Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia ... - Rajavartiolaitos
Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia ... - Rajavartiolaitos
Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia ... - Rajavartiolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Kasvavan</strong> <strong>rajaliikenteen</strong> <strong>hallinnan</strong> <strong>vaikutuksia</strong> selvitetty<br />
Ura urkeni ulkomailla – konkarit kertovat<br />
Vaikuttava vähemmistö – persoonalliset rajamerkit<br />
4 / 2012<br />
79. vuosikerta
2 RAJAMME VARTIJAT<br />
Sisällysluettelo:<br />
• Päällikön joulutervehdys ...........................................................3<br />
• Chefens julhälsning....................................................................3<br />
• The Chief´s holiday greeting .....................................................3<br />
• Kansliapäällikkö Päivi Nerg: Kysyn, kuuntelen ja toimin........4<br />
• Kanslichef Päivi Nerg: Jag frågar, lyssnar och agerar .............6<br />
• Rajamuseo – Rajavartiolaitoksen ikkuna siviilimaailmaan .....8<br />
• Gränsmuseet – GBV:s fönster mot den civila världen ..........10<br />
• The Border Museum – a window to different life ............... 12<br />
• Vuoden Rajamies –perinne ..................................................... 14<br />
• Rajavartiolaitoksen uudet internetsivut julkaistiin .............. 15<br />
• <strong>Kasvavan</strong> <strong>rajaliikenteen</strong> <strong>hallinnan</strong> vaikutukset RVL:n<br />
voimavaratarpeisiin ................................................................. 16<br />
• Verkningarna av hanteringen av den ökande<br />
gränstrafiken har utretts ........................................................ 18<br />
• Managing growing border traffic volumes ........................... 20<br />
• Ulkorajarahasto uusimassa RVL:n helikopterikalustoa ......... 22<br />
• Koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön venäläisten kanssa ...... 23<br />
• RMVK:sta tykätään ................................................................. 24<br />
• Keskiössä johtaminen ............................................................. 24<br />
• Vallgrundissa harjoiteltiin sukeltamista ................................ 24<br />
• RMVK Turvallisuus ja puolustus 2012 –messuilla ................ 25<br />
• Ajankohtaista .......................................................................... 25<br />
• Airiston aalloilla ...................................................................... 25<br />
• Esiupseerikurssi 64 teki opintomatkan Venäjälle ................. 26<br />
• Tutkimus ja päätöksenteko kohtasivat .................................. 27<br />
• Helsingin rajatarkastusosasto 20 vuotta ............................... 28<br />
• Slidea pitkin turvaan ...............................................................31<br />
• Hiki virtasi itämerellä ............................................................. 33<br />
• Turvaa Kuhmon syrjäseuduille ............................................... 34<br />
• Rauhan puu istutettiin Virmajärven saareen ........................ 35<br />
• Vanhat rajamiehet tapasivat .................................................. 36<br />
• Kaakkois-Suomen rajamieskilta 50v ..................................... 37<br />
• Ammatillinen rajavartijoiden koulutus alkoi Lieksassa ........ 38<br />
• Frontex - yhteistyötä ulkorajoilla.......................................... 39<br />
• Rajamies rauhanturvaajana .....................................................41<br />
• Rajalla sattuu ja tapahtuu...................................................... 43<br />
• Persoonalliset rajamerkit ........................................................ 45<br />
ISSN:n 0483-9080 | RV 4/12 on ilmestynyt joulukuussa.<br />
TOIMITUS: Kustantaja | <strong>Rajavartiolaitos</strong><br />
Päätoimittaja | Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen | puh. 071 872 1331<br />
email: paivi.kaasinen@raja.fi<br />
Toimitussihteeri | Marja Naapuri | puh. 071 872 1333<br />
email: marja.naapuri@raja.fi<br />
Postiosoite | Rajamme Vartijat | PL 3, 00131<br />
Toimituksen käyntiosoite | Panimokatu 1, 3. kerros, 00580 Helsinki<br />
Käännökset | Käännös-Aazet<br />
Taittaja | Jussi Ekberg | Kopijyvä Oy<br />
Paino | Kopijyvä Oy<br />
Tilaukset, niiden peruutukset ja osoitteenmuutokset kirjallisina:<br />
Petri Istolainen | Kopijyvä Oy | PL 25 | 70701 Kuopio<br />
email: petri.istolainen@kopijyva.fi<br />
Rajamerkkiä 646 korotettiin viimeksi suomalais-venäläisin voimin Pohjois-Karjalassa<br />
Lieksassa kesäkuussa 1988.<br />
Vanhempi rajavartija Jari Soininen (ens. oik.) palasi hiljan rauhaa turvaamasta<br />
Afganistanista Tohmajärven rajavartioasemalle Pohjois-Karjalaan. Missiossa hän<br />
toimi yhdistetyssä tehtävässä ensihoitajana ja yhteysupseerina.<br />
s.45<br />
s.41<br />
s.44<br />
Luutnantti Vesa Arffman suksi kirjaimellisesti suohon – mutta miksi? Vastaus löytyy<br />
sisäsivuilta. Kuva: Jouni Schroderus<br />
Etu- ja takakansi: Arto Komulainen
Päällikön joulutervehdys<br />
Hyvät lukijat<br />
Kulunut vuosi on Rajavartiolaitoksen eri<br />
hallintoyksiköissä ollut työntäyteinen ja<br />
tuloksekas.<br />
Tilanne rajoilla ja merellä on pidetty rauhallisena<br />
ja turvallisena. Rajaliikenne on jatkanut<br />
voimakasta kasvua kaikilla rajanylityspaikoilla,<br />
eikä tälle kasvulle ole näköpiirissä taitekohtaa.<br />
Olemme toistaiseksi selvinneet tästä haasteesta<br />
kunnialla, mutta jatkuva liikenteen kasvu vaatii<br />
lisävoimavaroja.<br />
Merellä olemme jatkaneet varautumista<br />
monialaisiin vakaviin onnettomuuksiin. Valmiutta<br />
on kehitetty laaja-alaisella, monia viranomaisia<br />
koskevalla harjoittelulla ja yhteistyöllä<br />
naapureidemme kanssa. Suorituskykyämme<br />
tulevat lähivuosina parantamaan uusi ulkovartiolaiva,<br />
jonka rakennustyö on käynnistetty,<br />
sekä meripelastushelikoptereidemme modernisointi.<br />
• • •<br />
Merkittävimmät haasteet kohdistuvat talouteen.<br />
Meillä on edessämme useita vuosia kestävä<br />
talouden sopeuttaminen niukkeneviin<br />
määrärahakehyksiin. Edessä on lukuisia rakenteellisia<br />
ja toiminnallisia muutoksia, jotka koskettavat<br />
lähes kaikkia yksiköitämme. Onneksi<br />
voimme ajoittaa säästöt usealle vuodelle, sillä<br />
olemme aiemmilla toimillamme vahvistaneet<br />
taloutemme perustaa ja muutoskykyämme.<br />
Vääjäämättömät sopeutustoimet pyritään tekemään<br />
mahdollisimman pienin vaurioin.<br />
• • •<br />
Lausun kiitokset koko Rajavartiolaitoksen<br />
henkilöstölle hyvästä ja tunnollisesta työstä.<br />
Kiitän rajajääkäriyksiköissämme palvelevia<br />
varusmiehiä reippaasta palveluksesta. Kiitän<br />
myös kaikkia kumppaneitamme, tukijoitamme<br />
ja ystäviämme kaikkialla Suomessa sekä<br />
erityisesti rajaseudun ja saariston asukkaita<br />
hyvästä tuesta ja yhteistyöstä.<br />
Toivotan kiitollisin mielin kaikille lehtemme<br />
lukijoille rauhallista joulua ja hyvää uutta<br />
vuotta.<br />
Rajavartiolaitoksen päällikkö<br />
kenraaliluutnantti<br />
Jaakko Kaukanen<br />
Chefens julhälsning<br />
Bästa läsare<br />
Det gångna året har varit arbetsdrygt och<br />
resultatrikt hos Gränsbevakningsväsendets<br />
olika förvaltningsenheter.<br />
Läget vid gränserna och till havs har hållits<br />
lugnt och tryggt. Gränstrafiken har fortsatt att<br />
öka kraftigt vid alla gränsövergångsställen, och<br />
någon avmattning av denna ökning kan inte<br />
skönjas. Vi har tills vidare klarat av denna utmaning<br />
med hedern i behåll, men den ständiga<br />
ökningen av trafiken kräver ytterligare resurser.<br />
Till havs har vi fortsatt att bereda oss inför<br />
allvarliga flertypsolyckor. Beredskapen har<br />
utvecklats med omfattande övningar som har<br />
berört flera myndigheter och med samarbete<br />
med våra grannar. Vår prestationsförmåga<br />
kommer under de närmaste åren att förbättras<br />
av ett nytt högsjöbevakningsfartyg, som nu har<br />
börjat byggas, samt av moderniseringen av våra<br />
sjöräddningshelikoptrar.<br />
• • •<br />
De största utmaningarna hänför sig till ekonomin.<br />
Vi står inför flera år av anpassning av<br />
ekonomin till knappare anslagsramar. Många<br />
strukturella och funktionella förändringar förestår,<br />
vilka berör så gott som alla våra enheter.<br />
Till all lycka kan vi förlägga inbesparingarna till<br />
flera år, för vi har med våra tidigare åtgärder<br />
stärkt grunden för vår ekonomi och vår förmåga<br />
till förändringar. Avsikten är att de oundvikliga<br />
anpassningsåtgärderna ska genomföras så,<br />
att de medför så små olägenheter som möjligt.<br />
• • •<br />
Jag framför mitt tack till hela Gränsbevakningsväsendets<br />
personal för ett gott och omsorgsfullt<br />
arbete. Jag tackar de beväringar som<br />
tjänstgör i våra gränsjägarenheter för duktig<br />
tjänstgöring. Jag tackar också alla våra partner,<br />
stödjare och vänner överallt i Finland samt särskilt<br />
gränstrakternas och skärgårdens invånare<br />
för gott stöd och samarbete.<br />
Med tacksamt sinne tillönskar jag alla vår<br />
tidnings läsare en Fridfull Jul och ett Gott Nytt<br />
År.<br />
Chefen för Gränsbevakningsväsendet<br />
generallöjtnant<br />
Jaakko Kaukanen<br />
RAJAMME VARTIJAT 3<br />
The Chief’s holiday greeting<br />
Dear Reader<br />
The past year has been a busy and successful<br />
one across the Finnish Border Guard’s units.<br />
We have made a significant contribution to<br />
the safety and security of our borders and territorial<br />
waters. The past year has seen continued growth in<br />
border traffic volumes across all our border crossing<br />
points, with no peak in sight. So far, we have<br />
responded to this challenge admirably but the ongoing<br />
growth in traffic volumes calls for additional<br />
resources.<br />
At sea, we have continued to prepare for complex<br />
and serious accidents. Our capability has been<br />
enhanced through broad-based, inter-agency exercises<br />
and close cooperation with our neighbours. In<br />
the next few years, our preparedness will be further<br />
improved with the introduction of a new off-shore<br />
patrol vessel, currently under construction, as well<br />
as the modernization of our fleet of sea rescue helicopters<br />
• • •<br />
The most significant challenges now facing the service<br />
are financial. We are entering a significant period<br />
of fiscal adjustment prompted by wider budgetary<br />
constraints. We anticipate a series of structural<br />
and functional adjustments that are expected to affect<br />
nearly all of our units. Fortunately, the efficiencies<br />
can be spread across a number of years thanks<br />
to the measures we implemented previously to<br />
consolidate our finances and ensure our ability to respond<br />
to change. We will do our utmost to limit the<br />
damage caused by these unavoidable cuts..<br />
• • •<br />
I would like to take this opportunity to express my<br />
thanks to all staff for their excellent and committed<br />
contribution this year. Thanks are also due to the<br />
conscripts serving across our border jaeger companies<br />
for their great energy and enthusiasm. Furthermore,<br />
I would like to express my gratitude to all our<br />
partners, supporters and friends throughout Finland<br />
and the residents in the archipelago and the border<br />
areas for their first rate support and assistance.<br />
Wishing you all a peaceful holiday season and all<br />
the best for the New Year!<br />
Chief of the Finnish Border Guard<br />
Lieutenant General<br />
Jaakko Kaukanen
4 RAJAMME VARTIJAT<br />
Kansliapäällikkö Päivi Nerg:<br />
Kysyn, KUUnTelen<br />
ja Toimin<br />
-Minulla on jo nyt selkeä<br />
tunne siitä, että tiedän, missä<br />
sisäasiainministeriössä mennään<br />
ja mikä osa meillä on tässä<br />
Suomi-kokonaisuudessa. Tiedän,<br />
miten toimintamme liittyy<br />
oikeusministeriön kenttään ja<br />
miten puolustusministeriön tai<br />
sosiaali- ja terveysministeriön<br />
kenttään.<br />
- Minut on pystytty selkeästi<br />
perehdyttämään varsin nopeasti<br />
hallinnonalan asioihin. Se<br />
osoittaa myös, miten täällä on<br />
tapana toimia, kertoo reilut<br />
kaksi kuukautta virassa ollut<br />
kansliapäällikkö Päivi Nerg.<br />
Operatiivinen ja systemaattinen<br />
ministeriö<br />
- Sisäasiainministeriön organisaatiokulttuuri<br />
on hyvin operationaalinen ja paljon<br />
systemaattisempi esimerkiksi valtiovarainministeriöön<br />
verraten. Molemmilla on sama<br />
perustehtävä, mutta teema on erilainen.<br />
Toinen hoitaa valtion taloutta ja valtion julkista<br />
kehittämistä, ja toinen hoitaa valtion<br />
sisäistä turvallisuutta. Olen tyytyväinen kokemuksiini<br />
valtiovarainministeriössä. Siinä<br />
työssä oppi näkemään tämän valtiokokonaisuuden.<br />
- Meidän ministeriömme toimintatapa<br />
on mennä selkeällä organisoidulla tavalla<br />
eteenpäin. Mielestäni ministeriömme henkilöstö<br />
on oppinut hyvin nopeasti tuntemaan<br />
myös minun tapani toimia; minulle<br />
ei ole vaikeaa ottaa itse yhteyttä ihmisiin ja<br />
kysyä tai kyseenalaistaa. Minä kuuntelen ja<br />
toimin.<br />
- Tavoitteenani on hahmottaa se , miten<br />
olemme osa valtioneuvostoa, miten olemme<br />
osa Suomea ja osa kansainvälistä yhteisöä<br />
tällä hallinnonalalla. Haen perehtyessäni<br />
sitä yhteyttä näihin kokonaisuuksiin, sillä<br />
emme ole irrallinen saareke. Etsin myös<br />
mahdollisia kipupisteitä, joihin olisi hyvä<br />
puuttua, jotta olisimme vielä paremmin osa<br />
kokonaisuutta, painottaa Päivi Nerg.
Kokonaisuuksia ei voi hallita<br />
ymmärtämättä yksityiskohtia<br />
- Olen kiertänyt todella paljon ministeriön<br />
hallinnonalojen toimipaikoissa, haluan nähdä<br />
ja kuulla, kansliapäällikkö Nerg toteaa.<br />
- Analysoin näkemääni ja kuulemaani.<br />
Sitten teen asioista omat johtopäätökseni<br />
taustaksi päätöksentekoa varten. Olen<br />
lisäksi voinut nauttia siitä, että ihmiset<br />
täällä ovat varsin välittömiä ja avoimia, ja<br />
heillä on asioihin tarttumisen taito.<br />
- Virkaan tullessani tein kyselyn henkilöstölle<br />
ministeriössä ja osalle osastojen<br />
johtoa. Tulokset kertoivat, että asioita halutaan<br />
käsiteltävän avoimesti. Olen kokenut<br />
kentällä, että minulta ei ole haluttu peitellä<br />
mitään. Olen saanut kuulla ilot ja surut sillä<br />
perusperiaatteella, ettei ketään osoiteta<br />
sormella.<br />
- Ennen kansliapäällikön virkaan astumistani<br />
mielikuvani Rajavartiolaitoksesta,<br />
poliisista ja pelastustoimesta oli se, että<br />
niissä toimii hyvillä arvoilla varustettuja<br />
ihmisiä. Organisaatioiden kuva on vahvasti<br />
luotettava ja ammattitaitoinen. Näin suuri<br />
osa meistä kansalaisista ajattelee. Nyt näiden<br />
hallinnonalojen ylimpänä virkamiehenä<br />
kokemukseni on pysynyt yhtä myönteisenä,<br />
ellei parantunut. Kyllä meillä Suomessa<br />
näitä sektoreita hoitavat sellaiset ihmiset,<br />
joille tämän yhteiskunnan ja sen kansalaisten<br />
turvallisuus on tärkeä. Ei ole tullut kertaakaan<br />
näiden kahden kuukauden aikana<br />
sellaista oloa, että täällä olisi jotakin epäilyttävää,<br />
toteaa Nerg<br />
Asioita tulee katsoa vieläkin<br />
enemmän yhdessä<br />
- Olen havainnut jo aiemmin, että sisäasiainhallinto<br />
on vahva operatiivinen organisaatio,<br />
jossa poliisi, RVL, pelastustoimi<br />
ja maahanmuutto ovat itse asiassa muodostuneet<br />
varsin vahvoiksi ja omina kokonaisuuksina<br />
toimiviksi siiloiksi. Koen itse<br />
tärkeäksi, että kaikilla ministeriön neljällä<br />
toimialalla katsottaisiin enemmän strategista<br />
kokonaisuutta ja että meidän tulisi<br />
entistä vahvemmin katsoa asioita yhdessä,<br />
painottaa Päivi Nerg .<br />
- RVL:een tutustuessani kävin mm. Vaali-<br />
maalla ja Imatralla. Sain käytännössä kuulla<br />
Suomen ja Venäjän välisen rajaturvallisuusyhteistyön<br />
toimivuudesta ja nähdä sitä.<br />
Tällainen käytännön yhteistyö oli minulle<br />
aivan uutta kahden valtion välisten asioiden<br />
hoitamisesta.<br />
- Oli hienoa havaita, kuinka yhteistyöstä<br />
on tullut osa normaalia toimintaa kaikilla<br />
tasoilla niin, että valtioiden välisiä asioita<br />
voidaan hoitaa tarvittaessa vaikka päivittäin.<br />
Lisäksi tällä toiminnalla on taustana<br />
pitkä ja keskinäiseen luottamukseen perustuva<br />
perinne. Oli myös positiivisesti yllättävää,<br />
että toimitaan hyvin matalalla profiililla<br />
eikä siihen liity mitään erityistä protokollaa.<br />
Se on erinomainen tapa toimia, kiittää<br />
kansliapäällikkö Nerg.<br />
Yhteistyö on RVL:n<br />
menestyksellinen tapa toimia<br />
- Toinen RVL:n erittäin onnistunut tapa toimia<br />
on EU-yhteistyö, sanoo Päivi Nerg.<br />
- Olen ilolla saanut seurata sitä, oli toiminta<br />
sitten yhteistyötä Frontexin kanssa<br />
tai koko EU-kuviossa. Tämä näkyy myös<br />
rahoituskanavien etsimisessä ja oikea-aikaisessa<br />
vaikuttamisessa EU:n päätöksentekoon<br />
juuri siinä valmisteluvaiheen kohdalla.<br />
Kyllä RVL ja rajavartio-osasto ovat tässä<br />
edelläkävijöitä meidän hallinnonalallamme.<br />
Muilla on palon opittavaa siitä, että asioihin<br />
voi ja tulee vaikuttaa varsin ajoissa valmisteluvaiheessa<br />
eikä vasta loppusuoralla,<br />
korostaa kansliapäällikkö.<br />
- Tunnen entuudestaan varsin hyvin<br />
poliisin, Tullin ja rajan PTR-yhteistyön, kun<br />
valtiovarainministeriössä vastasin Tullin<br />
tulosohjauksesta. Tämä yhteistyö on hyvää,<br />
ja sitä tehdään monella käytännön tasolla.<br />
Kyllä Raja osaa tämän yhteistyön tekemisen<br />
taidon, kiittelee kansliapäällikkö Päivi<br />
Nerg ja lisää, että RVL on ymmärtänyt myös<br />
hyvässä mielessä ”lobbaamisen” merkityksen.<br />
On hyvä viedä ihmisiä tutustumaan<br />
asioihin käytännössä, olivat he sitten kansanedustajia,<br />
virkamiehiä tai elinkeinoelämän<br />
edustajia.<br />
– Olen itse yhteistyöihminen ja hyvin vaikuttunut<br />
RVL:n onnistumisesta tässä erinomaisesti.<br />
Kaikessa yhteistyötoiminnassa<br />
tulee kaikkien osapuolten katsoa asia lop-<br />
RAJAMME VARTIJAT 5<br />
puun saakka yhdessä. Tässä lienee monella<br />
taholla parannettavaa, enkä nyt puhu<br />
Rajasta. Emme selviä ilman yhteistyötä, ja<br />
on aivan turhaa jokaisen yrittää tehdä itse<br />
omat juttunsa. On iso haaste meille kaikille,<br />
että yhteistyössä päästään konkreettisen<br />
toiminnan tasolle, kansliapäällikkö toteaa.<br />
Johtajana osana kokonaisuutta<br />
- Sisäasianministeriössä meillä on isot<br />
haasteet edessä. Suomen ja Euroopan taloustilanne<br />
on se mikä on, kansliapäällikkö<br />
painottaa.<br />
- Näen, että vahvuutenamme on se, että<br />
ministeriön hallinnonalan toiminnan pohja<br />
on vahva ja selkeä. Meidän on vastattava<br />
haasteisiin niin, että osaamme keskittyä<br />
omiin ydintehtäviimme ja osaamme<br />
entisestään kehittää yhteistyötä ja löytää<br />
yhteistyölle uusia muotoja. Lisäksi on uskallettava<br />
ravistella rakenteita. Toivon, että<br />
omalla osaamisellani ja tavallani toimia<br />
pystyn tuomaan yhden palan tähän kokonaisuuden<br />
palapeliin ja antamaan enemmän<br />
kuin mitä se olisi ilman sitä.<br />
- Ei pelota yhtään lähteä luotsaamaan<br />
tätä laivaa eteenpäin. Nyt on reilut kaksi<br />
kuukautta kulunut tässä tehtävässä ja huomaan<br />
puhuvani asioista ”meillä sisäministeriössä”.<br />
Olen itsekin yllättynyt siitä, kuinka<br />
nopeasti tämä turvallisuuden ja maahanmuuton<br />
ministeriö on alkanut tuntua<br />
omalta. Tehtäväni on varmistaa, että ihmisillä<br />
on resurssit ja mahdollisuudet tehdä<br />
töitä ja erityisesti luja tahto luoda ja vahvistaa<br />
yhteistyötä vieläkin voimakkaammin.<br />
- Lähden luottavaisella mielellä kohti<br />
tulevaa. Uskallan sanoa, että koen olevani<br />
etuoikeutettu, sillä olen sen luonteinen<br />
ihminen, joka nauttii saadessaan tehdä töitä<br />
Suomen ja suomalaisten eteen, kiteyttää<br />
mietteensä tulevaisuudesta sisäasiainministeriön<br />
kansliapäällikkö Päivi Nerg.<br />
Teksti: Päivi Kaasinen<br />
Kuva: Johanna Mäkinen
6 RAJAMME VARTIJAT<br />
Ett operativt och systematiskt<br />
ministerium<br />
- Organisationskulturen vid inrikesministeriet<br />
är mycket operationell och mycket mer<br />
systematisk jämfört med exempelvis finansministeriet.<br />
Båda har samma fundamentala<br />
uppgift, men temat är annorlunda. Det ena<br />
sköter statens ekonomi och det offentliga<br />
utvecklandet av staten, och det andra sköter<br />
statens inre säkerhet. Jag är nöjd med mina<br />
erfarenheter från finansministeriet, där man<br />
i arbetet lär sig att se den här statshelheten.<br />
- Verksamhetssättet vid vårt ministerium<br />
är att gå framåt på ett klart organiserat sätt.<br />
Enligt min uppfattning har personalen vid<br />
vårt ministerium mycket snabbt lärt känna<br />
också mitt sätt att fungera: det är inte svårt<br />
för mig att själv ta kontakt med folk och<br />
fråga eller ifrågasätta. Jag lyssnar och agerar.<br />
- Min målsättning är att gestalta det, hur<br />
vi är en del av statsrådet, hur vi är en del<br />
av Finland och en del av det internationella<br />
samfundet på det här förvaltningsområdet.<br />
När jag gör mig förtrogen söker jag den<br />
anknytningen till de här helheterna, för vi<br />
är inte en isolerad ö. Jag söker också efter<br />
eventuella smärtpunkter, som det vore bra<br />
Kanslichef<br />
Päivi Nerg:<br />
jag frågar,<br />
lyssnar<br />
oCh agerar<br />
- Jag har redan nu en bestämd känsla av att jag vet vad vi är verksamma med på med här vid inrikesministeriet<br />
och vilken roll vi innehar i helheten Finland. Jag vet hur vår verksamhet anknyter till justitieministeriets revir,<br />
hur till försvarsministeriets eller till social- och hälsovårdsministeriets revir.<br />
- Man har synnerligen snabbt förmått introducera mig i sakerna på förvaltningsområdet, och det visar också hur<br />
man har för vana att fungera här, berättar kanslichef Päivi Nerg, som har innehaft sin post i drygt två månader.<br />
att åtgärda, så att vi ännu bättre ska vara en<br />
del av helheten, framhåller Päivi Nerg.<br />
Man kan inte behärska helheten<br />
utan att förstå detaljerna<br />
- Jag har rest runt verkligen mycket bland<br />
verksamhetsställena på ministeriets förvaltningsområden,<br />
jag vill se och höra, konstaterar<br />
kanslichef Nerg.<br />
- Jag analyserar det jag har sett och hört,<br />
och sedan drar jag mina egna slutsatser till<br />
underlag för beslutsfattandet. Jag har dess-
utom kunnat njuta av att människorna här<br />
är synnerligen rakt på sak och öppna, och de<br />
har förmågan att ta itu med saker och ting.<br />
- När jag tillträdde tjänsten gjorde jag<br />
en enkät bland ministeriets personal och<br />
en del av avdelningarnas ledning. Resultaten<br />
berättade, att man vill att sakerna ska<br />
behandlas öppet. På fältet har jag upplevt,<br />
att man inte har velat dölja någonting för<br />
mig. Jag har fått lyssna till glädjeämnen och<br />
sorger med den grundläggande principen,<br />
att det inte pekas finger åt någon.<br />
- Före jag tillträdde tjänsten som kanslichef<br />
var min uppfattning om GBV, polisen<br />
och räddningstjänsten den, att där fungerar<br />
människor som är utrustade med goda<br />
värderingar. Bilden av organisationerna är<br />
ytterst pålitlig och yrkeskunnig. Så tänker<br />
en stor del av oss medborgare. Nu, när jag<br />
är högsta tjänsteman på de här förvaltningsområdena,<br />
har min uppfattning bevarats<br />
lika positiv och rentav stärkts ytterligare.<br />
Nog sköts hos oss här i Finland de<br />
här sektorerna av människor för vilka detta<br />
samhälles och dess medborgares säkerhet<br />
är viktig. Jag har inte en enda gång under<br />
de här två månaderna fått den känslan, att<br />
här finns någonting tveksamt, konstaterar<br />
Nerg.<br />
Sakerna borde betraktas ännu<br />
mera tillsammans<br />
- Jag har redan tidigare iakttagit, att inrikesförvaltningen<br />
är en stark operativ organisation,<br />
där polisen, GBV, räddningstjänsten<br />
och migrationen i själva verket har blivit<br />
synnerligen starka avgränsade revir vilka<br />
fungerar som egna helheter. Själv anser jag<br />
det vara viktigt, att man på ministeriets alla<br />
fyra ansvarsområden mera skulle se till den<br />
strategiska helheten och att vi allt mer borde<br />
betrakta sakerna tillsammans, framhåller<br />
Päivi Nerg.<br />
- När jag bekantade mig med GBV besökte<br />
jag bl.a. Vaalimaa och Imatra. Jag fick i praktiken<br />
se och höra hur gränssäkerhetssamarbetet<br />
mellan Finland och Ryssland fungerar.<br />
Ett sådant praktiskt samarbete var för mig<br />
någonting helt nytt i skötseln av ärenden<br />
mellan två stater.<br />
- Det var fint att iaktta, hur samarbetet<br />
har blivit en del av den normala verksamheten<br />
på alla nivåer så, att mellanstatliga<br />
ärenden vid behov kan skötas fast dagligen.<br />
Dessutom har den här verksamheten sin<br />
bakgrund i en tradition som bygger på långvarigt<br />
inbördes förtroende. Det var också<br />
en positiv överraskning, att verksamheten<br />
bedrivs med mycket låg profil och inte är<br />
förenad med något särskilt protokoll. Det<br />
är ett utmärkt sätt att fungera, berömmer<br />
kanslichef Nerg.<br />
Samarbete ett framgångsrikt<br />
verksamhetssätt för GBV<br />
- Ett annat synnerligen lyckat sätt för GBV<br />
att fungera är EU-samarbetet, säger Päivi<br />
Nerg.<br />
- Jag har med glädje kunnat följa med<br />
verksamheten, om det så har varit samarbete<br />
med Frontex eller inom ramen för<br />
hela EU. Den syns också i sökandet efter<br />
finansieringskanaler och i inverkan på EU:s<br />
beslutsfattande vid rätt tidpunkt, just i det<br />
skedet av beredningen. Nog är GBV och<br />
gränsbevakningsavdelningen här en föregångare<br />
på vårt förvaltningsområde. De<br />
andra har mycket att lära sig om det, att<br />
man kan och bör påverka sakerna i verkligt<br />
god tid i beredningsskedet och inte först på<br />
slutrakan, framhåller kanslichefen.<br />
- Jag känner från förut synnerligen väl<br />
till PTR-samarbetet mellan polisen, Tullen<br />
och GBV, eftersom jag vid finansministeriet<br />
svarade för tullens resultatstyrning. Det här<br />
samarbetet är bra, och sker på många nivåer<br />
i praktiken. GBV vet nog hur man bedriver<br />
ett sådant här samarbete, berömmer kanslichef<br />
Nerg, och tillägger att GBV också i god<br />
bemärkelse har insett betydelsen av ”lobbande”.<br />
Det är bra att föra människor för att<br />
bekanta sig med sakerna i praktiken, om de<br />
så är riksdagsledamöter, tjänstemän eller<br />
näringslivsföreträdare.<br />
- Jag är själv en samarbetsmänniska och<br />
har varit mycket imponerad av hur väl GBV<br />
har lyckats i denna sak. I allt samarbete<br />
bör alla parter betrakta saker och ting tillsammans<br />
ända till slutet. Här torde det på<br />
många håll finnas rum för förbättring, och<br />
RAJAMME VARTIJAT 7<br />
jag talar inte nu om GBV. Vi klarar oss inte<br />
utan samarbete och det är alldeles onödigt<br />
att var och en själv försöker sköta sina egna<br />
saker. Det är en stor utmaning för oss alla,<br />
att vi i samarbetet kan uppnå nivån för den<br />
konkreta verksamheten, konstaterar kanslichefen.<br />
Som ledare en del av helheten<br />
Vid inrikesministeriet står vi inför stora utmaningar.<br />
Det ekonomiska läget i Finland<br />
och Europa är vad det är, betonar kanslichefen.<br />
- Jag ser det som att vår styrka är, att på<br />
ministeriets förvaltningsområde är grunden<br />
för verksamheten stark och tydlig. Vi<br />
måste svara på utmaningarna så, att vi kan<br />
koncentrera oss på våra kärnuppgifter, att<br />
vi kan utveckla samarbetet ytterligare och<br />
finna nya former för samarbetet. Dessutom<br />
måste man ha mod att ruska om strukturerna.<br />
Jag hoppas att jag med mitt eget<br />
kunnande och mitt sätt att fungera ska<br />
kunna foga en bit till det här pusselspelets<br />
helhet och bidra till mera än vad den vore<br />
utan det.<br />
- Jag är inte alls rädd för att börja lotsa<br />
den här skutan framåt. Jag har nu drygt<br />
två månader bakom mig i den här uppgiften<br />
och märker att jag talar om ”hos oss vid<br />
inrikesministeriet”. Jag har själv varit förvånad<br />
över hur snabbt det här ministeriet för<br />
säkerhet och migration har börjat kännas<br />
som mitt eget. Min uppgift är att se till, att<br />
människorna har resurser och möjligheter att<br />
arbeta och särskilt en stark vilja att ytterligare<br />
bygga upp och stärka samarbetet.<br />
- Jag ser med tillförsikt fram emot vad<br />
som komma skall. Jag vågar säga att jag<br />
upplever att jag är privilegierad, för jag är<br />
en sådan slags människa som njuter när<br />
jag får arbeta för Finlands och för finländarnas<br />
bästa, sammanfattar inrikesministeriets<br />
kanslichef Päivi Nerg sina tankar inför<br />
framtiden.<br />
Text: Päivi Kaasinen<br />
Bild: Johanna Mäkinen
8 RAJAMME VARTIJAT<br />
Rajamuseo<br />
Rajavartiolaitoksen<br />
ikkuna siviilimaailmaan<br />
Rajamuseo ennen<br />
Rajavartiolaitoksen ainoa varsinainen<br />
museo on Rajamuseo. Kenraali<br />
Ilmari Kirjavainen antoi vuonna<br />
1985 käskyn opetusnäyttelyn perustamiseksi.<br />
Värikkäiden vaiheiden jälkeen kapteeni<br />
Antti Väisänen sai tehtäväksi muodostaa<br />
opetusnäyttelyn.<br />
Antti Väisänen alkoi oman toimensa<br />
ohella kerätä erilaista rajatoimintaan liittyvää<br />
materiaalia. Hän ajeli ympäri Suomen ja<br />
poimi mukaansa erilaista materiaalia.<br />
Tuohon aikaan hallintoyksiköissä muodostui<br />
lentävä lause ”Ovet lukkoon, museomies<br />
tulee”, ja tästä lentävästä legendasta<br />
saa vielä nykyinenkin museomies nauttia.<br />
Antin panos museon alkuvaiheessa oli varsin<br />
suuri.<br />
Vuonna 1989 pystytettiin opetusnäyttely<br />
tukemaan Raja- ja merivartiokoulun opetusta.<br />
Sana hyvästä opetusnäyttelystä kiiri<br />
lähiseudulle. Ei aikaakaan, kun Imatran kaupunki<br />
ja muut lähikunnat pyysivät silloisen<br />
opetusnäyttelyn avaamista myös kaupunkilaisten<br />
ja turistien käyttöön.Ensimmäiseksi<br />
viralliseksi kokopäivätoimiseksi museonhoitajaksi<br />
palkattiin v. 1989 ylirajavartija<br />
Asko Liiri. Liiri oli varsinainen taiteilija, joka<br />
rakensi itse mehiläisvahasta vanhojen valokuvien<br />
perustella museon vahanuket. Hän<br />
teki mittavan työn museonhoitajana. Liiri<br />
palkittiinkin v. 1997 museotyöstä Vuoden<br />
rajamiehenä.<br />
Rajamuseo nyt<br />
Järjestyksessä kolmas museonhoitaja on<br />
rajavartiomestari Mika Albertsson. Hänet<br />
palkattiin Rajamuseoon v. 1996. Albertsson<br />
ehti vajaan vuoden ajan olla Liirin opissa.<br />
Tätä ajanjaksoa Albertsson pitää erittäin<br />
antoisana aikana. Aika tosin oli aivan liian<br />
lyhyt museonhoitoon liittyvän laajan kokonaisuuden<br />
oppimiseksi.<br />
Albertsson toteaakin:”Mitä kauemmin<br />
seuraaja saa olla edeltäjänsä opissa sen<br />
parempi. Minimit kolme vuotta vaaditaan,<br />
että oppii nykymuotoisen Rajamuseon tehtävät.”<br />
Albertssonilla ei ole varsinaista museoalan<br />
koulutusta, vaan hän kertoo olevansa<br />
ns. itseopiskellut museonhoitaja harrastustensa<br />
kautta. Museonhoitajan työ on hänen<br />
mielestään tehtävä, johon ei voida käskeä,<br />
vaan siihen pitää olla oma halu ja tietynlainen<br />
polte.<br />
Silta sukupolvien välillä<br />
Rajamuseossa vierailee ikähaitariltaan hyvin<br />
erilaisia ryhmiä aina päiväkoti- ja koululaisryhmistä<br />
veteraaniryhmiin. Rajamuseo toimiikin<br />
erinomaisena siltana eri sukupolvien<br />
välillä.<br />
Museovierailta saadun palautteen perusteella<br />
Rajamuseon ehdoton valtti on, että<br />
esittelijänä toimii nimenomaan itse rajamies<br />
eikä pelkästään museoalan ammattilainen.<br />
Esittelijän rooli on merkittävä, sillä<br />
katsoja ei saa näyttelystä samaa irti esim.<br />
pelkkää historiallista rajakarttaa katsomalla<br />
kuin esittelijän ammattitaidolla.<br />
Albertsson sanookin:” Parasta työssäni on<br />
se, että saan olla erilaisten ihmisten kanssa<br />
tekemisissä. Tämä on mukavaa työtä, ja päivääkään<br />
en vaihtaisi pois. Työn mielekkyyttä<br />
lisää tietysti se, että yksi mieluisimmista<br />
harrastuksistani on sotahistoria. Erityisen<br />
lähellä sydäntäni on paikallishistoria.”<br />
Albertsson pystyy lukemaan museoon<br />
vierailulle tulevia ihmisjoukkoja aika pian<br />
heidän saapumisensa jälkeen ja esittelemään<br />
museotoimintaa usein eri tavoin<br />
vierasjoukon mukaan. Tätä taitoa hän käyttää<br />
ilmeisen tehokkaasti, sillä vierailijoiden<br />
palaute on ollut pelkästään positiivista.<br />
Albertsson toteaakin:”Hankalia asiakkaita ei<br />
ole ollut.”<br />
Tukea työhönsä museonhoitaja saa killoilta.<br />
Kiltalaiset mm. esittelevät Rajamuseon<br />
toimintaa museonhoitajan lomien<br />
aikana. Lisäksi he ovat auttaneet esim.<br />
Rajamuseon ulkoalueen kehittämisessä,<br />
jossa mm. Reino Rannanvaaran työpanos<br />
on ollut merkittävä. Muutamia vuosia sitten<br />
Rajamuseon ulkoalueelle valmistui partiosavusauna.<br />
Kiltojen tuki ollut korvaamaton<br />
apu. Albertssonin haave on kehittää ulkoaluetta<br />
ja saada vielä jonain päivänä Rajamuseon<br />
ulkoalueelle sodanaikainen korsu.<br />
Rajamuseo merkitsee hyvin paljon Imatran<br />
kaupungille, lähiseudun kunnille ja<br />
matkailulle. Rajamuseo valittiin mm. Vuoden<br />
2007 museoksi. Sen rooli on myös tärkeä<br />
perinteen vaalijana sekä muualla että<br />
RVL:ssa.<br />
Museonhoitaja on aktiivinen<br />
Museonhoitaja Albertssonin perheeseen<br />
kuuluu vaimo, kaksi teini-ikäistä lasta ja<br />
Jack Russelin terrieri Aino. Albertsson vastaa<br />
vapaa-ajallaan ryhmästä, joka noutaa<br />
sodassa rajan taakse kentälle jääneitä suomalaisia<br />
sotilaita. Albertsson sanoo tämän<br />
olevan rakkain hänen harrastuksistaan. Hän
kokee ennen kaikkea Rajajääkäripataljoona<br />
2:n sotilaiden löytämisen sydämen asiakseen.<br />
Ryhmä on löytänyt yhteensä yli 200 suomalaista<br />
sankarivainajaa, ja heistä on noin<br />
20 Rjp 2:n sotilaita.<br />
Myös reserviläistyö ja sotiemme veteraanien<br />
avustaminen ovat Albertssonille<br />
erittäin tärkeitä vapaa-ajanviettotapoja.<br />
Sotahistorian lisäksi hän harrastaa museoautoilua<br />
ja museopyöräilyä sekä juoksua.<br />
Kokomatkamaratoneja museonhoitaja on<br />
juossut kolme vuotta peräkkäin, viimeksi v.<br />
2012 Tukholmassa. Uusi juoksuhaaste odottaa<br />
kesällä 2013 Prahassa.<br />
Rajamuseo tulevaisuudessa<br />
Albertsson ilmaisee huolensa Rajamuseon<br />
tulevaisuudesta. Hän siirtyy noin viiden<br />
vuoden päästä reserviin, ja asia nostattaa<br />
hänelle syvän huolen siitä, kuka jatkaa museonhoitajana.<br />
Museonhoitajan työhön kuuluu mm.<br />
kirjallisen aineiston käsittelyä, juoksevien<br />
asioiden hoitamista, eri varastomateriaalien<br />
ylläpitoa, näyttelyiden kehittämistä ja<br />
rakentamista sekä esittelyiden ja sidosryhmien<br />
kontaktointia.<br />
Työtä on paljon, ja kaikkea ei yksi museonhoitaja<br />
ehdi millään ehdi tehdä. Albertssonin<br />
mielestä tulevaisuudessa Rajamuseossa<br />
voisi olla kaksi työntekijää. Karkeana<br />
jakona voitaisiin pitää sitä, että toinen hoitaisi<br />
aineiston käsittelyn ja juoksevat asiat<br />
ja toinen näyttelyt ja esittelyt.<br />
Rajamuseon roolia edelläkävijänä on<br />
arvostettu erittäin paljon. Varsinainen<br />
museotekniikka on viime vuosina kuitenkin<br />
edennyt harppauksin. Rajamuseon tekniikka<br />
on jäänyt kehityksestä jälkeen, ja lisäksi<br />
sieltä puuttuu interaktiivinen ulottuvuus.<br />
Albertssonin näkemyksen mukaan koko<br />
Rajamuseon näyttely tulisi uusia vastaamaan<br />
tämän päivän tarpeita. Näin taattaisiin<br />
Rajamuseon arvostus tulevaisuudessakin.<br />
”Mikäli Rajamuseon halutaan pysyvän<br />
tulevillekin sukupolville RVL:n käyntikorttina,<br />
tulee Rajamuseon kehittämiseen<br />
panostaa lähitulevaisuudessa sekä tekniikan<br />
että henkilöstön osalta”, muistuttaa<br />
Albertsson.<br />
Teksti ja kuva: Marjo Peni<br />
RAJAMME VARTIJAT 9<br />
Museonhoitaja Mika Albertsson on hiljentynyt Rajamiespatsaalle Imatralla. Hän vastaa vapaa-aikanaan<br />
ryhmästä. joka noutaa sodassa rajan taakse kentälle jääneitä suomalaisia sotilaita.
10 RAJAMME VARTIJAT<br />
Gränsmuseet<br />
- GBv:s fönster<br />
mot den civila världen<br />
Gränsbevakningsväsendets enda egentliga museum är Gränsmuseet. General Ilmari Kirjavainen gav år 1985<br />
order om att inrätta en pedagogisk utställning. Efter färgrika skeden fick kapten Antti Väisänen i uppdrag att<br />
bygga upp den pedagogiska utställningen.<br />
Gränsmuseet förr<br />
Antti Väisänen började vid sidan av<br />
sin egentliga tjänst att samla in olika<br />
slags material med anknytning till<br />
gränsverksamheten. Han körde runt omkring<br />
i Finland och plockade med sig allehanda<br />
material.<br />
På den tiden uppkom hos förvaltningsenheterna<br />
det bevingade uttrycket ”Lås<br />
dörrarna, museimannen kommer”, och den<br />
kringresande legenden är alltjämt ett glädjeämne<br />
för dagens museiman. Anttis insats<br />
i museets begynnelseskede var synnerligen<br />
stor.<br />
År 1989 inrättades den pedagogiska<br />
utställningen till stöd för undervisningen vid<br />
Gräns- och sjöbevakningsskolan. Ryktet om<br />
den fina pedagogiska utställningen spred sig<br />
i trakten. Det räckte inte länge, innan Imatra<br />
stad och närkommunerna begärde att den<br />
dåvarande pedagogiska utställningen skulle<br />
öppnas också för stadsborna och turister.<br />
Som första officiella museiföreståndare på<br />
heltid anställdes år 1989 övergränsbevakare<br />
Asko Liiri. Liiri var en riktig konstnär, som<br />
själv skulpterade museets vaxdockor av bivax<br />
utgående från gamla fotografier. Han gjorde<br />
ett stort arbete som museiföreståndare. Liiri<br />
utsågs sålunda år 1997 till Årets Gränsman<br />
för sitt arbete med museet.<br />
Gränsmuseet nu<br />
Den tredje museiföreståndaren i ordningen är<br />
gränsbevakningsmästare Mika Albertsson.<br />
Han anställdes vid Gränsmuseet år 1996. Albertsson<br />
hann gå ett knappt år i lära hos Liiri.<br />
Albertsson betraktar den här perioden som<br />
en mycket givande tid. Tiden var visserligen<br />
alltför kort för att lära sig den omfattande<br />
helhet som skötseln av museet innebär.<br />
Albertsson konstaterar följaktligen: ”Ju<br />
längre tid efterträdaren får gå i lära hos sin<br />
företrädare, desto bättre. Tre år är minimum<br />
för att lära sig de uppgifter som Gränsmuseet<br />
har i sin nuvarande form.”<br />
Albertsson har ingen egentlig utbildning<br />
för museibranschen, utan säger att han är en<br />
s.k. självlärd museiföreståndare genom sina<br />
intressen. Arbetet som museiföreståndare är<br />
enligt honom en uppgift som man inte kan<br />
beordras till, utan för det måste man ha egen<br />
vilja och ett visst slags låga.<br />
En bro mellan generationerna<br />
Gränsmuseet besöks av vad åldern beträffar<br />
synnerligen olikartade grupper, allt från<br />
dagisbarn och skolelever till veterangrupper.<br />
Gränsmuseet fungerar också som en förträfflig<br />
bro mellan skilda generationer.<br />
Responsen från museibesökarna berättar<br />
att Gränsmuseets absoluta trumfkort<br />
är att guiden uttryckligen är en gränsman<br />
och inte enbart en yrkesperson på museibranschen.<br />
Guidens roll är betydelsefull, för<br />
utställningen blir inte lika givande för besökaren<br />
t.ex. av att enbart betrakta en historisk<br />
gränskarta som av guidens yrkesvetande.<br />
Albertsson säger också: ”Det bästa med<br />
mitt arbete är, att jag får ha att göra med<br />
olika slags människor. Det här är ett roligt<br />
arbete, och jag skulle inte byta bort en enda<br />
dag. Arbetet blir förstås ännu meningsfullare<br />
av att ett av mina största intressen är krigshistoria.<br />
I synnerhet lokalhistorien ligger mitt<br />
hjärta nära.”<br />
Albertsson förmår skapa sig en uppfattning<br />
om de människogrupper som kommer<br />
till museet rätt snart efter deras ankomst,<br />
och presenterar ofta museiverksamheten<br />
på olika sätt beroende på gruppen. Den här<br />
förmågan utnyttjar han uppenbarligen effektivt,<br />
för responsen från besökarna har varit<br />
enbart positiv. Albertsson konstaterar också:<br />
”Besvärliga kunder har inte förekommit.”<br />
Gillena stöder museiföreståndarens arbete.<br />
Gillemedlemmar bl.a. presenterar Gränsmuseets<br />
verksamhet under museiföreståndarens<br />
semestrar. Dessutom har de bistått exempelvis<br />
med att utveckla Gränsmuseets uteområde,<br />
där bl.a. Reino Rannanvaaras arbetsinsats<br />
har varit betydande.<br />
För några år sedan uppfördes på Gränsmuseets<br />
uteområde en patrullrökbastu. Stödet<br />
från gillena har varit till ovärderlig hjälp.<br />
Albertssons dröm är att utveckla uteområdet<br />
och ännu någon dag få en krigstida korsu till<br />
Gränsmuseets uteområde.<br />
Gränsmuseets roll för Imatra stad, de<br />
närliggande kommunerna och turismen är<br />
mycket viktig. Gränsmuseet valdes bl.a. till<br />
Årets museum 2007. Det har också en viktig<br />
roll i att upprätthålla traditioner både hos<br />
andra och hos Gränsbevakningsväsendet.<br />
En aktiv museiföreståndare<br />
Till museiföreståndare Albertssons familj hör<br />
hustrun, två tonåriga barn och Jack Russel<br />
-terriern Aino. Albertsson ansvarar på sin<br />
fritid för en grupp, som hämtar hem finländska<br />
soldater som blivit kvar på fältet under<br />
kriget. Albertsson säger att detta är den käraste<br />
av hans fritidssysselsättningar. Han ser<br />
det framför allt som en hjärtesak att finna
På bilden står museiföreståndaren Mika Albertsson tillsammans med undervisningsrådet och krigsveteranen Antti Henttonen.<br />
soldater från Gränsjägarbataljon 2.<br />
Gruppen har funnit sammanlagt över 200<br />
finländska stupade, av vilka ca 20 soldater<br />
från Gjb 2.<br />
Också reservistarbetet och biståndet till<br />
våra krigsveteraner är synnerligen viktiga fritidssysselsättningar<br />
för Albertsson. Förutom<br />
krigshistoria ägnar han sig åt museibilar och<br />
museicyklar samt löpning. Hellånga maratonlopp<br />
har museiföreståndaren sprungit<br />
tre år i rad, senast år 2012 i Stockholm. En<br />
ny löparutmaning väntar sommaren 2013 i<br />
Prag.<br />
Gränsmuseet i framtiden<br />
Albertsson uttrycker sin oro för Gränsmuseets<br />
framtid. Han överförs om ca fem år till<br />
reserven, och är djupt bekymrad över hur<br />
museiföreståndarens arbete ska gå vidare.<br />
Till museiföreståndarens arbete hör bl.a.<br />
att behandla skriftligt material, sköta löpande<br />
ärenden, upprätthålla lagrat material av<br />
varierande slag, utveckla och bygga upp<br />
utställningarna, att genomföra guidningar<br />
och hålla kontakt till intressegrupperna.<br />
Det finns gott om arbete. En enda museiföreståndare<br />
hinner på inget sätt med allting.<br />
Enligt Albertssons åsikt kunde Gränsmuseet<br />
i framtiden ha två anställda. Grovt<br />
indelat skulle den ena anställda ta hand om<br />
hanteringen av materialet och de löpande<br />
ärendena och den andra skulle sköta utställningar<br />
och guidningar.<br />
Gränsmuseets roll som föregångare har<br />
värdesatts mycket högt. Den egentliga<br />
museitekniken har emellertid gått fram med<br />
stormsteg under de senaste åren. Gränsmuseets<br />
teknik har släpat efter utvecklingen,<br />
och dessutom saknas där en interaktiv<br />
RAJAMME VARTIJAT 11<br />
dimension.<br />
Enligt Albertssons uppfattning borde hela<br />
Gränsmuseets utställning förnyas till att<br />
svara mot dagens krav. På så sätt skulle uppskattningen<br />
av Gränsmuseet tryggas också<br />
framöver.<br />
”Ifall man vill att Gränsmuseet ska vara<br />
GBV:s visitkort också för kommande generationer,<br />
måste man i en nära framtid satsa på<br />
att utveckla Gränsmuseet både vad tekniken<br />
och personalen beträffar”, påminner Albertsson.<br />
Text och bild: Marjo Peni
12 RAJAMME VARTIJAT<br />
Museum Manager Mika Albertsson is joined by Minister of Interior Päivi Räsänen.<br />
The Border Museum is the Finnish<br />
Border Guards’ only actual<br />
museum. In 1985, General Ilmari<br />
Kirjavainen issued a formal order<br />
for the creation of a museum<br />
for the Guards’ own educational<br />
purposes. Following a number of<br />
colourful twists and turns, Captain<br />
Antti Väisänen was given the task<br />
of putting together an educational<br />
exhibition.<br />
The Border Museum then<br />
Antti Väisänen began the work of<br />
creating a museum alongside his<br />
day-to-day job, collecting various<br />
artefacts and items related to the work of<br />
the Border Guard on drives across Finland,<br />
picking up interesting pieces he found on<br />
the way.<br />
His modus operandi gave rise to calls<br />
of: ”Lock your doors, the museum guy is<br />
coming” wherever he went, and this catch<br />
phrase continues to follow the current<br />
incumbent everywhere he goes. Antti’s contribution<br />
to the museum at the time of its<br />
inception cannot be overestimated.<br />
In 1989, an educational exhibition was<br />
launched to support training at the Border<br />
and Coast Guard Academy. Soon, word<br />
began to spread and, before too long, the<br />
city of Imatra, home to the Academy, and<br />
the neighbouring municipal councils asked<br />
for the museum to be opened up to the<br />
public. In 1989, Border Guard Sergeant<br />
Asko Liiri was appointed the first proper<br />
full-time member of staff.<br />
Liiri had genuine artistic flair and is<br />
responsible for creating the wax dolls on<br />
display at the museum from bees’ wax<br />
using old photographs as reference. He<br />
went on to have a significant career as a<br />
museum curator and was awarded the Border<br />
Guard of the Year prize 1997 in recognition<br />
of his contribution.<br />
The Border Museum now<br />
The third postholder is Border Guard Master<br />
Sargeant Mika Albertsson. He was hired<br />
for the post in 1996 and had the opportunity<br />
to work under Liiri for almost a year.
The Border Museum<br />
a window to a different life<br />
Albertsson has fond memories of this extremely<br />
rewarding time, despite it being far<br />
too short to learn the craft fully.<br />
”The longer you get to work with your<br />
predecessor, the better. I would say it takes<br />
at least three years until you really get to<br />
know the ropes.”<br />
With no formal training under his belt,<br />
Albertsson is entirely self-taught and picked<br />
up his museum skills through his leisure<br />
pursuits. He does not consider his work as<br />
something you can be ”sent” to do. What<br />
you need instead is a sense of vocation and<br />
a passion for the subject.<br />
Bridging the generation gap<br />
The Border Museum attracts visitors of all<br />
ages, ranging from nursery and school children<br />
to war veterans. Indeed, the museum<br />
serves as an excellent bridge between the<br />
generations.<br />
Visitor feedback suggests that one of<br />
the things visitors enjoy most about the<br />
museum is that the tour guide helping<br />
them is an actual serving border guard<br />
rather than a museum professional. The<br />
guide’s role is a crucial one as their expertise<br />
allows the visitor to get much more out<br />
of the visit rather than being left to view a<br />
historical map on their own.<br />
”The best thing about my job is that I<br />
come into contact with all sorts of different<br />
people. I love my work and I would not<br />
change a single thing about it. What makes<br />
it so rewarding is that military history is<br />
one of my main interests. Local history is<br />
particularly close to my heart”, Albertsson<br />
explains.<br />
Albertsson says he is able to ”suss out”<br />
visitors fairly soon after their arrival, which<br />
allows him to tailor his tours accordingly.<br />
He is certainly putting his skills to good use<br />
– the feedback from visitors is purely posi-<br />
tive. Albertsson is equally complimentary:”I<br />
have never had a bad visitor.”<br />
The guilds support the work of the<br />
museum manager. Guild members act as<br />
guides during his annual leave and have<br />
made a significant contribution towards<br />
the development of the museum’s outdoor<br />
area. Reino Rannanvaara in particular has<br />
distinguished himself in this regard.<br />
A few years ago, a field sauna was<br />
completed in the vicinity. The help and<br />
assistance offered by the Guilds has been<br />
invaluable. Albertsson would like to see the<br />
outdoor areas developed further, including<br />
the addition of a proper war-era dugout.<br />
For the city of Imatra, the adjoining<br />
municipalities and the local tourism sector,<br />
the museum is a hugely important visitor<br />
draw. In 2007, the Border Museum was<br />
crowned Museum of the Year. It plays a<br />
hugely important role in preserving the traditions,<br />
both within the Border Guard and<br />
outside it.<br />
An active sort of man<br />
Mika Albertsson has a wife, two teenage<br />
children and a Jack Russell terrier called<br />
Aino. In his free time, Albertsson runs a<br />
team who work to repatriate the bodies<br />
of fallen Finnish soldiers still remaining on<br />
Russian territory. This is a pursuit closest to<br />
his heart and he is particularly determined<br />
to bring back soldiers of the 2nd Border<br />
Guard Jäger Batallion.<br />
So far, his team have been successful<br />
in repatriating more than 200 fallen war<br />
heroes, 20 of whom were members of the<br />
2nd Batallion.<br />
His work in the reserves and his support<br />
for Finland’s war veterans also claim much<br />
of his time. In addition to military history,<br />
he has an interest in vintage cars and bikes<br />
and he is a keen runner. He currently has<br />
RAJAMME VARTIJAT 13<br />
three marathons under his belt. His latest<br />
achievement was the 2012 Stockholm<br />
marathon while his next challenge awaits in<br />
Prague in 2013.<br />
The Border Museum into the<br />
future<br />
Albertsson is concerned about the future of<br />
the Border Museum. He himself will enter<br />
the Reserves in about five years and is keen<br />
to ensure the continuation of his role.<br />
The job description for a museum manager<br />
includes the management of various<br />
written materials, administrative duties,<br />
storage management, curating activities,<br />
guide work and relationship-building with<br />
stakeholder groups.<br />
There is a lot to do, far too much for just<br />
one museum worker. Ideally, Albertsson<br />
says, the Museum would have two members<br />
of staff in future, one to manage the<br />
archive and administrative matters and the<br />
other to curate the exhibitions and provide<br />
the guided tours.<br />
The Border Museum is a groundbreaking<br />
facility and is held in high esteem. However,<br />
museum technology has come on significantly<br />
in the past few years. This has left<br />
the Border Museum somewhat out-of-date<br />
and it also lacks an interactive element.<br />
Albertsson would like to see the entire<br />
Border Museum collection overhauled to<br />
reflect current requirements and to ensure<br />
that the facility continues to be valued as<br />
highly as it is today.<br />
”If the Border Museum is to remain a<br />
Finnish Border Guard calling card and<br />
something for future generations to enjoy,<br />
significant investment is required in the<br />
near future both in terms of technology and<br />
staff”, Albertsson points out.<br />
Text and photo: Marjo Peni
14 RAJAMME VARTIJAT<br />
vuoden rajamies -Perinne<br />
arvokas osa Rajavartiolaitoksen historiaa<br />
”Tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta nimeän Teidät” ovat sanat, jotka ovat aloittaneet Vuoden<br />
Rajamiehen kunniakirjan. Katkeamaton Vuoden Rajamies -perinne alkoi vuonna 1959. Artikkeli perustuu<br />
historiatieteiden kandidaattitutkielmaan.<br />
Kunniarajajääkärit Vuoden<br />
Rajamies -perinteen takana<br />
Kunniarajajääkärit lahjoittivat Rajavartiolaitokselle<br />
Vuoden Rajamies<br />
-tunnustuksen kiertopalkinnoksi kuvanveistäjä<br />
Evert Porilan tekemän Suomen<br />
marsalkka Mannerheim Vehmaisissa -patsaan<br />
pronssisen pienoisveistoksen. Se omistettiin<br />
vuodeksi kenraaliluutnantti Kaarlo<br />
Vaalalle hänen 60-vuotispäivänään v. 1959.<br />
Kunniarajajääkärit määrittelivät Vuoden<br />
Rajamies -perinteen säännöt. Niiden<br />
mukaan kiertopalkinto kiertää jatkuvasti, ja<br />
mikäli nimeämisestä luovutaan, kiertopalkinto<br />
annetaan Rajavartiolaitoksen esikuntaan<br />
säilytettäväksi.<br />
Kunniarajajääkäreiden määrittämät<br />
nimeämisperusteet Vuoden Rajamies -tunnustuksen<br />
antamiseksi ovat seuraavat:<br />
• erityistä tunnustusta ansaitseva rajapalvelustehtävä<br />
tai -tehtävien suoritus<br />
• esimerkillinen muu toiminta, joka on<br />
ollut omiaan kohottamaan RVL:n nauttimaa<br />
arvonantoa<br />
• huomattavaa urheutta ja uhrautuvaa<br />
rajamieshenkeä osoittava teko<br />
• korkeatasoinen urheilusaavutus<br />
• useita vuosia jatkunut arvokas ja esimerkiksi<br />
kelpaava toiminta.<br />
RVL:n päällikkö valitsee Vuoden Rajamiehen<br />
vartiostojen (vast.) komentajien ehdotusten<br />
perusteella.<br />
Opistoupseerit kärjessä<br />
Vuoden Rajamies -tunnustuksen on saanut<br />
53 rajamiestä.<br />
Henkilöstöryhmistä opistoupseereja on<br />
nimetty eniten Vuoden Rajamiehiksi. He<br />
ovat nousseet muusta joukosta esiin teknillisten<br />
laitteiden kehittäjinä ja esimerkillisinä,<br />
pitkäaikaisina johtajina ja kouluttajina sekä<br />
suhteiden ylläpitäjinä paikalliseen väestöön.<br />
Heidän joukossaan on myös urheilijoita.<br />
Voidaan ajatella, että opistoupseerit<br />
työskentelevät moniulotteisessa asemassa<br />
usein monta vuotta. Tänä aikana he voivat<br />
luoda hyvät suhteet rajaseudun väestöön ja<br />
nousta esiin mallikelpoisena esimiehenä.<br />
Hallintoyksiköittäin eniten Vuoden Rajamiehiä<br />
on nimetty Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.<br />
Huomiota herätti se, että<br />
Länsi-Suomen merivartiostosta tai sen<br />
edeltäjistä ei ole nimetty yhtään merivartijaa<br />
Vuoden Rajamieheksi.<br />
Erityistaidot ja pitkäjänteisyys<br />
arvossa<br />
Sankarillisilla teoilla on aina paikka ja arvo<br />
palkitsemisissa ja kunniamaininnoissa. Sankaruutta<br />
kuvastaa ensimmäinen eli Vuoden<br />
Rajamies 1959 aliluutnantti Kai Säteri. Hän<br />
valtasi sumuisena ja pimeänä syysyönä salakuljetusaluksen.<br />
Vuoden Rajamiesten nimeämisissä voidaan<br />
havaita puurtamisen ja pitkäjännitteisen<br />
työnteon arvostus. Huomionarvoista<br />
on, että pelkkä pitkä virkaura ei ole peruste<br />
kunniamaininnan saamiselle. RVL:n johto<br />
on arvostanut erityistä vihkiytymistä tiettyyn<br />
asiaan ja siinä aikaansaatuja tuloksia.<br />
Vuoden Rajamiehistä useat olivat kehittäneet<br />
erilaisia teknisiä järjestelmiä tai<br />
toimintoja. Mainittakoon esimerkiksi<br />
Nurmi-ilmaisin, koiratoiminta tai tulosjohtamisjärjestelmä.<br />
Arvostettua osaamista<br />
Korkeatasoinen urheilusaavutus ei ole viime<br />
vuosina näkynyt nimeämisissä. Vuoden Rajamiehet<br />
kuvaavat hyvin RVL:n muuttumista<br />
yhä teknistyvässä ja kansainvälistyvässä<br />
ympäristössä. Ne antavat RVL:n toiminnoista<br />
eri vuosikymmeniltä monipuolisen kuvan<br />
– niin perusrajanvartioinnista kuin teknisestä<br />
ja muusta osaamisesta urheutta vaativia<br />
tilanteita unohtamatta. Vuoden Rajamiehiä<br />
nimettäessä on katsottu sitäkin, että eri alojen<br />
erityistaidot otetaan huomioon.<br />
RVL:n osaaminen on erittäin arvostettua<br />
Euroopan unionissa. Suomalaisia rajamiehiä<br />
on osallistunut koulutustehtäviin<br />
ulkomailla. Vuoden Rajamiehiä on toiminut<br />
myös kansainvälisissä tehtävissä.<br />
RVL:n ihanteina on nähtävä oma-aloitteisuus<br />
ammattitaidon kehittämisessä ja oman<br />
esimerkin näyttäminen. Myös luotettavuus<br />
ja tunnollisuus työtehtävien suorittamisessa<br />
on nähtävä RVL:n arvoina. Vuoden Rajamiesten<br />
nimeämisten perusteluissa nousi<br />
hyvin esiin myös se tunnettu rajamieshenki.<br />
Vuoden Rajamies -perinne on arvokas<br />
osa RVL:n historiaa. Vuoden Rajamiesten<br />
kunniakirjat löytyvätkin Rajavartiolaitoksen<br />
esikunnan seinältä ja kertovat arvostetun<br />
perinteen jatkumisesta.<br />
Artikkelin kirjoittaja Markku Kilpeläinen<br />
opiskelee Oulun yliopistossa historiatieteitä.<br />
Hän tutki historiatieteiden kandidaattitutkielmassaan<br />
Vuoden Rajamies -perinnettä.<br />
Teksti: Markku Kilpeläinen
RAJAVARTIOLAITOKSEN VUODEN RAJAMIEHET 1959–2011<br />
Nro Vuosi Arvo1) Nimi Hall. yks.2)<br />
1 1959 Alil Kai Säteri SLMV<br />
2 1960 Rajavääp Hannu Posti K-SR<br />
3 1961 Kaptl Artturi Seppä SMMV<br />
4 1962 Sotmest Juho Kivistö P-KR<br />
5 1963 Ylirj Emil Paakkinen K-SR<br />
6 1964 Mvylip Aarne Kallioinen SMMV<br />
7 1965 Rajavääp Väinö Markkanen K-SR<br />
8 1966 Kaptl Sven Häggblom SMMV<br />
9 1967 Rajayliv Veikko Nurmi KR<br />
10 1968 Rj Timo Kuru LR<br />
11 1969 Maj Matti Lappalainen P-KR<br />
12 1970 Rvmest Sulo Hänninen LR<br />
13 1971 Ylirj Einari Lamminpää K-SR<br />
14 1972 Rvmest Veijo Pimiä RajaK<br />
15 1973 Ltn Arvo Kinnari P-KR<br />
16 1974 Rajavääp Juhani Suutarinen RajaK<br />
17 1975 Rvmest Albert Puikkonen LR<br />
18 1976 Rvmest Reino Möller KR<br />
19 1977 Mvylip Odal Söderholm PLMV<br />
20 1978 Rj Martti I. Määttä KR<br />
21 1979 Rj Leo Rundgren LR<br />
22 1980 Kapt Jaakko Minkkinen K-SR<br />
23 1981 Mvmest Matti Kalanti SLMV<br />
24 1982 Mvpursim Nils Ginman SMMV<br />
25 1983 Ylirj Heikki Varis LR<br />
26 1984 Ylil Pauli Kontunen K-SR<br />
27 1985 Rajayliv Olavi Svanberg P-KR<br />
28 1986 Rvmest Aarne Kultima LR<br />
29 1987 Ylimvja Hannu Torvinen SLMV<br />
30 1988 Ohjkapt Kari Murtola VLLV<br />
31 1989 Rj Seppo Hara K-SR<br />
32 1990 Kaptl Ossi Aho MVK<br />
33 1991 Maj Veikko Kilpeläinen RVLE<br />
34 1992 Rvja Eero Väisänen KR<br />
35 1993 Ylil Raimo Saarenvesi K-SR<br />
36 1994 Kaptl Mikko Montonen SMMV<br />
37 1995 Teknkapt Martti Kiuru VLLV<br />
38 1996 Ylil Asko Korhonen P-KR<br />
39 1997 Ylirvja Asko Liiri K-SR<br />
40 1998 Mvja Pasi Nokelainen SLMV<br />
41 1999 Vanhrvja Arvo Moilanen LR<br />
42 2000 Kaptl Ari Virrankoski SMMV<br />
43 2001 Evl Uljas Turunen LR<br />
44 2002 Vanhrvja Sami Karusalmi SLMV<br />
45 2003 Kapt Mauri Välimaa K-SR<br />
46 2004 Kapt Lauri Wesslin LR<br />
47 2005 Vanhrvja Jarkko Säynevirta P-KR<br />
48 2006 Evl Harri Ahonen RVLE<br />
49 2007 Kapt Jari Leino VLLV<br />
50 2008 Kapt Pasi Kylmämaa RMVK<br />
51 2009 Ylirvja Mika Kukkonen K-SR<br />
52 2010 Ltn Carl-Arthur Heickell SLMV<br />
53 2011 Ylirvja Heikki Laurinseppä KR<br />
1) Sotilas- tai palvelusarvo<br />
2) RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta<br />
K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto<br />
P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto<br />
KR = Kainuun rajavartiosto<br />
LR = Lapin rajavartiosto<br />
SLMV = Suomenlahden merivartiosto<br />
SMMV = Saaristomeren merivartiosto<br />
PLMV = Pohjanlahden merivartiosto<br />
RajaK = Rajakoulu<br />
MVK = Merivartiokoulu<br />
RMVK = Raja- ja merivartiokoulu<br />
VLLV = Vartiolentolaivue<br />
Taulukko perustuu Rajajääkäri- ja Rajamme Vartijat -lehtiin sekä päätösasiakirjoihin.<br />
Rajavartiolaitoksen<br />
uudet internetsivut<br />
julkaistiin<br />
Rajavartiolaitoksen uudet verkkosivut julkaistiin<br />
16.10.2012. Internetsivujen uudistus on osa<br />
sisäasiainhallinnon julkaisujärjestelmähanketta,<br />
lyhyemmin JUPO-hanketta.<br />
Monipuolisia ominaisuuksia<br />
Uudet sivut palvelevat yhä laajempaa yleisöä, sillä suomen-,<br />
ruotsin- ja englanninkielisten sivujen lisäksi löytyvät pohjoissaamenkieliset<br />
sivut. Ne ovat keränneet kiitosta ja herättäneet<br />
myös mediahuomiota.<br />
- Muita uusia ominaisuuksia ovat esimerkiksi erilaiset esteettömyystoiminnot<br />
kuten korkeakontrastinen versio ja mahdollisuus<br />
kuunnella sivuston dokumentteja, kertoo tiedottaja Johanna<br />
Mäkinen. Hän on vastannut projektin vetämisestä RVL:n osalta.<br />
Uudistuneet sivut ovat entisiä tiukemmin kiinni nykypäivässä,<br />
sillä niiltä on mahdollista linkittää tietoa suoraan sosiaaliseen<br />
mediaan ja tilata uutisia RSS-syötteenä.<br />
Uudet verkkosivut mukailevat vanhoilla sivuilla hyväksi havaittua<br />
rakennetta. Lisäksi sivustolla toistuu RVL:n graafisesta ilmeestä<br />
tuttu värimaailma. Uudet sivut ovat kuitenkin visuaalisesti modernimmat.<br />
- Sivuston ulkonäkö on suunniteltu yhteistyössä RVL:n muita<br />
julkaisuja suunnitelleen graafikon jaalustan toimittajan kanssa,<br />
Mäkinen kertoo.<br />
Keskittämistä ja karsintaa<br />
RAJAMME VARTIJAT 15<br />
Navigointi uusilla sivuilla on yritetty tehdä mahdollisimman helpoksi.<br />
Päällekkäistä tietoa on karsittu, eikä tietoa tarvitse etsiä usean<br />
mutkan takaa. Esimerkiksi toimipaikkojen yhteystiedot löytyvät<br />
entistä kattavammin yhdeltä sivulta. Samaten rajanylityspaikkojen<br />
aukioloajat on koottu omalle sivulle.<br />
Myös RVL:n aluksista ja ilma-aluksista kiinnostuneet löytävät<br />
tietoa entistä helpommin, sillä kaikki alukset on listattu yhdelle<br />
sivulle. Tietoa ei tarvitse hakea eri hallintoyksiköiden omien sivujen<br />
kautta.<br />
RVL käytti aiemmin useita eri verkko-osoitteita, kuten mrcc.fi,<br />
sjoraddningscentral.fi ja merivartiosto.fi. Niiden sisällöt löytyvät<br />
nyt raja.fi -sivuilta. Näin tieto löytyy keskitetysti yhdestä osoitteesta.
16 RAJAMME VARTIJAT<br />
Viestintäväen yhteinen<br />
ponnistus<br />
Uudeksi julkaisujärjestelmäksi valikoitui<br />
Innofactor Prime ja järjestelmän toimittajaksi<br />
Innofactor Oy. Hallinnonalan virastoilla<br />
on ollut omat sisäiset käyttöönottoprojektit.<br />
JUPO-hankkeen edetessä useimmat sisäasiainhallinnon<br />
verkkopalvelut ovat jo siirtyneet<br />
yhteiselle julkaisualustalle.<br />
Ensimmäisiä uudelle alustalle julkaistuja<br />
verkkosivusivustoja ovat sisäministeriön ja<br />
Hätäkeskuslaitoksen intranetit. RVL:n vanhan<br />
intran, Rajanetin, korvannut Kompassi<br />
otettiin käyttöön jo 20.9.2011. Uudet raja.fi<br />
-sivut ovat viimeisimpien JUPO-hankkeen<br />
myötä uudistuneiden sivujen joukossa.<br />
Yhdenmukaistamisen myötä hallinnonalan<br />
viestintä on aiempaa sujuvampaa ja<br />
tehokkaampaa.<br />
- Projekti on ollut haastava ja aikaa vievä.<br />
Erityisesti haluaisin kiittää hallintoyksiköiden<br />
viestintäväkeä hyvästä yhteistyöstä<br />
ja tärkeästä työpanoksesta. On myös ollut<br />
mukavaa tehdä yhteistyötä hallinnonalan<br />
viestijöiden kanssa, Mäkinen iloitsee.<br />
Teksti: Karoliina Berlin<br />
raja.fi/<br />
UVl10<br />
Yksi uudistuneen raja.fi -sivuston<br />
ominaisuus on mahdollisuus perustaa<br />
erillissivustoja. Esimerkkinä<br />
on raja.fi/UVL10 -sivusto, jossa kerrotaan<br />
uuden sukupolven ulkovartiolaivan ominaisuuksista<br />
ja jossa voi myös seurata laivan<br />
valmistumisprosessia. UVL10 -sivusto on<br />
Johanna Mäkisen käsialaa.<br />
- Hanke on hyvä esimerkki siitä, minkä<br />
tyyppisistä asioista erillissivuja voidaan<br />
tehdä.Hanke kiinnostaa suurta yleisöä ja<br />
muodostaa oman selkeän kokonaisuuden.<br />
Toivottavasti voimme hyödyntää ominaisuutta<br />
jatkossakin, tiedottaja Johanna<br />
Mäkinen visioi.<br />
KASVAVAN RAJALIIKENTEEN<br />
HALLINNAN VAIKUTUKSET<br />
RVL:N VOIMAVARATARPEISIIN<br />
Schengen-alueen yhtenäisyyden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden<br />
turvaaminen on Suomelle tärkeää. Rajavartiolaitoksen keskeisin<br />
tulevaisuuden haaste on varmistaa kasvavan <strong>rajaliikenteen</strong><br />
turvallisuus ja sujuvuus kaakkoisrajan suurilla rajanylityspaikoilla ja<br />
pääkaupunkiseudulla.<br />
Suomen ja Venäjän välinen rajaliikenne<br />
kasvaa erityisesti kaakkoisrajan rajanylityspaikkojen<br />
ja myös meriteitse Helsingin<br />
sataman kautta. Lentoliikenne Aasiasta<br />
Suomeen ja Suomen kautta muualle Eurooppaan<br />
ja Pohjois-Amerikkaan lisääntyy. Näköpiirissä<br />
oleva EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus<br />
kasvattaa Suomen ja Venäjän välistä<br />
rajaliikennettä entisestään.<br />
RVL:n liikkumavaraan kasvavan <strong>rajaliikenteen</strong><br />
hallinnassa vaikuttavat vahvasti hallitusohjelman<br />
mukaiset tavoitteet vakauttaa<br />
valtion taloutta. Hallitusohjelman säästöjen ja<br />
kustannustason nousun vaikutukset edellyttävät<br />
RVL:lta jopa 29 miloonan euron sopeuttamistoimia<br />
suunnittelukaudella vuoden 2011<br />
tasoon verrattuna.<br />
Säästötarve (13 %) on toimintamenojen<br />
tasoon suhteutettuna yhtä suuri kuin Puolustusvoimilla<br />
ja kolme kertaa suurempi kuin<br />
hallituksen kehyspäätöksessä poliisille annettu<br />
säästövelvoite.<br />
Skenaarioperusteinen vaikutusten<br />
arviointi<br />
Sisäasiainministeriön suunnittelumääräyksessä<br />
rajavartio-osaston tehtävä oli laajentaa<br />
arviotaan kasvavan <strong>rajaliikenteen</strong> <strong>hallinnan</strong><br />
vaikutuksista RVL:n voimavaratarpeisiin selvittämällä<br />
kasvavan <strong>rajaliikenteen</strong> <strong>hallinnan</strong> <strong>vaikutuksia</strong><br />
rajainfrastruktuuriin, viranomaisyhteistyöhön,<br />
liikenneväyliin ja elinkeinoelämän<br />
toimintamahdollisuuksiin sekä Rajavartiolaitoksen<br />
voimavaratarpeisiin ja toimintaan<br />
suunnittelukaudella.<br />
Tarkastelu tuli tehdä kahden tai kolmen eri<br />
skenaarion näkökulmasta. Tarkastelun laadinnassa<br />
tuli kuulla tärkeimpiä ministeriöitä ja<br />
sidosryhmiä. Ministeriön tavoite on huomioida<br />
selvityksen tulokset hallituksen seuraavassa<br />
kehysriihessä.<br />
Selvityksen valmisteli Rajavartiolaitoksen<br />
esikunnan nimeämä työryhmä. Selvityksen<br />
ohjausryhmänä toimi RVLE:n osastopäällikkökokous.<br />
Kuultuja ministeriöitä ja sidosryhmiä pyydettiin<br />
esittämään arvionsa esitetyistä kasvuskenaarioista<br />
sen selvittämiseksi, mikä tai<br />
mitkä skenaariot koetaan todennäköisiksi sekä<br />
arvioimaan, miten jokainen esitetty skenaario<br />
vaikuttaa selvityksen kohteena oleviin <strong>rajaliikenteen</strong><br />
<strong>hallinnan</strong> rakenteisiin. Selvitysluonnos<br />
lähetettiin vielä laajalle lausuntokierrokselle<br />
ennen sen julkaisemista.<br />
Todennäköisimpänä <strong>rajaliikenteen</strong> ennusteena<br />
pidettiin <strong>rajaliikenteen</strong> nykyisen kasvun<br />
jatkumista ja EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden<br />
toteutumista suunnittelukauden<br />
jälkeen. Tästä huolimatta, osana kestävää <strong>rajaliikenteen</strong><br />
hallintaa, täytyy aloittaa perusteellinen<br />
valmistautuminen näköpiirissä olevaan<br />
EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen jo<br />
suunnittelukautena selkeästi ennen sen toteutumista.<br />
Rajaliikenteen <strong>hallinnan</strong> malli<br />
<strong>Kasvavan</strong> <strong>rajaliikenteen</strong> vaikutusten hallinnassa<br />
viranomaisten voimavarojen suhdetta<br />
rajainfrastruktuuriin, viranomaisyhteistyöhön,<br />
liikenneväyliin ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin<br />
kuvattiin yksinkertaistetussa<br />
<strong>rajaliikenteen</strong> <strong>hallinnan</strong> mallissa.<br />
<strong>Kasvavan</strong> <strong>rajaliikenteen</strong> vaikutusten hallinta<br />
edellyttää riittävän rajainfrastruktuurin<br />
ja viranomaisyhteistyön sekä riittävien liikennejärjestelyjen<br />
ja elinkeinoelämän toiminta-<br />
* sisäasiainministeriön julkaisu 42/2012. selvitys on myös saatavana verkkoversiona<br />
sisäasiainministeriön ja rajavartiolaitoksen verkkosivuilla.
mahdollisuuksien<br />
lisäksi viranomaistenriittäviä<br />
voimavaroja.<br />
<strong>Kasvavan</strong><br />
<strong>rajaliikenteen</strong><br />
hallinta<br />
onnistuu, kun<br />
kaikkien <strong>rajaliikenteen</strong>turvallisuudesta<br />
ja<br />
sujuvuudesta<br />
vastaavien<br />
viranomaisten<br />
voimavarat<br />
ovat riittävässä<br />
määrin<br />
mitoitettu<br />
vastaamaan<br />
kasvavan<br />
<strong>rajaliikenteen</strong><br />
ennakoituja<br />
<strong>vaikutuksia</strong>.<br />
Tällöin <strong>rajaliikenteen</strong><br />
moninaisia <strong>vaikutuksia</strong> hallitaan tietoisesti ja<br />
johdonmukaisesti. Kansainvälisten rajanylitys-<br />
RIITTÄVÄaa<br />
VIRANOMAISTENaa<br />
VOIMAVARATaa<br />
RAJALIIKENNE<br />
RAJALIIKENNE<br />
TURVALLISTA JA<br />
KANGERTELEE<br />
SUJUVAA<br />
II I<br />
IV III<br />
RAJALIIKENNE RAJALIIKENNE<br />
RIITTÄMÄTÖNaa<br />
EI SUJUVAA KANGERTELEE<br />
RIITTÄMÄTÖN RIITTÄVÄ<br />
RAJAINFRASTRUKTUURI,<br />
VIRANOMAISYHTEISTYÖ,<br />
LIIKENNEVÄYLÄT JA ELINKEINOELÄMÄ<br />
Viranomaisten voimavarat eivät yksin riitä<br />
hallitsemaan kasvavaa rajaliikennettä, vaan<br />
tarvitaan määrätietoista <strong>rajaliikenteen</strong> hallintaan<br />
vaikuttavien rakenteiden huomioimista<br />
ja kehittämistä. Viranomaisten voimavaroja ja<br />
<strong>rajaliikenteen</strong> hallintaan vaikuttavia toiminnallisia<br />
ja teknisiä rakenteita tulisi tarkastella,<br />
kehittää ja hallita yhtenä kokonaisuutena.<br />
Kestävään <strong>rajaliikenteen</strong><br />
hallintaan<br />
Suomen tulee olla turvallinen, houkutteleva ja<br />
kiinnostava matkailumaa. Turvallinen ja sujuva<br />
rajaliikenne tukee selkeästi tätä kokonaisuutta.<br />
Rajanylityspaikkojen tulisi olla tehokkaita ja<br />
liikenneväylien sujuvia ja turvallisia.<br />
paikkojen läpäisykyky pitäisi saattaa<br />
<strong>rajaliikenteen</strong> edellyttämälle<br />
tasolle, jotta Suomeen ja Suomen<br />
kautta kulkeva rajaliikenne toteutuu<br />
turvallisesti ja sujuvasti. Tämä<br />
edellyttäisi nykyisten rajanylityspaikkojen<br />
kehittämistä sekä RVL:n<br />
ja Tullin henkilöstövoimavarojen<br />
turvaamista. Rajaliikenteen hallintaa<br />
tulee tukea toimivalla ja<br />
kustannustehokkaalla tarkastusprosessilla.<br />
Selvityksen perusteella voidaan myös<br />
todeta, että kasvava rajaliikenne ei vaikuta<br />
yksinomaan rajanylityspaikoilla toimivien<br />
viranomaisten tehtäviin ja resursseihin vaan<br />
heijastaa monialaiset vaikutuksensa useamman<br />
viranomaisen toimintaan ja toimintaedellytyksiin.<br />
Rajaliikenteen <strong>hallinnan</strong> lähtökohtana voidaan<br />
pitää oikeaa, laajaa ja ajantasaista kokonaistilannekuvaa.<br />
Rajaliikenteen sujuvuuden<br />
varmistamiseen osallistuvien viranomaistahojen<br />
tulisi tehdä yhdessä arviointityötä <strong>rajaliikenteen</strong><br />
hallinnassa.<br />
Kaikilla hallinnon tasoilla olisi johdonmukaisesti<br />
tiivistettävä Suomen ja Venäjän viranomaisten<br />
välistä yhteistoimintaa ja tiedon-<br />
RAJAMME VARTIJAT 17<br />
vaihtoa. Muuttuvaan tilanteeseen<br />
pitäisi tarvittaessa voida reagoida tiivistämällä<br />
yhteistyötä ja sovittamalla yhteen toimintatapoja<br />
etenkin rajanylityspaikoilla. Ennakoivaa<br />
tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta kasvavan<br />
<strong>rajaliikenteen</strong> vaikutusten hallinnassa viranomaisten<br />
ja elinkeinoelämän kesken tulisi<br />
myös jatkaa ja kehittää, jotta <strong>rajaliikenteen</strong><br />
tarpeisiin varaudutaan mahdollisimman<br />
hyvin.<br />
- <strong>Kasvavan</strong> <strong>rajaliikenteen</strong> <strong>vaikutuksia</strong> on<br />
nyt selvitetty laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti.<br />
Tästä eteenpäin tarvitaan yhteistä<br />
tahtotilaa, resursseja ja suunnitelmallista<br />
työtä, selvitystyöryhmän puheenjohtaja,<br />
everstiluutnantti Jaakko Ritola toteaa.<br />
Kestävä <strong>rajaliikenteen</strong> hallinta on Suomen<br />
viranomaisten yhteinen asia sekä sisäisen<br />
turvallisuuden että elinkeinoelämän näkökulmasta.<br />
Johdonmukainen, yhteistyökykyinen ja<br />
ennakoiva <strong>rajaliikenteen</strong> hallinta on keskeistä<br />
Suomen visiossa Euroopan turvallisimmista<br />
raja- ja merialueista.<br />
Teksti: Max Janzon<br />
Kirjoittaja toimii Rajavartiolaitoksen ylitarkastajana<br />
ja selvityksen valmistelleen työryhmän<br />
sihteerinä.
18 RAJAMME VARTIJAT<br />
Verkningarna av hanteringen av den<br />
ökande gränstrafiken har utretts*<br />
Utredningen om hanteringen av den ökande gränstrafiken var lämnad till inrikesminister Päivi<br />
Räsänen 21.11.2012.<br />
Att trygga Schengen-områdets<br />
enhetlighet och människornas fria<br />
rörlighet är viktigt för Finland.<br />
Gränsbevakningsväsendets<br />
viktigaste utmaning i framtiden<br />
är att trygga att den ökande<br />
gränstrafiken löper säkert<br />
och smidigt vid de stora<br />
gränsövergångsställena i sydöstra<br />
Finland och i huvudstadsregionen.<br />
Gränstrafiken mellan Finland och<br />
Ryssland ökar i synnerhet via gränsövergångsställena<br />
i sydöstra Finland<br />
och även sjöledes via Helsingfors hamn.<br />
Flygtrafiken från Asien till Finland och via<br />
Finland till det övriga Europa och Nordamerika<br />
växer. Visumfrihet mellan EU och<br />
Ryssland är inom synhåll och kommer att<br />
ytterligare öka på gränstrafiken mellan Finland<br />
och Ryssland.<br />
GBV:s rörelseutrymme i hanteringen av<br />
den ökande gränstrafiken påverkas starkt<br />
av regeringsprogrammets målsättningar<br />
att stabilisera statsekonomin. Verkningarna<br />
av inbesparingarna i regeringsprogrammet<br />
och stegringen av kostnadsnivån förutsätter<br />
av GBV anpassningsåtgärder på rentav<br />
29 miljoner euro under planeringsperioden<br />
jämfört med nivån år 2011.<br />
Sparbehovet (13 %) är relaterat till<br />
omkostnadernas nivå lika stort som hos<br />
Försvarsmakten och tre gånger större än<br />
det sparbeting som ålagts polisen i regeringens<br />
rambeslut.<br />
På scenarier baserad<br />
uppskattning av verkningarna<br />
I inrikesministeriets planeringsföreskrift<br />
gavs gränsbevakningsavdelningen i uppgift<br />
* inrikesministeriets publikation 42/2012. Utredningen finns också tillgänglig som nätversion på inrikesministeriets och gränsbevakningsväsendets<br />
webbsidor.
att bredda sin uppskattning av verkningarna<br />
av hanteringen av den ökande gränstrafiken<br />
till GBV:s resursbehov genom att utreda<br />
verkningarna av hanteringen av den ökande<br />
gränstrafiken på gränsinfrastrukturen,<br />
myndighetssamarbetet, trafiklederna och<br />
näringslivets verksamhetsmöjligheter samt<br />
Gränsbevakningsväsendets resursbehov och<br />
verksamhet under planeringsperioden.<br />
Granskningen skulle göras ur perspektivet<br />
för två eller tre olika scenarier. Vid uppgörandet<br />
av granskningen skulle de viktigaste<br />
ministerierna och intressegrupperna höras.<br />
Ministeriets målsättning är att beakta<br />
utredningens resultat i regeringens följande<br />
ramria.<br />
Utredningen bereddes av en arbetsgrupp<br />
utsedd av staben för Gränsbevakningsväsendet.<br />
Som utredningens styrningsgrupp<br />
fungerade SGBV:s avdelningschefsmöte.<br />
De hörda ministerierna och intressegrup-<br />
TILLRÄCKLIGaa<br />
MYNDIGHETERNASaa<br />
RESURSERaa<br />
OTILLRÄCKLIGaa<br />
GRÄNSTRAFIKEN<br />
STAKAR SIG<br />
GRÄNSTRAFIKEN<br />
ÄR OSMIDIG<br />
II I<br />
IV III<br />
GRÄNSTRAFIKEN<br />
ÄR SÄKER OCH<br />
SMIDIG<br />
GRÄNSTRAFIKEN<br />
STAKAR SIG<br />
OTILLRÄCKLIG TILLRÄCKLIG<br />
GRÄNSINFRASTRUKTUR,<br />
MYNDIGHETSSAMARBETE, TRAFIKLEDER<br />
OCH NÄRINGSLIVET<br />
perna ombads att framföra sina bedömningar<br />
av de presenterade tillväxtscenarierna<br />
för klargörandet av det, vilket eller<br />
vilka scenarier som upplevs som sannolika<br />
samt att göra en bedömning av det, hur<br />
ettvart presenterat scenario inverkar på de<br />
strukturer i hanteringen av gränstrafiken<br />
som är föremål för utredningen. Utkastet<br />
till utredning sändes ännu ut på en omfattande<br />
remissrond före dess publicering.<br />
Som den mest sannolika prognosen för<br />
gränstrafiken betraktades att den nuvarande<br />
ökningen av gränstrafiken fortsätter<br />
och att visumfrihet mellan EU och Ryssland<br />
förverkligas efter planeringsperioden.<br />
Trots detta måste man, som en del av en<br />
hållbar hantering av gränstrafiken, påbörja<br />
grundliga förberedelser inför den förestående<br />
visumfriheten mellan EU och Ryssland<br />
redan under planeringsperioden, uttryckligen<br />
innan den förverkligas.<br />
Modellen för hantering av<br />
gränstrafiken<br />
I hanteringen av verkningarna av den ökande<br />
gränstrafiken beskrevs myndighetsresursernas<br />
förhållande till gränsinfrastrukturen,<br />
myndighetssamarbetet, trafiklederna och<br />
näringslivets verksamhetsmöjligheter med<br />
en förenklad modell för hantering av gränstrafiken.<br />
Hanteringen av verkningarna av den<br />
ökande gränstrafiken förutsätter förutom<br />
en tillräcklig gränsinfrastruktur och tillräckligt<br />
myndighetssamarbete samt tillräckliga<br />
trafikarrangemang och verksamhetsmöjligheter<br />
för näringslivet dessutom tillräckliga<br />
resurser åt myndigheterna.<br />
Hanteringen av den ökande gränstrafiken<br />
lyckas, när resurserna hos alla de myndigheter<br />
som ansvarar för gränstrafikens<br />
säkerhet och smidighet i tillräcklig mån har<br />
dimensionerats för att svara<br />
mot de förutspådda verkning-<br />
arna av den ökande gränstrafiken.<br />
Då kan gränstrafikens<br />
mångfasetterade verkningar<br />
hanteras medvetet och konsekvent.<br />
Myndigheternas resurser<br />
räcker inte ensamma till<br />
för att hantera den ökande<br />
gränstrafiken, utan de strukturer<br />
som påverkar hanteringen<br />
av gränstrafiken måste<br />
målmedvetet beaktas och utvecklas. Myndigheternas<br />
resurser och de funktionella<br />
och tekniska strukturer vilka inverkar på<br />
hanteringen av gränstrafiken borde granskas,<br />
utvecklas och behärskas som en helhet.<br />
Hanteringen av gränstrafiken<br />
utvecklas hållbart<br />
Finland ska vara ett säkert, lockande och<br />
intressant turistland. En säker och smidig<br />
gränstrafik stöder klart denna helhet.<br />
Gränsövergångsställena ska vara effektiva<br />
och trafiklederna smidiga och trygga.<br />
De internationella gränsövergångsställenas<br />
genomloppsförmåga borde fås på den<br />
nivå som gränstrafiken förutsätter, för att<br />
gränstrafiken till och via Finland förverkligas<br />
säkert och smidigt. Detta förutsätter<br />
att de nuvarande gränsövergångsställena<br />
RAJAMME VARTIJAT 19<br />
utvecklas samt att GBV:s och Tullens personalresurser<br />
tryggas. Hanteringen av gränstrafiken<br />
bör stödas med en fungerande och<br />
kostnadseffektiv kontrollprocess.<br />
På basis av utredningen kan också konstateras,<br />
att den ökande gränstrafiken inte<br />
enbart påverkar de vid gränsövergångsställena<br />
verksamma myndigheternas uppgifter<br />
och resurser utan avspeglar sina mångfasetterade<br />
verkningar på flera myndigheters<br />
verksamhet och verksamhetsförutsättningar.<br />
Som utgångspunkten för hanteringen av<br />
gränstrafiken kan betraktas en riktig, övergripande<br />
och aktuell helhetslägesbild. De<br />
myndighetsinstanser som medverkar i att<br />
säkerställa gränstrafikens smidighet borde<br />
tillsammans göra utvärderingar i hanteringen<br />
av gränstrafiken.<br />
På alla nivåer av förvaltningen borde<br />
samarbetet och informationsutbytet mellan<br />
myndigheterna i Finland och Ryssland konsekvent<br />
intensifieras. Vid behov borde man<br />
kunna reagera på den föränderliga situationen<br />
genom att intensifiera samarbetet och<br />
samordna verksamhetssätten i synnerhet<br />
vid gränsövergångsställena.<br />
Det föregripande informationsutbytet<br />
och växelverkan mellan myndigheterna och<br />
näringslivet i hanteringen av den ökande<br />
gränstrafiken borde också fortsättas och<br />
utvecklas, så att man bereder sig så väl som<br />
möjligt inför gränstrafikens behov.<br />
- Verkningarna av den ökande gränstrafiken<br />
har nu utretts övergripande och helhetsmässigt.<br />
Härifrån framöver behövs en<br />
samfälld målbild, resurser och planmässigt<br />
arbete, konstaterar utredningsarbetsgruppens<br />
ordförande, överstelöjtnant Jaakko<br />
Ritola.<br />
En hållbar hantering av gränstrafiken<br />
är en gemensam angelägenhet för de finländska<br />
myndigheterna både från den inre<br />
säkerhetens och näringslivets synpunkt. En<br />
konsekvent, samarbetsduglig och föregripande<br />
hantering av gränstrafiken är central<br />
i Finlands vision av Europas säkraste gräns-<br />
och havsområden.<br />
Text: Max Janzon<br />
Skribenten fungerar som överinspektör vid<br />
Gränsbevakningsväsendet och sekreterare<br />
för den arbetsgrupp som har berett utredningen.
20 RAJAMME VARTIJAT<br />
Managing growing border<br />
traffic volumes*<br />
Finland places great value on safeguarding the coherence of the Schengen area and the free movement of<br />
people. The key challenge facing the Finnish Border Guard in future will be the task of ensuring a safe and<br />
efficient passage for all travellers at the larger border crossings in the south east and in the greater Helsinki<br />
area.<br />
Cross-border traffic between Finland<br />
and Russia is set to increase, particularly<br />
at land crossing points in<br />
the south east as well as by sea via Helsinki<br />
Harbour. Air traffic from Asia to Finland and<br />
onwards to elsewhere in Europe and North<br />
America is also growing. With a visa exemption<br />
scheme expected to be introduced between<br />
Russia and the EU in the foreseeable<br />
future, border traffic between Finland and<br />
Russia too is set to increase further.<br />
Fiscal consolidation measures set out in<br />
the current Government Programme impact<br />
significantly on the Finnish Border Guard<br />
ability to respond to growing border traffic<br />
volumes. Budgetary efficiencies coupled with<br />
rising costs mean that adjustments up to the<br />
value of EUR 29 million on 2011 levels are<br />
required for the current planning horizon.<br />
At 13 per cent, the required reduction<br />
in expenditure is equal to that required of<br />
the Finnish Defence Forces and three times<br />
greater than the reduction earmarked for the<br />
Finnish Police in the government spending<br />
limits decision.<br />
Scenario-based analysis to assess<br />
impact<br />
The Ministry of the Interior invited the Border<br />
Guard to expand on its evaluation of the<br />
impact the increases in border traffic volumes<br />
exert on the Border Guard’s resources<br />
with specific reference to border crossing<br />
infrastructure, cooperation between public<br />
agencies and the road network as well as<br />
the business sector and the Border Guard<br />
resources and activities in the period under<br />
review.<br />
The analysis was to incorporate two or<br />
three different scenarios and include input<br />
from key government ministries and other<br />
stakeholders. The Ministry of the Interior has<br />
undertaken to take cognisance of the findings<br />
of the report during the next government<br />
spending limits discussion.<br />
The report was prepared by a working<br />
party appointed by the Finnish Border Guard<br />
Headquarters. Their work was overseen by a<br />
steering group comprising senior members<br />
of the Finnish Border Guard staff.<br />
The ministries and stakeholders were<br />
asked to assess the growth scenarios presented<br />
to them as part of the reporting<br />
exercise to ascertain which scenarios they<br />
considered most relevant, and to assess the<br />
likely impact of the scenarios on the border<br />
traffic management structures under review.<br />
Prior to publication, the draft report was<br />
widely circulated for a further round of consultation.<br />
In the view of the respondents, the most<br />
likely outcome scenario entailed the continued<br />
growth of border traffic volumes<br />
and the implementation of a visa-waiver<br />
scheme between Russia and the EU after<br />
the conclusion the review period. In keeping<br />
with sustainable border traffic management<br />
practices, comprehensive preparations<br />
would need to be undertaken for the visawaiver<br />
scheme expected to be implemented<br />
between Russia and the EU in the foreseeable<br />
future during the period under review.<br />
Cross-border traffic<br />
– a management model<br />
With regard to the management of increasing<br />
cross-border traffic volumes, a simplified<br />
border traffic management model was<br />
created to depict the relationship between<br />
border guard resources and border crossing<br />
infrastructure, cooperation between public<br />
agencies, the road network and the business<br />
sector.<br />
In addition to fit-for-purpose border<br />
crossing infrastructure and appropriate<br />
arrangements for inter-agency cooperation<br />
as well as suitable traffic arrangements and<br />
business sector opportunities, sufficient border<br />
guard resources are required.<br />
Growing border traffic volumes can<br />
be successfully managed if the agencies<br />
responsible for delivering a safe and freeflowing<br />
border crossing service have at their<br />
disposal sufficient resources that allow them<br />
to respond to impact of the increased volumes<br />
as identified. This would allow for an<br />
informed and consistent approach to managing<br />
the diverse impacts.<br />
The Border Guard’s resources are in themselves<br />
insufficient for the management of<br />
growing border traffic volumes. A robust<br />
examination and further improvement of the<br />
structures relevant to border traffic management<br />
is required. The relevant public sector<br />
resources and functional and technical<br />
structures must be evaluated, developed and<br />
managed as a single entity.<br />
Towards sustainable border<br />
traffic management<br />
Finland needs to present itself as a safe, attractive<br />
and interesting destination for tourists.<br />
A safe and free-flowing border-crossing<br />
service supports this aim.<br />
Border crossing points should operate<br />
efficiently, complemented by a safe and efficient<br />
road network.<br />
* inrikesministeriets publikation 42/2012. Utredningen finns också tillgänglig som nätversion på inrikesministeriets och gränsbevakningsväsendets<br />
webbsidor.
SUFFICENTaa<br />
BORDER TRAFFIC<br />
FREE-FLOWING<br />
PUBLIC SECTORaa<br />
RESOURCESaa<br />
INSUFFICENTaa<br />
BORDER TRAFFIC<br />
DISRUPTION<br />
II I<br />
IV III<br />
crossing points alone and<br />
concerns a number of other<br />
agencies.<br />
An accurate, extensive and<br />
up-to-date overview is the<br />
cornerstone of border crossing<br />
management. It would be beneficial<br />
for all agencies involved<br />
in border traffic management<br />
to engage in joint assessments.<br />
Cooperation and information sharing<br />
between Finnish and Russian authorities<br />
must be consistently strengthened at<br />
all levels. The agencies should be able to<br />
respond to change through closer cooperation<br />
and harmonised working practices,<br />
particularly at border crossing points. Proactive<br />
information sharing and close interaction<br />
between the authorities and the<br />
business sector should be continued and<br />
strengthened to allow for the border traffic<br />
requirements to be understood as fully as<br />
possible.<br />
”This is a wide-ranging and thorough<br />
BORDER TRAFFIC<br />
SAFE AND<br />
FREE-FLOWING<br />
BORDER TRAFFIC<br />
DISRUPTION<br />
INSUFFICENT SUFFICENT<br />
INFRASTRUCTURE, COOPERATION,<br />
ROADS & BUSINESS SECTOR<br />
If traffic to and via Finland is to run<br />
safely and efficiently, international border<br />
crossing point flow rates need to match<br />
traffic volumes. For this to be achieved,<br />
existing border crossing points must be<br />
upgraded and the Finnish Border Guard and<br />
Finnish Customs staff resources must be<br />
safeguarded. An efficient and cost-effective<br />
border control process underpins effective<br />
cross-border traffic management.<br />
The report additionally states that the<br />
impact of rising cross-border traffic volumes<br />
is not limited to the activities and<br />
resources of the agencies operating at the<br />
RAJAMME VARTIJAT 21<br />
Chief of the Finnish Border Guard, Lieutenant General Jaakko Kaukanen (second from the right) presented a report on controlling the increasing<br />
border traffic to the Minister of the Interior Päivi Räsänen on 21 November 2012. Also present were the secretary of the report committee, Seniorn<br />
Officer Max Janzon (right) and Lieutenant Colonel, head of the Border Checks unit Jaakko Ritola from the Headquarters of the Border Guard.<br />
evaluation of the impact of growing border<br />
traffic volumes. Going forward, what<br />
we we require is a shared strategic intent,<br />
resources and structured activities”, commented<br />
Lieutanent Colonel Jaakko Ritola,<br />
chairman of the working party.<br />
The sustainability of the border traffic<br />
management function is a matter for all<br />
Finnish public agencies, both with reference<br />
to national security and the business sector.<br />
A consistent, cooperative and forward looking<br />
border traffic management function is<br />
central to the vision of Finland as one of<br />
the safest border and maritime territories<br />
in Europe.<br />
Text: Max Janzon<br />
The author is a Senior Administrative Officer<br />
at the Finnish Border Guard and served as<br />
Secretary of the working group.
22 RAJAMME VARTIJAT<br />
Euroopan unionin ulkorajarahasto<br />
(External Borders Fund)<br />
ulkorajarahasto uusimassa<br />
rvl:n helikoPterikalustoa<br />
Rajavartiolaitoksen mittava hanke korvaa AB/B 412 -helikoptereita. Tavoite on hankkia enintään neljä uutta<br />
helikopteria valvontalaitteineen ja toiminnalle välttämätön varaosapaketti, maalaitteet, dokumentaatio sekä<br />
henkilöstön koulutus. Ulkorajarahaston vuosiohjelmista 2012 ja 2013 hankkeelle on myönnetty rahoitusta<br />
yhteensä noin 11,6 miljoonaa euroa. Hanke on siten suurin RVL:n toteuttama ulkorajarahastohanke.<br />
Helikopterikaluston uusinta ylläpitää ja parantaa nykyistä suorituskykyä<br />
rajaturvallisuustehtävissä, meripelastuksessa sekä<br />
poliisin ja pelastusviranomaisten virka-aputehtävissä.<br />
Ulkorajarahaston vuosiohjelma 2013<br />
Ulkorajarahaston vuosiohjelmaan 2013 on hyväksytty neljä RVL:n<br />
hanketta. Niistä saatava rahoitusosuus on yhteensä noin 9,6 miljoonaa<br />
euroa. Se on euromääräisesti suurin RVL:lle myönnetty rahoitusosuus<br />
kuluvalla rahoituskaudella 2007-2013.<br />
Ulkorajarahaston ensi vuoden vuosiohjelmaan on hyväksytty RVL:n<br />
hankkeet:<br />
Maa- ja merirajan tekninen valvonta<br />
Hankkeessa korvataan teknisesti vanhentuneita valvontajärjestelmän<br />
osia ja parannetaan järjestelmän laatua uhanalaisiksi arvioiduilla<br />
painopistealueilla. Hankkeessa laajennetaan myös nykyisen<br />
järjestelmän kattavuutta. Laitteita, tietojärjestelmiä ja valvomoohjelmistoja<br />
aiotaan hankkia ja uusia.<br />
Hankkeeseen sisältyy muun muassa videovalvontajärjestelmäalustan<br />
uusiminen ja kehittäminen, MRTV -valvomo-ohjelmiston<br />
päivittäminen, sensorijärjestelmiin liittyviä hankintoja tietoliikennelaitteineen<br />
ja sähköistysjärjestelmineen sekä lentävään/leijuvaan<br />
sensorikalustoon liittyviä hankintoja. Ulkorajarahastosta saatava<br />
tukiosuus on n. 2 100 000 eur.<br />
Maastoliikkuvuuden parantaminen<br />
Hankkeen tavoite on parantaa RVL:n partioiden suorituskykyä rajaturvallisuustehtävissä<br />
hankkimalla partioiden käyttöön soveltuvia ja<br />
varusteltuja teiden ulkopuolisessa maastossa käytettäväksi tarkoitettuja<br />
moottoriajoneuvoja (moottorikelkkoja, maastoajoneuvoja ja<br />
maastomoottoripyöriä). Rajavalvontaa suorittavat partiot pystyvät<br />
liikkumaan hankituilla maastoajoneuvoilla yleisen tiealueen ulkopuolella<br />
haastavissa maasto-olosuhteissa. Ulkorajarahastosta saatava<br />
tukiosuus on n. 1 850 000 eur.<br />
AB/B 412 -helikoptereiden uusiminen<br />
Hanke jatkaa vuosiohjelman 2012 hanketta ja korvaa RVL:n AB/B<br />
412 -helikopterit.<br />
Hankkeen Ulkorajarahaston tukiosuus muodostuu vuosiohjelman<br />
2012 (6 000 000 eur) ja 2013 (n. 5 600 000 eur) rahoitusosuuksista.<br />
Kolmansien maiden kansalaisten automaattisten<br />
rajatarkastusten pilotointi<br />
RVL käyttää automaattisia rajatarkastuslinjastoja Helsinki-Vantaan<br />
lentoasemalla ja Vaalimaan rajanylityspaikalla. Linjastoissa hyödynnetään<br />
biometristä tunnistamista.<br />
Hankkeessa kehitetään automaattisten rajatarkastuslinjastojen<br />
käyttöä kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtötarkastuksissa.<br />
Tarkoitus on toteuttaa kolmansien maiden kansalaisten<br />
tarkastukseen soveltuva automaattinen rajatarkastuslinjasto<br />
ja prosessi mukaan lukien VIS-tarkastusten edellyttämä sormenjälkien<br />
vertailu.<br />
Ulkorajarahastosta saatava tukiosuus on 262 500 eur.<br />
Sisäisen turvallisuuden rahasto (Internal Security<br />
Fund)<br />
Ulkorajarahaston rahoituskausi 2007-2013 on päättymässä, eli rahaston<br />
viimeinen vuosiohjelma on nyt vahvistettu. Ulkorajarahaston<br />
seuraajaksi on perustettu uusi sisäisen turvallisuuden rahasto (Internal<br />
Security Fund). Sitä valmistellaan juuri nyt kansallisesti sisäasiainministeriön<br />
kansainvälisten asioiden yksikössä. Sisäisen turvallisuuden<br />
rahaston rahoitusohjelma valmistellaan kaudelle 2014-2020.<br />
Tulevan rahoituskauden rahoitusosuudet ovat RVL:lle merkittäviä.<br />
Siksi onkin erityisen tärkeää, että RVL osallistuu rahaston kansalliseen<br />
valmistelutyöhön tiiviisti. Valmistelutyö tehdään RVL:ssa esikunnan<br />
suunnittelu- ja talousyksikön johtamana.<br />
Teksti: Eeva Suomalainen
koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön<br />
venäläisten<br />
kanssa<br />
Raja- ja merivartiokoulu on aloittanut koulutus- ja tutkimusyhteistyön Golitsynon rajainstituutin kanssa.<br />
Pysyvän suomalais-venäläisen rajavartiotyöryhmän koulutuksen<br />
ja tieteellisen tutkimuksen alatyöryhmä perustettiin<br />
tammikuuussa. Sen puheenjohtajina toimivat Venäjän turvallisuuspalvelun<br />
Golitsynon rajainstituutin johtaja kenraalimajuri<br />
Oleg Kostrikov ja Raja- ja merivartiokoulun johtaja eversti Vesa<br />
Huuskonen.<br />
Ev Huuskosen lisäksi Suomen edustajia työryhmässä ovat everstiluutnantti<br />
Esa Ponkilainen ja evl Matti Sarasmaa. Lisäksi työryhmän<br />
kokouksiin osallistuvat tulkki ja tarvittaessa asiantuntijat.<br />
Neljä tutkimushanketta<br />
Alatyöryhmä on kokoontunut tänä vuonna kaksi kertaa, kesäkuussa<br />
Moskovassa ja syyskuussa Imatralla. Koulutuksen ja tieteellisen<br />
tutkimuksen alatyöryhmä on sopinut neljästä yhteisestä tutkimushankkeesta:<br />
• Suomen ja Venäjän rajavartiomiesten humanitaarisen koulutuksen<br />
kehittäminen nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti<br />
• Rajatarkastusyksiköiden henkilökunnan kielikoulutuksen kehittäminen<br />
Suomen ja Venäjän rajalla<br />
• Henkilöiden ja ajoneuvojen rajanylitysten kehittäminen Suomen<br />
ja Venäjän valtakunnanrajan rajanylityspaikoilla ja<br />
• Rajavartijan ammatin myönteisen julkisuuskuvan ylläpitoon liittyvän<br />
työn organisointi ja ylläpito Venäjällä ja Suomessa.<br />
Lisäksi sovittiin, että FSB:n Golitsynon rajainstituutti osallistuu<br />
ensi vuonna käynnistyvään FastPass-tutkimushankkeeseen. EU:n<br />
rahoittamassa hankkeessa kehitetään automatisoituja rajatarkastuksia,<br />
ja venäläiset tulevat mukaan neuvonantajiksi.<br />
Ensimmäinen, rajavartiomiesten humanitaariseen koulutukseen<br />
liittyvä hanke käynnistyi syyskuussa.Hankkeessa tarkastellaan<br />
humanitaarisen koulutuksen ohella globalisaation <strong>vaikutuksia</strong> raja-<br />
turvallisuuteen ja sen hallintaan.<br />
Hankkeeseen liittyy neljä tutkimusseminaaria. Ensimmäiset<br />
kaksi samansisältöistä tutkimusseminaaria järjestetään Suomessa<br />
toukokuussa ja Venäjällä syksyllä. Toiset kaksi tutkimusseminaaria<br />
pidetään Suomessa marraskuussa ja Venäjällä vuoden 2014 alussa.<br />
Seminaareissa esitellyt tutkimukset julkaistaan yhteisinä kirjoina.<br />
Kielikoulutushankkeen yhteydessä aiotaan toteuttaa suomi–<br />
venäjä–englanti-sanakirja rajatarkastushenkilöstön käyttöön. Alustavasti<br />
on suunniteltu myös, että upseerien venäjän kielen intensiivikurssin<br />
opiskelijat tekevät ensi vuoden syksyllä opintomatkan<br />
Golitsynon rajainstituuttiin ja venäläisopiskelijat vierailevat vastavuoroisesti<br />
Raja- ja merivartiokoululla.<br />
Kiireinen vuosi edessä<br />
RMVK:n koulutuspäällikkö, evl Esa Ponkilainen ja tutkimuspäällikön<br />
sijainen, valtiotieteiden tohtori Minna Jokela pitävät yhteistyötä<br />
tärkeänä. Rajavalvonnassa Suomen ja Venäjän välisellä yhteistyöllä<br />
on pitkät perinteet. Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin laajaa<br />
yhteistyötä tehdään koulutuksessa ja tutkimuksessa.<br />
– Yhteistyö on heti ensimmäisen puolen vuoden aikana jalostunut<br />
konkreettisiksi yhteisiksi tutkimushankkeiksi. Venäjän osapuolen<br />
voimakas panostus yhteisiin tutkimushankkeisiin, joissa rajaturvallisuutta<br />
tarkastellaan globaalina ilmiönä, oli iloinen yllätys, Jokela<br />
toteaa.<br />
Ensi vuosi onkin Venäjä-yhteistyössä erittäin työntäyteinen.<br />
Koulutuksen ja tutkimuksen alatyöryhmä järjestää neljä kokousta,<br />
joiden yhteydessä toteutetaan kolme tutkimusseminaaria, ja vie<br />
eteenpäin yhteisiä tutkimushankkeita. Seuraava kokous pidetään<br />
helmikuussa 2013<br />
Teksti: Salla Virtanen<br />
RAJAMME VARTIJAT 23
24 RAJAMME VARTIJAT<br />
RAJA- JA<br />
MERIVARTIO-<br />
KOULUSTA<br />
TYKÄTÄÄN<br />
Raja- ja merivartiokoulun kuulumisia<br />
on helmikuusta saakka voinut seurata<br />
Facebookissa.<br />
Kuka tahansa pääsee katselemaan sivua,<br />
mutta seuraajaksi eli tykkääjäksi liittyminen<br />
vaatii rekisteröitymisen Facebookiin.<br />
Facebook-sivulle päivitetään esimerkiksi<br />
RMVK:n tiedotteita ja kuvia. Turvallisuus<br />
ja puolustus 2012 -messujen aikana sivulle<br />
päivitettiin kuvia RMVK:n messuosaston<br />
tapahtumista suoraan Lahdesta.<br />
RMVK:n Facebook-sivulle pääsee lyhytosoitteella:<br />
facebook.com/MahdollisuuksienRaja.<br />
Teksti: Salla Virtanen<br />
Etelä-<br />
Pohjanmaan<br />
pelastuslaitoksen<br />
ja RVL:n<br />
sukeltajat<br />
harjoittelivat<br />
yhdessä<br />
Vallgrundissa.<br />
Kuva: Jukka Salo<br />
KESKIÖSSÄ JOHTAMINEN<br />
Suomenlahden merivartiosto järjesti meripelastustoimen suuronnettomuusharjoituksen<br />
6.-7.11.2012.<br />
Siihen osallistuivat Suomenlahden merivartioston lisäksi Raja- ja<br />
merivartiokoulu, Helsingin pelastuslaitos ja muita meripelastusviranomaisia.<br />
Harjoituksen skenaario oli kahden kauppa-aluksen törmäys Suomenlahdella<br />
ja sen jälkeisten tapahtumien hallinta. Erityisesti haluttiin syventyä ja<br />
harjoittaa merellisen suuronnettomuuden johtamisessa toimivaa henkilöstöä<br />
laajassa, haasteellisessa ja pitkäkestoisessa merionnettomuustilanteessa.<br />
Harjoituksessa Vartiolentolaivueen lentotoiminnan koordinaattorit (ACO)<br />
vaihtavat tehtävää. Taustalla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen<br />
ensihoitolääkärit suunnittelevat potilaiden jatkohoitoa.<br />
VALLGRUNDISSA HARJOITELTIIN<br />
SUKELTAMISTA<br />
Vallgrundin merivartioasemalla harjoiteltiin<br />
yhteistoimintaa Etelä-Pohjanmaan<br />
pelastuslaitoksen sukeltajien<br />
kanssa 2.-3.10. Kahdessa päivässä käytiin<br />
läpi eri etsintämenetelmiä ja sukeltajien<br />
toimintaa vesiruumiin nostossa. Pelastuslaitoksen<br />
ja Rajavartiolaitoksen sukeltajat<br />
oppivat paljon hyviä asioita toisiltaan.<br />
Harjoitus oli niin antoisa, että vastaavanlaisesta<br />
harjoituksesta ensi vuodeksi<br />
sovittiin. Ensi kerralla suunnataan tosin<br />
Lappajärvelle Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen<br />
vieraiksi!<br />
Teksti : Marcus Takala
RAJA- JA MERIVARTIOKOULU<br />
TURVALLISUUS JA PUOLUSTUS<br />
2012 -MESSUILLA<br />
Raja- ja merivartiokoulu esitteli rajavartijan<br />
työtä ja koulutusta sekä erikoisrajajääkärikoulutusta<br />
Turvallisuus ja puolustus<br />
2012 -messuilla Lahdessa.<br />
RMVK:n messuosastolla kävijät pääsivät<br />
tutustumaan muun muassa mobiilipassintarkastuslaitteisiin,Rajavartiolaitoksen<br />
partioajoneuvoon ja rajakoira Konstaan.<br />
<br />
YLENNYS<br />
Ajankohtaista<br />
Tasavallan presidentti on nimittänyt<br />
1.1.2013 – 30.4.2016 väliseksi määräajaksi<br />
kommodorin virkaan komentaja<br />
Markku Halosen Rajavartiolaitoksen esikunnasta.<br />
Tasavallan presidentti on ylentänyt<br />
Markku Halosen kommodoriksi 6.12.2012.<br />
Kuudennet kansainväliset Turvallisuus ja<br />
puolustus -messut järjestettiin Lahdessa 27.–<br />
29.9.<br />
Niille osallistui turvallisuusalan viranomaisia,<br />
järjestöjä ja yrityksiä. Tapahtumassa vieraili<br />
13 200 yhteiskunnan turvallisuudesta kiinnostunutta<br />
messukävijää.<br />
Teksti ja kuva: Salla Virtanen<br />
Raja- ja<br />
merivartiokoulun<br />
messuosastolla pääsi<br />
mm. kokeilemaan<br />
sitä, kuinka painava<br />
erikoisrajajääkärin<br />
rinkka onkaan.<br />
RAJAMME VARTIJAT 25<br />
AIRISTON<br />
AALLOILLA<br />
Länsi-Suomen merivartiosto järjesti yhdistetyn<br />
rajatilanne- ja meripelastusharjoituksen<br />
Operaatio SAR-El-Sheikh<br />
2012. Se toteutettiin 21.5.2012 Airistolla<br />
rajatilanne-, saaristoetsintä- ja pelastusharjoituksena.<br />
Harjoitukseen osallistui kymmenen veneyksikköä,<br />
RajaHeko, ulkovartiolaiva Tursas<br />
sekä MRCC Turku.<br />
Osallistujat harjaantuivat yleis- ja kenttäjohtajatehtäviin,<br />
alustarkastukseen,<br />
SMC-toimintaan, OSC-toimintaan, SRUtoimintaan,<br />
saaristoetsintään, saaristomerenkulkuun<br />
ja radioliikenteeseen. Myös evakuointia,<br />
ensiaputoimintaa, maastoetsintää<br />
ja koiratoimintaa harjoiteltiin.<br />
Teksti: Salla Virtanen<br />
Operaatio SAR-El-Sheikh 2012, yhdistetty<br />
rajatilanne- ja meripelastusharjoitus,<br />
järjestettiin viime keväänä Airistolla.
26 RAJAMME VARTIJAT<br />
esiuPseerikurssi 64<br />
teki opintomatkan Venäjälle<br />
Esiupseerikurssi 64 teki sotahistorian opintomatkan Venäjälle 14.–18.5.2012. Rajavartiolaitoksesta<br />
matkalle osallistui 17 kapteenia ja kapteeniluutnanttia eri hallintoyksiköistä. Pääaiheita matkalla olivat<br />
maastokatselmukset ja sotahistoriaan liittyvät esitelmät.<br />
Opintomatkalla tutustuttiin Karjalan<br />
kannaksen keskeisiin taistelupaikkoihin<br />
ja Kronstadtin merilinnoitukseen.<br />
Rajavartiolinja aloitti matkan hieman<br />
etuajassa omalla rajaturvallisuusaiheisella<br />
ohjelmalla, jota johti Raja- ja merivartiokoulun<br />
johtaja, eversti Vesa Huuskonen ja valvoi<br />
kurssin johtaja, majuri Matti Pitkäniitty.<br />
Rajavartiolinjan opintomatkalla perehdyttiin<br />
IBM-konseptiin ja neliportaisen<br />
maahanpääsyn valvontamallin toimintaan<br />
uloimmilla tasoilla. Alusta alkaen oli selvää,<br />
että opintomatkan RVL-osiosta muodostuisi<br />
yksi parhaita esiupseerikurssinoppimistapahtumia.<br />
Uusi viisumikeskus Kouvolaan<br />
Rajaupseerit vierailivat Suomen Pietarin<br />
pääkonsulaatissa ja tutustuivat muun muassa<br />
RVL:n yhdysmiehen ja poliisiyhdysmiesten<br />
toimintaan.<br />
Eräs vierailukohde oli Suomen upouusi<br />
ja näyttävä viisumikeskus. Viisumihakemukset<br />
on vastaanotettu siellä helmikuusta<br />
2011 alkaen ulkopuolisen yrityksen<br />
palvelutuotantona.<br />
Vuonna 2011 käsiteltiin 950 000 viisumihakemusta.<br />
Viisumien myöntömäärät kasvavat<br />
edelleen, joten RVL:n työt eivät lähiaikoina<br />
vähene. Viisumiruuhkaa helpottamaan<br />
avataan uusi viisumikeskus Kouvolaan, jossa<br />
viisumien käsittely hoidetaan sähköisesti.<br />
Kiinnostavia kohteita riitti<br />
Mielenkiintoisinta matkalla oli vierailu Venäjän<br />
Federaation Turvallisuuspalvelun Pietarin<br />
ja Leningradin alueen rajavartiohallinnossa.<br />
Aluksi tutustuttiin sen esikuntaan. Sitten<br />
kurssilaisille esiteltiin rajatarkastukset<br />
uudessa ja kasvavassa Pietarin matkustajasatamassa.<br />
Se tulee tähtäämään jopa<br />
700 000 matkustajanvierailuun vuosittain.<br />
Kurssilaisille esiteltiin myös Allegrojunan<br />
liikkuvat rajatarkastukset venäläisestä<br />
näkökulmasta. Erityisen antoisaa oli tutustua<br />
merivartioston johtokeskukseen, jossa<br />
oppilasjoukko pohti venäläisten kollegoiden<br />
kanssa mm. Nordstream-kaasuputkeen kohdistuvia<br />
uhkia.<br />
Myös Itämeren alueen rajaturvallisuusyhteistyön<br />
BSRBCC:n (Baltic Sea Region<br />
Border Control Cooperation) hyödyistä rajat<br />
ylittävän rikollisuuden torjunnassa keskusteltiin.<br />
Yhteistoiminta tärkeää<br />
venäläisten kanssa<br />
Hedelmällisen<br />
yhteistoiminnan<br />
merkitystä venäläisten<br />
kollegojen<br />
kanssa ei voi liikaa<br />
korostaa.<br />
RVL:n henkilökunnankouluttaminen<br />
venäjän<br />
kieleen, kulttuuriin<br />
ja rajaviranomaisiin<br />
liittyviin<br />
asioihin on toimintaympäristön<br />
muuttuessa<br />
yhä tärkeämpää.Esimerkiksi<br />
upseerien<br />
opiskelijavaihdonmahdollisuuksia<br />
voisi<br />
selvittää osana<br />
uuden koulutuksen<br />
ja<br />
tutkimuksen<br />
yhteistoimintaverkostoa<br />
Venäjän kanssa.<br />
Matkalla käytännössä todettu henkilökohtaisten<br />
hyvien suhteiden merkitys antaa<br />
aiheen tutustua yhä tarkemmin RVL:n kansainväliseen<br />
ulottuvuuteen ja yhteistyökumppaneihin.<br />
Teksti: Esiupseerikurssi 64, rajavartiolinja<br />
Kuva: Matti Pitkäniitty<br />
Rajavartiolinja tutustui Suomen Pietarin viisumikeskukseen,<br />
jossa käsitellään tänä vuonna noin miljoona hakemusta.<br />
Kuvassa ovat kaptl Karle, kapt Mustajärvi, tulkki<br />
Nummenpää ja kapt Sandström.
tutkimus ja Päätöksenteko<br />
kohtasivat Turvallista tulevaisuutta ennakoitiin<br />
Raja- ja merivartiokoululla järjestettiin lokakuussa 2012 avoin Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari. Sen<br />
teema oli tulevaisuuden ennakoiminen ja sen rajoitteet turvallisuuden tutkimuksessa.<br />
Sisäasiainministeriön hallinnonalan<br />
oppilaitosten RMVK:n, Poliisiammattikorkeakoulun<br />
sekä Pelastusopiston<br />
ja sen yhteydessä toimivan Kriisinhallintakeskuksen<br />
vuorovuosin järjestämä seminaari<br />
kokosi yhteen noin 80 turvallisuuden<br />
alan tutkijaa, asiantuntijaa, päätöksentekijää<br />
ja käytännön toimijaa.<br />
Ennakointi vaikeaa mutta<br />
välttämätöntä<br />
Professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta<br />
tarkasteli tulevaisuuden ennakoimista<br />
turvallistamisen näkökulmasta. Hän<br />
korosti sitä, että tulevaisuuden vaaroja ja<br />
niiden todennäköisyyttä voi ja tulee analysoida,<br />
kunhan huomioidaan, että ennakoinnit<br />
voivat olla myös itseään toteuttavia tai<br />
kumoavia.<br />
Tulevaisuuden tarkka ennustaminen ei<br />
ole mahdollista, mutta sitä voidaan ennakoida<br />
ainoastaan radikaalin epävarmuuden<br />
vallitessa. Patomäki korosti turvallisuustoimijoiden<br />
vastuuta oman toimintansa seurauksista.<br />
Erityisesti epävarmuuden aikana oman<br />
toiminnan haitalliset seuraukset tulee minimoida,<br />
professori Patomäki totesi. Mitään<br />
tulevaisuuden vaaraa ei voi ottaa annettuna,<br />
vaan vaaran syihin on puututtava jo<br />
hyvissä ajoin ennen sen mahdollista aktualisoitumista.<br />
Komentaja Tom Hanén Rajavartiolaitoksesta<br />
pohti esityksessään kompleksisten<br />
turvallisuustilanteiden ennakoinnin rajoitteita.<br />
Turvallisuusjohtamisen eräs tehtävä<br />
on ymmärtää ”turvallisuussäröjä” eli teknillisrationaalisten<br />
turvallisuusmallien rajoitteita<br />
ja toimintaympäristön dynaamisuuden<br />
<strong>vaikutuksia</strong>.<br />
Hanénin mukaan erityisesti kokonaisuuksien<br />
näkemiseen pitäisi kiinnittää enemmän<br />
huomiota. Monet toisiinsa kytkeytyvät teki-<br />
jät saavat aikaan yhteis<strong>vaikutuksia</strong> ja yllätyksiä,<br />
joiden ennakoiminen on vaikeinta.<br />
Hanénin mukaan yllätyksiin pitää varautua<br />
organisaation sietokykyä, joustavuutta ja<br />
toipumista vahvistamalla.<br />
Tutkimuskulttuurin<br />
kehittymättömyys ongelma<br />
Puolustusministeriön tutkimusjohtaja Juha<br />
Martelius pohti turvallisuuden, tilannetietoisuuden<br />
ja tietojohtamisen välisiä suhteita<br />
valtionhallinnossa. Martelius esitti, että<br />
tiedosta ja sen hallinnasta on tullut organisaatioiden<br />
keskeinen menestystekijä. Ei riitä,<br />
että päätöksentekijä tietää, mitä on tehtävä,<br />
vaan on myös osattava käyttää tietoa tulosten<br />
saavuttamiseen.<br />
Keskeistä onkin tutkimuksen integrointi<br />
strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoprosesseihin.<br />
Ongelma on se, että tutkimus-<br />
ja arviointitietoa ei käytetä valtion-<br />
RAJAMME VARTIJAT 27<br />
hallinnossa systemaattisesti.<br />
Puolustushallinnon tutkimus- ja kehitystoiminnan<br />
arviointi kiinnitti huomiota<br />
tämän niin sanotun tiedekulttuurin puuttumiseen.<br />
Yhä nopeatempoisemmassa ja verkottuneemmassa<br />
toimintaympäristössä tiedon<br />
jakamisesta on tullut yhä tärkeämpää<br />
– sekä hallinnonalan sisällä, hallinnonalojen<br />
välillä että kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä.<br />
Tiedon jakaminen onnistuu verkostoissa,<br />
mutta niiden johtaminen edellyttää muutosta<br />
johtamiskulttuurissa.<br />
Oikeustieteen tohtori Risto Pullat Viron<br />
poliisihallinnosta puhui Itämeren alueen<br />
järjestäytyneestä rikollisuudesta. Rikollisuus<br />
on juurtunut osaksi yhteiskuntaa ja<br />
muodostanut omia alakulttuureita. Rikollisjärjestöjen<br />
rinnalla toimivat rikollisten verkostot,<br />
joissa rikokset tarjoavat mahdollisuuksia<br />
kiivetä ylemmäs yhteisön portaissa.
28 RAJAMME VARTIJAT<br />
Seminaari-iltapäivän neljässä työpajassa<br />
kuultiin 20 alustusta ja keskusteltiin vilkkaasti<br />
sisäisen turvallisuuden teemoista.<br />
Turvallisuusalan viranomaisyhteistyö, toimintaympäristötutkimukset,<br />
koulutuksen,<br />
ammattien ja työn tutkimus sekä turvallisuushallinto<br />
ja johtaminen keräsivät innostunutta<br />
yleisöä.<br />
Päätöksentekijät tarvitsevat<br />
tutkittua tietoa<br />
Avoimen tutkimusseminaarin yhteydessä<br />
järjestettiin SM:n hallinnonalan oppilaitosten<br />
henkilöstölle ja hallinnonalan tutkimustoimijoille<br />
seminaari, jonka aihe oli<br />
tutkimuksen hyödyntäminen ministeriön<br />
hallinnonalalla.<br />
Kehittämisneuvos Harri Martikainen<br />
kertoi ministeriön tutkimustarpeista. Hän<br />
korosti tutkimustoiminnan yhteyttä toiminnan<br />
ja talouden suunnitteluun. Nopeasti<br />
muuttuva toimintaympäristö ja hallinnonalan<br />
ulkopuoliset paineet korostavat ennakoimisen<br />
ja sen kehittämisen tarvetta.<br />
Everstiluutnantti Jari Tolppanen Rajavartiolaitoksen<br />
esikunnasta puhui tutkimustarpeista<br />
strategisessa päätöksenteossa.<br />
Tutkimuksen tulisi tuottaa tietoa strategisen<br />
päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi hallitusohjelman<br />
ja hallinnonalojen strategioiden<br />
taustaksi tarvitaan tutkittua tietoa vaikkapa<br />
rajaturvallisuuden kehityksen keskeisistä<br />
muutosajureista.<br />
- Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen<br />
vaikuttavuus on tärkeää turvata<br />
2020-luvulla. Tähän tutkimus voi tuoda toisenlaisen<br />
näkökulman, Tolppanen kiteytti.<br />
Harri Martikaisen vetämässä paneelikeskustelussa<br />
arvioitiin sitä, miten hyvin SM:n<br />
tutkimusstrategia edistää tutkimuksen ja<br />
päätöksenteon kohtaamista.<br />
Todettiin, että tutkimusstrategia on edelleen<br />
varsin hyvä, mutta hallinnonalan tutkimustoiminnan<br />
sirpaleisuus voi aiheuttaa<br />
haasteita. Pienet yksiköt voivat myös olla<br />
organisaatioiden myllerryksessä haavoittuvaisia.<br />
Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari<br />
on vakiinnuttanut asemansa jokavuotisena<br />
tapahtumana. Se järjestetään Pelastusopistolla<br />
Kuopiossa vuonna 2013.<br />
Teksti: Minna Jokela<br />
Kuva: Salla Virtanen<br />
helsinGin<br />
rajatarkastusosasto<br />
20vuotta<br />
Helsingin rajatarkastusosasto (HelRtOs) täytti elokuussa 20 vuotta.<br />
Osaston historiaan mahtuu monia muutoksia muun muassa<br />
rajavartijoiden toimivallassa ja rajatarkastusten laajuudessa. Muuttuviin<br />
tilanteisiin on kuitenkin mukauduttu osaavan ja motivoituneen<br />
henkilöstön, muutoskykyisen organisaation, ajantasaisen tekniikan ja<br />
hyvien yhteistyösuhteiden avulla.<br />
Helsingin rajatarkastusosasto aloitti<br />
rajatarkastustoiminnan ensin Helsingin<br />
Eteläsatamassa, mutta tekee nyt<br />
rajatarkastuksia pääasiassa Länsisatamassa<br />
ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla.<br />
Suomenlahden merivartiostoon kuuluva<br />
Helsingin rajatarkastusosasto perustettiin<br />
elokuussa vuonna 1992 vastauksena poliisilta<br />
keväällä tulleeseen virka-apupyyntöön<br />
aloittaa rajatarkastusten (tuolloin käytettiin<br />
sanaa passintarkastusten) tekeminen Helsingin<br />
Eteläsatamassa.<br />
Osasto sai ensin nimeksi Helsingin pas-<br />
sintarkastusosasto, mutta nimi muuttui<br />
myöhemmin Helsingin rajatarkastusosastoksi.<br />
Ensimmäiseksi päälliköksi osasto sai<br />
Olli Kunnalan.<br />
Hän ehti osaston kahdeksan ensimmäisen<br />
vuoden aikana luoda rajatarkastustoiminnan<br />
käytänteet satama- sekä lentoasemaympäristöön<br />
Rajavartiolaitokselle<br />
sopiviksi.<br />
– Osaston toimintaa lähdettiin kehittämään<br />
lähes nollasta. Helsingin satama<br />
oli ensimmäinen paikka, jossa RVL ei ollut<br />
aikaisemmin toiminut. Minun lisäkseni
osastossa aloitti neljä opistoupseeria ja 11<br />
meri- ja rajavartijaa, jotka olivat halunneet<br />
tulla mukaan luomaan uutta toimintaa<br />
RVL:ssa. Ilman innovatiivista ja muutoshaluista<br />
henkilöstöä en olisi pystynyt luomaan<br />
toimintaa niin hyväksi kuin miksi se aikanani<br />
kehittyi, Kunnala toteaa.<br />
Hän mainitsee yhden onnistumisen avaimen<br />
olleen myös silloisen SLMV:n komentajan<br />
ja esikuntien luottamuksen häneen ja<br />
henkilöstöön siinä, että he kentällä luovat<br />
toimintaympäristön, joka on kaikkien kannalta<br />
mahdollisimman selkeää viranomaistoimintaa.<br />
– Se on selvää, että alussa toiminta piti<br />
oppia poliiseilta. Nopeasti huomattiin,<br />
että asioita pystyttiin tekemään toisellakin<br />
tavoin, ja aloimme edistää muutoksia, Kunnalla<br />
selittää.<br />
Hyvät suhteet poliisiin merkitsivät jatkossakin<br />
paljon toimintojen kehittämisessä.<br />
Osaston toisena päällikkönä vuosina<br />
2000–2008 toiminut Janne Piiroinen muistelee<br />
toiminnan alkamisen tuoneen mukanaan<br />
ison kulttuurimuutoksen RVL:een.<br />
Nyt nuorillakin kavereilla oli kova päätösvalta<br />
puuttua ihmisten liikkumisvapauteen.<br />
Merkittävistä asioista päättäminen siirtyi<br />
vartioston johdon asemesta kenttätasolle.<br />
Päätöksenteon ja työn laatua kuvastaa kuitenkin<br />
se, että kovin harva päätös muuttui<br />
hallinto-oikeudessa ja kovin harvaan kanteluun<br />
on ollut tosiasiallista perustetta.<br />
Virka-apupyyntö johti<br />
erikoisosaajaksi<br />
Varsinainen toiminta Eteläsatamassa käynnistyi<br />
syyskuussa vain joitakin kuukausia<br />
sen jälkeen, kun virka-apupyyntö poliisilta<br />
oli tullut. Noin puolentoista vuoden sisäänajon<br />
jälkeen toiminta siirtyi kokonaan RVL:n<br />
hoidettavaksi.<br />
Kunnala sanoo, että heti alkuun työn<br />
tehokkaan tekemisen hidaste ja osittain<br />
estekin oli lainsäädäntö. Sen kehittyminen<br />
kesti useita vuosia.<br />
Vasta v. 2005 syyskuun alusta voimaan<br />
astunut uusi rajavartiolainsäädäntö laajensi<br />
RVL:n valtuuksia ja toiminta-aluetta<br />
niin, että toimivaltaa ei rajattu alueellisesti<br />
vaan tehtävän mukaan. Tuolloin rajavartijoille<br />
annettiin oikeus toimia siellä, missä se<br />
on tarkoituksenmukaista rajaturvallisuuden<br />
ylläpitämiseksi.<br />
– Lainsäädännön muokkautuminen helpotti<br />
työtämme. Enää meidän ei esimerkiksi<br />
tarvinnut pyytää poliisia paikalle, kun<br />
asiakas piti kuljettaa terminaalista toiseen<br />
yleisen katuverkon kautta. Pystyimme hoitamaan<br />
sen itse, Kunnala hymähtää.<br />
Muutos oli enemmän kuin tervetullut, ja<br />
toimintaa kyettiin organisoimaan paremmin.<br />
Muutos tarkoitti kuitenkin myös<br />
itsensä kehittämistä. Muun muassa rajavartijan<br />
koulutusta pidennettiin, jotta lainsäädäntö<br />
tulisi tutuksi. Jo työssä olevia kurssitettiin<br />
lainsäädännön saloihin.<br />
Myös osaston sisäisiä toimintoja kehitettiin.<br />
Siellä pystyttiin vuonna 2005 lain muutoksen<br />
myötä aloittamaan rikosten esitutkinta.<br />
Näin syntyi rikostorjuntayksikkö. Rito<br />
toimi osana osastoa muutaman vuoden,<br />
mutta erkani sen jälkeen omaksi yksiköksi.<br />
HelRtOs:oon voidaan kuitenkin katsoa<br />
omana toimintona kuuluvan hallinnollisen<br />
tutkinnan, asiakirjatutkinnan, terminaaliryhmän,<br />
ennakkotarkastusryhmän, tukiosan<br />
RAJAMME VARTIJAT 29<br />
sekä varsinaiset kenttätoiminnan pisteet<br />
Helsinki-Vantaan lentoasema ja Länsisatama.<br />
Osastossa toimiva asiakirjatutkinta on<br />
kehittynyt alansa huippuosaajaksi, ja sitä<br />
käyttävät myös muut viranomaiset asiakirjojen<br />
aitousepäilyissä. Hallinnollinen tutkinta<br />
puolestaan hoitaa mm. turvapaikkahakijoiden<br />
asiat. Tukiosa avustaa päällikköä<br />
hallinnollisissa tehtävissä.<br />
– V. 2010 perustettu ennakkotarkastusryhmä<br />
on osoittautunut kullanarvoiseksi.<br />
Ryhmää varmasti kehitetään edelleen,<br />
osaston nykyinen ja sen perustamisvuonna<br />
aloittanut päällikkö Pentti Alapelto kertoo.<br />
Ryhmä vaikuttaa siihen, että osa rikollisista<br />
pysäytetään jo lähtömaassa.<br />
Osaston merkittävimmät<br />
muutokset<br />
HelRtOs:n merkittävimmistä muutoksista<br />
voidaan poimia muun muassa v. 1997 toukokuussa<br />
voimaan tullut Viron viisumivapaus,<br />
mikä lisäsi matkustajamääriä Tallinnasta<br />
entisestään. Tämä tiesi lisää töitä myös<br />
rajavartijoille, koska passit piti edelleen<br />
tarkistaa ja jopa tehokkaammin, sillä viisumivapauden<br />
myötä Suomen suurlähetystön<br />
ensimmäinen tarkastusvaihe oli poistunut.<br />
Samana vuonna heinäkuun ensimmäisenä<br />
päivänä 10 virkamiestä siirtyi Helsinki-<br />
Vantaan lentoasemalle aloittamaan rajatarkastustoimintaa<br />
ja jälleen ensin poliisin<br />
apuna. Vuoden jälkeen kokonaisvastuu<br />
lentoaseman maahantulotarkastuksista oli<br />
osaston miehillä. Vuoden päästä siitä osasto<br />
aloitti lentoasemalla myös lähtötarkastusten<br />
tekemisen.
30 RAJAMME VARTIJAT<br />
Schengenin sopimuksen täysimääräinen<br />
soveltaminen Suomen osalta alkoi<br />
25.3.2001.<br />
Keskeinen muutos oli, että henkilöiden<br />
rajatarkastukset lopetettiin Schengen-alueen<br />
maiden välillä eli ns. sisärajoilla. Näin<br />
liikuttaessa Schengenin sopimuksia soveltavasta<br />
maasta toiseen matkustusasiakirjaa<br />
ei yleensä tarkasteta. Viro seurasi perässä<br />
v. 2007 ja liittyi Schengeniin. Käytännössä<br />
rajamiehet poistuivat kokonaan Helsingin<br />
satamasta.<br />
Lentoasemalla alkoi<br />
v. 2008 rajatarkastusautomaattien<br />
kokeilu.<br />
Se on osoittanut jälleen<br />
RVL:n edistyksellisyyden.<br />
Neljänä vuotena automaatit<br />
ovat lisääntyneet<br />
alun kolmesta 25:een<br />
lentoasemalla, ja kolme<br />
otettiin käyttöön myös<br />
Länsiterminaalissa tänä<br />
vuonna keväällä.<br />
Automaatit auttavat<br />
merkittävästi ulko<strong>rajaliikenteen</strong>matkustajamäärien<br />
kasvaessa. Automaatit<br />
ovat myös rajatarkastajan<br />
apuväline. Niitä voidaan<br />
käyttää kasvojen vertailuun,<br />
jos rajatarkastaja<br />
epäilee matkustajan käyttävän<br />
toiselle henkilölle<br />
kuuluvaa asiakirjaa.<br />
Automaattien käyttäjämäärän<br />
odotetaan<br />
tänä vuonna olevan noin<br />
600 000 matkustajaa, mikä<br />
on tuplasti enemmän viime<br />
vuoteen verrattuna.<br />
Ulkorajaliikenne alkoi jälleen v. 2010<br />
Helsingin Eteläsatamaan, kun venäläinen<br />
varustamo aloitti toimintansa. Rajatarkastukset<br />
tehtiin aluksi partiona. Tämän vuoden<br />
alussa varustamon liikenne siirtyi Länsisatamaan<br />
ja osaston miehet sitä mukaa<br />
perässä, tällä kertaa pysyvänä toimintana.<br />
Komennusmiehet kiinteä osa<br />
osastoa<br />
Komennusmiehet ovat alusta asti olleet<br />
vahvasti osa HelRtOs:a.<br />
Osaston vahvuus on tällä hetkellä noin<br />
200 henkilöä, mutta määrä on vaihdellut<br />
alun 15:sta 340:een komennusmiehet<br />
mukaan lukien. Ensimmäisen kerran suuri<br />
määrä komennusmiehiä tarvittiin, kun Tallinnan<br />
liikenne kaksinkertaistui 90-luvun<br />
puolivälissä. Kesällä 1996 satamassa kävi<br />
noin 100 komennusmiestä.<br />
– Innokkaasti poreilevaa ”poika”-joukkoa<br />
tasapainottivat rauhalliset, kokeneemmat<br />
ja vanhemmat komennusmiehet, Kunnala<br />
myhäilee.<br />
Komennusmiehiä on<br />
tämän tästä tarvittu paikkaamaan<br />
osaston henkilöstöpulaa. Alapelto<br />
kertoo, että komennusmiehet ovat auttaneet<br />
merkittävästi mm. kuluvana vuonna<br />
Pietarin liikenteen siirryttyä Eteläsatamasta<br />
Länsisatamaan.<br />
– Emme olisi pärjänneet ilman motivoitunutta<br />
ja ammattitaitoista komennusmiesjoukkoa,<br />
Alapelto toteaa. – Kokemukseni<br />
mukaan olemme myös pystyneet<br />
tarjoamaan heille tarpeeksi mielekkään<br />
ja haastavan työympäristön, koska hyvää<br />
palautetta on tullut.<br />
Osaston päällikkönä ennen Alapeltoa<br />
vuosina 2008–2010 toiminut Marko<br />
Aheristo kuvaileekin, että osasto on todella<br />
altis nopeisiin muutoksiin lento- tai satamaliikenteessä.<br />
Henkilöstöä on silloin liian<br />
vähän, kun varustamo tai lentoyhtiö ilmoittaa<br />
aloittavansa liikennöinnin ja rajavartijoita<br />
tarvitaan rajatarkastuksiin. Jos taas<br />
liikennöinti loppuu, pitää olemassa olevalle<br />
henkilöstölle tehdä uudelleenjärjestelyjä.<br />
Syytä ylpeillä<br />
Se, millaiseksi osasto on kehittynyt, on suurelta<br />
osin sen ansiota, että henkilöstö<br />
on motivoitunutta oppimaan<br />
ja kehittämään uutta. Heidän ideoitaan<br />
ja muutosehdotuksiaan myös<br />
kuunnellaan ja otetaan käyttöön.<br />
Monipuolinen yhteistyö eri viranomaisten<br />
kanssa toimii hyvin, ja<br />
niiden kautta opitaan ja opetetaan.<br />
Osaston jokainen päällikkö ylistää<br />
henkilöstön ammattitaitoa ja halua<br />
kehittää omaa toimintaa.<br />
– Rajatarkastajat ottavat asiakkaat<br />
vastaan ja luovat meistä<br />
tietyn mielikuvan. Koen suurta<br />
ylpeyttä osaston henkilökunnasta<br />
ja epäilen, että he eivät itse taida<br />
arvostaa itseään tarpeeksi korkealle.<br />
He työskentelevät hyvin<br />
hektisessä ja muutosalttiissa<br />
ympäristössä. Työpaikka on työntekijöille<br />
hyvin haastava. Heidän<br />
tulisi rohkeasti olla ylpeitä itsestään,<br />
Aheristo sanoo ponnekkaasti.<br />
Helsinki-Vantaan lentoaseman<br />
rajatarkastus onkin viimeisimpinä<br />
vuosina niittänyt mainetta<br />
matkustajatutkimuksissa maailmalla.<br />
Se kertoo vain siitä, että kehitystä<br />
tapahtuu koko ajan, koska tutkimuksia on<br />
tehty jo useita vuosia.<br />
Teksti: Satu Saarivuori<br />
Kuvat: Anjuta Haapa-aho ja Satu<br />
Saarivuori<br />
Helsingin rajatarkastusosaston<br />
päälliköt:<br />
Olli Kunnala 1992–2000<br />
Janne Piiroinen 2000–2008<br />
Marko Aheristo 2008–2010<br />
Pentti Alapelto 2010
slidea Pitkin turvaan<br />
Rajavartiolaitoksessa on harjoiteltu ihmisen<br />
pelastamista vedestä alukseen asennettavan ”liukumäen”,<br />
sliden, avulla. Slide parantaa pelastajien ja pelastettavien turvallisuutta.<br />
Rajavartiolaitoksessa on jo jonkin aikaa<br />
ollut käynnissä ”tajuttoman ihmisen<br />
pelastaminen vedestä” -projekti. Sen<br />
yksi osa-alue on ihmisen pelastaminen uuteen<br />
PV-08 -partioveneeseen turvallisesti<br />
huonoissakin olosuhteissa.<br />
Projekti varmistaa kykyä ihmisten pelastamiseen<br />
vedestä kaikissa olosuhteissa ja<br />
myös matalilta ja kivikkoisilta alueilta ja<br />
kalustoa kohtuuttomasti vaarantamatta.<br />
Tässä tehtävässä slide on osoittautunut toimivaksi<br />
pelastusvälineeksi.<br />
Mikä slide?<br />
Pelastamisessa käytettävä slide on toiminnaltaan<br />
samanlainen kuin matkustaja-aluksissa<br />
käytettävät, evakuointiin tarkoitetut<br />
slidet. Niiden idea on saada aikaan kouru,<br />
jota pitkin matkustajat laskevat alas aluksesta<br />
kerääjälautalle, jolta heidät poimitaan<br />
pelastusalukselle kuljetettavaksi maihin.<br />
RVL:n projektissa on kokeiltu pienempien<br />
slidejen käyttöä päinvastaiseen suuntaan eli<br />
ihmisen nostamiseen pois vedestä.<br />
Haaste ihmisen nostoissa vedestä on<br />
ollut se, että noston aikana sekä uhri että<br />
pintapelastaja ovat vaarassa joutua veneen<br />
tai sen uimatason alle.<br />
Kokeilussa käytetty ja hyväksi havaittu<br />
slide on noin 3,2 metriä pitkä ”liukumäki”,<br />
joka lähtökohtaisesti asennetaan partioveneen<br />
tai muun pelastusaluksen perään.<br />
Näin asennettuna se ulottuu noin metrin<br />
verran aluksen perän puolelle ja käytännössä<br />
poistaa mahdollisuuden joutua<br />
veneen propulsiojärjestelmän imuun tai<br />
mahdollisen uimatason alle.<br />
RAJAMME VARTIJAT 31<br />
Helposti siirrettävä<br />
pelastusväline<br />
Slide ei ole kiinteästi asennettuna alukseen,<br />
joten sliden voi myös ottaa mukaan esimerkiksi<br />
silloin, kun potilasta evakuoidaan<br />
isomman aluksen luotsiluukun tai keulaportin<br />
kautta. Se on myös hyvä turvallisuutta<br />
lisäävä ja helposti siirrettävä väline vaikkapa<br />
vesibussien tai vastaavien evakuointitehtävissä.<br />
RVL:n PV-08 -partioveneen etu on lisäksi<br />
operointi aluksen peräkannella, missä on<br />
hydraulinen vintturi varustettuna kapstaanilla.<br />
Sen avulla pelastettava voidaan vetää<br />
kannelle asti, kunhan pintapelastaja on<br />
ensin avustanut uhrin slideen.<br />
Näin vältytään korkeista nostoista huonoissa<br />
asennoissa pelastusaluksen kor-
32 RAJAMME VARTIJAT<br />
kean reelingin yli. Tällöin pelastajan selän<br />
venäyttämisvaara vähenee ja samoin alukselta<br />
operoivan nostajan riski pudota yli<br />
laidan. Lisäksi painavamman pelastettavan<br />
nostaminen kovassa merenkäynnissä perinteisesti<br />
on hankalaa.<br />
Sliden käytössä ei myöskään tarvitse<br />
käyttää pitkiä köysiratoja pylpyröineen,<br />
eikä sitä tarvitse poistaa maihin kuljetuksen<br />
ajaksi.<br />
Slidella tehokkuutta<br />
Slide kiinnitetään pelastusaluksen perään ja<br />
laukaistaan narusta vetämällä. Slide täyttyy<br />
silloin itsestään, ja vakautusnarut voidaan<br />
kiinnittää. Hyvin harjoiteltuna sliden rikaaminen<br />
eli asentaminen käyttökuntoon kestää<br />
alle kaksi minuuttia.<br />
Pelastusalus ajaa mahdollisuuksien<br />
mukaan myötätuuleen ja mahdollisimman<br />
lähelle vedessä olevaa pelastettavaa, jolloin<br />
pintapelastajan ei tarvitse uida pitkää<br />
matkaa. Mitä vähemmän pintapelastaja ui<br />
pelastustoiminnassa,<br />
sitä tehokkaampaa<br />
pelastaminen on ajallisesti<br />
ja määrällisesti.<br />
Hankalampia tehtäviä<br />
varten pintapelastajalla<br />
on varusteena 180<br />
metriä köyttä.<br />
Pintapelastaja ui<br />
henkiliina eli turvaköysi<br />
mukana pelastettavan<br />
luo ja pujottaa hänen<br />
ympärilleen helikopteritoiminnasta<br />
tutun<br />
EFA-lenkin. Se kiinnitetään<br />
turvaköyteen.<br />
Tämän jälkeen pintapelastaja<br />
käskee<br />
etukäteen sovitun<br />
käsimerkin avulla<br />
vetää itsensä ja pelastettavan<br />
alukseen.<br />
Ruorimies voi auttaa<br />
peruuttamalla kohti<br />
pintapelastajaa kansimiehen<br />
käyttäessä<br />
samalla kapstaania.<br />
Veto lopetetaan pintapelastajan<br />
ja uhrin<br />
saavutettua sliden.<br />
Pintapelastaja<br />
irrottaa itsensä turvaköydestä ja auttaa<br />
pelastettavan pään sekä hartiat slidelle.<br />
Sen jälkeen pelastettava vedetään kapstaania<br />
käyttäen pelastusaluksen peräkannelle.<br />
Lopuksi pintapelastaja nousee slidea pitkin<br />
alukseen.<br />
Pelastusnosto vedestä sujuu hyvin harjoiteltuna<br />
parhaimmillaan muutamissa<br />
minuuteissa. Menetelmä säästää pintapelastajan<br />
voimia, joten tehtävän toteuttamista<br />
hyvin harjoitellut ja fyysisesti hyväkuntoinen<br />
pintapelastaja jaksaa avustaa<br />
useampia pelastettavia nopeasti huonoimmissakin<br />
olosuhteissa.<br />
Yhteistyö ratkaisee<br />
Jotta menetelmä toimisi, kaikkia sen osatekijöitä<br />
on pakko harjoitella. Helpointa on<br />
sliden asentaminen.<br />
Harjoittelua vaatiikin miehistön yhteistoiminta.<br />
Onnistumisen osatekijöihin kuuluu,<br />
että ruorimies osaa ajaa alusta oikein,<br />
kansimies osaa käsitellä pintapelastajan<br />
henkiliinaa ja kapstaania oikein ja pintapelastaja<br />
on fyysisesti hyvässä kunnossa.<br />
Menetelmä on yhtä vahva kuin sen heikoin<br />
lenkki. Miehistön yhteistoiminnan on sujuttava<br />
saumattomasti.<br />
Kriittisin vaihe on, kun pintapelastaja<br />
saapuu uhrin kanssa sliden päähän, irrottautuu<br />
henkiliinasta ja nostaa uhrin slidelle.<br />
Tässä vaiheessa korostuu erityisesti kansimiehen<br />
hyvä ja osaava kapstaanin käyttäminen.<br />
Harjoittelua varten slidet varustetaan<br />
varsinaisen laukaisujärjestelmän lisäksi<br />
erillisellä täyttöjärjestelmällä, jossa slide<br />
täytetään hengitysilmalla sukelluspullosta.<br />
Se mahdollistaa kustannustehokkaan harjoittelun<br />
ja varmistaa varsinaisen laukaisujärjestelmän<br />
toiminnan oikeassa pelastustilanteessa.<br />
Harjoittelu valmentaa<br />
tositoimiin<br />
Tajuttoman ihmisen pelastaminen veden<br />
varasta on vaativaa, vaikka pelastustehtävässä<br />
olisikin käytettävissä edellä kuvatun<br />
kaltainen välineistö. Yhteneväisten toimintatapojen<br />
ja menetelmien saavuttamiseksi<br />
on suunniteltu venekaluston avulla toimivien<br />
operatiivisten henkilöiden pintapelastuskurssia,<br />
johon sliden käytön lisäksi kuuluisi<br />
muun muassa pintapelastajan välineiden<br />
käyttöä, uimataitoa, fyysistä kuntoa ja työturvallisuutta<br />
lisääviä sekä kehittäviä harjoitteita.<br />
Kurssin yksi tavoite olisi osoittaa konkreettisesti<br />
jatkuvan harjoittelun merkitys<br />
valmistauduttaessa tehtävään, joka tulee<br />
silloin, kun sitä vähiten odottaa.<br />
Teksti: Björn Sundström ja<br />
Matti Salokorpi<br />
Kuvat: Rabbe Wikholm<br />
Pintapelastajan varusteet<br />
• Kuivapuku<br />
• Silmikko<br />
• Snorkkeli<br />
• Räpylät<br />
• Paukkuliivit<br />
• Puukko<br />
• Valaisin<br />
• Kypärä<br />
• Henkiliina (120 -180 m)<br />
• Valjaat / vyö<br />
• EFA-lenkki
Hiki virtasi Itämerellä<br />
meripelastusharjoituksessa<br />
BALTIC SAREX on suurin vuosittainen meripelastusharjoitus Itämerellä. Yleensä viisi päivää kestävään<br />
harjoitukseen osallistuu meripelastusväkeä kaikista Itämeren maista. Harjoitellaan muun muassa etsintää,<br />
toimintaa onnettomuuspaikan johtajana, savusukellusta, sukellusta ja massaevakuointia.<br />
Päivät ovat pitkiä ja raskaitakin, mutta<br />
erittäin antoisia. Uskallanpa väittää, että<br />
suurin harjoituksen käyneestä ”meidän<br />
väestä” pitää sitä yhtenä parhaimmista.<br />
Tursas matkaa Tanskaan<br />
Tänä vuonna harjoitukseen osallistuivat Itämeren<br />
maiden lisäksi Ranskan merivoimien<br />
alus ja NATO:n AWACS-kone. Länsi-Suomen<br />
merivartiostosta oli vuorossa Tursas ja sen ns.<br />
ykkösmiehistö. Mukana oli myös kaksi vapaaehtoista<br />
meripelastusseuran edustajaa.<br />
Lauantaina 5.5. lähdettiin matkaan, joka<br />
kesti noin 40 tuntia. Sää helli miehistöä, ja<br />
Tanskaan Rönnen satamaan päästiin hyvin<br />
voimin.<br />
Hiki lensi savusukelluksessa<br />
Maanantaina alkoivat sukellus- ja savusukellusharjoitukset<br />
Bornholmin saaren lähellä.<br />
Savusukellusharjoitus antoi haasteita, koska<br />
alus oli täysin vieras ja valot sammutettu.<br />
Savukoneet työnsivät savua mahdollisimman<br />
paljon. Savusukellusparit lähtivät vuorollaan<br />
haveristialuksen keulasta matkaan ja kolusivat<br />
kolme kerrosta ja konehuoneen läpi. Siinä<br />
valui hieman harvinaista virkamieshikeä.<br />
Sää toi toden tuntua etsintään<br />
Tiistaina oli etsintäharjoituksia, ja yhdessä<br />
Tursas toimi onnettomuuspaikan johtajana eli<br />
OSC:nä. Laivan kumivene toimi myös omana<br />
etsintäyksikkönä koko päivän.<br />
Keli oli harjoituksen kannalta loistava.<br />
Sopiva tuuli ja aallokko antoivat etsintään realismin<br />
tuntua. Koko päivän kestänyt toiminta<br />
vei miehistöltä enimmät voimat, ja ilta sujui<br />
lähinnä jääkiekon MM-kisoja<br />
seuratessa.<br />
Hysteerisiä<br />
maalihenkilöitä<br />
Keskiviikkona Tursaan miehistön<br />
piti sammuttaa haveristialuksen<br />
tulipalo ja evakuoida miehistö helikopterilla<br />
tai veneellä. Maalihenkilöt<br />
haveristilla eläytyivät täysin<br />
tilanteeseen, joten savusukeltajilla<br />
oli kädet täynnä työtä. Hysteerisimmät<br />
pelastettavat veivät savusukelluspullotkin,<br />
jos silmä vältti.<br />
Harjoituksessa huomattiin, että<br />
miehistö käy pieneksi, kun alkaa<br />
tapahtua. Evakuoidut aiottiin vinssata<br />
Tursakselle, mutta miehistöä ei<br />
enää riittänyt hekovalmiuteen.<br />
Rankka pelastusoperaatio<br />
Torstai oli viimeinen harjoituspäivämme.<br />
Vuorossa oli massaevakuointi<br />
matkustajalaivan<br />
ja rahtilaivan törmättyä yhteen.<br />
Tursaksen osa oli pelastaa rahtilaiva<br />
ja sen miehistö.<br />
Ensin pelastettiin 11 henkilöä<br />
vedestä. Sen jälkeen savusukeltajat<br />
pääsivät laivalle sammuttamaan<br />
konepaloa ja pumppaamaan<br />
ÞÞÞGraffiti Rönnessä toivotti<br />
harjoittelijat tervetulleeksi.<br />
ÞÞVartiolaiva Tursaksen partio<br />
matkasi haveristialukselle.<br />
ÞHarjoitus on käynnissä.<br />
RAJAMME VARTIJAT 33
34 RAJAMME VARTIJAT<br />
vettä kallistuvasta aluksesta. Omaan laivaan<br />
evakuoitiin samalla vielä 16 henkilöä, joten<br />
kyydissä olleen vapaaehtoisen meripelastajan<br />
sairaanhoitajakoulutus oli hyvin hyödyllistä.<br />
Kun laivapalo oli sammutettu, vuotokohdat<br />
tukittu, vuotovedet pumpattu pois ja pahasti<br />
loukkaantuneet evakuoitu helikopterilla, haveristialus<br />
otettiin hinaukseen.<br />
Perjantaina oli debriefing-päivä. Ilta oli<br />
pyhitetty PR-toiminnalle Beer Call - nimisessä<br />
tapahtumassa. Eniten tuttavuutta tuli tehtyä<br />
ranskalaisten kanssa, mutta puolalaisetkin<br />
viihtyivät laivalla sangen hyvin.<br />
Mitaleita satoi…<br />
Lauantaina urheiltiin. Mikä sen parempaa<br />
kuin aloittaa päivä jalkapalloturnauksella kello<br />
09.00!<br />
Tursaksen joukkue oli parhaana Pohjoismaana<br />
neljäs, ja pronssikin jäi yhden ylärimaosuman<br />
päähän.<br />
Päivän mittaan harjoitettiin muitakin<br />
lajeja. Golfturnauksessa tuli värisuora eli<br />
kultaa, hopeaa ja pronssia Pekka Niittylän,<br />
Mikko Uskalin ja Harri Elorannan johdolla.<br />
Urheilupäivän päätti keilailuturnaus, jossa<br />
Tursas vei myös kultaa joukkueella Mauri<br />
Nenonen, Kiika Lax, Annika Westerholm,<br />
Marcus Ekström, Bo Ekblom ja Mikael Rehn.<br />
Päivän päätteeksi suunnattiin kohti kotisatama<br />
Turkua ja hyvin ansaituille vapaille.<br />
Alkuyö sujui hieman kuoppaisesti, mutta<br />
loppu oli tyyntä. Perille saavuttiin maanantaina<br />
kello 10.00.<br />
Realistinen ja ”vellykket”<br />
BALTIC SAREX 12 -harjoitus oli erittäin antoisa.<br />
Oikeat maalihenkilöt, savukoneet ja se, että<br />
vettä pumpattiin oikeasti haveristialuksilta,<br />
tekivät harjoitukset erittäin realistisiksi. Kun<br />
tähän lisää järjestäjämaa Tanskan muut hyvin<br />
sujuneet järjestelyt, niin voi sanoa, että harjoitus<br />
oli ”vellykket”.<br />
Teksti: Annika Westerholm ja<br />
Mikael Rehn<br />
Kuvat: Vl Tursaksen miehistö /Länsi-Suomen<br />
merivartiosto<br />
Vanhempi rajavartija Ilkka Kotajärvi<br />
asetti niskatuen ja harjoitteli tyhjiöpatjan<br />
käyttämistä.<br />
Ensivasteyksikkö<br />
Vartiukseen<br />
turvaa<br />
kuhmon<br />
syrjäseudulle<br />
Syksyllä 2012 Kainuun rajavartiosto ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä<br />
sopivat rajavartioston osallistumisesta ensivastetoimintaan Kuhmon<br />
syrjäseuduilla. Toiminta alkaa vuoden 2013 alussa.<br />
Aikaisemmin KR on tehnyt viranomaisyhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa mm. rajan<br />
lähellä sattuneissa tieliikenneonnettomuuksissa.<br />
Toiminta laajenee ensivastetehtäviin, jolloin kiireellisen ensiavun saanti nopeutuu.<br />
Rajavartioston ensivastetoimintaan koulutetut yksiköt tekevät hätäkeskuksen välittämiä ensivastetehtäviä<br />
silloin, kun rajaturvallisuustehtävät niin sallivat.<br />
KR:n ensivasteyksikkö tuottaa turvallisuuspalveluja rajaturvallisuustehtävien ohessa ja niitä<br />
vaarantamatta syrjäisillä raja-alueilla Kainuussa, joihin ensihoitokeskuksen ensivasteyksiköiden<br />
vasteajat ovat pitkiä (yli 40 min). Toiminta koskee Vartius — Lentiira — Härmänkylä — Ala-<br />
Vuokki -aluetta. Tarvittaessa autetaan muuallakin.<br />
Rajavartioston kenttäjohtaja Kajaanin johtokeskuksessa ratkaisee osallistumisen tehtävään.<br />
Lisää turvaa harvaanasutuilla alueilla<br />
KR aloittaa ensivastepalvelun tuottamisen yhden yksikön avulla Vartiuksen rajavartioasemalta.<br />
Rajavartioston asettamaan ensivasteyksikköön kuuluvat yksi ajoneuvo (RVL:n partioauto)<br />
ja kaksi partiomiestä, jotka ovat suorittaneet palokuntien ensiapukurssin ja ensivastekurssin.<br />
Kuntayhtymän Ensihoitokeskus varustaa rajavartioston ensivasteyksikön.<br />
Rajavartioston ensivasteyksiköiden henkilöstön kelpoisuus määräytyy kuntayhtymän voimassa<br />
olevan ohjeistuksen mukaan. Ensivastetoiminta edellyttää pelastusalanliiton (SPEK)<br />
kurssiohjelman mukaista koulutusta ja siitä saatavaa todistusta.<br />
KR:n ensivastetoimintaan osallistuvat rajavartiomiehet kouluttaa Ensihoitokeskus. Se antaa<br />
myös vuosittaista täydennys- ja ylläpitokoulutusta. Ensivasteyksiköt hoitavat hoito-ohjeen<br />
mukaan.<br />
- Nähtäväksi jää, paljonko avustuskeikkaa Vartiuksesta tehdään, pohtii koulutukseen osallistunut<br />
vanhempi rajavartija Mikko Juntunen.<br />
Teksti: Mikko Juntunen
Johanna Huurinainen (edessä vas.), Mika Vanhanen, Jasmin Martikainen, Noora-Emilia Hassinen ja Teemu Timoskainen istuttivat Virmajärven<br />
saareen Suomen ja Venäjän rajapaalujen lähelle Karjalan männyn.<br />
Rauhan puu istutettiin<br />
Virmajärven saareen<br />
Ruska hehkuu kaikissa väreissä Pohjois-Karjalan erämaassa. Virmajärven aallot Euroopan unionin itäisimmässä<br />
kolkassa loiskivat leppoisasti, kun kaksi soutuvenettä suuntaa siniristiliput hulmuten kohti lännen ja idän<br />
välissä olevaa pientä saarta.<br />
Majuri Timo Keinonen sekä vanhemmat rajavartijat<br />
Mauri Purmonen ja Timo Toppari luotsaavat pientä ryhmää<br />
saaressa, jossa vain harvoilla on mahdollisuus käydä.<br />
Kansainvälisenä rauhan päivänä 21. syyskuuta ENO-verkkokoulun<br />
koordinaattori Mika Vanhanen, Ilomantsin Hatun koulun oppilaat<br />
Johanna Huurinainen ja Teemu Timoskainen sekä joensuulaisen<br />
Itä-Suomen koulun oppilaat Noora-Emilia Hassinen ja Jasmin<br />
Martikainen laskevat reilun metrin korkuisen männyntaimen istutuskuoppaan<br />
ja peittelevät sen juuret.<br />
- Hieno ja historiallinen hetki. Tämä on tällä kertaa verkkokoulun<br />
Suomen päätapahtuma, toteaa Vanhanen.<br />
Varttituntia aiemmin luettiin Rotarien pystyttämän paalun vierellä<br />
”Oppilaan puhe”. Se kuultiin päivän mittaan tuhansissa kouluissa<br />
150 maassa eri puolilla maailmaa.<br />
”Olemme tänään myös osa suurta projektia. Koulut ovat istuttaneet<br />
jo lähes yhdeksän miljoonaa puuta ENO-verkkokoulussa.<br />
Tavoite on istuttaa 100 miljoonaa puuta vuoteen 2017 mennessä,<br />
kun Suomi täyttää 100 vuotta. Tämä sitoumus sai suurta huomiota<br />
myös Rion kokouksessa YK:ssa viime kesänä. Merkitsemme<br />
nämä puut rauhanpuiksi ja opettelemme itse kukin elämään entistä<br />
sopuisammin.”<br />
Esimerkillinen teko<br />
Pohjois-Karjalan rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti<br />
Hannu Tervo totesi, että paikka Ilomantsin Virmajärvellä on historiallinen.<br />
- Edessä olevassa saaressa on EU:n manneralueen itäisin rajamerkki,<br />
Virmajärvi 577. Raja on kulkenut samalla paikalla tästä pohjoiseen<br />
jo vuodesta 1621 alkaen, jolloin raja määriteltiin Stolbovan<br />
rauhassa.<br />
Tervon mielestä puiden istuttaminen ympäri maailmaa on esimerkillinen<br />
teko kestävän kehityksen vaalimisessa. Itäpiste edustaa<br />
omalla tavallaan pysyvyyttä, vaikka historian saatossa se on päässyt<br />
todistamaan rajojen kiroja moneen otteeseen.<br />
- EU:n mantereen itäisimpänä pisteenä se on istutettavan puun<br />
erinomainen kasvualusta. Puu symboloi rauhaa ja muistuttaa<br />
ympäristönsuojelun sekä yhteistyön tärkeydestä, hän sanoi.<br />
Teksti ja kuva: Armas Härkönen<br />
RAJAMME VARTIJAT 35
36 RAJAMME VARTIJAT<br />
VanhaT rajamieheT TaPasiVaT<br />
raja-joosePissa 25. Kerran<br />
Vielä päästiin –sanat ovat tuttuja raja-joosepin rajavartioasemalla 1950-luvulla palvelleille rajamiehille. he<br />
pääsivät syyskuun alkupuolella tapaamaan toisiaan 25. kerran. ensi kerran tavattiin syksyllä 1988.<br />
Perinteiset tapaamiset alkoivat keväällä 1988, kun Kemissä asuvan<br />
Hämäläisen Toivon aloitteesta otettiin yhteyttä entisiin<br />
palvelustovereihin ja kyseltiin onnistuisiko tapaaminen.<br />
Alusta lähtien kaikki olivat innostuneita, ja kymmenkunta rajamiestä<br />
ympäri Suomea aina Turun seutua myöten löytyikin. Myöhemmin<br />
vaimot tulivat mukaan, ja porukan nimikin muuttui rekisteröimättömäksi<br />
nimeksi ”Raja-Joosepin vanhat rajamiehet ja –naiset”.<br />
Ensi tapaaminen v. 1988 syksyllä Ivalon Näverniemessä oli yllättävän<br />
läheinen - ikään kuin aikarautaa olisi pyöräytetty vuosikymmeniä<br />
taaksepäin. Alettiin odottaa aina sitä sunnuntaita, jolloin ajettiin<br />
Raja-Joosepin tutuille kankaille.<br />
Tapaamisen alkuaikoina ylväs vanha vartioasemakin oli vielä tutulla<br />
paikallaan. Myöhemmin, kun vartio oli purettu, muistojen tulva vierähti<br />
vastaamme.<br />
”He menevät kohtaan, missä muuri oli kerran, kuin tuntien vielä<br />
muurin lämmön”, kirjoittaa Hämäläisen Topi runossaan.<br />
Joosepin kentässä huokuu<br />
Näverniemestä siirryttiin eräänä syksynä Kolmosjärvelle viettämään<br />
kokonaista viikkoa muistellen, kalastellen ja Kaisan maittavasta ka-<br />
Vielä päästiin! Järjestyksessä 25. tapaamisessa Raja-Joosepin kämpän edustalla seisovat<br />
takana vas. Raimo ja Meeri Hytönen, Leila ja Heikki Rajalahti ja Sami Juvala. Edessä oik.<br />
ovat Martti Leppämäki, Jorma Koivisto, Simo Juvala, Olavi Lautamäki, Anja Juvala, Elsa<br />
Lautamäki ja Kaisa Leppämäki.<br />
lakeitosta nauttien.<br />
Aina ennen Kolmosjärvelle menoa pistäydymme kunniakäynnillä<br />
Raja-Joosepin (Jooseppi Sallilan) haudalla Ivalon hautausmaalla.<br />
Ennen kuin poikkeamme päätieltä järvelle päin, pesemme kasvomme<br />
Luttokoskella. Seuraavana sunnuntaina ajetaan Raja-Joosepin rajavartioasemalle<br />
kuulemaan rajan kuulumisia ja nauttimaan kahveista.<br />
Täältä ajetaan Joosepin kenttään, jossa käyskentelemme ja<br />
annamme ajatuksemme vaipua kymmenien vuosien taakse. Raimo<br />
Hytösen palvellessa vartiopäällikkönä Raja-Joosepin rajavartioasemalla<br />
1990-luvulla lahjoitimme Joosepin ja Tiltan valokuvan mökin<br />
seinälle, jossa se komeilee edelleen. Joosepin piippua ihaillaan puolestaan<br />
Raja-Joosepin vartioaseman seinällä.<br />
Historian mukaan Jooseppi aloitti aikanaan pitkän taivalluksensa<br />
Satakunnasta Jäämeren rantoja kierrellen ja päätyi ns. Joosepin kenttään,<br />
jossa hän Tiltansa kanssa eleli.<br />
Perinteeksi on muodostunut myös piipahtaminen Luton riippusillalla<br />
ihailemassa Luttojoen mykistävää luontoa.<br />
Kiitos kaikille rajamiesveljille ja –sisarille aidosta rajamieshengestä!<br />
Kiitos Rajavartiolaitokselle ja Raja-Joosepin rajavartioasemalle!<br />
Kuva ja teksti: Olavi Lautamäki
Juhlan nuorin esiintyjä Helmi Tiimonen lauloi<br />
”Paljon onnea Rajamieskilta”.<br />
Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen rajamieskilta rajamieskilta 50 v<br />
honkaisten honkaisten pirttien pirttien hengessä hengessä<br />
Kaakkois-Suomen rajamieskillan 50 vuoden taivalta juhli komeasti Imatralla Immolassa<br />
10.11.2012 yli sata henkilöä.<br />
Juhlavassa ja tunnelmallisessa tilaisuudessa<br />
kuultiin ajatuksia herättäviä<br />
puheita, upeaa musiikkia ja kiinnostavia<br />
tarinoita opetusnäyttelyn, sittemmin<br />
nimeltään Rajamuseon, syntyhistoriasta ja<br />
Rajamieskillan toiminnasta.<br />
Juhlalle oli luotu komeat ja tunnelmalliset<br />
puitteet Immolan esikunta-alueen palloilusaliin.<br />
Sen yhteydessä sijaitsevan rajasotilaskodin<br />
tiloissa juotiin maistuvat juhlakahvit.<br />
Myös Rajamuseo oli avoinna vieraille.<br />
Juhlallisuuksien aluksi laskettiin Immolan<br />
esikunta-alueella sijaitsevalle Rajamiespatsaalle<br />
seppele. Sen jälkeen Killan<br />
puheenjohtaja, rajavartiomestari evp Jarmo<br />
Piispanen ja varapuheenjohtaja, kapteeni<br />
evp Jukka Mursinoff vastaanottivat juhlaväen<br />
lukuisia onnitteluja Killalle.<br />
Arvokkaita huomionosoituksia<br />
Prikaatikenraali Pasi Kostamovaara luovutti<br />
tilaisuudessa Rajavartiolaitoksen päällikkö,<br />
kenraaliluutnantti Jaakko Kaukasen<br />
myöntämät Rajavartioristit.<br />
Rajavartioristin voi saada tunnustuksena<br />
erityisistä ansioista RVL:n perinne- ja kilta-<br />
työn hyväksi. Numeroidut Rajavartioristit<br />
saivat kapteeni evp Pauli Kontunen, kapt<br />
evp Pertti Saukkonen, rajavartiomestari<br />
evp Veikko Jantunen, rvmest evp Jarmo<br />
Piispanen, rvmest Mika Albertsson ja metsätalousteknikko<br />
Reino Rannanvaara.<br />
Historian siipien havinaa<br />
Juhlapuheen pitänyt prkenr Pasi<br />
Kostamovaara muistutti puheessaan honkaisten<br />
pirttien hengestä ja rajamiehen<br />
vaistosta kantavina voimina sekä sota-ajan<br />
taisteluissa että nykypäivän haasteissa. Hän<br />
toivoi perinteiden siirtyvän, jotta tulevatkin<br />
polvet ymmärtävät sen, mistä aineksista aikanaan<br />
Marsalkka Mannerheimin tervehdys<br />
rajakenraali Raappanalle oli rakennettu.<br />
Rajamuseon syntyhistoriaa valottivat<br />
kapt evp Antti Väisänen ja rvmest Mika<br />
Albertsson. Väisänen kuvaili värikkäästi<br />
1980-lukua, jolloin hän sai käskyn toteuttaa<br />
opetusnäyttelyn, joka sittemmin muuntui<br />
nimeltään Rajamuseoksi. Nyt museota luotsaava<br />
Albertsson kertoi museon kehittämisen<br />
myöhemmistä vaiheista ja muistutti,<br />
että ”tulevaisuus on historiaa”.<br />
Katsauksen Rajamieskillan 50-vuotiseen<br />
RAJAMME VARTIJAT 37<br />
Kuvassa ovat vas. eversti evp Martti Kukkonen, Marsalkka Mannerheimin juhlapuheen<br />
esittänyt näyttelijä Timo Närhinsalo, kirkkoherra Arto Marttinen, prikaatikenraali Pasi<br />
Kostamovaara ja Raja- ja merivartiokoulun johtaja eversti Vesa Huuskonen.<br />
historiaan piti kapt evp Kyösti Koivusalo.<br />
Hän kertoi Killalla olevan noin 450 jäsentä,<br />
joista osa on kannattajajäseniä, ja kuvaili<br />
kiltayön jatkuvan nousujohteisesti tulevaisuuteen<br />
”pitämällä virtaa rukkasissa”.<br />
Rajamieskillalla riittää ystäviä<br />
Killan monipuolista yhteistyötä eri tahojen<br />
kanssa kuvasi tervehdysten tuojien kirjo<br />
sekä muistamisten ja adressien määrä.<br />
Oman puheenvuoronsa käyttivät Rajasotilaskotiyhdistys,<br />
Imatran seurakunta ja<br />
Imatran kaupunki. Kaupunginjohtaja Pertti<br />
Lintunen kiitteli kovasti yhteistyötä Killan<br />
kanssa ja yleensä RVL:n toiminnan merkitystä<br />
seutukunnalle.<br />
Viihtyisän juhlasta tekivät myös musiikkiesitykset.<br />
Musiikista vastasivat Rakuunasoittokunta,<br />
Vuoksen mieslaulajat ja<br />
hellyttävästi esiintynyt 5-vuotias Helmi<br />
Tiimonen. Hänen esiintymisuransa alkoi jo<br />
2-vuotiaana.<br />
Tilaisuuden päätteeksi koko juhlaväki<br />
kajautti ilmoille Karjalaisten laulun.<br />
Teksti ja kuvat: Mervi Vainikkala-Ranta
38 RAJAMME VARTIJAT<br />
Rajavartiokoulu ruokailee Kannaksen komennuksella loppuvuonna 1933.<br />
Toimitusta valvoo koulun ensimmäinen johtaja Matti Murole (toinen vas.).<br />
ammatillinen<br />
rajavartijoiden<br />
koulutus alkoi<br />
lieksassa<br />
Rajavartiolaitoksessa suunniteltiin syksyllä<br />
1932 rajavartiokoulun perustamista yhtäläisen<br />
peruskoulutuksen tarjoamiseksi rajavartiomiehille.<br />
Ensimmäisen rajavartiokoulun paikaksi valikoitui hyvien rautatieyhteyksien<br />
ansiosta Lieksa, mutta tilojen puutteessa koulun<br />
ensimmäinen sijoituspaikka vuonna 1933 oli Onttola. Lieksassa<br />
kurssit aloitettiin tammikuussa 1936, ja koulu toimi siellä muutamia<br />
katkoksia lukuun ottamatta vuoteen 1956.<br />
Ennen sotia järjestetyillä kursseilla noin 13 % oppilaista keskeytti<br />
opintonsa. Sopimattomiksi katsottiin esimerkiksi esimiehille niskoittelevat,<br />
huolimattomat ja mielistelyyn taipuvaiset oppilaat. Eräs<br />
oppilas jäi v. 1936 kiinni valehtelusta ja erotettiin.<br />
Toinen tavallinen syy erottamiseen oli terveydestä johtuva. Tähän<br />
ryhmään kuuluva saattoi kärsiä esimerkiksi sairaudesta, lättäjaloista<br />
tai ”yleisestä heikkoudesta”. Toki jokunen oppilas myös jätti koulun<br />
omasta aloitteestaan.<br />
Kurssin läpäisseet jaettiin tarpeen mukaan itärajan rajavartiostoihin.<br />
Lieksassa järjestettiin 48 rajavartijan peruskurssia, joilta valmistui<br />
yli 3 000 miestä. Vuonna 1956 koulu siirtyi Lohjalle ja v. 1964<br />
Immolaan.<br />
Maaliskuussa 2013 on kulunut 80 vuotta rajavartijoiden ammatillisen<br />
koulutuksen aloittamisesta.<br />
Teksti: Jenni Merovuo<br />
ÛÛÛAdjutantti Maija Laukka<br />
(vas.) on Kreikan ja Turkin<br />
välisellä maarajalla saksalaisen ja<br />
kreikkalaisen poliisin kanssa.<br />
ÛÛSuhteet paikallisväestöön<br />
muodostuvat tärkeiksi kauan<br />
kestävissä rajavalvontaoperaatioissa.<br />
Kansainvälisenä asiantuntijana<br />
työskennellyt kapteeniluutnantti<br />
Jani Isometsä (vas.) ja Alessandro<br />
Signorello toimivat Heraoperaatiossa<br />
Senegalissa.<br />
ÛOperaatioalueilla käynnit<br />
EU:n ulkorajoilla ovat Frontexin<br />
operaatioyksikön henkilöstön<br />
arkipäivää. Ville Joskitt (edessä oik.)<br />
kävi Latvian ja Venäjän välisellä<br />
rajalla v. 2008.
frontex<br />
yhteistyötä ulkorajoilla<br />
Frontexin ansiosta Euroopan unionin jäsenvaltiot tietävät, mitä Eurooopan rajaturvallisuudessa tapahtuu.<br />
Kansainvälisiin operaatioihin osallistuminen parantaa rajamiesten toimintavalmiuksia myös kotimaassa.<br />
Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä entistä<br />
useampi työskentelee jossain vaiheessa<br />
uraansa ulkomailla, esimerkiksi<br />
Frontexin tehtävissä. Viraston pääkonttori<br />
sijaitsee Varsovassa, mutta laitonta maahantuloa<br />
ja rikollisuutta torjuvat operaatiot<br />
ulottuvat Euroopan unionin ulkorajoille asti.<br />
Esimerkiksi Välimerellä työskentelee lähes<br />
jatkuvasti suomalaisia rajavartijoita Frontexin<br />
koordinoimissa operaatioissa.<br />
EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin<br />
perustamisasetus hyväksyttiin syksyllä<br />
2004. Työ alkoi seuraavan vuoden toukokuussa.<br />
Frontex on EU:n jäsenvaltioiden<br />
operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva<br />
virasto. Se tehostaa jäsenvaltioiden<br />
ulkorajojen yhdennettyä valvontaa.<br />
Frontexin päätehtäviin kuuluvat EU:n<br />
jäsenvaltioiden sekä Schengenin sopimusta<br />
soveltavien Islannin, Norjan, Liechtensteinin<br />
ja Sveitsin välisen operatiivisen rajavalvontayhteistyön<br />
koordinointi ja kehittäminen.<br />
Frontex tekee riskianalyyseja, seuraa ulkorajavalvontaan<br />
liittyvän tutkimuksen kehitystä<br />
ja avustaa jäsenvaltioita, kun ulkorajoilla<br />
tarvitaan teknistä ja operatiivista<br />
apua. Virasto tekee läheistä yhteistyötä<br />
muiden ulkorajojen turvallisuudesta vastaavien<br />
yhteisöjen ja EU:n toimijoiden kanssa.<br />
Frontexin toimintoja kehitetään<br />
Frontex on riippumaton EU:n virasto, jota<br />
johtaa suomalainen Ilkka Laitinen. Laitinen<br />
on rajaturvallisuusviraston ensimmäinen<br />
pääjohtaja. Hän siirtyi Varsovaan Rajavartiolaitoksen<br />
esikunnan apulaisosastopäällikön<br />
tehtävästä.<br />
Suomi on osallistunut aktiivisesti viras-<br />
ton toimintaan sen perustamisesta lähtien.<br />
Nyt kehitetään Frontexin toimintoja. Asetus<br />
virastosta uudistettiin viime vuonna.<br />
– Vastoin monien luuloja vastuu rajavalvonnasta<br />
on jäsenvaltioilla. Frontex koordinoi<br />
yhteisiä operaatioita ja tukee jäsenvaltioita,<br />
korostaa Frontexin pääjohtaja Laitisen<br />
adjutantti Maija Laukka.<br />
Mustavalkoisuus karisee<br />
Laukka lähti Varsovaan Raja- ja merivartiokoululta<br />
merivartiokadettien kurssinjohtajan<br />
tehtävistä. Hän aloitti adjutanttina viime<br />
vuoden toukokuussa.<br />
– Tartuin uuteen tilaisuuteen hetkeäkään<br />
miettimättä, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.<br />
Pääjohtajan adjutantti kokoaa muistioita<br />
ja asiakirjoja, viimeistelee ne ja huolehtii<br />
käytännön järjestelyistä. Laukka matkustaa<br />
usein pääjohtajan mukana.<br />
– Työssä tarvitaan organisointikykyä ja<br />
pitkää pinnaa. Tämä poikkeaa täysin aiemmista<br />
tehtävistäni. Alku oli todella haastavaa,<br />
sillä kaikki piti opetella alusta alkaen.<br />
Tuntui siltä, kuin koira olisi heitetty keskelle<br />
avomerta ja katsottu, että oppiiko se<br />
uimaan.<br />
Adjutanttina Laukka on päässyt seuraamaan<br />
myös EU:n poliittista päätöksentekoa.<br />
Se on hänestä hieno lisämauste.<br />
– Töitä on paljon, mutta tämä on hieno<br />
kokemus. Pitkälti Frontexin ansiosta kaikki<br />
EU:n jäsenvaltiot tietävät, mitä Euroopan<br />
rajaturvallisuudessa tapahtuu.<br />
Laukka tunnustaa, että hänellä oli ennen<br />
aika mustavalkoinen näkemys asioista.<br />
Frontexissa työskentelee asiantuntijoita eri<br />
RAJAMME VARTIJAT 39<br />
EU-maista.<br />
– Se on voimavara. Eri kulttuureista ja<br />
taustoista tulevilla ihmisillä on erilaiset<br />
tavat tehdä asioita. Aiemmin hyvin mustavalkoiset<br />
näkökulmani ovat saaneet harmaitakin<br />
sävyjä. Parasta työssäni ovat tapaamani<br />
mielenkiintoiset ihmiset.<br />
Frontex on riippumaton EU:n virasto.<br />
Sen toimintaa ohjaa ja valvoo hallintoneuvosto,<br />
joka koostuu jokaisen jäsenmaan<br />
rajaturvallisuudesta vastaavasta päälliköstä<br />
ja kahdesta Euroopan komission edustajasta.<br />
Laukka valmistelee myös viisi kertaa<br />
vuodessa kokoontuvan hallintoneuvoston<br />
kokouksia.<br />
Hyvät valmiudet lähteä<br />
maailmalle<br />
Merirajasektorin asiantuntija kapteeniluutnantti<br />
Jani Isometsä Länsi-Suomen merivartiosta<br />
työskentelee nyt vartiolaiva Tursaksella.<br />
Hänen kansainväliset tehtävänsä<br />
alkoivat vuonna 2008 Rajavartiolaitoksen<br />
kansainvälisissä valmiusjoukoissa RVL:n<br />
osallistuessa ensi kertaa Frontexin Poseidon-merirajaoperaatioon<br />
Kreikassa.<br />
Kaikki oli vielä uutta ja outoa suomalaisille<br />
ja operaation järjestävälle jäsenvaltiolle.<br />
Kreikan pienillä saarilla hämmästeltiin<br />
aluksi vieraita univormuja, mutta nyt heihin<br />
on totuttu lähes kaikilla EU:n ulkorajoilla,<br />
koska Frontexin operaatiot ovat jo arkipäivää.<br />
– Valmistuessani vuonna 2003 en osannut<br />
edes kuvitella, että minut lähetettäisiin<br />
omassa virkapuvussani virka-aseen kanssa<br />
ulkomaille valvomaan toisen EU:n jäsenvaltion<br />
rajoja, saatikka Senegaliin. Ala on
40 RAJAMME VARTIJAT<br />
kansainvälistynyt todella nopeasti Frontexin<br />
perustamisen jälkeen.<br />
Monipuoliset tehtävät kotimaassa ovat<br />
hyödyttäneet paljon kansainvälisissä tehtävissä.<br />
Isometsän mukaan perusperiaate<br />
merivartioinnissa on samanlaista kaikkialla<br />
maailmassa. Tavat ja menetelmät ovat<br />
samantyyppisiä, mutta tehtävien lukumäärä<br />
ja työhön käytettävät välineet eroavat merkittävästi<br />
toisistaan.<br />
– Ensimmäisessä yöpartiossani Kreikassa<br />
otettiin kiinni heti 7–8 venettä, joissa<br />
oli yhteensä 70–80 laitonta maahantulijaa.<br />
Suomalaisen merivartiomiehen silmin<br />
monet kokemukset tuntuivat aluksi epätodellisilta,<br />
koska rajoillamme ei ole yhtä<br />
laajoja ongelmia. Suomalaisen merivartiokoulutuksen<br />
ja työkokemuksen avulla pärjää<br />
lähes kaikkialla maailmassa, eri tehtävissä<br />
vartiolaivoilla Ahvenanmaan ja Vaasan<br />
merivartioalueen johtopaikoilla toiminut<br />
Isometsä kiittelee.<br />
Kansainvälisissä rajavartiointitehtävissä<br />
on omat riskinsä, koska kiinniotto- ja asiakastilanteita<br />
on lähes päivittäin. Pääsääntöisesti<br />
laittomat maahantulijat käyttäytyvät<br />
kiinni otettaessa rauhallisesti, mutta<br />
laittoman maahantulon järjestäjät voivat<br />
olla aseistettuja ja vaarallisia. Heillä on<br />
kiinni jäädessään paljon menetettävää ja<br />
suurempi motivaatio päästä pakoon.<br />
Isometsä uskoo, että kansanvälisiin operaatioihin<br />
osallistuminen parantaa huomattavasti<br />
rajamiesten toimintavalmiuksia<br />
myös kotimaan tehtävissä.<br />
Laiton maahantulo meritse<br />
vähentynyt<br />
Vielä kolmisen vuotta sitten Turkista Kreikkaan<br />
pyrki meritse yli 30 000 laitonta maahantulijaa<br />
vuodessa. Frontexin koordinoiman<br />
yhteisoperaatio Poseidonin myötä<br />
meritse Kreikkaan pyrkivien määrä on pudonnut<br />
vuodessa satoihin. Ongelmat ovat<br />
siirtyneet maarajoille.<br />
Isometsä työskenteli 2,5 vuotta Frontexin<br />
merirajasektorilla kansainvälisenä asiantuntijana.<br />
Hän toimi Frontexin merirajaoperaatioiden<br />
projektipäällikkönä. Frontex järjestää<br />
operaatiot yhdessä isäntävaltion kanssa ja<br />
nimeää jokaista projektia varten projektipäällikön.<br />
Hänen päätehtävänsä on koordinoida<br />
operaatioon osallistuvien jäsen-<br />
valtioiden yhteisten voimavarojen käyttöä,<br />
laatia operaatiosuunnitelma sekä seurata ja<br />
arvioida sen onnistumista päivittäin. Vastuu<br />
valvonnasta säilyy aina isäntävaltioilla.<br />
Vuonna 2010 Isometsä työskenteli Frontexin<br />
Indalo -operaatiossa projektipäällikkönä.<br />
Sen tavoite oli auttaa Espanjaa laittoman<br />
maahantulon torjunnassa Algeriasta<br />
ja Marokosta. Vaikka Frontexin tehtävä on<br />
auttaa jäsenvaltiota laittoman maahantulon<br />
ehkäisemisessä, merellä kulkee muitakin,<br />
esimerkiksi pikaveneet kuljettavat huumausainelasteja<br />
Marokosta ja Algeriasta<br />
Espanjaan.<br />
– Merellä ensimmäisen paikalla olevan<br />
partion merkitys korostuu, koska etäisyydet<br />
ovat pitkiä ja yksiköitä on vähemmän.<br />
Vuosina 2011–2012 Isometsä toimi<br />
Aeneas-operaation projektipäällikkönä.<br />
Operaatio torjui laitonta maahantuloa Turkista<br />
ja Afrikan pohjoisosista kohti Italiaa.<br />
– Uuden operaation luominen ja konseptin<br />
rakentaminen oli tähänastisista työtehtävistäni<br />
haastavin. Koko maailma jännitti<br />
arabikevään tapahtumien kehittymistä.<br />
Mahdollisuus kehittyä<br />
ammatillisesti<br />
Monikulttuurisessa ympäristössä työskentely<br />
on antoisaa mutta haastavampaa kuin<br />
Suomessa. Koska Frontex on nuori kehittyvä<br />
instituutio, sen toimintaa pystyy Isometsän<br />
mukaan oikeasti kehittämään ja viemään<br />
eteenpäin kaikilla tasoilla. Työskentely virastossa<br />
on hyvin itsenäistä, koska työtä on<br />
enemmän kuin tekijöitä.<br />
– Kentän etulinjassa hankittu kokemus<br />
tuo myös vaikutusmahdollisuuksia. Olen<br />
esimerkiksi päässyt osallistumaan useisiin<br />
EU:n komission työryhmiin, joissa käsitellään<br />
laitonta maahantuloa ja rajat ylittävää<br />
rikollisuutta, Jani Isometsä sanoo.<br />
Itsenäinen työ miellyttää<br />
Rajavalvontaupseeri, kapteeni Ville Joskitt<br />
Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta<br />
toimi kaksi vuotta Frontexissa kansallisena<br />
asiantuntijana Varsovassa vuosina 2007–<br />
2009. Perhe lähti komennukselle mukaan.<br />
– Tehtävä tarjosi mahdollisuuden oppia<br />
uusia asioita ja oli ammatillisen kasvun<br />
paikka.<br />
Isometsän tavoin Joskitt on tyytyväinen<br />
siihen, että työ Frontexissa oli itsenäistä.<br />
Työ oli vapaata ja vastuullista, kunhan<br />
tulokset puhuivat puolestaan. Virastossa<br />
saattoi myös osallistua erilaisiin kehitysprojekteihin.<br />
– Kotimaan tehtävät määräytyvät usein<br />
virkauran mukaan kaavamaisesti. Olinkin<br />
Suomeen palatessani huolissani siitä, jääkö<br />
kahden vuoden pesti irralliseksi komennukseksi<br />
vai pääsenkö hyödyntämään siellä<br />
hankkimaani kokemusta tulevissa tehtävissä.<br />
Onneksi Rajavartiolaitoksen esikunnassa<br />
vapautui tilapäinen Frontex-asioiden<br />
vastuuhenkilön tehtävä, johon pääsin vuodeksi.<br />
Nyt Joskitt vastaa K-SRE:ssa rajojenvalvonnan<br />
toimialasta. Varsovassa Joskitt<br />
työskenteli silloisen operaatioyksikön maarajasektorilla.<br />
Hän koordinoi päätyökseen<br />
yhteisoperaatioita EU:n maarajoille.<br />
Osana koko operaatioyksikön kasvua<br />
maarajasektorin henkilöstön määrä kolminkertaistui<br />
vuosina 2007–2008. Sektorilla<br />
työskenteli enimmillään 13 henkeä kymmenestä<br />
eri maasta. Yhteisoperaatioiden<br />
määrä lisääntyi.<br />
– Jokainen meistä vastasi 1–3 laittomaan<br />
maahantulon torjuntaan liittyvästä operaatiosta<br />
aina sen laajuudesta riippuen. Työ oli<br />
palkitsevaa. Tosin mikään operaatio ei täysin<br />
pysäytä laitonta maahantuloa, joka etsii<br />
virtaavan veden tavoin aina uuden uoman,<br />
kun edellinen tukkeutuu.<br />
Vankka kokemus kenttätyöstä sekä erilaisista<br />
suunnittelu- ja kehitystehtävistä<br />
helpotti Joskittin mukaan työtä Frontexissa.<br />
Hän kehuu suomalaisia vastuuntuntoisiksi,<br />
työteliäiksi ja määrätietoisiksi ja kertoo<br />
muidenkin jäsenmaiden huomanneen nämä<br />
avut.<br />
– Kansainväliset tehtävät ovat nykyisin<br />
kiinteä osa RVL:n tehtäväkenttää. Niistä<br />
pitäisi tehdä looginen osa virkaurapolkua,<br />
jotta ulkomaantehtäviin lähteminen olisi<br />
nykyistä suunnitelmallisempaa. Tämä helpottaisi<br />
lähtemistä myös kotimaan työyhteisössä.<br />
Teksti: Tiina Komi
ajamies<br />
raUhanTUrVaajana<br />
Vanhempi rajavartija Jari Soininen palasi hiljattain rauhanturvatehtävistä takaisin päivätyöhönsä Pohjois-<br />
Karjalaan ja Tohmajärven rajavartioasemalle.<br />
Missio kesti seitsemän kuukautta, ja<br />
Soininen toimi yhteysupseerin ja<br />
ensihoitajan yhdistetyssä tehtävässä.<br />
Rauhanturvatehtäviin henkilöitä sijoitettaessa<br />
otetaan vahvasti huomioon myös<br />
pohjakoulutus. Soinisen tehtävä on hänelle<br />
lähes räätälöity, koska hän on saanut rajavartijan<br />
koulutuksen ja on lisäksi palomiessairaankuljettaja.<br />
Afganistanin reissu ei ollut Soinisen<br />
ensimmäinen rauhanturvamissio. Hän on<br />
ollut aiemminkin reissussa Tšhadissa YKjohtoisessa<br />
MINURCAT II -operaatiossa<br />
vuonna 2010.<br />
Veri veti ja seikkailu kutsui<br />
Veri veti kuitenkin uudelleen ”alhaalle”, ja<br />
tällä kertaa tie vei Afganistaniin. Kriisinhallintaoperaatiot<br />
ovat hyvin erilaisia, ja<br />
tehtäväkenttä voi olla joissakin missioissa<br />
laajempi<br />
Afganistanissa Soininen oli kahdeksan<br />
miehen yhteysupseeritiimissä, joka toimi<br />
erillään muusta suomalais-ruotsalaisesta<br />
kriisinhallintajoukosta. Tiimi operoi<br />
Samangan maakunnassa. He viettivät siellä<br />
70–80 % ajastaan.<br />
- Työ oli liikkuvaista, mutta aina kun<br />
olimme leirissä, niin luotimme saksalaiseen<br />
vieraanvaraisuuteen Hazrat-E-Sultanin Forward<br />
Operation Basessa.<br />
- Yhteysupseerien tehtävänä on olla<br />
tekemisissä paikallisten turvallisuusviranomaisten<br />
eli armeijan, poliisiin ja kansallisen<br />
tiedustelupalvelun kanssa sekä tukea heitä<br />
päivittäisissä tehtävissä ja operaatioissa.<br />
Käytännössä he ovat ISAF:in silmät ja korvat<br />
kentällä.<br />
- Toimiminen Afganistanissa on todella<br />
haasteellista, sillä työkulttuuri ja ilmasto<br />
ovat erilaiset ja turvallisuustilanne epävakaa.<br />
Monesti asiat eivät menneet suunnitelmien<br />
mukaan, mutta lopuksi niistäkin<br />
selvittiin kunnialla, Soininen toteaa.<br />
Tulevat haasteet olivat tiedossa jo reissuun<br />
lähtiessä. Tähän valmistivat edelliset<br />
kokemukset ja rotaatiokoulutus.<br />
Mikä sitten sai Soinisen kriisinhallintatehtäviin<br />
alun perin lähtemään?<br />
- Seikkailunhalu on suurin syy. Lisäksi<br />
Vanhempi rajavartija Jari Soininen työskenteli Afganistanissa seitsemän kuukautta.<br />
RAJAMME VARTIJAT 41<br />
näissä hommissa on paljon samanhenkistä<br />
porukkaa, ja eri kansallisuuksien kanssa<br />
työskentely kiinnostaa. Monesti amerikkalaisia<br />
paljon mollataan, mutta he ovat<br />
ammattimiehiä suurimmaksi osaksi, ja heidän<br />
kanssaan on hyvä työskennellä.<br />
Vaarojen teillä<br />
Kriisinhallintaoperaatioissa on monia turvallisuusuhkia,<br />
mutta usein yksi on yli muiden:<br />
paikallinen ajokulttuuri.<br />
Tiet ovat huonoja, liikennesääntöjä ei<br />
juuri ole ja välttämättä kuljettajatkaan eivät<br />
ole selvin päin. Tämä aiheuttaa monia vaaratilanteita<br />
ja onnettomuuksia.<br />
- Tähän liittyen ikävin kohtaamani<br />
tapahtuma oli se, kun ajoimme kuivuneen<br />
joenuoman vieressä, ja sen reuna petti<br />
yht´äkkiä. Ajoneuvomme kaatui wadin<br />
pohjalle. Olin kattoampujan paikalla enkä<br />
ehtinyt reagoida asiaan. Ajoneuvomme ei<br />
mennyt kokonaan ympäri, vaan jäimme<br />
kyljellemme. Rytäkässä löin pääni sen verran<br />
hyvin, että nenäni murtui ja taju lähti.<br />
Amerikkalaisten Blackhawk-helikopteri
42 RAJAMME VARTIJAT<br />
evakuoi minut hyvin nopeasti saksalaiseen<br />
kenttäsairaalaan. Selvisin onnettomuudesta<br />
säikähdyksellä ja hieman uuteen uskoon<br />
muokkautuneella tuulenhalkojalla.<br />
Toinen suuri vaaratekijä Afganistanissa<br />
ovat IED:t (Improvised Explosive Device) eli<br />
improvisoidut räjähdeansat. Suomalaisiakin<br />
ajoneuvoja ja henkilöitä on joutunut räjähdysten<br />
kohteeksi.<br />
- Kerran suomalaisten RG32M -raskas<br />
partioajoneuvo ajoi edellämme suoraan<br />
tällaiseen räjähdeansaan. Kenellekään ei<br />
käynyt kuinkaan, koska ajoneuvo kesti<br />
räjähdyksen todella hyvin. Voin kokemuksen<br />
kautta sanoa, että kyseiset ajoneuvot ovat<br />
todella hyvä hankinta Puolustusvoimilta.<br />
Kentällä niihin ollaan tyytyväisiä. Muutenkin<br />
varusteet ovat kehittyneet lähivuosina,<br />
ja ne ovat asianmukaisia käytössä.<br />
Muistoja matkalta<br />
Rauhanturvareissuilta jää paljon sekä huonoja<br />
että myös hyviä muistoja.<br />
- Ensimmäinen auringonnousu vuoristossa<br />
erityisesti jäi muistoihin. Toinen mieleen<br />
jäänyt tapahtuma oli se, kun vietimme<br />
amerikkalaisten itsenäisyyspäivää heidän<br />
leirissään lähellä Uzbekistanin rajaa. Ajoitimme<br />
leirissä vierailun sopivasti 4. heinäkuuta,<br />
koska arvelimme, että siellä saattaisi<br />
olla jonkinlaiset kinkerit tiedossa. Työtehtävistä<br />
parhaiten muistoihin jäivät onnistuneet<br />
operaatiot. Kun tulos oli hyvä, niin<br />
myös tunsi tehneensä asioita oikein, Soininen<br />
sanoo.<br />
Lähtö rauhanturvatehtäviin ja paluu<br />
aiheuttaa monesti kulttuurishokin. Kulttuuri<br />
ja ilmasto ovat aika tavalla erilaisia<br />
kuin Suomessa.<br />
- Kelit vaihtelivat A-maassa lumimyrskystä<br />
hiekkamyrskyyn. Saavuttuamme alueelle<br />
odotimme, että lämpimään mennään.<br />
Perillä yllätys oli melkoinen, kun taivaalta<br />
satoi räntää. Usein päivällä lämpöä oli noin<br />
40 astetta, ja yöksi lämpötila näytti nollaa.<br />
Oma kehoni ei aluksi tottunut tällaiseen<br />
lämpötilaeroon, ja olo oli koko ajan kuin<br />
pakastimessa olisi kykkinyt.<br />
<strong>Rajavartiolaitos</strong> on suhtautunut myötämielisesti<br />
itsensä kehittämiseen työn ohella<br />
ja rauhanturva- tai kriisinhallintatehtäviin<br />
hakeutumiseen.<br />
- Sain opintovapaata palomies-sairaankuljettajan<br />
ammatin opiskeluun, ja muutenkin<br />
virkavapailla olen rauhanturvareissuilla<br />
käynyt. Reissuun lähteminen kannattaa,<br />
vaikka pääsy ei välttämättä ole helppoa,<br />
sillä rajavartijoille olisi kysyntää ja tarvetta<br />
kotisuomen rajoillakin.<br />
Kokemus RVL:n palveluksessa hyödytti<br />
maailmallakin.<br />
- Erityisesti HARVA-toiminnan eli harvaan<br />
asuttujen alueiden turvallisuushankkeen<br />
myötä lisääntyneestä viranomaisyhteistyöstä<br />
saatu oppi hyödytti paljon tehtävässäni<br />
Afganistanissa, kun piti sovittaa yhteen<br />
erilaisia toimintatapoja.<br />
Soinisella on sellainen tuntuma, että<br />
ulkomaantehtävät eivät vielä olleet tässä.<br />
- Mielenkiintoa näihin hommiin vielä on.<br />
Voisin myös harkita siviilikriisin<strong>hallinnan</strong><br />
tehtäviä vaikka YK:n palveluksessa, jos siihen<br />
avautuisi mahdollisuus. Kaiken kaikkiaan<br />
reissusta sai roppakaupalla kokemusta<br />
ja ennen kaikkea perspektiiviä asioihin.<br />
Teksti: Arto Nousiainen<br />
Kuvat: Jari Soininen<br />
FAKTA<br />
On tarkoitus, että suurin osa Afganistanissa<br />
olevista ulkomaalaisista sotilaista<br />
vetäytyy vuoden 2014 loppuun<br />
mennessä. Pikku hiljaa paikalliset<br />
viranomaiset ottavat enemmän vastuuta<br />
kaikesta ja ISAF toimii enemmän<br />
neuvonantajana ja toiminnan<br />
tukijana. Paikalle aiotaan tämän jälkeen<br />
jättää jonkin verran sotilasneuvonantajia.<br />
Paikalliset lapset olivat kiinnostuneita<br />
rauhanturvaajista. Vanh rvja Jari Soininen<br />
näkyy kuvassa oikealla.
Rajalla Raja sattuu<br />
lla sattuu<br />
ja tapahtuu tapahtuu<br />
Kohtalokas matka<br />
Viime Viime helmikuussa helmikuussa Helsinki-VanHelsinki-Vantaantaan<br />
lentoasemalla lentoasemalla työskentelevät<br />
työskentelevät<br />
rajavartijat rajavartijat saivat saivat selvittää selvittää erierikoisempaakoisempaa tapausta. tapausta. Selvittelyssä Selvittelyssä<br />
käytettiin käytettiin ulkopuolista ulkopuolista asiantunasiantuntijuutta,tijuutta, koska koska tällä tällä kertaa kertaa omat omat<br />
rahkeet rahkeet eivät eivät riittäneet. riittäneet.<br />
Asiakkaan laukkua noudettaessa matkatavarahihnalta<br />
paljastui kookas ja<br />
pitkäjalkainen hämähäkki. Sen epäiltiin<br />
tulleen Aasian suunnalta. Heikkinimen<br />
saanut hämähäkki otettiin talteen<br />
jatkoselvittelyjä varten.<br />
Rajavartijat soittivat Vantaan päivystävälle<br />
eläinlääkärille ja piristivät päivää<br />
ilmoittamalla, että Helsingin rajatarkastusosaston<br />
tiloista voisi seuraavana aamuna<br />
noutaa tämän eksoottisen eläimen.<br />
Hämähäkin yö oli melko raskas kameran<br />
salamavalojen välkkeessä, vaikka eläin<br />
ajoittain kipitteli innokkaastikin pitkin lasipurkkia.<br />
Jossain vaiheessa se loikoili jopa<br />
selällään ja kenties leikki kuollutta, jotta se<br />
jätettäisiin rauhaan. Aamulla eläinlääkärin<br />
tullessa paikalle rasitus ja ehkä aikaerokin<br />
olivat vieneet veronsa Heikistä, ja se oli<br />
todella väsynyt.<br />
Myöhemmin Heikistä saatiin sen verran<br />
selville, että kuului Brown huntsman spider<br />
-lajiin, suomeksi banaanihämähäkkeihin.<br />
Laji ei ole ihmiselle myrkyllinen. Sen puremat<br />
ovat varsin harvinaisia, joskin jonkin<br />
verran tuskallisia. Heikki koristaa edelleen<br />
eläinlääkärin työpöytää, sillä hämähäkkiä ei<br />
ollut tarpeen lähettää lisätutkimuksiin tautivaaran<br />
tms. vuoksi.<br />
Teksti: Teksti: Hanna Hanna Maikola Maikola<br />
Kuva: Kuva: Iiro Iiro Vehviläinen Vehviläinen<br />
Hämähäkki Hämähäkki ei ei ollut ollut ihan ihan<br />
huomaamaton.<br />
huomaamaton.<br />
Erikoisia Erikoisia sattumuksia sattumuksia ja ja outoja outoja ilmiöitä ilmiöitä on on liikkeellä liikkeellä<br />
aina aina silloin silloin tällöin, tällöin, ja ja myös myös rajalla rajalla työskentelevät<br />
työskentelevät<br />
niitä niitä kohtaavat. kohtaavat. Vuoden Vuoden aikana aikana ilmennyttä ilmennyttä ihmettä ihmettä<br />
ja ja kummaa kummaa ja ja tavallistakin tavallistakin tarinaa tarinaa löytyy löytyy seuraavista seuraavista<br />
otoksista. otoksista.<br />
Myrskyn jälkeen on poutasää….<br />
Myrskyn jälkeen on poutasää….<br />
RAJAMME VARTIJAT 43<br />
Ukkosmyrsky Huovarissa<br />
Huovarin saarta kohdannut yöllinen ukkosmyrsky<br />
29.7.2012 ei kohdellut mökkien<br />
omistajia hellästi.<br />
Ilmeisesti trombi lennätti useita kalamajoiksi<br />
kutsuttuja pienikokoisia rakennuksia<br />
kymmeniä metrejä pois paikaltaan. Tieto<br />
luonnonkatastrofista levisi nopeasti mökkien<br />
omistajien keskuudessa, ja seuraavana<br />
aamuna talkooväkeä hyöri jälkiraivauspuuhissa.<br />
Rajavartiolaitoksen helikopteri kävi ottamassa<br />
kuvaa myrskytuhoista. Hurpun partio<br />
korjasi oman mökin ikkunan ja avusti<br />
kalamajojen omistajia. Iltasanomat uutisoi<br />
tapahtumasta aukeaman laajuisen<br />
jutun verran.<br />
Kuvat: Kuvat: Suomenlahden Suomenlahden merivarmerivartiostotiosto /Hurpun /Hurpun merivartioasema<br />
merivartioasema<br />
Rakennukset Rakennukset vaihtoivat vaihtoivat paikkaa paikkaa<br />
ukkosmyrskyssä ukkosmyrskyssä Huovarissa. Huovarissa.
44 RAJAMME VARTIJAT<br />
Turvallista rajanylitystä Nigeriassa. Asiakirjatutkija<br />
Pekka Hiltunen Suomenlahden merivartiostosta otti<br />
kuvan virkamatkallaan 5.9.2012 Nigerian ja Nigerin<br />
välisellä rajanylityspaikalla (Illele ryp). Kuva todistaa,<br />
että Nigeriassakin voi ”länkkäri” kävellä ihan<br />
turvallisesti ja rauhassa – tietyin edellytyksin.<br />
Raja-Joosepin rajavartioaseman partio sai lunta niskaansa<br />
28.6. UKK-puistossa. – Tunnissa satoi noin 15 cm lunta, kertoi<br />
vanhempi rajavartija Juha Aikio. – Sääskiä oli yllättävän vähän<br />
vuodenaikaan nähden. Siihen vaikutti ilmeisesti lempeä, noin<br />
20 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli. Kuva: Juha Aikio<br />
Vartioaseman emäntä katsoi kuvaa ja kysyi:<br />
”Miten kettu on poron selässä?”<br />
Kuva: Ari Pennanen<br />
Viime vuoden joulukuussa Raja-Joosepin<br />
rajanylityspaikalle lennähti riekko tukemaan<br />
rajatarkastuksia. Se toimi ”ulkomiehenä”.<br />
Kuva: tullitarkastaja Raisa Kaisto<br />
Länsi-Suomen merivartiosto sai kesällä apua ja piristystä viestintään ja käännöstöihin,<br />
kun korkeakouluharjoittelijat Annina Herranen ja Vilma Kokko ahersivat muiden lomaaikaan.<br />
Toisinaan he pääsivät tuulettumaan ja tutustumaan ”ihan oikeisiin töihin” kuten<br />
ilmatyynyaluksen ohjaamoon Nauvon merivartioasemalla.<br />
Sallassa teeret on valjastettu tähystämään.<br />
Siten työvoimaa irtoa operatiiviseen<br />
tarpeeseen muualla. Teknisten järjestelmien<br />
yleistyminen ei voita aistihavaintoja -<br />
tekijästä riippumatta.<br />
Kuva ja teksti: Ari Pennanen<br />
Partio lähtee liikenteeseen.<br />
Kuva: Mikko Leppäniemi<br />
Sukset voivat helpottaa liikkumista Lapissa kesälläkin….<br />
Luutnantti Vesa Arffman tarkasti rajamerkki A9:n kunnon<br />
yhteisessä rajanvalvontatarkastuksessa. Kuva: Jouni<br />
Schroderus
Suomen ja Venäjän välisellä<br />
rajalla 1423 rajamerkkiä<br />
Yleensä maarajan raja-aukolla on Suomen<br />
sinivalkoinen paalu parinaan Venäjän punavihreä<br />
paalu.<br />
Raja kulkee paalujen keskellä. Usein värillisten<br />
paalujen välissä on myös matalampi<br />
ja ohuempi valkoinen ja teräväkärkinen<br />
taitepistepaalu. Raja kulkee juuri sen valkoisen<br />
paalun kärjen kautta. Millimetri tästä<br />
ohuesta rajalinjasta suuntaan tai toiseen –<br />
ja ollaan jo Suomessa tai Venäjällä.<br />
”Ei kenenkään maata” ei ole olemassakaan.<br />
Tällaisia samanlaisia paalupareja itärajalla<br />
on reilut 1150.<br />
Tarkkaan ottaen eivät paalumerkitkään<br />
samanlaisia ole. Paalujen koko ja väri on<br />
sama, mutta jokaisessa rajamerkissä on<br />
myös molempien maiden vaakunakilvet ja<br />
merkin oma tunnusnumero.<br />
Suomenlahden rannassa Virolahdella,<br />
varsinaisen pidemmän maarajan etelä-<br />
päässä, on merkki I/1. Siitä alkavat numerot<br />
kasvaa kohti Inarin Muotkavaaraa.<br />
Kivimerkkejä on 246 kappaletta, puisia<br />
rajamerkkejä kaksi ja betonista valettuja<br />
rajamerkkejä neljä. Merirajalla on 16<br />
rajaviittaa ja kolme betonista rajamerkkiä<br />
kohdissa, joissa nk. meriraja kulkee maata<br />
pitkin.<br />
Tarina alkaa<br />
Tämä on tarina erilaisista, persoonallisista<br />
rajamerkeistä. Kaikkia ei esitellä, mutta joka<br />
raja- ja merivartioston alueelta kerrotaan<br />
ainakin yksi esimerkki. Jokaisella rajamerkillä<br />
on oma tarina.<br />
Lähdetään liikkeelle Lapista, Suomen ja<br />
Venäjän rajan pohjoisesta päätepisteestä –<br />
tai alkupisteestä, miten päin rajaa pitkin nyt<br />
kulkeekin.<br />
Muotkavaaran rajamerkki Inarin kunnassa<br />
on samalla myös toinen Suomen<br />
kolmen valtakunnan rajapyykistä. Toinen<br />
RAJAMME VARTIJAT 45<br />
Rajamerkin 153 ylin betonikuutio katkaistun pyramidin päälle lisättiin v. 1964. Alun perin merkki valettiin Nuijamaanjärven pohjaan v. 1940. Järven pohja on<br />
antanut vähän periksi 72 vuodessa betonimassan painon alla ja merkki kallistunut. Merkin oikaisua ei toistaiseksi ole katsottu tarpeelliseksi.<br />
Persoonalliset rajamerkit<br />
Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan rajamerkeistä noin 80 prosenttia ovat aivan samannäköisiä. Tässä<br />
artikkelissa kerrotaan kuitenkin osasta noin 20 %:n vähemmistöön kuuluvista erilaisista, persoonallisista ja<br />
usein ainutkertaisista rajamerkeistä.<br />
kolmen valtakunnan rajamerkki sijaitsee Kilpisjärven<br />
takana Mallan luonnonpuistossa,<br />
Kuohkimajärven niemessä. Siellä kohtaavat<br />
Suomen, Ruotsin ja Norjan rajat.<br />
Muotkavaaralla on omat 1950-luvun<br />
alussa kolmen naapurivaltion kesken<br />
yhdessä sovitut säännöt merkin arkkitehtuuria<br />
ja hoitovuoroja myöten. Kunkin<br />
valtion hoitovastuu rajamerkistä kestää<br />
kerrallaan viisi vuotta, ja vastuu kiertää<br />
loputtomasti.<br />
Seuraavaksi Muotkavaaran rajamerkki<br />
siirtyy Suomen hoitovastuuseen elokuun<br />
alussa 2013. Vastuu jatkuu, kunnes Venäjä<br />
ottaa merkin hoitaakseen elokuussa 2018.<br />
Kartiomaisen rajamerkin kiviosan korkeudeksi<br />
on sovittu kaksi metriä. Kartion pohjan<br />
halkaisija on 2,5 metriä ja yläosan halkaisija<br />
2,0 metriä.<br />
Tämän kivistä kootun kartion päällä<br />
on vielä kolmisärmäinen betonipyramidi.<br />
Siinä kullakin särmällä on särmän puoleisen<br />
maan kielellä merkin nimi, siis ”Suomi,
46 RAJAMME VARTIJAT<br />
Muotkavaara”, ”Norge, Krokfjället” ja alun<br />
perin kolmannella sivulla oli teksti ”CCCP,<br />
Muotkavaara”.<br />
Kolmisärmäisen betonipyramidin Venäjän<br />
puoleisen teksti vaihtui v. 2006 muotoon<br />
”Rossija, Muotkavaara”.<br />
Korvatunturilla muutakin<br />
erikoista kuin joulupukki<br />
Toinen esimerkki Lapin arkkitehtuuriltaan<br />
persoonallisesta rajamerkistä löytyy Korvatunturilta,<br />
joulupukin kotiseudun keskimmäiseltä<br />
huipulta, jonka kautta raja kulkee.<br />
Kun Suomi sai Tarton rauhansopimuksessa<br />
v. 1920 nk. itäisen käsivarren, uusi<br />
raja kurvasi Korvatunturilta koilliseen kohti<br />
Kalastajasaarentoa ja Pohjoista Jäämerta.<br />
Tähän rajan mutkaan Korvatunturin keskimmäisellä<br />
huipulla pantiin rajamerkki,<br />
joka vuoden 1934 rajankäynnissä ja silloisessa<br />
Leningradissa v. 1937 allekirjoitetuissa<br />
pöytäkirjoissa kuvattiin ”kolmiomittauksen<br />
kolmisärmäiseksi puiseksi tähysmerkiksi,<br />
jonka alle kallioon on hakattu rajan suuntaa<br />
ja kulmaa osoittava uurre sekä luku ”90”.<br />
Rajamerkki on rakennettu Korvatunturille<br />
Suomen alueella valtion metsämaille<br />
Savukosken ja Petsamon kunnissa ja SNTL:n<br />
alueella valtion metsämaalla V.S.F.N.T:ssa<br />
Murmannin piirikunnassa”.<br />
Näin lukee vanhoissa arkistoasiakirjoissa.<br />
Kun toinen maailmansota oli ohi, Suomi<br />
menetti Karjalan kannaksen ja Rajakarjalan<br />
osien ohella myös osia Lapista – ja niiden<br />
joukossa tämän itäisen käsivarren, jolloin<br />
Korvatunturin rajamerkkikin piti määritellä<br />
ja kuvata uudelleen.<br />
Rajamerkin paikka ei muuttunut, mutta<br />
sen nimi muuttui. Siitä tuli rajamerkki B 1.<br />
Näin päätti Suomen ja SNT-Liiton välinen<br />
sekakomitea ja merkitsi pöytäkirjoihinsa,<br />
että ”huipulla olevan kolmiopisteen 4 metriä<br />
korkea, puinen, kolmisärmäinen kolmiomittausmerkki,<br />
jonka alla, paitsi kallioon<br />
aikaisemmin hakattua kolmiopisteen keskustaa<br />
osoittavaa ristiä ja lukua ”90” on<br />
täydennykseksi hakattu luvun ”90” yläpuolelle<br />
B/1.”<br />
Pöytäkirja allekirjoitettiin Helsingissä<br />
lokakuussa 1945, reilun vuoden kuluttua<br />
jatkosodan päättymisestä. Asiakirjoihin on<br />
jopa liitetty vanha mustavalkoinen valokuva<br />
tästä merkistä.<br />
Niinpä Korvatunturin keskimmäisellä hui-<br />
pulla seisoo kallioon hakattujen vanhojen<br />
ja uusien merkkien päällä nelisen metriä<br />
korkea ja kolmen puupylvään muodostama<br />
kolmio, joka ei huku lumeen isommassakaan<br />
myräkässä.<br />
Jos Korvatunturin rajamerkkiä joskus<br />
uusitaan, se voidaan tehdä rajavaltuutettujen<br />
yhteisellä sopimuksella vaikka haponkestävästä<br />
teräksestä. Eivätpä edes kasvihuoneilmiön<br />
aiheuttamat uudenlaiset säät<br />
sitä seuraavassa sadassa vuodessa tuhoa.<br />
Miinoan kivi<br />
Vaan kyllä luonnon materiaalit ja niistä<br />
valmistetut rajamerkitkin kestävät. Tämän<br />
todistaa parhaiten Kainuun rajamerkki 681,<br />
Miinoan kivi.<br />
Ruotsin ja Venäjän raja merkittiin kulkemaan<br />
Miinoan kiven kautta jo v. 1596,<br />
jolloin Täyssinän rauha Ruotsin ja Venäjän<br />
välillä solmittiin.<br />
Tällä kohtaa rajaa ja rajan kulkua ei ole<br />
muutettu 416 vuoteen! Kun raja kerran<br />
pannaan viisaasti hyvään paikkaan, niin<br />
mitäpä sitä turhaan siirtelemään. Kainuussa<br />
on kaksi muutakin Täyssinän rauhan rajamerkkiä,<br />
jotka ovat yhä käytössä ja isoja<br />
luonnonkiviä.<br />
Miinoan kivi on osoittautunut todella<br />
hyväksi rajamerkiksi ja rajan paikaksi. Se<br />
sijaitsee juuri Vienanmereen ja Jäämereen<br />
sekä Pohjanlahteen ja sitä kautta Itämereen<br />
laskevien vesistöjen välisellä vedenjakajalla.<br />
Miinoan kivi sijaitsee 140 metriä Kuhmon<br />
Maaselänjärven rannasta. Järven vedet laskevat<br />
Oulujärven kautta Pohjanlahteen ja<br />
Itämereen. Miinoan kiveltä on vain 70 metriä<br />
Venäjän puoleiseen Miinoan lampeen,<br />
jonka vedet virtaavat itään lammesta lähtevää<br />
puroa pitkin ja laskevat lopulta Vienanmereen.<br />
Tämän tiesivät jo toista sataa vuotta sitten<br />
suomalaiset Vienan-kävijät, Kalevalan<br />
runojen kerääjä Elias Lönnrothia ja myöhempää<br />
Vienan kylien ikuistajaa ja kuulua<br />
valokuvaaja I.K. Inhaa myöten.<br />
Into Kondrad Inha kuvasi jo yli 100 vuotta<br />
sitten veneenvetäjät Miinoan kiven vierellä.<br />
Myöhemmin Vienaan matkannut Sakari<br />
Pälsi kirjoitti v. 1922 ilmestyneeseen kirjaansa<br />
Karjalan talviteillä (Otava) kokonaisen<br />
luvun Miinoan kivestä.<br />
Kirjoituksessaan Sakari Pälsikin ihmettelee,<br />
miten noin tavallisen näköinen kiven-<br />
murikka voi olla noin kuuluisa. Vaan kun se<br />
on se Miinoan kivi.<br />
Kiveen siis hakattiin Ruotsin kuninkaan<br />
ja Venäjän tsaarin rajamerkit jo v. 1596 – ja<br />
siitä lähtien on raja Miinoan kiven läpi, yli,<br />
halki tai ali kulkenut.<br />
Nykyisin Kainuun rajavartiosto esittelee<br />
Miinoan kiveä rajamerkistä kiinnostuneille<br />
ohjatusti ja valvotusti ainakin joka toinen<br />
vuosi Kuhmon kamarimusiikkiviikonloppuina<br />
heinäkuussa. Muina aikoina Miinoan<br />
kivelle, kuten muillekin rajamerkeille, pääsee<br />
vain erityisluvin – jos pääsee.<br />
Euroopan unionin itäisin piste<br />
Rajamerkki mielletään yleensä merkiksi, joka<br />
pysyy paikallaan vaikka maailman tappiin.<br />
Paitsi silloin, jos rajanaapurit päättävät, että<br />
rajan kulkua tai merkin paikkaa muutetaan.<br />
Vaan Pohjois-Karjalan rajavartioston alueelta<br />
tähän artikkeliin esitellään pari liikkuvaa<br />
rajamerkkiä – ja yksi pysyväkin. Se<br />
kuuluu rajamerkkien valtaenemmistöön:<br />
sinivalkoisen ja punavihreän paalun sekä<br />
valkoisen taitepistepaalun enemmistöön.<br />
Tämä artikkelin ainoa enemmistöläinen<br />
värillisten paalujen rajamerkki on Ilomantsin<br />
Hattuvaaran Virmajärven saaren ”Itäpiste”<br />
– Euroopan unionin mantereen itäisin<br />
piste. Siksi sekin mainitaan erikoisten rajamerkkien<br />
kertomuksessa.<br />
Rajamerkki on pienessä soisessa saaressa,<br />
jolla ei ole edes nimeä. Sen verran tukeva<br />
saari on, että siellä kasvaa muutama männynkäkkärä.<br />
Niiden lukumäärä kasvoi tänä<br />
syksynä yhdellä, kun Enon kunnan koululaiset<br />
saivat luvan istuttaa saareen uuden,<br />
EU:n itäisimmän männyntaimen!<br />
Järven rannalla Suomen puolella on<br />
lisäksi Ilomantsin Rotaryklubin pystyttämä<br />
epävirallinen ”Itäpistepaalu”. Se on toki EU:n<br />
mantereen itäisin muistomerkki, muttei<br />
mikään virallinen rajamerkki.<br />
P-KR on muuttanut rajavyöhykkeen kulkua<br />
Virmajärvellä niin, että järven rantaan<br />
nk. Rotarypaalulle pääsee käymään ilman<br />
rajavyöhykelupaa. Siitä näkee hyvin 135<br />
metrin päähän EU: mantereen itäisimpään<br />
pisteeseen…<br />
Liikkuvat rajamerkit<br />
P-KR:n liikkuvat rajamerkit eivät ole ainutlaatuisia.<br />
Samanlaisia ”liikkuvia” rajamerk-
Miinoan kivi kelpasi<br />
yksin rajamerkiksi satoja<br />
vuosia. Rajapaalut sen<br />
kupeella on lisätty viime<br />
vuosikymmeninä.<br />
RAJAMME VARTIJAT 47<br />
Rajamerkkiä 646 korotettiin<br />
viimeksi suomalaisvenäläisin<br />
voimin kesäkuussa 1998.<br />
Vuodesta 1940 lähtien rajamerkki<br />
15 on Suomen puolella ollut<br />
nimettömän puron rantakivi. Siitä<br />
on etäisyyttä Venäjän rajapaaluun<br />
13,1 metriä. Raja kulkee keskellä<br />
puroa, 6,55 metrin päässä<br />
kummastakin merkistä.<br />
Vanhempi rajavartija Seppo Koivuniemi<br />
istahti hetkeksi Korvatunturin<br />
rajamerkin juureen, kun venäläispartio<br />
taustalla vielä jatkoi rajamerkin alueen<br />
tarkastusta. Kuva: Matti Luusua
48 RAJAMME VARTIJAT<br />
kejä on myös Lapissa, Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa.<br />
Liikkuvat rajamerkit eivät kuitenkaan<br />
liiku kuin yhteen suuntaan – hitaasti, hyvin<br />
hitaasti alaspäin. Liike ei näy silmän avulla<br />
luonnossa, mutta vuosien tarkkailun avulla<br />
se havaitaan.<br />
On kyse kivikasoista rakennetuista rajamerkeistä,<br />
jotka sijaitsevat soisessa maastossa.<br />
Nämä merkit työllistävät rajamiehiämme<br />
eniten.<br />
Kun valtioiden välisiin pöytäkirjoihin on<br />
kirjoitettu, että rajamerkki on tietyn kokoinen<br />
ja esimerkiksi ”70 senttimetriä ympäröivää<br />
maan pintaa korkeammalla” – ja kun<br />
rajamerkkinä oleva kiviläjä uppoaa suohon,<br />
niin sitähän on aina aika ajoin korotettava.<br />
Näin tehdään, jotta valtioiden välistä sopimusta<br />
noudatettaisiin.<br />
Pohjois-Karjalan Lieksassa on esimerkiksi<br />
kaksikin rajamerkkiä, numerot 646 ja 604.<br />
Ne uppoavat hitaasti merkkejä ympäröivään<br />
suohon. Molempien uppoamisnopeutta<br />
kiihdyttävät rajan molemmin puolin<br />
lisääntyneet majavat. Ne rakentavat patoja<br />
rajavesiin ja nostattavat näin tulvaa rajamerkkien<br />
ympärillä. Mitä vetisempi suo, sitä<br />
nopeammin rajamerkkikivet uppoavat.<br />
Korotusoperaatio onnistui<br />
Rajamerkki 646 korotettiin viimeksi v. 1998,<br />
jolloin todistin kahden maan rajavartijoiden<br />
yhteistä suomudan täplittämää operaatiota.<br />
Suomalaiset rajavartijat olivat edellisenä<br />
talvena tuoneet moottorikelkan reessä paljon<br />
uusia laakeita kiviä raja-aukon reunaan<br />
yhteispartiota odottamaan. Kivet olivat alle<br />
10 metrin päässä rajamerkistä, mutta rajaaukon<br />
ulkopuolella suomalaisen pitkospuupolun<br />
vieressä.<br />
Kesällä 1998 rajapartiot kohtasivat silloisen<br />
Kivivaaran vartion kohdalla rajan yli<br />
johtavalla tiellä rajavaltuutettujen sopimuksen<br />
mukaan.<br />
Tervehdykset vaihdettiin, ja molempien<br />
maiden partiot marssivat yhdessä pitkin<br />
suomalaisten partiopolkua ja raja-aukon<br />
reunaa pari kilometriä tapahtumapaikalle.<br />
Matalaksi käyneen rajamerkin päältä<br />
nostettiin pois kivi, jossa olivat ja ovat<br />
yhä sanat Suomi ja CCCP sekä rajamerkin<br />
numero 646.<br />
Sitten kannettiin talvella ajetut kivet<br />
entisen rajamerkin kivikasan korokkeiksi.<br />
Napakivi asetettiin teksteineen takaisin kaiken<br />
päälle paikalleen, ja rajamerkki oli taas<br />
valtion välisten sopimusten mukaisessa<br />
kunnossa.<br />
Nyt, kun kuvasin v. 1998 viimeksi korotetun<br />
rajamerkin 646 uudelleen tätä artikkelia<br />
varten lokakuun lopulla, arvelin, että ensi<br />
kesänä voi olla vuorossa lisäkivien kanto.<br />
Niin syvällä märässä suossa rajamerkki 646<br />
taas on.<br />
Rajamerkki uppoaa suohon<br />
Sen sijaan vähän etelämpänä, Lieksan ja<br />
Ilomantsin rajalla, rajamerkki 604 uppoaa<br />
suohon tai oikeastaan Jorkanjärven rantamutaan<br />
merkkiä 646 nopeammin. Täälläkin<br />
maan vetovoimaa kiihdyttävät samat luontokappaleet,<br />
majavat, joiden padot nostavat<br />
myös Jorkanjärven pintaa.<br />
Rajamiehet rajan molemmin puolin kun<br />
ovat luonnon ystäviä, eikä majavien tappo<br />
ole ensimmäinen ratkaisu pulmiin. Uusia<br />
majavia ilmestyisi rauhalliselle rajavyöhykkeelle,<br />
jossa ei metsästetä, kuitenkin pian.<br />
Rajamerkin 604 korotukseksi kiviä pitää<br />
lisätä pinoon lähes samaan tahtiin, jotta<br />
valtioiden välisen rajasopimuksen kirjain<br />
täyttyisi.<br />
Suomen Pohjois-Karjalan ja Venäjän<br />
Suojärven alueen rajavaltuutetut ovatkin<br />
yhdessä pähkäilleet, että olisi parempi<br />
siirtää rajamerkki 604 vähän kuivempaan<br />
paikkaan 25-30 metriä paikaltaan pohjoiseen<br />
nykyistä rajalinjaa pitkin. Epävirallisesti<br />
keskelle raja-aukkoa on jo lyöty seiväs paikkaan,<br />
johon rajamerkki voitaisiin siirtää.<br />
Naapurivaltioiden yhteinen näkemys on<br />
olemassa, ja tarvitaan vain paperibyrokratiaa<br />
ja käytännön kivenkantoa – liki viimeisen<br />
kerran. Kivien kantamista olisi jatkossa<br />
vähemmin ja työtunnit säästyisivät tarpeellisempiin<br />
askareisiin.<br />
Asia on kuitenkin ”vaiheessa”, kuten kiinteistönvälittäjät<br />
sanovat myyntiesitteissä<br />
keskeneräisistä remonteista.<br />
Uudet materiaalit<br />
- uudet tekniikat<br />
Kun viime sotien jälkeen itäraja äsken edellä<br />
kerrotusta Ilomantsin Virmajärvestä etelään<br />
käännettiin uudelle kurssille, lounaaseen<br />
kohti Virolahden Rautalanselän itärantaa,<br />
piti rakentaa satoja uusia rajamerkkejä.<br />
Valtaosa niistä on edelleen Moskovan<br />
rauhan rajaosuudellakin tuttuja sinivalkeita<br />
ja punavihreitä paaluja, mutta uusiakin tekniikoita<br />
kokeiltiin.<br />
Nuijamaanjärvelle esimerkiksi rakennettiin<br />
neljä betonista kuutiota uudenlaisiksi<br />
rajamerkeiksi. Osa niistä perustettiin pieniin<br />
Nuijamaan järven saariin.<br />
1960-luvun alussa Suomi ja Neuvostoliitto<br />
pääsivät sopimukseen uuden Saimaan<br />
kanavan rakentamisesta. Sopimuksen<br />
myötä Nuijamaanjärven vedenpintaa nostettiin<br />
reilu metri.<br />
Niinpä aluksi Nuijamaanjärven matalissa<br />
saarissa paljon järven vedenpinnan yläpuolelle<br />
yltävien merkkien kohtalona oli päätyä<br />
vedessä järven keskellä kököttäviksi rajamerkeiksi.<br />
Nyt suurten kuutioiden päällä on katkaistu<br />
pyramidi - ja sen päällä on toinen<br />
pienempi betonikuutio, jossa näkyy myös<br />
rajamerkin numero.<br />
Osa näistä merkeistä kallistuu hitaasti<br />
mikä mihinkin suuntaan, koska kesällä<br />
1940, kun merkit rakennettiin silloin kuivalle<br />
maalle, kyky mutapohjaisten järvien<br />
pohjatekniikkatutkimuksiin ei ollut nykyisen<br />
vesirakentamisen tasoinen.<br />
Betonikuutiorajamerkit Nuijamaanjärvellä<br />
ovat tavallaan muistomerkkejä Moskovan<br />
rajan vuoden 1940 kevään ja kesän ajan<br />
kädenväännöstä rajan kulusta.<br />
Kun uusi raja piirrettiin kartalle Moskovassa<br />
maaliskuussa 1940, kartta oli mittakaavaa<br />
1: 1 050 000. Kartalle piirretty tussiviiva<br />
peitti luonnossa 10 kilometrin levyisen<br />
alueen. Kulkisiko raja keskellä tätä viivaa vai<br />
toisessa reunassa?<br />
Neuvostoliittolaisen osapuolen mielestä<br />
raja piti aluksi saada niin länteen kuin mahdollista.<br />
Pitkän kädenväännön jälkeen tälle uuden<br />
itärajan osuudelle syntyi koko joukko mutkia,<br />
joita kutsutaan Molotovin mutkiksi.<br />
Nimi juontaa ulkoasiankomisaari Vjatšeslav<br />
Molotoviin. Hän antoi lopulta suomalaisneuvostoliittolaisen<br />
rajasekakomission neuvosto-osapuolen<br />
edustajille kirjallisen luvan<br />
poiketa kohtuudella alkuperäisen Moskovan<br />
rauhansopimukseen liitetyn kartan viivasuorasta<br />
rajalinjasta.<br />
Koska Neuvostoliitto halusi Enson tehtaineen,<br />
vaikka se olisi alkuperäiskartan<br />
mukaan jäänyt Suomen puolelle, niin vähän<br />
etelämpänä Suomi sai koko Nuijamaan kir-
Haapasaaren merivartioaseman päällikkö,<br />
luutnantti Jarmo Lautala tarkastelee Jähin<br />
luodon rajamerkkiä, joka on katkaistun<br />
pyramidin muotoinen.<br />
Muotkavaaran rajamerkistä lähtee raja kolmeen eri suuntaan. Tämä raja-aukko on<br />
Norjan (vas.) ja Venäjän (oik.) välistä rajaa. Kuva: Lapin rajavartiosto<br />
Tällaisena Miinoan kivi tarttui Vienankävijän kameraan 100 vuotta sitten.<br />
Kuva: Kainuun rajavartioston arkisto<br />
RAJAMME VARTIJAT 49
50 RAJAMME VARTIJAT<br />
konkylän.<br />
Rauhansopimuskartassa<br />
raja olisi<br />
mennyt<br />
keskeltä<br />
kirkonkylää<br />
ja jakanut<br />
esimerkiksi<br />
Nuijamaan<br />
hautausmaankahtia.<br />
Pitkän<br />
väännön<br />
jälkeen rajan<br />
mutkat<br />
vääntyivät<br />
Nuijamaalla<br />
sellaisiksi, joita Nuijamaajärven betonimöhkäleetkin<br />
rajamerkkeinä piirtävät.<br />
Näistä Nuijamaanjärven ja muistakin<br />
Molotovin mutkista kertova Rajavartiolaitoksen<br />
historiaa paljon tutkineen Juha<br />
Pohjosen kirja ”Molotovin mutkat” ilmestynee<br />
parin vuoden kuluttua, talvisodan alkamisen<br />
75-vuotispäivänä.<br />
Lisäksi Vaalimaan eteläpuolella, Vaalimaanjoesta<br />
eroavan pienen ja yhä nimettömän<br />
puron rannassa, päädyttiin erikoiseen<br />
rajamerkkiratkaisuun.<br />
Rajamerkki I/15 on Suomen puolella<br />
isoon kiveen hakattu teksti ”I/15”. Puron<br />
toisella rannalla 13,1 metrin päässä alun<br />
perin Neuvostoliiton ja nyt Venäjän puolella<br />
perinteisessä rajapaalussa ovat samat<br />
numerot.<br />
Raja kulkee näiden välistä keskeltä puroa<br />
6,55 metrin päässä kummastakin merkistä.<br />
Tänä päivänäkään tällä rajankäyntiasiakirjoissa<br />
v. 1940 ”nimettömäksi puroksi”<br />
kutsutulla ojapahasella ei ole nimeä. Sitä<br />
ei tiedä edes puron rannalla ikänsä asunut<br />
virolahtelainen maanviljelijä.<br />
Itäraja merellä<br />
Virolahden kunnan Rautalanselän itärannan<br />
rajamerkistä I/1 raja jatkuu pääsuunta<br />
lounaaseen, tietenkin sopivasti mutkitellen.<br />
Enimmäkseen raja kulkee merirajalla pitkin<br />
vesialueita, mutta on merellä maarajaa<br />
edes vähän. Raja on tällä merialueella<br />
merkitty rajankuvauspöytäkirjojen mukaan<br />
16 viitalla, vaikka kaksi ulointa onkin merimiesten<br />
mielestä selviä poijuja. Lisäksi on<br />
kolme betonista rajamerkkiä.<br />
Parikymmentä kilometriä maamme itäisimmästä<br />
merivartioasema Hurpusta lounaaseen<br />
sijaitsee Jähi -niminen pieni puuton<br />
ja pensaaton luoto. Sen kallionkoloissa<br />
kasvaa ruohokasveja ja mehikasveja, muttei<br />
ensimmäistäkään pensasta tai puista puhumattakaan.<br />
Jähi on ruokkien valtakuntaa.<br />
Se kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.<br />
Puiston sääntöjen mukaan<br />
luodolle on maihinnousu kielletty ympäri<br />
vuoden. Vain merivartijoilla on oikeus käydä<br />
tarkastamassa rajamerkin kunto tarpeen<br />
vaatiessa.<br />
Tarpeen tulkittiin vaativan näin, kun<br />
artikkeliin tarvittiin kuva Jähin ainutlaatuisesta<br />
rajamerkistä. Viimeisetkin ruokit olivat<br />
lokakuun lopulla muuttoparvissa lähdössä<br />
talvehtimisalueilleen kohti etelää.<br />
Luodon kaakkoiskärjessä on rajamerkki<br />
kovalla maallai. Se on vanhojen rajankuvauspöytäkirjojen<br />
mukaan muodoltaan ”katkaistu<br />
pyramidi”.<br />
Onhan se. Odoteltuani viikon syysmyrskyjen<br />
edes hetkellistä tyyntymistä pääsin<br />
pikavisiitille Jähin noin 200 metriä pitkälle<br />
luodolle. Näin, että katkaistu pyramidihan<br />
on Moskovan rauhan jälkeen kesällä 1940<br />
rajamerkiksi pystytetty ja arvatenkin hyvin<br />
peruskallioon pultattu.<br />
Rajamerkin muotoon vaikuttavat Suomenlahden<br />
ulapan ankarat olosuhteet.<br />
Pyramidimuoto nostaa mistä tahansa<br />
suunnasta korkeimmillaan 3 metriä meren-<br />
pinnan yläpuolella olevan<br />
Jähin kallioille talvella<br />
mahdollisesti myrskytuulten<br />
kovalla voimalla keräämät<br />
ahtojäät viistosti ylöspäin,<br />
eivätkä jäät katkaise<br />
tai kaada rajamerkkiä.<br />
Näillä luodoilla Jähissä<br />
ja sen naapureissa voi<br />
keväisin olla yli 10 metrin<br />
korkuisia ahtojääkasoja.<br />
Niiden sulaessa rajamerkki<br />
paljastuu vuosi toisensa<br />
jälkeen ehjänä keskellä<br />
Jähin kaakkoiskärjen kalliota.<br />
Näin on ollut yli 70<br />
vuotta – ja Jähin rajamerkki<br />
kestänee edelleen.<br />
Suomenlahden merivartioston<br />
merivartijat Jähin naapurustosta<br />
Haapasaaren ja Hurpun merivartioasemilla<br />
leukailevatkin tutuille, että ”tulipa taas<br />
tarkastettua koko meidän vastuulla oleva<br />
maarajaosuus kerralla”, kun he Jähin tienoilla<br />
partiomatkoilla käyvät ja sen kallioille<br />
katsovat.<br />
Jähin maarajaa on yhteensä vajaat 50<br />
metriä, reilut parikymmentä metriä rajamerkin<br />
molemmin puolin. Sen saa tarkastettua<br />
luodon kiertämällä ja maihin nousematta.<br />
Lopuksi vihje niille, jotka haluavat lyödä<br />
vetoja vaikka tuopin ääressä erikoisilla tietokilpailukysymyksillä:<br />
- Minkä Suomen kunnan alueella sijaitsee<br />
Suomen ja Venäjän valtioiden välisen maarajan<br />
eteläisin osuus?<br />
Oikea vastaus ei ole Virolahti, vaan Haminan<br />
kaupunki, koska Jähin luoto on entisen<br />
Vehkalahden kunnan ja nykyisen Haminan<br />
kaupungin alueella.<br />
Jähin luodosta lounaaseen rajapoijulle 16<br />
saakka raja kulkee vain vettä pitkin pääosin<br />
Kotkan kaupungin alueen rajavesillä. Siitä<br />
16-poijulta Haapasaaren läheltä alkaakin<br />
kansainvälinen merialue Suomen ja Venäjän<br />
välissä.<br />
Teksti: Harri Ekholm<br />
Kuvat: Harri Ekholm, Matti Luusua ja<br />
Lapin rajavartiosto
Ilomantsin Virmajärven<br />
nimettömässä saaressa<br />
sijaitsevaa Euroopan<br />
unionin itäisintä pistettä<br />
pääsee katselemaan<br />
vain 155 metrin<br />
päästä. Rantakiven<br />
muistomerkkipaalun<br />
(kuvassa etualalla)<br />
pystyttivät Ilomantsin<br />
Rotaryt.<br />
RAJAMME VARTIJAT 51<br />
Tämän pesän asukkaat kiihdyttävät rajamerkin<br />
suohon vajoamista uusia patoja rakentamalla.<br />
Rajamerkki 646 Lieksan Pyörälammen pohjoispuolelle<br />
on rakennettu jo v. 1839. Merkkiä on korotettu<br />
usein, koska se uppoaa koko ajan hitaasti suohon.
maalla, merellä ja ilmassa<br />
rajavartiolaitos valvoo 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina vuodenaikoina<br />
På land, till havs, i luften<br />
gränsbevakningsväsendet vakar 24 timmar i dyknet under årets alla tider<br />
www.raja.fi<br />
M - Itella Oyj