Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Lisäksi siipikarjan tautitilanteesta saadaan<br />
tietoa vapaaehtoisen siipikarjan terveystarkkailun<br />
avulla. Terveystarkkailuohjelmassa<br />
kanojen tautitilannetta seurataan<br />
tutkimalla verinäytteistä vasta-aineita tarttuvan<br />
bronkiitin (IB), henkitorven tulehduksen<br />
(ILT) sekä Mycoplasma gallisepticum -<br />
ja M. synoviae -tartuntojen varalta. Näitä<br />
tauteja ei esiinny <strong>Suomessa</strong>. Kanoista tutkitaan<br />
lisäksi Gumboro-taudin (IBD), tart-<br />
<strong>Eläintaudit</strong> <strong>Suomessa</strong> <strong>2009</strong> - Tautitilanne eri eläinlajeilla vuonna <strong>2009</strong><br />
Taulukko 11. Kanojen ja broilereiden terveystarkkailunäytteet vuosina 2008-09.<br />
Vuosi AE CAV IB IBD ILT M. gallisepticum M. synoviae PMV-3<br />
2008 1 306 1 563 2 358 3 151 893 4 077 3 936 573<br />
<strong>2009</strong> 1 061 3 096 1 764 3 078 661 4 194 3 930 580<br />
Taulukko 12. Kalkkunoiden terveystarkkailunäytteet vuosina 2008-09<br />
tuvan aivo- ja selkäydintulehduksen (AE)<br />
sekä sinisiipitaudin (CAV) rokotusvasta-aineita.<br />
Kalkkunoiden terveystarkkailuohjelmassa<br />
tutkitaan verinäytteistä vasta-aineita<br />
paramyksovirus-3 -tartunnan (PMV-3) ja<br />
kalkkunoiden rinotrakeiitin (ART/TRT) sekä<br />
M. gallisepticum -, M. synoviae - ja M. meleagridis<br />
- tartuntojen varalta.Taulukoista 11<br />
ja 12 käyvät ilmi siipikarjan terveystarkkailuohjelmien<br />
tulokset.<br />
Vuosi ART/TRT M. gallisepticum M. synoviae M. meleagridis<br />
2008 514 514 514 514<br />
<strong>2009</strong> 577 565 573 567<br />
8.4 Lampaiden ja vuohien sairaudet<br />
Vuonna <strong>2009</strong> tutkittiin patologisanatomisesti<br />
78 näytettä lampaista ja 14 näytettä<br />
vuohista. Valtaosa näytteistä oli kokonaisia<br />
eläimiä, pääosin nuoria, karitsoita tai kilejä.<br />
Näytteistä oli luomisen syyn selvityksiä<br />
15 kpl. Yleisin kuolinsyy oli juoksutusmahan<br />
tai suoliston loistartunta (Trichostrongylidae-heimon<br />
sukkulamadot tai Eimeria<br />
sp.-kokkidit) ja siihen liittyvä kuihtuminen.<br />
Haemonchus contortus juoksutusmahamatoa<br />
todettiin yhdessä näytteessä. Yhdessä<br />
luomisnäytteessä todettiin Toxoplasma<br />
gondii. Listerioosia todettiin neljä tapausta.<br />
Orfin varalta tutkittiin näytteitä kaikkiaan<br />
kuudesta katraasta Oulun ja Lapin läänien<br />
alueelta. Viidessä katraassa todettiin<br />
orf-virus.<br />
Lampaiden ja vuohien taudeista scrapien,<br />
lampaan maedi-visnan ja vuohen CAE:n<br />
esiintymistä seurataan erillisten valvontaohjelmien<br />
puitteissa. Lampaiden maedi-visna<br />
ja vuohien CAE-terveysvalvontaohjelman<br />
näytteiden tulokset vuosina 2000 -<strong>2009</strong><br />
ovat liitteen 2 taulukossa 18 ja luomistaudin<br />
(bruselloosi) varalta tehdyt tutkimukset<br />
taulukossa 16.<br />
8.5 Kalojen ja äyriäisten sairaudet<br />
8.5.1 Lakisääteisesti vastustettavat<br />
kalataudit<br />
Kalojen vastustettavista taudeista suurimmat<br />
ongelmat aiheuttaa edelleen virusperäinen<br />
verenvuotoseptikemia VHS (Viral<br />
Haemorragic Septicemia), jota esiintyi Ahvenanmaalla<br />
kuudella kalanviljelylaitoksella.<br />
Vuonna 2000 kolmella merialueella alkanut<br />
epidemia on kuitenkin viranomaisten<br />
ja elinkeinon yhteistyöllä saatu hieman rajattua.<br />
Pyhtään rajoitusalue purettiin vuonna<br />
2008 ja Uudenkaupungin, Pyhärannan<br />
ja Rauman kuntien alueella tilanne on ollut<br />
hyvä, mutta yksittäinen viruseristys vuoden<br />
2008 seurantanäytteistä siirsi rajoitusalueen<br />
purkamisen aikaisintaan vuoteen 2010.<br />
IPN-virusta (tarttuva haimakuoliotauti, Infectious<br />
Pancreatic Necrosis) tavattiin kolmelta<br />
merialueen laitokselta. IPN on vastustettava<br />
tauti vain sisämaassa, joten<br />
merialueella löydös ei aiheuta toimenpiteitä.<br />
Merialueella on kuitenkin syytä aktiivisesti<br />
seurata IPN-viruksen esiintymistä, sillä<br />
kalanviljelyelinkeinon kontaktit merialueelle<br />
lisäävät riskiä IPN-viruksen leviämiselle<br />
sisämaahan.<br />
25