytää verkostolle yhteiset konseptit,<br />

uusia tuotteita ja palveluja<br />

sekä myös uusia asiakkaita.<br />

KUVA: JOHANNA HAVERI<br />

Kim Backman auttaa pohjalaisyrityksiä<br />

aitoon yhteistyöhön.<br />

Kim Backman vägleder österbottniska<br />

företag till genuint<br />

samarbete.<br />

ner med grannen Leinolat <strong>Oy</strong><br />

redan innan CODE startades.<br />

Österberg tror på att nätverksamarbete<br />

blir intensivare genom<br />

projektdeltagande, för det<br />

fi nns många potentiella samarbetspartners<br />

bland deltagarna.<br />

– Jag hoppas också att vi kunde<br />

skaffa till exempel metallråvara<br />

och gjutna produkter tillsammans<br />

inom ramen för CODE,<br />

och därigenom kunna sänka<br />

kostnaderna för råvaruanskaffning,<br />

konstaterar Österberg.<br />

Den pågående planerings-<br />

och utvecklingsfasen inom projektet<br />

avslutas före årsskiftet.<br />

Det egentliga genomförandet<br />

med pilotprojekt i företag och<br />

nätverk påbörjas senare. Målsättningen<br />

är att hitta ett gemensamt<br />

koncept samt nya produkter,<br />

tjänster och kunder.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVAT: PEKKA MÄKYNEN<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> aluekeskusohjelma<br />

Uuden ohjelmaehdotuksen<br />

pääpainoalat<br />

Aluekeskusohjelma on valtioneuvoston erityisohjelma,<br />

jonka tavoitteena on aluekeskusten<br />

vahvuuksien, erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen.<br />

Ohjelma kohdistuu toiminnallisesti<br />

yhtenäisille työssäkäyntiin, asumiseen sekä<br />

palvelujen tuottamiseen ja kysyntään perustuville<br />

kaupunkiseuduille.<br />

Aluekeskusohjelman ensimmäinenohjelmakausi<br />

päättyy vuoden<br />

vaihteessa. <strong>VASEK</strong> on jättänyt<br />

ohjelmaehdotuksen uudelle<br />

ohjelmakaudelle 2007–2010.<br />

Ehdotuksessa on määritelty uuden<br />

ohjelmakauden sisältö Vaasanseudulla<br />

ja kerrottu nykyisen<br />

kauden tavoitteista ja saavutuksista.<br />

Ohjelmassa kolme<br />

pääpainopistettä<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> aluekeskusohjelma<br />

keskittyy uudella ohjelmakaudella<br />

seudun elinkeinoelämän<br />

yleiseen kehittämiseen<br />

ja erityisesti yritysten ja niiden<br />

henkilöstön osaamistason nostamiseen.<br />

Ohjelma rakentuu kolmen<br />

pääpainopisteen ympärille:<br />

osaamisintensiivisten yritysten<br />

palveluiden kehittäminen, puutaloteollisuuden<br />

ja sen alihankintaverkostojen<br />

kehittäminen<br />

sekä logistiikan kehittäminen.<br />

Osaamisintensiivisten yritysten<br />

palveluiden kehittämisessä<br />

keskitytään seudulle ominaisiin<br />

ja luonteviin toimialoihin.<br />

Tavoitteena on kehittää mm.<br />

käännös- ja tulkkauspalveluja,<br />

ulkoistettuja taloustoimintoja,<br />

media-alaa sekä suunnittelu- ja<br />

insinööritoimistoja. Puutaloteollisuuden<br />

kehittämisessä panostetaan<br />

mm. energiakysymyksiin<br />

sekä Pohjanmaan oman brändin<br />

kehittämiseen Vaasan asuntomessuilla<br />

vuonna 2008. Logistiikan<br />

kehittämisen lähtökohtana<br />

on Vaasan vahva asema rahtiliikenteessä.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

Päätökset syksyllä<br />

Valtioneuvosto tekee aluekeskusohjelmaa<br />

ja siihen kaudeksi<br />

2007–2010 nimettäviä alueita<br />

koskevan päätöksen syksyllä<br />

2006. Samalla se asettaa ohjelman<br />

vaikuttavuustavoitteet sekä<br />

määrittelee yksityiskohtaisesti<br />

ohjelman kansallisen toteutuksen<br />

periaatteet. Valintoihin<br />

vaikuttaa mm. alueen asema<br />

kaupunkiverkossa ja maakuntansa<br />

elinvoimaan vaikuttavana<br />

keskuksena, alueen edellytykset<br />

kehittyä alueellisesti vaikuttavana<br />

keskuksena tai aluekeskuksiin<br />

verkottuvana seutuna, alueen<br />

ohjelmaehdotus ja sen ensimmäisen<br />

kauden toiminnan tulokset.<br />

Valtioneuvoston päätöksen<br />

jälkeen ohjelmaan nimetyt<br />

alueet valmistelevat sisäasiainministeriön<br />

erikseen antamien<br />

ohjeiden mukaisesti vuotta 2007<br />

koskevat toiminta- ja taloussuunnitelmansa<br />

ja niitä koskevat<br />

perusrahoitusanomuksensa sisäasiainministeriölle.<br />

Uudella ohjelmakaudella keskitytään<br />

seudun elinkeinoelämän<br />

yleiseen kehittämiseen, kertoo<br />

Jan-Erik Helenelund.<br />

Under den nya programperioden<br />

koncentrerar vi på allmän<br />

näringslivsutveckling i regionen,<br />

berättar Jan-Erik Helenelund.<br />

20<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> AKO:n ohjausryhmä<br />

on määritellyt seuraavan ohjelmakauden<br />

toiminnan sisältöä.<br />

Styrgruppen för Vasaregionens<br />

RCP har defi nierat verksamhetens<br />

innehåll för nästa programperiod.

Vasaregionens regioncentrumprogram<br />

Satsningsområden<br />

under den nya<br />

programperioden<br />

Regioncentrumprogrammet är statsrådets särskilda<br />

program med syftet att utveckla regioncentrumens<br />

starka punkter, specialisering och<br />

samverkan. Programmet riktar sig till funktionellt<br />

enhetliga stadsregioner som är baserade<br />

på pendling och boende samt på serviceproduktion<br />

och serviceefterfrågan.<br />

Regioncentrumprogrammets<br />

första programperiod<br />

pågår fram till årsskiftet.<br />

<strong>VASEK</strong> har lämnat in<br />

ett programförslag för programperioden<br />

2007–2010. Förslaget<br />

defi nierar innehållet i Vasaregionens<br />

program samt redogör<br />

för målen som ställts för den<br />

pågående programperioden och<br />

hur de har uppnåtts.<br />

KUVA: KARI HUHTA<br />

Tre grundpelare<br />

På den nya programperioden<br />

koncentrerar Vasaregionens<br />

regioncentrumprogram på allmän<br />

näringslivsutveckling, med<br />

speciell tyngdpunkt på ett kunskapslyft<br />

hos företag och deras<br />

personal. Programmet är uppbyggt<br />

kring tre grundpelare:<br />

utveckling av kunskapsintensiva<br />

21<br />

företags tjänster, utvecklandet<br />

av trähusindustrin jämte underleverantörsnät<br />

och logistisk<br />

utveckling.<br />

Tyngdpunkten i utveckling<br />

av kunskapsintensiva företag ligger<br />

på branscher som är karakteristiska<br />

för regionen och där<br />

regionen redan är relativt stark:<br />

översättnings- och tolkningstjänster,<br />

utlagda ekonomifunktioner,<br />

mediebranschen samt<br />

ingenjörs- och planeringsbyråer.<br />

Med utvecklingsåtgärder inom<br />

trähusindustrin satsar man bl.a.<br />

på energifrågor och ett Österbotten-brand<br />

vid bostadsmässan<br />

i Vasa 2008. Utgångspunkten för<br />

utveckling av logistiken är Vasas<br />

starka ställning i frakttrafi k.<br />

Besked fås på hösten<br />

På hösten 2006 fattar statsrådet<br />

beslut om regioncentrumprogrammet<br />

samt vilka regioner<br />

som skall utses att delta i<br />

programmet under perioden<br />

2007–2010. I sitt beslut fastställer<br />

statsrådet effektmålen för<br />

programmet och detaljerade<br />

principer för det nationella genomförandet<br />

av programmet.<br />

Kriterier som beaktas är regionens<br />

ställning i stadsnätverket<br />

Tule mukaan<br />

alihankintamessuille!<br />

Kom med på<br />

underleverantörsmässan!<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> yhteisellä 252 neliömetrin<br />

messuosastolla Tampereen<br />

alihankintamessuilla 13.-<br />

15.9.2006 on vielä tilaa. Lähde<br />

yhteisosastolle esittelemään yrityksesi<br />

toimintaa yhdessä muiden<br />

seudun yrittäjien kanssa.<br />

Lisätietoja: Kari Huhta,<br />

<strong>VASEK</strong>, puh. 0500 761 996,<br />

kari.huhta@vasek.fi<br />

samt som ett centrum som inverkar<br />

på landskapets livskraft,<br />

regionens förtutsättningar att<br />

utvecklas till ett centrum med<br />

regionalt infl ytande eller till en<br />

region som bildar nätverk med<br />

regioncentrumen, regionens<br />

programförslag och resultaten<br />

av den första programperioden.<br />

Efter statsrådets beslut utarbetar<br />

de valda regionerna sina<br />

verksamhets- och ekonomiplaner<br />

för 2007 samt därtill hörande<br />

ansökningar om grundfi nansiering<br />

i enlighet med inrikesministeriets<br />

separata anvisningar.<br />

Det fi nns ännu lediga platser<br />

i Vasaregionens 252 m 2 stora<br />

samlingsmonter på Alihankinta<br />

2006, som ordnas 13–15.9.2006<br />

i Tammerfors. Ett ypperligt tillfälle<br />

för dig att marknadsföra<br />

ditt företag tillsammans med<br />

andra företagare från regionen!<br />

Närmare uppgifter: Kari Huhta,<br />

<strong>VASEK</strong>, tfn 0500 76 19 96,<br />

kari.huhta@vasek.fi<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

<strong>VASEK</strong>in uusi hallitus<br />

<strong>VASEK</strong>s nya styrelse<br />

<strong>VASEK</strong>in varsinainen<br />

yhtiökokous valitsi<br />

<strong>VASEK</strong>ille uuden hallituksen<br />

15.3.2006. Toukokuun<br />

22. päivänä pidetyssä hallituk-<br />

<strong>VASEK</strong>in henkilökunta palvelee<br />

<strong>VASEK</strong>s personal står till er tjänst<br />

KUVA: PEKKA MÄKYNEN<br />

Jan- Erik Helenelund<br />

AKO-koordinaattori<br />

RCP-koordinator<br />

puh/tfn (06) 282 8321<br />

Anne Pennström<br />

assistentti (AKO, markkinointi)<br />

assistent (RCP, marknadsföring)<br />

puh/tfn (06) 282 8320<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

sen kokouksessa kuvaan ehtivät<br />

vasemmalta lukien Örjan Andersson(ammattikorkeakoulujen<br />

edustaja), Pekka Haapanen<br />

(<strong>VASEK</strong>), Alpo Puumala (Vä-<br />

Kjell Nydahl<br />

yritysasiamies<br />

företagsombusdman<br />

gsm 050 368 2686<br />

Pekka Haapanen<br />

toimitusjohtaja/vd<br />

gsm 040 507 7330<br />

22<br />

häkyrö), Heikki Miilumäki (teollisuus),<br />

Håkan Knip (Maalahti),<br />

Katarina Heikius (Mustasaari,<br />

Marcus Henricsonin varajäsen),<br />

Martti Pinta (Laihia), Markku<br />

<strong>VASEK</strong>in osaava ja energinen<br />

tiimi palvelee<br />

asiakkaita mm. elinkeinoneuvontaan,aluekeskusohjelmaan,<br />

seudun markkinointiin<br />

sekä <strong>Vaasanseudun</strong> strategian<br />

toteuttamiseen liittyvissä asioissa.<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> <strong>Kehitys</strong> <strong>Oy</strong><br />

Vasaregionens Utveckling Ab<br />

Postiosoite/ Postadress:<br />

PL 810 / PB 810<br />

65101 Vaasa / Vasa<br />

Stefan Råback<br />

toimialapäällikkö<br />

branschchef<br />

gsm 050 590 2525<br />

Kari Huhta<br />

yritysasiamies<br />

företagsombudsman<br />

gsm 0500 761 996<br />

KUVA: PEKKA MÄKYNEN<br />

<strong>VASEK</strong>s ordinarie bolagstämma<br />

valde ny styrelse<br />

för <strong>VASEK</strong> 15.3.2006.<br />

Styrelsemedlemmarna fotograferades<br />

vid styrelsemötet den<br />

22 maj: från vänster Örjan<br />

Andersson (yrkeshögskolor),<br />

Pekka Haapanen (<strong>VASEK</strong>),<br />

Alpo Puumala (Lillkyro), Heikki<br />

Miilumäki (industri), Håkan<br />

Knip (Malax), Katarina Heikius<br />

(Korsholm, Marcus Henricsons<br />

ersättare), Martti Pinta (Laihela),<br />

Markku Lumio (Vasa), Ari<br />

Tyynismaa (sm-företag), Anita<br />

Ismark (Korsnäs) och Eino Toivola<br />

(Storkyro).<br />

Lumio (Vaasa), Ari Tyynismaa<br />

(pk-yritykset), Anita Ismark<br />

(Korsnäs) ja Eino Toivola (Isokyrö).<br />

<strong>VASEK</strong>s kompetenta och<br />

energiska team står till<br />

tjänst med näringslivsrådgivning,regioncentrumprogrammet,<br />

marknadsföring av<br />

regionen och frågor förknippade<br />

med genomförandet av Vasaregionens<br />

strategi.<br />

Käyntiosoite/ Besöksadress:<br />

Airport Park, Futura II<br />

Yrittäjänkatu 15 Företagargatan<br />

65380 Vaasa / Vasa<br />

Sähköposti/E-post:<br />

info@vasek.fi<br />

etunimi.sukunimi@vasek.fi<br />

fornamn.efternamn@vasek.fi<br />

www.vasek.fi<br />

Päivi Elina Alasjärvi<br />

tiedottaja-kääntäjä<br />

informatör-översättare<br />

puh/tfn (06) 282 8322

ETSI OIKEA SIVU<br />

JA VOITA LAHJAKORTTI!<br />

HITTA RÄTT PUSSELBIT OCH<br />

VINN ETT PRESENTKORT!<br />

KUVA: PEKKA MÄKYNEN<br />

Tämänkertainen kilpailumme<br />

on kevättentti,<br />

joka mittaa, kuinka hyvin<br />

lukijat ovat tutustuneet tähän<br />

<strong>VASEK</strong> <strong>Forum</strong>iin. Alla on kaksi<br />

tekstipätkää ja kaksi kuvaa, jotka<br />

pitäisi osata sijoittaa oikeille sivuille.<br />

Eli miltä sivuilta löytyvät<br />

nämä tekstit/kuvat:<br />

Kaikkien vastanneiden kesken<br />

arvomme kaksi 50 euron lahjakorttia<br />

Kurre Erä ja Kalastus<br />

<strong>Oy</strong>:n myymälään Vaasassa.<br />

Voit vastata joko <strong>VASEK</strong>in kotisivuilla<br />

www.vasek.fi olevan yhteydenottolinkin<br />

kautta tai postikortilla<br />

osoitteeseen <strong>VASEK</strong>,<br />

Kysely, PL 810, 65101 Vaasa.<br />

Vastausten tulee olla perillä viimeistään<br />

31.7.2006.<br />

23<br />

Den här gången håller vi<br />

en tentamen och därför<br />

skall du studera tidningen<br />

extra noggrannt! Nedan ser<br />

du två textavsnitt och två bilder,<br />

och det gäller att hitta på vilken<br />

sida i tidningen de fi nns:<br />

Bland alla som svarat lottar vi<br />

ut två presentkort på 50 euro till<br />

Kurre Jakt och Fiske i Vasa.<br />

Du kan skicka in ditt svar via<br />

länken Kontakt på <strong>VASEK</strong>s<br />

webbplats eller med ett vykort<br />

till adressen <strong>VASEK</strong>, Förfrågan,<br />

PB 810, 65101 Vasa. Vi vill ha<br />

in svaren senast 31.7.2006.<br />

1 2 3 4<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006

<strong>Vaasanseudun</strong> Valtikka<br />

<strong>Vaasanseudun</strong> Valtikka on uusi lautapeli, jonka<br />

tekemiseen <strong>VASEK</strong> <strong>Forum</strong>in lukijat voivat osallistua.<br />

Pelissä <strong>Vaasanseudun</strong> Valtikka on kadoksissa. Pelaajien<br />

pitää löytää valtikka ja palauttaa se takaisin<br />

<strong>VASEK</strong>ille.<br />

Pelilauta on muuten valmiina, mutta tehtävät, yllätykset<br />

ja ansat puuttuvat vielä. Lähetä pelilaudan<br />

kuntiin ja paikkoihin liittyvät tehtävä- ja yllätysehdotuksesi<br />

<strong>VASEK</strong>ille 30.8. mennessä. Parhaat ehdotukset<br />

palkitaan. Valmis peli julkaistaan <strong>VASEK</strong><br />

<strong>Forum</strong>in numerossa 1/2007.<br />

Vasaregionens Spira<br />

Vasaregionens spira är ett nytt brädspel, och<br />

även läsarna av <strong>VASEK</strong> <strong>Forum</strong> kan vara med<br />

och planera spelet. I det här spelet ska du försöka<br />

hitta den försvunna spiran och föra den tillbaka till <strong>VASEK</strong>.<br />

Spelplanet ser ut så här men ännu fattas alla uppdrag, överraskningar och fällor. Skicka dina<br />

förslag om dem och i vilka kommuner och platser de ska placeras till <strong>VASEK</strong> före 30.8.<br />

Bästa förslag belönas. Det färdiga spelet publiceras i <strong>VASEK</strong> <strong>Forum</strong> 1/2007.<br />

<strong>VASEK</strong> FORUM 2/2006<br />

<strong>VASEK</strong>, PL / PB 810, 65101 VAASA / VASA | info@vasek.fi<br />

24

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!