Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia ... - Rajavartiolaitos

More documents

Recommendations

Info

28 RAJAMME VARTIJAT Seminaari-iltapäivän neljässä työpajassa kuultiin 20 alustusta ja keskusteltiin vilkkaasti sisäisen turvallisuuden teemoista. Turvallisuusalan viranomaisyhteistyö, toimintaympäristötutkimukset, koulutuksen, ammattien ja työn tutkimus sekä turvallisuushallinto ja johtaminen keräsivät innostunutta yleisöä. Päätöksentekijät tarvitsevat tutkittua tietoa Avoimen tutkimusseminaarin yhteydessä järjestettiin SM:n hallinnonalan oppilaitosten henkilöstölle ja hallinnonalan tutkimustoimijoille seminaari, jonka aihe oli tutkimuksen hyödyntäminen ministeriön hallinnonalalla. Kehittämisneuvos Harri Martikainen kertoi ministeriön tutkimustarpeista. Hän korosti tutkimustoiminnan yhteyttä toiminnan ja talouden suunnitteluun. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja hallinnonalan ulkopuoliset paineet korostavat ennakoimisen ja sen kehittämisen tarvetta. Everstiluutnantti Jari Tolppanen Rajavartiolaitoksen esikunnasta puhui tutkimustarpeista strategisessa päätöksenteossa. Tutkimuksen tulisi tuottaa tietoa strategisen päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi hallitusohjelman ja hallinnonalojen strategioiden taustaksi tarvitaan tutkittua tietoa vaikkapa rajaturvallisuuden kehityksen keskeisistä muutosajureista. - Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeää turvata 2020-luvulla. Tähän tutkimus voi tuoda toisenlaisen näkökulman, Tolppanen kiteytti. Harri Martikaisen vetämässä paneelikeskustelussa arvioitiin sitä, miten hyvin SM:n tutkimusstrategia edistää tutkimuksen ja päätöksenteon kohtaamista. Todettiin, että tutkimusstrategia on edelleen varsin hyvä, mutta hallinnonalan tutkimustoiminnan sirpaleisuus voi aiheuttaa haasteita. Pienet yksiköt voivat myös olla organisaatioiden myllerryksessä haavoittuvaisia. Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari on vakiinnuttanut asemansa jokavuotisena tapahtumana. Se järjestetään Pelastusopistolla Kuopiossa vuonna 2013. Teksti: Minna Jokela Kuva: Salla Virtanen helsinGin rajatarkastusosasto 20vuotta Helsingin rajatarkastusosasto (HelRtOs) täytti elokuussa 20 vuotta. Osaston historiaan mahtuu monia muutoksia muun muassa rajavartijoiden toimivallassa ja rajatarkastusten laajuudessa. Muuttuviin tilanteisiin on kuitenkin mukauduttu osaavan ja motivoituneen henkilöstön, muutoskykyisen organisaation, ajantasaisen tekniikan ja hyvien yhteistyösuhteiden avulla. Helsingin rajatarkastusosasto aloitti rajatarkastustoiminnan ensin Helsingin Eteläsatamassa, mutta tekee nyt rajatarkastuksia pääasiassa Länsisatamassa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Suomenlahden merivartiostoon kuuluva Helsingin rajatarkastusosasto perustettiin elokuussa vuonna 1992 vastauksena poliisilta keväällä tulleeseen virka-apupyyntöön aloittaa rajatarkastusten (tuolloin käytettiin sanaa passintarkastusten) tekeminen Helsingin Eteläsatamassa. Osasto sai ensin nimeksi Helsingin pas- sintarkastusosasto, mutta nimi muuttui myöhemmin Helsingin rajatarkastusosastoksi. Ensimmäiseksi päälliköksi osasto sai Olli Kunnalan. Hän ehti osaston kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana luoda rajatarkastustoiminnan käytänteet satama- sekä lentoasemaympäristöön Rajavartiolaitokselle sopiviksi. – Osaston toimintaa lähdettiin kehittämään lähes nollasta. Helsingin satama oli ensimmäinen paikka, jossa RVL ei ollut aikaisemmin toiminut. Minun lisäkseni
osastossa aloitti neljä opistoupseeria ja 11 meri- ja rajavartijaa, jotka olivat halunneet tulla mukaan luomaan uutta toimintaa RVL:ssa. Ilman innovatiivista ja muutoshaluista henkilöstöä en olisi pystynyt luomaan toimintaa niin hyväksi kuin miksi se aikanani kehittyi, Kunnala toteaa. Hän mainitsee yhden onnistumisen avaimen olleen myös silloisen SLMV:n komentajan ja esikuntien luottamuksen häneen ja henkilöstöön siinä, että he kentällä luovat toimintaympäristön, joka on kaikkien kannalta mahdollisimman selkeää viranomaistoimintaa. – Se on selvää, että alussa toiminta piti oppia poliiseilta. Nopeasti huomattiin, että asioita pystyttiin tekemään toisellakin tavoin, ja aloimme edistää muutoksia, Kunnalla selittää. Hyvät suhteet poliisiin merkitsivät jatkossakin paljon toimintojen kehittämisessä. Osaston toisena päällikkönä vuosina 2000–2008 toiminut Janne Piiroinen muistelee toiminnan alkamisen tuoneen mukanaan ison kulttuurimuutoksen RVL:een. Nyt nuorillakin kavereilla oli kova päätösvalta puuttua ihmisten liikkumisvapauteen. Merkittävistä asioista päättäminen siirtyi vartioston johdon asemesta kenttätasolle. Päätöksenteon ja työn laatua kuvastaa kuitenkin se, että kovin harva päätös muuttui hallinto-oikeudessa ja kovin harvaan kanteluun on ollut tosiasiallista perustetta. Virka-apupyyntö johti erikoisosaajaksi Varsinainen toiminta Eteläsatamassa käynnistyi syyskuussa vain joitakin kuukausia sen jälkeen, kun virka-apupyyntö poliisilta oli tullut. Noin puolentoista vuoden sisäänajon jälkeen toiminta siirtyi kokonaan RVL:n hoidettavaksi. Kunnala sanoo, että heti alkuun työn tehokkaan tekemisen hidaste ja osittain estekin oli lainsäädäntö. Sen kehittyminen kesti useita vuosia. Vasta v. 2005 syyskuun alusta voimaan astunut uusi rajavartiolainsäädäntö laajensi RVL:n valtuuksia ja toiminta-aluetta niin, että toimivaltaa ei rajattu alueellisesti vaan tehtävän mukaan. Tuolloin rajavartijoille annettiin oikeus toimia siellä, missä se on tarkoituksenmukaista rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi. – Lainsäädännön muokkautuminen helpotti työtämme. Enää meidän ei esimerkiksi tarvinnut pyytää poliisia paikalle, kun asiakas piti kuljettaa terminaalista toiseen yleisen katuverkon kautta. Pystyimme hoitamaan sen itse, Kunnala hymähtää. Muutos oli enemmän kuin tervetullut, ja toimintaa kyettiin organisoimaan paremmin. Muutos tarkoitti kuitenkin myös itsensä kehittämistä. Muun muassa rajavartijan koulutusta pidennettiin, jotta lainsäädäntö tulisi tutuksi. Jo työssä olevia kurssitettiin lainsäädännön saloihin. Myös osaston sisäisiä toimintoja kehitettiin. Siellä pystyttiin vuonna 2005 lain muutoksen myötä aloittamaan rikosten esitutkinta. Näin syntyi rikostorjuntayksikkö. Rito toimi osana osastoa muutaman vuoden, mutta erkani sen jälkeen omaksi yksiköksi. HelRtOs:oon voidaan kuitenkin katsoa omana toimintona kuuluvan hallinnollisen tutkinnan, asiakirjatutkinnan, terminaaliryhmän, ennakkotarkastusryhmän, tukiosan RAJAMME VARTIJAT 29 sekä varsinaiset kenttätoiminnan pisteet Helsinki-Vantaan lentoasema ja Länsisatama. Osastossa toimiva asiakirjatutkinta on kehittynyt alansa huippuosaajaksi, ja sitä käyttävät myös muut viranomaiset asiakirjojen aitousepäilyissä. Hallinnollinen tutkinta puolestaan hoitaa mm. turvapaikkahakijoiden asiat. Tukiosa avustaa päällikköä hallinnollisissa tehtävissä. – V. 2010 perustettu ennakkotarkastusryhmä on osoittautunut kullanarvoiseksi. Ryhmää varmasti kehitetään edelleen, osaston nykyinen ja sen perustamisvuonna aloittanut päällikkö Pentti Alapelto kertoo. Ryhmä vaikuttaa siihen, että osa rikollisista pysäytetään jo lähtömaassa. Osaston merkittävimmät muutokset HelRtOs:n merkittävimmistä muutoksista voidaan poimia muun muassa v. 1997 toukokuussa voimaan tullut Viron viisumivapaus, mikä lisäsi matkustajamääriä Tallinnasta entisestään. Tämä tiesi lisää töitä myös rajavartijoille, koska passit piti edelleen tarkistaa ja jopa tehokkaammin, sillä viisumivapauden myötä Suomen suurlähetystön ensimmäinen tarkastusvaihe oli poistunut. Samana vuonna heinäkuun ensimmäisenä päivänä 10 virkamiestä siirtyi Helsinki- Vantaan lentoasemalle aloittamaan rajatarkastustoimintaa ja jälleen ensin poliisin apuna. Vuoden jälkeen kokonaisvastuu lentoaseman maahantulotarkastuksista oli osaston miehillä. Vuoden päästä siitä osasto aloitti lentoasemalla myös lähtötarkastusten tekemisen.
Page 1 and 2: Kasvavan rajaliikenteen hallinnan v
Page 3 and 4: Päällikön joulutervehdys Hyvät
Page 5 and 6: Kokonaisuuksia ei voi hallita ymmä
Page 7 and 8: utom kunnat njuta av att människor
Page 9 and 10: kokee ennen kaikkea Rajajääkärip
Page 11 and 12: På bilden står museiföreståndar
Page 13 and 14: The Border Museum a window to a dif
Page 15 and 16: RAJAVARTIOLAITOKSEN VUODEN RAJAMIEH
Page 17 and 18: mahdollisuuksien lisäksi viranomai
Page 19 and 20: att bredda sin uppskattning av verk
Page 21 and 22: SUFFICENTaa BORDER TRAFFIC FREE-FLO
Page 23 and 24: koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön
Page 25 and 26: RAJA- JA MERIVARTIOKOULU TURVALLISU
Page 27: tutkimus ja Päätöksenteko kohtas
Page 31 and 32: slidea Pitkin turvaan Rajavartiolai
Page 33 and 34: Hiki virtasi Itämerellä meripelas
Page 35 and 36: Johanna Huurinainen (edessä vas.),
Page 37 and 38: Juhlan nuorin esiintyjä Helmi Tiim
Page 39 and 40: frontex yhteistyötä ulkorajoilla
Page 41 and 42: ajamies raUhanTUrVaajana Vanhempi r
Page 43 and 44: Rajalla Raja sattuu lla sattuu ja t
Page 45 and 46: Suomen ja Venäjän välisellä raj
Page 47 and 48: Miinoan kivi kelpasi yksin rajamerk
Page 49 and 50: Haapasaaren merivartioaseman pääl
Page 51 and 52: Ilomantsin Virmajärven nimettömä

Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia ... - Rajavartiolaitos

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?