2006-02-03 (pdf)

MEÄN VÄYLÄ – ÄLVLANDET 

RAJAJOKISUUNNITELMA - GRÄNSÄLVSPLAN 

GRÄNSÄLVSPLAN 

RAJAJOKISUUNNITELMA 

OSA-ALUEET 1-7 

DELOMRÅDENA 1-7 

UTKAST – LUONNOS 2/3 2006 

PAJALA KOLARI MUONIO 

1

2 



Titel/ Raportin nimi: Meän Väylä-Älvlandet, Gränsälvsplan - Rajajokisuunnitelma 

Författare/Tekijät: Riitta Yrjänheikki, ark. Ympäristötaito Oy, Oulu 

Elina Söderström, ark LAR/MSA, Ramböll Sverige AB, Umeå 

Peter Jönsson, ark. SAR/MSA Arkinova Arkitekter, Umeå 

Översättning/Käännös: Elina Söderström, Ramböll Sverige AB 

Sammanställning och lay-out/Yhdistäminen ja taitto: Elina Söderström, Ramböll 

Sverige AB 

Framsidans bild/Etukannen kuva: 

Vy söderut över Muonioälven med Kolari kyrkby till vänster/ 

Näkymä etelään, Muonionjoki ja Kolarin kirkonkylä vasemalla 

(Meän Väylä – Älvlandet flygbild/viistokuva nro 877) Lentokuva Vallas Oy, Tampere

INNEHÅLL 

FÖRORD 



1. INLEDNING………………………………… 3 

2. NULÄGET VID GRÄNSÄLVEN …………. 4 

2.1 Befolkning…………………………………. 4 

2.2 Sysselsättning och service………………. 6 

2.3 Trafik……………………………………….. 7 

2.4 Gränsälvsområdets särdrag………………9 

2.5 Planläggningssituationen………………..11 

2.6 Projekt……………………………………..13 

2.7 Lagstiftning………………………………..13 

3. GRÄNSÄLVSPLANEN 16 

3.1 Mål för gränsälvsplanen…………………16 

3.2 SWOT-analys……………………………..17 

3.3 Framtidens näringar och service……….17 

3.4 Utveckling av trafik- och kommunal- 

tekniska nätverk…………………………..19 

3.5 Planering och utveckling av 

bebyggelse………………………………..24 

3.6 Utveckling av rekreationsområden……..25 

3.7 Genomförande 28 

4. BEDÖMNING AV KONSEKVENSER…..30 

4.1 Utveckling av sysselsättningen, service 

och trafiknätverket och dess konsekvenser 

för områdesstrukturen, levnadsvillkoren 

och kulturen……………………………….30 

4.2 Konsekvenser av utveckling av permanent 

och fritidsbebyggelse på landskap och 

kulturmiljöer……………………………….31 

4.3 Konsekvenser av utveckling av friluftsliv 

och rekreation på naturmiljön…………...32 

Källor 33 

Kontaktuppgifter 40 

Bilagor: kartor, DELOMRÅDE 1-7 

SISÄLTÖ 

ALKUSANAT 

1. JOHDANTO………………………………….3 

2. NYKYTILANNE RAJAJOELLA…………...4 

2.1 Väestö……………………………………… 4 

2.2 Työpaikat ja palvelut…………………….. 6 

2.3 Liikenne……………………………………. 7 

2.4 Rajajoki-alueen erityspiirteet……………..9 

2.5 Kaavoitustilanne…………………………. 11 

2.6 Projektit…………………………………....13 

2.7 Lainsäädäntö…………………………….. 13 

3. RAJAJOKISUUNNITELMA ………….16 

3.1 Rajajokisuunnitelman tavoitteet………...16 

3.2 SWOT-analyysi…………………………...17 

3.3 Tulevaisuuden elinkeinot ja palvelut……17 

3.4 Liikenne ja yhdyskuntatekniikan ver- 

kostojen kehittäminen……………………19 

3.5 Yhdyskuntien suunnittelu ja kehittämi- 

nen…………………………………………24 

3.6 Virkistyspalvelujen kehittäminen………..25 

3.7 Toteutus 28 

4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI……………...30 

4.1 Työpaikkojen ja palvelujen sekä liiken- 

neverkon kehittämisen vaikutukset 

aluerakenteseen, elinoloihin ja 

kulttuuriin………………………………….30 

4.2 Vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen ke- 

hittämisen vaikutukset maisemaan ja 

kulttuuriympäristöön……………………..31 

4.3 Virkistystoimintojen kehittämisen vaiku- 

tukset luonnonympäristöön……………..32 

Lähteet 33 

Yhteystiedot 40 

Liitteet: kartat, OSA-ALUEET 1-7 

1

2 

FÖRORD 



Pajala, Kolari och Muonio kommuner delar 160 

km av gränsälven. Längs Torneå och Muonio 

älvar synliggörs ländernas olika praxis i hur 

strandnära bebyggelse hanteras. Samrådsrutiner 

över gränsen saknas i samband med planläggning. 

Meän Väylä – Älvlandet projektets 

fördjupningarbete Gränsälvsplan behandlar 

ömse stränder för första gången samtidigt och 

gemensamt. 

Bakgrund och vidare perspektiv finns i projektets 

övriga rapportdelar, Kommunöversikt och Meän 

Visio – Vår Vision. 

Gränsälvsplanen söker ta ett samlat grepp om 

ett område på ömse sidor om gränsen och presentera 

ett gemensamt planeringsunderlag för 

respektive kommuns nationella planer. Planen 

består av en textdel och sju kartbilagor. 

Planen består av en textdel och sju kartbilagor. 

Som gemensamt gränsöverskridande kartunderlag 

har använts finska lantmäteriverkets terrängdatabas. 

Gränsälvsplanens underlagsmaterial: 

- 1519 flygbilder av ömse stränder längs 

hela den gemensamma delen av gränsälven. 

- Naturmiljö-, kulturmiljö- och landskaps-utredning 

med kartbilagor. (redovisad 

som separat rapport) 

Gränsälvsplanen: 

- visar på sammanhängande natur-, landskaps- 

och kulturmiljöhelheter över 

gränsen 

- föreslår nya gränsövergångar för lätt trafik 

- föreslår till gemensamma riktlinjer för 

strandnära byggande 

Det är min och ledningsgruppens förhoppning att 

detta arbete skall leda till en bättre markanvändningsplanering 

vid gränsälven såsom en 

utvecklingspotential. 

Eva Persson Puurula 

arkitekt SAFA 

ALKUSANAT 

Pajalan, Kolarin ja Muonion kunnat jakavat yhteisen 

160 km pitkän osan rajajoesta. Tornion- ja 

Muonionjoen rannoilla on näkyvissä maiden erilaiset 

käytännöt rantarakentamisen käsittelyssä. 

Kaavoitukseen liittyvät osallistumisrutiinit yli rajan 

puuttuvat. Meän Väylä – Älvlandet projektissa 

käsitellään ensimmäistä kertaa molempia 

rantoja yhtä aikaa ja yhdessä. 

Tausta ja laajempi perspektiivi löytyy projektin 

muista osista, Kuntakatsaus ja Meän Visio – Vår 

Vision. 

Rajajokisuunnitelma tavoittelee kokonaisotetta 

alueesta 2-5 km molemmin puolin rajaa ja yhteistä 

suunnittelupohjaa kunkin kunnan kansallisille 

kaavoille. Suunnitelmaan kuuluu tekstiosa ja 

seitsemän karttaliitettä. 

Suunnitelmaan kuuluu tekstiosan ja seitsemän 

karttaliitettä. Yhteisen rajan ylittävän karttaaineisto 

on Suomen maanmittauslaitoksen 

maastotietokannan. 

Rajajokisuunnitelman lähtöaineisto on: 

- 1519 viistokuvaa molempien rantojen 

yhteisestä osasta rajajoesta 

- Luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys 

karttaliitteineen (erillinen 

raportti) 

Rajajokisuunnitelma: 

- näyttää yhtenäisiä luonto-, maisema- ja 

kulttuuriympäristökokonaisuuksia yli rajan 

- ehdottaa uusia kevyen liikenteen rajanylityspaikkoja. 

- ehdottaa yhteisiä suuntaviivoja rantarakentamiselle. 

On meidän toivomus, että tämä työ johtaa parempaan 

maankäyttösuunnitteluun rajajokialueella 

kehityksen mahdollisuutena. 

Eva Persson Puurula 

arkkit. SAFA

1 INLEDNING 



Gränsälvlsplanen ingår som en del i projektet 

Meän Väylä – Älvlandet. Den är en 

fördjupad markanvändningsplan för Torne- 

och Muonioälvens strandområden. 

Huvudmålet är att utveckla älvdalen som 

en gemensam resurs samt att samordna 

markanvändningen i Finland och Sverige. 

Samtidigt skapas en tydlig bild av områdets 

potential, problem och värden. 

Den gemensamma gränsälven är ca 160 

km lång och planområdets yta ca 670 km 2 . 

Planområdet sträcker sig ca 2-5 km från 

strandlinjen på ömse sidor av riksgränsen. 

I området ingår kommuncentra och gränsnära 

byar med tillhörande vägar och betydelsefulla 

landskapshelheter. 

Särskild vikt läggs på utvecklingsmöjligheter 

av gränsälvens stränder med hänsyn 

till landskapsstrukturen, naturvärden, kulturlandskap 

och kulturmiljöer på båda sidor 

av gränsen. Planen innehåller grundprinciper 

för placering av bebyggelse och 

verksamheter. 

Planens konsekvenser analyseras i förhållande 

till områdesstruktur, levnadsvillkor, 

kultur, landskap och kulturmiljö samt naturmiljö. 

1 JOHDANTO 

Rajajokisuunnitelma on osa Meän väylä – 

Älvlandet hanketta, tarkennettu maankäytönsuunnitelma 

Tornionjoen ja Muonionjoen ranta-alueille. 

Päätavoitteena on kehittää jokilaaksoa yhteisenä 

voimavarana sekä Suomen ja Ruotsin 

maankäytön yhteensovittaminen. Samalla 

luodaan selkeä kuva alueen ominaisuuksista, 

ongelmista ja arvoista. 

Yhteisen rajajoen pituus on noin 160 km ja 

suunnittelualueen pinta-ala noin 670 km 2 . 

Suunnittelualue ulottuu 2-5 km leveästi valtakunnanrajan 

molemmin puolin. Alue sisältää 

kuntakeskukset ja rajan tuntumassa olevat 

kyläalueet, niihin liittyvän tiestön sekä merkittävät 

maisemakokonaisuudet. 

Suunnitelmassa kohdistetaan erityistä huomiota 

rajajoen rantojen kehittämismahdollisuuksiin 

ottaen huomioon maisemarakenne, 

luonnonarvot, perinnemaisemat ja kulttuuriympäristöt 

rajan molemmin puolin. Suunnitelma 

sisältää periaatteet rakentamisen ja 

muiden toimintojen sijoittamiselle. 

Suunnitelman vaikutuksia arvioidaan suhteessa 

aluerakenteeseen, elinoloihin ja kulttuuriin, 

maisemaan ja kulttuuriympäristöön 

sekä luonnonympäristöön. 

3

4 



2. NULÄGET VID 

GRÄNSÄLVEN 

2.1 Befolkning 

Längs gränsälven eller i närheten av den 

bor ungefär hälften av kommunernas sammanlagda 

befolkning på 13 231 invånare 

(2004-12-31). Både Kolaris och Muonios 

kommuncentra är belägna vid gränsälvens 

strand liksomstörre delen av kommunernas 

befolkning. Pajala kommuncentrum 

ligger ca 7 km från gränsälven. På svensk 

sida finns ett fåtal mindre byar längs Muonioälven, 

något fler och större söderut 

längs Torneälven. Pajalas största byar ligger 

dock inte vid gränsen, utan vid Torne-, 

Tärendö-, Kalix- och Lainio älvar. Barntätheten 

är högre i kommuncentra än i byarna 

vilket innebär att befolkningsstrukturen i 

området längs gränsälven är gynnsam. 

Majoriteten av befolkningen i områdets 

norra del finns på finsk sida i Muonio- 

Ylimuonio och Kätkäsuvanto. I nästa område 

dominerar Parkajoki, Kihlanki och Aareavaara, 

liksom längre söderut Äkäsjokisuu, 

Saarenpudas och Kolari, också de på 

finsk sida. I Pajalaområdet bor överlägset 

flest i Pajala . Söderut längs Torneälv är 

befolkning något större på svensk sida. 

På svensk sida ligger bebyggelsen längs 

gränsälven allmänt sett mer koncentrerat 

till byar medan bebyggelsen på finsk sida 

ligger glesare och mer utspritt. Miljön kring 

bebyggelsen är mer välskött på svensk 

sida. Kommuncentrumen skiljer sig åt på 

motsvarande sätt. Pajala är tätare medan 

Muonios och Kolaris bebyggelse är mera 

utspridd. Kolaris centrumfunktioner ligger 

huvudsakligen mellan Pappilantie och skolan 

men större affärer och service ligger 

längs riksväg 21/E8. Samma förhållande 

finns i Muonio men inte lika utpräglat som 

i Kolari. 

2. NYKYTILANNE RAJA- 

JOELLA 

2.1 Väestö 

Rajajoella tai sen tuntumassa asuu noin puolet 

kuntien yhteenlasketusta väestöstä 

(13 231 asukasta 31.12.2004). Kolarin ja 

Muonion kuntakeskukset ja suurin osa kuntien 

väestöstä sijoittuu rajajoen tuntumaan. 

Pajalan kuntakeskus sijoittuu noin 7 km päähän 

rajajoesta. Ruotsin puolella Muoniojoen 

varrella on muutamia pieniä kyliä, enemmän 

ja isompia kyliä on Tornionjoen varrella etelässä. 

Pajalan suuremmat kylät eivät sijoitu 

rajalle vaan Tornio-, Tärendö-, Kalix- ja Lainio- 

jokien varteen. Kuntakeskuksissa on eniten 

lapsia ja nuoria, joten rajajoen väestön 

ikärakenne on edullinen. 

Pohjoisosalla väestön enemmistö asuu 

Suomen puolella Muoniossa, Ylimuoniossa 

ja Kätkäsuvannossa. Etelämpänä ovat pienet 

kylät Parkajoki, Kihlanki ja Aareavaara. Kolari, 

Saarenpudas ja Äkäsjokisuu, ovat väkirikkaita 

kyliä Suomen puolella. Pajalan alueella 

valtaosa väestöstä asuu Pajalan keskustaajamassa. 

Tornionjoen varrella Ruotsin puolen 

kylissä väkiluku on hieman isompi kuin Suomen 

puolen kylissä. 

Ruotsin puolella asutus on yleisesti katsoen 

enemmän keskitetty kyliin. Suomen puolella 

taas asutus on hajautuneempi ja harvempi. 

Taajamien ympäristöt ovat hoidetumpia 

Ruotsin puolella. Kuntakeskukset eroavat 

toisistaan samalla tavalla. Pajala on tiiviimmin 

rakennettu, kun taas Muonion ja Kolarin 

taajamat ovat hajautuneempia. Kolarin keskustoiminnot 

sijoittuvat pääosin Pappilantien 

ja koulun välillä mutta isot kaupat ja palvelut 

sijoittuvat valtatie 21/E8 varrelle. Sama ilmiö 

on Muoniossa mutta ei niin laajalti kuin Kolarissa.



5

6 



2.2 Sysselsättning och service 

Den största delen av kommunernas arbetsplatser 

och service, finns i kommuncentrumen 

i närheten av gränsälven. I övrigt 

finns de framför allt vid Ylläs och Olosfjällens 

turistcentra. 

I alla tre kommuncentra finns bra offentlig 

service; kommunhus, daghem/förskola, 

ålderdomshem eller hemtjänst, vårdcentral 

och apotek, post, grundskola och gymnasie, 

bibliotek, yrkesskola i Muonio och Kolari 

samt högskolefilial i Pajala. I Pajala 

finns ett flertal idrottsplatser bl.a sporthall 

och simhall och motionsslingor. I Kolari 

finns ishockey – och idrottsplaner, belyst 

motionsslinga och badstrand. I centrala 

Muonio finns idrottsverksamhet i anslutning 

till skolgårdar. Olosfjället med sina 

skidbackar ligger 5 km från Muonio. 

På svensk sida I Muodoslompolo finns 

grundskola, förskola, bibliotek, vårdcentral 

och uthämtning av medicin, bank och motionsslinga. 

I Kätkäsuando finns en biblioteksfilial. 

I Kardis finns en allmän badstrand 

och i Jarhois en motionsslinga. 

På finsk sida I Yli-Muonio finns lågstadieskola, 

I Pissiniemi-Kihlangi finns bibliotekservice, 

i Aareavaara finns det en motionsslinga 

och ishockeybana och i Äkäsjokisuu 

finns idrottsplan. 

Det nedlagda vattenfyllda kalkbrottet i 

Kalkkikangas norr om Kolari är ca 60 m 

djupt och används av dykare som övningsplats. 

Det komersiella utbudet med dagligvaruförsäljning 

och specialvarubutiker är störst 

i Pajala, något mindre i Kolari och Muonio 

kyrkbyar. Dessutom kan nämnas specialvarubutik 

i Saarenpudas och specialiserad 

souvenirbutik i Kätkäsuvanto samt på 

svensk sida dagligvaruaffär i Muodoslompolo 

och i Kaunisjoki vid gränsövergångsbron 

vid Kolari. 

2.2 Työpaikat ja palvelut 

Kuntien työpaikoista ja palveluista suurin osa 

sijoittuu rajajoen tuntumaan kuntakeskuksiin. 

Muuten palveluja löytyy ennen kaikkea Ylläksen 

ja Oloksen matkailukeskuksista. 

Kaikissa kolmessa kuntakeskuksessa on hyvät 

julkiset palvelut; kunnanvirastot, päiväkodit, 

vanhainkodit tai kotipalvelu, terveyskeskus 

ja apteekki, posti, peruskoulu ja lukio, 

kirjastot, ammatti-instituutti Muoniossa ja Kolarissa 

sekä korkeakoulun etäopiskelupiste 

Pajalassa. Pajalassa on runsaasti erilaisia 

liikuntapaikkoja mm. urheiluhalli ja uimahalli 

sekä ulkoilureittejä. Kolarissa on jääkiekko- 

ja urheilukentät, valaistu ulkoilureitti ja uimaranta. 

Muonion kirkonkylässä liikuntapalvelut 

sijoittuvat koulupihojen yhteyteen. Olostunturin 

laskettelurinteet sijaitsevat 5 km päässä 

Muoniosta. 

Ruotsin puolella Muodoslompolossa on peruskoulu, 

päiväkoti, kirjasto, terveyskeskus ja 

lääkejakelupiste, päivittäistavarakauppa, 

pankki ja ulkoilureitti. Kätkäsuannossa on 

kirjaston lainauspiste. Kardiksessa on yleinen 

uimaranta ja Jarhoisissa ulkoilureitti. 

Suomen puolella Yli-Muoniossa on ala-aste, 

Pissiniemi- Kihlangissa on kirjastoautopalvelu, 

Aareavaarassa lisäksi kuntorata ja jääkiekkokenttä 

ja Äkäsjokisuulla on urheilukenttä. 

Kalkkikankaalla Kolarin pohjoispuolella on 

noin 60 m syvä, vesitäytteinen entinen kalkkilouhos, 

jota sukeltajat käyttävät harjoittelupaikkana. 

Kaupallisia palveluja, päivittäistavarakauppoja 

ja erikoistavaraliikkeitä, on eniten Pajalassa 

ja hieman vähemmän Kolarissa ja Muoniossa. 

Sen lisäksi voidaan mainita erikoistavaraliike 

Saarenputaalla ja matkamuistojen 

erikoisliike Kätkäsuvannossa, sekä Ruotsin 

puolella päivittäistavarakauppa Muodoslompolossa 

ja Kaunisjoella Kolarin rajanylityssillan 

lähellä.



Basnäringar är jord- och skogsbruk samt 

renskötsel. Åkerarealerna är relativt små. 

Industriell produktion finns inte vid gränsälven 

utom i kommuncentrumen. 

Företag som ger sysselsättning längs 

gränsälven finns, förutom i kommuncentra, 

bl.a. turistföretaget Harriniva fritidscenter 

strax söder om Muonio och på svensk sida 

Rajamaa fritidscenter i Muonionalusta. I 

Kolari kommun bl.a. Lappea Fritid i Lappea 

och Kengis bruk på svensk sida. 

Längst i söder på svensk sida finns Jarhois 

älvfiske/turistservice. 

2.3 Trafik 

Vägnätet på båda sidorna av gränsälven 

består av följande: 

− På svensk sida genomkorsas området 

av riksväg 99 som mestadels följer 

gränsälven från Jarhois i söder till Kätkäsuando 

i norr. Mellan Pajala och Aareavaara 

går länsväg 403 närmare 

Muonioälven och sammanlänkar Pajala 

samhälle med Kolari kyrkby via 

gränsövergångsbron vid Kolari (ca 25 

km). Riksväg 99 släpper också gränskontakten 

mellan Parkajoki och Muodoslompolo. 

Länsväg 404 sammanbinder 

Muodoslompolo med Muonio kyrkby 

via gränsövergångsbron vid Muonio. 

− På finsk sida genomkorsas området av 

europaväg 8/ riksväg 21. Den tangerar 

gränsälven vid Kolari, Äkäsjokisuu, Kihlanki 

och på sträckan från Muonio till 

Sonkkamuotka vid kommungränsen i 

norr. Där finns fina utblickar över älvdalens 

landskap. I övrigt går vägen till 

största delen genom skogslandskap. 

Närmare gränsälven finns lokala huvudvägar. 

Från Kolari mot syd går väg 

9381 som följer Muonio-Torneälven 

genom olika byar ända fram till Pello. I 

Kangosjärvi och Kihlangi samt i Saarenpudas 

finns lokalvägar som ansluter 

till Muonioälven. 

Peruselinkeinot ovat maa- ja metsätalous 

sekä poronhoito. Peltoalueet ovat suhteellisen 

pieniä. Teollista tuotantoa ei ole rajalla 

paitsi kuntakeskuksissa. 

Työllistäviä yrityksiä rajalla löytyy paitsi kuntakeskuksista 

mm. Harrinivan lomakeskus 

Muonion eteläpuolella ja Ruotsin puolella Rajamaan 

matkailukeskus Muonionalustassa. 

Kolarin kunnassa on mm. Lappean loma 

Lappeassa ja Könkään ruukki Ruotsin puolella. 

Aivan alueen etelärajalla, Ruotsin puolella 

Jarhoisessa, on jokikalastukseen liittyviä 

matkailupalveluja. 

2.3 Liikenne 

Tieverkosto rajajoen molemmilla puolella on 

seuraava: 

- Ruotsin puolella valtatie 99 kulkee alueen 

läpi, enimmäkseen rajajokea seuraten 

etelästä Jarhoisesta pohjoiseen Kätkäsuantoon. 

Pajalan ja Aareavaaran välillä 

yhdystie 403 kulkee lähempänä Muonionjokea 

ja yhdistää Pajalan kuntakeskuksen 

Kolarin kirkonkylään Kolarin rajanylityssillan 

kautta (noin 25 km). Valtatie 

99 etääntyy rajalta myös välillä Parkajoki 

ja Muodoslompolo. Yhdystie 404 yhdistää 

Muodoslompolon ja Muonion kirkonkylän 

Muonion rajanylityssillan kautta. 

- Suomen puolella Valtatie 21/ Eurooppatie 

8 kulkee alueen läpi. Tie on rajajoen 

tuntumassa vain Kolarissa, Äkäsjokisuulla, 

Kihlangissa ja välillä Muonio- 

Sonkkamuotka, pohjoiseen kunnanrajaan 

saakka. Sieltä avautuvat hyvät näköalat 

jokilaakson maisemiin. Muuten tie kulkee 

metsämaiseman läpi. Paikalliset päätiet 

kulkevat rajajokea pitkin. Kolarista etelään 

on, tie 9381, joka seuraa Muonio- 

Torniojokea läpi kylien aina Pelloon 

saakka. Kangosjärvellä ja Kihlangissa 

sekä Saarenputaalla on paikallistiet, jotka 

ulottuvat Muoniojoen rantaan. 

7

8 



Längs gränsälven finns väglösa partier på 

finsk sida mellan Äkäsjokisuu – Kihlanki 

och Kihlanki – Muonionalusta. På svensk 

sida finns väglösa områden mellan Parkajoki 

- Muonionalusta och Muonionvaara - 

Trollnäs. 

Riksväg 99 och E8 är en del av den sk 

Norrskensvägen (från Tornio/Haparanda 

till Ishavet och Tromsö) som man avser 

utveckla som turistväg. Man har idag kommit 

så långt med arbetet att man sätter ut 

Norrskensvägen –skyltar längs vägen. 

Järnväg finns på finsk sida fram till Kolari, 

Finlands nordligaste järnvägsstation. Pajalas 

flygplats som blev klar år 1999 ligger 

ca 5 km västerut från centrala Pajala och 

ca 30 km från Kolari kyrkby och dess järnvägsstation. 

Kommunerna vill utveckla 

både flygtrafiken och järnvägen. I Kolari vill 

man i första hand dra järnvägen ända fram 

till Ylläsfjällets turistcentrum. I Pajala vill 

man förlänga landningsbanan så att man 

kan ta emot större charterplan med turister. 

Snöskoterleder korsar riksgränsen på flera 

ställen. En del leder ingår i Arctic trail - 

nätverket som sträcker sig över norra Finland, 

Sverige och Norge. De är kopplade 

till lokala stråknätverk och passerar gränsälven 

vid Jarhois och Muonio och även i 

Kätkäsuvanto, Muonionalusta, Kihlangi 

och Aareavaara. 

En gränsöverskridande vandringsled, den 

sk Laestadiusleden, håller på att byggas. 

Den finska delen från Sieppijärvi till Lappea 

är klar. Den svenska delen fram till 

Pajala är fortfarande i planeringsstadiet. 

På vintern förbinds vissa gränsbyar av isvägar. 

Dessa anläggs av byborna själva 

mellan Kihlanki - Kihlanki, mellan Huuki - 

Äkäsjokisuu, mellan Kardis - Kallioniemi 

(Pello) samt mellan Jarhois - Jarhoinen 

(Pello). 

Rajajoella tiettömiä rantajaksoja on Suomen 

puolella välillä Akäsjokisuu – Kihlanki ja Kihlanki 

- Muonionalusta, Ruotsissa ainoastaan 

Parkajoki – Muonionalusta ja Muonionvaara - 

Trollnäs välillä. 

Valtatie 99 ja E8 ovat osia ns. Revontultentiestä 

(Tornio/Haaparannalta Jäämeren rantaan 

ja Tromssaan asti), jota on tarkoitus kehittää 

matkailutienä. Työ on edistynyt niin 

pitkälle, että tie saa varrelleen Revontultentie– 

matkailutien tieviittoja. 

Suomen puolella on rautatie Kolariin, joka on 

Suomen pohjoisin rautatieasema. Pajalan 

lentokenttä valmistui 1999 ja sijaitsee Pajalan 

keskustasta n. 5 km länteen ja noin 30 

km Kolarin kirkonkylästä ja rautatieasemalta. 

Kunnat haluavat kehittää sekä lentoliikennettä 

että rautatietä. Kolarissa tavoite on ensisijaisesti 

jatkaa rautatietä Ylläkselle saakka. 

Pajalassa tavoite on kiitoradan pidentäminen 

niin, että pystytään ottamaan vastaan turisteja 

kuljettavia charter-lentokoneita. 

Moottorikelkkareitit ylittävät valtakunnan rajan 

monissa paikoissa. Jotkut reitit ovat osa 

Arctic trail –verkostosta, joka ulottuu Suomeen, 

Ruotsiin ja Norjaan. Niistä on yhteys 

paikallisiin verkostoihin ja ne ylittävät rajajoen 

Jarhoisissa ja Muoniossa sekä Kätkäsuvannossa, 

Muonionalustassa, Kihlangissa 

ja Aareavaarassa. 

Rajan ylittävä vaellusreitti, n. k. Laestadiuspolku, 

on rakenteilla. Suomen puolen polku 

Sieppijärveltä Lappeaan on valmis. Ruotsin 

puoleinen osuus Pajalaan asti on suunnitteluvaiheessa. 

Talvella jäätiet yhdistävät joitakin kyliä rajan 

yli. Jäätiet rakennetaan kyläläisten toimesta 

välille Kihlanki - Kihlanki, Huuki – Äkäsjokisuu, 

Kardis – Kallioniemi (Pello) ja Jarhois 

– Jarhoinen (Pello).



2.4 Gränsälvsområdets särdrag 

Särskilda natur-, landskaps- och kulturmiljöområden 

har markerats på gränsälvsplanens 

kartbilagor. 

Älvdalens mest storslagna landskap ligger 

i ett område som sträcker sig från Muonio 

norrut till Kätkäsuvanto, där Muonioälven 

kantas av 400 m höga, branta kalottberg 

(skogbevuxen höjd). Mellan kalottbergen 

ligger en rad med sjöar och längre söderut 

längs Muonioälven ligger Utkujokis delta 

med sina grunda översvämningsöar och 

tjärnar. Våtmarksområdet ingår i ett fågelskyddsområde. 

Muonio och Ylimuonio byar är för regionen 

värdefulla landskapsområden. I Muonionalusta 

möts Kangosjoki och Merasjoki för att 

sedan mynna ut i Muonioälven. Området 

kantas av en stor sandig ås- och tjärnformation. 

Kalottbergen som kantar området 

är 300 m höga och är brantast på den östra 

sidan. 

I höjd med Pajala - Kolari utgörs landskapet 

av ett flackare älvdalslandskap. Specifikt 

för området är de vidsträckta, odikade 

myrmarkerna. Dessa finns på den svenska 

sidan mellan Aareavaara och Pajala. Myrmarksområdet 

gränsar i öst till ett 300 m 

höga kalottberg Airivaara som i sin norra 

del har en hög och brant utsiktsplats som 

öppnar sig mot Ylläs i norr. Genom myrmarksslätten 

flyter åar och den broderas 

av ett flertal små tjärnar och sjöar. Längs 

med vattendrag och vid älvmynningar och 

småvatten finns värdefulla naturtyper. 

Gamla fångstgropar och tjärdalar berättar 

om områdets historia. 

Torne- och Muonioälvar möts vid Lappea, 

där branta strandbranter och forsen vid 

älvsammanflödet skapar ett storslaget 

landskap. Från Lappea och mot syd till 

Temppeliharju sträcker sig en sänka som 

syns i landskapet som en vågig terrängprofil. 

Variationen i landskapet förstärks av 

2.4 Rajajoki-alueen erityispiirteet 

Erityiset luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöalueet 

on rajattu rajajokisuunnitelman 

liitekartoille. 

Maisemiltaan jokilaakson jylhin ja mieleenpainuvin 

alue on Muoniosta Kätkäsuvantoon, 

missä Muonionjokea reunustavat noin 400 m 

korkeat, jyrkät vaarat ja niiden välissä virtaavat 

järviketjut ja etelämpänä Utkujoen suisto 

Muoniojoessa mataline tulvasaarineen ja 

lampineen. Kosteikkoalue on lintujensuojelualuetta. 

Muonion ja Ylimuonion kylät ovat maakunnallisesti 

arvokasta maisema-aluetta. Muonionalustassa 

Kangosjoki ja Merasjoki yhtyvät 

Muoniojokeen. Alue on laajan, hiekkaisen 

harju- ja lampimuodostuman ympäröimä. 

Aluetta reunustavat vaarat ovat noin 300 m 

korkeita ja itäreunaltaan jyrkkiä. 

Pajala-Kolarin korkeudella maasto on jo tasaista 

jokilaaksoa. Alueen erityispiirre on hyvin 

laajat, ojittamattomat suoalueet Ruotsin 

puolella Aareavaaran ja Pajalan välisellä 

alueella. Suoaluetta rajaa idässä lähes 300 

m korkea Airivaara, jonka pohjoispäässä on 

korkea jyrkkä näköalapaikka. Näkymä avautuu 

pohjoiseen kohti Yllästä. Suotasankoa 

halkovat joet ja kirjovat lukuisat pienet lammet 

ja järvet. Alueen jokivarsilla ja pienvesistöjen 

suulla on arvokkaita luontotyyppejä. 

Historiasta kertovat vanhat pyyntikuopat ja 

tervahaudat. 

Tornio- ja Muoniojoki yhtyvät Lappeassa, 

missä on jyrkät, korkeat rantatörmät ja jokisuulla 

koski. Lappeasta etelään Temppeliharjulle 

asti ulottuu vajoama-alue, joka näkyy 

maisemassa rantatien aaltoilevana maastoprofiilina. 

Vaihtelevaa maastoa korostavat ja 

jaksottavat pienet taloryhmät peltoaukeineen. 

9

10 



små husgrupper med tillhörande öppna 

åkermarker. 

Älvdalens värdefullaste kulturlandskap är 

Rukomasaari i Muonio, Viiksensaari i Pajala, 

Viiksenvuoma samt Pyörenoja och Vasikkavuoma 

i Erkheikki, Pyysaari vid Kolarinsaari, 

Alanen, Kokko, Isoniitty samt Pajusaari 

som används som betesmark för 

får. Småskaligt kulturlandskap finns även i 

byarna Kätkäsuvanto, Parkajoki, Huuki, 

Ristimella och Torinen. 

Längs gränsälven finns ett flertal gamla 

byar. Kulturhistoriskt, ur landskapsbild-, 

och bebyggelsesynpunkt mest värdefulla 

och för området presentativa byar är Ylimuonio, 

Muonios kyrkbacke, Kaarnevaara, 

miljön kring Kolaris gamla kyrka och Kengis. 

Dessa är kulturmiljöer av riksintresse. 

Regionalt värdefulla kulturmiljöer är den 

svenska Kätkäsuando, Muonio kyrkby, Kolarinsaari, 

Lappea, Kengisstranden och 

Väylänpää. Lokalt värdefulla kulturmiljöer 

är den finska Kätkäsuvanto, byarna Noidanpalo, 

Pahtonen, Muonionalusta - Karsikkoniemi, 

Parkajoki, Pissiniemi - Kihlanki, 

Kihlanki-Vanha Kihlanki, Huukki, Kieksiäisvaara 

och Torinen-Kardis - Jarhoinen. 

Norr om Muonio finns Muoniojärvi- 

Utkujokis fågelsjöområde som är en särskilt 

värdefull naturmiljö på grund av sin 

växtlighet och djurlivet. Torne- och Muonio 

älvens vattenområde är skyddat med forsskyddslagen 

och ingår i Natura 2000 områden. 

Vattenområdet är särskilt värdefull 

som fortplantningsområde för lax, havsöring 

och vandringssik. Områden med värdefull 

växtlighet är t.ex. stränderna längs 

småvatten/vattendrag samt de odikade 

myrmarkerna, rikkärr och framför allt gamla 

skogar, vattenhål/ källor, blockstensområden 

och klippor. 

Jokilaakson arvokkaimmat perinnemaisemat 

ovat Muonion Rukomasaaressa, Pajalan 

Viiksensaaressa ja Viiksenvuomalla sekä 

Pyöreänojalla ja Erkheikin Vasikkavuomalla 

sekä Kolarinsaarenputaan Pyysaaressa, 

Alasessa, Kokossa, Isoniitty ja Pajusaaressa, 

joita lampaat laiduntavat. Pienialaisia perinnemaisemia 

on myös kylillä Kätkäsuvannossa, 

Parkajoella, Huukissa, Ristimellassa ja 

Torisessa. 

Rajajoella on runsaasti vanhoja kyliä. Kulttuurihistoriallisesti 

merkittävimpiä, maisemiltaan 

ja rakennuskannaltaan edustavimpia 

kyliä ovat Ylimuonio, Muonion kirkonmäki, 

Kaarnevaara, Kolarin vanhan kirkon ympäristö 

ja Kongäs, jotka ovat valtakunnallisesti 

merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Maakunnallisesti 

merkittävien luokkaan kuuluvat Ruotsin 

Kätkäsuando, Muonion kirkonkylä, Kolarinsaari, 

Lappea, Köngäsenranta ja Väylänpää. 

Paikallisesti arvokkaimpia kyliä ovat 

Suomen Kätkäsuvanto, Noidanpalo, Pahtonen, 

Muonionalusta-Karsikkoniemi, Parkajoki, 

Pissiniemi-Kihlanki, Kihlanki-Vanha Kihlanki, 

Huukki, Kieksiäisvaara ja Torinen- 

Kardis-Jarhoinen. 

Luonnonympäristön eli kasvillisuuden ja 

eläimistön kannalta arvokkain alue on Muonion 

pohjoispuolella oleva Muoniojärvi - Utkujoen 

lintuvesi. Tornio- ja Muoniojokien vesistöalue 

on suojeltu koskiensuojelulailla ja 

kuuluu Naturaan. Jokivesistö on erittäin tärkeä 

ja arvokas nousukalojen kuten lohen, 

meritaimenen ja vaellussiian lisääntymisalue. 

Kasvistoltaan arvokkaita alueita ovat pienvesistöjen 

varret ja ojittamattomat suot, runsasravinteiset 

letot ja etenkin vanhat metsät, 

lähteet, rakkakivikot ja kalliot.



2.5 Planläggningssituationen 

Fjäll-Lapplands regionplan från 1999: På 

finsk sida ingår Muonio och Kolari kommuner 

tillsammans med Enontekis och 

Kittilä. I den aktuella planen har det markerats 

längs gränsälven bl a befintliga kommuncentrum-områden, 

byområden, fritidshusområden 

och de mest värdefulla naturmiljöerna 

som tex Utkujokis fågelsjö. Vid 

Parkajoki och på kalottbergen i Ylimuonio 

har det i planen reserverats områden för 

framtida vindkraftverk. (På Olosfjället finns 

redan fem vindkraftverk.) På Kangosjärvis 

åsar finns täktverksamhet. På Kolarinsaari 

har ett stort rekreationsområde markerats. 

Pajalas Översiktsplan från 1990 för hela 

kommunens område: Vid gränsälven har 

följande kulturmiljöområden av riksintresse 

pekats ut; 

- Kaarnevaara 

- Kengis 

- Muodoslompolo bebyggelseområden 

- Aareavaara bebyggelseområden 

- Huuki by jordbruksområde 

- Kieksiäisvaara by jordbruksområde 

- Kardis by jordbruksområde 

Hela området längs gränsälven utpekas 

som en naturmiljö av riksintresse. För Pajalas 

centrumområde har det gjorts en fördjupning 

av översiktsplanen. 

Generalplaner vid gränsen: 

- Kolari kyrkby, icke juridiskt bindande 

delgeneralplan från 1978. 

- Olos -fjällets område, icke juridiskt 

bindande delgeneralplanen 

från1982. 

- VETURI är ett pågående delgeneralplaneprojekt 

för Muonio kommuns 

fjäll- och sjöområden vars 

planområde tangerar Muonio kyrkby 

Detaljplaner vid gränsen: 

Detaljplaner finns för centrala Kolari, Muonio 

och Pajala. På svensk sida dessutom: 

2.5 Kaavoitustilanne 

Tunturi-Lapin seutukaava vuodelta 1999: 

Suomen puolella Kolarin ja Muonion kunnat 

kuuluvat seutukaava-alueeseen yhdessä 

Enontekiön ja Kittilän kanssa. Kaavassa rajajoelle 

on mm. esitetty olevat kuntakeskustaajamat 

ja kyläalueet, loma-asuntoalueet ja 

merkittävimmät luontokohteet kuten Utkujoen 

lintuvesi. Parkajoen kohdalle ja Ylimuonion 

vaaroille on merkitty tuulivoimalaaluevarauksia. 

Olokselle on rakennettu viisi 

tuulivoimalaa. Kangosjärven harjualueilla on 

maa-ainesten ottoalueita. Kolarinsaareen on 

merkitty laaja virkistysalue. 

Pajalan Yleiskaava vuodelta 1990, koko 

kuntaa kattava: Rajajoen tuntumaan on osoitettu 

seuraavat valtakunnallisesti arvokkaat 

kulttuuriympäristökohteet 

- Kaarnevaara 

- Köngäs 

- Muodoslompolon asutusalue 

- Aareavaaran asutusalue 

- Huukin kylän maatalousalue 

- Kieksiäisvaaran kylän maatalousalue 

- Kardiksen kylän maatalousalue 

Rajajokivarsi kokonaisuudessaan on merkitty 

valtakunnallisesti arvokkaaksi 

luontoalueeksi. Pajalan keskustan alueelle 

on tehty yleiskaavan tarkennus. 

Yleiskaavoja rajalla: 

- Kolarin kirkonkylä, oikeusvaikutukseton 

yleiskaava vuodelta1978 

- Olos oikeusvaikutukseton osayleiskaava 

vuodelta 1982 

- VETURI Muonion tunturi- ja järvialueiden 

osayleiskaavahanke Kaavaalue 

ulottuu Muonion kirkonkylään asti. 

Detaljikaavoja rajalla: 

Asemakaavoja on Kolarin, Muonion ja Pajalan 

keskustoissa. Ruotsin puolella sen lisäksi: 

11

12 



- Mukkakangas - Erkheikki - 

Juhonpieti- Autio (MEJA) 

- Pajalas flygplats. 

- Parkajoki, detaljplan för en fiskecamp, 

området har markerats som 

en campingplats. På stranden är 

det tillåtet att bygga ett båthus eller 

en bastu och inom campingområdet 

är det tillåtet att bygga 300 m 2 . 

I Kolari kommun finns tre sk stranddetaljplaner 

vid gränsälven (Torne och 

Muonio älvar): 

- Äkäsjokisuu från 1992, omfattar 

16 nya fritidshustomter med 

gemensam strand 

- Kalkkikangas från 2001 omfattar 

11 befintliga hus, 6 turisttomter varav 

1 ny och resten fabrikens bostäder 

samt 30 nya gruppvis placerade 

fritidshustomter med gemensam 

strand. 

- Kelloniemi från 2003. Kelloniemis 

ännu inte fastställda plan omfattar 

7 villatomter, 1 tomt för en turistservice- 

anläggning och 28 fritidshustomter 

med egen strand, parvis 

och väldigt glest placerade längs 

älvstranden. 

I Muonio kommun finns sex stranddetaljplaner: 

längs gränsälven (Muonioälv): 

- Aarea från 2001 med planer på 31 

fritidshustomter, turistserviceområde 

och campingplats. 

- Käkiniva från 2001 omfattar 30 fritidshustomter. 

- Karimellavaara från 1997 omfattar 

35 fritidshustomter och en tomt för 

turistservice 

- Lohisuvanto från 1998 omfattar 16 

fritidshustomter och ett område för 

turistservice samt ett befintligt bostadshus. 

- Apajaranta från 1998 omfattar 39 

tomter, turistserviceområde och 

campingplats. 

- Visanto är från 2000 och omfattar 

16 fritidshustomter. 

- Mukkakangas - Erkheikki - Juhonpieti 

- Autio (MEJA) 

- Pajalan lentokenttä 

- .Parkajoki, kalakentän detaljikaava, 

jossa alue on merkitty leirintäalueeksi. 

Rantaan saa rakentaa venevajan 

tai saunan ja leirintäalueelle saa rakentaa 

300 m 2 . 

Kolarin kunnassa rajajoella Tornion- ja Muonion 

jokivarressa on kolme rantaasemakaavaa, 

- Äkäsjokisuu vuodelta 1992, kaavassa 

on 16 uutta, yhteisrantaista lomaasuntotonttia 

- Kalkkikangas vuodelta 2001, kaavassa 

on 11 olevaa asuintaloa, 6 

matkailutonttia, joista 1 uusi ja muut 

tehtaan asuintaloja, sekä 30 uutta, 

yhteisrantaista loma-asunto-tonttia 

ryhmissä 

- Kelloniemi vuodelta 2003, Kelloniemen 

vielä vahvistamattomassa kaavassa 

on 7 pientalotonttia, 1 matkailupalvelutontti 

ja 28 omarantaista loma-asuntotonttia, 

sijoitettuna pareittain 

hyvin harvasti jokivarteen 

Muonion kunnassa rajajoella Muonionjokivarressa 

on kuusi ranta-asemakaavaa: 

- Aarea vuodelta2001, kaavassa on 31 

loma-asuntotonttia, matkailupalvelualue 

ja leirintäalue 

- Käkiniva vuodelta 2001 kaavassa on 

30 loma-asuntotonttia 

- Karimellavaara vuodelta 1997, on 35 

loma-asuntotonttia ja matkailupalvelutontti 

- Lohisuvanto vuodelta 1998, on 16 

loma-asuntotonttia matkailupalvelualue 

sekä yksi oleva asuinrakennus 

- Apajaranta vuodelta1998, 39 tonttia, 

matkailupalvelualue ja leirintäalue 

- Visanto laadittu vuonna 2000 ja siinä 

on 16 loma-asuntotonttia



Alla planområden har gemensamma 

strandområden dvs tomterna sträcker sig 

inte fram till gränsälven. 

På finsk sida av gränsälven finns således 

sammanlagt 240 glest grupperade fritidshustomter, 

14 områden för turistservice 

eller camping och 20 småhustomter varav 

7 nya i Kelloniemi. Av planlagda tomter har 

en tredjedel bebyggts. 

2.6 Projekt 

Aktuella utvecklingsprojekt I Tornedalen 

som berör Pajala, Kolari och Muonio kommuner: 

- Norrskensvägen: Tornedalrådet 

samt Sveriges, Finlands och Norges 

vägverk utvecklar riksväg 99 

och E8 från Haparanda och Tornio 

till Tromsö som turistväg. Arbetet 

går framåt i form av olika delprojekt. 

- Laestadiusleden: vandringsled 

från Sieppijärvi till Lappea är klar. 

Fortsättningen på svensk sida till 

Pajala är fortfarande på planeringsstadiet 

och anknyter till projektet 

Den okände Laestadius. 

- Arctic trail- snöskoterlednätverk 

genom norra Finland, Sverige och 

Norge utvecklas genom olika projekt 

- Gestaltning av gränspassager: 

Tornedalsrådets och vägverkens 

projekt för de sju gränsövergångarna 

i Tornedalen har avslutats i dec 

2005 och resulterande i ett gestaltningsprogram. 

Nästa steg är kommunernas 

beslut om vidare bearbetning 

och genomförande vid respektive 

gränsövergång. 

2.7 Lagstiftning 

Lagstiftningen liksom dess tillämpning på 

strandnära byggande skiljer sig mellan 

Sverige och Finland. 

Kaikki kaava-alueet ovat yhteisrantaisia eli 

tontit eivät ulotu rajajokeen. 

Suomen puolella rajajoella on siis yhteensä 

240 harvasti ryhmiteltyä loma-asuntotonttia, 

14 matkailu- tai leirintäaluetta ja 20 pientalotonttia, 

joista 7 uutta Kelloniemessä. Kaavoitetuista 

tonteista on rakennettu noin 

kolmasosa. 

2.6 Projektit 

Ajankohtaisia kehityshankkeita Torniojokilaaksossa, 

jotka koskevat Pajalan, Kolarin ja 

Muonion kuntia: 

- Revontultentie: Tornionlaakson neuvosto 

ja Ruotsin, Suomen ja Norjan 

tiehallinnot kehittävät valtatietä 99 ja 

E8 Haaparannasta ja Torniosta 

Tromssaan saakka matkailutienä. 

Työ etenee osaprojekteina 

- Laestadiuspolku: vaellusreitti Sieppijärveltä 

Lappeaan on valmis. Jatko 

Ruotsin puolella Pajalaan on vielä 

suunnitteluvaiheessa ja liittyy Tuntematon 

Laestadius-hankeeseen. 

- Arctic trail- moottorikelkkaverkosto 

Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja - 

Norjassa kehitetään eri hankkeiden 

avulla. 

- Rajanylityspaikkojen maisemointi: 

Tornionjokilaakson neuvoston ja tiehallintojen 

hanke päättyi joulukuussa 

2005 ja tuloksena on seitsemän rajanylityspaikan 

maisemointiohjelma. 

Seuraava askel on kuntien päätökset 

jatkosuunnittelusta ja toteuttamisesta. 

2.7 Lainsäädäntö 

Ruotsin ja Suomen rantarakentamista koskeva 

lainsäädäntö, samoin niiden soveltaminen 

poikkeaa toisistaan. 

13

14 



I Sverige finns ett generellt förbud att bygga 

närmare än 100 meter från strandlinjen. 

För att kunna söka dispens måste man ha 

väldigt vägande och allmännyttiga skäl eller 

komplettera befintlig bebyggelse. En 

konsekvens av detta är att man har mycket 

mindre bebyggelse på stränderna på 

svensk sida. Byarnas bebyggelse är ofta 

belägen bakom strandängarna. 

I Finland skärptes bestämmelserna för 

strandnära byggande i bygglagstiftningen 

samt naturskyddslagstiftningen år 1997. 

Tidigare kunde man få ett bygglov för en 

strandnära byggnad direkt genom kommunens 

beslut. Enligt den nya lagstiftningen 

gäller på ett strandområde vars bredd 

kan variera beroende på de aktuella förhållandena 

från 50 till 200 meter, att kommunen 

får bevilja bygglov endast om det 

finns en juridiskt gällande plan (delgeneralplan 

eller detaljplan) som ger direkt berättigande 

att bygga på området. På planlösa 

områden avgör den regionala miljöcentralen 

beslut om dispens. En konsekvens 

av den nya lagstiftningen var en omfattande 

strandgeneral-planläggning. Regionala 

miljöcentraler har möjligheter att 

bevilja EU-stöd till planering i områden där 

det finns, värdefulla kulturmiljöområden. 

Suverenitetsöarna 

Med suveränitetsöar avses öar, öpartier 

samt näs och halvöar i Torne- och Muonio 

älvar samt i Könkämaälven vars juridiska 

särställning grundas på gränsöverenskommelsen 

från år 1810 mellan Sverige 

och Ryssland och det år 1821 upprättade 

avtalet om utväxling av ägor samt den 

kungörelse som kommissarierna, utsedda 

av kungen av Sverige och kejsaren av 

Ryssland, utgav år 1823, vilket bekräftade 

utväxlingen av ägorna vid riksgränsen. 

Suveränitetsöar som är belägna i Sverige 

förvaltas enligt finsk lagstiftning och öar 

som är belägna i Finland, förvaltas enligt 

svensk lagstiftning. Finska lagar tillämpas 

Ruotsissa on voimassa yleinen rantarakentamiskielto, 

joka ulottuu 100 m rannasta. 

Poikkeusluvan hakemiseen rantarakentamista 

varten, on oltava todella painavat ja yleishyödylliset 

perusteet tai sen tulee täydentää 

olemassa olevaa asutusta. Tästä seuraa, 

että Ruotsin puolella rannoille on rakennettu 

huomattavasti vähemmän. Kylien asutus sijoittuu 

monesti rantapeltojen taakse. 

Suomessa rantarakentamista koskeva ohjeisto 

tiukentui vuonna1997, sekä rakennuslainsäädännössä 

että luonnonsuojelulainsäädännössä. 

Aiemmin rannoille sai rakennuslupia 

suoraan kunnan päätöksellä. 

Uuden lain mukaan ranta-alueelle, jonka leveys 

vaihtelee yleensä olosuhteista riippuen 

50-200 metriin, saa rakentaa vain oikeusvaikutteisen, 

suoraan rakentamiseen oikeutettavaan 

kaavan perusteella. Kaavoittamattomilla 

ranta-alueilla poikkeamispäätökset ratkaisee 

Ympäristökeskus. Uusi lainsäädäntö 

käynnisti laajan rantayleiskaavoituksen. Alueelliset 

ympäristökeskukset voivat välittää 

EU-tukea kaavoitukseen arvokkailla kulttuuriympäristöalueilla. 

Suvereeniteettisaaret 

Suvereniteettisaarilla tarkoitetaan niitä Tornionjoessa 

ja Muonionjoessa sekä Könkämäenossa 

olevia saaria ja saaren osia sekä 

niemiä, joiden oikeudellinen erityisasema perustuu 

Ruotsin ja Venäjän välillä 1810 tehtyyn 

rajanjärjestely-sopimukseen ja 1821 tehtyyn 

tilusvaihto-sopimukseen sekä Ruotsin 

kuninkaan ja Venäjän keisarin valtuuttamien 

komissaarien 1823 antamaan julistukseen 

valtakunnan-rajan tilusvaihdon vahvistamisesta. 

Ruotsissa sijaitsevia suvereniteettisaaria hallitaan 

omistusoikeudella Suomen oikeuden 

mukaisesti ja Suomessa sijaitsevia suvereni-



på öar belägna i Sverige såvida det handlar 

om äganderätten och begränsad materialrätt, 

överlåtelse av äganderätten och 

annat erhållande samt överlåtelse av 

brukningsrätten eller annan typ av begränsad 

överlåtelse av lös egendom. Finsk 

lagstiftning tillämpas även vid bildande och 

registrering av fastighet samt lagfart och 

inteckning. På motsvarande sätt tillämpas 

svensk lagstiftning på suveränitetssöar 

belägna i Finland. 

Så länge finsk lagstiftning tillämpas på suveränitetsöar 

på svensk sida, äger finsk 

domstol och myndigheter rätten att behandla 

ärenden. På samma sätt gäller den 

svenska domstolen och myndighetsbeslut 

när det är frågan om suveränitetsöar belägna 

i Finland. Suveränitetsöarnas särställning 

kan avskaffas så vida det finns 

skäl för det på grund av ändrade förhållanden. 

teettisaaria Ruotsin oikeuden mukaisesti. 

Ruotsissa sijaitseviin suvereniteettisaariin 

sovelletaan Suomen oikeutta sikäli kuin on 

kysymys omistus-oikeudesta ja rajoitetusta 

esineoikeudesta, omistusoikeuden luovutuksesta 

ja muusta saannosta sekä käyttöoikeuden 

tai muun rajoitetun esineoikeuden 

luovuttamisesta. Suomen oikeutta sovelletaan 

myös kiinteistön muodostamiseen ja 

rekisteröintiin sekä lainhuudatukseen ja kiinnitykseen. 

Suomessa sijaitseviin suvereniteettisaariin 

sovelletaan vastaavasti Ruotsin 

oikeutta. 

Siinä määrin kuin Suomen oikeutta sovelletaan 

Ruotsissa sijaitseviin suvereniteettisaariin, 

Suomen tuomio-istuimet ja viranomaiset 

ovat toimivaltaisia käsittelemään asioita. 

Vastaavasti on voimassa Ruotsin tuomioistuimiin 

ja viranomaisiin nähden, kun kysymyksessä 

ovat suvereniteettisaaret Suomessa. 

Suvereniteettisaaren erityisasema voidaan 

poistaa, mikäli siihen on aihetta olosuhteiden 

muuttumisen johdosta. 

15

16 



3. GRÄNSÄLVSPLAN 

Riktlinjer för utvecklingen 

längs gränsälven 

3.1 Mål för gränsälvsplanen 

Meän Visio – Vår Vision, portalvisionen för 

hela Meän Väylä –Älvlandet området, gäller 

även för gränsälvsområdet: 

”Meän Väylä-Älvlandet skall genom ett utvecklat 

samarbete verka för en långsiktig 

gemensam positiv utveckling. 

Här skall det erbjudas hög livskvalitet och 

ökad attraktionskraft genom att optimera 

potentialen som finns i områdets gemensamma 

resurser och arbetsmarknad. 

Grunden till detta finns i kommuninvånarnas, 

särskilt ungdomarnas, hjärtan, i upplevelsen 

av hela Meän Väylä Älvlandet 

området som en gemensam hembygd.” 

I Meän Visio – Vår Visions delvisioner 

nämns dessutom bl a: 

Områdets befolknings- och byautveckling 

betraktas ur ett helhetsperspektiv. Inom 

området skapas gemensam arbetsmarknad 

och närmarknad. Området har en unik 

turismprofil och erbjuder rekreationsmöjligheter 

och upplevelser året om. Vi lämnar 

till våra barn i arv Europas renaste och 

tryggaste miljö. Meän Väylä - Älvlandet är 

en attraktiv livsmiljö. Infrastrukturfrågor 

som stärker och utvecklar Meän Väylä – 

Älvlandet-området är prioriterade. Markanvändning 

harmoniseras mellan länderna 

inom gränsälvszonen. 

Huvudmålet för gränsälvsplanen är att utveckla 

älvdalen som en gemensam resurs 

samt att samordna markanvändningen i 

Finland och Sverige. Samtidigt skapas en 

tydlig bild av områdets potential, problem 

och värden. 

3.RAJAJOKISUUNNI- 

TELMA 

Suuntaviivat rajajokivarren kehitykselle 

3.1 Rajajokisuunnitelman tavoitteet 

Meän visio – Vår vision, koko Meän Väylä - 

Älvlandet alueen päävisio pätee myös rajajokialueella: 

” Meän Väylä –Älvlandet alueelle syntyy kehittyneen 

yhteistyön seurauksena pitkäaikaista, 

yhteistä, myönteistä kehitystä. 

Tämä alue tarjoaa korkean elämänlaadun 

ja kasvattaa vetovoimaansa hyödyntämällä 

alueen yhteisten voimavarojen ja työmarkkinoiden 

tarjoamat mahdollisuudet. 

Tämä kehitys perustuu kuntalaisten, 

erityisesti nuorten tunteeseen ja kokemukseen 

siitä, että Meän Väylä Älvlandet 

on yhteinen kotiseutumme.” 

Meän Visio – Vår Vision osavisioissa mainitaan 

lisäksi mm: 

Alueen väestö- ja kyläkehitystä tarkastellaan 

kokonaisperspektiivistä. Alueelle synnytetään 

yhteiset työmarkkinat ja lähimarkkinat. Alueella 

on ainutlaatuinen matkailuprofiili ja se 

tarjoaa virkistysmahdollisuuksia ja elämyksiä 

ympäri vuoden. Jätämme lastemme perinnöksi 

Euroopan puhtaimman ja turvallisimman 

ympäristön. Meän väylä-Älvlandet on 

houkutteleva asuinympäristö. Infrastruktuurikysymykset, 

jotka vahvistavat ja kehittävät 

Meän Väylä – Älvlandet-aluetta, ovat etusijalla. 

Maankäyttö sovitetaan yhteen rajajoen 

alueella. 

Päätavoitteena on kehittää jokilaaksoa yhteisenä 

voimavarana sekä Suomen ja Ruotsin 

maankäytön yhteensovittaminen. Samalla 

luodaan selkeä kuva alueen ominaisuuksista, 

ongelmista ja arvoista.

3.2 SWOT - analys 



Områdets styrka ligger i den rena och trygga 

miljön, de outbyggda fria vattendragen, 

stora vida naturområden, kulturmiljöer - 

och landskap. 

Svagheter är avsaknad av gemensam 

image, avbefolkning och arbetslöshet. 

Möjligheter är kommunernas samarbete 

inom bl.a. kulturmiljövård och gemensamt 

nyttjande av naturtillgångar, framför allt 

vattendragen, i arbetet med att utveckla 

besöksnäringen. Detta kompletterar utbudet, 

räddar de gamla kulturmiljöerna och 

ökar intresset för den säregna kulturen. 

Hoten består av förorening av miljön, klimatförändringar, 

laxfiske i havet och fiskesjukdomar, 

igenväxning av gamla odlingsmarker, 

likgiltighet och ogenomtänkta 

nyetableringar. 

Torne-Muonioälven klassas i Sverige som 

område av riksintresse för naturvård, kulturmiljövård 

och fritluftsliv. 

3.3 Framtidens näringar och 

service 

Alla kommuncentrum inom gränsälvsområdeterbjuder 

bra offentlig service. Med 

utvecklat samarbete kan man organisera 

offentlig service så att Muonio – Muodoslompolo 

och Pajala-Kolari kan ha en del av 

servicen tillsammans (tex. simhall, dansställen, 

återvinningscentral, specialskolor, 

olika vårdinrättningar etc.) och vara fysiskt 

lokaliserad i någon av kommunerna. I 

byar bör man främja medborgaraktiviteter 

och evenemang som lockar folk även från 

motsatta stranden (isvägar, båthändelser 

etc.) och som förstärker tron på den egna 

byn. 

Basproduktion, jord- och skogsbruk samt 

renskötsel är glesbygdens basnäring och 

3.2 SWOT – analyysi 

Alueen vahvuuksia ovat puhdas ja turvallinen 

ympäristö, vapaat vesistöt, laajat luontoalueet, 

kulttuuriympäristöt ja -maisemat. 

Heikkouksia ovat alueen yhteisen imagon 

puute, väestökato ja työttömyys. 

Mahdollisuuksia ovat kuntien yhteistyö rajajoen 

kulttuuriympäristöjen hoidossa, luonnonvarojen, 

varsinkin vesistöjen hyödyntäminen 

matkailun kehittämisessä – täydentää 

tarjontaa, vanhat kulttuuriympäristöt ja kiinnostus 

omalaatuiseen kulttuuriin. 

Uhkia ovat ympäristön saastuminen, ilmaston 

muutokset, lohen merikalastus ja kalasairaudet, 

vanhojen viljelysalueiden pensoittuminen, 

välinpitämättömyys ja harkitsematon 

uudisrakentaminen. 

Tornio-Muoniojoki luokitellaan Ruotsissa valtakunnallisesti 

arvokkaaksi luonnonympäristö-, 

kulttuuriympäristö-, ja virkistysalueeksi. 

3.3 Tulevaisuuden elinkeinot ja 

palvelut 

Rajajoelle sijoittuvat kuntakeskukset, joissa 

kaikissa on hyvät julkiset peruspalvelut. Yhteistyöllä 

voidaan järjestää julkisia palveluita 

siten, että Muonio- Muodoslompololla ja Pajala-Kolarilla 

jotkin palvelut ovat yhteisiä ja 

sijaitsevat fyysisesti jommassa kummassa 

kunnassa (esim. uimahalli, tanssipaikka, kierrätyskeskus, 

erityiskoulu, erilaiset hoitolaitokset 

jne.). Kylissä tulisi edistää kansalaistoimintaa 

ja tapahtumia, jotka houkuttelevat 

väkeä vastarannaltakin (jäätiet, veneilytapahtumat 

jne.) ja jotka vahvistavat uskoa omaan 

kylään. 

Alkutuotanto, maa- ja metsätalous ja poronhoito, 

ovat harvaan asutun maaseudun peruselinkeinot 

ja edellytys joidenkin kulttuu- 

17

18 



en förutsättning för bevarande av vissa 

kulturmiljöer. På grund av terrängen är 

åkerarealerna små och lämpar sig dåligt 

för det inom EU prioriterade stordriftsjordbruket. 

Därför bör man befrämja specialisering 

av smågårdarna t.ex. på bärodling, 

odling av rotfrukter- och örter, fårskötsel 

eller uppfödning av den utrotningshotade 

rasen lappko och befrämja vård och återsällning 

av kulturbiotoper. Den här typen 

av jordbruk skapar dessutom en trivsam 

miljö och lokalt producerade produkter 

som kan utnyttjas inom besöksnäringen. 

Levande jordbruks- och same/ renskötselbyar 

är populära besöksmål för kulturturismen. 

Utveckling av jordbruket, skogsbruket och 

användning av lokala förnybara energikällor 

bör befrämjas eftersom detta bidrar till 

att bromsa klimatförändringar. Inom området 

bör man etablera t.ex. ett träförädlingscentral 

för gallrings- och samlingsvirke. 

vilket kan ha en positiv påverkan på 

sysselsättningen. 

Utveckling av små och medelstor industriverksamhet 

kan baseras på vidareförädling 

av lokala naturprodukter och odlade 

specialprodukter. 

Gruvverksamhet, bl.a mineralfyndigheterna 

vid Sahavaara och Liviövaara i Pajala 

kommun och att åter starta upp verksamheten 

vid Rautuvaaragruvan i Kolari, kan 

vara möjligheter i framtiden när världsmarknadspriserna 

förändras. 

Besökarströmmarna till fjällområdet är stora, 

men de går förbi gränsälvsområdet. 

Nyttjande av de storslagna vattendragen 

inom besöksnäringen är fortfarande bara i 

sin början och serviceutbudet otillräckligt. 

Utveckling av mångsidig turistservice, att 

skapa/ingå i nätverk samt en förbättrad 

marknadsföring över gränser kan ge ökad 

puls för besöksnäringen i gränsälvsområdet. 

Området är attraktivt och har utvecklingspotential: 

lugn, tystnad, mörker och 

arktiskt ljus samt trygghet i motsats till bull- 

riympäristöjen säilymiselle. Maastosta johtuen 

alueen peltoalueet ovat pienialaisia eivätkä 

helposti sovellu EU:n suosimaan tehomaatalouteen. 

Siksi täällä tulisi edistää pientilojen 

maatalouden erikoistumista esim. marjaviljelyyn, 

juuresten ja yrttien kasvatukseen, 

lammastalouteen tai uhanalaisen lapinkarjan 

pitoon, sekä edistää perinnebiotooppien hoitoa 

ja palauttamista. Tällainen maatalous luo 

viihtyisää ympäristöä ja paikalliset tuotteet, 

joita voi hyödyntää matkailullisesti. Elinvoimaiset 

maatalous- ja porotalouskylät ovat 

suosittuja käyntikohteita kulttuurimatkailulle. 

Metsä- ja maatalouden kehittämistä ja paikallisten 

uusiutuvien energialähteiden käyttöä 

tulee edistää, koska se hidastaa ilmaston 

muuttumista. Alueelle tulisi sijoittaa esim. 

harvennuspuun keräily- ja jalostuskeskus, 

jolla voi olla myönteinen vaikutus työllisyyteen. 

Keräilykeskuksiksi on osoitettu Kaalamaniemi 

ja Aareavaara sekä Kolari ja Pajala, 

jotka toimivat logistisina solmukohtina. 

Pientä ja keskisuurta teollisuustoimintaa voidaan 

kehittää paikallisten luonnontuotteiden 

ja viljelyn erikoistuotteiden jatkojalostuksen 

pohjalta. 

Kaivostoiminta, mm. Sahavaaran ja Liviö- 

vaaran mineraalilöydöt Pajalan kunnassa ja 

Rautuvaaran toiminnan uudelleen käynnistäminen 

Kolarissa, voi olla mahdollisuus tulevaisuudessa, 

kun maailmanmarkkinahinnat 

muuttuvat. 

Matkailijavirrat tunturialueelle ovat suuret, 

mutta ohittavat rajajoen alueen. Mahtavien 

vesistöjen hyödyntäminen matkailussa on 

vielä alkutekijöissään ja palvelut puutteelliset. 

Monipuolisten ohjelmapalvelujen kehittäminen, 

verkostoituminen ja hyvin kohdennettu 

markkinointi yli rajan voivat antaa valtavan 

sykäyksen rajajokialueen matkailuelinkeinolle. 

Alueella on tarjota kehittämispotentiaalia 

ja vetovoimaa: rauhaa, hiljaisuutta, pimeyttä 

ja arktista valoa sekä turvallisuutta vastakohtana 

meluisille laskettelukeskuksille. Ylläksen



riga skidcentra. För fjällturisterna i Ylläs 

och Olos kan älvdalarnas kulturmiljöer, 

lantbruksturism och älvfiske erbjuda alternativ 

året runt. För en som är intresserad 

av byggnadskultur och historia finns det 

mycket att se i älvdalen. Dessutom erbjuder 

älvdalarna för den som är jakt- och friluftsintresserad 

en variationsrik natur med 

myrmarker, tjärnar och kalottberg (skogbevuxna 

höjder). 

De olika delområden i gränsälvsområdet 

har varierande förutsättningar. De sydligaste 

delarna har bättre förutsättningar för 

lantbruksturism inkl. specialiserat jordbruk 

och kulturutbud. Det mellersta, glesbebyggda 

området erbjuder tystnad och upplevelser 

för fiske- och jaktturister. I den 

nordligaste delen finns storslaget landskap 

och friluftslivsområden som lämpar sig för 

den naturintresserade. 

3.4 Utveckling av trafik- och 

kommunaltekniska nätverk 

På gränsälvsplanens kartbilagor 1-7 har 

markerats: 

- Norrskensvägen 

- platser med behov av bättre trafikförbindelser 

Pajala-Kolari, Muonio- 

Muodoslompolo 

- befintlig och ny järnväg: till Ylläs, 

norrut till Norge och till Pajala 

- friluftsleder:Kätkäsuvanto-Niasjärvi- 

Ylimuonio,Kolari-Jupukka- 

Erkheikki,Kaunisjoki-Harsunoja- 

Käryjoki-Pajala 

- cykelleder:Väylänpää-Kolari, Kaunisjoki-Huukki-Aareavaara,Kolarinsaari, 

Kihlanki-Kaarnevaara, 

Muodoslompolo-Kätkäsuvanto- 

Kaarresuvanto, Ruosteranta- 

Ylimuonio-Kajanki 

- leder för terrängcykling: Noijanpolanvaara-Ruosteranta-Muonionniska-Muonionalusta-Karsikkoniemi-Kangosjärvi, 

Apajaranta- 

Lohisuvanto-Karimellavaara- 

Käkiniva-Kihlanki-Vanha Kihlanki- 

ja Oloksen tunturimatkailijoille voidaan tarjota 

vaihtoehtoja vuoden ympäri jokilaaksojen 

kulttuuriympäristöjen maatilamatkailu- ja jokikalastuspalveluilla. 

Jokilaaksossa on myös 

nähtävää rakennuskulttuurista ja historiasta 

kiinnostuneille. Lisäksi on tarjolla monipuolinen 

luonto, suot, lammet ja vaarat metsästystä 

ja retkeilyä harrastaville. 

Rajajoella eri alueet tarjoavat erilaiset lähtökohdat. 

Eteläisimmällä osalla on edellytyksiä 

maatilamatkailulle johon liittyy erikoistunut 

maatalous ja kulttuuritarjonta. Keskeinen, 

harvasti rakennettu alue tarjoaa hiljaisuutta ja 

elämyksiä kalastusmatkailijoille ja metsästäjille. 

Pohjoisimmalla osalla on vaikuttavat 

maisemat ja retkeilymaastot luontoharrastajille. 

3.4 Liikenne ja yhdyskuntatekniikan 

verkostojen kehittäminen 

Rajajokisuunnitelman liitekartoille 1-7 on 

merkitty : 

- Revontultentie 

- paikat, jossa on liikenneyhteyden parantamistarve: 

Pajala-Kolari, Muonio- 

Muodoslompolo. 

- nykyinen ja uudet rautatiet Ylläkselle, 

pohjoiseen Norjaan ja Pajalaan. 

- ulkoilureitit: Kätkäsuvanto-Niasjärvi- 

Ylimuonio, Kolari-Jupukka-Erkheikki, 

Kaunisjoki-Harsunoja-Käryjoki-Pajala 

- pyöräreitit: Väylänpää-Kolari, Kaunisjoki-Huukki-Aareavaara, 

Kolarinsaari, 

Kihlanki-Kaarnevaara, Muodoslompolo-Kätkäsuvanto-Kaarresuvanto, 

Ruosteranta-Ylimuonio-Kajanki. 

- maastopyöräreitit: Noijanpolanvaara- 

Ruosteranta-Muonionniska- 

Muonionalusta-Karsikkoniemi- 

Kangosjärvi, Apajaranta-Lohisuvanto- 

Karimellavaara-Käkiniva-Kihlanki- 

Vanha Kihlanki-Tapojärvi-Aarea- 

Kalkkikangas 

- nykyiset ja uudet moottorikelkkareitit: 

19

20 



Tapojärvi-Aarea-Kalkkikangas 

- befintliga och nya skoterleder: förbindelsebehov 

över gränsälven vid 

Kihlanki, Huukki, Jarhoinen 

- befintliga platser för isvägar 

- platser för nya förbindelser: Kätkäsuvanto, 

Muonionalusta, Parkajoki, 

Kolarinsaari 

- två nya broar för lätt trafik: Kihlanki 

och Lappea 

Befintliga nätverk har inventerats i utredningarna. 

Deras utvidgning, förbättring och 

diversitet föreslås i gränsälvskartorna. 

Målet är att utveckla samarbete inom området 

och kommunikationerna över gränsen 

både funktionellt och med konkret 

byggande. Riksgränsens avskiljande verkan 

framträder speciellt i områdets infrastrukturnätverk. 

Förbindelser mellan riksväg 

99 och europaväg 8, dvs mellan Kolari 

och Pajala samt Muonio Muodoslompolo 

utgörs av vägar av lokalvägstandard. 

Skyltning /information till byar och tätorter 

på andra sidan riksgränsen är bristfällig 

eller saknas helt. Viktigaste trafikutvecklingsåtgärd 

inom gränsälvsområdet är förbättring 

av vägarna, miljön och information 

vid gränsövergångarna vid de befintliga 

broförbindelserna. 

I första hand behövs förbättringar av skyltning 

och status av vägförbindelserna mellan 

Pajala-Kolari och Muodoslompolo- 

Muonio. Dessa vägar sammanbinder 

gränsälvens tätorter och byar och de torde 

vara mer synliga. Nuvarande nationella 

vägnät vänder ryggen åt varandra istället 

för att binda samman vilket borde vara deras 

egentliga uppgift. 

Järnvägsnätets förlängning grundas på ett 

behov av att stärka områdets kollektivtrafik 

och skapa ett bärkraftigt alternativ till flygtrafik. 

Förbindelse till Ishavet är till nytta för 

utvecklingen av näringslivet och energiindustrin 

i Barentsområdet. Den i området 

förväntade betydande ekonomiska tillväxten 

under följande årtionden förutsätter en 

yhteystarve rajajoen yli Kihlangissa ja 

Kätkasuvannossa 

- nykyiset paikat jääteille: Kihlanki, 

Huukki, Jarhoinen 

- nykyiset jäätieyhteydet 

- paikat jossa uudet yhteydet: Kätkäsuvanto, 

Muonionalusta, Parkajoki, 

Kolarinsaari 

- kaksi kevytliikennesiltaa: Kihlanki, 

Lappea 

Olevat verkostot on inventoitu selvityksissä. 

Niiden laajentamista, parantamista ja monipuolistamista 

esitetään rajajoki-kartoilla. 

Tavoitteena on kehittää alueen yhteistyötä ja 

kuluyhteyksiä yli rajan sekä toiminnallisella 

että konkreettisella, rakentamisen tasolla. 

Valtakunnanrajan eristävä vaikutus korostuu 

erityisesti liikenneverkossa, jossa melko lähekkäin 

olevia, isoja taajamia yhdistää vain 

yhdystien tasoinen tie. Viitoitus rajan takana 

oleviin kyliin tai taajamiin on puutteellinen tai 

puuttuu kokonaan. Tärkein liikenteellinen kehittämishanke 

on liikenneväylien, ympäristön 

ja opastuksen parantaminen rajanylityspaikoissa, 

missä ovat olemassa olevat siltayhteydet. 

Ensisijainen tarve on parantaa Pajala-Kolari 

ja Muodoslompolo-Muonio välisen tiestön 

luokitusta ja viitoitusta. Nämä tiet yhdistävät 

rajajoen taajamat ja kylät toisiinsa ja siksi 

niiden tulee olla nykyistä näkyvämpiä. Nykyisellään 

kansalliset tieverkot kääntävät toisilleen 

selkänsä eivätkä ota kontaktia toisiinsa, 

mikä tieverkon perimmäinen tarkoitus pitäisi 

olla. 

Rautatieverkoston laajentaminen perustuu 

tavoitteeseen vahvistaa alueen joukkoliikennettä 

ja luoda kestävän kehityksen mukainen 

vaihtoehto lentomatkailulle. Yhteys Jäämerelle 

palvelee kehittyvän Barentsin elinkeinoelämän 

ja energiateollisuuden tarpeita. 

Alueelle odotettu merkittävä taloudellinen 

kasvu seuraavien vuosikymmenten aikana 

edellyttää myös tavaraliikenteen runsasta 

kasvua, josta osa voitaisiin hoitaa rautateitse 

Suomen ja Ruotsin kautta. Kolarista Pajalaan



Nya cykel- och friluftsleder har placerats 

längs befintliga vägar och sammanbinder 

21

22 



stark ökning även av godstransporterna. 

varav en del kan ske via järnvägen genom 

Finland och Sverige. En ny järnvägsgren 

från Kolari till Pajala och vidare till Svappavaara 

eller Gällivare skulle stödja, förutom 

Barents transporter även besöksnäringen 

och möjliga kommande lokala gruvprojekt. 

Föreslagna linjedragningar är enbart principiella 

och kräver noggrannare utredningar 

och konsekvensbedömningar. Om passagerartrafik 

planeras så bör man gå närmare 

byarna, om enbart godstransporter, 

så är placering längre bort från bebyggelse 

önskvärt. Järnvägen får inte dela upp värdefulla 

naturområden eller hindra fri rörlighet 

i terrängen alltför mycket. 

Nya cykel- och vandringsled är belägna 

vid bevarande vägar och de förenar områdets 

olika sevärdheter och speciella egenskaper 

till ett enhetligt nätverk. Många mål 

kan enbart nås via cykel- och friluftsleder. 

En sådan tyngdpunkt på friluftsleder betonar 

Meän Väylä – Älvlandet områdets 

image som besöksmål för naturturism med 

en bärkraftig utveckling 

Inom området bör man utveckla kollektivtrafiken 

och anlägga stråk för gång- och 

cykeltrafik samt vandringsleder. Dessa sätt 

att röra sig på skapar möten mellan människor 

och kulturer. 

Nya gång- och cykelbroar/servicebroar 

föreslås att byggas i Lappea och Kihlanki. 

Vid dessa lägen betjänar de befintliga 

byar, lokalbefolkningen rekreationsbehov 

och gynnar besöksnäringen. På andra 

ställen som t.ex. i Kätkäsuvanto, Ylimuonio, 

Muonionalusta, Parkajoki, Aareavaara, 

Kolarinsaari 

och Väylänpää-Kardis föreslås anläggas 

isvägar under vintertid samt anordna repflotte/färjor 

eller båttransporter eller båtuthyrning 

på beställning under sommartid. 

Arbetet med att utveckla Norrskensvägen 

som turistväg bör fortsätta (riksvägar 99 

och 21/E8). Man förbättrar förutsättningar- 

ja Svappavaaraan tai Jällivaaraan haarautuva 

uusi rautatie palvelisi Barentsin liikenteen 

lisäksi myös matkailua ja paikallisia, tulevia 

kaivoshankkeita. 

Radan linjaukset ovat periaatteellisia ja vaativat 

tarkempia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. 

Jos rata palvelee myös matkustajaliikennettä, 

se tulee ohjata kylien lähelle. Jos 

se taas palvelee pelkästään tavaraliikennettä 

silloin sijainti kauempana asutuksesta on tavoiteltavaa. 

Tällöin on kuitenkin huomioitava, 

ettei rautatie pirsto arvokkaita luontoalueita ja 

rajoita liikaa vapaata liikkumista maastossa. 

Uudet pyöräily- ja ulkoilureitistöt on sijoitettu 

olevalle tiestölle ja yhdistävät alueen erityisominaisuudet 

ja nähtävyydet yhtenäiseksi 

verkostoksi. Monet kohteet ovat tavoitettavissa 

vain pyöräilyreittejä ja ulkoilureittejä 

pitkin. Tällainen painotus ulkoilureitistöihin, 

korostaa Meän väylä – Älvlandet alueen ja 

rajajokialueen imagoa luontomatkailu- ja kestävän 

kehityksen matkailukohteena. 

Alueella tulee kehittää joukkoliikennettä ja 

rakentaa kevytliikenteen väyliä sekä ulkoilureittejä. 

Nämä ovat liikkumistapoja, jotka 

edistävät ihmisten ja kulttuurien kohtaamista. 

Uusia kevytliikenteen / huoltoliikenteen siltoja 

esitetään Lappeaan ja Kihlankiin. Näillä paikoilla 

ne palvelevat olevia kyliä, matkailua ja 

asukkaiden virkistystarpeita. Muualla, kuten 

Kätkäsuvannossa, Ylimuoniossa, Muonionalustassa, 

Parkajoella, Aareavaarassa, 

Kolarinsaaressa ja Väylänpää-Kardiksessa 

esitetään talvella jääteitä ja kesällä kevytliikenteelle 

kapulalossit tai tilattava venekuljetus 

tai -vuokraus. 

Revontultentien kehittämistä matkailutienä 

tulee jatkaa. (valtateitä 99 ja 21/E8) Hankkeessa 

parannetaan matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä 

luomalla tiestä brändiä, jo-



na för besöksnäringen genom att skapa ett 

varumärke som bidrar till en mer enhetlig 

profil för turistdestinationer i Tornedalen. 

Längs vägen utvecklas informationsplatser, 

service, övernattnings-, rekreation - 

och friluftslivsmöjligheter längs vägen i 

samband med att besöksnäringen ute i 

byarna och tätorter utvecklas. Service utmed 

dagens vägar fungerar ofta enligt 

principen tanka och köra vidare. Turistföretag 

organiserade i ett nätverk kan locka till 

att stanna upp och göra utflykter miljövänligt 

på cykel eller till fots. Strandvägarna är 

charmigt krokiga och smala och lämpar sig 

utmärkt för cykelutflykter. 

Pajala och Kolari kommuners samarbete 

med sopdeponi i Kolari avslutas. Nya EUdirektiv 

innebär att avfallshanteringen 

måste omstruktureras i bägge länder. Avfallshantering 

är ett lämpligt kommunaltekniskt 

samarbetsområde även i framtiden. 

Sopsortering kommer i framtiden att utvecklas 

ytterligare och mängden avfall 

som deponeras minskar. Återvinning av 

avfall bör befrämjas. Egen fastighetskompost 

och återvinning av brännbart avfall 

som energi är att rekommendera i 

glesbygden. 

Samarbetsmöjligheter när det gäller energiförsörjning 

kan gälla produktion och distribution 

av biobränslen samt andra alternativa 

förnyelsebara energikällor. En framtida 

utveckling med minskade fossila 

bränsletillgångarna och ökade energipriser 

är att vänta. Fem vindkraftverk har byggts 

på Olosfjället. Fler lämpliga områden finns 

markerade på Fjäll-Lapplands regionplan 

varav en del på höjderna längs gränsälven. 

Vindkraftverken kan uppfattas som 

symboler för en futuristisk, hållbar utveckling 

i området. Småskaliga vindkraftverk 

invid byggd miljö kan vara ett alternativ på 

de mest avsides liggande platserna. 

ka tuo Tornionlaakson matkailukohteille yhtenäistä 

profiilia. Tien varrella kehitetään 

opastusta, palveluja, majoitusta, virkistystä ja 

ulkoilua, kylien ja taajamien matkailuelinkeinon 

kehittämisen myötä. Tiehen liittyvät palvelut 

toimivat usein läpiajon ja tankkauksen 

periaatteella. Verkostoituneet palveluyritykset 

voivat houkutella pysähtymään ja tekemään 

välillä pyöräily- ja patikkaretkiä ympäristöystävällisesti. 

Rantatiet ovat viehättävän mutkaisia 

ja kapeita, jonka takia ne sopivat hyvin 

retkipyöräilyyn. 

Jätehuollon yhteistyö, jossa Pajala on käyttänyt 

Kolarin kaatopaikkaa, on loppunut. Uusien 

EU-direktiivien myötä jätehuollon rakennemuutos 

on edessä. Jätehuolto on sopiva 

kunnallistekninen yhteistyökohde tulevaisuudessakin. 

Jätteiden lajittelu tulee kehittymään 

entisestään ja kaatopaikalle menevän jätteen 

määrä vähenemään. Jätteiden kierrätystä 

tulee edistää. Kiinteistökohtainen kompostointi 

ja jätteen hyödyntäminen energian tuotannossa 

on haja-asutusalueilla suositeltavaa. 

Yhteistyömahdollisuuksia energianhuollossa 

voi olla biopolttoaineiden tuotannossa ja jakelussa 

sekä muissa vaihtoehtoisissa energianlähteissä. 

Tulevaisuudessa on odotettavissa, 

että fossiilisten polttoaineiden tarjonta 

vähenee ja energian hinta kallistuu. Viisi tuulivoimalaa 

on rakennettu Olostunturille. Tunturi-Lapin 

seutukaavassa on osoitettu aluevarauksia 

tuulivoimaalle, jotkut niistä Muonion 

rajajoen vaaroille. Tuulivoimalat luovat 

alueelle futuristista, kestävän kehityksen 

imagoa. Pienikokoiset tuulivoimalat rakennetun 

ympäristön lähellä voivat olla vaihtoehto 

syrjäisillä alueilla. 

23

24 



3.5 Planering- och utveckling 

av samhällen 

Kommunernas befolkningsmängder har 

minskat vilket gör att det inte finns något 

behov för utvidgning av tätorter och kommuncentra. 

Det finns byggnader som står 

tomma eller bara delvis använda. Vad som 

är viktigt nu är att förbättra trivsamheten i 

de befintliga bostadsområdena, komplettera 

befintlig struktur och finna användning 

för de byggnader som står tomma. Eventuell 

ny bebyggelse bör placeras med eftertanke 

och endast vid de mest attraktiva 

lägena för att locka till inflyttning. Muonio 

och Kolari markeras som tätorter i behov 

av förtätning med brun cirkel med svart 

kant på gränsälvskartorna. 

Bevarande av kulturmiljöerna i byarna 

längs gränsälven förutsätter att där bor folk 

och att man vårdar kulturlandskapet. När 

man stödjer näringar i byarna stödjer man 

samtidigt bevarande av boendemiljöer. För 

de som bor ute i byarna lämpar sig småföretagande 

och distansarbete väl. 

Utvecklingsbyar är sådana gränsälvsbyar 

där det fortfarande finns någorlunda befolkning, 

jordbruk och renskötsel kvar. 

Kardis, Väylänpää, Hietanen, Lappea, 

Kieksiäisvaara, Kolari, Saarenpudas, Huukki, 

Aareavaara, Kaalamaniemi, Kihlanki, 

Ylimuonio och finska Kätkäsuvanto har 

markerats som utvecklingsbyar på gränsälvskartorna 

med brun rund symbol 

På grund av befolkningsminskning håller 

de mest avlägsna byarna vid gränsälven 

på att avfolkas. Tomma byggnader kan 

utnyttjas som fritidshus. Nedlagd byskola 

eller affär kan användas för turistservice 

och logi. Bymiljön kan även kompletteras 

varsamt anpassat till den traditionella 

byggnadsstilen och vara ett alternativ till 

nya stugbyar. 

Kardis, Kallioniemi och Lappea, Kengis, 

Kieksiäisvaara, Törmäsniva, Kolari- 

Kaunisjoki, Kolari-Kolarinsaari, Huukki- 

Kalkkikangas, Aareavaara, Kihlanki, Kuu- 

3.5 Yhdyskuntien suunnittelu ja 

kehittäminen 

Kuntien väestömäärät ovat laskevat, joten 

taajamien ja kuntakeskusten laajennustarpeita 

ei ole. Alueilla on tyhjillään tai vajaakäytössä 

olevaa rakennuskantaa. Oleellista on 

keskittyä olevien asuinympäristöjen viihtyisyyden 

parantamiseen, löytää käyttöä tyhjille 

rakennuksille ja täydentää olemassa olevaa 

rakennetta. Mahdollista uutta rakentamista 

tulisi sijoittaa hyvin harkitusti vain parhaille 

paikoille, jotka houkuttelevat muuttamaan 

paikkakunnalle. Tiivistettäviä taajamia ovat 

rajajokikartoille ruskealla, mustareunaisella 

ympyrällä merkityt kylät: Muonion ja Kolarin 

keskustaajamat. 

Rajajoen kylien kulttuurimaisemien säilyttäminen 

edellyttää, että siellä asutaan ja että 

kulttuurimaisemia hoidetaan. Kylien elinkeinojen 

tukeminen tukee myös olevien asuinympäristöjen 

säilymistä. Kylillä asujalle sopii 

pienyrittäjyys ja etätyö. 

Kehitettäviä kyliä ovat ne rajajoen kylät joissa 

vielä on jonkin verran asutusta, maataloutta 

ja porotaloutta jäljellä. Näitä ovat rajajokikartoille 

ruskealla pallosymbolilla merkityt kylät: 

Kardis, Väylänpää, Hietanen, Lappea, Kieksiäisvaara, 

Kolari, Saarenpudas, Huukki, Aareavaara, 

Kaalamaniemi, Kihlanki, Ylimuonio 

ja Suomen Kätkäsuvanto. 

Väestökadosta johtuen varsinkin rajajoen 

syrjäiset kylät ovat tyhjenemässä. Tyhjät rakennukset 

voitaisiin ottaa käyttöön lomaasuntoina. 

Matkailupalvelut ja majoitustilat 

voidaan sijoittaa lakkautettuun kyläkouluun 

tai kauppaan. Kyläympäristöä voidaan myös 

varovasti täydennysrakentaa noudattaen perinteistä 

rakentamistapaa vaihtoehtoina uusille 

mökkikylille. 

Loma-asutukselle ja matkailuun sopivia kyliä 

ovat rajajokikartoille oranssilla pallosymbolilla 

merkityt kylät: Kardis, Kallioniemi, Lappea, 

Kengis, Kieksiäisvaara, Törmäsniva, Kolari-



sivaara, Lohisuvanto, Parkajoki, Muonionalusta-Karsikkoniemi, 

Muonionniska, Ruosteranta-Ylimuonio 

och Kätkäsuvanto har 

markerats som lämpliga byar för fritidsboende 

och turism på gränsälvskartan med 

orange rund symbol. 

Ny bebyggelse, som i första hand består 

av fritidshusbebyggelse, påverkar områdets 

landskap och byarnas byggnadskultur 

på ett märkbart sätt. Byggnadssätt bör styras 

av kommunerna. Gränsälvsplanens 

förslag till riktlinjer och rekommendationer 

för byggande av bostäder och turismanläggningar 

i denna gränsälvsplan föreslås 

ingå i och utvecklas i kommunernas nationella 

planer i området. 

På gränsälvskartorna har markerats, förutom 

tidigare nämnda utvecklingsbeteckningar, 

befintliga kommuncentra, detaljplaneområden 

för fritidsboende och 

gränsälvens bymiljöer som bör utvecklas. 

Värdefulla gamla bymiljöer visas med olikfärgade 

rutraster enligt värdeklass. 

3.6 Utvecklande av rekreationsområden 

På gränsälvsplanen kartbilagor 1-7 har 

markerats särskilda natur-, landskaps- och 

kulturmiljöområden: kulturhistoriskt värdefull 

kulturmiljö av riksintresse, av regionalt 

intresse och lokalt värdefulla, lokalt värdefull 

kulturmiljö med traditionell bebyggelse, 

odlingsmark och öppet landskap, gammal 

kulturmiljö, sevärdheter och utsiktsplatser, 

värdefulla landskapsområden, skyddsområden 

och naturskyddsområden. 

Områdena har avgränsats enligt de utredningar 

som gjorts inom projektet (Natur-, 

landskap och kulturmiljö). Dessa visar på 

områdets särskilda egenskaper, attraktivitetsfaktorer 

och möjligheter på vilka bl a 

besöksnäringen och fritidsutbudets utveckling 

grundas. 

I gränsälvsplanen har, förutom dessa värdefulla 

områden, också visats på nya re- 

Kaunisjoki, Kolari-Kolarinsaari, Huukki- 

Kalkkikangas, Aareavaara, Kihlanki, Kuusivaara, 

Lohisuvanto, Parkajoki, Muonionalusta-Karsikkoniemi, 

Muonionniska, Ruosteranta-Ylimuonio 

ja Kätkäsuvanto 

Uudisrakentaminen, joka on pääasiassa lomarakentamista, 

vaikuttaa merkittävästi alueen 

maisemaan ja kylien vanhaan rakennuskulttuuriin. 

Kuntien tulee ohjata rakentamistapaa. 

Tässä rajajokisuunnitelmassa esitetyt 

suositukset ja suuntaviivat asuin- ja matkailurakentamiselle 

esitetään sisällyttäväksi ja 

kehitettäväksi kuntien kansallisessa kaavoituksessa. 

Rajajokikartoille on merkitty edellä mainittujen 

kehittämismerkintöjen lisäksi olevat kuntakeskusalueet: 

asemakaavoitetut lomaasuntoalueet 

ja rajajoen kehitettävät kyläympäristöt. 

Arvokkaat vanhat kyläympäristöt 

näytetään erivärisellä ruuturasterilla arvoluokituksen 

mukaan. 

3.6 Virkistyspalvelujen kehittäminen 

Rajajokisuunnitelman liitekartoille 1-7 on 

merkitty erityiset luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöalueet: 

valtakunnallisesti, alueellisesti 

ja paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset 

ympäristöt, paikallisesti merkittävä 

kulttuuriympäristö, jossa perinteistä rakennuskantaa, 

viljelysalueita ja avoin maisema, 

vanha kulttuuriympäristö, nähtävyydet 

ja näköalapaikat, suojelualueet ja luonnonsuojelualueet 

Alueet on rajattu tätä hanketta varten tehdyissä 

selvityksissä (luonto-, maisema- ja 

kulttuuriympäristö ). Nämä ovat alueen erityisominaisuuksia, 

vetovoimatekijöitä ja 

mahdollisuuksia, joihin mm. matkailun ja virkistyspalvelujen 

kehittäminen perustuu. 

Rajajokisuunnitelmassa näiden arvokkaiden 

alueiden liepeille on osoitettu uusia, rajajoen 

25

26 



kreationsområden vid gränsälven: 

- suveränitetsöar 

- Kätkäsuvanto-Muonion höjder, sjöar 

och Muonio älv 

- Muonionalusta-Kangosjärvi 

- fiske- och jaktområde vid Muonio 

älv mellan Apajaranta och Aarea 

- fiskeområde vid Torne älv, Kengis- 

Lappea och Jarhoinen. 

Av dessa har suverenitetsöarna visats 

med grönt på kartorna och övriga områden 

med beteckningar för värdefullt landskapsområde 

och älvfiskeområden med 

linjeraster. 

Viktiga områden för besöksnäringen och 

landskapsvård är avgränsade med gult på 

kartorna. Kätkäsuvanto, Muonio- 

Muonionalusta, Apajaranta-Parkajoki, Kihlanki,-Aarea, 

Ylläajokisuu Kaunisjoki, Törmäsniva, 

Kieksiäsivaara, Hietanen, Alanen 

Kassa-Temppeliharju, Jarhoinen. 

Mellan Kolari och Muonio är stränderna 

längs gränsälven till stor del obebyggda 

men långa, sammanhängande, på båda 

sidorna av älven obebyggda strandpartier 

finns numera endast mellan Matkuksenkoski 

och Kaalamaniemi, norr om Parkajoki 

till Apajaranta och från Muoniovaara till 

Kätkäsuvanto. På övriga delar finns fast 

eller fritidsbebyggelse glest på båda sidor 

av älven. 

Älven är ett gemensamt rekreationsområde 

och forspartierna möjliga att passera för 

fiskare. Framför allt lämpar sig älvsträckan 

mellan Kolari och Muonio och de kringliggande 

skogarna utmärkt för både fiske och 

jakt på grund av den glesa bebyggelsen 

och forsarna. Service för vildmarksintresserade 

bör placeras i områdets byar Parkajoki, 

Kuusiniemi och Kihlanki. 

Norr om Muonionalusta finns ett småskaligt, 

och vilt kalottberglandskap (kalottberg 

= skogbevuxna höjder) som är korsat av 

åar och sjöar. Inom området finns Utkujokis 

fågelsjö och längre in i landet fiskrika 

sjöar. Området lämpar sig särskilt väl för 

virkistysalueita: 

- suvereeniteettisaaret 

- Kätkäsuvanto-Muonion vaarat, järvet 

ja Muonionjoki 

- Muonionalusta-Kangosjärvi 

- Muonionjoen kalastus- ja metsästysalue 

välillä Apajaranta-Aarea 

- Tornionjoen kalastusalue Kengis- 

Lappea jaJarhoinen. 

Näistä suvereniteettisaaret on osoitettu kartalla 

vihreällä värillä. Muut alueet on osoitettu 

mm. merkinnällä arvokas maisema-alue ja 

jokikalastusalueet viivarasterilla. 

Matkailun ja virkistyksen kannalta tärkeitä 

maisemanhoitoalueita ovat kartalle keltaisella 

rajatut: Kätkäsuvanto, Muonio- 

Muonionalusta, Apajaranta-Parkajoki, Kihlanki,-Aarea, 

Ylläajokisuu Kaunisjoki, Törmäsniva, 

Kieksiäsivaara, Hietanen, Alanen 

Kassa-Temppeliharju, Jarhoinen. 

Rajajoen rannoista suuri osa on rakentamatta 

välillä Kolari-Muonio. Pitkiä, molemmin 

puolin rakentamattomia tai kaavoittamattomia 

jaksoja on kuitenkin enää Matkuksenkoskelta 

Kaalamaniemeen, Parkajoen pohjoispuolelta 

Apajarantaan ja Muoniovaarasta 

Kätkäsuvantoon. Muilta osin pysyvä tai lomaasutus 

sijoittuu harvakseltaan molemmin 

puolin jokea. 

Joki on yhteinen virkistysalue ja koskipaikat 

kalastajien ylitettäviä. Erityisesti Kolarin ja 

Muonion välinen jokijakso ja ympäröivät metsät 

sopivat kalastukseen ja metsästykseen 

harvan asutuksen ja koskisuuden takia. Eräharrastajien 

palvelut tulisi sijoittaa alueen kyliin 

Parkajoelle, Kuusiniemeen ja Kihlankiin. 

Muonionalustasta pohjoiseen alkaa pienipiirteinen 

ja jylhä vaaramaasto joka on jokien ja 

järvien kirjoma. Alueella on Utkujoen lintuvesi 

ja sisämaassa kalaisia järviä. Alue sopii erityisen 

hyvin retkeilyyn ja sinne tulisikin kehittää 

erilaisia ulkoilureittejä, polkuja/ latuja ja



friluftsliv och därför bör man utveckla olika 

typer av friluftsleder i området, vandringsleder 

/skidspår och kanotleder som passar 

för både de mer aktiva och för vardagsmotionären. 

Lämpliga lägen för service är de 

kulturhistoriskt och landskapsmässigt värdefulla 

byarna Kajanki, Ylimuonio, Kätkäsuando, 

Muodoslompolo, Muonionalusta 

och Karsikkoniemi. 

Områdena som ligger söder om Kolari be- 

står av ett kulturlandskap som är värdefullt 

både på grund av sin landskapsbild och 

bebyggelse. Inom detta område finns inga 

stora sammanhängande och specifika natur- 

och landskapsområden längs gränsälven. 

Landskapet vid älvarnas sammanflöde 

i Lappea är vackert och i området skulle 

man kunna utöka turist- och rekreationsutbudet 

med kopplingar till Laestadiusleden 

och den föreslagna gång- och cykelbron 

i Lappea. 

Norr om Pajala finns stora myrmarksområden, 

varav en del skyddade, som lämpar 

sig för vandring, bärplockning och jakt. I 

närheten finns Pajalas idrottplatser och 

kulturevenemang, Kengis herrgård och 

kulturhistoriskt värdefulla bruksmiljö och de 

gamla byarna Erkheikki-Juhonpieti med 

sina värdefulla kulturlandskap. Området 

har en stark kulturhistorisk prägel som 

man bör ta vara på. Det välhävdade odlingslandskapet 

skall beaktas som en trivselfaktor 

för befolkningen och för turism. 

Längs gränsälven bör man planera badstränder 

och småbåtshamnar, framför allt i 

närheten av bebyggelse för att serva både 

lokalbefolkningen och besöksnäringen. 

I området finns många gamla vägar och 

skogsvägar som kan nyttjas inom friluftslivet. 

Leder som lämpar sig bra för cykelutflykter 

är bl.a. strandvägen från Pello till 

Väylänpää och vidare till Kolari, strandvägen 

från Köngäsenranta till Kieksiäisvaara 

och vägen från Kaunisjoki till Aareavaara, 

Kolarinsaarivägen samt strandvägen från 

Kihlanki till Kaarneavaara och vidare ge- 

kanoottireittejä eri kuntoisten retkeilijöiden 

valittavaksi. Suositeltavia virkistyspalvelujen 

tukikohtia ja palvelukeskittymiä ovat kulttuurihistoriallisesti 

ja maisemallisesti arvokkaat 

kylät, Kajanki, Ylimuonio, Kätkäsuando, 

Muodoslompolo ja Muonionalusta - Karsikkoniemi. 

Alueet Kolarista etelään ovat maiseman ja 

rakentamisen puolesta maaseudun kulttuurimaisemaa. 

Laajoja, mielenkiintoisia luonto- 

ja maisemakokonaisuuksia ei rajajoen tällä 

osalla ole. Jokien yhtymäkohta Lappeassa 

on kaunis ja alueella voitaisiin kehittää lisää 

matkailu- ja virkistyspalveluja, liittyen esim. 

Laestadiuspolkuun ja esitettyyn uuteen jalankulkusiltaan. 

Pajalan pohjoispuolella on laajat suomaastot, 

osa suojelualueita, jotka sopivat retkeilyyn, 

marjastukseen ja metsästykseen. Lähellä 

ovat Pajalan keskustan rakennetut urheilupaikat 

ja kulttuuritapahtumat, historiallisesti 

merkittävä Könkään ruukinkartano ympäristöineen 

ja Erkheikki-Juhonpietin vanhat kylät 

arvokkaine perinnemaisemineen. Alueella on 

vahva kulttuurimaiseman leima, jota tulee 

vaalia, ja käyttää hoidettua kulttuurimaisemaa 

asukkaiden viihtymisen ja matkailun 

valttina. 

Rajajoen rannoille tulisi suunnitella asukkaita 

ja matkailua palvelevia yleisiä uimarantoja ja 

venevalkamia, varsinkin asutuksen kohdalle. 

Alueella on runsaasti vanhaa tiestöä ja metsäautoteitä, 

joita voidaan hyödyntää retkeilyssä. 

Polkupyöräretkeilyyn sopivat reitit ovat 

rantatie Pellosta Väylänpäähän ja Kolariin, 

rantatie Köngäsenrannasta Kieksiäisvaaraan 

ja Kaunisjoelta Aareavaaraan, Kolarinsaarentie, 

rantatie Kihlangista Kaarnevaaraan ja 

Parkajoen kautta valtatie 99 Muodoslompoloon 

ja siitä edelleen Kätkäsuandoon. Opas- 

27

28 



nom Parkajoki längs riksväg 99 till Muodoslompolo 

och sen vidare till Kätkäsuando. 

Skyltade friluftsleder/ terrängcykelleder 

kan anläggas i området norr om Muodoslompolo, 

i myrmarks-området mellan Pajala 

och Kieksiäisvaara först och främst genom 

att nyttja de befintliga skogsbilvägarna 

i området. 

I området finns ett omfattande snöskoterledsnätverk. 

Servicen längs snöskoterlederna 

kan förbättras genom att bygga rastplatser 

i anslutning till turistanläggningar 

och byar. Samma leder kan under sommarhalvåret 

användas av terrängfordon. 

Sevärdheter ses vanligtvis från vägen. De 

finaste utsikterna öppnar sig på svensk 

sida från riksväg 99 mellan Jarhoinen och 

Parkajoki och på finsk sida från riksväg 

21/E8 mellan Muonio och Kätkäsuvanto 

samt lokalvägen mellan Kolari och Pello. 

De allra bästa utsiktsplatserna finns på de 

branta kalottbergen som kantar älvdalen, 

Airivaara, Kihlanginvaara, Kangosvaara, 

Utkuvaara – Mielmukkavaara – Miasvaara 

och Jupukka. 

3.7 Genomförande 

Genomförande av gränsälvsplanen förutsätter 

nationell planläggning och utvecklingsprojekt. 

I samband med detta arbete 

föreslås vissa möjliga samarbetsområden 

och principer för markanvändning. Gränsälvsplanen 

innehåller dels generella dels 

områdesvisa rekommendationer. 

Kommunernas gemensamma Gränsälvsplan 

bör förnyas och kompletteras förslagsvis 

vart tionde år (Meän Visio – Vår 

Vision). 

tettuja ulkoilureittejä / maastopyöräilyreittejä 

voisi rakentaa Muonion pohjoispuoliselle alueelle 

ja Pajalan- Kieksiäisvaaran suoluontoon, 

pääosin olevia metsäautoteitä hyödyntäen. 

Alueella on kattava moottorikelkkareitistö. 

Reitin palveluja voidaan parantaa rakentamalla 

taukopaikkoja ja suuntaamalla ne kyliin 

ja matkailupalvelupisteisiin. Samat reitit sopivat 

kesäaikaan mönkijöillä liikennöitäväksi. 

Nähtävyyksiä tarkastellaan useimmin tieltä 

päin. Täällä upeimmat maisemat ja näkymät 

avautuvat rantateiltä, Ruotsin valtatieltä 99 

välillä Jarhoinen – Parkajoki ja Suomen puolella 

valtatieltä 21/E8 välillä Muonio Kätkäsuvanto 

sekä paikallistieltä Kolari-Pello. 

Parhaita näköalapaikkoja ovat jokilaaksoa 

reunustavat jyrkät vaarat., Airivaara, Kihlanginvaara, 

Kangosvaara, Utkuvaara – Mielmukkavaara 

– Miasvaara ja Jupukka. 

3.7 Toteutus 

Rajajokisuunnitelman toteuttaminen edellyttää 

kansallista kaavoitusta ja kehittämishankkeita. 

Tässä työssä esitetään joitakin 

yhteistyöalueita ja maankäytön periaatteita. 

Rajajokisuunnitelma sisältää sekä yleisiä että 

alueellisia suosituksia. 

Kuntien yhteistä rajajokisuunnitelmaa tulisi 

uusia ja täydentää joka kymmenes vuosi 

(Meän Visio – Vår Vision).



29

30 



4. BEDÖMNING AV KON- 

SEKVENSER 

4.1 Utveckling av sysselsättningen, 

service och trafiknätverket 

och dess konsekvenser 

för områdesstrukturen, levnadsvillkoren 

och kulturen 

Genom samarbete uppnås långsiktiga 

ekonomiska vinster, effektivare markanvändning 

och välriktade investeringar. 

Samarbete på alla nivåer förstärker vikänslan 

och den lokala identiteten. Företagare 

som agerar tillsammans i ett nätverk skapar 

ett mer mångsidigt serviceutbud som lockar 

fler kunder. 

Lokalt jordbruksföretagande och energiproduktion 

stödjer bevarandet av den befintliga 

områdesstrukturen, upprätthåller trivsamma 

boendemiljöer och skapar variation bland 

turistservice. 

Utveckling av trafiknätverket över gränsen 

befrämjar samarbetet mellan kommunerna 

och förbättrar näringslivets förutsättningar.. 

En bra logistisk planering av transporter 

minskar kostnader och även påverkan på 

miljön. Utveckling av kollektivtrafik, järnvägnätverket 

och tågtransporter befrämjar en 

hållbar utveckling. 

4.2 Konsekvenser av utveckling 

av permanent och fritidsbebyggelse 

på landskap och kulturmiljöer 

Strandnära bebyggelse har stor påverkan 

på landskapsbilden och kulturmiljön längs 

gränsälven. Traditionell bebyggelse ligger 

vackert i älvdalslandskapet och har en enhetlig 

byggnadsstil. Nyetableringar smälter 

inte in lika självklart i landskapet beträffande 

4. VAIKUTUSTEN ARVI- 

OINTI 

4.1 Työpaikkojen ja palvelujen 

sekä liikenneverkon kehittämisen 

vaikutukset aluerakenteeseen, 

elinoloihin ja kulttuuriin 

Yhteistyöllä saavutetaan pitkällä tähtäyksellä 

taloudellista säästöä, alueidenkäytössä 

tehokkuutta ja täsmäinvestointia. Yhteistyö 

kaikilla tasoilla lisää asukkaiden me-henkeä 

ja vahvistaa paikallista identiteettiä. Yrittäjät, 

jotka toimivat yhdessä verkostossa luovat 

monipuolisen palvelutarjonnan, joka lisää 

kaikkien asiakkaita. 

Paikallinen maatalousyrittäjyys ja energiatuotanto 

tukevat kuntien olemassa olevan 

aluerakenteen säilymistä, ylläpitää asuinympäristöjen 

viihtyisyyttä ja monipuolistaa 

matkailun tarjontaa. 

Liikenneverkon kehittäminen yli rajan edistää 

kuntien välistä yhteistyötä ja parantaa 

elinkeinoelämän edellytyksiä. Hyvä kuljetusalan 

logistinen suunnittelu vähentää sekä 

kustannuksia että ympäristöhaittoja. Joukkoliikenteen, 

rautatieverkoston ja junakuljetuksia 

kehittäminen on kestävän kehityksen 

mukaista. 

4.2 Vakituisen ja vapaa-ajan 

asutuksen kehittämisen vaikutukset 

maisemaan ja kulttuuriympäristöön 

Rantarakentamisella on suuri vaikutus rajajoen 

maisemaan ja kulttuuriympäristöön. 

Perinteinen asutus sijoittuu kauniisti jokilaakson 

maisemaan ja rakennustapa on tyyliltään 

yhtenäinen. Uudisrakentamisessa, ei 

välttämättä tiedosteta rakennuksen tarkan

placering, skala och karaktär. 



Största hotet mot kulturmiljöer är nedläggning 

av jordbruk och avfolkning som leder till 

att byggnader står tomma och förfaller samt 

att odlingsmarkerna växer igen. Om byarnas 

boendemiljöer lämnas åt sitt öde kommer 

även kulturmiljön förlora sitt värde och dragningskraft. 

Utveckling av byarnas näringsliv 

motverkar de negativa tendenserna för 

landskap och kulturmiljöer. 

Även byggande av fritidshus kan hota byarnas 

kultumiljölandskap. Fritidsbebyggelse 

längs gränsälven finns mest på finsk sida 

från Kolari kyrkby och norrut och i Muonio 

kommun. Områden med skogsklädda 

strandtomter har planlagts på flera ställen. 

På svensk sida finns ytterst lite strandnära 

fritidsbebyggelse. Genom att anpassa byggande 

av fritidshus till den lokala byggnadstraditionen 

bevaras kulturmiljölandskapets 

värde. Byggande på svensk sida begränsas 

av strandskyddet. Med lämplig styrning av 

byggsätt och hänsyn taget till lokala miljöförhållanden 

samt älvdalen i sin helhet skulle 

det dock vara möjligt att utse vissa lämpliga 

platser. 

Vid strandnära byggande kan konflikter 

uppstå mellan fisketurismens fritidsintressen 

och enskildas önskemål om fritidstomter vid 

attraktiva strandnära lägen. Prioritering av 

allmänna fritidsintressen före fritidsbyggande 

i de mest attraktiva lägena ökar värdet 

både på fritidstomterna och hela områdets 

värde för framför allt fisketurismen. 

4.3 Konsekvenser av utveckling 

av friluftsliv och rekreation på 

naturmiljön 

Våtmarkerna och biflödenas stränder är de 

mest känsliga vegetationsområdena längs 

gränsälven. Att leda fiskare och vandrare till 

markerade stigar och på de mest känsliga 

ställen till plankstigar, förhindrar att värdeful- 

sijainnin ja mittakaavan merkitystä. 

Suurin haitta kulttuuriympäristöille on kylien 

tyhjeneminen, mistä seuraa rakennusten 

rapistumista ja viljelymaisemien umpeenkasvua. 

Jos kylien asuinympäristöt hylätään 

kulttuuriympäristö menettää arvonsa ja 

vetovoimansa. Kylien elinkeinojen kehittäminen 

on vastavoima maiseman ja kulttuuriympäristön 

kielteiselle kehityssuunnalle. 

Loma-asuntojen rakentaminen kyliin voi 

myös uhata kulttuurimaisemaa. Lomarakentamista 

rajalla on eniten Suomen puolella 

Kolarin kirkonkylästä pohjoiseen päin ja 

Muonion kunnassa. Monin paikoin metsäisiä 

rantoja on kaavoitettu loma-asutukselle. 

Ruotsin puolella on hyvin vähän lomarakentamista. 

Sopeuttamalla lomarakentaminen 

paikalliseen rakennusperinteeseen, kulttuurimaiseman 

arvo säilyy. Rantojen suojelu 

rajoittaa rakentamista Ruotsin puolella. Sopivalla 

rakentamistavan ohjauksella joka 

ottaa huomioon paikallisen ympäristön ja 

jokilaakson olosuhteet kokonaisuudessaan, 

olisi kuitenkin mahdollista osoittaa joitakin 

sopivia paikkoja. 

Rantarakentaminen voi synnyttää konflikteja 

kalastusmatkailun virkistysaluetarpeiden ja 

yksittäisten rakentamistoivomusten välillä. 

Ranta-alue on haluttu rakentamispaikka 

mökkitonteille. Virkistysaluetarpeiden asettaminen 

vapaa-ajan rakentamispaineen 

edelle, siellä missä on eniten luontoarvoja, 

kasvattaa sekä mökkitonttien arvoa, että 

koko alueen arvoa erityisesti kalastusmatkailulle. 

4.3 Virkistystoimintojen kehittämisen 

vaikutukset luonnonympäristöön 

Rajajoella kasvistoltaan herkimmät alueet 

ovat kosteikot ja sivujokien rannat. Kalastajien 

ja retkeilijöiden kulun ohjaaminen poluille 

ja herkimmillä paikoilla pitkospuille estävät. 

arvokkaiden ja monimuotoisten kasvi- 

31

32 



la vegetationsområdena med stor mångfald 

av växter försvinner. 

Fisket i älvarna hotas av rovfiske ute i havet 

och vid älvmynningar. När mindre fisk stiger 

upp i älvarna blir följderna att det naturliga 

laxbeståndet i älvarna minskar vilket drabbar 

fisketurismen. Gemensamt agerande för 

att säkra framför allt laxtillgången gynnar 

turismen och säkrar den laxälvs-image som 

de fiskrika vattendragen ger kommunerna. 

Byggandet längs älven är inte något överhängande 

hot för områdets naturliga djurliv 

eftersom det inom närområdet finns vidsträckta 

skogsmarker där djurarter som kräver 

större lugn kan hitta lämpliga livsmiljöer. 

Arter som förknippas med kulturmiljöer 

kommer lokalt att öka i nya bebyggelseområden. 

Jakt är en av de mest populära rekreationsformerna 

i området. Framför allt i den södra 

delen av området finns en kraftig älgstam 

som tål jakt väl. En ökning av jakt-turism är 

möjlig. 

Snöskotertrafiken, terrängfordon och motorbåtar 

förorenar miljön och orsakar buller 

samt slitage på marken och vegetationen. 

Dock har man i området byggt upp ett omfattande 

lednätverk, vilket minskar skadeverkan 

på miljön. Väl skötta och vidsträckta 

nätverk av leder är också en styrka för besöksnäringen. 

esiintymien hävittämistä. 

Jokikalastusta uhkaa ylikalastus merialueilla 

ja jokisuulla. Kun jokeen nousee vähemmän 

kalaa, seurauksena on luonnonlohikannan 

heikkeneminen ja kalastusmatkailu 

kärsii. Toimiminen yhdessä lohen saannin 

turvaamiseksi tukee matkailua ja varmistaa 

lohijoki-imagoa, jonka kalaisat joet antavat 

kunnille. 

Jokivarren rakentaminen ei ole merkittävä 

uhka alueen luonnolliselle eläimistölle, sillä 

lähistöllä on hyvin laajat metsät rauhaa vaativille 

eläimille. Kulttuuriympäristön lajit menestyvät 

uusilla rakennetuilla alueilla paikallisesti. 

Metsästys on yksi alueelle suositelluista virkistystoiminnoista. 

Varsinkin eteläosalla 

aluetta on runsas hirvikanta, joka kestää 

hyvin metsästystä. Metsästysmatkailun kasvu 

on mahdollista. 

Liikkuminen moottorikelkoilla, mönkijöillä ja 

moottoriveneillä aiheuttaa ympäristöönsä 

melua ja saasteita sekä kuluttaa maaperää 

ja kasvillisuutta. Alueella on kuitenkin kattavat, 

rakennetut verkostot, mikä pienentää 

haittaa. Hyvin hoidetut ja laajat reittiverkostot 

ovat myös matkailun voimavara.

Källor /Lähteet 



Lapin liitto / Lapplandsförbundet: 

Lappi lukuina – Lappi med siffror - Lapland by figures, 2002/ 2003 / 2004 

Lapin maakuntasuunnitelma LAPPI 2020, Lapin liitto 2002 

(Lapplands landskapsöversikt LAPPI 2020, Lapplandsförbundet 2002) 

LAPPI 2020, yhteenveto, Lapin liitto 2002 

(LAPPI 2020, sammandrag, Lapplandsförbundet 2002) 

Lapin maakuntasuunnitelma LAPPI 2022, Lapin liitto 2005 

(Lapplands landskapsöversikt LAPPI 2022, Lapplandsförbundet 2005) 

Lapin maakuntaohjelma, Lapin liitto, ehdotus 5.5.2003 

(Lapplands landskapsprogram, Lapplandsförbundet förslag 5.5.2003) 

Puoli Suomea samalle viivalle – Strategia Pohjois-Suomen kehittämiseksi vuoteen 2010 

(Halva Finland på samman linje – Strategi för utvecklingen av Norra Finland fram till år 2010) 

Tunturi-Lapin seutukaava 23.11.1999 (Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä) selostusosa ja 

aluekuvaukset, seutukaavan kartta Lapin liiton nettisivuilta 

(Fjäll-Lapplands regionplan 23.11.1999 (Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä) beskrivningsdel 

och områdesbeskrivningar och regionplanekarta på Lapplandsförbundets www-sidor ) 

Lapin matkailustrategia 2003-2006 – 

Lapland Tourism Strategy – 2003-2006 

(Lapplands turism strategi 2003-2006) 

Vuosikirja Lapin matkailutilastot 2004 

(Årsbok Lappi besöksnäringens statistik 2004) 

Lapin hyvinvointistrategia 

(Strategi för Lapplands välfärd) 

Lapin tietoyhteiskuntastrategia 2010 

(Strategi för Lapplands IT-samhälle 2010) 

Koulutus maakunnallisena avaintekijänä”, Lapin koulutusta ja tutkimusta koskeva tavoite- ja 

toimenpideohjelma / Education as a provincial key factor, (englanniksi) 

(Utbildning som länets nyckelfaktor” Mål och åtgärdsprogram för utbildning och forskning i 

Lappland / Education as a provincial key factor, sama program på engelska) 

Borta bra men älvlandet bäst?, Oma joki paras koti? Bianca Byring, 2003 

(sommararbete för MVÄ-projektet och C-uppsats i kulturgeografi vid Umeå universitet/ kesätyö 

MVÄ-projektille ja C-aine Uumajan yliopiston kulttuurimaantieteellisessa tiedekunnassa) 

http://www.ornskoldsvik.se/vision2008/ 

Ekonomiska och sysselsättningsmässiga effekter av turismen Pajala kommun – Matkailun 

taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia Pajalan kunnalle, Resurs AB, 2002 

33

34 



http://www.ekoturism.org/foreningen.htm 

Lapin hyvinvointi strategia - Strategi för Laplands välfärd 

Vittula i Tornedalen – Tornionlaakson Vittula 

Länsstyrelsen i Norrbotten/ Norrbottenin lääninhallitus: 

Norrbotten går framåt till år 2015 - Länsstyrelsens rapportserie nummer 4/2003 

(Norrbotten etenee kohti vuotta 2015 – Lääninhallituksen raporttisarja numero 4/2003) 

Förslag till regionalt Tillväxtprogram för Norrbotten 2004-2007, Länsstyrelsen i Norrbottens 

län 2003-10-09 

(Ehdotus Norrbottenin alueelliselle kasvuohjelmalle 2004-2007, Norrbottenin lääninhallitus 

2003-10-09) 

Norrbottens synliga historia - Vårt Hävdade Norrbotten, Norrbottens kulturmiljöprogram, del 2 

(Norrbottenin näkyvä historia - Meidän viljelty Norrbotten, Norrbottenin kulttuuriympäristö- 

ohjelma, osa 2) 

Norrbottens teknologiska megasystem - Program för Norrbottens industriarv 

(Norrbottenin teknologinen megasysteemi - Ohjelma Norrbottenin teollisuusperinnölle) 

Infrastruktur för 2000-talet 

(2000 luvun infrastruktuuri) 

Hemspråksundervisningen i Norrbotten – . Nils Slunga & Sven Heikkilä 1989. Rapport från 

Länsstyrelsen i Norrbottens län, Utbildningsenheten, Luleå www.rskl.se 

(Kotikielenopetus Norrbottenissa – Nils Slunga & Sven Heikkilä 1989, Norrbottenin 

läänihallituksen raportti, koulutusosasto, Luulaja www.rskl.se) 

Miljömål för Norrbotten – Länsstyrelsen i Norrbottens län 

(Norrbottenin ympäristötavoitteet,– Norrbottenin Lääninhallitus) 

Tornionjoki – vesistön tila ja kuormitus - Torne älv – tillstånd och belastning 

Lapplands miljöcentral regionala miljöpublikationer 95 och Länstyrelsen i Norrbottens län 

rapportserie nr 3/2001/ Lapin ympäristökeskus alueelliset ympäristöjulkaisut 95 ja 

Norrbottenin Lääninhallitus raporttisarja 3/2001, (tvåspråkig publikation/kaksikielinen julkaisu) 

Pajala kommun / Pajalan kunta: 

Pajala Översiktsplan 1990 – Pajalan Yleissuunnitelma 1990, Pajala 

Ideskrift "Hur vi blir 10.000 människor i Pajala kommun till 2010"- Pajala utveckling AB 

(PUAB) 

(Ideakirja ”Miten Pajalaan saadaan 10 000 asukasta vuoteen 2010 mennessä, 

Pajala utveckling AB (PUAB) 

Pajalas lokala Agenda 21/ 2000 – antagen av kommunfullmäktige 1999-11-15 

Pajalan paikallinen Agenda 21/ 2000 - Kunnanvaltuuston hyväksymä 1999-11-15



Delrapport om framtidens arbetsmarknad inom Pajala kommun – med utblick mot år 2015 

Arbetsförmedlingen/Länsarbetsnämnden dec 2001 

(Osaraportti tulevaisuuden työmarkkinoista Pajalan kunnassa – tähtäimenä vuosi 2015 

Työvoimatoimisto/ läänintyölautakunta, joulukuussa 2001) 

Framtiden för de 5 älvarnas bygd – -marknadsanalys och utvecklingsförslag för Pajala 

kommun - Rapport september 2002, (sk. Pettersson-rapporten), Björn Pettersson f.d. 

Länsarbetsdirektör i Norrbotten 

(Viiden joen seudun tulevaisuus – Työmarkkinaselvitys ja kehitysehdotus Pajalan kunnalle – 

Raportti syyskuussa 2002 (nk Pettersson-raportti) Björn Pettersson ent. Norrbottenin Läänintyöjohtaja) 

Pajala kommun tillväxtprogram 2003-2007 – Generella och branschvisa tillväxtfaktorer inom 

Pajala kommun, Investerings -och aktivitetsplan med indikativ budget och SWOT- analys refererande 

till ”Pettersson rapporten 

(Pajalan kunnan Kasvuohjelma 2003-2007 - Yleisiä ja alakohtaisia kasvutekijöitä Pajalan 

kunnassa - Investointi ja aktiviteettisuunnitelma sekä indikatiivinen talousarvio ja 

SWOT – analyysi viittaten ”Pettersson raporttiin”) 

Anpassnings-/besparings-/utvecklingsutredning (Pajala besparingsutredning) första upplaga, 

Pajala kommun Jan Tornberg 2003-05-28 

(Soveltamis-/säästö-/kehitysselvitys (Pajalan säästötoimiselvitys) ensimm. painos, 

Pajalan kunta Jan Tornberg 2003-05-28 

Strategiskt program 2004 – 2007 - Från glesbygdens tillbakagång och 

överlevnadsbekymmer till kulturbygdens stabilitet och tillväxt – (Pajalas strategiska program) 

Pajala kommun, Ingvar Lauri, Antaget av kommunfullmäktige 2003-11-10 

(Strateginen ohjelma 2004 – 2007 -Taantuvasta, selviytymisen partaalla olevasta hajaasutusalueesta 

vakaaksi ja kasvavaksi kulttuuriseuduksi, (Pajalan strateginen ohjelma) Pajalan 

kunta Ingvar Lauri, kunnanvaltuuston hyväksymä 2003-11-10) 

Lagar och förordningar / Lait ja asetukset 

Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL ja -asetus MRA / 2000 

www.vyh.fi/aluekayt fi 

Markanvändnings- och bygglag samt förordning 2000 

www.vyh.fi/sve/markanv sve 

Luonnonsuojelulaki ja -asetus 1997 

Naturvårdslag och –förordning 1997 

www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/ym/tied96/ym20096.htm 

Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä YVA-laki - 

Lag och förordnande om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning 1994 

www.vyh.fi/poltavo/yva/index.htm 

Ympäristönsuojelulaki ja –asetus 2000 - Miljöskyddslag och –förordning 2000 

www.vyh.fi/ympsuo/ymlaki/ymlaki.htm 

Övrigt / Muut: 

35

36 



Kolarin kunnan elinkeinostrategia 2004-2010, Kolarin kunta, elinkeinotoimi 24.9.2004 

(Näringslivsstrategi för Kolari kommun 2004-2010, Kolari kommun, 

näringslivsfunktion 2004-09-24), www.kolari.fi 

Pallas hankesuunnitelma, Muonion kunta, Katriina Nyman 21.9.2004 

(Projektplan för Pallas utveckling, Muonio kommun, Katriina Nyman 2004-09-21) 

Att kunna språk är rikedom – Sverigefinska Riksförbundet Finlandsinstitutet m.fl. 

Skolverket 2002, Stockholm 

(Kielitaito on rikkautta Ruotsinsuomalaisten keskusliitto, Suomi instituutti ym. 

Ruotsin kouluvirasto, 2002, Tukholma) 

Från tornedalsfinska till meänkieli – Birger Winsa, Finska institutionen Stockholms 

universitet 1996 

(Tornionlaakson suomesta meänkieleen, Tukholman yliopisto, Suomen tiedekunta, 

Tukholma1996) 

Staten och den finskspråkiga befolkningen i Norrbotten – Nils Slunga,1965. 

Tornedalica 3. Luleå 

(Valtio ja Norrbottenin suomenkielinen väestö - Nils Slunga,1965. Tornedalica 3. Luleå) 

Näringsutskottets betänkande 2003/04:NU2 Utgiftsområde 19 Regional utveckling” - 

(Elinkeinovaliokunnan mietintö 2003/04:NU2 Tehtäväalue 19 Alueellinen kehitys” 

http://www.riksdagen.se/debatt/200304/utskott/NU/NU2/NU200005.ASP#E224E1 

Landsbygdsutveckling i Finland – Glesbygdsverket – 2002 Norrbottens läns landsting 

(Maaseudun kehittäminen Suomessa, Haja-asutuslaitos, Norrbottenin maakäräjät) 

Utveckling i gles- och landsbygder – Glesbygdsverket Årsrapport 2000 

(Haja-asutusalueiden ja maaseudun kehitys, – Haja-asutuslaitoksen Vuosiraportti 2000) 

Technology and Tolerance, Richard Florida, Gary Gates, 2001 

Borta bra men älvlandet bäst? - Bianca Byring, 2003, sommararbete för MVÄ-projektet 

och C-uppsats i kulturgeografi vid Umeå universitet/ 

Oma joki paras koti! - Bianca Byring, 2003, kesätyö MVÄ-projektille ja C-aine 

Uumajan yliopiston kulttuurimaantieteellisessa tiedekunnassa 

Örnsköldsvik kommun vision 2008 

(Örnsköldsvik kunta, visio 2008) 

http://www.ornskoldsvik.se/vision2008/ 

Ekonomiska och sysselsättningsmässiga effekter av turismen Pajala kommun – 

Resurs AB, 2002 

(Matkailun taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia Pajalan kunnalle, Resurs AB, 2002) 

http://www.ekoturism.org/foreningen.htm 

Jäädä muuttaa palata”, Kittilän ja Tervolan nuorten muuttoaikeet ja niihin vaikuttavat tekijät, 

Hanna Jurvansuu, Lapin yliopiston tutkimusraportti 2000 

(Stanna flytta återvända - Kittilä och Tervola kommuners ungdomars flyttplaner och



faktorer som påverkar dem, Hanna Jurvansuu, Lapplands universitet, 

forskningsrapport 2000 

UNESCO, FN:s organ för utbildning och kultur, / deklaration om kulturell mångfald 2001 - 

UNESCO, YK:n koulutus- ja kulttuuritoimielin, Kulttuurisen moninaisuuden julistus 2001 

(The Universal Declaration of Cultural diversity) 

http://www.minedu.fi/opm/unesco/sopsuos/kulttuurisen_moninaisuuden_julistus.html suomeksi 

http://www.minedu.fi/uvm/unesco/kultdiv.html på svenska 

http://www.unesco-sweden.org/dokument/kulturell%20mångfaldsdekl.pdf på svenska 

Pohjois-Suomen tavoite 1 –ohjelma – 

Norra Finlands Mål 1 –program 

Interreg III A Pohjoinen –ohjelma - 

Interreg III A Nord –program 

Kehittämisstrategia 2001 – 2004 - Kyläkulttuuria Tuntureiden Maassa - KKTM ry 

(Utvecklingsstrategi för 2001-2004 Bykultur i fjällens land - KKTM ry) 

Ylläs visiot ja strategiat – - Ylläs visio 2010 laadittu 1998, Ylläs seminaari työpaja 

12.2.2002, Vision yhteenveto 19.3.2003/ Matkailun Kehitys Lappi Oy, Rovaniemi, 

www.haaga.fi/smak 

(Ylläs visioner och strategier: Ylläs visio 2010 från 1998, Ylläs seminarie workshop 

12.2.2002, Visions sammandrag 19.3.2003 /Suomen Matkailun Kehitys Oy, 

www.haaga.fi/smak) 

Strategisk plan för turismen i Nationalälvarnas Rike – Heart of Lapland ek. förening 

utkast 2004, 

(Kansallisjokien matkailun strateginen suunnitelma, Heart of Lapland talousyhdistys 

luonnos 2004) 

Turism i Norrbotten/Lappland, 2003, Norrbotten/Lappland ek förening 

(Norrbottenin/Lapin matkailu 2003 Norrbotten/Lappland talousyhdistys) 

www.norrbottenlappland.se 

Talvimatkailu 2004 Kolarinkaaviot 

(Vinterturism 2004Kolari diagram) 

www.kolari.fi 

LEO - Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskusohjelma - Program för upplevelseindustrins 

kunskapscentrum www.oske.net/osaamiskeskukset/lappi/ 

Upplevelse och geografisk imagologi – Hur uppstår bilden av en plats? Forskningsplan 

förstudie 2003-09-24 – Pia Sillanpää 

(Elämys ja maantieteellinen imagologia – Miten muodostuu kuva paikasta? 

Tutkimussuunnitelma 24.9.2003 Pia Sillanpää) 

www.pajala.se 

Skolutredning ”Sammanställning av förstudie – Samverkande skolor i Tornedalen”, 

37

38 



Tornedalsrådet © Peter Waara 2003 Arts and Science 

(Kouluselvitys ”Esiselvityksen yhteenveto – Tornionlaakson koulujen yhteistoiminta”, Tornionlaakson 

neuvosto © Peter Waara 2003 Arts and Science) 

Lapin kylätoimintaohjelma 2005-2010 

(Verksamhetsplan för byaföreningar i Lappland 2005-2010) 

www.plappi.fi/~kylatoiminta 

VETURI Vesistö- ja Tunturialueiden kehittämissuunnitelma ja osayleiskaava–hankkeen 

asiakirjat, käynnissä oleva projekti / Muonion kunta 

(VETURI projektets dokument, utvecklingsplan och delgeneralplan för vattendrags- och 

fjällområdet / Muonio kommun) 

www.suunnittelukeskus.fi 

Tornedalen Gränsland projektets material 

(Tornionlaakso Rajamaa projektin materiaali) 

www.amv.se 

Vision 2020 Haparanda Torneå december 2000 – 

Visio 2020 Haaparanta Tornio joulukuu 2000 

www.haparanda.se, www.tornio.fi 

Preliminär Vision och utvecklingslinjer för Bottenviksbågen – Mellanrapport juni 2000 

Alustava Perämerenkaaren visio ja kehittämislinjaukset - Väliraportti kesäkuu 2000 

www.botnianarc.net 

Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvitys, ratahallintokeskus selvitys 2/2005 

(Utredning om framtiden för järnvägsspår med lite trafik, banverket utredning. 2/2005) 

www.rhk.fi /tutkimus ja julkaisut / strategioita ja selvityksiä 

Tidningsartiklar - lehtileikkeitä 

”Suomalaisessa esikoulussa leikkivät monikieliset lapset” Nadja C.Martinsson 

(I en finsk förskola leker flerspråkiga barn, Nadja C.Martinsson) 

Ruotsinsuomalainen 19/4 2004. 

”Meän kieli ei ole oikeasthaan kieli”. Esko Ollila. 

(Meän kieli är egentligen inget språk, Esko Ollila) 

Lapin kansa 6/4 2004 

”Meän kieli – kieli vai murre?”- 

(Meänkieli ett språk eller en dialekt?, Pekka Arto.) 

Lapin kansa 15/4 2004 

Internetadresser / Internetosoitteet: 

Pajala kommun / Pajalan kunta www.pajala.se 

Kolari kommun / Kolarin kunta www.kolari.fi 

Muonio kommun / Muonion kunta www.muonio.fi 

Lapin liitto / Lapplandsförbundet www.lapinliitto.fi 

Länstyrelsen i norrbottens län / Norrbottenin lääninhallitus www.bd.lst.se 

Kyläkulttuuria Tuntureiden Maassa - KKTM ry www.lapland.ws/kktm 

Valtion ympäristöhallinto / Statens miljöförvaltning www.ymparisto.fi



Opetusministeriö / Undvisningsministeriet www.minedu.fi 

Työvoima- ja elinkeinokeskus / arbetskrafts- och näringscenter www.te-keskus.fi 

Työministeriö työvoimapalvelut / arbetsministeriet arbetsförmedl. www.mol.fi 

Länsarbetsnämnden (läänin työlautakunta) www.amv.se 

SCB - statistiska centralbyrån - Ruotsin tilastokeskus www.scb.se 

Tilastokeskus / Statistikcentralen www.tilastokeskus.fi 

Ruotsinsuomalaisten keskusliitto / Sverigefinska riksförbundet www.rskl.se 

Norrbotten/Lappland ek förening www.norrbottenlappland.se 

Lappi-portaali / Lapplandsportal www.laplandfinland.com 

Matkailun edistämiskeskus / Centralen för turistbefrämjande www.mek.fi 

39

40 



Kontaktuppgifter / Yhteystiedot 

Eva Persson Puurula arkitekt/arkkitehti SAFA, projektledare / projektinvetäjä, 

eva@puurula.net, tel/puh. +358 (0)40 – 761 77 56 

KONSULTER / KONSULTIT 

Ramböll Sverige AB (SCC), Elina Söderström, arkitekt/arkkitehti LAR MSA, uppdragsledare/hankkeen 

vetäjä, 

elina.soderstrom@ramboll.se, V. Norrlandsgatan 11 B, 903 27 Umeå, 

tel/puh. +46 090-70 29 10, fax: +46 (0)90-70 29 29, mobil/ matkapuh. +46 (0)70-626 60 

46 

Arkinova Arkitekter, Peter Jönsson, arkitekt/arkkitehti SAR MSA, 

peter@arkinova.se, Kungsgatan 42, 90325 Umeå, tel/puh. +46 (0)90 – 77 84 10, fax: 

+46 (0)90 - 77 84 20, 

mobil/ matkapuh. +46 (0)70 – 223 60 58 

Ympäristötaito Oy, Riitta Yrjänheikki, arkitekt/arkkitehti SAFA, 

riitta.yrjanheikki@airix.fi 

tel/puh. +358 (0)8 – 88 30 329, mobil/ matkapuh. +358 (0)40 – 725 66 72 

Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu, växel/vaihde +358 (0)8 – 88 30 30 fax. +358 (0)8 - 88 

30 333 

PAJALA KOMMUN / PAJALAN KUNTA 

Robert Lahti, robert.lahti@kommun.pajala.se, tel/puh.+46 (0)978 – 12 128, 

mobil/ matkapuh. +46(0)70 – 585 16 86 

plan och miljöavdelningen / kaavoitus ja ympäristöjaos 

KOLARI KOMMUN / KOLARIN KUNTA 

Kullervo Lauri kullervo.lauri@kolari.fi, tel/puh. +358 (0)16 – 519 174 

mobil/ matkapuh. +358(0)400 – 395 587 

chef för tekniska avd / teknisen osaston johtaja 

MUONIO KOMMUN / MUONION KUNTA 

Pertti Matinlompolo pertti.matinlompolo@muonio.fi, tel/puh. +358 (0)16 – 

534 328 , 

mobil/ matkapuh. +358(0)400 – 398 062 

chef för tekniska avd. / teknisen osaston johtaja

2006-02-03 (pdf)

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?