Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
8.10.2 Kissat<br />
Kissoja tutkittiin patologisanatomisesti yhteensä<br />
312 kappaletta. Kissalla virustaudit<br />
ovat yleisempiä kuin koirilla. Koronaviruksen<br />
aiheuttama vatsakalvontulehdus (FIP)<br />
oli merkittävin yksittäinen kissojen kuolinsyy<br />
vuonna <strong>2009</strong>. FIP on tavallisin virusinfektio<br />
kissoilla <strong>Suomessa</strong>. Kissaruttoa todettiin<br />
nuorilla rokottamattomilla kissoilla<br />
edellisvuosien tapaan. Virus on yleinen ja<br />
aiheuttaa tautia nuorilla kissoilla, joilla on<br />
riittämätön rokotesuoja. Toxoplasma gondii<br />
–alkueläimen aiheuttamia yleisinfektioita<br />
todettiin nuorilla kissoilla aikaisempien vuosien<br />
tapaan. Infektio on selvästi yleisempi<br />
kissoilla kuin koirilla.<br />
Tarttuvien tautien lisäksi merkittäviä tutkimussyitä<br />
olivat perinnöllisten sairauksien<br />
tunnistaminen ja vastasyntyneiden pentujen<br />
kuolleisuus.<br />
8.11 Luonnonvaraisten eläinten<br />
sairaudet<br />
Luonnonvaraisten eläinten tautitutkimuksessa<br />
korostuvat zoonoosit. Myös muiden<br />
eläintautien esiintymistä pyritään seuraamaan<br />
kansalaisten lähettämien eläinnäytteiden<br />
avulla.<br />
Hirviekinokokin (Echinococcus granulosus)<br />
esiintymistä hirvissä kartoitettiin syksyllä<br />
<strong>2009</strong> Pohjois-Karjalassa. Aineistoa kerättiin<br />
rajoitetulta alueelta itärajan tuntumasta Ilomantsista<br />
Tohmajärvelle ulottuvalla alueella.<br />
Loisrakkuloiden esiintyminen oli odotettua<br />
yleisempää: 15 % hirvien keuhkoista<br />
(7/46) sisälsi yhden tai useamman ekinokokkirakkulan.<br />
Sudet ovat hirviekinokokin<br />
pääisäntiä. Vuonna <strong>2009</strong> todettiin yhdessä<br />
sudessa E. granulosus –tartunta, ja tämä<br />
susi oli ammuttu Ilomantsissa.<br />
Pienpetojen tautiseurantaan tuli 431 eläintä,<br />
jotka tutkittiin raivotaudin ja trikinellojen<br />
varalta. Koiraeläimet eli ketut ja su-<br />
<strong>Eläintaudit</strong> <strong>Suomessa</strong> <strong>2009</strong> - Tautitilanne eri eläinlajeilla vuonna <strong>2009</strong><br />
pikoirat tutkittiin myös myyräekinokokin<br />
(E. multilocularis) varalta. Luonnonvaraisissa<br />
pienpedoissa ei todettu raivotautia eikä<br />
myyräekinokokkia. Trikinellat olivat pien- ja<br />
suurpedoissa edelleen yleisiä: ilveksistä lähes<br />
puolet (45 %) kantoi trikinelloja, supikoirista<br />
positiivisia oli 32 %, susista 28 %<br />
ja ketuista Etelä-<strong>Suomessa</strong> 49 % ja Pohjois-<br />
<strong>Suomessa</strong> 2,3 %.<br />
<strong>Evira</strong>ssa tutkittiin lähes 300 luonnonvaraista<br />
lintua vuonna <strong>2009</strong>. Luonnonvaraisten<br />
lintujen taudeista herätti erityistä huomiota<br />
varpuslintujen, erityisesti viherpeippojen<br />
keskuudessa levinnyt uusi tauti trikomonoosi<br />
eli Trichomonas gallinae –alkueläinloisen<br />
aiheuttama suun ja kuvun tulehdus. Tautia<br />
todettiin <strong>Suomessa</strong> viherpeipoissa ensimmäisen<br />
kerran loppukesällä 2008 pienellä<br />
alueella Lounais-<strong>Suomessa</strong>, mutta vuoden<br />
<strong>2009</strong> aikana tautitapauksia alettiin havaita<br />
heti kesän alussa ja yhä uusilla alueilla<br />
idempänä ja pohjoisempana. Tautia oli<br />
vuoden loppuun mennessä havaittu <strong>Evira</strong>n<br />
näytteiden perusteella suunnilleen Pyhtää<br />
– Oulu –linjan länsipuolella. Tauti näyttää<br />
pienentäneen viherpeippokantoja ainakin<br />
Etelä-<strong>Suomessa</strong>. Viherpeippojen lisäksi sairastuneita<br />
lajeja ovat olleet peippo, sinitiainen,<br />
nokkavarpunen, närhi ja harakka.<br />
Zoonoottisista luonnonlintujen taudeista<br />
yleisin oli salmonelloosi, jota todettiin pikkulinnuilla<br />
(urpiainen, punatulkku, varpunen,<br />
viherpeippo) talviruokintapaikoilla.<br />
<strong>Evira</strong>an tulleet näytteet (32 kpl) olivat kahta<br />
lukuun ottamatta peräisin Lapin ja Oulun<br />
lääneistä. Kaikissa tapauksissa eristetty<br />
salmonellaserotyyppi oli S. Typhimurium.<br />
Luonnonvaraisten lintujen lintuinfluenssaseurannasta<br />
kerrotaan tarkemmin kohdassa<br />
2.2.<br />
Tularemiaa todettiin vuonna <strong>2009</strong> vain Oulun<br />
eteläpuolelta tulleissa eläimissä. Tapauksista<br />
suurin osa (20 kpl) todettiin jälleen<br />
rusakoissa ja metsäjäniksissä, muut tapaukset<br />
olivat piisami, metsäsopuli ja huuhkaja.<br />
29
Change language