Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia ... - Rajavartiolaitos

Kokonaisuuksia ei voi hallita
ymmärtämättä yksityiskohtia
- Olen kiertänyt todella paljon ministeriön
hallinnonalojen toimipaikoissa, haluan nähdä
ja kuulla, kansliapäällikkö Nerg toteaa.
- Analysoin näkemääni ja kuulemaani.
Sitten teen asioista omat johtopäätökseni
taustaksi päätöksentekoa varten. Olen
lisäksi voinut nauttia siitä, että ihmiset
täällä ovat varsin välittömiä ja avoimia, ja
heillä on asioihin tarttumisen taito.
- Virkaan tullessani tein kyselyn henkilöstölle
ministeriössä ja osalle osastojen
johtoa. Tulokset kertoivat, että asioita halutaan
käsiteltävän avoimesti. Olen kokenut
kentällä, että minulta ei ole haluttu peitellä
mitään. Olen saanut kuulla ilot ja surut sillä
perusperiaatteella, ettei ketään osoiteta
sormella.
- Ennen kansliapäällikön virkaan astumistani
mielikuvani Rajavartiolaitoksesta,
poliisista ja pelastustoimesta oli se, että
niissä toimii hyvillä arvoilla varustettuja
ihmisiä. Organisaatioiden kuva on vahvasti
luotettava ja ammattitaitoinen. Näin suuri
osa meistä kansalaisista ajattelee. Nyt näiden
hallinnonalojen ylimpänä virkamiehenä
kokemukseni on pysynyt yhtä myönteisenä,
ellei parantunut. Kyllä meillä Suomessa
näitä sektoreita hoitavat sellaiset ihmiset,
joille tämän yhteiskunnan ja sen kansalaisten
turvallisuus on tärkeä. Ei ole tullut kertaakaan
näiden kahden kuukauden aikana
sellaista oloa, että täällä olisi jotakin epäilyttävää,
toteaa Nerg
Asioita tulee katsoa vieläkin
enemmän yhdessä
- Olen havainnut jo aiemmin, että sisäasiainhallinto
on vahva operatiivinen organisaatio,
jossa poliisi, RVL, pelastustoimi
ja maahanmuutto ovat itse asiassa muodostuneet
varsin vahvoiksi ja omina kokonaisuuksina
toimiviksi siiloiksi. Koen itse
tärkeäksi, että kaikilla ministeriön neljällä
toimialalla katsottaisiin enemmän strategista
kokonaisuutta ja että meidän tulisi
entistä vahvemmin katsoa asioita yhdessä,
painottaa Päivi Nerg .
- RVL:een tutustuessani kävin mm. Vaali-
maalla ja Imatralla. Sain käytännössä kuulla
Suomen ja Venäjän välisen rajaturvallisuusyhteistyön
toimivuudesta ja nähdä sitä.
Tällainen käytännön yhteistyö oli minulle
aivan uutta kahden valtion välisten asioiden
hoitamisesta.
- Oli hienoa havaita, kuinka yhteistyöstä
on tullut osa normaalia toimintaa kaikilla
tasoilla niin, että valtioiden välisiä asioita
voidaan hoitaa tarvittaessa vaikka päivittäin.
Lisäksi tällä toiminnalla on taustana
pitkä ja keskinäiseen luottamukseen perustuva
perinne. Oli myös positiivisesti yllättävää,
että toimitaan hyvin matalalla profiililla
eikä siihen liity mitään erityistä protokollaa.
Se on erinomainen tapa toimia, kiittää
kansliapäällikkö Nerg.
Yhteistyö on RVL:n
menestyksellinen tapa toimia
- Toinen RVL:n erittäin onnistunut tapa toimia
on EU-yhteistyö, sanoo Päivi Nerg.
- Olen ilolla saanut seurata sitä, oli toiminta
sitten yhteistyötä Frontexin kanssa
tai koko EU-kuviossa. Tämä näkyy myös
rahoituskanavien etsimisessä ja oikea-aikaisessa
vaikuttamisessa EU:n päätöksentekoon
juuri siinä valmisteluvaiheen kohdalla.
Kyllä RVL ja rajavartio-osasto ovat tässä
edelläkävijöitä meidän hallinnonalallamme.
Muilla on palon opittavaa siitä, että asioihin
voi ja tulee vaikuttaa varsin ajoissa valmisteluvaiheessa
eikä vasta loppusuoralla,
korostaa kansliapäällikkö.
- Tunnen entuudestaan varsin hyvin
poliisin, Tullin ja rajan PTR-yhteistyön, kun
valtiovarainministeriössä vastasin Tullin
tulosohjauksesta. Tämä yhteistyö on hyvää,
ja sitä tehdään monella käytännön tasolla.
Kyllä Raja osaa tämän yhteistyön tekemisen
taidon, kiittelee kansliapäällikkö Päivi
Nerg ja lisää, että RVL on ymmärtänyt myös
hyvässä mielessä ”lobbaamisen” merkityksen.
On hyvä viedä ihmisiä tutustumaan
asioihin käytännössä, olivat he sitten kansanedustajia,
virkamiehiä tai elinkeinoelämän
edustajia.
– Olen itse yhteistyöihminen ja hyvin vaikuttunut
RVL:n onnistumisesta tässä erinomaisesti.
Kaikessa yhteistyötoiminnassa
tulee kaikkien osapuolten katsoa asia lop-
RAJAMME VARTIJAT 5
puun saakka yhdessä. Tässä lienee monella
taholla parannettavaa, enkä nyt puhu
Rajasta. Emme selviä ilman yhteistyötä, ja
on aivan turhaa jokaisen yrittää tehdä itse
omat juttunsa. On iso haaste meille kaikille,
että yhteistyössä päästään konkreettisen
toiminnan tasolle, kansliapäällikkö toteaa.
Johtajana osana kokonaisuutta
- Sisäasianministeriössä meillä on isot
haasteet edessä. Suomen ja Euroopan taloustilanne
on se mikä on, kansliapäällikkö
painottaa.
- Näen, että vahvuutenamme on se, että
ministeriön hallinnonalan toiminnan pohja
on vahva ja selkeä. Meidän on vastattava
haasteisiin niin, että osaamme keskittyä
omiin ydintehtäviimme ja osaamme
entisestään kehittää yhteistyötä ja löytää
yhteistyölle uusia muotoja. Lisäksi on uskallettava
ravistella rakenteita. Toivon, että
omalla osaamisellani ja tavallani toimia
pystyn tuomaan yhden palan tähän kokonaisuuden
palapeliin ja antamaan enemmän
kuin mitä se olisi ilman sitä.
- Ei pelota yhtään lähteä luotsaamaan
tätä laivaa eteenpäin. Nyt on reilut kaksi
kuukautta kulunut tässä tehtävässä ja huomaan
puhuvani asioista ”meillä sisäministeriössä”.
Olen itsekin yllättynyt siitä, kuinka
nopeasti tämä turvallisuuden ja maahanmuuton
ministeriö on alkanut tuntua
omalta. Tehtäväni on varmistaa, että ihmisillä
on resurssit ja mahdollisuudet tehdä
töitä ja erityisesti luja tahto luoda ja vahvistaa
yhteistyötä vieläkin voimakkaammin.
- Lähden luottavaisella mielellä kohti
tulevaa. Uskallan sanoa, että koen olevani
etuoikeutettu, sillä olen sen luonteinen
ihminen, joka nauttii saadessaan tehdä töitä
Suomen ja suomalaisten eteen, kiteyttää
mietteensä tulevaisuudesta sisäasiainministeriön
kansliapäällikkö Päivi Nerg.
Teksti: Päivi Kaasinen
Kuva: Johanna Mäkinen