Sairaalaviesti 4/2012 - Kunnat.net

More documents

Recommendations

Info

• Non-Hodgkin-lymfooma 64 % • Kaikki tapaukset 62 % • Keuhkosyöpä 8 % • Haima 3 % 5-vuotinen suhteellinen elossaoloennuste, dg 2002– 09, naiset • Iho 91 % • Kilpirauhanen 93 % • Melanooma 88 % • Rinta 89 % • Kohtu 82 % • Hodgkinin tauti 92 % • Hermosto 69 % • Kohdun kaula 68 % • Paksusuoli 61 % • Munuainen 63 % • Kaikki tapaukset 65 % • Keuhkosyöpä 13 % • Haimasyöpä 3 % Syövän nykyaikaiset hoidot edellyttävät moniammatillisia hoitotiimejä: patologi, radiologi, kirurgi ja onkologi … erikoissairaanhoitajat, fysiatrit, ravitsemusterapeutit ja klinikkafarmaseutit. Syövän hoidot monimutkaistuvat. Yksilöllinen hoito tuottaa parempia hoitotuloksia: • leikkaus (säästävä, ”laaja”) • sädehoito (primäärihoito, liitännäishoito, palliatiivinen hoito) • lääkehoito (primääri, liitännäis, palliatiivinen, täsmäkohteet – useimmiten yhdistelmähoito) • yksilöllinen hoito – taudin lähtökohdat Robotti hankittiin TAYS:iin vuonna 2008. Robotti vie kameran ja kolme kättään potilaan sisään. Kokenut kirurgi operoi ohjaimissa. Teoriassa kirurgi voi olla 12 Suomen syöpäkeskuksen toimintaympäristö toisella puolella maapalloa. Miten taataan tasa-arvoinen syövän hoito maan eri osissa? Yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueet ovat se alueellinen jako, jonka varaan kehittyvä syövän hoito organisoidaan, luodaan työnjaot ja kehitetään koulutus. Kansalliseen syöpästrategiaan vuoteen 2020 kuuluu myös Suomen syöpäkeskus, jonka tehtävänä on • kehittää syövän hoitoa ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä (laadullinen ja tuotannollinen näkökulma) • edistää syöpätutkimusta (kliininen, perus-, epidemiologinen ja psykososiaalinen) • edistää uusia innovaatioita (uudet lääkkeet ja hoitomenetelmät, innovaatiot ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa, …) Suomalaiset syövän hoitotulokset ovat maailman huippua seuraavista syistä: • ennaltaehkäisy ja valistus • seulonnat ja varhaisdiagnostiikka • hoitoketjut ja tiimit • jatkuva koulutus ja tutkimus • hoitotulosten seuranta • kuntoutus – toiminnallinen ja psykososiaalinen Syövän hoidolle asettavat haasteita: • Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen • Ennaltaehkäisy/seulonnat – kenelle? • Hoidon periaatteet/haasteet – porrastus! • Täsmähoidot – uusia kohteita lukuisia • Tutkimukset – monimutkaisuus ja kalleus • Kustannukset – kestääkö talous? • Tuloksellisuus/myöhäisvaikutukset! Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät 20.–21.11.2012. Sairaalaviesti 4/2012
Esimerkki uusista hoidoista – lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Poimintoja Markku Luostarisen, Päijät-Hämeen keskussairaalan ylilääkärin, Sairaalapäivien alustuksesta 20.11.2012 Lihavuus on yleistynyt kaikkialla maailmassa – myös vaikeasti ja sairaalloisen lihavien osuus on kasvanut ja kasvamassa. Euroopassa liikapainosta johtuu 80 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta, 55 prosenttia verenpainetaudista ja 35 prosenttia sepelvaltimotaudista. Lihavuuskirurgialla autetaan sairaalloisen lihavia tai superlihavia. Lihavuusleikkausten määrä kasvaa. Markku Luostarinen pohjusti alustustaan seuraavilla perustiedoilla. Painoindeksillä BMI (paino kg/pituus m 2 ) mitattuna 170 cm pitkä ihminen on ylipainoinen, jos hän painaa enemmän kuin 73 kg, jolloin hänen painoindeksinsä on > 25. Jos 170-senttinen painaa yli 87 kg, on hänen painoindeksinsä > 30 ja hän on lihava. Yli 101 kg tuottaa painoindeksin 35 ja hän on vaikeasti lihava. Yli 120 kg tuottaa painoindeksin 40 ja hän on sairaalloisen lihava. Hän on superlihava, jos hän painaa yli 145 kg ja painoindeksi on > 50 - ja supersuperlihava, jos painoa on yli 175 kg ja painoindeksi > 60. Lihavuuden määrittäjänä on käytetty vyötärön ympärysmittaa – naisilla yli 90 cm ja miehillä yli 100 cm. Lihavuuden liitännäissairauksia ovat tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, sydän-verisuonisairaudet, nivelrikko, tulehduksellinen rasvamaksa (kirroosi), sappikivitauti, uniapnea ja syöpä. Lihavuuteen liittyy kasvava kuoleman riski. Lisäksi lihavuus on taakka elämänlaadulle. Lihavuuden hoidon tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa lihavuuteen liittyviä sairauksia sekä parantaa elämänlaatua. Lihavuuden perushoidon tavoitteena on pysyvä 5–10 % painonalennus. Lihavuutta hoidetaan elintapamuutoksilla: ruokavalio, psykologia ja liikunta. Jos painoindeksi on 30 tai suurempi tai jos painoindeksi on 27 tai suurempi ja sen ohella lisäsairaus, käytetään lihavuuden hoidossa lääkkeitä. Jos painoindeksi on 35 tai suurempi ja lisäsairaus tai jos painoindeksi on 40 tai suurempi, käytetään lihavuuden hoidossa leikkausta. STM:n yhtenäiset kiireettömän hoidon kriteerit pohjautuvat painoindeksiin 45 tai suurempi. Miksi tarvitaan lihavuuskirurgiaa? Leikkaushoito on tehokkaampi kuin konservatiivinen hoito - keskimäärin 21 kg painon lasku vs. painon nousu. Elämänlaatu paranee merkittävästi. Liitännäissairaudet paranevat. Eri leikkausmenetelmien väliset erot jäävät epäselviksi. Lihavuuskirurgia on terveyskirurgiaa – se ei ole kauneuskirurgiaa. Lihavuuden leikkaushoitoon voidaan turvautua, jos ohjattu lihavuuden konservatiivinen hoito – ainakin 6 kk – on epäonnistunut. Lihavuuden leikkaushoidon vasta-aiheet ovat seuraavat: • Yleiset leikkauskelpoisuuteen vaikuttavat asiat • Henkeä lyhyellä aikavälillä uhkaava sairaus • Vaikeat psykiatriset ongelmat • Päihteiden väärinkäyttö • Vaikea ahmimishäiriö • Kunnollinen, ohjattu laihdutusyritys puuttuu • Yhteistyökyky ja hoitoon sitoutuminen puutteellista • Äärimmäisen lihavien (BMI > 65) tulee laihduttaa ennen leikkausta. Markku Luostarinen esitti kuulijoille erilaisia leikkausmenetelmiä ja leikkauksilla saavutettuja tuloksia. Niiden potilaiden osuus, joiden liitännäissairaudet paranevat kokonaan tai osittain, oli JAMAssa julkaistun tutkimuksen mukaan diabeteksessa 77 %, verenpainetaudissa 62 %, uniapneassa 86 % ja korkeissa kolesteroliarvoissa 71 %. SOS-tutkimuksen mukaan diabeteksen paraneminen (remissio) oli kahden vuoden jälkeen lihavuuskirurgialla 72 % ja konservatiivisella hoidolla 21 %. Tutkimusten mukaan elämänlaatu parani 95 %:lla potilaista sekä eniten diabeetikoilla ja naisilla. Medicare potilasryhmästä 37 % pystyi palaamaan töihin leikkauksen jälkeen, mutta vain 6 % konservatiivisesti hoidetuista. Lihavuuskirurgian komplikaatioita ovat leikkauskuolleisuus 0,2–1 %, suoliliitosten pettäminen 1,7 %, verenvuoto 1 %, sisäinen tyrä ja suolentukos 1–5 %, arpityrä 1 %, mahahaava 3–10 % sekä mahan ja suolen liitoksen ahtautuminen 0–4 %. Lihavuuskirurgian jälkeen on osalla leikatuista oireita sekä D-vitamiinin, kalkin, raudan ja foolihapon puutetta. B12-vitamiinin puute on myös mahdollinen. Leikkaushoito on kustannusvaikuttavaa. Finohtan Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito -raportin (2009) mukaan laatupainotteisen elinvuoden hinta on • lihavuuskirurgiassa -10 000 € • sepelvaltimotaudin hoidossa + 8000 – + 20000 € • tekonivelkirurgiassa +1000 € Laskelmassa jokaiselle tehtiin lihavuusleikkauksen lisäksi myös abdominoplastia eli ylimääräisen vatsana- Sairaalaviesti 4/2012 13
Page 1 and 2: Sairaalaviesti Sjukhusinfo 4/12 jou
Page 3 and 4: Nopeasti hoitoa, nopeammin hoitoon
Page 5 and 6: Sairaanhoito osa alueen, seudun ja
Page 7 and 8: OECD-maiden edullisimpia. Suomalais
Page 9 and 10: • tiimikeskeisyys • väestön t
Page 11: 6.01, lähtö: 31.12., 08.31, Phuke
Page 15 and 16: Kansalaisen hoitoon vaikuttavat tek
Page 17 and 18: - esimerkiksi käy taitopaja oppimi
Page 19 and 20: toimintatavoilla parempaan kokonais
Page 21 and 22: ta ovat vastanneet terveydenhuollon
Page 23 and 24: Tuottavuuden parantaminen - yleises
Page 25 and 26: 8 21.1.2013 Hoito- ja seurantasuunn
Page 27 and 28: Keski-Suomen uusi keskussairaala ja
Page 29 and 30: sitoutuvan työn määrä ja invest
Page 31 and 32: Sairaalaremonteissa säästäminen
Page 33 and 34: Arkkiatri Risto Pelkosen Humanitaar
Page 35 and 36: Sairaalaviesti siirtyy historiaan T

Sairaalaviesti 4/2012 - Kunnat.net

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?