Vuosikertomus 2011 - Kanteleen Voima Oy

Kanteleen Voima Oy – vuosikertomus | årsberättelse

Turvesuopotkupallo 

Suopotkupallo on Suomessa kehitetty muunnelma 

jalkapallosta. Ajatuksen kerrotaan lähteneen 

liikkeelle suomalaisten hiihtäjien voimaharjoittelusta, 

suojuoksusta. 

Ensimmäisiä kilpailuja on järjestetty jo 1990 luvun 

lopulla ja ensimmäiset MM-kisatkin jo vuonna 

2000. Vaikka laji on perin suomalainen, niin ensimmäiset 

muun maalaiset mestarit leivottiin jo vuonna 

2004, jolloin venäläiset joukkueet voittivat sekä 

kilpa- että business-sarjan. 

Suopotkupallo on kehittynyt aikaa myöten todelliseksi 

kilpailulajiksi tiukkoine sääntöineen, jopa 

kentän kokoa ja pelaajien määrää myöten. 

Suopotkupallosta on kehitetty Kanteleen Voiman 

toimesta edelleen entistä pelaajaystävälli- 

Torvmarksfotboll 

Träskfotboll är en fotbollsvariant som utvecklats 

i Finland. Idén lär ha uppkommit ur de fi nländska 

skidåkarnas kraftträning, träsklöpningen. 

De första tävlingarna ordnades redan i slutet av 

1990-talet och de första världsmästerskapen redan 

år 2000. Även om grenen är väldigt fi nländsk, korades 

de första världsmästarna från ett annat land redan 

2004, då de ryska lagen vann både tävlingsserien 

och businesserien. 

Träskfotboll har med tiden utvecklats till en äkta 

tävlingsgren med sina stränga regler som gäller 

både storleken på planen och antalet spelare. 

På initiativ av Kanteleen Voima har träskfotboll 

utvecklats till en ännu spelarvänligare och mer underhållande 

variant: torvmarksfotboll. I torvmarks- 

sempi ja viihdyttävämpi laji turvesuopotkupallo. 

Turvesuopotkupallon kentän koko ja muoto voidaan 

sopia järjestäjien ja pelaajien kanssa. Säännöt 

mahdollistavat myös sääntöjen muuttamisen 

pelin kuluessa, jos se on viihtyvyyden ja pelin etenemisen 

kannalta tarkoituksenmukaista. Osallistuvien 

joukkueiden ei tarvitse olla tasalukuiset. 

Pelin alussa olisi tarkoituksenmukaista sopia kuka 

kuuluu mihinkin joukkueeseen, samoin pelin alussa 

joukkueilla olisi toivottavaa olla tunnistettava 

peliasu. Pelin kuluessa tunnistettavuus voi heiketä 

ja pelaaja voi jopa vaihtaa joukkuetta pelin kuluessa. 

Tärkeä osa peliä on jälkipeli, jossa lopullisesti sovitaan 

pelin voittajat. 

fotboll kan storleken och formen på planen överenskommas 

tillsammans med arrangörerna och 

spelarna. Enligt reglerna kan reglerna ändras under 

spelets gång ifall det är ändamålsenligt för underhållningen 

och spelets framskridande. Lagen som 

deltar behöver inte vara jämna till antalet spelare. 

I början av spelet är det också ändamålsenligt att 

komma överens om vem som hör till vilket lag, likaså 

önskas att lagen i början av spelet har en speldräkt 

som kan identifi eras. Under spelets gång kan 

identifi erbarheten minska och spelaren kan till och 

med byta lag under spelet. 

En viktig del av spelet utgör eftersnacket, där 

man slutligen kommer överens om vinnaren av spelet. 

Kuvat: Kanteleen Voiman arkisto 

Graafi nen suunnittelu: Wiizart 

Painatus: Forsberg, 2012 

Fotografi er: Kanteleen Voimas arkiv 

Svensk översättning: Viexpo 

Grafi sk form: Wiizart 

Tryckning: Forsberg, 2012 

Sisältö 

Turpeen ja puun vuosi 2011, toimitusjohtajan katsaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Voimalaitoksen tuotanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7 

Polttoaineiden hankinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 

Tuulivoimahankkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14 

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 

Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 

Kanteleen Voima konsernituloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

Kanteleen Voima konsernitase. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21 

Kanteleen Voima Oy:n tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 

Kanteleen Voima Oy:n tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23 

Puhuri Oy:n tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 

Puhuri Oy:n tase. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25 

Kanteleen Voima Oy:n hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 

Omistajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 

Innehåll 

Ett år av torv och trä 2011, verkställande direktörens översikt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Kraftverkets produktion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7 

Anskaffning av bränsle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 

Vindkraftsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14 

Verksamhetsberättelse och bokslut 2011 

Styrelsens verksamhetsberättelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 

Kanteleen Voima koncernresultaträkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

Kanteleen Voima koncernbalans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21 

Kanteleen Voimas Oy:s resultaträkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 

Kanteleen Voima Oy:s balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23 

Puhuri Oy:s resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 

Puhuri Oy:s balans. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25 

Kanteleen Voima Oy:s styrelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 

Ägarna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 

Kanteleen Voima 2011 – 3

Toimitusjohtajan katsaus 

Energia-alalla puhalsivat edelleen 

voimakkaat muutoksen 

tuulet, varsinkin maaliskuussa, 

kun maanjäristys ja odottamattoman 

kova tsunami tuhosivat neljä 

vanhaa ydinreaktoria Japanissa. 

Tämä aiheutti mm. Saksassa paniikkiratkaisun 

ja ydinvoimaloiden pikasulkemisen. 

Muutoksen odotettiin 

vaikuttavan radikaalisti mm. hiilen, 

kaasun ja päästöoikeuden hintoihin. 

Syvenevä eurooppalainen talouskriisi 

vaimensi tätä. 

Eurooppalainen talouskriisi näkyi 

Turpeen ja puun vuosi 2011 

Verkställande direktörens översikt 

Inom energibranschen blåste fortfarande 

kraftiga vindar av förändring, 

i synnerhet i mars, då jordbävningen 

och en oväntat kraftig 

tsunami förstörde fyra gamla kärnkraftsreaktorer 

i Japan. Detta ledde 

bl.a. i Tyskland till en paniklösning 

och snabb stängning av kärnkraftverk. 

Förändringen väntades påverka 

radikalt priset för bl.a. kol, gas 

och utsläppsrätter. Den allt djupare 

europeiska ekonomikrisen dämpade 

detta. 

Den europeiska ekonomikrisen 

syntes först inom energibranschen 

4 – Kanteleen Voima 2011 

ensimmäisenä energia-alalla päästöoikeuksien 

hinnoissa, kun pankit 

purkivat spekulatiivisia päästöoikeussalkkujaan.Teollisuustuotannon 

hiipuessa niin energian käyttö 

kuin päästöoikeuksien hintakin 

laskivat koko vuoden. Edellisen 

vuoden kaikkien aikojen sähkönkulutuksen 

nousun sijaan näimme 

vuonna 2011 3,3 TWh kulutuksen 

laskun. 

Sähkön kulutuksen laskun lisäksi 

kotimainen energiateollisuus kohtasi 

kasvavan sähkön tuonnin. Vain 

Ett år av torv och trä 2011 

i priserna för utsläppsrätter då bankerna 

slog upp sina spekulativa 

utsläppsrättsportföljer. Då industriproduktionen 

avtog sjönk både 

energianvändningen och priserna på 

utsläppsrätter under hela året. I stället 

för den genom tiderna kraftigaste 

ökningen i elkonsumtion året innan 

fi ck vi år 2011 uppleva en minskning 

på 3,3 TWh i konsumtionen. 

Utöver den avtagande elkonsumtionen 

mötte den inhemska energiindustrin 

den ökade exporten av el 

från utlandet. Endast produktionssiffrorna 

för kärnkraft och vindkraft 

ydin- ja tuulivoiman tuotantoluvut 

kasvoivat hieman tuonnin kasvaessa 

yli 3 TWh. 

Lauhdetuotannolle vuosi 

oli tasaisesti huononeva 

Kulunut vuosi oli lauhdetuotannon 

kysynnälle tasaisesti laskeva. Sähkön 

hinta laski Norjan runsaan vesitilanteen 

sekä laskevan kysynnän 

takia markkinoilla nopeammin kuin 

päästöoikeuden hinta. Erillistuotannon 

osuus maamme sähkönhankinnasta 

jäikin 11,4 % (vuonna 2010 

ökade något då exporten ökade 

med över 3 TWh. 

Ett sämre år 

för kondensatproduktion 

Det gångna året var med tanke på 

efterfrågan på kondensatproduktion 

i stabil nedgång. På grund av 

det rikliga vattenläget i Norge samt 

den minskande efterfrågan sjönk 

elpriset snabbare än priset för utsläppsrätter 

på marknaden. Den 

separata produktionens andel av 

elproduktionen i vårt land var 11,4 % 

(15,4 % år 2010) och den producera- 

Antti Vilkuna 

15,4 %) ja tuotettu määrä vain 9,6 

TWh (13,4 TWh). 

Lauhdetuotannon tehtävä on 

joustaa kysynnän mukaan, olla tuotannossa, 

kun sähköä tarvitaan ja 

seisoa, kun sähköä ei tarvita. Vain 

erillistuotantona tehtävä lämpövoima 

voi riittävällä varmuudella taata 

sähkön saannin niin normaaleissa 

tuotannon vaihtelutilanteissa 

kuin poikkeuksellisissa markkinatilanteissakin. 

Venäjältä tuleva tuonti siirtyi syksyllä 

uuteen moodiin. Venäjän kapasiteettimarkkinoiden 

takia sähkön 

vienti Venäjältä korkeiden hintojen 

aikana ei ole kannattavaa, vaan 

vienti keskittyy yö- ja viikonlopputunteihin. 

Tuulivoiman lisärakentaminen 

vahvistaa tätä vaikutusta. Tu- 

de mängden uppgick till endast 9,6 

TWh (13,4 TWh). 

Kondensatproduktionens uppgift 

är att vara fl exibel enligt efterfrågan: 

den ska producera då elektricitet 

behövs och ha driftstopp då 

elektricitet inte behövs. Endast värmekraft 

som genomförs som separat 

produktion kan med tillräckligt 

stor säkerhet garantera eltillgången, 

såväl i varierande situationer inom 

normal produktion, som vid exceptionella 

marknadssituationer. 

Exporten från Ryssland övergick 

på hösten i ett nytt skede. Med anledning 

av kapacitetsmarknaden i 

Ryssland är det inte lönsamt att exportera 

el från Ryssland, utan exporten 

koncentreras till natt- och veckoslutstimmar. 

Att bygga mer vind- 

levaisuudessa tullaan Suomessa näkemään 

kylminä talvipäivinä yllättävän 

korkeita hintoja. 

Uudet IE-direktiivit, poliittinen 

ohjaus ja kiristyvät polttoainemarkkinat 

voivat johtaa siihen, että sähkön 

erillistuotannon eli lauhdetuotannon 

laitoksia suljetaan, eikä korvaavaa 

kapasiteettia synny. 

Työtä polttoaineen 

hankinnassa 

Turpeen saatavuus vastasi vuonna 

2011 sen vähäistä tarvetta. Pienenevien 

tuotantoalojen myötä turpeen 

kyky huolehtia maamme energiahuollon 

huoltovarmuudesta on vakavasti 

heikentynyt. Vuoden 2007 

jälkeen maassamme ei ole ollut turvevarastoja, 

joiden varaan uskotta- 

kraft understryker denna effekt. I 

framtiden kommer man i Finland 

att under kalla vinterdagar uppleva 

överraskande höga priser. 

Nya IE-direktiv, den politiska styrningen 

och de allt hårdare bränslemarknaderna 

kan leda till att anläggningar 

för separat produktion 

av elektricitet, dvs. kondensproduktionen 

stängs och ingen ersättande 

kapacitet uppstår. 

Arbete med anskaffning 

av bränsle 

Tillgången till torv motsvarade år 

2011 det ringa behovet. I takt med 

krympande produktionsområden 

har torvens förmåga att sörja för 

underhållssäkerheten inom energiförsörjningen 

i vårt land allvarligt 

vasti voitaisiin rakentaa sähkön ja 

lämmön huoltovarmuus. 

Puupolttoaineissa elettiin mielenkiintoinen 

vuosi. Alkuvuonna saatiin 

pitkien puheiden jälkeen uudet tukijärjestelmät 

vanhojen tilalle. Loppuvuodesta 

näitä järjestelmiä ryhdyttiinkin 

sitten purkamaan. Tästä huolimatta 

Haapavedellä jaksettiin jatkaa 

työtä puupolttoaineiden käytön 

lisäämiseksi. Loppuvuodesta biopolttoainetta 

oli jo viidennes kuukausittaisesta 

polttoainemäärästä. 

Omaa turvetta 

Vuoden 2011 aikana saimme Haapajärven 

Lamminnevan sekä Haapaveden 

Venenevan tuotantoa valmistelevat 

työt tehtyä. Kärsämäen Ilkanneva 

ostettiin yhtiölle joulukuussa 

försvagats. Efter år 2007 har vi i vårt 

land inte haft torvlager på vilka man 

på trovärdigt sätt kunde bygga underhållssäkerheten 

för el och värme. 

Vi hade ett intressant år med 

tanke på träbränslen. I början av året 

fi ck vi efter många diskussioner nya 

stödsystem i stället för de gamla. I 

slutet av året började man sedan dra 

tillbaka dessa system. Trots detta orkade 

man fortsätta arbetet i Haapavesi 

för att öka användningen av träbränslen. 

I slutet av året var vi redan 

på månadsnivå på en femtedel av 

bränslemängden. 

Egen torv 

Under år 2011 blev vi klara med 

förarbetet till produktionen i Lamminneva 

och Veneneva i Haapajärvi. 


2011 ja sen valmistelevat työt ovat 

parhaillaan menossa. 

Oman turvetuotannon kehittäminen 

on haastavaa, kun samaan aikaan 

käydään laajaa tunnepohjaista 

keskustelua turpeesta ja sen tulevaisuudesta. 

Turvetuotanto tarjoaa 

työtä ja toimeentuloa Haapavedellä 

ja lähialueella sadoille ihmisille. Parhaalla 

tekniikalla toteutetut vesienkäsittelyratkaisut 

eivät rasita vesistöä 

ja hyvin toimivalta turvesuolta 

tulevan veden laatu ei juurikaan 

poikkea alueen muiden luonnonvesien 

laadusta. Myös elinkaaren aikaiset 

ilmastovaikutukset jäävät huomattavan 

vähäisiksi, kun turvetta 

nostetaan pääasiassa jo ojitetuilta 

tai luonnontilaltaan muuttuneilta 

soilta. 

Ilkanneva i Kärsämäki köptes till bolaget 

i december 2011 och förarbetet 

är som bäst i gång. 

Det är en stor utmaning att utveckla 

egen torvproduktion, då det 

samtidigt diskuteras vitt och känslomässigt 

om torv och dess framtid. 

Torvproduktionen erbjuder arbete 

och inkomst för hundratals människor 

i Haapavesi med närområde. 

Vattenbehandlingslösningarna som 

genomförts med den bästa tekniken 

belastar inte vattendragen och 

vattenkvaliteten i en välfungerande 

torvmark skiljer sig inte mycket från 

kvaliteten på övriga naturliga sjöar 

och vattendrag. Även klimateffekterna 

under livscykeln blir anmärkningsvärt 

låga då torv bryts huvudsakligen 

i redan dikade torvmarker 


Tuulivoima nousee 

Tuulivoiman rakentaminen on lopultakin 

lähdössä maassamme käyntiin. 

Niin tukipäätökset kuin valmistajien 

koneet ovat saavuttaneet tason, 

jossa rakentaminen on taloudellisesti 

kannattavaa. Tosin taas tähänkin 

uskoon saatiin kolaus,kun ilman 

varoitusta valtio poisti aikaisemman 

kiinteän tuotantotuen, 

joka on ollut useiden tuulivoimainvestointien 

perustana. 

Vaikka valtion tukipoukkoilu rakentaa 

epävarmuutta tuulivoimainvestointeihin, 

on suurin ongelma 

valtion viranomaisten rakentama 

luvituskaaos. 

Puhurin ensimmäinen tuulipuisto 

Kopsa piti saada tuotantoon vuoden 

2012 loppuun mennessä, mut- 

eller kärr vars naturtillstånd redan 

förändrats. 

Vindkraften i uppgång 

Byggandet av vindkraft är äntligen i 

startgroparna i vårt land. Både stödbesluten 

och tillverkarnas maskiner 

har nått en nivå då byggandet är 

ekonomiskt lönsamt. Dock påverkades 

också detta negativt då staten 

utan förvarning strök det tidigare 

fasta produktionsstödet som legat 

som grund för många vindkraftinvesteringar. 

Även om statens vacklande beslutsprocess 

i fråga om stöden skapar 

osäkerhet i vindkraftinvesteringarna 

är det största problemet 

kaoset kring tillståndssystemet som 

myndigheterna skapat. 

ta viranomaishaasteiden takia näillä 

näkymin tuotanto alkaa vasta vuonna 

2013. 

Muuttuvassa maailmassa 

Tuulinen vuosi 2011 on takana. Niin 

laitoksen käyttäminen, polttoaineen 

hankinta kuin tytäryhtiömme 

Puhurin tuulivoimahankkeet ovat 

kehittyneet liki suunnitellulla tavalla. 

Kiitokset koko henkilökunnalle 

tehdystä työstä. Tuulta purjeisiin. w 

Meningen var att Puhuris första 

vindpark Kopsa skulle vara i produktion 

vid slutet av 2012, men på grund 

av utmaningarna från myndighetshåll 

startar produktionen först 2013. 

I en värld i förändring 

Det blåsiga året 2011 ligger bakom 

oss. Både användningen av kraftverket, 

anskaffningen av bränsle och 

vårt dotterbolag Puhuris vindkraftprojekt 

har utvecklats så gott som 

planenligt. Ett stort tack till hela 

personalen för det utförda arbetet. 

Vind i seglen! w 

Voimalaitoksen tuotanto 

Sähköä tuotettiin täydellä teholla 

tammi-, helmi- ja maaliskuussa 

2011. Vuodesta 2008 

lähtien vaivannut turvepula jatkui 

kuitenkin edelleen tuotantokaudella 

2010–2011. Toimituskauden perusturve 

loppui maaliskuun lopussa, 

joten voimalaitoksella aloitettiin 

vuosihuoltotyöt. Vuosihuoltotöiden 

valmistuttuakaan voimalaitosta ei 

voitu käynnistää turpeen puuttumisesta 

johtuen, vaikka sähkön markkinahinta 

oli niin korkea, että voimalaitoksen 

olisi pitänyt olla tuotannossa. 

Heinäkuussa turvetta olisi jo 

ollut saatavissa, mutta tuolloin säh- 

kön markkinahinta oli vajonnut niin 

alas, että laitosta ei ollut tarkoituksenmukaista 

käynnistää. Voimalaitos 

käynnistettiin elokuun 4. päivä, 

vaikka sähkön hinta oli edelleenkin 

alhaisempi kuin alkukesästä. Sähkön 

markkinahinta oli koko loppuvuoden 

alhaisella tasolla ja voimalaitosta 

ajettiin useita jaksoja vaajalla 

teholla. Myöskään alhaisesta sähkönhinnasta 

johtuvilta tuotantoseisokeilta 

ei voitu välttyä, joista 

pisin 12 vuorokautta oli joulukuussa. 

Suuret tehonvaihtelut aiheuttivat 

myös vikaantumisia ja häiriöitä voimalaitoksen 

toiminnassa. Häiriösei- 

Kraftverkets produktion 

Elektricitet producerades med 

full effekt i januari, februari 

och mars 2011. Torvbristen 

som stört verksamheten från och 

med 2008 fortsatte dock under produktionsperioden 

2010–2011. Leveransperiodens 

grundtorv tog slut i 

slutet av mars, vilket ledde till att de 

årliga servicearbetena påbörjades. 

Efter att de årliga servicearbetena 

avslutats kunde kraftverket inte 

startas med anledning av torvbristen, 

även om marknadspriset på 

elektricitet var så högt att kraftverket 

borde ha varit i produktion. 

I juli fanns det redan torv tillgängligt, 

men då hade marknadspriset 

på elektricitet sjunkit så lågt att det 

inte var ändamålsenligt att starta 

anläggningen. Kraftverket startades 

den 4 augusti även om priset på 

elektricitet fortfarande var lägre än 

i början av sommaren. Marknadspriset 

på elektricitet var resten av 

året på en låg nivå och kraftverket 

kördes under fl era perioder med låg 

effekt. Inte heller kunde man undgå 

driftavbrott med anledning av det 

låga elpriset. Det längsta driftavbrottet 

var 12 dygn i december. De 

stora effektvariationerna orsakade 

också fel och störningar i kraftverkets 

verksamhet. Driftavbrott med 

anledning av störningar var under 

sokeiksi luokiteltuja tapahtumia oli 

syksyn ajojakson aikana yhteensä 9 

vuorokautta. Marraskuussa pidettiin 

myös viiden vuorokauden huoltoseisokki. 

Tuotanto verkkoon vuonna 

2011 oli 596,6 GWh. 

Vuoden 2011 aikana biopolttoaineiden 

osuus on vakiintunut liki 

viidenteen osaan kaikista polttoaineista. 

Koko vuoden biopolttoaineiden 

osuudeksi pääkattilassa tuli 

17,2 % kaikista polttoaineista, kun se 

edellisenä vuonna oli 9,9 %. Etenkin 

metsä- ja kokopuuhakkeen osuudet 

ovat kasvaneet. Polttoaineiden 

laatu vaihteli jonkin verran, mutta 

driftperioden under hösten sammanlagt 

9 dygn. I november hölls 

ett driftavbrott på fem dygn med 

anledning av servicearbeten. År 2011 

uppgick produktionen till nätet till 

596,6 GWh. 

Under år 2011 har andelen biobränslen 

stabiliserats till nästan en 

femtedel av alla bränslen. Under 

hela året var biobränslenas andel av 

alla bränslen i huvudpannan 17,2 %, 

då siffran året innan var 9,9 %. I 

synnerhet har andelarna av skogsoch 

helträdsfl is ökat. Bränslekvaliteten 

varierade något, men kraftverkets 

drift fortsatte ändå på en 

god nivå med 97,0 %, vilket var 0,2 


laitoksen käytettävyys säilyi kuitenkin 

hyvällä tasolla ollen 97,0 %, joka 

on 0,2 %-yksikköä korkeampi kuin 

edellisvuonna. Puupolttoaineista 

etenkin sahanpurujen kosteuspitoisuus 

on ollut huomattavan korkea. 

Turpeenkin kosteus vaihteli toimittajittain 

ja vuorokausittain yleensä 

42 %:n ja 61 %:n välillä, ollen kuitenkin 

keskimäärin 48 %:n tietämissä. 

Ajoittain polttoaineseoksen kosteus 

ylitti 50 %:n tason, josta seurasi 

tehonrajoitusta. Ilmeisesti turpeen 

tuhkapitoisuus ja/tai tuhkan sulamiskäyttäytyminen 

yhdistettynä 

säätötarpeesta johtuviin tehon nostoihin 

aiheutti syyskuussa kattilan 

kuonaantumista, josta seurasi arinan 

rikkoutuminen ja reilun vuorokauden 

seisokki. 

procentenheter högre än föregående 

år. Av träbränslen var fukthalten 

i synnerhet i sågspån anmärkningsvärt 

hög. Även fukthalten i torv låg 

i allmänhet mellan 42 % och 61 %, 

beroende på leverantörer och dygn, 

dock var den i genomsnitt omkring 

48 %. Tidvis översteg fukthalten 

hos bränsleblandningen 50 %, vilket 

ledde till effektbegränsning. I 

september upptäcktes slaggning i 

pannan, uppenbarligen orsakat av 

askhalten hos torv och/eller smältuppförande, 

kombinerat med effekthöjningar 

med anledning av 

justeringsbehovet. Detta ledde till 

att rosten gick sönder och kraftverket 

hade driftavbrott i ett dygn. 

Produktionsförlusterna som berodde 

på bränslekvaliteten uppgick 


Polttoaineen laadusta johtuvaa 

tuotantomenetystä oli yhteensä 

noin 1 000 MWh. Vaikka vuoden 

2010 heinäkuusta lähtien pidettiin 

maksimitehotasona tavanomaisen 

150 MW:n asemasta 140 MW, jotta 

säästettäisiin turvetta, se riitti juuri 

ja juuri talvituotantokaudella 2010– 

2011 maaliskuun loppuun asti. 

Ympäristöasiat 

Vuoden 2011 aikana ei sattunut yhtään 

raportoitavaa savukaasupäästöä 

eikä myöskään yhtään päästöä 

vesistöön. Biopolttoaineiden 

osuuden ollessa keskimäärin koko 

vuonna 17,2 % kaikista polttoaineista, 

on sillä ollut vaikutusta etenkin 

rikkidioksidipäästön pienenemiseen 

edellisvuoteen verrattuna. Savukaa- 

till sammanlagt ca 1 000 MWh. Trots 

att man från och med juli 2010 hade 

som maximieffektnivå 140 MW i 

stället för normala 150 MW för att 

spara på torv, räckte torvmängden 

knappt för vinterproduktionsperioden 

2010–2011 till slutet av mars. 

Miljöfrågor 

Under år 2011 skedde inget att rapportera 

om svaveldioxidutsläpp, 

inte heller utsläpp till vattendrag. 

Andelen biobränslen i genomsnitt 

var under hela året 17,2 % av alla 

bränslen och det har synts i synnerhet 

som minskade svaveldioxidutsläpp 

jämfört med året innan. Kvävedioxidutsläppen 

i rökgaserna har 

hållits på samma, betydligt lägre 

nivå jämfört med tillståndsnivån. 

sujen typpioksidien päästö on säi- 

ty siihen, että kaikki pesuri- ja liet- uusimalla savukaasuluvon tiivisteet töiden lisäksi uusittiin luvon (ilman 

lynyt edellisten vuosien mukaisella 

teenerotuskaivojen lietteet saadaan paremmin säädettäviksi, jolloin il- esilämmitin) tiivisteet. Hanke oli 

huomattavasti luparajaa alemmalla 

kuivattua suurempaan kiintoainemavuodot saatiin pienemmiksi. energiansäästöinvestointi ja sille 

tasolla, myöskään hiukkaspäästön 

pitoisuuteen kuin 20 m- %, jolloin 

saatiin investointitukea. Toisen apu- 

tasossa ei ole tapahtunut muutosta 

kaikki se liete, jota ei pystytä polt- Vuosihuolto ja 

kattilan automaatio uusittiin osaksi 

edelliseen vuoteen. 

tamaan voidaan läjittää Piipsanne- kunnossapito 2011 

pääautomaatiojärjestelmää, tähän 

Lietteenkäsittelyä on tehostettu 

van tuhkanläjitysalueelle. Etenkin Voimalaitoksen vuosihuolto pidet- liittyen uusittiin apukattilan laitteis- 

parantamalla lietteenkäsittelylai- 

loppuvuoden aikana polttoaineen tiin perinteiseen tapaan keväällä. toa myös muilta osin. Pääkattilan sitoksen 

pumppauksia, rakentamalla 

huonosta laadusta johtuen, joudut- Sähkön markkinahinta oli alhainen säpuolella huomattiin tarkastuksessa 

viivästysaltaan viereen ns. valutustiin 

pääasiassa turvautumaan läji- ja turpeen saatavuudesta ei ollut tulistinputkissa ohentumia, vaihdetallas, 

jossa hakepedin läpi suodatetykseen. 

edelleenkään varmuutta, joten tavia putkia oli kaikkiaan 104 kpl. Tutaan 

vesi lietteestä. Lisäksi syksyllä 

vuosihuoltotöiden tekemistä jatketlistin on ahdas ja tästä johtuen työ oli 

hankittiin laitokselle kaivinkoneen 

Energiatehokkuus 

tiin suunnitellusti yli alkuperäisen ajoittain hidasta. 

kauhan paikalle kiinnitettävä hyd- 

Kanteleen Voima Oy allekirjoitti kestoajan. Vuosihuollon laajuus oli Syksyllä voimalaitoksen käynnisraulipumppu, 

jolla viivästysallas on 

Elinkeinoelämän energiatehok- hieman edellisvuotta suppeampi. tyttyä voimalaitoksella oli muutamia 

mahdollista ruopata niin kuivana, 

kuussopimuksen liittymisasiakirjan Tästä ja pidentyneestä huoltoajasta laiterikkoja ja häiriöitä. Merkittävin 

että liete on kelvollista läjittää ym- 

23.1.2008. Vuoden 2011 aikana jat- johtuen, vuosihuoltoon osallistu- niistä oli etuseinän seinäputkien ja 

päristöluvan mukaisesti tuhkanläjikettiin 

energiatehokkuuden paranneiden henkilöiden määrä oli noin jakotukin hitsaussaumojen vikaantysalueelle.tamiseen 

pyrkivien investointien 120 henkilöä, edellisvuonna yli 150 tuminen. Voimalaitoksella on ollut 

Lietteenkäsittelyn avulla on pääs- ja peruskorjausten toteutusta mm. henkilöä. Normaalien vuosihuolto- runsaasti säätöajoa ja käynnistyksiä, 

Inte heller i partikelutsläppen har 

det skett ändringar jämfört med 

året innan. 

Slambehandlingen har effektiverats 

genom att förbättra pumpningen 

i slambehandlingsanläggningen 

genom att vid sidan av fördröjningsbassängen 

bygga en s.k. 

dräneringsbassäng, i vilken vattnet 

fi ltreras ur slammet genom fl is. 

På hösten anskaffades till anläggningen 

en hydraulpump som kan 

fästas vid en grävmaskin och med 

vilken fördröjningsbassängen kan 

muddras i så torrt tillstånd att slammet 

får deponeras i enlighet med 

miljötillståndet på ett askdeponeringsområde. 

Genom slambehandlingen har 

man uppnått att allt slam från 

tvättblåsar- och slamavskiljningsbrunnarna 

kan torkas till en större 

torrsubstanshalt än 20 m- %. Tack 

vare detta kan allt slam som inte kan 

brännas deponeras på Piipsanneva 

askdeponeringsområde. I synnerhet 

under slutet av året och med anledning 

av den dåliga bränslekvaliteten 

fi ck vi huvudsakligen ta till deponering. 

Energieffektivitet 

Kanteleen Voima undertecknade 

anslutningsdokumentet till Näringslivets 

energieffektivitetsavtal 

23.1.2008. Under år 2011 fortsatte 

man med att förverkliga investeringar 

och sanering med syfte att 

förbättra energieffektiviteten bl.a. 

genom att förnya tätningarna i luft- 

förvärmaren för rökgas till att bli 

bättre justerbara, vilket ledde till att 

luftläckorna blev mindre. 

Årsservice och underhåll 2011 

Kraftverkets årliga service utfördes 

traditionellt på våren. Marknadspriset 

på elektricitet var lågt och 

fortfarande fanns ingen säkerhet 

vad gäller tillgången på torv. Därför 

fortsatte man enligt planerna 

utförandet av den årliga servicen 

längre än den ursprungliga tiden. 

Omfattningen av den årliga servicen 

var något mindre än året innan. 

Med anledning av detta och den 

förlängda servicetiden deltog ca 

120 personer i den årliga servicen, 

då antalet var över 150 personer 

året innan. Utöver normala servi- 

cearbeten förnyades tätningarna i 

luftförvärmaren. Projektet var en 

energibesparningsinvestering och 

man erhöll investeringsstöd för 

det. Automationen hos den andra 

hjälppannan förnyades till en del av 

huvudautomationssystemet, och 

i samband med detta förnyades 

hjälppannans anordning också till 

övriga delar. Vid kontrollen märkte 

man förtunningar i överhettarrören 

innanför huvudpannan. Sammantaget 

byttes 104 st. rör. Överhettaren 

är trång och därmed är arbetet tidvis 

långsamt. 

På hösten då kraftverket startades 

hade kraftverket några fel och 

störningar i anordningen. Störst var 

felen i svetsfogarna i framväggens 

rör och delningsstock. Kraftverket 


jotka ovat aiheuttaneet kattilaan mekaanisia 

rasituksia, rasituksien epäillään 

olleen syynä vikaantumiseen. 

Voimalaitoksen käytettävyys pysyi 

loppuvuoden häiriöistä huolimatta 

vielä hyvällä tasolla ja se oli 

yli 97 %. 

Henkilöstö 

Voimalaitokselle palkattiin uusia 

henkilöitä tiedossa olevien eläkkeelle 

siirtymisten vuoksi. Osa henkilöstöstä 

oli uusia, osaksi vakinaistettiin 

määräaikaisia työsuhteita. Turvetuotantoon 

palkattiin tuotantoesimies, 

hänen tehtävänään on oman 

turvetuotannon käynnistäminen ja 

valvonta. Kaikkiaan yhtiöön palkattiin 

5 uutta henkilöä. Kirjanpidon 

ulkoistuksen vuoksi taloushallinnon 

har haft fl er justeringar och starter 

i drift, vilka orsakat mekaniska belastningar 

på pannan. Belastningarna 

misstänks vara orsaken till feluppkomsterna. 

Trots störningarna hölls kraftverkets 

drift under slutet av året ännu 

på god nivå och den var över 97 %. 

Personal 

Ny personal anställdes till kraftverket 

med anledning av framtida pensioneringar. 

En del av personerna 

var nya, delvis omvandlades visstidsanställda 

arbetsförhållanden 

till stadigvarande. En produktionsförman 

anställdes för torvproduktionen. 

Förmannens uppgift är att 

starta och övervaka torvproduktionen. 

Sammanlagt anställdes 5 nya 


henkilöstömäärä väheni yhdellä. 

Vuoden päättyessä Kanteleen Voiman 

palveluksessa oli 40 henkilöä. 

Voimalaitoksen henkilöstöä on 

koulutettu edelleen omien järjestelmien 

käyttöön. Kouluttajina ovat olleet 

pääasiassa voimalaitoksen omat 

henkilöt sekä järjestelmä- ja laitetoimittajat. 

Pitkäkestoisia ammatillisia 

kursseja on tuettu maksamalla kursseista 

johtuvat kustannukset. Yksi 

henkilö on esimieskoulutuksessa ja 

Aalto-yliopiston järjestämän energia-alan 

liiketoiminta koulutuksen 

sai päätökseen yksi henkilö. 

Henkilökuntakerho on hoitanut 

edellisvuosien tapaan henkilöstön 

virkistystoimintaa. Kerho on järjestänyt 

liikuntaan ja ulkoiluun liittyviä 

tapahtumia. Lisäksi edellisvuosien 

personer till bolaget. Genom utlokalisering 

av bokföringen minskade 

personalantalet på ekonomiförvaltningen 

med en person. Vid årets 

slut hade Kanteleen Voima 40 personer 

i bolagets tjänst. 

Personalen utbildades i användningen 

av anläggningens egna 

system. Som utbildare har huvudsakligen 

fungerat egna anställda 

vid kraftverket samt system- och 

anordningsleverantörer. Man har 

stött långvariga yrkesutbildningar 

genom att betala kostnaderna för 

kurserna. En person går förmansutbildning 

och en anställd blev klar 

med utbildningen för affärsverksamhet 

inom energibranschen, ordnad 

av Aalto-universitetet. 

Personalens rekreationsverksam- 

tapaan omaehtoista harrastustoimintaa 

on tuettu jakamalla liikunta- 

ja kulttuuriseteleitä sekä osallistumalla 

uimahallimaksuihin. w 

het har i enlighet med tidigare år 

skötts av personalklubben. Klubben 

har ordnat evenemang i anslutning 

till motion och friluftsliv. Man 

har också i enlighet med tidigare 

år stött frivillig hobbyverksamhet 

genom motions- och kultursedlar 

samt genom att delta i simhallsavgifter. 

w 


Polttoaineiden hankinta 

Puu eri muodoissaan on vakiintunut 

Haapaveden voimalaitoksen 

polttoaineeksi. Metsähakkeet 

ja puuteollisuuden sivutuotteet 

palavat yhdessä turpeen kanssa 

hyvin voimalaitoksen kattilassa. 

Ne ovat kaikki kotimaista lähienergiaa, 

joka tuotetaan lähellä 

loppukäyttöpaikkaa. 

Turve 

Haapaveden voimalaitoksen pääpolttoaine 

on edelleen jyrsinturve 

ja sitä käytettiin sähkön tuotantoon 

vuonna 2011 noin 1 300 GWh:a. Turve 

on kotimainen, paikallinen polt- 

Anskaffning av bränsle 

Trä i sina olika format har etablerat 

sig som bränsle vid Haapavesi 

kraftverk. Helträdsfl is och 

biprodukter från träindustrin 

brinner bra tillsammans med 

torv i kraftverkets panna. Det är 

fråga om inhemsk närproducerad 

energi som produceras i närheten 

av slutanvändningsplatsen. 

Torv 

Huvudbränslet för Haapavesi kraftverk 

är fortfarande frästorv och den 

användes för elproduktionen år 2011 

ca 1 300 GWh. Torv är ett inhemskt, 

lokalt bränsle som årligen produceras 

i de fi nländska torvmarkerna mer 


toaine, jota muodostuu Suomen 

soissa joka vuosi enemmän kuin 

sitä käytetään. Suomen suoalasta 

on turveteollisuuden käytössä alle 

prosentti, mutta turpeen osuus 

Suomen energian kokonaiskulutuksesta 

on 5–7 %. Turve mahdollistaa 

korkeissa lämpötiloissa korroosiota 

aiheuttavan puun polton voimalaitosten 

kattiloissa. Jos suomalaista 

turvetta ei olisi, voimalaitoksissa 

palaisi entistä enemmän ulkomaista 

kivihiiltä. Turpeella on maassamme 

huomattava työllistävä ja energianhuollon 

varmuutta lisäävä vaikutus. 

Kanteleen Voima Oy:n omien tur- 

än vad som används. Av torvmarkerna 

i Finland använder torvindustrin 

mindre än en procent, men andelen 

av torv i Finlands totala energikonsumtion 

är 5–7 %. Torv möjliggör 

förbränning av trä som orsakar korrosion 

i höga temperaturer i kraftverkets 

pannor. Om det inte skulle 

fi nnas fi nländsk torv, skulle utländsk 

stenkol i allt högre grad förbrännas 

i våra kraftverk. Torv har en viktig 

sysselsättande effekt, och torv höjer 

också energiförsörjningens säkerhet 

i vårt land. 

Kanteleen Voima Oy inledde anskaffningen 

av egna torvmossar år 

2008. De första egna torvmossarna 

vesoiden hankinta käynnistyi vuonna 

2008. Ensimmäiset omat suot, 

Lamminneva ja Veneneva, kunnostettiin 

vuoden aikana ja tuotanto 

voidaan aloittaa niillä keväällä 2012. 

Vuoden lopulla ostettiin valmiiksi luvitettu 

Ilkannevan tuotantosuo. 

Rahkanevan kesällä 2009 käynnistyneen 

hankkeen YVA-menettelyä 

koskeva yleisötilaisuus pidettiin 

17.8.2011 entisellä Karsikkaan koululla. 

YVA-selostuksen on tarkoitus 

valmistua vuoden 2012 loppuun 

mennessä. 

Varpunevan ympäristölupahakemus 

jätettiin viranomaisille kevääl- 

Lamminneva och Veneneva iståndsattes 

under året och produktionen 

kan inledas våren 2012. I slutet av 

året köpte man Ilkanneva produktionstorvmosse 

som redan beviljats 

tillstånd. 

Publiktillställningen som berörde 

MKB-förfarandet för projektet som 

inleddes sommaren 2009 vid Rahkaneva 

område ordnades 17.8.2011 

vid den före detta skolan i Karsikas. 

MKB-klarläggningen blir klar vid utgången 

av år 2012. 

Ansökan om miljötillstånd för 

Varpuneva inlämnades till myndigheterna 

våren 2011. Beslut därom 

väntas under år 2012. 

lä 2011. Päätöstä odotetaan vuoden 

2012 aikana. 

Uusien tuotantoalueiden hankintaa 

jatketaan osana voimalaitoksen 

polttoainestrategiaa. 

Puuenergia 

HaapaPuu:n kahdella biomassajauhimella 

on jauhettu ranka- ja kokopuuhakkeita 

voimalaitoksen pölypolttoon 

sopivaksi polttoaineeksi. 

Hakkuutähteistä pienempään palakokoon 

tehtyä haketta on syötetty 

polttoon myös ilman jauhatusta. 

Puuteollisuuden sivutuotteista on 

käytetty sahanpurua, kutteria, puutähdemursketta 

ja sahanpurubrikettiä. 

Puupolttoaineita kului Haapaveden 

voimalaitoksen tuotannossa 

vuonna 2011 noin 270 GWh:a. 

Anskaffningen av nya produktionsområden 

fortsätter som en del 

av kraftverkets bränslestrategi. 

Träenergi 

Vid HaapaPuu-anläggningen har 

spant- och helträdsfl is krossats med 

två biomassakrossar till bränsle som 

lämpar sig för pulverförbränning i 

kraftverket. Flis som fl isats till mindre 

bitar av fl isrester har matats till 

förbränningen också utan krossning. 

Som träbränslen har använts 

biprodukter från träindustrin, såsom 

sågspån, kutter, trärestkross och briketter. 

Vid Haapavesi kraftverks produktion 

använde man ca 270 GWh 

träbränslen år 2011. 

Haapakenttä 

Lisääntyvä puupolttoaineiden käyttö 

vaatii myös lisää tilaa raaka-aineiden 

varastointiin ja käsittelyyn. 

Haapakenttä –biopolttoaineterminaali 

valmistui voimalaitoksen läheisyyteen 

syksyllä ja ensimmäinen 

kuorma haketta purettiin alueelle 

20.9.2011. Terminaalissa polttoainetoimittajat 

ja –yrittäjät voivat varastoida 

ja hakettaa puupolttoaineita. 

Syksyn vaihtelevissa ajo- ja keliolosuhteissa 

Haapakenttä osoitti tarpeellisuutensa. 

Peltoenergia 

Keväällä 2011 Haapaveden voimalaitoksella 

käytettiin polttoaineena 

noin 5 GWh:a ruokohelpiä, joka tuli 

laitokselle turpeeseen sekoitettuna. 

Haapakenttä 

Ökad användning av träbränslen 

kräver också mer utrymme för lagring 

och behandling av råmaterial. 

Biobränsleterminalen Haapakenttä 

färdigställdes på hösten i närheten 

av kraftverket och den första lasten 

med fl is avlastades på området 

20.9.2011. I terminalen kan bränsleleverantörer 

och företagare lagra 

och krossa träbränslen. Under höstens 

varierande kör- och väderförhållanden 

framkom Haapakenttäs 

stora betydelse. 

Åkerenergi 

Våren 2011 använde Haapavesi 

kraftverk som bränsle ca 5 GWh rörfl 

en som kom till kraftverket blandat 

med torv. 

Raskas polttoöljy ja kivihiili 

Raskasta polttoöljyä käytettiin voimalaitoksella 

tuki- ja käynnistyspolttoaineena 

vuonna 2011 noin 14 

GWh:a. Kivihiilen käyttökokeita jatkettiin 

keväällä 2011. Kivihiili toimi 

polttokokeissa erinomaisesti priimauspolttoaineena. 

Kotimaisten polttoaineiden, turpeen 

ja puun, osuus energiantuotannossa 

kulkevat käsi kädessä. 

Jotta puun käyttöä voidaan lisätä, 

tarvitaan myös turvetta. Siksi on 

tärkeää, että turpeen saatavuudesta 

pidetään huolta. Uusien tuotantoalueiden 

saaminen käyttöön 

poistuvien alueiden tilalle on tässä 

avainasemassa. ® 

Tung brännolja och stenkol 

Som stöd- och startbränsle samt för 

att förbättra förbränningen av fuktig 

torv användes år 2011 ca 14 GWh 

tung brännolja. Våren 2011 fortsatte 

man testa användningen av stenkol. 

Vid provförbränning fungerar stenkol 

utmärkt som effektförhöjande 

bränsle. 

Användningen av inhemska 

bränslen, torv och trä, går hand i 

hand i energiproduktionen. För att 

användningen av trä kan ökas, behövs 

också torv. Därför är det viktigt 

att sörja för tillgängligheten av torv. 

Nyckelpositionen utgörs av att få i 

bruk nya produktionsområden i stället 

för områden som tas ur bruk. ® 


Tuulivoimahankkeet 

Puhuri Oy on Kanteleen Voiman tytäryhtiö, joka 

jatkaa Kanteleen Voiman aikana käynnistettyjä 

tuulivoimahankkeita ja kehittää uusia 

tuulivoimahankkeita. Tällä hetkellä hankkeita 

on lähes 300 MW:n edestä. Puhuri Oy:llä 

on tavoitteena olla lähivuosina merkittävä 

tuulivoimatoimija Suomessa. 

Vindkraftprojekt 

Puhuri Oy är Kanteleen Voimas dotterbolag som 

fortsätter genomföra vindkraftverksprojekt som 

startats under Kanteleen Voimas tid, samt utvecklar 

nya vindkraftsprojekt. För närvarande har man projekt 

för närmare 300 MW. Puhuri Oy:s mål är att inom de 

närmaste åren vara en betydande aktör inom vindkraft 

i Finland. 


Hankkeiden tilanne 

Puhuri on julkistanut kuusi hanketta, 

joista kolme on Raahessa, kaksi 

Pyhäjoella ja yksi Pyhäjärvellä. Puhurin 

strategiana on ollut löytää 

tarpeeksi hyvätuulisia kohteita samalla 

vähin ympäristövaikutuksin. 

Tämä on Suomessa nykyään mahdollista 

sisämaassakin ja Puhurin 

valitsema tie näyttää menestyksekkäältä. 

Kohteitten luvittaminen 

on sujunut koko maata koskevaa 

Puolustusvoimien tutkahaastetta 

lukuun ottamatta ilman suuria ongelmia. 

Hankkeista pisimmällä on Raahessa 

sijaitseva Kopsan tuulipuistohanke, 

joka vuoden 2011 aikana 

eteni ympäristövaikutusten arviointiselostuksen 

viranomaisarvioinnin 

Projektsituationen 

Puhuri har offentliggjort sex projekt 

av vilka tre fi nns i Brahestad, två i 

Pyhäjoki och ett i Pyhäjärvi. Puhuris 

strategi har varit att hitta objekt 

med tillräckligt bra vindstyrka, 

samtidigt som miljöeffekterna ska 

vara så små som möjligt. Nuförtiden 

är detta möjligt i Finland också 

i inlandet och vägen som Puhuri valt 

ser framgångsrik ut. Tillståndsprocessen 

för objekten har skett utan 

större problem, med undantag av 

Försvarsmaktens radarutmaning 

som gäller hela landet. 

Av projekten har man kommit 

längst med Kopsa vindparksprojekt i 

Brahestad. Projektet har under 2011 

framskridit via myndigheternas rapport 

om miljökonsekvensbedöm- 

kautta edelleen kaavoitukseen ja 

kaavaluonnoksen jättämiseen Raahen 

kaupungille. Kaavaluonnoksen 

lausunnoissa olevat ehdotukset 

pyrittiin täyttämään ja kaavoitusta 

jatkettiin laatimalla vuoden 2012 

alussa kaavaehdotus. 

Muut Puhurin hankkeet ovat 

edenneet niin, että vuoden 2011 

aikana jatkettiin Raahen kahdessa 

muussa hankkeessa eli ”Ketunperä” 

ja ”Piehingin Ylipää” ympäristövaikutusten 

arviointia yhdessä Tuuliwatti 

Oy:n kanssa. Vuoden 2012 

tavoitteena on saada kaavoitus ehdotusvaiheeseen. 

Pyhäjoen Sunin 

hankkeesta Pohjois-Pohjanmaan 

ELY-keskus antoi lausunnon, ettei 

ympäristövaikutusten arviointia 

tarvitse tehdä vaan pelkkä kaavoi- 

ning (MKB) vidare till planläggning 

och överlämnandet av planutkastet 

till staden Brahestad. Man strävade 

efter att uppfylla förslagen i utkastets 

utlåtanden och fortsatte med 

planläggningen genom att i början 

av år 2012 utarbeta ett planförslag. 

De övriga Puhuri-projekten har 

framskridit så att man under 2011 

tillsammans med Tuuliwatti Oy 

fortsatte miljökonsekvensbedömningen 

i två övriga projekt, dvs. Ketunperä 

och Piehingin Ylipää. Målet 

för 2012 är att få planläggningen till 

förslagsskede. Norra Österbottens 

ELY-central gav angående projektet 

i Suni i Pyhäjoki ett utlåtande om 

att ingen MKB behöver utarbetas, 

endast planläggning räcker. För 

närvarande utförs vindhastighets- 

tus riittää. Siellä on käynnissä tällä 

hetkellä tuulisuusmittaukset. Pyhäjoen 

Parhalahden hankkeessa on 

tehty tarvittavat maahankinnat ja 

tällä hetkellä odotellaan ELY:n lausuntoa 

YVA:n tarpeesta. Pyhäjärvellä 

Vuohtomäen hankkeessa on vuoden 

aikana tehty maavuokrauksia 

ja tällä hetkellä on käynnistymässä 

tuulisuusmittaukset. 

Tulevaisuus 

Vuodelta 2012 odotamme Kopsan 

hankkeen saavan rakennusluvat ja 

muut hankkeet etenevät osa YVA:n 

kanssa ja osa pelkällä kaavoituksella. 

Kopsan hankkeessa ollaa n lähestymässä 

investointipäätöstä. 

Puhuri Oy:llä on tavoitteena olla 

lähivuosina merkittävä tuulivoima- 

mätningar på området. Angående 

Parhalahti-projektet i Pyhäjoki har 

nödvändiga markanskaffningar 

gjorts och för närvarande väntar 

man på ELY-centralens utlåtande 

om behovet av MKB. Under året har 

man i Vuohtomäki-projektet i Pyhäjärvi 

gjort markarrenden och för 

närvarande håller man på att inleda 

mätningar om vindhastigheten. 

Framtid 

Våra förväntningar inför år 2012 är 

att Kopsa-projektet får bygglov och 

att övriga projekt framskrider, en 

del med MKB och en del med endast 

planläggning. Kopsa-projektet närmar 

sig investeringsbeslutet. 

Puhuri Oy:s mål är att inom de 

närmaste åren vara en betydande 

toimija Suomessa. Tavoitteen toteuttamiseksi 

tehdään jo olemassa 

olevien hankkeiden lisäksi selvityksiä 

uusien potentiaalisten alueiden 

löytämiseksi. Henkilökunta on Puhurin 

hankkeiden lisäksi antanut 

asiantuntemustaan ja panostaan 

osallistumalla omistajien hankkeisiin 

mm. Oy Perhonjoki Ab:n Merijärven 

tuulipuistohankkeeseen, 

johon vuoden 2012 aikana pystytetään 

kuusi tuulivoimalaa. ® 

vindkraftsaktör i Finland. För att genomföra 

projektet utarbetas förutredningar 

utöver de befi ntliga projekten 

för att hitta nya potentiella 

områden som är lämpliga för vindkraft. 

Personalen har utöver Puhuris 

projekt bidragit med sakkunskap 

och insatser genom att delta i ägarnas 

projekt bl.a. i Oy Perhonjoki Ab:s 

vindparksprojekt i Merjärv där man 

under år 2012 bygger sex nya vindkraftsverk. 

® 



Toimintakertomus ja tilinpäätös 

Verksamhetsberättelse och bokslut 

2011 

Hallituksen toimintakertomus 

Kanteleen Voima -konserniin 

kuuluvat emoyhtiö Kanteleen 

Voima Oy ja tytäryhtiö Puhuri 

Oy. Kanteleen Voima Oy tuottaa 

Haapaveden voimalaitoksella omistajilleen 

lauhdesähköä. Puhuri Oy 

on konsernin tuulivoimayhtiö. 

Haapaveden voimalaitos 

Vuosi 2011 oli Kanteleen Voima Oy:n 

viides täysi toimintavuosi. Sähkön 

markkinahinta oli vuoden aikana tasaisesti 

laskeva. 

Voimalaitoksen käyttö oli edellisvuotta 

haasteellisempaa, syksyllä 

käytettävyyttä laskivat erityisesti 

runsaat tehosäädöt ja niistä osin 

johtuvat vikaantumiset. Voimalaitoksen 

nettotuotanto oli 597 GWh 

sähköä. Polttoainetta käytettiin yli 

1500 GWh, josta puupolttoaineiden 

määrä oli yhteensä noin 270 GWh. 

Jälleen kerran laitos saavutti uuden 

puuenergian käyttöennätyksen, 

vaikka kokonaistuotantomäärä jäi 

pieneksi. Tuki- ja käynnistyspolttoaineena 

sekä liian kostean turpeen 

priimaukseen käytettiin raskasta 

öljyä ja kivihiiltä. Päästöoikeuksia 

käytettiin pää- ja apukattiloilla yhteensä 

494 tuhatta tonnia. 

Polttoaineet 

Toimintavuoden aikana jatkettiin 

aktiivisia toimia polttoaineen hankintapohjan 

laajentamiseksi. Omien 

soiden hankinta on jatkunut ja yhtiö 

sai valmisteltua kaksi suota vuoden 

2012 tuotantokautta varten. Kolmas 

suo sai ympäristöluvan ja muutama 

hanke on luvituksessa. Puun käyttöä 

on voitu kasvattaa suunnitellusti 

ja vuoden lopussa päästiin puun 

osuudessa jo viidennekseen polttoaineesta. 

Haapaveden kaupungin hankkeena 

rakennettiin Haapa-Kenttä nimellä 

kulkeva 6 ha varastoalue. Kanteleen 

Voima osallistui hankkeeseen 

osarahoittajana ja maanvuokraaja- 

Styrelsens verksamhetsberättelse 

Till koncernen Kanteleen Voima 

hör moderbolaget Kanteleen 

Voima Oy och dotterbolaget 

Puhuri Oy. Kanteleen Voima Oy producerar 

för sina ägare kondensatelektricitet 

vid kraftverket i Haapavesi. 

Puhuri Oy är koncernens vindkraftverk. 

Kraftverket i Haapavesi 

År 2011 var Kanteleen Voima Oy:s 

femte kompletta verksamhetsår. 

Marknadspriset för elektricitet var 

under året stadigt nedgående. 

Användningen av kraftverket 

hade allt fl er utmaningar. Under 

hösten begränsades användbarheten 

i synnerhet av rikliga effektregleringar 

och feluppkomster som 

delvis berodde på dessa. Nettoproduktionen 

för kraftverket uppgick 

till 597 GWh elektricitet. Bränsle 

användes över 1500 GWh, av vilket 

antalet träbränsle var sammantaget 

ca 270 GWh. Än en gång uppnådde 

kraftverket ett rekord i användningen 

av träenergi, även om total- 

produktionsandelen var liten. Som 

stöd- och startbränsle samt för att 

förbättra förbränningen av fuktig 

torv användes tung brännolja och 

stenkol. I huvud- och hjälppanna 

användes utsläppsrättigheter för totalt 

494 000 ton. 

Bränslen 

Under verksamhetsåret fortsatte 

man att aktivt bredda anskaffningsbasen 

för bränsle. Anskaffningen av 

egna torvmarker har fortsatt och 

bolaget förberedde två torvmarker 

för produktionssäsongen 2012. Den 

tredje torvmarken fi ck miljötillstånd 

och några projekt väntar på tillstånd. 

Kraftverket har kunnat öka 

användningen av trä planenligt och 

i slutet av året uppnådde man med 

andelen trä redan en femtedel av 

bränsleanvändningen. 

Som Haapavesi stads projekt 

byggdes ett lagerområde på 6 ha 

med namnet Haapa-Kenttä. Kanteleen 

Voima deltog i projektet som 

delfi nansiär och arrendator. Haapa- 

na. Kenttä otettiin tuotantokäyttöön 

syksyllä 2011. 

Voimalaitokselle saatiin kivihiilen 

koepolttolupa ja hiiltä on käytetty 

koeluontoisesti priimauspolttoaineena. 

Edellisen vuoden hyvien kokemusten 

jälkeen priimauskokeita 

jatkettiin kertomusvuonna sekä kivihiilellä 

että puubriketillä. 

Tuhkan hyötykäyttöä on edistetty 

osallistumalla erilaisiin kehityshankkeisiin. 

Pääosin kohteet ovat 

erityyppisiä maanrakennuskohteita, 

tuhkaa on käytetty mm. turvesoiden 

aluerakenteissa ja kenttärakenteissa 

sekä Haapaveden kaupungin 

liikuntarakentamisessa. Yhtiöllä on 

noin kahden vuoden hyötykäyttökohteet 

suunniteltuina. 

Puhuri Oy:n hankkeet 

etenivät 

Vuonna 2010 yhtiöstä tytäryhtiöksi 

irrotetun Puhuri Oy:n tuulivoimahankkeet 

etenivät suunnitellusti. 

Kenttä togs i produktionsbruk hösten 

2011. 

Kraftverket fi ck tillstånd för provförbränning 

av stenkol och har testat 

användningen av stenkol som 

effektförhöjningsbränsle. Efter fjolårets 

goda erfarenheter fortsatte 

man effektförhöjningsproven med 

både stenkol och träbriketter under 

verksamhetsåret. 

Nyttoanvändningen av aska har 

främjats genom att delta i olika utvecklingsprojekt. 

Huvudsakligen är 

det fråga om jordbyggnadsobjekt av 

olika typer. Aska har använts bl.a. i 

områdesbyggande och fältstrukturer 

av torvmarker samt vid bygge av 

idrottsobjekt i Haapavesi stad. Bolaget 

har planerat nyttoanvändningsobjekt 

för ca två år framåt. 

Puhuri Oy:s projekt framskred 

Puhuri Oy ombildades till dotterbolag 

år 2010. Bolagets vindkraftprojekt 

framskred enligt planerna. 

Kanteleen Voima Oy äger hela aktiestocken 

i Puhuri Oy och samman- 


Kanteleen Voima Oy omistaa Puhuri 

Oy:n koko osakekannan ja Puhuri 

Oy:n hallituksen kokoonpano on 

lähes sama kuin Kanteleen Voima 

Oy:n hallituksen kokoonpano. 

Puhuri on jatkanut Kopsan tuulipuiston 

ympäristönvaikutusten 

(YVA) arviointia, suunnitelmien viimeistelyä 

sekä Ketunperän ja Piehingin 

Ylipään tuulipuistojen YVA 

-selvitystä. Myös muita uusia tuulivoimahankkeita 

on käynnistetty. 

Yhtiön henkilökunta on Puhurin 

hankkeiden kehittämisen lisäksi tarjonnut 

asiantuntijapalveluita osakkaiden 

tuulivoimahankkeisiin, mm. 

Oy Perhonjoki Ab:n Ristivuoren tuulipuistoon. 

Omistus 

Emoyhtiön omistajina olivat tilikauden 

lopussa Oy Katternö Kraft Ab, 

Kaakon Energia Oy, Suomen Voima 

Oy, Valkeakosken Energia Oy ja 

Ålands Elandelslag. Omistuksessa 

ei ole tapahtunut muutoksia kertomusvuoden 

aikana. 

sättningen i Puhuri Oy:s styrelse 

är nästan identisk som i Kanteleen 

Voima Oy:s styrelse. 

Puhuri har fortsatt miljökonsekvensbedömningen 

(MKB) och 

fi nslipningen av planerna av Kopsa 

vindkraftverk, samt fortsatt MKBbedömningen 

av vindparkerna i 

Ketunperä och Piehingin Ylipää. 

Även andra nya vindkraftprojekt 

har startats. Bolagets personal har 

utöver utvecklingen av Puhuri-projekten 

erbjudit experttjänster till 

delägarnas vindkraftprojekt, bl.a. 

för Oy Perhonjoki Ab:s vindpark i 

Ristivuori. 

Ägande 

I slutet av räkenskapsperioden ägdes 

moderbolaget av Oy Katternö 

Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Finska 

Kraft Ab, Valkeakosken Energia Oy 

och Ålands Elandelslag. Bolagets 

ägarunderlag har inte ändrats under 

verksamhetsåret. 

Ekonomi 

Koncernens omsättning var 

32 161 241 € och resultatet var 66 481 € 


Talous 

Konsernin liikevaihto oli 32 161 241 € 

ja tulos 66 481 € tappiollinen, taseen 

loppusumma oli 52 869 515 €. Emoyhtiön 

liikevaihto oli 32 054 712 € 

(39 466 254 € ) ja tulos 75 232 € tappiollinen 

(5 410 € voitollinen). Taseen 

loppusumma oli 52 738 304 € 

(54 218 713 € ). 

Kanteleen Voima Oy toimii omakustannusperiaatteella 

ja osakkaat 

maksavat kiinteät kustannukset 

omistuksensa suhteessa, tuotettu 

sähkö myydään omistajille muuttuvaa 

kustannusta vastaavalla hinnalla 

ja omistuksen suhteessa. Omakustannusperusteisestatoimintaperiaatteesta 

johtuen taloudellisten 

tunnuslukujen esittäminen ei ole 

tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, 

taloudellisen aseman tai tuloksen 

ymmärtämiseksi. 

Henkilöstö 

Konsernin palveluksessa oli 31.12.2011 

42 henkilöä (emoyhtiössä 40 henkilöä). 

Vuoden aikana palkattiin viisi 

uutta henkilöä työpaikan vaihdosten 

ja eläkkeelle jäämisien johdos- 

förlustbringande, balansräkningens 

slutsumma var 52 869 515 €. Moderbolagets 

omsättning var 32 054 712 

(39 466 254 €) och resultatet var 

75 232 € förlustbringande (5 410 € 

vinstgivande). Balansräkningens 

slutsumma 52 738 304 € (54 218 713). 

Kanteleen Voima Oy fungerar 

enligt självkostnadsprincip och aktieägarna 

betalar fasta kostnader 

i förhållande till sitt aktieinnehav. 

Den elektricitet som produceras 

säljs till ägarna för ett pris som motsvarar 

den rörliga kostnaden och i 

förhållande till aktieinnehavet. Eftersom 

verksamheten drivs enligt 

självkostnadsprincipen är det inte 

ändamålsenligt att presentera ekonomiska 

nyckeltal för att förstå affärsverksamheten, 

den ekonomiska 

ställningen eller resultatet. 

Personal 

Koncernen hade 42 anställda 

31.12.2011 (moderbolaget 40 personer). 

Under året anställdes fem nya 

personer med anledning av byte av 

arbetsplats och pensionering. Som 

tjänster utifrån köps fortfarande la- 

ta. Ulkopuolisina palveluina ostetaan 

edelleen laboratoriopalvelut, 

ruokalan hoito, siivous ja pihatyöt. 

Kunnossapitopalveluita on ostettu 

niin ikään ulkopuolisilta toimittajilta 

tarpeen mukaan. Henkilöstölle on 

järjestetty ammatillista koulutusta. 

Ympäristö ja turvallisuus 

Voimalaitoksella ei sattunut kertomusvuonna 

vakavia tapaturmia. 

Voimalaitoksen ympäristölupaehtojen 

tarkistushakemus on viranomaiskäsittelyssä. 

Hallitus 

Kanteleen Voima Oy:n hallituksen 

puheenjohtajana toimii Stefan Storholm 

ja muina jäseninä Akke Kuusela 

(vpj), Ralf Bertula, Timo Honkanen, 

David Karlsson ja Jorma Tapaninen. 

Varajäseninä ovat olleet Roald 

von Schoultz, Juha Lindholm ja Arto 

Tiainen. Toimitusjohtajana on toiminut 

Antti Vilkuna. Hallitus kokoontui 

kertomusvuonna yhdeksän kertaa. 

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 

Haapavedellä 31.5.2011. Tilintarkastajaksi 

on yhtiökokous valinnut 

boratorietjänster, skötsel av matservering, 

städning och gårdsarbeten. 

Också underhållstjänster har köpts 

av utomstående leverantörer efter 

behov. Yrkesutbildning har ordnats 

för personalen. 

Miljö och säkerhet 

Inga allvarliga olyckor har skett i 

kraftverket under verksamhetsåret. 

Kraftverkets ansökan om justering 

av miljötillståndsvillkor är inlämnat 

för behandling hos myndigheterna. 

Bolagets styrelse 

Som Kanteleen Voima Oy:s styrelseordförande 

fungerar Stefan 

Storholm och övriga medlemmar är 

Akke Kuusela (vice odf.), Ralf Bertula, 

Timo Honkanen, David Karlsson 

och Jorma Tapaninen. Suppleanter 

har varit Roald von Schoultz, Juha 

Lindholm och Arto Tiainen. Antti 

Vilkuna har varit verkställande direktör. 

Styrelsen sammanträdde nio 

gånger under verksamhetsåret. 

Ordinarie bolagsstämma hölls i 

Haapavesi 31.5.2011. Som revisor valde 

bolagsstämman Ernst & Young 

Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena 

tilintarkastajana Kjell Berts. 

Riita-asiat 

Vireillä olevia riita-asioita ei ole. 

Riskit 

Turvetuotanto ei ole vieläkään saavuttanut 

vakaata varastotasoa. 

Turpeen hinta on noussut huomattavasti 

kustannustason muutosta 

nopeammin. Turpeen hinta ja saatavuus 

muodostavat huomattavan 

riskin toiminalle. 

Voimalaitoksen teknisinä riskeinä 

ovat edelleen tulipalot ja laitevauriot. 

Näitä pyritään tunnistamaan 

Jyväskylä 11. päivänä huhtikuuta 2012 

Jyväskylä den 11 april 2012 

erilaisilla riskianalyyseillä, joita päivitetään 

tehtävien investointien yhteydessä 

sekä varautumaan niihin 

laiteratkaisulla ja koulutuksella. 

Ehdotus vuosituloksen 

kirjaamiseksi 

Emoyhtiön tilikauden tulos osoittaa 

tappiota 75 232 € . Emoyhtiön hallitus 

esittää, että tappio kirjataan 

edellisten tilikausien tulostilille eikä 

osinkoa jaeta. Siirron jälkeen oma 

pääoma on 9 919 443 €. 

Näkymät vuodelle 2012 

Sähkön markkinahinnan vaihtelu on 

tasaantunut, tosin matalalle tasolle, 

Stefan Storholm Ralf Bertula Timo Honkanen 

puheenjohtaja 

ordförande 

Jorma Tapaninen David Karlsson Akke Kuusela 

Antti Vilkuna 

toimitusjohtaja 

verkställande direktör 

Ab, med Kjell Berts som huvudansvarig 

revisor. 

Tvistemål 

Bolaget har inga anhängiga tvistemål. 

Risker 

Torvproduktionen har fortfarande 

inte nått en stabil lagernivå. Torvpriset 

har ökat betydligt snabbare 

än vad kostnadsnivån ändrat. Torvpriset 

och tillgängligheten är en stor 

risk för verksamheten. 

Bränder och maskinfel utgör fortfarande 

tekniska risker i kraftverket. 

Man försöker identifi era dessa genom 

olika riskanalyser som uppdateras 

i samband med investeringar 

samt genom att förbereda sig på 

dem med tekniska lösningar och utbildning. 

Förslag till bokföring 

av årsresultat 

Räkenskapsperiodens resultat för 

moderbolaget visar en förlust på 

75 232 €. Moderbolagets styrelse föreslår 

att förlusten bokförs på resultatkonto 

för föregående räkenskapsperioder 

och att ingen dividend utdelas. 

Efter överföringen uppgår det 

egna kapitalet till 9 919 443 €. 

Utsikter för år 2012 

Växlingarna i marknadspriset för 

elektricitet har stabiliserats, dock 

på en låg nivå, och priserna förut- 

ja sen ennustetaan olevan koko vuoden 

2012 ja lähivuodet sellaisella tasolla, 

että voimalaitoksella olisi kohtuullinen 

ajotarve. Päästöoikeuksien 

hinnan odotetaan säilyvän vakaana. 

Riittävää turvepolttoaineen saantia 

ei ole voitu varmistaa ja toimenpiteitä 

polttoainepohjan laajentamiseksi 

jatketaan. 

Puhuri Oy:n hankkeiden eteneminen 

on kiinni erityisesti tuulivoimapuistojen 

luvituksen nopeudesta. ® 

Tilinpäätösmerkintä 

Suoritetusta tilintarkastuksesta on 

tänään annettu erillinen kertomus. 

Bokslutsanteckningar 

Över verkställd revision har idag 

avgivits skild revisionsberättelse. 

Vaasa 23. päivänä huhtikuuta 2012 

Vasa den 23 april 2012 

Ernst & Young Oy 

Kjell Berts 

KHT /CGR 

spås ligga hela år 2012 och den närmaste 

framtiden på en sådan nivå 

att kraftverket skulle ha ett rimligt 

driftsbehov. Priset på utsläppsrättigheterna 

förväntas vara stabilt. 

Tillgången till tillräcklig mängd torvbränsle 

har inte kunnat garanteras 

och åtgärderna för att bredda bränslegrunden 

fortsätts. 

Framskridandet av Puhuri Oy:s 

projekt beror i synnerhet på takten 

på tillståndsbeviljandet för vindkraftparkerna. 

® 


Kanteleen Voima 

Konsernituloslaskelma • Koncernresultaträkning 

1.1.–31.12.2011 

Liikevaihto 32 161 Omsättning 

Valmistus omaan käyttöön (+) 107 Tillverkning för eget bruk 

Muut liiketoiminnan tuotot 767 Övriga rörelseintäkter 

Materiaalit ja palvelut 24 619 Material och tjänster 

Henkilöstökulut 2 601 Personalkostnader 

Poistot ja arvonalentumiset 3 156 Avskrivningar och nedskrivningar 

Liiketoiminnan muut kulut 1 943 Övriga rörelsekostnader 

Liikevoitto 717 Rörelsevinst 

Rahoitustuotot ja -kulut –768 Finansiella intäkter och kostnader 

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja –51 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner 

ja veroja och skatter 

Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner 

Laskennalliset verot –15 Kalkylmässiga skatter 

Tilikauden voitto (tappio) –66 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) 


1 000 euroa /euro 

Kanteleen Voima 

Konsernitase • Koncernbalans 


1.1.–31.12.2011 

VASTAAVAA AKTIVA 

PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA 

Aineettomat hyödykkeet 211 Immateriella tillgångar 

Aineelliset hyödykkeet 41 674 Materiella tillgångar 

Sijoitukset 8 Placeringar 

41 893 

VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA 

Vaihto-omaisuus 1 864 Omsättningstillgångar 

Pitkäaikaiset saamiset 23 Långfristiga fordringar 

Lyhytaikaiset saamiset 9 042 Kortfristiga fordringar 

Rahat ja pankkisaamiset 48 Kassa och bank 

10 977 

52 870 

VASTATTAVAA PASSIVA 

OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL 

Osakepääoma 10 003 Aktiekapital 

Muu oma pääoma 11 928 Övrigt eget kapital 

Edellisten tilikausien tulos –47 Ackumulerade vinstmedel 

Tilikauden voitto –66 Räkenskapsperiodens vinst 

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 21 817 EGET KAPITAL TOTALT 

PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR 

Muut pakolliset varaukset 70 Övriga avsättningar 

PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 70 AVSÄTTNINGAR TOTALT 

VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL 

Pitkäaikainen 24 301 Långfristigt 

Lyhytaikainen 6 681 Kortfristigt 

30 983 

52 870 


Kanteleen Voima Oy 

Tuloslaskelma • Resultaträkning 

1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010 

Liikevaihto 32 055 39 466 Omsättning 

Valmistus omaan käyttöön (+) 64 59 Tillverkning för eget bruk 

Muut liiketoiminnan tuotot 770 1 114 Övriga rörelseintäkter 

Materiaalit ja palvelut 24 618 31 899 Material och tjänster 

Henkilöstökulut 2 463 2 472 Personalkostnader 

Poistot ja arvonalentumiset 3 153 2 878 Avskrivningar och nedskrivningar 

Liiketoiminnan muut kulut 1 844 3 266 Övriga rörelsekostnader 

Liikevoitto 810 123 Rörelsevinst 

Rahoitustuotot ja -kulut –755 –377 Finansiella intäkter och kostnader 

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja 55 –254 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner 


Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner 

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) –130 260 Förändring av avskrivningsdifferensen 

Tilikauden voitto (tappio) –75 5 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) 




Tase • Balans 


1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010 



Aineettomat hyödykkeet 209 187 Immateriella tillgångar 

Aineelliset hyödykkeet 40 091 40 578 Materiella tillgångar 

Sijoitukset 146 146 Placeringar 

41 446 40 911 


Vaihto-omaisuus 1 864 1 547 Omsättningstillgångar 

Pitkäaikaiset saamiset 0 2 028 Långfristiga fordringar 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 450 0 Fordringar hos företag i samma koncern 

Lyhytaikaiset saamiset 8 958 9 569 Kortfristiga fordringar 

Rahat ja pankkisaamiset 20 164 Kassa och bank 

11 292 13 308 

52 738 54 219 



Osakepääoma 10 003 10 003 Aktiekapital 

Edellisten tilikausien tulos –8 –13 Ackumulerade vinstmedel 

Tilikauden voitto –75 5 Räkenskapsperiodens vinst 

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 9 919 9 995 EGET KAPITAL TOTALT 

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER 

Poistoero 15 929 15 799 Avskrivningsdifferens 

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS- 

YHTEENSÄ 15 929 15 799 DISPOSITIONER TOTALT 

PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR 

Muut pakolliset varaukset 70 0 Övriga avsättningar 

PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 70 0 AVSÄTTNINGAR TOTALT 


Pitkäaikainen 20 399 14 142 Långfristigt 

Lyhytaikainen 6 421 14 283 Kortfristigt 

26 820 28 425 

52 738 54 219 


Puhuri Oy 

Tuloslaskelma • Resultaträkning 

1.1.–31.12.2011 1.10.–31.12.2010 

Liikevaihto 111 4 Omsättning 

Valmistus omaan käyttöön (+) 43 7 Tillverkning för eget bruk 

Materiaalit ja palvelut 0 3 Material och tjänster 

Henkilöstökulut 137 22 Personalkostnader 

Poistot ja arvonalentumiset 2 0 Avskrivningar och nedskrivningar 

Liiketoiminnan muut kulut 106 26 Övriga rörelsekostnader 

Liikevoitto –93 –39 Rörelsevinst 

Rahoitustuotot ja -kulut –9 0 Finansiella intäkter och kostnader 

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja –102 –39 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner 


Tilikauden voitto (tappio) –102 –39 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) 



Puhuri Oy 

Tase • Balans 


1.1.–31.12.2011 1.10.–31.12.2010 



Aineettomat hyödykkeet 2 3 Immateriella tillgångar 

Aineelliset hyödykkeet 583 61 Materiella tillgångar 

585 64 


Pitkäaikaiset saamiset 23 8 Långfristiga fordringar 

Lyhytaikaiset saamiset 77 33 Kortfristiga fordringar 

Rahat ja pankkisaamiset 28 60 Kassa och bank 

128 101 

713 165 



Osakepääoma 3 3 Aktiekapital 

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 132 132 Fond för inbetalt fritt eget kapital 

Edellisten tilikausien tulos –39 0 Ackumulerade vinstmedel 

Tilikauden voitto –102 –39 Räkenskapsperiodens vinst 

–7 95 


Pitkäaikainen 450 0 Långfristigt 

Lyhytaikainen 270 70 Kortfristigt 

720 70 

713 165 


Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2011 

Stefan Storholm 

hallituksen puheenjohtaja 

/styrelseordförande 

Katternö Kraft Oy Ab 

toimitusjohtaja/vd 

Ralf Bertula 

hallituksen jäsen 

/styrelsemedlem 

Katternö Kraft Oy Ab 

tuotantojohtaja 

/produktionschef 

Roald von Schoultz 

varajäsen/suppleant 

Ekenäs Energi 



Akke Kuusela 

varapuheenjohtaja 

/vice ordförande 

Suomen Voima Oy 

/Finska Kraft Ab 


Timo Honkanen 



Valkeakosken Energia Oy 


Juha Lindholm 


Vatajankosken Sähkö Oy 


David Karlsson 



Ålands Elandelslag 

talousjohtaja/ekonomichef 

Arto Tiainen 


Parikkalan Valo Oy 


Jorma Tapaninen 



Imatran Seudun sähkö Oy 


Antti Vilkuna 


Omistajat • Ägarna 

VOIMALAITOS 

KRAFTVERKET 

KATTERNÖ –RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT 

• Esse Elektro-Kraft Ab, Ähtävä /Esse 

• Oy Herrfors Ab 

• Kruunupyyn sähkölaitos /Kronoby elverk 

• Pietarsaaren energialaitos 

/Jakobstads energiverk 

• Uudenkaarlepyyn Voimalaitos 

/Nykarleby Kraftverk 

• Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi 

• Vetelin Sähkölaitos Oy 

SUOMEN VOIMA OY 

• Etelä-Savon Energia Oy, Mikkeli /S:t Mickel 

• Haminan Energia Oy 

• Keravan Energia Oy 

• Kokemäen Sähkö Oy 

• Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 

• Lankosken Sähkö Oy, Siikanen 

• Leppäkosken Sähkö, Ikaalinen/Ikalis 

• Mäntsälän Sähkö Oy 

• Nurmijärven Sähkö Oy 

• Paneliakosken Voima Oy 

• Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab 

• Sallilan Energia Oy, Loimaa 

• Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää 

KAAKON ENERGIA OY 

• Imatran Seudun Sähkö Oy 

• Outokummun Energia Oy 

• Parikkalan Valo Oy 

VALKEAKOSKEN ENERGIA OY 

ÅLANDS ELANDELSLAG 



Turvetie 112, PL 47, 86601 Haapavesi 

puhelin 08-4599 111, faksi 08-4599 344 

www.kanteleenvoima.fi

Vuosikertomus 2011 - Kanteleen Voima Oy

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?