Liplatus 4/2010 - Järvi-Suomen Partiolaiset
Liplatus 4/2010 - Järvi-Suomen Partiolaiset
Liplatus 4/2010 - Järvi-Suomen Partiolaiset
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
12<br />
Meidän<br />
ryhmä<br />
METSOVARTIO<br />
Metsovartio aloitti kokoontumiset<br />
1946. Ryhmä hajaantui aikoinaan<br />
maailmalle, mutta kokoontuu<br />
edelleen vuosittain!<br />
Kainuun Museon Partiotoimintaa Kainuussa näyttelyn<br />
avajaisissa tapasin Aulis Kangasniemen, joka<br />
kertoi näyttelyn vitriinissä olevasta pokaalista. Sen<br />
oli saanut, kolmen kiinnityksen jälkeen, omaksi Kontiomäen<br />
Metsänpoikien Metsovartio. Ryhmä oli<br />
aloittanut yhteisen partiotaipaleen vuonna 1946 ja<br />
kokoontuu edelleen säännöllisesti vähintään kerran<br />
vuodessa. Juttu alkoi heti kiinnostamaan!<br />
Kontiomäki oli vilkasliikenteinen rautatien solmukohta<br />
sotien jälkeen. Siellä toimi useita erilaisia<br />
harrasteryhmiä, myös partio toimi vahvasti. Metsovartioon<br />
1946 liittyneet pojat olivat 10-12 vuotiaita.<br />
Samaan aikaan aloitti myös Ilves- ja Susivartiot, mutta<br />
vain Metsot ovat edelleen kokoontuneet. Nykyisin<br />
he kutsuvat itseään ”homenokiksi” nimikkolintunsa<br />
lempinimen mukaan. Metsovartiossa aloitti kuusi<br />
poikaa ja he toimvat aktiivisesti vuoteen 1950 asti<br />
ja sen jälkeenkin käytiin mm. lapinvaellus 1952 joka<br />
suuntautui Kemiin, Rovaniemelle, Muonioon, josta<br />
suunnattiin Skibotteniin asti. Sen aikaiset varusteet<br />
eivät olleet kummoisia. Partiohuivi oli alusta asti kaikilla,<br />
mutta partioasut saatiin hankittua vasta muutaman<br />
vuoden kokoontumisen jälkeen. Aulis muistelee,<br />
että retkillä ja leireillä oli huopa peitteenä ja<br />
suojana lippukunnan ”tiipii” teltta, jossa ei maapohjaa<br />
lainkaan. Eväänä saattoi olla kotoa saatua laardia ja<br />
ruisleipää, joka paahdettiin nuotiolla.<br />
- se maistui kuin paahtoleipä ja sillä sitä jaksettiin<br />
jälleen eteenpäin. Keitettiin myös vatunlehti-<br />
tai puolukanlehtiteetä Aulis<br />
muistelee.<br />
- talvisella hiihtoretkellä oli kerran<br />
mukana yksi appelsiini, joka jäätyi ja<br />
siitä leikattiin siivuja ja jaettiin kaikkien<br />
kesken.<br />
Ryhmähenki oli hyvä, kokoontumiset<br />
olivat viikoittain yhden jäsenen kotona<br />
tai pihapiirissä. Taitomerkkejä suoritettiin<br />
paljon, mieleen on jääneet<br />
Leipurimerkki, Lehmänhoitajamerkki,<br />
Kokkimerkki, Titaa (sähköttäjämerk-<br />
Teksti: Tiitus Lahti<br />
Metsovartio 1949. Kuvassa Aulis Kangasniemi<br />
(vas), Juhani Ihalainen (pokaali kädessä), Hannu<br />
Löksy (takana) ja Matti Räsänen<br />
Kuva: Aulis Kangasniemen arkisto<br />
ki) sekä Solmuntekijämerkki. Metsovartiolla oli viiri,<br />
jossa tietysti Metson kuva. Sen yhden partiolaisen<br />
isä piirsi ja toitoisen äiti aplikoi. Viiri kulki mukana<br />
kaikilla retkillä. Vartio oli innokas kisaamaan. Talvikisassa<br />
1949 saatiin palkintopokaaliin kolmas kiinnitys<br />
ja se voitiin tuoda ylpeänä kotiin.<br />
Aikuiseksi kasvaminen ja opiskeluvaihe piti lyhyen<br />
tauon kokoontumisissa, mutta sen jälkeen on kokoonnuttu<br />
vuosittain aina jonkun ”metson” kotona,<br />
välillä parikin kertaa vuodessa. Kokoontumiseen sisällytetään<br />
aina kuulumisten vaihto ja retki lähipaikkakunnalle<br />
tai jotain muuta ohjelmaa. Näin on koluttu<br />
Savonlinnan oopperajuhlat, Kainuun retkimaastot,<br />
ja Lahden hyppyrimäet.<br />
Ikä toki alkaa näkyä Metsovartion jäsenissä, mutta<br />
partiolaisuus ja sen tuoma arvomaailma pysyy mielessä.<br />
Kokoontumisia aiotaan jatkaa, niin pitkään kuin<br />
jalka liikkuu ja nuotiolaulut pysyvät muistissa.<br />
Metsovartio 2008. Kuvassa Aulis Kangasniemi (vas),<br />
Hannu Löksy, Matti Räsänen ja Aimo Ritaluoto<br />
Kuva: Aulis Kangasniemen arkisto
Change language