You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>PONSSE</strong> NEWS<br />
Tuottavan puunkorjuun kärjessä Suomi<br />
<strong>PONSSE</strong> buffalO<br />
Kuormatraktoreiden<br />
uusi johtotähti<br />
SIVu 9<br />
Vuodet VieriVät<br />
Vieremällä<br />
<strong>PONSSE</strong>lla 40 VuOtta<br />
PlaKKarISSa<br />
SIVU 22<br />
metSäalan<br />
parhaimmiStoa palkitaan<br />
EINarI VIdgréNIN SäätIö<br />
jaKOI tuNNuStuKSIa<br />
SIVU 28<br />
1•<strong>2011</strong><br />
pertti kaStinen<br />
jo ylI 30 VUotta alalla<br />
SuKuPOlVI VaIhtuu<br />
– <strong>PONSSE</strong> PySyy<br />
SIVU 42<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 1
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
ponsse savotoilla 40 vuotta<br />
MeTsäMaailMa<br />
2<br />
savoTan sankaRiT<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
<strong>PONSSE</strong> NEWS 1 • <strong>2011</strong><br />
sisällys<br />
pääkirjoitus ..........................................................................................3<br />
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
kahdeksanpyöräinen ponSSe ergo – odotettu uutuus<br />
Britannian konemarkkinoilla ......................................................................4<br />
PoNSSE Ergo 8W Ranskan rinteillä kuin kotonaan .......................................6<br />
PoNSSE Ergo 8W optimaalinen korjuu vaativimmissakin maastoissa ...............8<br />
ponSSe Buffalo kuormatraktoreiden uusi johtotähti ......................................9<br />
ponSSe Comfort –käyttöliittymä ..............................................................10<br />
ponSSe Fox .........................................................................................11<br />
ponSSe h5 .........................................................................................11<br />
ponSSe C6 -liukupuominosturi ................................................................12<br />
Savotta saaristossa...............................................................................14<br />
PoNSSE tarjoaa tuottavat ratkaisut energiapuun korjuuseen ........................16<br />
pannaanko pakettiin? ............................................................................18<br />
ponsse savotoilla 40 vuotta<br />
alussa oli savotta, pokasaha ja Einari .......................................................22<br />
Einari Vidgrén 1943–2010 ....................................................................23<br />
tapahtumia vuoden varrelta ....................................................................24<br />
rautakourilla asenne ratkaisee ................................................................28<br />
Matti Hiltunen PoNSSEn palveluksessa 40 vuotta ......................................29<br />
MeTsäMaailMa<br />
Einari Vidgrénin säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille 86 000 eurolla 30<br />
Motivaatio huipussaan aikuisten metsäkonekoulutuksessa ...........................31<br />
Hyvillä mielin eteenpäin ..........................................................................32<br />
osaajia tarvitaan aina ............................................................................33<br />
Mukava vahinko ....................................................................................33<br />
hannun pitkä pino .................................................................................34<br />
karttulan metsätyö oy: Yhdessä eteenpäin ...............................................35<br />
aatto Silventoinen: Hiljaa hyvä tulee .........................................................36<br />
savoTan sankaRiT<br />
toukokuun tositesti................................................................................38<br />
Veljekset Knuutinen oy urakoi puuta seitsemän PoNSSEn voimalla ................42<br />
Sukupolvi vaihtuu – PoNSSE pysyy ............................................................44<br />
earl St. John – tie metsästä menestykseen ...............................................46<br />
PoNSSE NEWS 1/<strong>2011</strong><br />
ponssen asiakaslehti asiakkaille ja yhteistyökumppaneille<br />
Julkaisija:<br />
Tilaukset ja<br />
Ponsse oyj, Ponssentie 22, 74200 Vieremä<br />
osoitteenmuutokset: puh. 020 768 800, fax 020 768 8690<br />
Toimitus: ponsse oyj<br />
Taitto: työmaa, www.tyomaa.com<br />
Kirjapaino: Kalevaprint oy<br />
Palaute: ponssenews@ponsse.com
tErVEhdyS VIErEmältä,<br />
Viime vuonna juhlimme Ponssen 40-vuotista historiaa maailman savotoilla. Juhlavuosi oli<br />
yhtiöllemme monella tavalla merkittävä ja mieleenpainuva.<br />
Yhdessä asiakkaidemme kanssa voitimme erittäin vaikean taloustilanteen ja olemme yhtiönä<br />
paremmassa kunnossa kuin ehkä koskaan aiemmin. Saimme nähdä asiakkaidemme<br />
työtilanteen parantumisen, metsäkoneiden kysynnän palautumisen sekä henkilöstömme<br />
lomautusten lopettamisen ja organisaatiomme normalisoitumisen ponsselaiseen tapaan<br />
toimia ja ajatella. Tämä oli Einarille iso asia.<br />
Asiakkaiden kuunteleminen, sitoutuneisuus, nöyryys työn edessä, nopeus, huumori ja<br />
tinkimätön työnteko kuvastavat arvojamme. Toimintamme perustana on aina ollut vahva<br />
keskittyminen olennaiseen ja kova luottamus omaan tekemiseen. Vaikeinakaan aikoina<br />
emme ole menettäneet uskoamme paremmasta huomisesta. Totuus on, että teemme mielellämme<br />
metsäkoneita!<br />
Kevät on ollut työntäyteistä aikaa. Metsäkoneiden kysyntä on ollut hyvinkin vilkasta ja<br />
tilauskantamme on historian korkein. Pohjois-Amerikka on ainoana markkina-alueena jäänyt<br />
heikommalle tasolle talouden ongelmien jatkuessa paikallisesti. Huoltomme on ollut<br />
myös kiireinen tukiessaan asiakkaitamme kentällä. Tämä on näkynyt huoltotoimintojen<br />
jatkuvana kasvuna.<br />
Investointimme ovat jälleen lähteneet vahvasti liikkeelle sekä tehtaalla että huoltopalveluissa.<br />
Tehtaalla investoimme pääasiassa koneistukseen ja hitsauksen automaatioon. Loppuvuodesta<br />
laajennamme tilojamme, kun investoimme 1 000 neliötä lisää kokoonpanoon.<br />
Syksyllä 2010 panostimme Iisalmen huolto- ja varaosapalveluihin laajentuneiden tilojen<br />
myötä. Olemme nyt saaneet vaihtokonemyynnin ja kunnostettujen osien varastoinnin<br />
samoihin tiloihin, ja pystymme laajentamaan varaosavarastoamme entisestään. Iisalmen<br />
huoltopalvelukeskus toimii keskusvarastona myös kansainvälisille varaosapalveluillemme,<br />
ja tiloissa toimii jo lähes 100 huoltopalveluammattilaista. Venäjällä Pietarissa vihittiin uudet<br />
tilat käyttöön alkukesästä, ja Jyväskyläänkin on nousemassa uudet tilat huoltopalveluille<br />
vuoden 2012 alkuun. Tavoitteenamme on edelleen parantaa varaosien saatavuutta kaikissa<br />
toimipaikoissamme sekä muodostaa entistä paremmat edellytykset asiakkaidemme tukemiseksi<br />
ja huoltopalvelujen tarjoamiseksi.<br />
Toukokuun <strong>2011</strong> alusta Epec Oy:n Kajaanissa sijaitseva metsäkoneiden tietojärjestelmätuotteiden<br />
sovellus- ja tuotekehitysyksikkö siirtyi takaisin Ponsse Oyj:lle. Siirto mahdollistaa<br />
<strong>PONSSE</strong>-metsäkoneiden tietojärjestelmätuotteiden entistä vahvemman kehityksen sekä<br />
Epec Oy:n paremman keskittymisen muiden työkoneasiakkaiden tarpeisiin ja sitä kautta<br />
yhtiön kasvun. Epec Oy:n toiminta keskittyy Seinäjoelle, missä myös tulevaisuudessa valmistamme<br />
metsäkoneisiin tarvittavan tietotekniikan.<br />
Kahdeksanpyöräiset harvesteriuutuudet ovat vastanneet hyvin asiakkaidemme korjuutarpeita<br />
ja ovat nyt merkittävä osa tilauskantaamme. Muutos markkinoilla on ollut nopea. Erityistä<br />
kiitosta olemme saaneet <strong>PONSSE</strong> Fox -harvennusharvesterista, jonka tekniset ratkaisut<br />
tuovat korjuutyön käyttömukavuuteen ja tehokkuuteen asiakkaiden toivomia parannuksia.<br />
Samalla kahdeksanpyöräinen <strong>PONSSE</strong> Ergo on menestynyt markkinoilla erittäin hyvin.<br />
Olemme jatkaneet kiivasta tuotekehitystämme ja tänä keväänä toimme markkinoille C44nosturin,<br />
<strong>PONSSE</strong> H5 -harvesteripään sekä isompaan kokoluokkaan <strong>PONSSE</strong> ElephantKing<br />
-ajokoneen. Samalla kehitämme jatkuvasti olemassa olevia tuoteperheitämme ja kuuntelemme<br />
asiakkaitamme herkällä korvalla.<br />
Einarin oppeja siteeraten ”Mitä luvataan, se pidetään”. Yhtiön perustajalle tyypillinen<br />
rehti eteenpäin menemisen meininki yhdessä asiakkaidemme kanssa on se, mitä me olemme<br />
ja mihin me uskomme.<br />
Toivotan kaikille hyvää kesää ja työntäyteistä syksyä!<br />
Juho Nummela<br />
toimitusjohtaja, CEO<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 3
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
4<br />
– odoTeTTu uuTuus iso-bRiTannian koneMaRkkinoilla<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
KahdEKSaNPyöräINEN<br />
<strong>PONSSE</strong> ErgO<br />
Kahdeksan pyörää harvesterissa parantavat sen suoritus kykyä<br />
jyrkissä rinteissä ja vaativissa maastoissa. Maailman ensimmäinen<br />
kahdeksanpyöräinen Ergo työskentelee hakkuutyömaalla, joka sijaitsee 20<br />
mailia pohjoiseen Ponsse UK:n Lockerbien palvelukeskuksesta.
Nykyisin on harvinaista törmätä Iso-Britannian<br />
metsissä kuusipyöräiseen kuormatraktoriin,<br />
mutta harvesteripuolella<br />
kahdeksanpyöräisiä malleja ei juuri ole<br />
ollut tarjolla. Kahdeksanpyöräisiä harvestereita<br />
ovat tarjonneet vain muutamat pienemmät<br />
metsäkonevalmistajat. ”Toisaalta<br />
koneiden kehitystä ohjaavat UK:n markkinoita<br />
suurempien konemarkkinoiden tarpeet<br />
eivätkä UK:n markkinat, joilla maasto-olosuhteet<br />
vaativat koneilta enemmän”,<br />
toteaa Galashiledsissä sijaitsevan Dick<br />
Brothers -yhtiön kuljettaja Dave Wilson.<br />
Ergo 8w:n kuljettaja on epäilemättä<br />
enemmän kuin tyytyväinen uuteen koneeseensa.<br />
”Mukavuuden kannalta kone on<br />
loistava – paljon vakaampi kuin kuusipyöräinen<br />
kone, ja töyssyjä ei ole lähellekään<br />
yhtä paljon kuin kuusipyöräisellä ajettaessa”,<br />
Dave Wilson kommentoi.<br />
KahdEKSaNPyöräISEN EduISta<br />
EI tarVItSE KIIStEllä<br />
Hakkuutyömaa, jolla kone työskentelee –<br />
70 000 kuutiometriä ennenaikaista avohakkuuta,<br />
joka täytyy saada pois tuulivoimalan<br />
tieltä – ei ole olosuhteiltaan kaikkein<br />
vaativin, mutta silti koneen edut ovat<br />
olleet ilmeisiä alusta lähtien. Kone aloitti<br />
työskentelyn alavalla, märällä alueella, jossa<br />
sillä oli mahdollista työskennellä ilman<br />
teloja. Koneella kaadetaan noin 500–600<br />
tonnia sitkankuusta (Sitka spruce) viikossa.<br />
Rungot ovat järeitä, mutta eivät hyvälaatuisia.<br />
Suurin osa puustosta on istutettu<br />
vuonna 1971.<br />
Dave Wilson on operoinut Ergo-harvestereilla<br />
vuodesta 1997. Tämä kone on järjestyksessään<br />
neljäs, joten Wilsonilla on<br />
rutkasti kokemusta koneen kehityksestä<br />
kuljettajan näkökulmasta.”Uusi kone on<br />
paljon nopeampi ja sujuvampi nosturityöskentelyltään”,<br />
hän sanoo, ”harvesteripää<br />
ja saha ovat paljon nopeampia jopa edelliseen<br />
Ergoon verrattuna.” Wilson nostaa<br />
koneen eduksi myös mahdollisuuden hienosäätää<br />
nosturin toimintoja tietokoneen<br />
avulla. Ergo 8w on varustettu <strong>PONSSE</strong> H7<br />
-harvesteripäällä ja 10 metrin ulottuman<br />
<strong>PONSSE</strong> C4 -teleskooppinosturilla.<br />
Koneeseen on valittu mukaan lisävarusteena<br />
saatavat tasapainotetut telit. Dave<br />
Wilsonin mukaan tämä tarkoittaa sitä,<br />
että kone nousee rinteitä paremmin ja paremmalla<br />
otteella ja auttaa myös siihen,<br />
että telat eivät nouse ylös maasta nosturin<br />
maksimiulottumallakaan.<br />
Yksi ero kahdeksanpyöräisen ja kuusipyöräisen<br />
Ergon välillä on – kuusipyöräisessä<br />
Ergossa on etuakselin aktiivivaimennus.<br />
Järjestelmä pitää ohjaamon suorassa<br />
maaston epätasaisuuksissa ja eliminoi kuljettajaan<br />
kohdistuvia sivuttaissuuntaisia<br />
heilahteluja. Koneen erilaisesta rakenteesta<br />
johtuen tämä ei ole mahdollista kahdeksanpyöräisessä<br />
versiossa. Kuitenkin, ongelma<br />
on ratkaistu käyttämällä koneessa<br />
”Sit Right” -istuimen vakainta.<br />
Korjuukohteen puu viedään paikallisille<br />
sahoille. Myös monet kannot on poistettu<br />
työmaalta. Kannot toimitetaan Dick<br />
Brothersin haketehtaalle, missä ne ensin<br />
käsitellään ”kuivausrummussa” ja sitten<br />
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
Vasemmalla Bobby Dick ja hänen poikansa alistair, harvesterinkuljettaja Dave Wilson ja Ponsse UK:n myyntipäällikkö Gareth Williams.<br />
CBI Magnum Force 8400 -myllyllä. Haketehdas<br />
sijaitsee vain parin mailin päässä<br />
Eonin Lockerbien biomassaenergiatehtaalta,<br />
joka on kantojen viimeinen määränpää.<br />
KuNNON KONEEt<br />
KuNNON ammattIlaISIllE<br />
Tällä välin työmaalla Dave Wilson jatkaa<br />
tyytyväisenä puunkorjuuta. Uusi Ergo 8w<br />
esiteltiin hänelle hänen syntymäpäivänään.<br />
Vain sattumaako? ”Olen hyvä työnantaja<br />
alaisilleni”, Bobby Dick sanoo virne<br />
suupielessään. Daven edellinen Ergo tuli<br />
juuri jouluaatoksi!<br />
Dick Brothers on jo ostanut seuraavan<br />
Ergo 8w:n, joka työskentelee Pohjois-<br />
Skotlannissa. Ponsse on myös valmistanut<br />
kahdeksanpyöräisen version Bear-harvesteristaan.<br />
Bear on merkittävästi suurempi<br />
kone: painossa mitattuna noin kahdeksan<br />
tonnia painavampi. Koneessa on suurempi<br />
harvesteripää, <strong>PONSSE</strong> H8, ja se toimitetaan<br />
11 metrin paralleelinosturilla.<br />
”Tulee olemaan mielenkiintoista seurata<br />
kahdeksanpyöräisen harvesterien suosion<br />
nousua. Niitä on toki ollut markkinoilla<br />
jo vuosia, mutta ison konevalmistajan<br />
aluevaltaus kahdeksanpyöräisissä voi saada<br />
aikaan prosessin, jossa kolmen–neljän<br />
vuoden kuluttua kuusipyöräiset harvesterit<br />
tulevat yhtä harvinaisiksi UK:n metsissä<br />
kuin kuusipyöräiset kuormatraktorit”,<br />
Dick mietiskelee. Aika näyttää.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 5
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
6<br />
Ponsse eRgo 8W<br />
raNSKaN rINtEIllä<br />
KuIN KOtONaaN<br />
Ranskalaiset asiakkaamme ovat kaivanneet Ponssen koneilta käytettävyyttä rinnetyöhön.<br />
Vastasimme haasteeseen kehittämällä kahdeksanpyöräisen version Ergo-harvesterista.<br />
Ensimmäiset odotetut koneet toimitettiin Limousinin maakuntaan. Uusi malli on paljon<br />
muutakin kuin pelkkä kahdeksan pyörän päälle siirretty Ergo.<br />
SuOrItuSKyKyINEN harVEStErI<br />
Harvesterinkuljettaja Frédéric Foucault<br />
työskentelee Corrèzen läänissä toimivalle<br />
Mécafor-yhtiölle. Hän on työskennellyt uudella<br />
Ergo 8w:llä kahden kuukauden ajan.<br />
Frédéric on enemmän kuin tyytyväinen.<br />
Harvesterin kahdeksanpyöräisyys ja yhtiön<br />
kuljettajien myönteiset lausunnot mallista<br />
saivat investoimaan kahteen <strong>PONSSE</strong> Ergo<br />
8w -harvesteriin. Se on osoitus luottamuksesta<br />
koneen valmiuksiin ja suorituskykyyn<br />
sekä Peyrat le Châteaun kaupungissa<br />
Haute-Viennen läänissä toimivan Ponsse<br />
Limousin -tiimin tarjoamiin palveluihin.<br />
Harvesteri puikkelehtii ketterästi jyrkällä<br />
palstalla. Vézèrejoen reunamilla maasto<br />
on erittäin märkää, mutta hyvin se siitä<br />
selviää, Frédéric vakuuttaa. Kahdeksan-<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
pyöräiseen malliin siirryttyään Frédéric<br />
on harvoin tarvinnut teloja. Entisessä harvesterissa<br />
ne olivat käytössä 80 prosenttia<br />
ajasta. Koneen jälki maastossa on tärkeä<br />
käyttökriteeri: kahdeksanpyöräisen kaluston<br />
vähäisempi pintapaine helpottaa tältäkin<br />
osin työskentelyä.<br />
Frédéric vahvistaa, että harvesterin koko<br />
on valttia liikuttaessa ensimmäisen ja<br />
toisen harvennushakkuun kohteissa. Vetovoiman<br />
lisäyksen parantama liikkuvuus<br />
tuntuu erityisesti kosteikoissa. Kahdeksan<br />
pyörän ja telien tasapainomekanismin ansiosta<br />
rinneominaisuudet ovat hyvät metsässä<br />
kuin metsässä. Kuljettajan Sit Right<br />
-istuin mukautuu vartalon liikkeisiin.<br />
Frédéric käyttää turvavyötä kaikissa tilanteissa.<br />
Suurimman vaikutuksen Frédéric Foucaultiin<br />
on tehnyt kahdeksanpyöräisen Ergon<br />
C4-nosturi. Nopea ja tehokas C4 täydentää<br />
erinomaisesti H7-harvesteripään<br />
suorituskykyä. Kymmeneen metriin ulottuva<br />
teleskooppi tulee ulos nopeasti, mikä<br />
nopeuttaa työvaiheita. Työskentelymukavuus<br />
on parantunut entisestään ennennäkemättömän<br />
vakauden ansiosta. Kone<br />
ei edes pyri kaatumaan, vaikka rinteessä<br />
koura tarttuisi yli neljän kuution puuhun.<br />
30° kääntyvän nosturin tiltin ansiosta kouran<br />
liikkeitä ei tarvitse pakottaa. Harvesteripään<br />
hallintaa helpottaa osaltaan myös<br />
228 kNm:n nostovoima, 280°:n kääntökulma<br />
ja 35 kNm:n kääntövoima.<br />
H7-harvesteripää mahdollistaa erittäin<br />
nopean työskentelyn: eniten tähän vaikut-
taa työvaiheittain sovitettu syöttönopeus<br />
sekä puiden läpimitan mukaan vaihteleva<br />
puristusvoima. ”Harvesteripään työskentelynopeus<br />
hämäsi minut täysin”, Frédéric<br />
tunnustaa. Hän käyttää syöttönopeutta 5<br />
m/s ja hallitsee kaikkia katkaisu- ja karsintavaiheita<br />
manuaalisesti. Esimerkiksi<br />
toista kertaa harvennettavassa kuusikossa<br />
tuotto on 24 m3 tunnissa ja huippu on 253<br />
m3 päivässä. Frédéricin työ on hänen mielestään<br />
entistä tehokkaampaa.Ensiharvennuksessapäivätuotanto<br />
kasvaa keskimäärin<br />
kolmanneksen, toisessa<br />
harvennuksessa epäilemättä<br />
enemmänkin.<br />
Kone on hyvin tuottoisa 16 litran tuntikulutuksella.<br />
Se näkyy myös työskentelyssä.<br />
Nosturi liikkuu puun tyvelle nopeasti, ja<br />
kätevästi ohjattava harvesteripää pyörii<br />
rungon ympärillä, kunnes löydetään paras<br />
katkaisukulma. Nosturi nostaa puun,<br />
ja syöttö käynnistyy. Viereiseen puustoon<br />
ei juuri osuta. Moottorin kierrosnopeus ei<br />
laske rungon käsittelyn aikana – pian nosturi<br />
on matkalla kohti uutta kaatoa.<br />
8w-malli on 8 055 mm pitkä ja 2 840 –<br />
3 100 mm leveä. Kapeimmalla rengastuksella<br />
kone on riittävän ketterä myös harvennuksille,<br />
mutta kapeus ei merkittävästi<br />
heikennä koneen vakautta. Pehmeille alustoille<br />
ja jyrkille rinteille Ergo 8w voidaan<br />
varustaa sopivalla tela- ja ketjuvarustuksella<br />
jolloin renkaiden pito ja koneen vakaus<br />
ovat lyömättömät.<br />
Kahdeksanpyöräinen malli on luonnollisesti<br />
hieman kuusipyöräistä suurempi<br />
johtuen kahden renkaan, telin sekä hieman<br />
pitemmän rungon tuomasta lisästä.<br />
Käytännön työkunnossa ero jää kuitenkin<br />
pieneksi ja maastovaikutuksia ajatellen<br />
asia kääntyy selkeästi toisin päin kahdeksanpyöräisen<br />
ylivertaisen pienen pintapaineen<br />
ansiosta.<br />
Molemmissa Ergoissa käytetään samaa,<br />
205 kW (275 hv) ja 1100 Nm tuottavaa<br />
6-sylinteristä Mercedes-Benz -moottoria<br />
sekä kaksipiirihydrauliikkaa. <strong>PONSSE</strong><br />
Ergo 8w:n kohdalla eteneminen vaativissa<br />
olosuhteissa on varmistettu lisäämällä vetovoimaa<br />
14 % kuusipyöräiseen versioon<br />
nähden.<br />
Kaksipiirihydrauliikka takaa molemmissa<br />
malleissa sen, että voima ei lopu<br />
kesken raskaassakaan työssä. Harvesteri-<br />
”Harvesteripään<br />
työskentelynopeus<br />
hämäsi minut täysin.”<br />
päälle on oma 190 cm 3: :n ja nosturille 145<br />
cm 3 :n työpumppu.<br />
rINtEESSä KOEtEltu<br />
Haute-Viennessä toimivalle Arnaud-yhtiölle<br />
tämä ei ole ensimmäinen Ponsse.<br />
Arnaud oli näet ensimmäisiä asiakkaita ja<br />
käyttäjiä Ranskassa aikana, jolloin Ponssella<br />
ei ollut vielä edustusta Ranskassa.<br />
Yrityksellä on kokemusta myös Ponssen<br />
aiemmista harvesterimalleista.<br />
Nyt yritys valitsi<br />
Ergo 8w:n erityisesti<br />
rinnetöihin. Christophe<br />
Arnaud ohjaa uutta harvesteriaan<br />
ja täsmentää<br />
valintaperusteitaan.<br />
Hän valitsi 8w:n suorituskykyisen koneen,<br />
rinteisiin soveltuvuuden ja edullisen kokonaisuuden<br />
takia. Kahdeksan pyörää on tätä<br />
taustaa vasten merkittävä valtti.<br />
Koneellinen puunkorjuu jyrkissä rinteessä<br />
on Christophelle jo vanhastaan tuttua.<br />
Vaikka Limousinin maasto ei olekaan<br />
yhtä kuuluisaa kuin Alppien rinteet, se on<br />
yhtä vaihtelevaa ja paikoin vaarallistakin.<br />
Tiettyjen metsäpalstojen koko ja sijainti<br />
edellyttävät koneelta tarkkaa ohjattavuutta.<br />
Christophe hallitsee Ponssen koneet<br />
hyvin. Kun tiedustelen 8w:n hyviä puolia,<br />
hän vastaa hetkeäkään empimättä ”uskomaton<br />
vakaus”. Christophe myöntää tunnistaneensa<br />
tutun koneen Ergo 8w:ssä. Jo<br />
kuusipyöräinen kone on hänen omien sanojensa<br />
mukaan tuntunut<br />
erittäin vakaalta.<br />
Haastattelun alkaessa<br />
Christophe suuntaa<br />
rinteeseen välittömästi.<br />
Koneen ketteryys ei kärsinyt<br />
jyrkemmissäkään<br />
kallistuksissa. Nämä tyypilliset ja tutut<br />
työskentelyolosuhteet hankaloittivat työntekoa<br />
aiemmin huomattavasti. Haastateltavalla<br />
on rinnetyöstä kosolti kokemusta.<br />
Nousuissa ja laskuissa ei limousinilaisen<br />
metsäkoneyrittäjän mukaan huomaa eroa.<br />
Hän hyödyntää vakautta tehokkaasti. Jyrkässä<br />
rinteessä pystyi aiemmin käsittelemään<br />
kerralla kaksi puuriviä. Nyt kolme<br />
riviä ei tee tiukkaakaan. Huomattakoon,<br />
ettei Christophella ole koneessaan tasapainotettuja<br />
telejä. Hänen mielestään ne<br />
ovat turhia, koska ennemmin kone taittuu<br />
kuin telit nousevat irti maasta. Tämä jos<br />
mikä vahvistaa Christophen vaikutelmia<br />
Harvesteri kiipeää<br />
rinnettä todella hyvin<br />
ja kääntyy paikallaan.<br />
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
harvesterin käyttäytymisestä. Hän on valinnut<br />
rengaskooksi 710, mutta ei ole täyttänyt<br />
renkaita vedellä toisin kuin kuusipyöräisessä<br />
harvesterissaan. Kuusipyöräisessä<br />
suolavesitäyttö oli välttämätön.<br />
Harvesteri kiipeää rinnettä todella hyvin<br />
ja kääntyy paikallaan. Ne ovat käteviä<br />
ominaisuuksia tälläkin jyrkällä rinnetyömaalla,<br />
joka sijaitsee osittain metsätiellä.<br />
Yli 20-metristen douglaskuusien edessä<br />
kone näyttää jopa pieneltä. 8w-malli mahdollistaa<br />
puun korjuun suureltakin alalta<br />
ilman ylimääräistä kuormitusta. Puiden<br />
lähestyminen on selvästi helpompaa, hakkuu-<br />
ja tekovaiheet seuraavat toisiaan lähes<br />
samassa tahdissa kuin tasaisessa maastossa<br />
työskenneltäessä.<br />
Nosturipuolelta Christophella on pelkkää<br />
hyvää sanottavaa uusista kehitysaskelista.<br />
Teho on tietysti yksi asia. Toinen on<br />
nosturin tiltti, joka yltää pitemmälle eteen.<br />
Sekään seikka, että nosturi on asennettu<br />
nivelsylinterin eikä hammastangon päälle,<br />
ei jää mainitsematta. Kaiken kukkuraksi<br />
ulottumakin vaikuttaa Christophen mukaan<br />
entistä tehokkaammalta.<br />
Harvesteripään suhteen Christophe<br />
arvostaa rullaston ja terien suurta avautumaa.<br />
Hän on onnistunut käsittelemään<br />
tyvestä 92 cm:n paksuisen rungon. Myös<br />
työskentelynopeus, 5,2 m/s pienillä ja 4,5–<br />
4,8 m/s suurilla rungoilla, on arvossaan.<br />
Harvesteripää ei takeltele koskaan, ja yli<br />
14 metrin tukkeja karsittaessa siitä on todella<br />
hyötyä. Väännön<br />
ja suhteutetun nopeuden<br />
yhdistelmä yllättää<br />
tuloksillaan myös<br />
merkin hyvin tuntevan<br />
käyttäjän, ja muutos on<br />
suuri verrattuna vanhempaan<br />
H73-malliin.<br />
Christophe huomauttaa vielä koneen<br />
rungon etupään muotoilusta: se selviää<br />
nyt jyrkistäkin rinteistä. 6w Ergoon nähden<br />
hieman alemmaksi sijoitettu ohjaamo<br />
on osaltaan eduksi rinteissä, vaikka polttoainesäiliön<br />
suojus hieman heikentääkin<br />
etupyörän näkyvyyttä.<br />
Ergo 8w:tä on myyty Ranskassa hyvin.<br />
8w:tä ei ole yksinomaan suunniteltu rinnetyömaille,<br />
mutta se selviää molemmista<br />
haasteista helposti: kahdeksanpyöräisenä<br />
mallina sen aiheuttama pintapaine on alhaisempi<br />
ja sitä on miellyttävämpi ajaa.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 7
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
8<br />
<strong>PONSSE</strong> ErgO 8W<br />
oPTiMaalinen koRjuu vaaTiviMMissakin MaasToissa<br />
<strong>PONSSE</strong> Ergo on saavuttanut vankan aseman<br />
äärimmäisen tehokkaana ja ergonomisena<br />
harvesterina. Tehokas mutta taloudellinen<br />
Mercedes-Benz -moottori, kaksipiirihydrauliikka,<br />
jämäkkä, huoltoystävällinen<br />
rakenne ja paras ergonomia takaavat,<br />
että <strong>PONSSE</strong> Ergo on jatkossakin markkinoiden<br />
tehokkain suuremman keskiluokan<br />
harvesteri.<br />
Kahdeksanpyöräisenä <strong>PONSSE</strong> Ergo<br />
8w -harvesterin työskentely on erityisen<br />
tehokasta rinnetyömailla ja muutoin vaativilla<br />
kohteilla. Ergo 8w voidaan varustaa tasapainotetuilla<br />
teleillä, jolloin koneen mäennousukyky<br />
on erinomainen. Myös pintapaineet<br />
ovat alhaisemmat kuin vastaavalla<br />
kuusipyöräisellä koneella, jolloin kantavuus<br />
pehmeillä alustoilla on parempi.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
<strong>PONSSE</strong> C44<br />
<strong>PONSSE</strong> C44 -liikeratanosturin geometria on suunniteltu erittäin suositun pikkuveljensä<br />
<strong>PONSSE</strong> C22:n pohjalta, mutta rakenteet on toteutettu raskaamman kokoluokan<br />
järeydellä ja voimalla. Uudessa mallissa yhdistyvät hydraulisesti toteutetun<br />
liikeratanosturin keveys ja hyvä hyötysuhde, tarkkaan harkitun liikeradan ja parhaan<br />
nosturinhallinnan tuoma käytön helppous sekä ponssemainen voima ja kestävyys.<br />
<strong>PONSSE</strong> C44 -NOSturI<br />
Kääntömomentti (brutto) 43 kNm<br />
Tiltin kallistuskulma 30 astetta<br />
Nosturin kääntökulma 250 astetta<br />
Nostomomentti (brutto) 230 kNm<br />
Ulottuma 11 m (H6) ja 10 m (H7)
Uusi <strong>PONSSE</strong> Buffalo -kuormatraktori<br />
pohjautuu tuttuihin, luotettaviin ratkaisuihin.<br />
Mercedes-Benz 906LA -moottori,<br />
Sauerin hydrostaattinen ajovoimansiirto<br />
ja 44 asteen ohjauskulma takaavat huippuunsa<br />
viritettyä tehokkuutta. Näiden lisäksi<br />
uuden Buffalon tuottavuuden takeena<br />
ovat vahvat ja luotettavat K90+ tai<br />
K100+ -kuormaimet, tilava ohjaamo, eri<br />
kuormatilavaihtoehdot (mukaan lukien<br />
muuttuva kuormatila VLA), kaksiosainen<br />
takarunko ja kätevä kuormatilan jatke.<br />
Uuteen <strong>PONSSE</strong> Buffaloon on tuotu<br />
uudet etu- ja takarungot, joiden suunnittelussa<br />
on kiinnitetty erityistä huomiota<br />
huoltoystävällisyyteen. Uusi valettu keski-<br />
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
<strong>PONSSE</strong> buffalO<br />
kuoRMaTRakToReiden uusi joHToTäHTi<br />
nivel, luotettava ja jämäkkä sylinterirunkolukko<br />
sekä uudet vahvistetut telit varmistavat<br />
luotettavuuden ja kestävyyden savotta<br />
toisensa jälkeen. Uudessa Buffalossa on<br />
lisäksi kuormatraktorivärinäyttö (ei Optillisissa<br />
koneissa), uudistettu ohjaamon ilmastointi<br />
sekä lukuisia muita mukavuutta<br />
ja huollettavuutta parantavia uudistuksia.<br />
Uusina lisävarusteina Buffaloon on<br />
saatavana ohjaamon sähköinen kippauspumppu,<br />
serminnosto, puskulevy kelluntaominaisuudella,<br />
takarungon jatke pikakiinnityksellä<br />
sekä tilttirungoissa optiona<br />
Dual-mallin kuormatila pikakiinnitteisellä<br />
sermillä.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 9
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
10<br />
<strong>PONSSE</strong> COmfOrt<br />
-KäyttölIIttymä<br />
Kuljettajan työssä jaksaminen on erittäin<br />
tärkeää niin oman hyvinvoinnin kuin työn<br />
tuottavuudenkin kannalta.<br />
Uuden <strong>PONSSE</strong> Comfort -käyttöliittymän<br />
suunnittelussa on seurattu kuljettajia<br />
todellisissa töissä sekä testattu lukuisia eri<br />
ratkaisumahdollisuuksia parhaan mahdollisen<br />
ergonomian saavuttamiseksi. Täysin<br />
uudet, markkinoiden mukavimmat hallintakahvat,<br />
kyynärnojat sekä kytkinkonsolit<br />
auttavat kuljettajaa jaksamaan entisestään<br />
paremmin tunnista, viikosta ja vuodesta<br />
toiseen.<br />
Uusi käyttöliittymä saatavana vuoden<br />
2012 aikana.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong>
<strong>PONSSE</strong> fOx<br />
uusi Ponsse fox voiTTaa vaikeakulkuiseT ja<br />
PeHMeäT PuunkoRjuuolosuHTeeT<br />
Uudessa <strong>PONSSE</strong> Fox -harvesterissa yhdistyy<br />
uusin teknologia ja luotettavat perusratkaisut<br />
tehokkaaksi kokonaisuudeksi.<br />
Fox on harvesteri, joka vastaa tämän päivän<br />
puunkorjuun haasteisiin. Täysin uusi<br />
<strong>PONSSE</strong> C22 -nosturi on ulottuva, voimakas<br />
ja helppokäyttöinen hydraulisesti<br />
toteutetun liikeratatoiminnon ansiosta. 11<br />
metrin ulottuman, helpon ohjailtavuuden<br />
ja kahden kääntömoottorin ansiosta työs-<br />
kentely on erittäin tehokasta. Nosturi on<br />
tuotu näkyvyyden parantamiseksi lähelle<br />
ohjaamoa.<br />
<strong>PONSSE</strong> Fox on kahdeksanpyöräisyytensä<br />
ansiosta vakaa, mikä mahdollistaa<br />
miellyttävän työskentelyn myös rinneolosuhteissa.<br />
Kahdeksanpyöräisenä pintapaine<br />
on erittäin alhainen, joten uusi harvesteri<br />
soveltuu erityisen hyvin myös pehmeiden<br />
maiden puunkorjuuseen.<br />
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
<strong>PONSSE</strong> h5<br />
<strong>PONSSE</strong> H5 -harvesteripää on tehokkaaseen<br />
harvennushakkuuseen suunniteltu<br />
yleisharvesteripää, jonka suunnittelussa<br />
on erityisesti huomioitu sujuva<br />
joukkokäsittely.<br />
Suuri avauma, pitkät karsimaterät<br />
ja oikein sijoitettu, leveä yläsyöttörulla<br />
tehostavat niin harvennustyöskentelyä<br />
yksinpuin kuin runkojen keräilyä ja<br />
joukkokäsittelyä. Erittäin nopea mutta<br />
taloudellinen syöttö ja sahaus takaavat<br />
korkean tuottavuuden kaikenlaisissa<br />
olosuhteissa.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 11
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
12<br />
Ponsse C6 -liukuPuoMinosTuRi<br />
KarhuN uuSI ulOttuVuuS<br />
Yksi viime vuoden FinnMetko-messujen uutuuksista oli Bearille – Ponssen suurimmalle<br />
harvesterille – suunniteltu liukupuominosturi. Pääsimme Ruotsiin katsomaan yhtä<br />
ensimmäisten joukossa myytyä konetta, joka on käytössä Smoolannin Skillingarydissa.<br />
Suuressa smoolantilaisessa metsässä kaikuu<br />
rytinä ja ryske. Urakoitsija Niklas<br />
Savilahti tekee päätehakkuuta uudenlaisella<br />
nosturilla vahvistetulla Ponsse Bearilla.<br />
Olemme siis etsimämme karhun jäljillä.<br />
VaKaa työjuhta<br />
”Tämä on ollut minulla viikon, eikä vikoja<br />
ole ilmennyt. Säädöt alkavat nyt olla kohdallaan”,<br />
sanoo taukoa pitävä Niklas. Harvesterimalli<br />
on ollut usean vuoden markkinoilla,<br />
ja se on Ponssen suurin. 24 tonnia<br />
painava Bear on tarkoitettu päätehakkuisiin.<br />
Sen C6-liukupuominosturi on uusinta<br />
uutta.<br />
”Olen käyttänyt aina tämäntyyppistä<br />
nosturia. Tämän nosturin suuri etu on se,<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
että paino jää telin sisäpuolelle. Se tekee<br />
koneesta todella vakaan. Pidän myös sen<br />
nopeudesta ja joustavuudesta. Kaiken lisäksi<br />
konetta on kätevä siirrellä, koska nosturi<br />
on niin matala.”<br />
”Nosturi ei ole työasennossakaan kovin<br />
korkea, ja siksi sillä voi helposti tehdä töitä<br />
voimalinjojen alla. Tämä ei onnistuisi liikeratanosturilla,<br />
joka on kuuden–seitsemän<br />
metrin korkuinen”, kertoo Niklas.<br />
SaNOjENSa mIttaINEN mIES<br />
C6-nosturilla yltää jopa 10 metrin päähän.<br />
Tähän asti tehokkaimpaan C4-liukupuominosturiin<br />
verrattuna kaikki osat ovat astetta<br />
järeämpiä. Tämä antaa liikkumavaraa<br />
nosturin 1 350 kg painavan H8-harvesteri-<br />
pään käsittelyyn. Sen painoon on lisättävä<br />
myös nostettavan puun paino, joka voi olla<br />
kolme tonnia.<br />
Niklaksen koneessa on Ruotsin toinen<br />
ja koko maailman kolmas C6-nosturi.<br />
Hän kertoo sanoneensa Ponsselle joskus<br />
vitsillä, että jos he suunnittelevat liukupuominosturin<br />
isoon H8-harvesteripäähän,<br />
hän ostaa sellaisen heti.<br />
”Maaliskuussa tehtaalta soitettiin ja<br />
kerrottiin, että he ovat kehittämässä sellaista,<br />
joten minun oli seistävä sanojeni<br />
takana, hän sanoo nauraen. Noin isoksi<br />
harvesteriksi se on varsin ketterä. Monet<br />
ihmettelevät, mitä järkeä on ostaa niin iso<br />
kone. Työmaana ei ole aina järeää metsää,<br />
mutta joukossa on aina isoja puita. Kun
Bearissa kaikki on järeämpää ja hieman suurempaa verrattuna<br />
niklaksen edelliseen ergoon.<br />
niitä on helppo käsitellä, uskon hieman<br />
ylimitoitetun koneen kestävän aivan eri tavalla.<br />
Entiseen Ergooni verrattuna kaikki<br />
on tässä harvesterissa vähän jämerämpää.<br />
Runko, telilaatikot ja esimerkiksi nosturin<br />
jatke on laakeroitu neljästä kohdasta kahden<br />
sijaan.”<br />
tOrNIONjOKIlaaKSON POIKa<br />
Niklas on kotoisin Tornionjokilaakson<br />
Övertorneåsta. Hän muutti viisitoista<br />
vuotta sitten 1 200 kilometriä etelämmäksi<br />
metsän takia.<br />
”Metsät ovat järeämpiä täällä etelässä ja<br />
puuta on mukavampi ajaa. Norlannissa elämä<br />
on myös vähän toisenlaista, kun viikot<br />
ollaan usein poissa. Minusta etenkin perheellisen<br />
on hyvä päästä kotiin joka ilta.”<br />
Hän on toiminut urakoitsijana reilut<br />
kuusi vuotta, tammikuusta 2005, jolloin<br />
Ruotsissa riehui Gudrun-myrsky.<br />
KONE Käy KahdESSa VuOrOSSa<br />
”Silloin oli hyvä aika aloittaa, työtä olisi riittänyt<br />
vaikka vuorokauden ympäri, jos olisi<br />
halunnut. Ajoin silloin yksin. Nyt minulla<br />
Christian, Charles Werninger ja Niklas Savilahti toteavat,<br />
etteivät rungot näytä koneen hytistä katsottuna niin isoilta<br />
kuin ne ovat. jo lähimpänä kameraa<br />
olevassa tyvirungossa on<br />
niklaksen mukaan<br />
kuutio puuta ja se<br />
painaa tonnin.<br />
on kirjanpitoa hoitavan vaimoni lisäksi yksi<br />
työntekijä. Harvesteria ajetaan kahdessa<br />
vuorossa. Kummassakin pyritään ajamaan<br />
kahdeksan tuntia. Taloudellisesti vuoroajo<br />
ei ole niin kannattavaa, mutta siten saadaan<br />
tehokkaasti puutavaraa ja palvellaan<br />
sahaa paremmin”, Niklas kertoo.<br />
He korjaavat kuukausittain 8 000–10<br />
000 kuutiota puuta Klevshultissa toimivalle<br />
toimeksiantajalleen, Ture Johanssons<br />
Trävarorille.<br />
”Saan heiltä töitä ympäri vuoden. Jos<br />
on ollut huonompia aikoja, he ovat järjestäneet<br />
minulle lehtipuuhakkuuta. He ovat<br />
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
Charles Werninger lastaa männynrunkoja Ponssen isoimmalla<br />
kuormatraktorimallilla, Elephantilla, johon mahtuu 18 tonnin kuorma.<br />
hyvä toimeksiantaja ja esimerkiksi maksavat<br />
aina ajallaan. Tämän vuoksi otan heidän<br />
toiveensa huomioon enkä nipota turhasta.”<br />
Niklas viihtyy hyvin metsäalan urakoitsijana,<br />
vaikka toteaakin, että ”myös sateisia<br />
maanantaipäiviä on”. Töitä tehdään viidenkymmenen<br />
kilometrin säteellä Klevshultista,<br />
ja Niklas hoitaa itse koneen siirron<br />
traktoriksi rekisteröidyn trailerin avulla.<br />
”Ne ovat liian kalliita laitteita siihen, että<br />
irrottaisin ja kiinnittäisin ketjut ja telat<br />
tiellä ajamista varten. Ei näitä koneita ole<br />
rakennettu tiellä kulkemista varten.”<br />
<strong>PONSSE</strong> C6 -NOSturIN tEKNISEt tIEdOt:<br />
Kääntömomentti (brutto) 55 kNm<br />
Jalustan kallistuskulma +-20 astetta<br />
Nosturin kääntökulma 250 astetta<br />
Nostomomentti (brutto) 310 kNm<br />
Ulottuvuus 10 m<br />
Nostovoima täydellä ulottumalla 1500 kp/10 m<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 13
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
14<br />
SaVOtta SaarIStOSSa<br />
Ruotsin rannikolla sijaitsevalla asumattomalla saarella tehtävä metsänkorjuu on<br />
urakoitsijoille ja koneenkuljettajille tavallista vaativampaa.<br />
”Itse hakkuutyössä ei ole oikeastaan mitään poikkeavaa, mutta kuljetukset vievät aikaa<br />
ja saarella on oltava valmis selviämään omin päin”, sanoo Kjell Magnusson, jonka yritys<br />
Bäckskogen AB toimii Ruotsin Hudiksvallissa.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
kuormatraktori ajaa lautalle nostaakseen<br />
lastinsa niputuspaikkaan.<br />
Ruotsin Hudiksvallin edustalla olevalla Innerstön saarella tehtävä<br />
metsänkorjuu on kuormatraktorin kuljettajalle tavallista vaativampaa.<br />
Kuvassa on Via Skogin Göran Svahn ja Ponsse Buffalo.
On alkukesä ja aikainen aamu Mössönissä.<br />
Hudiksvallin itäpuolella olevalla niemekkeellä<br />
Kjell Magnusson ja Göran Svahn tekevät<br />
lähtöä avoveneellä. Merimatka kestää<br />
vähintään kaksikymmentä minuuttia, joten<br />
heillä on yllään lämpimät kelluntahaalarit<br />
ja päähineet. Kunnolla pukeutuneet<br />
miehet muistuttavat enemmän moottorikelkkailijoita<br />
kuin aurinkoiseen saaristoon<br />
suuntaavia metsätyöntekijöitä.<br />
”Meri on yhä viileä näin alkukesästä,<br />
varsinkin tähän vuorokaudenaikaan. Meidän<br />
on pukeuduttava kunnolla. Se on tärkeää<br />
niin lämmön kuin turvallisuudenkin<br />
vuoksi, jos jotakin sattuisi ja joutuisimme<br />
veden varaan”, Kjell sanoo.<br />
työPaIKKa SaarESSa<br />
Kjell ajaa päivän ensimmäisen vuoron<br />
Ponsse Ergo -harvesterillaan ja tekee yhteistyötä<br />
Göranin kanssa, jolla on kuormatraktorinaan<br />
Ponsse Buffalo. Molemmat<br />
koneet ovat omiaan päätehakkuisiin.<br />
”Olemme tehneet töitä yhdessä jo vuosien<br />
ajan, sekä mantereella että saaristossa.<br />
Tämä alkaa olla meille ihan rutiinityötä”,<br />
Göran toteaa.<br />
On varmaankin hienoa viettää pari kesäistä<br />
kuukautta Ruotsin saaristossa ja saada<br />
siitä vielä palkkaa.<br />
”Se on mukavaa, ja maisemat ovat joskus<br />
todella hienoja. Työn lomassa ei kuitenkaan<br />
ehdi nauttia kovin paljon ympäristöstä,<br />
vaan töitä tehdään tavalliseen tapaan.<br />
En ole käynyt uimassa kertaakaan”, Kjell<br />
kertoo ja karistaa harhaluulon idyllisestä<br />
kesätyöstä.<br />
Innerstön on yksi neljästä melko suuresta<br />
Hudiksvallin kaakkoispuolella olevasta<br />
saaresta. Nimensä mukaisesti saari on<br />
niistä lähimpänä mannerta. Aiemmin saarella<br />
oli sekä kalastajakylä että luotsiasema.<br />
Nykyisin se on kuitenkin asumaton.<br />
”Saarella on tosin vierassatama ja Holmen<br />
Skog -yrityksen omistama talo, joten<br />
joskus näemme kollegojemme lisäksi muitakin<br />
ihmisiä”, Kjell toteaa.<br />
KOKEmuS ratKaISEE<br />
Bäckskogen ja Via Skog ovat Holmenin yrittäjistä<br />
kokeneimpia saarihakkuiden tekijöitä.<br />
Siksi heidät valittiin hoitamaan urakka.<br />
Saaren metsää on hoidettu huolellisesti, ja<br />
korjattava puutavara on hyvälaatuista.<br />
”Metsänkorjuu on saarioloissa sekä<br />
hankalaa että kallista. Nyt on päätehakkuun<br />
aika, ettei puun arvo laske. Kuusitukit<br />
lähtevät Suomeen, massapuun ja mäntytukit<br />
käsittelemme itse Iggesundissa”,<br />
kertoo Holmen Skog AB:n tuotantopäällikkö<br />
Martin Karlsson.<br />
Koneiden kuljetuksesta ja tukkien uittamisesta<br />
satamaan syntyy lisäkuluja. Urakoitsija<br />
nostaa urakkahintaa kymmenellä<br />
prosentilla niiden kattamiseksi.<br />
”Korjuukypsää metsää on oltava tietty<br />
määrä, jotta hakkuu kannattaa tehdä. Innerstön<br />
on melko suuri saari, noin kahdensadan<br />
hehtaarin kokoinen. Laskemme korjaavamme<br />
kahden vuoden aikana 5 000–<br />
8 000 kuutiota per kesä”, Martin sanoo.<br />
POIKKEaVat KuljEtuKSEt<br />
Urakoitsijoilla on käytännön syistä reilut<br />
pari kuukautta aikaa saarihakkuisiin.<br />
”Sää on sopivin yleensä toukokuun puolivälistä<br />
heinäkuun loppuun. Syysmyrskyjen<br />
alettua kukaan ei halua uittaa tukkeja<br />
tai kuljettaa koneita lautalla”, Kjell sanoo.<br />
Hän saapui saarelle ensimmäisellä lautalla<br />
harvesterin, työmaakopin ja polttoainetankin<br />
kanssa.<br />
”Jan-Anders Larssonin lautta on entinen<br />
autolautta. Vaikka kuljetus kesti useita<br />
tunteja, harvesterin kahdenkymmenen<br />
tonnin paino ei ollut ongelma”, Kjell sanoo.<br />
Muutaman päivän hakkuiden jälkeen<br />
Göran Svahn saapui paikalle samalla tavoin<br />
kuormatraktorinsa ja työmaakoppinsa<br />
kanssa.<br />
”Työmaakoppeja tarvitaan erityisesti siltä<br />
varalta, että on tuulista ja joudumme jäämään<br />
saarelle”, Göran selittää.<br />
Kun koneet ja kopit ovat paikallaan ja<br />
työ on saatu käynnistettyä, on vielä itse<br />
päästävä työmaalle ja sieltä pois vuoron<br />
vaihtuessa.<br />
”Ajamme veneellä työvuoroon yhdessä.<br />
Koska Via Skogilla ja Bäckskogenilla<br />
on omat moottoriveneet, järjestely toimii<br />
hyvin.”<br />
Matka voi kestää kahdestakymmenestä<br />
minuutista tuntiin säästä ja tuulesta riippuen.<br />
Tiheässä sumussa tai kovalla tuulella<br />
veneessä voi olla todella kylmä.<br />
”En ole mikään merikarhu. Perheeni<br />
on huolissaan ja haluaa aina tiedon siitä,<br />
että olen päässyt turvallisesti maihin”,<br />
Kjell sanoo. Hän myös jää suosiolla saarelle<br />
huonolla säällä.<br />
Puut mEtSäStä mErEEN<br />
Kjellin tekemä päätehakkuutyö on aivan<br />
samanlaista kuin se olisi mantereellakin.<br />
”Saaren korkeimmilta paikoilta näkee<br />
joskus hienoja maisemia. Työporukalle syntyy<br />
myös hyvä yhteishenki, koska olemme<br />
niin eristyksissä. Muuten työ on samanlaista<br />
kuin muutkin hakkuut”, Kjell painottaa.<br />
Kuormatraktorin kuljettajan työ on sen<br />
sijaan erilaista.<br />
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
”Keräämme tukit tavalliseen tapaan<br />
hakkuun jäljiltä. Tukkien vientimatka on<br />
joskus todella pitkä, kun ne on ajettava alas<br />
lautalle. Nostamme rannassa tukit lautan<br />
vieressä olevaan niputuspaikkaan. Lauttamiehet<br />
kiristävät köyden nipun ympärille,<br />
ja se kipataan veteen.”<br />
Nippuun tulevien tukkien on myös oltava<br />
sekoitus eri puulajeja – lylymännyn ja<br />
lehtipuiden sekaan on laitettava kuusitukkeja,<br />
ettei nippu vajoa.<br />
Valmiit niput jätetään suolaveteen kellumaan<br />
pareittain, kunnes niistä muodostuu<br />
300 metrin pituinen jono eli noin 1 500<br />
kiintokuutiometriä (k-m3). Tukit hinataan<br />
vasta sitten Skärnäsin satamaan ja edelleen<br />
Iggesundin teollisuusalueelle, jossa puutavaran<br />
määrä mitataan.<br />
”Uitto on erinomainen kuljetustapa<br />
kaarnakuoriaisten torjumisen kannalta. Ei<br />
ole kylläkään kovin mukavaa onkia tukkeja<br />
ylös vedestä köyden pettäessä”, Göran<br />
sanoo.<br />
Karanneet tukit on työnnettävä teräsveneellä<br />
lautan viereen, josta lautan reunalle<br />
peruuttanut kuormatraktori nostaa tukit<br />
nosturilla uudelleen niputuspaikkaan.<br />
hätä KEINOt KEKSII<br />
Jos saarella tapahtuu jotakin, paikalle ei voi<br />
aina soittaa apua noin vain.<br />
”Kun kuormatraktorista puhkesi rengas,<br />
se oli vietävä ensin lautalla maihin ja<br />
sieltä edelleen korjattavaksi. Se oli vähän<br />
hankalaa, mutta rengas saatiin lopulta<br />
kuntoon”, Kjell kertoo. Ja kun neljän kuution<br />
polttoainetankillinen on tyhjä, sekin on<br />
vietävä lautalla maihin täytettäväksi. Satamaan<br />
on tilattava tankkiauto ja ajoituksen<br />
on oltava kohdallaan.<br />
”Tuulen vuoksi saareen yöksi jääminen<br />
tuo jännitystä arkeen. Vakavampi tapaus<br />
oli hakkuualueella syttynyt metsäpalo”,<br />
Göran kertoo. Todennäköisesti harvesterin<br />
pohjapanssarit tai kuormatraktorin telaketjut<br />
olivat osuneet kiveen ja sytyttäneet kipinän,<br />
joka jäi kytemään. Kukaan ei ensin<br />
huomannut palonalkua. Sitten alkoi tuulla<br />
ja liekit leimahtivat kunnolla.<br />
”Kesti kaksi tuntia, ennen kuin palokunta<br />
pääsi veneellään paikalle. Tulta ei<br />
kuitenkaan saatu sammumaan kunnolla,<br />
ennen kuin paikalle saatiin sammutushelikopteri”,<br />
Göran kertoo. Hän on kiitollinen<br />
siitä, että Innerstö-saarella on vielä yksi<br />
kesä metsähakkuita jäljellä. Muilla saarilla<br />
niitä tietenkin riittää senkin jälkeen.<br />
”Yhteishenki on mahtava. Meillä on tapana<br />
pitää mukavat grillijuhlat ennen tällaisten<br />
hakkuiden päättymistä”, Kjell sanoo.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 15
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
16<br />
<strong>PONSSE</strong> tarjOaa<br />
tuOttaVat ratKaISut<br />
ENErgIaPuuN KOrjuuSEEN<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong>
Energiapuun taloudellinen korjuu vaatii tehokkaat ja<br />
tuottavat menetelmät. <strong>PONSSE</strong> Bioenergia -tuotteet tekevät<br />
energia- ja pien puun korjuusta joustavaa ja tehokasta.<br />
Energiapuu voidaan korjata samanaikaisesti ainespuun<br />
kanssa, hakata erikseen tai tarpeen vaatiessa siirtää<br />
korjuukalusto puhtaasti ainespuun korjuuseen.<br />
jOuKKOKäSIttEly<br />
TehokasTa Teknologiaa pieniläpimiTTaisen<br />
puun korjuuseen<br />
Harvesteripäiden joukkokäsittelyominaisuus<br />
on ratkaisu vajaakarsitun tai karsimattoman<br />
kuitupuun sekä energiapuun<br />
tuottavaan korjuuseen. Valikoima on kattava:<br />
kaikki eri kokoluokkien normaalit<br />
<strong>PONSSE</strong>-harvesteripäät soveltuvat joukkokäsittelyyn<br />
joko sellaisenaan tai haluttaessa<br />
vähäisillä lisävarusteilla. <strong>PONSSE</strong><br />
EH25 -energiapuukoura on tarkoitettu erityisesti<br />
kohteisiin, joissa syöttöä ja karsintaa<br />
ei tarvita.<br />
Joukkokäsittelytoiminnon avulla aines-<br />
ja energiapuu korjataan samanaikaisesti,<br />
jolloin saanto kasvaa. Kaikki nykyaikaiset<br />
<strong>PONSSE</strong>-harvesteripäämallit voidaan valjastaa<br />
joukkokäsittelyyn jopa ilman mekaanisia<br />
muutoksia. Kun leimikolta on<br />
tavoitteena korjata joukkokäsittelyllä karsittua<br />
puuta, nipun käsittelyä ja syöttöä on<br />
mahdollista tehostaa uusilla syöttörullaratkaisuilla.<br />
Ratkaisu toimii hyvin myös normaalissa<br />
ainespuuhakkuussa.<br />
<strong>PONSSE</strong>-harvesteripäillä joukkokäsittely<br />
tapahtuu karsimaterien ja syöttörullien<br />
ohjaustoiminnolla: tartuttaessa uuteen<br />
runkoon syöttörullat pitävät kiinni harvesteripäässä<br />
olevia runkoja samalla, kun terät<br />
tarttuvat uuteen puuhun. Tämän jälkeen<br />
rullat avautuvat, tarttuvat uuteen runkoon<br />
ja uusi runko sahataan poikki. Kuljettaja<br />
voi ohjata kaikkia keräilytoimintoja yhden<br />
napin painalluksella. Lopuksi nippu kasataan<br />
kokopuuna tai karsitaan syöttämällä<br />
nippu harvesteripään läpi tarpeesta riippuen.<br />
Harvesteripään koko valitaan käsiteltävän<br />
puuston koon mukaisesti.<br />
Suuremmalla aukeamalla varustettu,<br />
vahva harvesteripää jaksaa luonnollisesti<br />
paremmin kannatella järeämpiä<br />
joukkokäsiteltäviä runkoja. Rungon<br />
koon pienentyessä voidaan käyttää pienem-<br />
piä ja kevyempiä harvesteripäitä. Puutavaran<br />
mittausta varten suositellaan kuormatraktoriin<br />
kuormainvaakaa.<br />
<strong>PONSSE</strong> EH25 -energiapuukoura on<br />
yksinkertainen ja tehokas erikoistyökalu<br />
kasvatushakkuiden energiaraaka-aineen<br />
korjuuseen. Joukkokäsittelytoiminnon,<br />
giljotiinikatkaisun ja helpon käyttölogiikan<br />
ansiosta <strong>PONSSE</strong> EH25 on tuottava<br />
ratkaisu silloin, kun syöttöä ja karsintaa ei<br />
tarvita.<br />
Harvesteripään hallinta ahtaimmissakin<br />
korjuukohteissa on helppoa, koska sen<br />
painopiste on riittävän kaukana riipuketapista.<br />
Vahvan tiltin ansiosta kerätyt niput<br />
voidaan pitää pystyasennossa, mikä helpottaa<br />
työskentelyä vaikeissa olosuhteissa<br />
ja välttää jäävän puuston korjuuvaurioita.<br />
Tiltin kaltevuutta voidaan säätää portaattomasti.<br />
<strong>PONSSE</strong> EH25 voidaan asentaa<br />
erilaisiin alustakoneisiin. Erinomaisen<br />
geometrian ansiosta EH25:lla myös kuormaustyö<br />
on helppoa ja tehokasta.<br />
PuutaVaraN PaINOmIttauS<br />
ponsse loadopTimizer<br />
-kuormainvaaka<br />
<strong>PONSSE</strong> LoadOptimizer -kuormainvaaka<br />
on ratkaisu kuormapainojen mittaukseen.<br />
se punnitsee, erittelee, tallentaa ja hallinnoi<br />
kuorman tiedot työn ohessa.<br />
<strong>PONSSE</strong> LoadOptimizer -kuormainvaakaa<br />
voidaan käyttää puutavaran virallisena<br />
mittausmenetelmänä, ja kuormatiedot<br />
sekä kuormapäiväkirjat voidaan<br />
siirtää asiakkaiden tietojärjestelmiin USBmuistitikulla<br />
tai tulostaa suoraan paperille.<br />
Kuormainvaa’an näyttöyksikkö on<br />
täysin pöly- ja vesitiivis. Painoanturi on<br />
suunniteltu kestämään ääriolosuhteita ja<br />
kovaa käyttöä. <strong>PONSSE</strong> LoadOptimizer<br />
voidaan asentaa <strong>PONSSE</strong>-kuormainten<br />
lisäksi useimpiin muun merkkisiin kuormaimiin.<br />
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
Joukkokäsitellyn puutavaran<br />
mittaus <strong>PONSSE</strong> LoadOptimizer<br />
kuormainvaa’alla tapahtuu automaattisesti<br />
kuorman purkamisen yhteydessä,<br />
ja punnitus voidaan suorittaa eräkohtaisesti<br />
puutavaralajeittain. Lisävarusteena<br />
on saatavana ohjauskahvoihin asennettavat<br />
puutavaralajien valintakytkimet.<br />
muuttuVat KuOrmatIlat:<br />
jousTavuuTTa aines- ja<br />
energiapuun kuljeTukseen<br />
Ponssen mekaanisesti tai hydraulisesti<br />
muuttuvat kuormatilat tuovat uutta joustavuutta<br />
erilaisten kohteiden puunkorjuuseen.<br />
Muuttuva kuormatila helpottaa ainespuun<br />
korjuuta ja lisää kuormatilavuutta<br />
energiapuunkorjuussa nostaen korjuun<br />
tuottavuuden uudelle tasolle, kun koneen<br />
kapasiteetti saadaan paremmin hyödynnettyä.<br />
<strong>PONSSE</strong> LoadOptimizer -kuormainvaaka<br />
varmistaa sopivankokoiset kuormat ja<br />
antaa tarkat raportit kuljetetuista määristä.<br />
Hydraulisesti muuttuvaa kuormatilaa<br />
voidaan ohjata käyttökytkimillä suoraan<br />
ohjaamosta työskentelyn aikana. Kuljetettaessa<br />
kevyempiä energiajakeita levitettyyn<br />
kuormatilaan saadaan mahtumaan enemmän<br />
kuormaa ja näin koneen kantavuus<br />
saadaan hyödynnettyä paremmin. Normaalin<br />
puutavaran kuljetuksessa kuorman<br />
painopistettä on mahdollista laskea kuormatilaa<br />
levittämällä. Hydraulisesti muuttuvat<br />
kuormatilat ovat saatavilla <strong>PONSSE</strong><br />
Elephant-, Buffalo- ja Elk -kuormatraktoreihin.<br />
Niiden mukana tulee koneeseen aina<br />
<strong>PONSSE</strong> LoadOptimizer -kuormainvaaka.<br />
Lisää tuotetietoa osoitteessa<br />
www.ponsse.com/bioenergia.<br />
<strong>PONSSE</strong> BIOENERGY<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 17
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
18<br />
PaNNaaNKO<br />
PaKEttIIN?<br />
Ponsse TeHoPakeTiT PaRanTaMaan koneen TuoTTavuuTTa<br />
Tehopaketit ovat metsäkoneurakoitsijan<br />
tarpeisiin suunniteltuja, valmiiksi mietittyjä<br />
osakokonaisuuksia, jotka mahdollistavat<br />
koneen päivittämisen helposti alkuperäiseen<br />
kuntoon. Tehopaketeista löytyy monenlaisia<br />
vaihtoehtoja niin harvesteripään,<br />
nosturin kuin peruskoneenkin päivittämiseksi.<br />
<strong>PONSSE</strong> Tehopakettien tarkoituksena<br />
on parantaa koneen suorituskykyä ja<br />
päivittää vanhemmat koneet nykyisen metsäkoneteknologian<br />
tasolle.<br />
Metsäkoneen elinikä riippuu monesta<br />
seikasta: säännöllisestä huoltamisesta,<br />
taloudellisesta käytöstä, teknologisen tehokkuuden<br />
säilymisestä ja varaosien saatavuudesta.<br />
Kahteen viimeksi mainittuun<br />
asiaan, teknologisen tehokkuuden ja osien<br />
saatavuuden turvaamiseksi, Ponssella on<br />
nyt aivan uusi tuoteperhe.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
Ponsse on tuonut markkinoille kattavan<br />
valikoiman osakokonaisuuksia, jotka<br />
ovat saaneet nimekseen <strong>PONSSE</strong> Tehopaketit.<br />
Paketit on suunniteltu metsäkoneen<br />
suurempia perushuoltoja ja päivityksiä varten.<br />
Tehopakettien avulla on mahdollista<br />
uudistaa vanhempikin kone vastaamaan<br />
nykyaikaisen puunkorjuun vaatimuksia,<br />
olipa kyse sitten tietojärjestelmästä, harvesteripäästä,<br />
ajokoneen vaa’asta tai nosturista.<br />
Tehopakettien tarjoomassa on erilaisia<br />
keinoja parantaa koneen tuottavuutta.<br />
Osa paketeista on suunniteltu siten, että<br />
vanhentunut tai poistumassa oleva tekniikka<br />
korvataan nykyaikaisella. Näin varmistetaan<br />
koneen toiminta tulevaisuudessa<br />
(esim. Opti5-päivitys). Tietyt paketit on<br />
suunniteltu korvaamaan käytössä kuluvat<br />
osat ja nopeuttamaan huoltotyötä (esim.<br />
mittapyöräpaketit ja holkkisarjat). Jotkut<br />
paketit tuovat vanhaan koneeseen myös<br />
täysin uusia ominaisuuksia (esim. vaakapaketit).<br />
Lähes sata erilaista tehopakettia käsittävään<br />
tarjoomaamme voi tutustua uudessa<br />
Huoltopalvelut -katalogissa. Tehopakettien<br />
kehittämisestä vastaa tuoteryhmävastaava<br />
Olli Koljonen, jonka toimipaikka sijaitsee<br />
Iisalmessa.<br />
”Tehopakettien kehittelyssä on alunperin<br />
ollut lähtökohtana asiakkailta saatu palaute.<br />
Myös jatkossa paketteja kehitetään<br />
yhdessä asiakkaan kanssa”, Olli Koljonen<br />
kertoo.<br />
”Palautetta Tehopakettien toimivuudesta<br />
ja uusia ideoita otetaan mielellään vastaan.<br />
”
Ponsse WebsHoP ja PaRTs-veRkkokauPaT<br />
<strong>PONSSE</strong> Webshop on Ponssen uusi webkauppa,<br />
josta voit tilata <strong>PONSSE</strong> Collection<br />
-tuotteita kotikoneelta käsin. Tuotteet toimitetaan<br />
postitse kaikkialle Suomeen.<br />
Tutustu uuteen Ponsse Collection<br />
-verkkokauppaamme osoitteessa: www.<br />
ponsse collection.com.<br />
Webissä tapahtuu myös osamyynnisssä:<br />
osoitteessa http://www.ponsseparts.<br />
com on avattu Parts-verkkokauppa, jonka<br />
kautta voit hankkia edullisesti hyvälaatuisia<br />
käytettyjä varaosia tuoteryhmissämme<br />
säästöosat ja klassikko-osat.<br />
SääStöOSat:<br />
KäytEttyjä OSIa EdullISEStI<br />
Ponsse tarjoaa laajan valikoiman käytettyjä<br />
osia, jotka ovat edullinen vaihtoehto metsäkoneen<br />
ylläpitoon. Säästöosat ovat hyvä<br />
valinta, jos et tarvitse uutta osaa ja haluat<br />
osan edullisesti käyttöösi. Säästöosat valikoidaan<br />
erityisesti hieman vanhempien<br />
tai toissijaisessa käytössä olevien koneiden<br />
kunnossapitoa ajatellen. Valitsemalla Säästöosan<br />
säästät huoltokustannuksissa ja samalla<br />
ajattelet myös ympäristöä.<br />
Säästöosia ovat esimerkiksi tehtaalta<br />
käyttämättömäksi jääneet osat ja tuotekehityksen<br />
testikäytössä olleet komponentit.<br />
Myyntiin tulevat osat valikoidaan huolellisesti,<br />
minkä jälkeen jokaisen osan varustetaso<br />
ja kuntoluokka arvioidaan erikseen<br />
ja osan hinta määritetään tämän mukaan.<br />
KlaSSIKKO-OSat: uudENVErOISIa<br />
alKuPEräISOSIa KlaSSIKOIhIN<br />
Haluamme palvella myös vanhempien koneiden<br />
omistajia tarjoamalla kattavan valikoiman<br />
Klassikko-osia. Klassikko-osat<br />
ovat käyttämättömiä alkuperäisosia, joita<br />
Ponsse tarjoaa vanhempiin, jo tuotannosta<br />
poistuneisiin konemalleihin. Klassikko-<br />
osat mahdollistavat vanhojen koneiden<br />
kustannustehokkaan työtehon ylläpidon<br />
tai vanhan klassikon kunnostamisen.<br />
uusi Ponssen HuolTo-osaT ja -PalveluT -lueTTelo<br />
Ponssen Huolto-osat ja -palvelut -luettelo<br />
on uudistettu. Uuden, laajemman 196-sivuisen<br />
luettelon tarkoituksena on palvella<br />
asiakkaita mahdollisimman hyvin kaikissa<br />
osahankinnoissa. Luettelo on luettavissa<br />
pdf-versiona myös www.ponsse.com-sivujen<br />
PALVELUT-osiossa: Palveluesitteet ja<br />
luettelot.<br />
Uusina tuoteryhminä luettelossa on<br />
esitelty esim. sähkö- ja hydrauliikkaliittimet<br />
sekä kemikaalit. Luettelon käyttöä on<br />
pyritty helpottamaan uudistamalla sen jaottelu,<br />
lisäämällä tuotekuvien määrää ja<br />
merkitsemällä eri tuoteryhmät värikoodien<br />
avulla.<br />
RauTaa, sofTaa ja seRviisiä<br />
Ponssen pitkä historia metsäkoneiden<br />
valmistajana mahdollistaa sen, että pystymme<br />
tarjoamaan monipuolisesti Klassikkoosia<br />
menneiden vuosikymmenien varrelta.<br />
Olipa omistuksessasi niin HS10 Cobra<br />
-harvesteri, jonka toimintakyvyn haluaisit<br />
varmistaa vielä vuosiksi eteenpäin, kuin legendaarinen<br />
S15-kuormatraktori, jonka haluaisit<br />
kunnostaa toimivaksi, Klassikko-osat<br />
tarjoavat tähän mahdollisuuden. Klassikkoosissa<br />
on tarjolla esimerkiksi jäähdyttimiä,<br />
pakoputkia, rungon metalliosia, konepeiton<br />
osia ja kaapelisarjoja.<br />
mEtSäKONEtarVIKKEEt<br />
mEtSäammattIlaISEN työhöN<br />
Ponsse Parts -verkkokaupassa on nyt tarjolla<br />
valikoima edullisia metsäkonetarvikkeita.<br />
Metsäkonetarvikkeet koostuvat laadukkaista<br />
tuotteista, jotka on suunniteltu<br />
metsäammattilaisen työhön. Valikoimassa<br />
on tarvikkeita, työkaluja sekä muita metsäammattilaisen<br />
tarvitsemia tarvikkeita.<br />
Luettelossa on myös ohjeita eri tuotteiden<br />
käyttöön ja huoltoon, esim. renkaiden<br />
painesuosituksiin tai oikean hydrauliikkaliittimen<br />
valintaan. Kokonaan uutena osiona<br />
on <strong>PONSSE</strong> Tehopaketit -osio<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 19
20<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong>
Hurisee<br />
ja surisee!<br />
Kalevaprint painaa ja pörrää<br />
iloisesti koko kesän, kuten<br />
uutteran painotalon kuuluukin!<br />
Toivotamme suotuisia<br />
kesäkelejä kaikille.<br />
WWW.KALEVAPRINT.FI / PUH. (08) 5377 700<br />
Rahoita hankintasi<br />
Pohjolan rahoituksella.<br />
Kun olet suunnittelemassa investointia, ota<br />
avuksesi rahoituksen asiantuntija. Rahoituksen<br />
yhteyteen tarjoamme kattavan ja edullisen<br />
Kohdeturvavakuutuksen.<br />
Lue lisää www.pohjola.fi tai ota yhteyttä<br />
rahoitusyhtiopalvelut@pohjola.fi ja olet askeleen<br />
lähempänä monipuolisempia rahoitusvaihtoehtoja.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 21
ponsse savotoilla 40 vuotta<br />
22<br />
PItKä hIStOrIa<br />
taVaralajImENEtElmäN KONEIdEN<br />
KEhItyKSEN ytImESSä<br />
Pohjoissavolaisessa pienviljelijän perheessä<br />
syntynyt Ponssen perustaja ja hallituksen<br />
puheenjohtaja Einari Vidgrén aloitti<br />
työt savotalla 14-vuotiaana vuonna 1957. Pokasahalla<br />
puunkorjuun aloittanut Vidgrén<br />
oli 27-vuotiaana yksi Suomen suurimpia<br />
koneyrittäjiä ja työllisti 25 metsuria. Koneet<br />
eivät kuitenkaan tahtoneet kestää ja<br />
vuonna 1969 Vidgrén kehitti paikallisessa<br />
kyläpajassa omaan käyttöönsä kuormaakantavan<br />
metsätraktorin. Metsätraktori<br />
nimettiin Ponsseksi kylällä kuljeskelleen<br />
sekarotuisen jäniskoiran mukaan. Ponsse<br />
otettiin käyttöön Tehdaspuun savotalle ja<br />
vuoden käytön jälkeen Tehdaspuulta pyydettiin<br />
lisää samanlaisia metsätraktoreita.<br />
Palaute rohkaisi koneyrittäjää perustamaan<br />
Vieremälle metsäkonetehtaan. Kun-<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
aluSSa OlI SaVOtta,<br />
POKaSaha ja EINarI<br />
Ponsse Oyj on tänä päivänä yksi maailman suurimmista kumipyöräisten, tavaralajimenetelmään<br />
perustuvien metsäkoneiden valmistajista. Ponsse on kasvanut koneyrittäjän<br />
unelmasta kansainväliseksi vientiyritykseksi, jonka toimintaa ohjaavat samat arvot kuin<br />
sen perustamishetkellä. Yrityksen tuotanto, tuotekehitys ja hallinto sijaitsevat Vieremällä –<br />
samalla paikalla kuin 40 vuotta aiemmin.<br />
nanvaltuusto päätti yhden äänen enemmistöllä<br />
rakentaa teollisuushallin, joka<br />
vuokrattaisiin koneyrittäjä Einari Vidgrénille.<br />
Halli valmistui vuoden 1970 lopulla<br />
ja Ponsse Oy perustettiin. Ponssen ensimmäinen<br />
sarjavalmistukseen otettu kone oli<br />
PAZ-kuormatraktori. Tehtaan alkuaikoja<br />
leimasivat vaikeudet ja vastoinkäymiset:<br />
raha oli lujassa.<br />
1980-luvulla otettiin aimo harppaus<br />
metsätraktoreiden kehityksessä. Ponsse<br />
tuli kilpailijoille ja asiakkaille kertaheitolla<br />
tutuksi vuonna 1983, kun se esitteli legendaarisen<br />
Ponsse S15 -kuormatraktorin. Koneen<br />
runko oli rakennettu osittain alumiinista,<br />
minkä ansiosta se oli huomattavasti<br />
kilpailijoitaan kevyempi ja maasto-ominaisuuksiltaan<br />
ylivoimainen. Merkittävä<br />
virstanpylväs Ponssen historiassa oli myös<br />
vuosi 1986, jolloin esiteltiin ensimmäinen<br />
harvesteripää H520. Se oli tienavaus tuote-<br />
perheen laajentamiselle kuormatraktoreista<br />
hakkuukoneisiin.<br />
Suomalainen laatu palkittiin, kun Ponsselle<br />
myönnettiin vuonna 1994 maailman<br />
ensimmäisenä metsäkonevalmistajana<br />
ISO 9001 -laatusertifikaatti. Alkoi entistä<br />
kiivaampi koneiden kehittämistyö ja tehtaan<br />
laajentaminen. 1990-luvulla tuotevalikoima<br />
kasvoi ja markkinoille saatiin muun<br />
muassa edistyksellinen hakkuukoneiden<br />
mitta- ja tietojärjestelmälaite, Ponsse Opti.<br />
Ponsse listautui Helsingin pörssiin ja tytäryhtiöitä<br />
perustettiin Ruotsiin, USA:han,<br />
Ranskaan ja Isoon-Britanniaan.<br />
SItOutuNut täydEllISEStI<br />
aSIaKKaISIINSa ja mEtSääN<br />
Ponssen matka on jatkunut menestyksekkäästi<br />
vuosikymmeneltä ja mantereelta toiselle<br />
lujan työn ja ammattitaitoisen henki-<br />
2001 1971<br />
2010
lökunnan ansiosta. 7000. ympäristöystävälliseen<br />
tavaralajimenetelmään perustuva<br />
<strong>PONSSE</strong>-metsäkone valmistui tehtaalta<br />
elokuussa 2010. 3 ha:n tuotantotilat ovat<br />
nykyaikaiset ja tuotantoprosessi tehokas.<br />
Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö<br />
Ponsse Oyj sekä 11 tytäryhtiötä Ruotsissa,<br />
Norjassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa,<br />
Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Venäjällä,<br />
Hongkongissa, Kiinassa, Uruguayssa sekä<br />
koneenohjausjärjestelmiä valmistava Epec<br />
Oy Seinäjoella. Jälleenmyyjäverkostossa on<br />
26 jälleenmyyjää.<br />
Tuotevalikoimaan kuuluu viisi harvesteri-<br />
ja kahdeksan kuormatraktorimallia,<br />
Dual-yhdistelmäkone, kymmenen harvesteripäämallia,tietojärjestelmätuotteita,<br />
erilaisia nosturi- ja kuormainmalleja.<br />
Kaikki metsäkoneet ja harvesteripäät valmistetaan<br />
ja suunnitellaan Vieremän tehtaalla.<br />
Myös tuotekehitys, hallinto ja markkinointi<br />
ovat tuotannon kanssa saman katon<br />
alla, millä saadaan aikaan joustavuutta<br />
ja nopeutta. Ohjausjärjestelmät valmistetaan<br />
yhtiön tytäryhtiössä Epec Oy:ssä Seinäjoella.<br />
Yrityksen arvot ja toimintatavat perustuvat<br />
Einari Vidgrénin alkuperäisiin periaatteisiin.<br />
Asiakaslähtöisyys on aina ollut<br />
Ponssen toiminnan lähtökohtana: kaikki<br />
innovaatiot liittyvät siihen miten asiakkaat<br />
arvostavat niitä ja kuinka he voivat omassa<br />
liiketoiminnassaan niistä hyötyä. Ponsse<br />
tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaisia<br />
puunkorjuun ratkaisuja, jotta korjuuyrittäjän<br />
toiminta olisi tuottavaa. Ponssella on<br />
pitkä kokemus tavaralajimenetelmän koneiden<br />
valmistuksessa ja kehityksessä, ja<br />
olemme asiakkaan tukena myös vaikeimpina<br />
aikoina.<br />
1969<br />
EiNari vidgrÉN 1943–2010<br />
Ponssen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Einari Vidgrén<br />
menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen 26.10.2010.<br />
Einarin poisnukkuminen jätti meihin syvän surun. Einarille<br />
Ponsse oli kaikki kaikessa. Ponssen historia kertoo sisukkuudesta<br />
ja vahvasta arvomaailmasta. Meille on kunnia-asia jatkaa yhtiön<br />
toimintaa siten, kuin Einari on yhtiön tietä sen alkumetreiltä<br />
lähtien viitoittanut. Einarin henki säilyy Ponssella ja toimintamme<br />
jatkuu eteenpäin samalla tiellä. Einarin oppeja siteeraten<br />
”Mitä luvataan, se pidetään”.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 23
ponsse savotoilla 40 vuotta<br />
24<br />
taPahtumIa VuOdEN VarrElta<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
14.8.2010 40-vuOtiSta taivalta juhlittiiN NOiN 1700 viEraaN kaNSSa<br />
Ponssen 40-vuotisjuhlia juhlittiin 70-luvun tunnelmissa rennon savolaisittain<br />
Einarin kotitilalla Mäkelässä, Vieremällä. Tunnelma oli tiivis ja<br />
lämmin. Juhlapuheet pitivät toimitusjohtaja Juho Nummela ja eduskunnan<br />
varapuhemies Seppo Kääriäinen. Juontaja Ismo Apell haastatteli<br />
Einaria ja Ponssen ensimmäistä insinööriä Jouko Kelppeä. Nähtiinpä<br />
paikalla myös itse Jaakko Teppo. Illan aikana tunnelmaa nostattivat<br />
Jamppa Kääriäinen, Kaukolasipartio, Agents ja Paula Koivuniemi.<br />
Juhlissa ratkaistiin myös pulisonkikisan voittaja. Kilpailun finalistit<br />
nousivat lavalle ja tuomarina toiminut Ponsse Klubin entinen emäntä<br />
Maritta Kelppe valitsi voittajan. Tasaisen kilpailun voittajaksi nousi<br />
lopulta karvan mitalla Petteri Härkönen.
ElOkuu <strong>2011</strong> uuSi <strong>PONSSE</strong> aSiakaSPalvElukESkuS<br />
jyVäSKylääN<br />
Tämän vuoden elokuussa Keski-Suomeen, Jyväskylän<br />
seututien (637) varteen aletaan rakentamaan 1150m²<br />
kokoista asiakaspalvelukeskusta. Hyvien kulkuyhteyksien<br />
varrella olevat uudet tilat takaavat asiakkaillemme nykyaikaisen<br />
ja toimivan huoltoympäristön. Uusiin tiloihin<br />
tullaan rakentamaan mm. 4 konepaikkaa, joka tuplaa<br />
nykyisen määrän. Nämä ratkaisut takaavat sen, että pystymme<br />
tarjoamaan asiakkaillemme entistä nopeammat ja<br />
joustavammat huoltopalvelut.<br />
Uuden asiakaspalvelukeskuksen on määrä valmistua<br />
alkuvuodesta 2012, siihen asti Jyväskylän huoltopalvelut<br />
toimivat normaaliin tapaan tutussa osoitteesta, Antinniityntie<br />
11.<br />
ponsse savotoilla 40 vuotta<br />
27.8.2010 7000. kone valmistui Vieremän tehtaalta<br />
perjantaina 27.8.2010. Koneyhtymä Randelin Oy<br />
vastaanotti uuden <strong>PONSSE</strong> Ergo 8w -harvesterin<br />
FinnMETKO-näyttelyssä 3.9.2010. Erikoisuutena<br />
7000. koneeseen on asennettu kullattu pakoputki.<br />
Jatkuvuus ja positiivinen tekemisen meininki ovat<br />
tärkeä osa Ponssen menestystarinaa; sukupolvesta<br />
toiseen jatkuvat luottamukselliset ja pitkäaikaiset<br />
asiakassuhteet, ammattitaitoiset ja pitkäaikaiset<br />
työntekijät, jatkuva tuotteiden ja palveluiden<br />
kehittäminen.<br />
4.9.2010 7000. kone luovutetaan Koneyhtymä<br />
Randelinille.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 25
ponsse savotoilla 40 vuotta<br />
26<br />
taPahtumIa VuOdEN VarrElta<br />
hEINäKuu Ponssen 40v-juhlatunnelmaa<br />
ja Ponsse-henkeä Euroopan korkeimman<br />
vuoren Elbrusin huipulla 5 642 m, Venäjä<br />
ElOKuu Juhlavuoden DEMO-kiertue, USA<br />
2010<br />
marraSKuu<br />
Ponsse Ladyt jokiristeilyllä, Ranska<br />
SyySKuu Ponsse North America Inc. Logging<br />
Congress -messuilla, Green Bay, USA<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
13.8. Avoimet ovet tehtaalla<br />
2.–4.9. FinnMETKO-messut, Jämsä<br />
jOuluKuu Japanin ensimmäinen<br />
<strong>PONSSE</strong> harvesteri<br />
10.12. Ponsse Oyj solmi uusia<br />
sponsorointisopimuksia urheilussa<br />
Heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu Marraskuu joulukuu<br />
1.12. Juhlavuoden<br />
DEMO-kiertue, Kanada
3.–5.5. Kuopiossa kilpailtiin ammattitaidon<br />
Suomen mestaruuksista<br />
Taitaja <strong>2011</strong> -tapahtumassa.<br />
Ponsse oli mukana kahdessa lajissa:<br />
koneenasennus ja -kunnossapito<br />
sekä metsäkoneen käyttö.<br />
<strong>2011</strong><br />
Jarmo, Janne, Einari ja Juha Vidgrén<br />
ponsse savotoilla 40 vuotta<br />
7.6. Pietariin uusi <strong>PONSSE</strong> Asiakaspalvelukeskus. Mukana avajaisissa oli useita<br />
asiakkaita.<br />
26.–28.5.<br />
SkogsElmia–<br />
messut<br />
Jönköpingissä,<br />
Ruotsissa.<br />
Ponsse esitteli<br />
kattavan<br />
valikoiman<br />
uutta<br />
<strong>PONSSE</strong><br />
metsäkonetekniikkaa.<br />
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu kesäkuu<br />
13.–15.5. Expoforest <strong>2011</strong>, Brasilia 3.–4.6. Forestry Harvesting Demo, Iso-Britannia<br />
KESäKuu:<br />
Ponsse lahjoitti<br />
<strong>PONSSE</strong> Ergo<br />
-harvesterin Rovaniemelleavattavaan<br />
Tiedekeskus<br />
Pilkkeeseen.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 27
ponsse savotoilla 40 vuotta<br />
28<br />
rautaKOurIlla<br />
aSENNE ratKaISEE<br />
Ponssen palveluksessa on edelleen useita työntekijöitä, jotka ovat olleet mukana<br />
rakentamassa menestystarinaa yhtiön toiminnan alkumetreiltä lähtien. Esimerkiksi<br />
hitsaamossa työskentelee kolmikko, jonka kaltaisista työntekijöistä Einari mielellään<br />
aina puhui. ”Meijän menestys perustuu siihen, että meillä on oekeita immeisiä oekeilla<br />
paekoilla”. Kaikilla miehillä on takanaan työkokemusta Ponssella 25–40 vuotta ja<br />
elämänkokemusta muutama vuosi enemmän. Edelleen miehillä on sellainen asenne<br />
elämään ja työntekoon, että siitä sopii ottaa kenen tahansa mallia.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong>
tErVEydEN PErIKuVat<br />
Porukan konkari Osmo Saastamoinen on<br />
työskennellyt Ponssella liki 40 vuotta, Aimo<br />
Ruotsalainen 30 vuotta ja porukan noviisi,<br />
Kalevi Tikkanen, 25 vuotta. Vaikka<br />
hitsaajan työ on ollut erityisesti takavuosina<br />
raskasta, näihin miehiin työ ei tunnu<br />
jättäneen jälkiään. Tai sitä nämä savolaisen<br />
lupsakkaat kaverit eivät ainakaan helposti<br />
tunnusta. Kukaan kolmikosta ei ole ollut<br />
koko työuransa aikana sairaslomilla muutamaa<br />
päivää pidempään. Epäuskoinen<br />
joutuu varmistelemaan asiaa esimieheltä.<br />
”Kyllä se vaan niin on. Kalevilla ei taida<br />
olla yhtään sairaslomapäivää takana<br />
25-vuotisen uransa ajalta, Aimolla on takana<br />
30 vuoden aikana pari pientä sairaslomapätkää<br />
ja Osmon 40-vuotisen uran aikana<br />
hän on ollut sairaslomalla vain muutaman<br />
päivän”, kertoo hitsaamon esimies<br />
Ilkka Toitturi, joka itsekin on ollut Ponssella<br />
töissä liki 20 vuotta.<br />
Salaisuus miesten terveydessä lienee<br />
pitkälle positiivinen elämänasenne, joka<br />
aistii porukasta välittömästi.<br />
”Jos hitsaajan työ olisi samanlaista kuin<br />
vielä reilu parikymmentä vuotta sitten, ei<br />
terveys varmasti olisi kestänyt. Nykyisin<br />
työvälineet ovat hyviä, ilmastointi kerää<br />
hitsauskaasut pois ja työsuojeluvaatimuksia<br />
noudatetaan tarkasti. Työ ei tästä enää<br />
voi siistimmäksi tulla”, vakuuttelee eturunkohitsauslinjalla<br />
työskentelevä Aimo<br />
Ruotsalainen pieni pilke silmäkulmassa.<br />
Eturunkoja työkseen hitsaava Kalevi<br />
Tikkanen kertoo myös, että takavuosina<br />
terveyttä on varjellut monta kertaa myös<br />
silkka onni.<br />
”Ennen runkoja roikotettiin riimujen<br />
varassa hitsauksen aikana ja niitä siirrettiin<br />
siltanostureilla. Riski tapaturmille oli<br />
suuri. Nyt rungot hitsataan linjassa juuri<br />
mattI hIltuNEN <strong>PONSSE</strong>N<br />
PalVEluKSESSa 40 VuOtta<br />
Matti Hiltunen on työskennellyt Ponssella<br />
40 vuoden ajan. Tarkalleen ottaen työt<br />
yhtiössä alkoivat virallisesti 1.12.1970, josta<br />
lähtien Matti on toiminut koneistajana. Koneistajan<br />
työ on muuttunut vuosien varrella<br />
huomattavasti tekniikan kehittyessä. Alkuvuosina<br />
töitä tehtiin manuaalisen sorvin<br />
ääressä, mutta nykyisin täysin automaattiohjatulla<br />
koneistuskeskuksella.<br />
Kun Hiltunen aloitti työt 40 vuotta sitten,<br />
Ponssen palveluksessa oli alle 10 hen-<br />
siihen tarkoitukseen suunnitelluilla kauko-ohjattavilla<br />
jigi/kuljetin -yhdistelmillä<br />
ja hitsaus tapahtuu robotilla.” Osmo Saastamoinen<br />
toimii nykyisin ns. robottioperaattorina<br />
hitsausrobotilla. Hitsaustöiden<br />
siirtymistä osittain robotin tehtäväksi miehet<br />
eivät pidä huonona asiana.<br />
”On helpotus, että raskaat työt ovat siirtyneet<br />
robotin hitsattaviksi. Kilpailussa on<br />
pysyttävä ja pitkien saumojen vetäminen<br />
on kokeneellekin hitsaajalle vaativaa”, kolmikko<br />
sanoo yksimielisesti.<br />
”Terveys perustuu pitkälle itsestään<br />
huolehtimiseen ja peruskunnon ylläpitämiseen.<br />
Fyysisen kunnon lisäksi elämässä<br />
pitää olla myös tavoitteita ja elämäntapojen<br />
pitää olla terveitä. Toki myös työ itsessään<br />
tuo elämään onnea”, Kalevi Tikkanen<br />
sanoo.<br />
Hän harrasti aikaisemmin vapaa-aikanaan<br />
yleisurheilua ja hiihtoa, nykyään painonnostoa<br />
veteraanien SM-tasolla. Aimo<br />
Ruotsalainen kertoo harrastavansa liikuntaa<br />
vain omaksi ilokseen lähinnä lenkkeillen.<br />
Pienen utelun jälkeen hän kuitenkin<br />
lisää vaatimattomasti, että pyöräillen kilometrejä<br />
kertyi esimerkiksi 2009, kun aikaa<br />
oli enemmän lomautuksien aikana,<br />
noin 7000 km. Osmo Saastamoinen kertoo<br />
aikaisemmin pelanneensa sulkapalloa,<br />
nykyään mieluisinta on lenkkeily ja hiihto.<br />
POruKalla PärjätääN – VaIKKa<br />
SIttEN hEINäPEllOlla<br />
Monenmoista on varmasti mahtunut pitkän<br />
työuran varrelle, mutta porukan voimalla<br />
kaikesta on selvitty.<br />
”Melkoista touhua se Ponssenkin alkutaipale<br />
usein oli. Ensimmäisen hallin aikoihin<br />
saattoivat vedet olla aamulla töihin<br />
tullessa jäässä, ja ensimmäisenä hommana<br />
oli aamulla kamiinan virittely. Kerran<br />
kilöä. On kuitenkin jotain, mikä ei Hiltusen<br />
mukaan ole muuttunut sitten alkuvuosien:<br />
”Ponssella on aina arvostettu<br />
työmiestä. Työntekijöihin on suhtauduttu<br />
kunnioittavasti ja heidän ääntään on kuunneltu.<br />
Toivon, että se tulee aina pysymään<br />
ponsselaisena tapana toimia”, Matti sanoo.<br />
Ponsse palkitsi Matti Hiltusen 40 vuoden<br />
työurasta ulkomaanmatkalla Kiinaan<br />
tutustumaan paikalliseen toimintaan.<br />
ponsse savotoilla 40 vuotta<br />
kamiina jopa räjähti kun taidettiin kylmissämme<br />
innostua pistämään puuta pesään<br />
liiankin kanssa. Hiljaisina jaksoina, kun<br />
kauppa ei käynyt, saatettiin käydä tekemässä<br />
vaikkapa heiniä Einarin hevosille”,<br />
Osmo Saastamoinen muistelee. Vuoden<br />
2009 pitkät lomautukset ja irtisanomiset<br />
olivat miesten mukaan kova koulu koko<br />
yritykselle. Samaan hengenvetoon kolmikko<br />
muistuttaa, että vaikeiden aikojenkin yli<br />
on vain päästävä ja huumorin avulla selvittiin<br />
siitäkin savotasta.<br />
”Voi sanoa, että kyllä me varmasti kaikki<br />
olemme ylpeitä omasta ammattitaidostamme.<br />
Olemme niin sanotusti ensimmäisen<br />
polven rautakouria Ylä-Savon alueella.<br />
Nykyisin Ylä-Savo on vahvaa metalliteollisuuden<br />
osaamisaluetta ja aikoinaan oli<br />
vahva tunne siitä, että lähdemme yhdessä<br />
rakentamaan alueelle teollisia työpaikkoja.<br />
Näillä seuduilla ei tuolloin ollut paljon<br />
vaihtoehtoja. Jos maatalous ei enää tarjonnut<br />
työtä, piti muuttaa pois opiskelemaan<br />
tai lähteä töihin teollisuuteen”, miehet juttelevat.<br />
Mikä on sitten pitänyt ammattimiehet<br />
saman työnantajan palveluksessa kaikki<br />
vuodet? Työntekijöiden pieni vaihtuvuus<br />
Ponssella ei yksin selity sillä, että alueella<br />
on perinteisesti totuttu pitkiin työsuhteisiin.<br />
”Yksi asia, joka motivoi jatkamaan, on<br />
hyvä päivittäinen tiedonkulku. Työntekijöillä<br />
pitää olla työt selvillä ja yrityksen tilanne<br />
tiedossa, muuten ei voida puhaltaa<br />
samaan hiileen”, kolmikko pohtii.<br />
”Eikä sitä kovin herkästi lähde työpaikkaa<br />
vaihtamaan, jos on hyvä porukka ja on<br />
kiinni yhteisössä”, Aimo Ruotsalainen sanoo.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 29
MeTsäMaailMa<br />
30<br />
EINarI VIdgréNIN SäätIö<br />
jaKOI tuNNuStuKSIa mEtSäalaN<br />
OSaajIllE 86 000 EurOlla<br />
Viime vuoden lokakuussa menehtyneen<br />
teollisuusneuvos Einari Vidgrénin elämäntyötä<br />
ylläpitävä säätiö kokoontui 20. toukokuuta<br />
jakamaan alan osaajille tunnustusta<br />
ensimmäistä kertaa ilman perustajaansa.<br />
Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos<br />
Einari Vidgrén perusti huhtikuussa<br />
2005 Einari Vidgrénin Säätiön, jonka<br />
tarkoituksena on nostaa koneellisen puunkorjuun<br />
alalla tehtävän työn arvostusta.<br />
Säätiö haluaa kehittää ja lisätä koneelliseen<br />
puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden<br />
tunnettavuutta sekä lisätä koneellisen<br />
puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä<br />
etenkin nuorten keskuudessa.<br />
Säätiö palkitsi 10 000 euron Einarin<br />
tunnustuspalkinnolla metsäkoneyritykset:<br />
Koneurakointi Lukkarinen Oy, Varpaisjärvi,<br />
Metsäkoneurakointi Ahti Hirvi ky, Kouvola<br />
sekä Metsä Aalto Oy, Yli-Ii.<br />
Urakoitsijoiden lisäksi säätiö palkitsi<br />
neljä metsäalan tunnustuspalkintoa, 26<br />
metsäkoneenkuljettajaa sekä 20 metsäkonekoulujen<br />
opiskelijaa. Stipendien yhteismäärä<br />
on tämän vuoden osalta 86 000 €.<br />
Metsäkoneyritysten sekä metsäkonekuljettajien<br />
osalta palkitsemista ehdottavat<br />
metsäyhtiöt sekä sahat valtakunnallisesti.<br />
Opiskelijoiden osalta ehdotukset palkittavista<br />
tekevät metsäkonekoulut paikallisesti.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
Metsäalan tunnustuspalkinnon saivat<br />
metsäkonekoulutuksen puolelta Pertti<br />
Lakkala, Rovaniemi sekä Erkki Puranen<br />
Tampere. Palkituissa oli mukana myös<br />
metsäalan viestinnän ammattilainen Ju-<br />
ha Aaltoila, Maaseudun Tulevaisuus sekä<br />
metsäkonekoulutusta nuorison suuntaan<br />
markkinoiva Metsäopetus.fi-organisaatio.<br />
www.evsaatio.fi
MeTsäMaailMa<br />
mOtIVaatIO huIPuSSaaN<br />
aIKuIStEN mEtSäKONEKOulutuKSESSa<br />
Vuonna 1992 Kurun metsäoppilaitoksen palvelukseen tulleen lehtori Erkki Purasen<br />
ensimmäisiä tehtäviä oli aikuiskoulutuksen aloittaminen. Aiemmin yhtiöille puun ostajana<br />
toimineelle ja useamman vuoden metsäkonettakin ajaneelle miehelle tehtävä oli mieluisa.<br />
Tätä nykyä Tampereen ammattiopiston alla<br />
oleva laitos on kunnostautunut jo useiden<br />
vuosien ajan varttuneempien metsäkonekuljettajien<br />
pätevöittämisessä. Aikuiskoulutuksena<br />
järjestettävälle vuoden mittaiseen<br />
koulutukseen on koko ajan ollut<br />
tulossa opiskelijoita huomattavasti enemmän,<br />
kuin jaksolle on voitu ottaa.<br />
Kurssia vetävä Erkki Puranen pitää tilannetta<br />
erinomaisena, sillä keskimäärin<br />
noin 50 hakijasta valitaan ensin 30 papereiden<br />
perusteella haastatteluun. Tästä<br />
joukosta keskustelujen perusteella vain<br />
15 parasta pääsee koulutukseen. Tällä valikoituneella<br />
joukolla on oppimismotivaatio<br />
huipussaan eikä keskeyttämisiä ole ollut.<br />
Myös työllistyminen ja ennen kaikkea<br />
alalla pysyminen ovat aikuiskoulutuksessa<br />
huomattavan hyvällä tasolla.<br />
Koulutusjakson kokonaispituus on<br />
1500 tuntia ja siitä ainoastaan 350 tuntia<br />
on teoriaopetusta. Purasen mukaan työn<br />
tekemistä oppii vain tekemällä työtä. Tällä<br />
hetkellä kurssit pyörivät jo viidettä vuotta<br />
Joensuun Uimaharjussa. Vaatimattomissa<br />
vuokratiloissa on ainoastaan luokka ja<br />
huoltotilat, sillä itse oppiminen tapahtuu<br />
metsän siimeksessä.<br />
Kurssin rahoittamisessa puutavaraa ostavien<br />
yhtiöiden kanssa tehtävät urakointisopimukset<br />
ovat erittäin tärkeässä osassa.<br />
ELY-keskus kilpailuttaa kurssien järjestäjät<br />
ja rahoittaa hanketta 2/3:lla. Loppu rahoituksesta<br />
on saatava vapailta markkinoilta<br />
eli konetyötä tekemällä. Erkki Puranen<br />
tunnustaa, että yhden kurssin kunniakas<br />
läpivienti maksaa melkoisen summan rahaa,<br />
mutta alalle koulutetun ja sillä mitä<br />
todennäköisimmin pysyvän metsäkoneen<br />
kuljettajan kouluttaminen maksaa vain<br />
reilun 20 tuhatta euroa. Summaa voidaan<br />
pitää varsin kohtuullisena, verrattiinpa sitä<br />
mihin tahansa muuhun koulutukseen.<br />
Koulutuksen järjestämisen yksi suuri<br />
haaste on kaluston ajanmukaisena pitäminen.<br />
Opiskelijoille on kyettävä tarjoamaan<br />
ajanmukaisia ja eri merkkisiä koneita käyt-<br />
töön. Kurssin käytössä on kuusi konetta,<br />
joista yksi pyritään vaihtamaan joka vuosi,<br />
jolloin kalusto ei pääse ikääntymään.<br />
Tampereen ammattiopiston metsäkoneet<br />
ovat erittäin tehokkaassa käytössä,<br />
sillä opetustyö pyörii kahdessa vuorossa.<br />
Ponteva opiskelu pyöräyttää koneiden mittariin<br />
jopa 2000 tuntia vuoden mittaan.<br />
Opiskelijat jaetaan heti kurssin alussa<br />
ryhmiin ja ryhmille annetaan tietyt koneet<br />
käyttöön koko opiskeluajaksi. Melko useinhan<br />
koulutukseen päässeellä on jo aavistus<br />
siitä, minkä merkkisellä koneella hän valmistuttuaan<br />
tulee tekemään työtä. Luon-<br />
nollisesti ennen jakson päättymistä annetaan<br />
tehoperehdytystä niihin merkkeihin,<br />
joita tulevalla työmaalla on.<br />
Erkki Puranen tietää, että aikuiskoulutuksessa<br />
kannattaa hyödyntää opiskelijoiden<br />
elämänkokemusta ja laajaa tietotaitoa<br />
koko ryhmän hyväksi. Vahvan vuorovaikutteisella<br />
opiskelulla saavutetaan kestäviä<br />
tuloksia. Kurssien onnistumisesta kerätään<br />
jatkuvasti palautetta, jotta ohjelmaa<br />
osataan räätälöidä oikeaan suuntaa. Tähän<br />
mennessä kursseista on tullut hyvää palautetta<br />
sekä opiskelijoilta että heidät yrityksensä<br />
leipiin pestanneilta työnantajiltakin.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 31
MeTsäMaailMa<br />
32<br />
hyVIllä mIElIN EtEENPäIN<br />
Savitaipaleen Survajan kylässä metsäkoneyritystä<br />
pyörittävällä Ahti Hirvellä on<br />
takanaan se tavallinen tarina. Reilu 40<br />
vuotta sitten aloitettu koneurakointi maataloustraktorilla<br />
jatkui Pikkunallen ja Lokomon<br />
kautta nykyisiin Ponssen Ergoihin<br />
ja Elkeihin.<br />
Pienenä vitsinä Ahti Hirven pääasiallisesti<br />
ajaman Ponsse Elkin nimi onkin suomennettu<br />
Hirveksi. Joskus tuttujen kanssa<br />
tulee kuulemma vitsailluksi, että kun<br />
Ahti tulee paikalle, alkaa hirvituhoja tulla.<br />
aVaINyrIttäjyyS tuO VaStuuta<br />
Tätä nykyä Hirven yritys on UPM:n<br />
avainyrittäjänä huolehtien Savitaipaleen,<br />
Lemin ja Taipalsaaren leimikoista. Ahti<br />
Hirvi muistelee, kuinka monta ihmistä<br />
ennen vanhaan tarvittiin savotalle. Nyt<br />
yhtiöltä tulee leimikkotiedot katkontaohjeineen<br />
ja mahdollisine erityssuojelua<br />
tarvitsevine luontokohteineen suoraan<br />
tietokoneelle. Tämän jälkeen kokonaisvastuu<br />
siirtyy yritykselle ja ennen kaikkea<br />
hakkuutyötä tekevälle harvesterin kuljettajalle.<br />
Tänä päivänä koneyrittäjä on tärkeässä<br />
osassa metsänomistajan ja puuta ostavan<br />
yhtiön välissä. Ahti Hirven mukaan molempien<br />
osapuolten etu on otettava huomioon<br />
hakkuutyötä tehtäessä. Siistiksi<br />
jäänyt metsä runsaalla arvopuun määrällä<br />
on metsänomistajan etu. Yhtiö puolestaan<br />
antaa arvoa haluamiensa puutavaralajien<br />
mahdollisimman hyvään saantoon.<br />
Yhtiöt lähettävät yrittäjälle jokaisesta leimikosta<br />
palautteen yrittäjälle. Hirven mukaan<br />
tämä on erittäin hyvä asia, sillä raportista<br />
näkee, ollaanko etenemässä oikeaan<br />
suuntaan. Jatkuvalla palautteella yrittäjä<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
voi tarvittaessa tehdä pientä hienosäätöä<br />
jatkuvan parantamisen hengessä.<br />
”Siinä se on koko metsäkoneyrittämisen<br />
ydin, että osaa katsoa kummankin osapuolen<br />
etua. Avoimin kortein pelattaessa<br />
ja asioista rehdisti keskusteltaessa isompia<br />
ongelmia ei pääse edes syntymään. Koko<br />
korjuutyössä mukana olevan porukan on<br />
ymmärrettävä kokonaisuus ja puhallettava<br />
yhteen hiileen”, sanoo Ahti Hirvi.<br />
jatKuVaa muutOSta<br />
Moton tuleminen metsään oli aikanaan<br />
iso asia. Ahti muistelee, kuinka aikanaan<br />
mietittiin, milloin motot ottavat 20 prosentin<br />
siivun hakkuista. Kehitys oli tosi<br />
nopeaa, eikä tänä päivänä metsureilla ei<br />
ole enää kuin erikoisimmat paikat hakattavana.<br />
Toinen nopea ja aikanaan keskustelua<br />
herättänyt asia oli mittalaitteiden<br />
yleistyminen.<br />
”Jotkut epäilivät mittalaitteiden toimivuutta,<br />
me otimme puun myyjät mukaan<br />
katsomaan kuinka mittaus tapahtuu. Kun<br />
tarkistusmittasimme samat puut käsipelillä,<br />
epäilykset hälvenivät varsin pian.<br />
Tässäkin asiassa avoin keskustelu ja yhteistyö<br />
kantoi hyvää hedelmää”, muistelee<br />
Ahti Hirvi.<br />
Hirvi ei ole törmännyt koko yrittäjäuransa<br />
aikana kuskipulaan. Osaavia ja sitoutuneita<br />
kuljettajia on löytynyt. Yhdessä<br />
vuorossa tehtävä työ on työaikojen kannalta<br />
inhimillistä ja lisäksi yritys on kyennyt<br />
tarjoamaan ympärivuotista työtä. Energiapuun<br />
korjuuta harvennusmetsistä, hakkuutähteiden<br />
keräilyä sekä vesistöpuun<br />
korjuu tasoittavat työmäärää paremmin<br />
koko vuoden ajalle. Alan opiskelijoitakin<br />
on silloin tällöin ollut harjoittelemassa<br />
alaa, mutta Ahti Hirven mukaan koulussa<br />
olevan nuorukaisen opettaminen metsäkonekuskiksi<br />
on useimmissa tapauksissa<br />
liian kallista yrittäjälle.<br />
hyVIN huOllEtut KONEEt KEStäVät<br />
Hirven yrityksessä koneita vaihdetaan tavallaan<br />
kahdessa aallossa. Muutamaa uudempaa<br />
konetta ei päästetä kuin 3 – 4 vuotta<br />
vanhaksi ennen kuin vaihdetaan. Muutamaa,<br />
vähemmälle ajolle jäävää vanhempaa<br />
konetta pidetään hyvässä kunnossa<br />
ikään kuin hieman reservissä. Öljynvaihdot<br />
ja muut pienemmät huollot tehdään<br />
itse, mutta isommissa operaatiossa kone<br />
viedään lavetilla asiantuntevaan huoltoon<br />
Mikkeliin.<br />
Kolme vuotta sitten Ahti hankki<br />
Ponssen keltavihreän S15-mallin. Syynä<br />
1980-luvun loppupuolella valmistuneen<br />
ja jo yli 61.000 tuntia ajetun koneen hankintaan<br />
oli suolle hakatut puut. Kukaan<br />
ei uskaltanut lähetä niitä ajamaan, eivät<br />
edes maataloustraktorilla urakoivat. Ahti<br />
osti keltavihreän ja ajoi puut pois. Kevyt ja<br />
tehokas kone oli omiaan pehmeälle suolle.<br />
Tämän jälkeen paljon nähnyt kone ”käyttöentistettiin”.<br />
Viime kesänä S15:lla oli yksi<br />
keikka, kun suohon uponnut raskaampi<br />
kone piti käydä nyppäämässä pois.<br />
”Minä en kaipaa metsäkoneisiin mitään<br />
mullistavia keksintöjä ja innovaatioita,<br />
sillä nykypäivän koneet ovat varsin<br />
hyviä ja luotettavia. Kun valmistaja kehittää<br />
koneitaan määrätietoisen rauhallisesti,<br />
yrittäjälläkin on turvallisempi olo. Varaosapuolen<br />
ja huollon on luonnollisesti<br />
pelattava, jotta työt metsässä jatkuisivat<br />
mahdollisimman lyhyillä seisokeilla”, lopettaa<br />
Ahti Hirvi.
OSaajIa tarVItaaN aINa<br />
”Metsäkonealaa vaivaa kokemukseni mukaan jatkuva pula<br />
ammattitaitoisista kuljettajista, nimenomaan sellaisista, jotka<br />
ovat aidosti sitoutuneet työhönsä. Ammattilaisia meillä kyllä<br />
on, mutta kaivosalan, maanrakennuspuolen ja kuljetusalan<br />
paremmat palkat luonnollisesti houkuttavat”, miettii reilun<br />
15 vuotta yli-iiläisen Metsä Aalto Oy:n vetovastuussa ollut<br />
Teemu Aalto.<br />
Aallon mukaan olisi kohtuullista, että suuren<br />
vastuun työssään kantaville motokuskeille<br />
pystyttäisiin maksamaan kilpailukykyistä,<br />
nykyistä paremmin työn vaativuutta<br />
ja vastuullisuutta korostavaa palkkaa. Kutsumus<br />
on luonnollisesti mainio asia ammatinvalinnassa,<br />
mutta palkkauksellakin<br />
on koko lailla tärkeä rooli työviihtyvyydessä<br />
ja sitoutumisessa. Koneet ovat Teemun<br />
käsityksen mukaan niin mukavia ja ergonomisia,<br />
että alan vetovoimaa pitää kyetä<br />
lisäämään muilla konsteilla.<br />
Oulun alueella pääasiassa Stora Ensolle<br />
laajavastuullisena yrittäjänä kahdella ketjulla<br />
puuta hakkaava ja ajava Kone Aalto Oy<br />
on mukana useamman yrityksen muodostamassa<br />
Harvest Logistic Oy:ssä. Keväällä<br />
<strong>2011</strong> vuoden ikään ehtinyt yhteistoimintayhtiö<br />
on saanut sekä puutavarayhtiöiltä<br />
muKaVa VahINKO<br />
Reilun 20 vuotta leipänsä metsäkoneen<br />
ajamisella saanut kauhavalainen Pauli Pöllänen<br />
kertoo ajautuneensa alalle hieman<br />
sattumalta. Kaivurikurssilla ollessaan miehelle<br />
tarjottiin ajokoneen kuljettajan pestiä.<br />
”Hieman sattumalta tosiaan aloitin<br />
metsäkoneen ajamisen vuonna 1989. Mutta<br />
armeijan jälkeen en enää ihmeemmin<br />
miettinyt, kun palasin metsien miesten<br />
ja koneiden maailmaan”, muistelee Pauli<br />
Pöllänen.<br />
Mies kertoo olleensa kiinnostunut koneista<br />
ihan pikkupojasta alkaen. Pauli Pöllänen<br />
on yksi viidestätoista JP Metsäkoneurakointi<br />
Oy:n ammattilaisesta. Osayrittäjät<br />
mukaan lukien tämä Etelä-Pohjanmaan<br />
johtava puunkorjuuyritys tekee työtä yli 30<br />
työkoneella.<br />
Vuonna 1997 Pauli siirtyi ajokoneen ohjaamosta<br />
hakkuukoneen puikkoihin. Siitä<br />
asti aukkoa ja harvennusta on tehty Etelä-<br />
Pohjanmaan metsissä. Harvesterit tekevät<br />
puuta noin 30.000 motin vuositahdilla.<br />
Tuntejakin kertyy ihan kohtuullista tahtia,<br />
sillä Paulin käytössä olevaan vuoden 2007<br />
että mukana olevilta yrittäjiltä pelkästään<br />
positiivista palautetta.<br />
”Omassa päässä pyörinyt idea on kokenut<br />
usein pontevan jalostumisen, kun sitä<br />
on puitu porukalla Harvest Logistic Oy:n<br />
hallituksen kokouksessa. Useampi pää<br />
pystyy ajattelemaan kehityskohteita ja ideoimaan<br />
huomattavasti monipuolisemmin,<br />
mihin itse pystyy”, toteaa Teemu Aalto tyytyväisenä.<br />
Teemun metsäura ei ollut mikään sattuma.<br />
Hänen isänsä Pentti perusti yrityksen<br />
jo vuonna 1965. Alkuun yritys parkkasi<br />
pöllejä sellu- ja paperitehtaille. Ensimmäinen<br />
metsäkone hankittiin 1970-luvun<br />
alkupuolella. Motokauteen yritys siirtyi<br />
vuonna 1992. Teemun ottaessa vetovastuun<br />
1990-luvun puolivälissä yhtiömuoto muu-<br />
mallin Ponsse Beaveriin on tullut jo 8500<br />
käyttötuntia.<br />
”Eihän nämä metsät niin järeitä ole<br />
kuin Itä-Suomessa, mutta silloin tällöin<br />
olen saanut kellistää jopa 2700-litraisenkin<br />
puun. Kyllähän tällä alueella suojelunauha<br />
puun ympärille viritettäisiin, jos puun litrat<br />
paljon yli 3000 menisivät”, naureskelee<br />
Pauli Pöllänen.<br />
Hakkuista reilusti yli puolet on harvennuksia<br />
ja erityisesti joukkokäsittely, eli<br />
energiakouralla tehtävä harvennus, on lisääntynyt<br />
tuntuvasti viime vuosina. Pietarsaaren<br />
voimala on yksi tärkeimmistä energiapuun<br />
osoitteista.<br />
Kun hakkuukoneen kuljettajan työn hyviä<br />
puolia kysytään, Pauli vastaa miettimättä<br />
itsenäisyyden olevan yksi tärkeimmistä<br />
työviihtyvyyttä lisäävistä asioista. Hakkuutyön<br />
aikana kuljettajan on jatkuvasti tehtävä<br />
itsenäisiä ratkaisuja, joiden onnistumista<br />
seuraavat sekä metsänomistaja että<br />
puuta ostavan yrityksen edustaja. Paulin<br />
mukaan ammattitaitoisesti tehty hyvä työjälki<br />
on toistaiseksi riittänyt, eikä kuljettaja<br />
MeTsäMaailMa<br />
tettiin avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi, jolloin<br />
myös nykyinen nimi otettiin käyttöön.<br />
Metsä Aallon savotat ovat noin 90<br />
prosenttisesti harvennusleimikoita. Vuoden<br />
mittaan puuta saadaan pinoon noin<br />
60.000 kiintokuution vauhtia. Arvokkaat<br />
koneet vuolevat vihreää kultaa pääsääntöisesti<br />
kahdessa vuorossa.<br />
”Tekniikan kehittyminen metsäkoneissa<br />
on yksi vakavasti otettava asia. Kursseilla<br />
ja koulutuksissa on oltava mukana, jotta<br />
koneista saisi kaiken hyödyn irti. Aktiivisella<br />
asenteella asioihin perehdyttäessä<br />
ne jäävät myös korvien väliin”, muistuttaa<br />
Teemu Aalto.<br />
Koneiden pienemmät huollot hoidetaan<br />
itse, mutta takuuhuollot ja mahdolliset<br />
remontit on Pudasjärvellä toimivan<br />
sopimushuoltajan heiniä. Koneiden vaihto<br />
tulee eteen, kun käyttötunteja on 10-15 000<br />
välissä. Tämä tarkoittaa sitä, että Metsä Aallon<br />
käytössä harvoin on yli viisi vuotta vanhoja<br />
koneita.<br />
”Tilanne metsäkoneyrittäjän silmin<br />
näyttää valoisalle. Työmaita on riittänyt<br />
mukavasti, yhteistyö toimii joka suuntaan.<br />
Toiminnan kehittämisessä on vallalla rakentavan<br />
tuntuinen yhteispelin henki”,<br />
kertoo 36-vuotias Teemu Aalto.<br />
sen kummemmin ajattele rooliaan ostajan<br />
ja myyjän välissä.<br />
Vaikka yrityksen koneet hakkaavat<br />
pääsääntöisesti kahdessa vuorossa, Pauli<br />
Pöllänen ei koe sitä mitenkään erityisen<br />
raskaana. Aamuvuoro alkaa kuudelta<br />
ja iltavuoro päättyy puolenyön hujakoilla.<br />
Onneksi vuoroja on mahdollista sovitella<br />
kuskien kesken, jolloin vuorotyön haittoja<br />
saa pienennetyksi.<br />
Paulin mukaan työ metsäkoneen ohjaamossa<br />
on paras kouluttaja ja ammattitaidon<br />
kartuttaja. Luonnollisesti uusien koneiden<br />
kohdalla tarvitaan aina syvällisempää<br />
perehdyttämistä. Tämän koulutuksen<br />
on yritys yhdessä konevalmistajan kanssa<br />
huolehtinut mallikkaasti.<br />
”Tämä on mukava ja haasteellinen ammatti,<br />
ei siinä mitään. Mutta joskus tutuu,<br />
että metsäkonekoulutusta tarjoavat tahot<br />
jotenkin hehkuttavat hieman liikaa alan<br />
ihanuutta. Se saattaa johtaa etenkin nuoren<br />
opiskelijan kohdalla pettymykseen”,<br />
pohtii Pauli Pöllänen.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 33
MeTsäMaailMa<br />
34<br />
haNNuN PItKä PINO<br />
Jämsänkoskella asuva Hannu Jokiperä on ajanut puuta<br />
metsästä jo reilun 36 vuoden ajan. Työnantajakin on pysynyt<br />
samana kaikki vuodet, joten ammatinvalinta on osunut<br />
kohdalleen eikä työtä antanutta Metsäkonepalveluakaan<br />
kohtaan liene suurempia tyytymättömyyden aiheita.<br />
Hannun ammatinvalintaan vaikutti voimallisesti<br />
metsäkoulun käynyt isoveli.<br />
Hän houkutteli parkanolaisessa tehtaassa<br />
kolmivuorotyössä olleen miehen metsään.<br />
Ajokone on ollut Hannun työpaikka alusta<br />
alkaen. Hakkuukoneiden tehdessä tuloaan<br />
metsiin, mies päätti ettei koskaan sekaannu<br />
moisiin usein rikki meneviin koneisiin.<br />
”Kyllähän ne harvesterikuskit olivat silloin<br />
alkuaikoina melkoisen hermopaineen<br />
alla. Seurailin sitä korjailujen ja kokeilujen<br />
kehää ja päätin pysyä ajopuolella”, muistelee<br />
Hannu Jokiperä ja lisää, että nykyajan<br />
harvesterit ovat ihan eri maata varmatoimisuudessaan<br />
ja luotettavuudessaan.<br />
Hannu kertoo olevansa tyytyväinen siihen,<br />
että yhtiö ajattaa vain yhdessä vuorossa.<br />
Nimikkokone pysyy huippukunnossa,<br />
kun sitä käskee aina sama mies. Noin kymmenen<br />
tunnin työpäivän aikana puuta tulee<br />
pinoon mukavasti, sillä seisokkeja ei ole<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
ihmeemmin ollut. Hannu kertoo ajaneensa<br />
nykyisellä Elkilläkin jo 10.000 tuntia ilman<br />
minkäänlaista remonttia, edes rengastöihin<br />
ei ole tarvinnut ryhtyä.<br />
Koneen kestäminen ja työsaavutus riippuvat<br />
rauhallisesta ammattitaidosta. Aina<br />
silloin tällöin Hannu on tavannut nuoren<br />
innokkaan kuskin, jonka käsittelyssä kuormaajakin<br />
näyttää suorastaan lentävän. Jonkinlainen<br />
ennätystehtailu taitaa miehillä<br />
siintää mielessä. Mutta liian ripeä työtahti<br />
kostautuu helposti ylimääräisinä korjaavien<br />
liikkeiden tekemisenä ja remontteina.<br />
Hannu Jokiperän työpäivälleen asettama<br />
tavoite ei ole tietty mottimäärä eikä tietty<br />
tuntimäärä, vaan se, että kone pysyy ehyenä<br />
ja jatkuvasti liikkeessä.<br />
”Kun työn teosta saa karsituksi kaiken<br />
ylimääräisen pois, niin silloin työsaavutus<br />
on mallillaan. Vai olenkohan minä sen verran<br />
laiska, että en viitsi tehdä turhia liikkuja,<br />
kaatoja, upotuksia, remonteista puhumattakaan”,<br />
pohtii Hannu Jokiperä naureskellen.<br />
Yksinäisyys on se, mitä Hannu pitää konekuskin<br />
työn ainoana varjopuolena. Radion<br />
ohjelmatarjonta on tullut melkoisen<br />
selväksi vuosikymmenten saatossa. Leikillisesti<br />
Hannu on miettinyt ohjelmakriitikon<br />
uraakin, sillä se hoituisi näppärästi<br />
handsfreen välityksellä työn lomassa.<br />
Nuorille kuskeille Hannu antaa sen neuvon,<br />
että kannattaa edetä maltilla eteenpäin,<br />
vaikka alkuun työ ei niin antoisaa olisikaan.<br />
Metsäkoneala ei nimittäin avaudu ihan hetkessä.<br />
Vaikka ammattiosaaminen olisi hyvä,<br />
henkinen puolikin vaatii oman kasvuaikansa.<br />
Hannulla itsellään meni useampi vuosi<br />
aprikoidessa jatkaako vai siirtyäkö muihin<br />
töihin, ennen kuin metsäala tuntui omalle.<br />
Liian nopeat johtopäätökset harvoin johtavat<br />
suotuisaan lopputulokseen.<br />
Hannu Jokiperän mielipiteiden kanssa<br />
on helppo olla samaa mieltä, sillä 36 vuoden<br />
aikana ajokoneella on tullut tehdyksi<br />
työtä yli 80.000 tuntia. Puutakin on saatu<br />
talteen mittava pino. Keskimäärin työpäivän<br />
aikana siirtyy parisataa mottia tien<br />
varteen. Kun miehen työpäivien määrä vuodessa<br />
liikkuu lähempänä 250:tä, on puuta<br />
tullut siirretyksi jo 1,8 miljoonaa mottia.
KarttulaN mEtSätyö Oy:<br />
yhdESSä EtEENPäIN<br />
Kaksikymmentä vuotta sitten perustettu Karttulan<br />
Metsätyö Oy on vakiinnuttanut paikkansa Kuopion<br />
lähiympäristössä tapahtuvassa puunkorjuussa.<br />
Metsäliitolle ja Harvestialle puuta korjaava yritys työllistää<br />
myös alueen muita yrittäjiä.<br />
Yrityksen omistavat Ari Moilanen, hänen<br />
äitinsä Anna-Liisa Moilanen, Hannu Liikanen<br />
ja Esa Jauhiainen. Yrityksen perustaja<br />
Ari Moilanen kertoo, että seitsemän harvesterin,<br />
neljän kuormatraktorin lisäksi<br />
työssä on mukana kuusi osayrittäjää, joiden<br />
yhteenlaskettu puunkorjuumäärä oli<br />
viime vuonna noin 200.000 kuutiometriä.<br />
Vaihtelut hakkuumäärissä ovat voimakkaita,<br />
sillä parhaimpina vuosina on päästy<br />
kaksinkertaiseen hakkuumäärään.<br />
lEImIKOt muuttuVat<br />
Päätehakkuuleimikoissa kuutioita kertyy<br />
ripeästi, ja vastaavasti harvennuksia tehtäessä<br />
runkoja käsitellään paljon, mutta kuutiomäärä<br />
jää alhaiseksi. Myös leimikkojen<br />
koko on pienentynyt tuntuvasti viimeisten<br />
vuosien aikana. Ennen pinta-alaverotuksen<br />
loppumista leimikon keskikoko oli<br />
helposti 500 motin hujakoilla. Viime vuoden<br />
keskimääräinen työmaa oli suunnilleen<br />
puolet tästä. Ari, Esa ja Hannu muistelevat,<br />
että hieman ennen verotusjärjestelmän<br />
muutosta suurin leimikko oli 10.000<br />
kuution paikkeille. Viime vuoden ennätys<br />
oli 1.200 kuution työmaa.<br />
Miehet harmittelevat leimikoiden pienentymistä,<br />
sillä se johtaa väistämättä<br />
puunkorjuun hankaloitumiseen. Arvokkaat<br />
metsäkoneet ovat entistä enemmän<br />
siirtolavetin päällä menossa kohteesta toiseen.<br />
Syitä tähän epäsuotuisaan kehitykseen<br />
on monia, mutta perinnönjaoissa tapahtuva<br />
metsien pirstaloituminen on yksi<br />
niistä. Yksi mahdollisuus leimikkojen<br />
kasvattamisessa voisivat olla yhteismetsät.<br />
Kokemukset suomalaisista yhteismetsistä<br />
ovat kaikkien kokemusten mukaan voittopuolisen<br />
myönteisiä.<br />
PuuN KOrjuuta<br />
Karttulan Metsätyön osakkaat korostavat<br />
keskittyvänsä nimenomaan puunkorjuuseen.<br />
Huoltosopimuksella olevat koneet<br />
eivät aiheuta huolto- tai ylläpito-ongelmia<br />
yrittäjille. Tällä menetelmällä sekä huoltoyrittäjä<br />
että puunkorjuun ammattilaiset<br />
voivat keskittyä parhaiten hallitsemaansa<br />
alueeseen. Hyvän yhteistyön ansiosta yrityksen<br />
tukikohta Kuopion etelälaidalla on<br />
kohtalaisen vaatimaton.<br />
Yrityksellä on kokemusta myös ulkomailla<br />
työskentelystä. Ruotsin myrskytu-<br />
karttulan metsätyön miehillä on näkemystä<br />
ja kokemusta puunkorjuuseen.<br />
Vas. Esa jauhiainen, Hannu liikanen ja<br />
ari moilanen.<br />
hojen raivaamisessa vuonna 2007 vierähti<br />
kolme kuukautta. Kysyntää lahden taakse<br />
olisi, mutta kahdessa maassa toimiminen<br />
on melko lailla hankalaa. Jatkossakin yritys<br />
pysyttelee vajaan sadan kilometrin säteellä<br />
Kuopiosta.<br />
Yrittäjät kertovat suomalaisen metsäsektorin<br />
kehittyneen oikeaan suuntaan.<br />
Metsän koko tuotolle risuista ja kannoista<br />
aina järeimpiin tukkeihin asti on löytynyt<br />
oikea osoite. Metsän kokonaisvaltainen<br />
hyödyntäminen kestävällä tavalla ilahduttaa<br />
Einarin palkinnon saaneita yrittäjiä.<br />
Myös energiapuun korjuu harvennusleimikoista<br />
on lisääntynyt voimakkaasti.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> Kuopiossa toimintansa aloittava<br />
biomassaa ja haketta käyttävä voimala<br />
tulee moninkertaistamaan nykyisin korjuuseen<br />
saatavan hakemäärän. Energiapuun<br />
korjuu on haastava laji, jota pitää kehittää<br />
koko ajan. Ponssen Dual on osoittautunut<br />
yrityksessä näppärän tehokkaaksi<br />
koneeksi, jolla hoituu kaato ja ajo.<br />
aSENNE ratKaISEE<br />
MeTsäMaailMa<br />
Ari, Hannu ja Esa eivät ole vähään aikaan<br />
kärsineet kuljettajien puutteesta. Alueen<br />
oppilaitoksista tulee uusia kuljettajia, joista<br />
on kehittynyt varsin nopeasti ammattilaisia.<br />
Yrittäjien mukaan tuoreen kuskin<br />
kehittymisessä asenne on erittäin tärkeä.<br />
Innostuneen asiallinen kuski kehittyy nopeasti<br />
nykykoneiden vaatimalle osaamistasolle.<br />
Oppilaitosten olisi kuitenkin entistä<br />
enemmän annettava nimenomaan käytännön<br />
hakkuu- ja ajomahdollisuuksia<br />
opiskelijoille. Pelkästään alueen yrittäjien<br />
antamien harjoittelupaikkojen varaan<br />
jättäytyminen ei ole hyvä ratkaisu. Myös<br />
opettajien käytännön taidoissa olisi osittain<br />
parantamisen varaa, sillä koneet kehittyvät<br />
koko ajan. Simulaattorikoulutus<br />
on varmasti ihan paikallaan, mutta siinä<br />
tehtyjä virheitä ei tarvitse selitellä kenellekään.<br />
Oikeassa leimikossa tehdyt virheet<br />
näkyvät pitkään ja metsänomistajalta tulee<br />
palautetta tehdyistä kömmähdyksistä.<br />
Metsäkoneyrityksen johtaminen tänä<br />
päivänä vaatii todellista moniosaamista.<br />
Nimenomaan liikkeenjohdollinen osaaminen<br />
on noussut kovaan kurssiin, sillä koneyrittäjän<br />
on osattava laskea mitä kannattaa<br />
tehdä ja mitä ei. Karttulan Metsätyön<br />
kolmen miehen yhteistyöllä saavutetaan<br />
yrityksen kehittämiseen siinä tarvittavaa<br />
näkemystä, kokemusta ja synergiaa.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 35
MeTsäMaailMa<br />
36<br />
aaTTo silvenToinen:<br />
hIljaa hyVä tulEE<br />
Punkaharjun Särkilahden kylässä varttunut Aatto Silventoinen lähti 1960-luvun<br />
lopulla Super Majorilla ja Nuffieldilla talviseen puutavaran metsäajoon ja kesäiseen<br />
paperipuun kuorintaan. Nuorukaisen mielessä tuolloin tuskin pyöri parikymmentä<br />
henkeä työllistävä metsäalan täyden palvelun yrityksen luominen ja johtaminen.<br />
Tänä päivänä Aatto Silventoisen perustamassa<br />
yrityksessä on seitsemän metsäkonetta,<br />
neljä puutavara-autoa ja kesäisin Saimaan<br />
aaltoja halkova hinaaja. Vastuu yhtiön<br />
pyörittämisestä on jo siirretty vävylle,<br />
Kimmo Honkaselle. Parhaimpina vuosina<br />
puuta on kaadettu ja kuljetettu 440.000<br />
kuution verran alueen tehtaille. Tässä puumäärässä<br />
on mukana omien koneiden lisäksi<br />
toinen mokoma Silventoisen työllistämiä<br />
alueen muita urakoitsijoita.<br />
harKItut INVEStOINNIt<br />
Valmetin Terran, Volvon Pikku-Nallen ja<br />
Kockumin kautta Aatto Silventoinen päätyi<br />
vuonna 1985 ensimmäiseen Ponssen<br />
koneeseen.<br />
”Me puunasimme ja fiksasimme vaihtokonettamme<br />
todella huolella, sillä Vidgrénin<br />
Einari oli tulossa tekemään kauppoja<br />
uudesta metsäkoneesta. Mutta paikalle<br />
saavuttuaan Einari vaan vilkaisi tuvan ikkunasta<br />
pihalla seisovaa konetta ja löi kaupat<br />
lukkoon”, muistelee Aatto Silventoinen<br />
ensimmäistä Ponsse-kauppaansa.<br />
Jatkossa yritykseen on ostettu noin 25<br />
uutta metsäkonetta, mutta useimmat kaupat<br />
on kilpailutettu, jotta pysyttäisiin selvillä<br />
alan tarjonnasta ja kustannus-hyötysuhteesta.<br />
Yritystä on kasvatettu koko ajan,<br />
mutta harkitusti. Tätä nykyä tutkimuksen<br />
ja mietinnän alla on energiapuun korjuun<br />
mahdollisimman kustannustehokas korjuu.<br />
Kokeiluja muutamalla koneella on jo<br />
tehty, ja Kaukaan lämpövoimalan vaatima<br />
hakemäärä vaatii onnistuneiden ratkaisujen<br />
löytämistä varsin pian.<br />
Metsäkonetekniikan kehittyminen on<br />
Aatto Silventoiselle tuttua. Siirtyminen<br />
maataloustraktorin vanerikopista ensimmäisen<br />
lasi-ikkunoilla ja lämmityslaitteella<br />
varustettuun koneeseen Aatto muistelee<br />
olleen eräänlainen harppaus käyttäjämukavuudessa.<br />
Mitään suurta harppausta<br />
alalla ei ole tapahtunut, vaan kehitys on<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
ollut paremminkin jatkuvaa pienten asioiden<br />
korjaamista ja parantamista.<br />
Varsinaisen metsäkoneiden kehityksen<br />
Aatto näkee edelleen jatkuvaksi yhteiseksi<br />
kehitystyöksi. Mittalaitetekniikan ja ylipäänsä<br />
tietotekniikan mukaantulo metsäkoneisiin<br />
oli yhteistyöllä tehtyjen erehtymisten<br />
ja onnistumisten kautta saavutettu<br />
erinomainen lopputulos.<br />
ParEmmat KONEEt<br />
”Jos 1970-luvulla joku olisi ajatellut käyttävänsä<br />
metsäkonetta ilman peruskunnostusta<br />
reilun 15.000 tunnin pintaan, moni<br />
olisi ihmetellyt asiaa. Tänä päivänä hyvin<br />
huollettu ja ammattikuskilla ollut metsäkone<br />
kestää ongelmitta 15.000 käyttötuntia”,<br />
kiittelee Aatto koneiden kehitystä.<br />
Silventoisen yrityksessä koneiden vaihtoiän<br />
alaraja on juuri 15.000 käyttötuntia,<br />
jonka jälkeen aletaan miettiä mahdollista<br />
koneen vaihtoa. Vaihtoon menneet koneet<br />
ovat päivitettynä löytäneet lähes poikkeuksetta<br />
uuden käyttäjän täysverisestä urakoinnista.<br />
Aatto Silventoinen korostaa hyvän huollon<br />
merkitystä menestyksekkäässä koneurakoinnissa.<br />
Nykykoneita on huollettava<br />
entistäkin tarkemmin, ja puhtaudesta on<br />
pidettävä erityistä huolta, sillä lisääntynyt<br />
elektroniikkaa ja sähköventtiilit eivät siedä<br />
laiminlyöntejä eivätkä epäpuhtauksia.<br />
”Kun hyvin huolletun koneen ohjaamossa<br />
on ammattilainen kuski, todennäköisyys<br />
huolettomaan työntekoon lisääntyy<br />
ratkaisevasti”, tietää Aatto.<br />
Yritys huoltaa koneensa melko pitkälle<br />
omatoimisesti, mutta lähellä Punkasalmella<br />
on Ponssen valtuuttama huolto. Syitä konevalintaansa<br />
Aatto Silventoinen ei osaa<br />
yksilöidä, sillä metsäkoneen valinnassa<br />
nimenomaan kokonaisuus on ratkaisevan<br />
tärkeää. Kaiken on toimittava sutjakasti<br />
myynnistä huoltoon ja aina uuteen konekauppaan<br />
saakka.<br />
mIElENKIINtOISta työtä<br />
Pisimpään Silventoisen yrityksessä metsäkonetta<br />
ajaneet miehet ovat olleet talossa<br />
jo yli 40 vuotta. Työntekijöiden vaihtuvuus<br />
on erittäin vähäistä, mistä Aatto Silventoinen<br />
on tyytyväinen. Työ osaavien ammattilaisten<br />
kanssa sujuu, ja monet asiat saadaan<br />
ratkaistuksi ennen kuin niistä pääsee<br />
tulemaan ongelmia.<br />
Oppilaitokset tarjoavat mielellään harjoittelijoita<br />
myös Silventoisen yritykselle.<br />
Opiskelijan perehdyttäminen vaativan koneen<br />
käyttöön sitoo kuitenkin yrityksen<br />
ammattilaisten resursseja melkoisesti. Jos<br />
vastavalmistuneet metsäkoneen kuljettajat<br />
sitoutuisivat työskentelemään yrityksessä,<br />
harjoittelupaikkojen saaminen varmasti<br />
helpottuisi. Koulujen ja yritysten välille<br />
olisi saatava nykyistä kattavampi sopimus<br />
toiminnan vastavuoroisuudesta.<br />
Silventoisen yritys on kouluttanut myös<br />
itse kuskeja alusta alkaen. Nämä opin ja<br />
ammatin saaneet ovat sitoutuneet tekemään<br />
työtä yhtiölle koulutustaan vastaan.<br />
Tämä molempia osapuolia hyödyttävä järjestelmä<br />
on Aatto Silventoisen mukaan<br />
kestävä menetelmä varautua tulevaisuuteen.<br />
SuOtuISaa KEhItyStä<br />
Nykyistä puukauppaa Aatto pitää hyvänä<br />
verrattuna aikaisempien vuosien menetelmään.<br />
Vielä 1980-luvulla tehtaille saatettiin<br />
ajaa jopa kaksi vuotta vanhoja varastoja.<br />
Tämä systeemi aiheutti voimakasta<br />
vaihtelua niin hakkuissa kuin tarjonnassakin,<br />
mikä rassasi sekä urakoitsijoita että<br />
metsänomistajia.<br />
Silventoisen mukaan puukauppa on<br />
edelleenkin hieman liian syyspainotteis-
Tuula ja aatto silventoinen tietävät, mitä puunkorjuu on vaihtelevassa järvi-suomen maastossa.<br />
ta. Ympärivuotisesta ja tasaisesta kaupankäynnistä<br />
hyötyisivät pitkällä tähtäimellä<br />
kaikki toimijat metsänomistajaa, urakoitsijaa<br />
ja jalostajaa myöten.<br />
Koko toiminta-aikansa UPM:lle puunkorjuuta<br />
tehnyt Silventoinen tekee puunkorjuun<br />
kokonaistoimituksena. Tämä tarkoittaa,<br />
että yritys saa UPM:ltä tiedot hakattavista<br />
leimikoista ja viikoittain tarkennetun<br />
tarpeen puutavaralajeista. Urakoitsijan<br />
ammattitaidon varaan jää parhaan<br />
mahdollisen logistiikan luominen käytössä<br />
olevien leimikkojen ja tehtaiden tarvitsemien<br />
puutavaralajien määrän välillä.<br />
Tehtaalla on oltava sopiva määrä haluttua<br />
puutavaraa sopivalla hetkellä. Välillä Aatosta<br />
tuntuu, että puutavaran suurin varasto<br />
on kumipyörien päällä.<br />
Aaton kaupat Einarin kanssa eivät ole<br />
rajoittuneet pelkkiin koneisiin. 1990-luvun<br />
alussa vieremäläinen kantava tamma<br />
saapui punkaharjulaistalliin. Ja siitä se<br />
MeTsäMaailMa<br />
alkoi Silventoisten hevosharrastus. Tätä<br />
nykyä tallissa on kymmenkunta hevosta,<br />
joista valtaosa on lämminverisiä ravureita.<br />
Mukaan mahtuu jälkipolvien vastuulla oleva<br />
suomenhevosratsu ja vielä nuoremman<br />
polven poni. Aatto tunnustaa hevosten oleva<br />
oikeastaan ainut hänen harrastus. Jonkun<br />
verran tulee myös veneiltyä ihan hupimielessä.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 37
savoTan sankaRiT<br />
38<br />
tOuKOKuuN tOSItEStI<br />
Aurinko paistaa sateen jälkeen ja päivä on mitä kaunein, kun käymme tapaamassa SAC:n<br />
Viksjö-ryhmää. Ryhmä on tekemässä päätehakkuuta uudella <strong>PONSSE</strong> Ergo -harvesterilla ja<br />
Buffalo-kuormatraktorilla Skälsjön-järven pohjoispuolella lähellä Ljustorpin kylää.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong>
savoTan sankaRiT<br />
Yöllisen runsaan lumensekaisen sateen jälkeen metsäautotie on liukas<br />
ja iljanteinen, joten on ajettava kieli keskellä suuta.<br />
”Tie on liukas ja sohjoinen. Tien pohja on hieman jäässä, mutta<br />
maa ei vielä roudi. Näin voi käydä kauden alussa”, sanoo Emil Flordal,<br />
joka ajaa tänään aamuvuorossa kuormatraktoria. Ryhmä alkoi ajaa<br />
Ponssen koneilla toukokuussa 2008.<br />
”Me teemme sekä harvennus- että päätehakkuita. Ponssen metsäkoneet<br />
ovat ulkomitoiltaan melko pieniä, mutta niissä on tehokas<br />
moottori ja niiden kapasiteetti on suuri”, sanoo Emil.<br />
uuSI KOKEmuS<br />
Kukaan porukasta ei ollut ennen ajanut Ponssen konetta, mutta jokainen<br />
halusi testata uusia metsäkoneita, koska ne kuuleman mukaan<br />
ovat varmatoimisia ja kapasiteetiltaan tehokkaita.<br />
”Vaikka on ehkä aikaista sanoa, koska uusien koneiden ei pitäisikään<br />
reistailla, vaikuttaa siltä, että huhut pitävät paikkansa. Viihdymme<br />
hyvin ja olemme konevalinnasta iloisia”, sanoo harvesterikuljettajana<br />
toimiva Nils-Göran Viklund. Filosofi Descartes tunnetaan<br />
sanonnastaan ”Cogito, ergo sum”, joka suomeksi tarkoittaa ”Ajattelen,<br />
siis olen”.<br />
”Jos Ponssen perustaja Einari Vidgrén nimesi ensimmäisen koneen<br />
viisaan koiran mukaan, juontaako nimi Ergo juurensa koneen<br />
nopeasta, älykkäästä ja tehokkaasta tietojärjestelmästä. Uusien valikkojen<br />
oppiminen oli suhteellisen helppoa ja nyt niitä käyttää jo sujuvasti”,<br />
kertoo Nils-Göran, jonka työn tehokkuus on kasvanut. Vaikka<br />
pääosin kaikki on ollut myönteistä ensimmäisen kauden aikana,<br />
yksi muutos kuitenkin tehtiin sen jälkeen, kun uudet koneet tulivat<br />
toukokuussa.<br />
ENEmmäN ValOja<br />
”En pitänyt näkyvyyttä riittävänä, koska nosturi on edessä eikä kuten<br />
olin aiemmin tottunut. Halusin enemmän valoja, koska etenkin sivuille<br />
näkyvyys oli mielestäni harvennusajossa huono. Lamppuja lisättiin,<br />
ja sen jälkeen nosturin uuden sijainnin tuoma mukavuus kompensoi<br />
huonoa näkyvyyttä.”<br />
”Nosturin sijainti ohjaamosta erillään luo paremmat työskentelyolosuhteet<br />
ja tärinä on pienempi. Ohjaamo on lisäksi tilava ja korkeatasoinen.<br />
Ajomukavuuteen vaikuttaa lisäksi koneen jousitus, joka pitää<br />
ohjaamon suorassa maaston epätasaisuuksista huolimatta.”<br />
hyVä harVEStErIPää<br />
Nils-Göran on oikein tyytyväinen Ponssen uuteen H6-harvesteripäähän.<br />
Jo senkin vuoksi, että turhan pitkät hydrauliletkut on lyhennetty.<br />
”Harvesteripää toimii hurjan hienosti, se on nopea, ja sen mittatarkkuus<br />
on erinomainen. Se on näppärä sekä harvennuksessa että<br />
päätehakkuussa, hän ylistää. Syöttönopeuden, joka on jopa kuusi metriä<br />
sekunnissa, 64 cm:n avauman, tiltin laajan liikeradan ja tarkkuusohjauksen<br />
luulisi tyydyttävän rutinoituneintakin harvesterin kuljettajaa.<br />
Koska koneet ovat moottoreiltaan tehokkaita ja ulkomitoiltaan<br />
suhteellisen pieniä, ryhmä voi työskennellä sekä harvennuksilla että<br />
päätehakkuilla.”<br />
PIENI mutta tEhOKaS<br />
” Koneet ovat pieniä, mutta niissä on suuri sydän”, sanoo Emil Flordal,<br />
joka on pysäyttänyt kuormatraktorinsa varastopaikalle johtavalle<br />
tielle. Hän pitää siitä, että konepellin alla on reilusti hevosvoimia. Hänen<br />
mielestään kone on sen vuoksi vahva ja tehokas, mutta ei silti kuluta<br />
enemmän polttoainetta. Kuormatraktorin kantavuus on 14 tonnia<br />
ja sen moottorin koko, 270 hevosvoimaa, on sama kuin harvesterin.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 39
savoTan sankaRiT<br />
40<br />
”Vaikka kone on voimakas, harvennuksilla<br />
ajo sujuu ketterästi. Molemmat<br />
koneet ovat helposti ajettavia, ja niiden<br />
geometria on hyvä. Tällainen rakenne tuo<br />
joustavuutta”, tuumii Emil.<br />
Myös kuormatraktori on varustettu uudella<br />
Opti-tietojärjestelmällä, jonka ansiosta<br />
kuormatraktori on nopea ja tehokas.<br />
Ohjaamon katolla olevien antennien taakse<br />
kätkeytyy paljon tekniikkaa, kuten radio,<br />
puhelin, GPS ja CDMA.<br />
”Tietojärjestelmän ansiosta voimme<br />
saada huoltoapua etäyhteyden avulla. Kuljettajan<br />
tarvitsee vain kertoa koneensa numero,<br />
niin huoltoteknikko voi ottaa yhteyden<br />
tietokoneeseen ja säätää asetuksia. Jos<br />
on kyse konkreettisista ongelmista, kuten<br />
letkun rikkoutumisesta tai harvesteripään<br />
anturista, on työmaakopissa varaosia ja<br />
miehet hoitavat korjaukset itse.”<br />
”Parasta kuormatraktorissa on sen uusi<br />
kuormain. K90-kuormain on helppokäyttöinen<br />
ja järeä, ja siinä on suuri hydraulipumppu.<br />
Sen geometria on harkittu, ja<br />
sillä työskentely sujuu ilman katkoja”, sanoo<br />
Emil.<br />
Hän arvostaa myös puomiston sisäpuolista<br />
letkutusta. ”Nosturipuomi ei enää takerru<br />
mihinkään, kun tehdään lastausta<br />
harvennushakkuulla, jolla voi olla ahtaita<br />
paikkoja.”<br />
VaStuuNalaISta VaPautta<br />
Koko ryhmä tuntuu poikkeuksetta suhtautuvan<br />
myönteisesti koneiden vaihtoon.<br />
”Mehän osallistuimme keskusteluihin,<br />
ja olimme sitä mieltä, että olisi hyvä kokeilla<br />
jotain uutta. Oikeastaan olen sitä mieltä, että<br />
valmistajien tulisi keksiä huippuratkaisu,<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
jossa olisi kaikkien metsäkoneiden parhaat<br />
ominaisuudet hyödynnettyinä, mutta ei se<br />
taida ihan toimia niin”, tuumii Emil Flordal.<br />
Nils-Görania voidaan pitää metsien veteraanina.<br />
Hän on pian 40 vuoden ajan seurannut<br />
läheltä ja erittäin kiinnostuneena<br />
tekniikan kehitystä.<br />
”Kun aloitin työt SCA:n leivissä vuonna<br />
1972, työt tehtiin pääasiassa moottorisahalla.<br />
Vaikka koneistuminen oli käynnissä jo<br />
tuolloin”, kertoo Nils-Göran. Puut kaadettiin<br />
moottorisahalla ja karsittiin ja katkaistiin<br />
paikan päällä metsässä prosessoreilla.<br />
”70-luvun puolivälissä ajoin Kockum<br />
880 -merkkistä kaatavaa ja pinoavaa hakkuukonetta,<br />
jossa oli leikkuri ja ketjusaha.<br />
Sen homman ansiosta minulle tarjottiin<br />
mahdollisuutta lähteä ensin Kanadaan ja<br />
sittemmin Yhdysvaltoihin opettamaan paikallisille<br />
puunkorjuuta tavaralajimenetelmällä”,<br />
hän jatkaa.<br />
Paluu KOtIIN<br />
Kotimaahan palattuaan Nils-Göran pysyi<br />
metsälle uskollisena.<br />
”Viihdyn metsässä ja olen lisäksi kiinnostunut<br />
konetekniikasta. Työ on itsenäistä,<br />
ja se antaa paljon vapautta. Hänen arvelee,<br />
että on oltava kiinnostunut metsästä eikä pidä<br />
pelätä yksinoloa, jotta voi viihtyä metsäkoneen<br />
kuljettajana.”<br />
”Metsurin työ oli paljon sosiaalisempaa<br />
30 vuotta sitten. Nykyisin on selviydyttävä<br />
omillaan. Varsinkin ennen lumen tuloa voi<br />
olla sekä pimeää että yksinäistä. Samassa<br />
tiimissä työskentelevät kuljettajat tapaavat<br />
toisiaan varsinaisesti vain työvuoron vaihtuessa.”<br />
Harvesteria kuljettaessaan hän ei viitsi<br />
suurilla hakkuutyömailla kovin usein lähteä<br />
työmaakopille. Useimmiten hän jää koneensa<br />
luo, pitää kahvitauon ja syö eväitään<br />
ohjaamossa ja odottaa koneen vaihtokuljettajaa.<br />
tEhtäVIEN VaIhtOa<br />
Kuten sanottu, Nils-Göran viihtyy. Hän<br />
kuuntelee paljon sekä radiota että äänikirjoja.<br />
”Kuuntelen mielelläni historiallisia kirjoja.<br />
On oikeastaan etu, että pystyy lukemaan<br />
samalla kuin työskentelee”, hän sanoo.<br />
Viktsjö-tiimi tekee kahta työvuoroa, ja<br />
työkoneita yleensä vaihdellaan.<br />
”Nils-Göran ajaa mieluiten harvesteria<br />
ja minä taas mieluummin kuormatraktoria,<br />
joten meille sopii sama työvuoro hyvin.<br />
Keskityn täysin ajon suunnitteluun kuorman<br />
lastausvaiheessa ja lajitteluun purkuvaiheessa.<br />
Mutta kuljetusmatkojen aikana<br />
voin rentoutua, mikä sopii minulle hyvin”,<br />
sanoo Emil.<br />
mEStaruuSmItalEIta<br />
Ryhmän muiden miesten tavoin myös<br />
Emil on oikea savottalainen.<br />
”Isäni on Ljusdalin Metsätalouskoulun<br />
opettaja, ja tiesin haluavani metsäkoneenkuljettajaksi,<br />
vaikka valitsin toisen lukion”,<br />
kertoo Emil.<br />
Taitavana hiihtosuunnistajana ja ”tavallisenakin”<br />
suunnistajana hän valitsi Moran<br />
hiihtolukion. Hänet valittiin myös hiihtomaajoukkueeseen,<br />
ja hänen parhaimpia<br />
saavutuksiaan ovat yksi kulta- ja yksi hopeamitali<br />
Ruotsin mestaruuskisoista.
”Vasta sen jälkeen aloitin metsätalouden<br />
perustutkinnon opinnot. Nyt olen<br />
ehtinyt työskennellä alalla jo kymmenen<br />
vuotta.”<br />
Hän viihtyy hyvin metsässä työajan ulkopuolellakin:<br />
”Harrastan edelleenkin jonkin<br />
verran suunnistusta. Pidän myös metsästyksestä<br />
ja kalastuksesta, ja syksyisin<br />
metsään houkuttelevat sienet.”<br />
NuOrEmmaN POlVEN VarmIStamINEN<br />
SCA:n Viktsjö-tiimissä vallitsee hyvä ilmapiiri.<br />
Usein miehet pyrkivät tapaamaan<br />
toisiaan työvuoron vaihtuessa iltapäivällä.<br />
Päivän tilannetta käydään läpi kahvikupposen<br />
äärellä. Kyseisessä työvuorossa työmaana<br />
on 36 hehtaaria ja noin 9 000 kuutiometriä<br />
kaadettavaa metsää.<br />
”Täällä pysymme siis jonkin tovin”, sanoo<br />
Conny Larsson, joka aloittaa työvuoronsa<br />
harvesterin puikoissa Nils-Göranin<br />
vuoron päättyessä. Hän asuu Njurundassa,<br />
noin 90 km:n päässä hakkuutyömaalta.<br />
Vuorotyö toimii useimmiten hyvin, vaikka<br />
etäisyyksien takia työmatkat ovat toisinaan<br />
pitkiä. Pimeät syysaamut ennen lumen tuloa<br />
voivat olla väsyttäviä.<br />
”Mehän emme koskaan tee töitä pyhinä,<br />
päinvastoin kuin yksityisyrittäjät. Ryhmän<br />
tuottavuus on kuitenkin suuri. Meidänhän<br />
on oltava tuottavia, jotta työpaikkamme<br />
säilyvät”, sanoo Emil.<br />
NuOrIa tarVItaaN<br />
Emil Flordal tarkoittaa, että SCA:lla on<br />
omia ryhmiä, jotka tuovat joustoa resursseihin<br />
ja joiden ansiosta hintoja ja tuotantoa<br />
on mahdollista seurata. Mutta on myös<br />
alettu puhua vastuun ottamisesta tulevien<br />
koneenkuljettajaresurssien varmistamiseksi.<br />
”On ollut puhetta yhteistyöstä alueen<br />
metsätalouskoulujen kanssa. Mahdollisesti<br />
muodostetaan ryhmä, joissa nuoret<br />
kuljettajat voivat oppia kokeneemmilta.<br />
Ryhmä, jossa annetaan aikaa oppia ja jossa<br />
tehokkuusvaatimus ei ole yhtä suuri. Se<br />
olisi järkevää”, uskoo Emil.<br />
TekniseT TiedoT<br />
<strong>PONSSE</strong> ErgO -harVEStErI<br />
savoTan sankaRiT<br />
Myös joukon nuorin kuljettaja, Nils<br />
Björke, on tullut hakkuupaikalle vuoron<br />
vaihtoon. Kahvitauko taukotuvalla jää tänään<br />
väliin. Jätämme kuljettajat työnsä<br />
pariin, keskelle villiä luontoa. Karhuja he<br />
ovat nähneetkin, jokainen ja usean kerran.<br />
”Ensimmäisen karhun näin autosta.<br />
Viimeisimmän karhun näin 50 metrin<br />
päästä, kun se kulki minusta poispäin. Se<br />
oli mahtavaa”, sanoo Nils-Göran.<br />
Omistaja: SCA. Kuljettajat: Nils-Göran Viklund ja Conny Larsson.<br />
Moottori: MB OM 906 LA. Teho: 205 kW. Vääntömomentti: 1 100 Nm/ 1 200<br />
-1 500 rpm. Vetovoima: 160 kN. Voimansiirto: Hydrostaattis-mekaaninen voimansiirto,<br />
kaksi nopeusaluetta eteen ja taakse. Elektroninen ajoautomatiikka,<br />
OptiControl. Takavedon vapautus. Akselit: Etu: planeettapyörästöllä ja tasauspyörästön<br />
lukolla varustettu keinuva akseli. Taka: planeettapyörästöllä ja tasauspyörästön<br />
lukolla varustettu teliakselisto. Renkaat: Etu: 600-34, taka: 600-26,5.<br />
Nosturi: <strong>PONSSE</strong> C33, ulottuvuus 11 m ja kääntökulma 280°. Harvesteripää:<br />
H6, syöttönopeus 0-6 m/s. Katkaisuhalkaisija 640 mm, ketjunopeus 40 m/s.<br />
Kaksi kiinteää ja neljä liikkuvaa karsintaterää. Pituus: 7 680 mm. Leveys: 2670-<br />
2840 mm. Maavara: 610 mm. Omapaino: 16 000 kg.<br />
<strong>PONSSE</strong> buffalO -KuOrmatraKtOrI<br />
Omistaja: SCA. Kuljettajat: Emil Flordal ja Nisse Björke.<br />
Moottori: MB OM 906 LA. Teho: 205 kW. Vääntömomentti: 1 100 Nm/ 1 200<br />
-1 500 rpm. Vetovoima: 180 kN. Voimansiirto: Hydrostaattis-mekaaninen voimansiirto,<br />
kaksi nopeusaluetta eteen ja taakse. Elektroninen ajoautomatiikka,<br />
OptiControl. Takavedon vapautus. Akselit: Molemmat akselistot planeettapyörästöillä<br />
ja tasauspyörästön lukoilla varustettuja hammaspyöräteliakselistoja.<br />
Renkaat: 710-26,5. Kuormain: <strong>PONSSE</strong> K90, ulottuma 10 m, kääntökulma 360°<br />
ja HSP-kahmari. Nosturin hydraulipumppu: 190 cm³ ja hydrauliöljysäiliön tilavuus<br />
200 l. Pituus: 9405 mm. Leveys: 2990 mm ilman teloja. Maavara: 695<br />
mm. Omapaino: 14 800 kg.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 41
savoTan sankaRiT<br />
42<br />
veljekseT knuuTinen oy uRakoi PuuTa seiTseMän Ponssen voiMalla<br />
<strong>PONSSE</strong> fOx lIIKKuu VaIVatt<br />
POhjOIS-POhjaNmaaN PEh<br />
Veljekset Knuutinen Oy<br />
Pattijoelta urakoi puuta<br />
seitsemän <strong>PONSSE</strong>-<br />
metsäkoneen voimin.<br />
Uusin hankinta on vuodenvaihteessa<br />
käyttöön tullut<br />
nopealiikkeinen <strong>PONSSE</strong><br />
Fox -harvennusharvesteri.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
Veljekset Veli ja Oiva Knuutinen aloittivat<br />
metsätyöt maataloustraktorilla 70-luvun<br />
alussa. Järeämpiä metsäkoneita siirryttiin<br />
käyttämään sitä mukaan kun niitä markkinoille<br />
kehiteltiin, ja vuonna 1984 perustettiin<br />
metsäkoneurakointiyritys Veljekset<br />
Knuutinen Ky. Velin poika Marko aloitti<br />
kuljettajana vuonna 1991, ja mukaan osakkaaksi<br />
hän tuli vuonna 1994. Yritysmuoto<br />
muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1995. Tänä<br />
päivänä Velin, Oivan ja Markon lisäksi<br />
yrityksessä työskentelee vakituisesti 10<br />
kuljettajaa.<br />
uraKOINtIa SEItSEmäN <strong>PONSSE</strong>N<br />
VOImalla<br />
”Ensimmäisen Ponssen hankimme vuonna<br />
1985; se oli vuoden vanha vihreäkeltainen<br />
S15-kuormatraktori. Siitä lähtien<br />
meillä on Ponssella urakoitu”, toteaa Veli<br />
Knuutinen.<br />
Vuosien kuluessa yritystoiminta on laajentunut<br />
merkittävästi. Yrityksen aloittaessa<br />
käytössä oli yksi metsäkone, nyt kalustona<br />
on viisi <strong>PONSSE</strong>-harvesteria (Fox, Ergo 2<br />
kpl, Beaver ja Cobra), kaksi <strong>PONSSE</strong>-kuormatraktoria<br />
(Wisent ja Elk) sekä kaivinkone<br />
pääasiassa kannonnostoon ja metsän uudistamiseen.<br />
Koneet siirtyvät kahdella omalla lavettiautolla.<br />
Lisäksi mukana toiminnassa on<br />
kaksi aliurakoitsijaa kolmen kuormatraktorin<br />
voimin, Keijo Mustasaari Rautiosta ja Veljekset<br />
Jokinen Ay Oulaisista.<br />
”Olemme urakoineet oikeastaan koko<br />
historiamme ajan UPM:lle, ja lisäksi teemme<br />
hakkuita jonkin verran sahoille. Pääasiassa<br />
hakkuut keskittyvät lähikuntien alueelle<br />
parinsadan kilometrin säteellä, mutta<br />
ajoittain käydään myös kauempana. Vuo-
OmaStI<br />
mEIllä maIlla<br />
sina 2005 ja 2007 olimme puoli vuotta<br />
Etelä-Ruotsissa myrskytuhohakkuissa yhden<br />
hakkuukoneen voimin”, kertoo Marko<br />
Knuutinen.<br />
PaljON PEhmEIdEN maIdEN haKKuuta<br />
Pohjois-Pohjanmaan alueella metsät ovat<br />
usein pehmeillä mailla. Hidaskasvuinen<br />
puusto on pääsääntöisesti melko pientä,<br />
mutta usein paksuoksaista ja tyvekästä, mikä<br />
asettaa omat haasteensa hakkuutyölle.<br />
”Harvennusten keskijäreys on meillä<br />
vuositasolla noin 75 litraa. Viime talvena töitä<br />
paiskittiin täydellä tahdilla, päätehakkuita<br />
oli tosin normaalia vähemmän, ja niinpä<br />
molemmat Ergot olivat noin 60 % ajasta<br />
harvennuksilla. Nyt hakkuita on aika hyvin<br />
tiedossa. Toivottavasti urakanantajat saavat<br />
ostettua lisää leimikoita kesälle ja syksylle”,<br />
sanoo Knuutinen.<br />
<strong>PONSSE</strong> fOx – juurI SOPIVa<br />
harVEStErI<br />
Uusi kahdeksanpyöräinen harvennusharvesteri<br />
<strong>PONSSE</strong> Fox on tarkoitettu erityisesti<br />
pehmeiden maiden puunkorjuuseen.<br />
Veljekset Knuutinen Oy:lle uusi Fox varustettuna<br />
H53-kouralla toimitettiin vuosi sitten,<br />
vaihdossa annettiin <strong>PONSSE</strong> Beaver<br />
vm. 2002. Kaupat tehtiin Ponssen aluemyyntipäällikkö<br />
Asko Heikkisen kanssa.<br />
”Halusimme harvennuksille pehmeiden<br />
maiden tehokoneen jossa on liikeratanosturi.<br />
Uusi <strong>PONSSE</strong> C22 -nosturi on<br />
osoittautunut erittäin hyväksi. Kahden<br />
kääntömoottorin ja hydraulisesti toteutetun<br />
liikeratatoiminnon ansiosta nosturin<br />
ohjailu on sujuvaa ja nopeaa. Nosturin<br />
ulottuma on 11 metriä, mikä on harvennuksilla<br />
tärkeä asia. Ja kun nosturi on sijoitettu<br />
nyt lähemmäksi ohjaamoa, on näkyvyys<br />
työskentelyalueelle todella hyvä ja<br />
painonjakauma optimaalinen”, kommentoi<br />
Knuutinen.<br />
Uusi Fox saa kuljettajilta pelkästään kiitosta.<br />
”Ohjaamo on tosi viihtyisä ja vieläkin<br />
hiljaisempi kuin aiemmin. Myös polttoaineenkulutus<br />
on laskenut.”<br />
Foxin voimantuotosta huolehtivat 145<br />
kW:n ärhäkkä, nelisylinterinen Mercedes-<br />
Benz -dieselmoottori sekä tehokkaalla työpumpulla<br />
toimiva yksipiirihydrauliikka.<br />
WISENt tOI VahVIStuSta ajOPuOlEllE<br />
Veljekset Knuutinen Oy vahvisti vuoden<br />
2009 helmikuussa puutavaran ajokapasiteettiaan<br />
hankkimalla toisen kuormatraktorin,<br />
ketterän ja kevyen <strong>PONSSE</strong> Wisentin.<br />
”Halusimme kevyen ja hieman pienemmän<br />
kuormatraktorin, jossa on silti<br />
riittävästi kuormatilaa. Varustimme koneen<br />
leveillä 900 mm:n teloilla, mitkä<br />
takaavat liikkumisen pehmeissä oloissa.<br />
Ajamme vaa’alla varustetulla Wisentillä<br />
myös energiapuuta”, kertoo Knuutinen.<br />
Lyömätön omapainon ja kuormankantokyvyn<br />
suhde, kokoluokkansa pienimmät<br />
kääntösäteet sekä taakan tasaisesti<br />
kaikille pyörille jakavat mittasuhteet jättävät<br />
Wisentin maaperään kohdistamat rasitukset<br />
hyvin vähäisiksi. Väsymätön Mercedes-Benzin<br />
dieselmoottori pyörittää nyt<br />
aiempaa suurempaa työpumppua, joka<br />
mahdollistaa kuormaimen monipuolisen<br />
ja tehokkaan käytön. Suuren vetovoiman<br />
ja erinomaisten maasto-ominaisuuksien<br />
ansiosta kuormien liikuttelu on nopeaa ja<br />
joustavaa. Lisäksi ohjaamon huippuunsa<br />
hiottu ergonomia tarjoaa miellyttävän työympäristön<br />
vaativammallekin käyttäjälle.<br />
mEtSäStä ENErgIaa<br />
Veljekset Knuutinen Oy tekee myös energiapuun<br />
korjuuta ja kantojen nostoa.<br />
”Vanhin harvestereistamme, edelleen<br />
uskollisesti palveleva <strong>PONSSE</strong> Cobra<br />
vuosimallia 1999 on varustettu <strong>PONSSE</strong><br />
53-kouralla, johon olemme aikoinaan itse<br />
tehneet keräyskäpälät energiapuun joukkokäsittelyyn.<br />
Kouralla pystyy tekemään<br />
hyvin sekä harvennusta että energiapuuta.<br />
Energiapuut ajamme tienvarteen<br />
vaa’alla varustetulla Wisent-kuormatraktorilla.<br />
Kaivinkoneella teemme kannonnostoa<br />
ja nostetut kannot ajetaan tienvarteen<br />
<strong>PONSSE</strong> Elk -kuormatraktorilla,<br />
jonka pankkojen väliin nostetaan laatik-<br />
savoTan sankaRiT<br />
korakenne kätevästi nosturilla”, kertoo<br />
Knuutinen.<br />
OulaIStEN KONEhuOltO PItää<br />
KONEEt ISKuSSa<br />
Huoltoasioissa Veljekset Knuutinen Oy<br />
luottaa alueensa Ponsse-huollon, Oulaisten<br />
Konehuollon ammattitaitoon ja tehokkaaseen<br />
palveluun.<br />
”Itse teemme toki öljynvaihtoja ja letkuhuoltoja<br />
ym. pientä, mutta muuten kyllä<br />
keskitymme metsässä urakointiin. Oulaisten<br />
Konehuolto pitää koneet iskussa ja<br />
apua saa heti kun sitä tarvii. Myös varaosapalvelu<br />
pelaa ja onhan Iisalmen palvelukeskus<br />
tuossa lähellä, jos ei jotain osaa Oulaisista<br />
hyllystä löydy”, toteaa Knuutinen.<br />
laaduKaSta uraKOINtIa ammattItaItOISEN<br />
hENKIlöKuNNaN VOImIN<br />
Veljekset Knuutinen Oy:llä on PKY-LAA-<br />
TU -sertifikaatti, jonka on myöntänyt Finlog<br />
Audit Oy. Toimintajärjestelmä täyttää<br />
vaatimukset laadunvarmistusstandardista<br />
SFS-EN ISO 9001:2000.<br />
Järjestelmä kattaa suoritealakohtaisten<br />
kriteerien pohjalta valittuja vaatimuksia<br />
ympäristöhallintastandardista SFS-EN<br />
ISO 14001. Järjestelmä täyttää OHSAS<br />
18001:n työ- terveys ja turvallisuusvaatimukset.<br />
Järjestelmässä on myös otettu<br />
huomioon palvelualojen laatustandardin<br />
SFS-EN ISO 9004-2 näkökohtia.<br />
”Sertifiointimme koskee koneellista<br />
puunhakkuuta, puutavaran lähikuljetusta,<br />
koneellista maanmuokkausta ja kantojen<br />
nostoa”, luettelee Knuutinen.<br />
Kuljettajien ammattitaidon arvostus on<br />
korkealla Veljekset Knuutinen Oy:ssä.<br />
”Kun on töissä hyvät miehet niin näitä<br />
hommia pystyy tekemään. Ja ammattimiehillä<br />
pitää olla käytössä hyvät koneet. Uusien<br />
metsäkoneen kuljettajien löytäminen ei<br />
ole helppoa, niinpä olemme kouluttaneet<br />
kuljettajia myös itse. Meillä koko porukka<br />
puhaltaa yhteen hiileen, ja henki on hyvä.<br />
Ja kun kuljettajat viihtyvät työssään muodostuu<br />
työsuhteistamme yleensä pitkiä”,<br />
kiittelee Knuutinen.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 43
savoTan sankaRiT<br />
44<br />
SuKuPOlVI VaIhtuu –<br />
<strong>PONSSE</strong> PySyy<br />
Metsä- ja Maansiirto Kastinen Oy Ilomantsista on toiminut<br />
jo yli 30 vuotta koneurakointialalla. Hieno perinne saa<br />
jatkoa tulevaisuudessakin, sillä yrityksessä on parhaillaan<br />
meneillään sukupolvenvaihdos.<br />
Veljekset Pertti ja Eero Kastinen aloittivat<br />
yritystoiminnan vuonna 1979 yhdellä kaivukoneella.<br />
Yritys muuttui vuonna 1995<br />
avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi, ja Eero<br />
jäi pois hommista vuonna 2001. Kolme<br />
vuotta myöhemmin yrittäjäksi mukaan tuli<br />
26 % osakkuudella Pertin poika Harri Kastinen,<br />
joka on työskennellyt isänsä yrityksessä<br />
jo vuodesta 1992 lähtien. Parhaillaan<br />
on meneillään sukupolvenvaihdos, mikä<br />
mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan<br />
sisäistämisen ajan kanssa.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
”Pienestä asti olen kasvanut tähän työhön<br />
mukaan, enkä ole muita vaihtoehtoja<br />
edes miettinyt. On hyvä kun asiat voi opetella<br />
pikkuhiljaa”, toteaa 35-vuotias Harri<br />
Kastinen.<br />
Työhön kasvamisesta voi puhua myös<br />
yrityksen perustajan Pertti Kastisen kohdalla.<br />
”Olin jo pikkupoikana mielelläni isäni<br />
mukana metsätöissä hevosella. Sitten ajoin<br />
seitsemän vuoden ajan maataloustraktorilla<br />
puuta ja ehdin ajaa kaivukonettakin vie-<br />
raalle viiden vuoden ajan ennen yrityksen<br />
perustamista”, kertoo Pertti Kastinen.<br />
Harrin lisäksi Pertillä on kaksi lasta,<br />
Laura (33) ja Henri (29), joka on valmistunut<br />
puunjalostustekniikan diplomi-insinööriksi<br />
ja työskentelee parhaillaan Stora<br />
Enson Imatran tehtaalla.<br />
ItärajaN mEtSISSä<br />
yhdEllätOISta <strong>PONSSE</strong>lla<br />
Tänä päivänä Metsä- ja Maansiirto Kastinen<br />
Oy työskentelee itärajan metsissä seitsemällä<br />
<strong>PONSSE</strong>-harvesterilla (Ergo 2 kpl, Beaver<br />
3 kpl, Fox ja HS10) ja viidellä <strong>PONSSE</strong><br />
kuormatraktorilla (Elk 3 kpl, Bison ja Wisent<br />
10w), jotka siirtyvät omalla lavettiautolla.<br />
Lisäksi urakoidaan erilaisella maanrakennuskonekalustolla.
”Viiden <strong>PONSSE</strong>-hakkuuketjun lisäksi<br />
talvella hakkuilla on yksi kaivukone varustettuna<br />
<strong>PONSSE</strong> H53 -harvesteripäällä<br />
ja vanha veteraani, kevyt kahdeksanpyöräinen<br />
<strong>PONSSE</strong> HS10 tekee suohakkuita.<br />
Muuten metsäkonekalustomme onkin<br />
tuoretta, vanhoilla koneilla ei näissä hommissa<br />
oikein tahdo pärjätä. Ja ammattikuskit<br />
ansaitsevat tasoisensa kaluston. Meillä<br />
on palveluksessa mahtava porukka, joista<br />
pisimmät työsuhteet ovat jatkuneet jo jopa<br />
25 vuotta”, kiittelee Kastinen.<br />
StOraENSON laajaPOhjaISEKSI<br />
yrIttäjäKSI<br />
Metsä- ja Maansiirto Kastinen Oy urakoi<br />
puuta Stora Ensolle, joka on ollut tärkein<br />
työnantaja koko historian ajan. Lisäksi tehdään<br />
mm. metsänmuokkausta Tornatorille.<br />
”Aloitimme laajapohjaisen yrittäjyyden<br />
Stora Enson kanssa Ilomantsin alueella.<br />
Se tarkoittaa sitä että vastaamme Stora Enson<br />
kaikesta puunkorjuusta alueellamme<br />
yhteistyössä aliurakoitsijoiden kanssa. Yhteensä<br />
työhön tarvitaan noin kymmenen<br />
motoketjua”, kertoo Kastinen.<br />
Kastiset urakoivat puuta aiemmin yli<br />
150 000 kuutiota vuodessa, laajapohjaisen<br />
yrittäjyyden myötä määrä nousi yli<br />
250 000 kuutioon.<br />
”Viime talvi oli meillä tosi hyvää aikaa<br />
hakkuilla. Myös kesäleimikoita tuntuu olevan<br />
tiedossa aika hyvin tulevalle kesälle.<br />
Usko tulevaisuuteen on vahva. Kyllä sitä<br />
puuta Suomessa tulevaisuudessakin korjataan”,<br />
sanoo Kastinen.<br />
Energiapuun korjuu lisääntyy jatkossa<br />
uuden laajapohjaisen yrittäjyyden myötä.<br />
”Tähän asti se on ollut meillä vielä vähäistä,<br />
hakkuutähteitä olemme lähinnä<br />
ajaneet. Ponssen uusi H6-harvesteripää<br />
kyllä mahdollistaa myös joukkokäsittelyn,<br />
joten eiköhän energiapuun merkitys kasva<br />
meillä jatkossa”, toteaa Kastinen.<br />
KaIKKI mEtSäKONEEt<br />
<strong>PONSSE</strong>ja KOKO tOImINNaN ajaN<br />
Ensimmäiset varsinaiset metsäkoneet Kastiset<br />
ostivat vuonna 1991 Ponsselta – siitä<br />
lähtien kaikki koneet ovat olleet Ponsseja.<br />
”Hankimme silloin suoralla kaupalla<br />
uuden Ponsse HS15 -harvesterin ja S15-<br />
savoTan sankaRiT<br />
kuormatraktorin, kaupat teimme Erkki<br />
Karppisen kanssa, ja paperit teki Esa Vidgrén.<br />
Se oli siihen aikaan kova investointi,<br />
hintaa oli 1 980 000 markkaa, summa on<br />
jäänyt pysyvästi mieleen. Hyvin investoinnin<br />
kanssa päästiin kuitenkin matkaan ja<br />
konemäärä alkoi kasvaa tasaisesti”, muistelee<br />
Kastinen.<br />
Parinkymmenen vuoden aikana Ponssen<br />
kanssa on tehty suuri määrä konekauppoja.<br />
”Kotimaisena valmistajana Ponssen<br />
kanssa tulee hyvin juttuun eikä pitkän yhteisen<br />
historiamme aikana yhtään kauppaa<br />
ole tarvinnut jälkikäteen katua. Viimeisin<br />
kauppa tehtiin Ponssen aluemyyntipäällikön<br />
Risto Suorsan kanssa uudesta Beaverharvesterista,<br />
joka tuli meille nyt helmikuussa.<br />
Hyvien koneiden lisäksi varaosapalvelu<br />
pelaa Ponssen Ilomantsin toimipisteessä<br />
luotettavasti samoin kuin huollot.<br />
Ne ovat asioita joille annamme erittäin<br />
paljon painoarvoa”, sanoo Kastinen.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 45
savoTan sankaRiT<br />
46<br />
Earl St. jOhN – tIE mEtSäStä<br />
Moni varmaan tuntee tarinan Ponssen perustajasta Einari<br />
Vidgrénistä, joka vaatimattomista oloista raivasi uutteralla<br />
työllään tiensä läpi tiheiden metsien menestyväksi<br />
yrittäjäksi. Kerromme nyt sinulle pienen tarinan eräästä<br />
Einarin kaltaisesta miehestä, St. John Forest Productsin<br />
perustajasta Earl St. Johnista.<br />
Earl St. John on samonnut Spaldingin metsiä<br />
Michiganissa ensiaskelistaan alkaen.<br />
Lapsuutensa hän asui ahtaissa ja vaatimattomissa<br />
oloissa, kuten Einarikin. Nelihenkisen<br />
perheen kodissa ei ollut juoksevaa<br />
vettä, sähköä tai edes kylpyhuonetta. Keit-<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong><br />
tiön lisäksi talossa oli yksi huone, jossa oli<br />
vain kamina ja sänky. Kotitalonsa Earl on<br />
myöhemmin siirrättänyt nykyisen asuinpaikkansa<br />
pihamaastoon muistuttamaan<br />
siitä, mitä hän on työllään saavuttanut.<br />
taalOja SahaamaSSa<br />
Innokas metsurinalku Earl seurasi pikkupoikana<br />
isänsä jalanjälkiä metsätöihin ja<br />
osti oman käsisahansa jo yläasteikäisenä.<br />
Eräänä talvena ahkera 17-vuotias käytti ansaitsemansa<br />
25 dollaria ostaakseen ruokaa<br />
ja tarvikkeita talven varalle sekä vuokratakseen<br />
ensimmäisen metsätyökoneensa<br />
– hevosen, joka veti puunrunkoja pitkin<br />
lumisia metsiä. Ahkeruus ja investointi<br />
kannattivat, sillä 18-vuotiaana Earl ansaitsi<br />
jopa enemmän kuin opettajansa.<br />
Koulun jälkeen oli aika lähteä töihin<br />
Montanaan. Siellä, vuosina 1954–1960,<br />
Earl työskenteli keväästä syksyyn, sillä lu-
mENEStyKSEEN<br />
misen talven takia metsurin työ oli kausityötä.<br />
Talvisin ahkera mies palasi töihin<br />
kotiseudulleen. Montanassa Earl hankki<br />
ensimmäinen oikean koneensa – moottorisahan,<br />
jolla saattoi kaataa 2,5-metrisiä<br />
runkoja. Ahkeralla sahankäyttäjällä oli välillä<br />
kolmekin samanaikaista työtä, joista<br />
myös kertyi merkittävästi keskivertoa paremmat<br />
tienestit.<br />
OmaN yrItyKSEN aIKa<br />
Vuonna 1959 Earl vei pitkäaikaisen tyttöystävänsä<br />
Rosemaryn vihille. Seuraavana<br />
vuonna, ison maanjäristyksen jälkeen, he<br />
muuttivat pysyvästi takaisin Spaldingiin.<br />
Earl päätti samalla vaihtaa alaa ja vuokrasi<br />
ravintolan, joka nimettiin Wildwoodiksi.<br />
Ravintolaura kesti vain puolitoista vuotta,<br />
sillä metsä kutsui uutteraa miestä. Earlin<br />
veli jatkoi ravintolan pyörittämistä ja omistaa<br />
edelleen Wildwoodin. Ravintoloitsijauran<br />
jälkeen Earl palasi elämäntyönsä pariin<br />
tehden tovin metsätöitä Badger Paper<br />
Millsille ja Northern Paper Companylle.<br />
Yrittäjyyttä maistanut Earl perusti<br />
vuonna 1962 St. John Forest Companyn,<br />
joka kasvoi kohisten kuin metsä konsanaan.<br />
Parhaimpina vuosina yritys työllisti<br />
jopa 120 metsuria. Mutta miesten lisäksi<br />
savoTan sankaRiT<br />
tarvittiin myös koneita. 1974 St. Johnilla<br />
oli käytössä 18 kaatokasauskonetta. Tuolloin<br />
metsästä ajettiin täysi lastillinen puita<br />
varttitunnin välein.<br />
<strong>PONSSE</strong> VallOIttaa amErIKKaa<br />
Kaksi kokenutta ja työtä pelkäämätöntä<br />
metsäkonkaria – Earl ja Einari – kohtasivat<br />
vuonna 1990. Earl St. John kutsui Einari<br />
Vidgrénin luokseen keskustelemaan<br />
mahdollisesta kaupanteosta. Kahden hengenheimolaisen<br />
kohdatessa toisensa St.<br />
Johnin metsästysmajalla oli selvää, että<br />
yhteistyö ja ystävyys tulisivat kestämään.<br />
St. John Forest Company oli ensimmäinen<br />
amerikkalainen yritys, joka ryhtyi<br />
käyttämään Ponssen koneita 1991. Vuonna<br />
1997 koneet vaihdettiin uudempiin malleihin.<br />
Earlin mielestä Ponsse on kehittynyt 20<br />
vuoden aikana huomattavasti. Hän kiittelee<br />
Ponssea asiakasläheisyydestä – asiakkaista<br />
ja heidän koneistaan todella huolehditaan.<br />
Nykyisissä <strong>PONSSE</strong>-koneissa<br />
St. Johnin työntekijät arvostavat erityisesti<br />
käyttäjäystävällistä muotoilua ja vähäisiä<br />
huoltokatkoksia. Tällä hetkellä St. John<br />
Forest Productsilla on muiden koneiden<br />
ohella käytössä kahdeksan <strong>PONSSE</strong>-harvesteria<br />
ja yhdeksän <strong>PONSSE</strong>-kuormatraktoria.<br />
PErhEyrItyS jatKaa KulKuaaN<br />
Earl on edelleen aktiivisesti mukana St.<br />
John Forest Productsin toiminnassa. Vetovastuu<br />
on jo Earlin pojalla Tomilla, joka on<br />
johtanut yritystä vuodesta 2000 ja omistaa<br />
siitä puolet.<br />
Taannoin Earl ja Tom olivat liikkeellä<br />
vaikeakulkuisessa metsässä. Tom huolestui<br />
isänsä puuskutuksesta ja käski häntä<br />
lepäämään ja ottamaan rennommin. Earl<br />
kyseli, onko poika huolissaan isäukon jaksamisesta.<br />
Poika vastasi, ettei vielä ole aika<br />
kolkutella taivaan portteja. Isoisää tarvitaan<br />
yhä – Earlin pitäisi vielä selvittää miten<br />
heidän omistamansa 350 000 eekkeriä<br />
metsää hakattaisiin. Muuten yritys olisi hyvissä<br />
käsissä, sillä Tomin 21-vuotias poika<br />
Jordan on myös osaava metsuri jo viidennessä<br />
polvessa.<br />
Ponsse <strong>News</strong> 1 • <strong>2011</strong> 47
VIEREMÄ<br />
Myyntipäällikkö,Suomi,<br />
Jani Liukkonen,<br />
puh. 020 768 8919<br />
Aluemyyntipäällikkö, Hannu Eloranta<br />
puh. 020 768 8944<br />
HYVINKÄÄ<br />
Aluemyyntipäällikkö, Petteri Mella<br />
puh. 020 768 8997<br />
JOENSUU<br />
Aluemyyntipäällikkö, Risto Suorsa<br />
puh. 020 768 8273<br />
JYVÄSKYLÄ<br />
Aluemyyntipäällikkö, Pekka Rajala<br />
puh. 020 768 8243<br />
KAJAANI<br />
Aluemyyntipäällikkö, Asko Heikkinen<br />
puh. 020 768 8283<br />
KOUVOLA<br />
Aluemyyntipäällikkö, Seppo Alanne<br />
puh. 020 768 8253<br />
ROVANIEMI<br />
Aluemyyntipäällikkö, Sampo Pulju<br />
puh. 020 768 8722<br />
SEINÄJOKI<br />
Aluemyyntipäällikkö, Reijo Puska<br />
puh. 020 768 8293<br />
TAMPERE<br />
Aluemyyntipäällikkö, Joel Uusi-Mikkola<br />
puh. 020 768 8216<br />
www.ponsse.com<br />
MYYNTI KäYTTöKouluTus<br />
HUOLTOPALVELUT<br />
HYVINKÄÄ<br />
Ponsse Oyj,<br />
Kalliokierto 4, 05460 HYVINKÄÄ<br />
Varaosat: ma-pe 07.00-15.30<br />
puh. 020 768 8300<br />
fax 020 768 8301<br />
Varaosapäivystys:<br />
ma-pe 15.30-21.00,<br />
la 08.00-15.00<br />
puh. 020 768 8302<br />
Huolto: ma-pe 07.00-15.30<br />
puh. 020 768 8303<br />
IISALMI<br />
Ponsse Oyj<br />
Yrittäjäntie 15, 74130 IISALMI<br />
Varaosat: ma-pe 07.00-19.00<br />
puh. 020 768 8160<br />
fax 020 768 8796<br />
Varaosapäivystys:<br />
ma-pe 19.00-22.00<br />
la-su 07.00-18.00<br />
puh. 020 768 8162<br />
Huolto: ma-pe 07.00-15.30<br />
puh. 020 768 8781<br />
fax 020 768 8161<br />
Tietojärjestelmähuolto:<br />
puh. 020 768 8387<br />
ILOMANTSI<br />
Ponsse Oyj<br />
Yhtiöntie 14, 82900 ILOMANTSI<br />
Huolto: ma-pe 07.00-16.00<br />
puh. 020 768 8230<br />
fax 020 768 8231<br />
JOENSUU<br />
Ponsse Oyj<br />
Salpakankaankatu 44,<br />
80160 JOENSUU<br />
Varaosat: ma-pe 08.00-16.30<br />
puh. 020 768 8270<br />
fax 020 768 8271<br />
Varaosapäivystys:<br />
ma-pe 16.30-21.00<br />
la 08.00-15.00<br />
puh. 020 768 8272<br />
Huolto: ma-pe 08.00-16.30<br />
puh. 020 768 8274<br />
JOUTSA<br />
Koneliike P. Nieminen Ky<br />
Myllytie 55, 19650 JOUTSA<br />
puh. 0400 345 242<br />
fax 014 883 875<br />
koneliike.p.nieminen@pp.inet.fi<br />
JYVÄSKYLÄ<br />
Ponsse Oyj<br />
Antinniityntie 11,<br />
40250 JYVÄSKYLÄ<br />
Varaosat: ma-pe 07.00-16.30<br />
puh. 020 768 8240<br />
fax 020 768 8241<br />
Varaosapäivystys:<br />
ma-pe 16.30-21.00,<br />
la 08.00-15.00<br />
puh. 020 768 8242<br />
Huolto: ma-pe 07.00-15.30<br />
puh. 020 768 8247<br />
KAJAANI<br />
Ponsse Oyj<br />
Pakkasniityntie 2,<br />
87500 KAJAANI<br />
Varaosat: ma-pe 08.00-16.30<br />
puh. 020 768 8565<br />
fax 020 768 8557<br />
Varaosapäivystys: la 07.00-21.00<br />
puh. 020 768 8150<br />
Huolto: ma-pe 07.00-15.30<br />
puh. 020 768 8150<br />
Tietojärjestelmähuolto:<br />
ma-pe 07.00-15.30<br />
puh. 020 768 8150<br />
KEMIJÄRVI<br />
Metsäkonehuolto J. Lahtela Oy<br />
Puulammenpolku 5,<br />
98400 ISOKYLÄ<br />
puh. 0400 835 288<br />
jorma.lahtela@pp.inet.fi<br />
KOUVOLA<br />
Ponsse Oyj<br />
Kaupinkuja 3, 45130 KOUVOLA<br />
Varaosat: ma-pe 08.00-16.30<br />
puh. 020 768 8250<br />
fax 020 768 8251<br />
Varaosapäivystys:<br />
ma-pe 16.30-21.00,<br />
la 08.00-15.00<br />
puh. 020 768 8258<br />
Huolto: ma-pe 07.00-15.30<br />
puh. 020 768 8259<br />
Tietojärjestelmähuolto:<br />
puh. 020 768 8255<br />
KUHMO<br />
Jouni Kyllönen<br />
Niemenkyläntie 151,<br />
88730 YLI-VIEKSI<br />
GSM 040 520 6883<br />
jouni.kyllonen1@kuhmo.net<br />
MIKKELI<br />
Ponsse Oyj<br />
Arinakatu 20, 50170 MIKKELI<br />
Varaosat: ma-pe 08.00-16.30<br />
puh. 020 768 8260<br />
fax 020 768 8261<br />
Varaosapäivystys:<br />
ma-pe 16.30-21.00<br />
la 08.00-15.00<br />
puh. 020 768 8262<br />
Huolto: ma-pe 07.00-15.30<br />
puh. 020 768 8263<br />
OULAINEN<br />
Oulaisten Metsäkonehuolto<br />
Kivikaari 5, 86300 OULAINEN<br />
Varaosat: puh. 050 558 7109<br />
Huolto: puh. 050 558 7108<br />
oulaistenkonehuolto@kotinet.com<br />
PUDASJÄRVI<br />
Liikkuva koneenkorjaus R. Pekkala<br />
Mäntytie 16,<br />
93100 PUDASJÄRVI<br />
puh. 08 821 775<br />
GSM 040 028 1023<br />
reijo.pekkala@pp.inet.fi<br />
PUNKAHARJU<br />
Punkaharjun AM-Asennus Oy<br />
Palomäentie 41,<br />
58500 PUNKAHARJU<br />
puh. 020 743 4840<br />
fax 015 441 711<br />
GSM 0400 258 786<br />
GSM 0400 570 630<br />
ari.toivanen@am-asennus.fi<br />
PÖYTYÄ<br />
Konehuolto P. Kula<br />
Piimätie 1192, 21820 KUMILA<br />
GSM 040 501 4501<br />
fax 02 486 1701<br />
konehuolto.pkula@saunalahti.fi<br />
ROVANIEMI<br />
Ponsse Oyj<br />
Jänkätie 1, 96300 ROVANIEMI<br />
Varaosat: ma-pe 08.00-16.30<br />
puh. 020 768 8280<br />
fax 020 768 8281<br />
Varaosapäivystys:<br />
ma-pe 16.30-21.00<br />
la 08.00-15.00<br />
puh. 020 768 8282<br />
Huolto: ma-pe 07.00-15.30<br />
puh. 020 768 8286<br />
KOUVOLA<br />
Juha Mielonen<br />
puh. 020 768 8256<br />
ROVANIEMI<br />
Vastaava käyttökouluttaja<br />
Tarmo Juntunen<br />
puh. 020 768 8956<br />
TAMPERE<br />
Tero Tanskanen<br />
puh. 020 768 8222<br />
SEINÄJOKI<br />
Ponsse Oyj<br />
Päivölänkatu 40,<br />
60120 SEINÄJOKI<br />
Varaosat: ma-pe 08.00-16.30<br />
puh. 020 768 8296<br />
fax 020 768 8291<br />
Varaosapäivystys:<br />
me-pe 16.30-21.00<br />
la 08.00-15.00<br />
puh. 020 768 8292<br />
Huolto: ma-pe 07.30-16.00<br />
puh. 020 768 8294<br />
SUOMUSSALMI<br />
Traktorihuolto Tapani Juntunen<br />
Lenkkitie 11,<br />
89600 SUOMUSSALMI<br />
puh. 08 712 126<br />
GSM 040 039 9807<br />
tapani.juntunen@pp.inet.fi<br />
TAMPERE<br />
Ponsse Oyj<br />
Teollisuustie 1,<br />
33960 PIRKKALA<br />
Varaosat: ma-pe 08.00-16.30<br />
puh. 020 768 8200<br />
fax 020 768 8201<br />
Varaosapäivystys:<br />
ma-pe 16.30-22.00<br />
la-su 07.00-18.00<br />
puh. 020 768 8202<br />
Huolto: ma-pe 07.00-15.30<br />
puh. 020 768 8205<br />
Tietojärjestelmähuolto:<br />
puh. 020 768 8209<br />
HUOLTONEUVONTA<br />
ma-pe 07.00-21.00<br />
la 08.00-18.00<br />
puh. 020 768 8163<br />
Tietojärjestelmät:<br />
ma-su 07.00-21.00<br />
puh. 020 768 8150<br />
TAKUUKÄSITTELY<br />
Pekka Hynynen<br />
puh. 020 768 8839<br />
Tero Leinonen<br />
puh. 020 768 8789<br />
<strong>PONSSE</strong> OYJ Ponssentie 22, 74200 VIEREMÄ, puh. 020 768 800, fax 020 768 8690
Change language