Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
8.6 Hevosten sairaudet<br />
Vuonna <strong>2009</strong> tutkittiin <strong>Evira</strong>ssa 93 hevosta<br />
ja ponia patologisanatomisesti. Suurin<br />
osa näistä tutkimuksista oli luomisen syyn<br />
tai pikkuvarsojen sairauden syyn selvityksiä.<br />
<strong>Evira</strong>ssa todettiin ensimmäisen kerran<br />
<strong>Suomessa</strong> viikon ikäisellä Quarter -sukuisella<br />
varsalla perinnöllinen glykogeenin<br />
kerääntymäsairaus (GBED). Sairaus periytyy<br />
Quarter -rotuisilla ja -sukuisilla hevosilla<br />
autosomaalisesti resessiivisesti. Sairaus<br />
on seuraus mutaatiosta kromosomissa 26.<br />
Sairastuneet varsat syntyvät kuolleina tai<br />
menehtyvät alle 18 viikon ikäisinä. Oireet<br />
voivat olla hyvin moninaiset ja tästä syystä<br />
sairautta on vaikea kliinisesti erottaa tavanomaisimmista<br />
varsoilla todettavista sairauksista.<br />
Jalostukseen käytettävät Quarter -sukuiset<br />
hevoset on syytä testata sairauteen<br />
olevalla geenitestillä.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana ei todettu yhtään hevosinfluenssavirusta<br />
23 tutkitusta sierainlimanäytteestä,<br />
mutta kahden hevosen voitiin<br />
todeta sairastaneen influenssan vasta-ainetestien<br />
perusteella, yhden hevosen tulos oli<br />
epäilyttävä. Ravihevosten rokotuspakko oli<br />
tulossa voimaan 1.1.2010 ja tämän johdosta<br />
hevosia rokotettiin loppuvuoden aikana<br />
aiempaa enemmän. Ratsastuskilpailuissa<br />
hevosten rokotusvaatimus on ollut voimassa<br />
jo vuosia.<br />
Vuoden aikana hevosen sikiöitä ja muita<br />
näytteitä tutkittiin herpesvirusten varalta<br />
108 kappaletta, joista viidestä (kolme varsaa)<br />
osoitettiin herpesvirus. Herpesvirusvasta-aineita<br />
tutkittiin 111 näytteestä. Pariseeruminäytteistä<br />
kolme tulkittiin positiivisiksi<br />
ja kolme epäilyttäviksi.<br />
1990- ja 2000-luvuilla virusarteriittivastaaineita<br />
on todettu noin 20 %:lla tutkituista<br />
hevosista. Joukkoluomisia ei <strong>Suomessa</strong> ole<br />
esiintynyt. Vuoden aikana <strong>Evira</strong> tutki serologisesti<br />
virusarteriitin varalta 111 näytettä.<br />
Pariseerumeista ei todettu infektion osoittavia<br />
vasta-aineiden nousuja. Sen sijaan muutamien<br />
yksittäisten näytteiden suuri vastaainemäärä<br />
viittasi tuoreeseen infektioon.<br />
Hevosen sikiöitä, spermaa ja sierainlimanäytteitä<br />
tutkittiin virusarteriittiviruksen va-<br />
<strong>Eläintaudit</strong> <strong>Suomessa</strong> <strong>2009</strong> - Tautitilanne eri eläinlajeilla vuonna <strong>2009</strong><br />
ralta 109 kappaletta, joista yhdestä spermanäytteestä<br />
eristettiin virusarteriittivirus.<br />
Tarttuvan kohtutulehduksen (CEM) aiheuttajan<br />
Taylorella equigenitalis -bakteerin<br />
varalta tutkitaan kaikki jalostusoriit, paitsi<br />
suomenhevosista vain keinosiemennysoriit.<br />
CEM-tutkimuksia tehtiin vuonna <strong>2009</strong><br />
noin 500 oriista, ja yhdessä oriissa todettiin<br />
T. equigenitalis -tartunta. Edellisen kerran<br />
tartunta todettiin vuonna 2006. Salmonella<br />
Typhimurium faagityyppi 41 aiheutti samanaikaisesti<br />
kaksi talliepidemiaa. Molempiin<br />
liittyivät äkilliset ja erittäin voimakkaat<br />
oireet noin 50 prosentin sairastuvuus. Ensimmäistä<br />
kertaa <strong>Suomessa</strong> todettiin kroonista<br />
hengitystietulehdusta sairastavasta<br />
hevosesta Nicoletella semolina, joka on hevoselle<br />
ominainen pasteurellasuvun bakteeri.<br />
Eläinlääkäreiden kuukausi-ilmoitusten<br />
mukaan pääntautia todettiin kuudella hevosella.<br />
Hevosista saadaan erittäin vähän<br />
näytteitä <strong>Evira</strong>an laboratoriotutkimuksiin,<br />
minkä vuoksi valtaosa merkittävistäkin bakteeritartunnoista<br />
jää toteamatta.<br />
CEM- tutkimuksia lukuun ottamatta hevostauteja<br />
ei tutkita viranomaisten seurantaohjelmien<br />
puitteissa, vain tautiepäilyjen yhteydessä.<br />
8.7 Porojen sairaudet<br />
Poikkeavaa kuolleisuutta ei havaittu poronhoitoalueella<br />
vuonna <strong>2009</strong>. <strong>Evira</strong>an toimitettiin<br />
tutkittavaksi neljä kokonaista poroa<br />
joiden kuolinsyyksi vahvistettiin kahdessa<br />
tapauksessa nääntyminen ja yhdessä vatsakalvon<br />
tulehdus. Yhden poron kuolinsyytä<br />
ei voitu selvittää voimakkaiden pilaantumismuutosten<br />
takia. Erilaisia elinnäytteitä<br />
poroteurastamoilta toimitettiin kymmenestä<br />
porosta, lähinnä Echinococcus granulosus<br />
-epäilyn takia. Näytteistä vain yksi varmistui<br />
ekinokokiksi ja toinen Taenia hydatigena<br />
–heisimadon rakkulamuodoksi muiden ollessa<br />
epäspesifisiä paiseita tai sappiteiden<br />
epämuodostumia.<br />
Porojen terveydentilaa seurataan kentällä<br />
ja poroteurastamoilla yhteistyössä poroeläinlääkäreiden<br />
ja Lapin lääninhallituksen<br />
27
Change language