Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
12 Eläintaudit Suomessa 2009 - Sinikielitauti 3 Sinikielitauti 3.1 Sinikielitaudin seuranta Sinikielitautiseurantaa tehostettiin vuoden aikana edellisenä syksynä Etelä-Ruotsissa todettujen sinikielitartuntojen vuoksi. Keväällä 2009 myös Norjan etelärannikolla todettiin muutamia sinikielitartuntoja. Sekä Ruotsin että Norjan tartunnat löytyivät tehokkaan seurannan ansiosta. Tammikuussa 2009 kerätyistä lypsykarjojen tankkimaitonäytteistä tutkittiin 10 % otanta oheisen kartan alueella 3 sijaitsevista lypsykarjoista. Lisäksi etelärannikolta Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan eteläosista tutkittiin kaikki lypsykarjat. Etelä- ja Lounaisrannikko sekä Ahvenanmaa olivat tehoseurannassa myös kesä-marraskuun ajan (kartta alueet 1 ja 2). Kaikki Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan sekä Satakunnan, Päijät- Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan eteläisten kuntien lypsykarjojen tilatankkimaitonäytteet tutkittiin kesä-marraskuun välisenä aikana kuukausittain sinikielitaudin vasta-aineiden varalta (taulukko 9). Meijerit toimittivat näytteet tutkimuksiin. Emolehmäkarjojen teuraista tehtävää seurantaa laajennettiin kattamaan sama alue kuin lypsykarjojen tehoseurannassa (kartta alueet 1 ja 2). Näytteitä tutkittiin kaikkiaan 2 337 kpl ja ne olivat peräisin 481 karjasta (taulukko 9). Näytteistä 1 127 oli peräisin tehoseuranta-alueen 183 karjasta. Emolehmäkarjojen seurannan näytteitä otetaan ympäri vuoden. Kuva 1. Sinikielitautiseuranta alueittain vuonna 2009. Luonnonvaraisista hirvieläimistä metsästyksen yhteydessä otettuja näytteitä tutkittiin vuoden aikana 128 kpl (65 valkohäntäkaurista, 31 metsäkaurista, 26 hirveä ja 6 metsäpeuraa). Lisäksi Ahvenanmaan lampaista tutkittiin serologisesti sinikielitaudin varalta 542 maedi-visna -ohjelman näytettä, jotka olivat peräisin 12 katraasta. Kaikki seurantatutkimukset olivat kielteisiä.
Kliinisten epäilyjen ja tartunnan poissulkemiseksi esimerkiksi luomisen syyn selvityksissä tutkittiin näytteitä kaikkiaan 43 tilalta, joista 10 oli lammastiloja ja 33 nautatiloja. Kaikki epäilynäytteet olivat kielteisiä sinikielitaudin varalta. Lisäksi tutkittiin sinikielitaudin varalta 104 maahantuotua märehtijää (nauta, lammas, alpakka). Näistä 67:llä oli todettavissa maahantuontihetkellä vasta-aineita ja kaikki eläimet olivat sinikielitautia vastaan rokotettuja. Sinikielitaudin diagnostiikkaa kehitettiin edelleen pystyttämällä reaali-aikainen RT- PCR-menetelmä, jolla voidaan tunnistaa sinikielitautivirukset serotyypistä riippumatta, ja joka soveltuu hyvin suurten näytemäärien tutkimiseen. 3.2 Sinikielitaudin torjuntaan varautuminen Sinikielitautiin varautumista jatkettiin tautiseurannan lisäksi monin keinoin myös Eläintaudit Suomessa 2009 - Sinikielitauti vuonna 2009. Taudin torjuntastrategia suunniteltiin yhteistyössä maa- ja metsätalous-ministeriön ja sidosryhmien kanssa ja sen pohjalta jatkettiin jo edellisinä vuosina aloitettujen toimintaohjeiden laatimista eri tilanteita varten. Nauta-, lammas- ja vuohitiloille jaettiin tietoa taudista ja sen torjunnasta ja myös eläinlääkäreitä koulutettiin. Mahdollisiin hätärokotuksiin varauduttiin tilaamalla Eviraan 50 000 rokoteannosta varastoon sekä arvioimalla hätärokotusten toteuttamiseen tarvittavan henkilökunnan määrää ja saatavuutta. Lisäksi käynnistettiin keskusrekisterin perustaminen (BT-roko) rokotusten järjestämistä, seurantaa ja raportointia varten. Rekisteri valmistui 2010 alkuvuodesta. Taudin maahantuloa ehkäistiin huolehtimalla kaikkien maahantuotavien märehtijöiden tarkastamisesta ja tutkimuksista silloin, kun eläimiä tuotiin maista ja alueilta, joissa tautia esiintyy. Polttiaisseurantaa jatkettiin koko vektorikauden eli touko-marraskuun ajan muutamin rysin (Ahvenanmaalla, Viikissä ja Perniössä). 13
- Page 1: Eviran julkaisuja 8/2010 Eläintaud
- Page 4 and 5: Eläintaudit Suomessa 2009
- Page 6 and 7: Eläintaudit Suomessa 2009 Beskrivn
- Page 8 and 9: Eläintaudit Suomessa 2009 Sisälly
- Page 10 and 11: 8 Eläintaudit Suomessa 2009 - Ajan
- Page 12 and 13: 10 Eläintaudit Suomessa 2009 - Inf
- Page 16 and 17: 14 Eläintaudit Suomessa 2009 - Rai
- Page 18 and 19: 16 Eläintaudit Suomessa 2009 - BVD
- Page 20 and 21: 18 Eläintaudit Suomessa 2009 - TSE
- Page 22 and 23: 20 Eläintaudit Suomessa 2009 - Sal
- Page 24 and 25: 22 Eläintaudit Suomessa 2009 - Tau
- Page 26 and 27: 24 Eläintaudit Suomessa 2009 - Tau
- Page 28 and 29: 26 Eläintaudit Suomessa 2009 - Tau
- Page 30 and 31: 28 Eläintaudit Suomessa 2009 - Tau
- Page 32 and 33: 30 Eläintaudit Suomessa 2009 - Lii
- Page 34 and 35: 32 Eläintaudit Suomessa 2009 - Lii
- Page 36 and 37: 34 Eläintaudit Suomessa 2009 - Lii
- Page 38 and 39: 36 Eläintaudit Suomessa 2009 - Lii
- Page 40: 38 Eläintaudit Suomessa 2009 - Lii
Kliinisten epäilyjen ja tartunnan poissulkemiseksi<br />
esimerkiksi luomisen syyn selvityksissä<br />
tutkittiin näytteitä kaikkiaan 43 tilalta,<br />
joista 10 oli lammastiloja ja 33 nautatiloja.<br />
Kaikki epäilynäytteet olivat kielteisiä sinikielitaudin<br />
varalta.<br />
Lisäksi tutkittiin sinikielitaudin varalta 104<br />
maahantuotua märehtijää (nauta, lammas,<br />
alpakka). Näistä 67:llä oli todettavissa maahantuontihetkellä<br />
vasta-aineita ja kaikki<br />
eläimet olivat sinikielitautia vastaan rokotettuja.<br />
Sinikielitaudin diagnostiikkaa kehitettiin<br />
edelleen pystyttämällä reaali-aikainen RT-<br />
PCR-menetelmä, jolla voidaan tunnistaa sinikielitautivirukset<br />
serotyypistä riippumatta,<br />
ja joka soveltuu hyvin suurten näytemäärien<br />
tutkimiseen.<br />
3.2 Sinikielitaudin torjuntaan<br />
varautuminen<br />
Sinikielitautiin varautumista jatkettiin tautiseurannan<br />
lisäksi monin keinoin myös<br />
<strong>Eläintaudit</strong> <strong>Suomessa</strong> <strong>2009</strong> - Sinikielitauti<br />
vuonna <strong>2009</strong>. Taudin torjuntastrategia<br />
suunniteltiin yhteistyössä maa- ja metsätalous-ministeriön<br />
ja sidosryhmien kanssa<br />
ja sen pohjalta jatkettiin jo edellisinä<br />
vuosina aloitettujen toimintaohjeiden laatimista<br />
eri tilanteita varten. Nauta-, lammas-<br />
ja vuohitiloille jaettiin tietoa taudista<br />
ja sen torjunnasta ja myös eläinlääkäreitä<br />
koulutettiin. Mahdollisiin hätärokotuksiin<br />
varauduttiin tilaamalla <strong>Evira</strong>an 50 000<br />
rokoteannosta varastoon sekä arvioimalla<br />
hätärokotusten toteuttamiseen tarvittavan<br />
henkilökunnan määrää ja saatavuutta. Lisäksi<br />
käynnistettiin keskusrekisterin perustaminen<br />
(BT-roko) rokotusten järjestämistä,<br />
seurantaa ja raportointia varten. Rekisteri<br />
valmistui 2010 alkuvuodesta.<br />
Taudin maahantuloa ehkäistiin huolehtimalla<br />
kaikkien maahantuotavien märehtijöiden<br />
tarkastamisesta ja tutkimuksista silloin,<br />
kun eläimiä tuotiin maista ja alueilta, joissa<br />
tautia esiintyy. Polttiaisseurantaa jatkettiin<br />
koko vektorikauden eli touko-marraskuun<br />
ajan muutamin rysin (Ahvenanmaalla, Viikissä<br />
ja Perniössä).<br />
13
Change language