Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
Eläintaudit Suomessa 2009 - Evira
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
jeilla <strong>Suomessa</strong> ei ole tietoa, eikä eläimillä<br />
taudinoireisiin liittyviä Q-kuume-epäilyjä<br />
ole ollut.<br />
Q-kuume on Coxiella burnetii- bakteerin aiheuttama<br />
tauti, jota todetaan sekä ihmisillä<br />
että eläimillä. Sitä on todettu kaikkialla<br />
maailmassa paitsi Uudessa Seelannissa. Qkuumetartuntoja<br />
on todettu lähes kaikilla<br />
eläinlajeilla. Eläimillä tartunta on yleensä<br />
oireeton, mutta se voi aiheuttaa satunnaisia<br />
tiineyden keskeytymisiä, heikkoja vastasyntyneitä<br />
ja hedelmällisyyshäiriöitä, varsinkin<br />
märehtijöillä.<br />
Myös ihmisellä tartunta voi olla oireeton,<br />
mutta noin puolet tartunnan saaneista voi<br />
sairastua äkilliseen, vakavuudeltaan vaihtelevaan<br />
kuumetautiin. Osalla ihmisistä tauti<br />
voi pitkittyä ja aiheuttaa vakavia jälkitauteja.<br />
Ihmisten tartunnan lähteinä pidetään<br />
yleensä eläimiä. Lampaat ja vuohet näyttävät<br />
liittyvän ihmisten tautitapauksiin muita<br />
eläinlajeja useammin. <strong>Suomessa</strong> Q-kuumetapaukset<br />
ihmisillä ovat harvinaisia.<br />
MRSA-bakteeri<br />
Sikojen MRSA-tilanteen selvitys käynnistyi<br />
<strong>Suomessa</strong> vuonna 2008 EU:n jäsenmaiden<br />
yhteisen seurantaprojektin puitteissa. Tässä<br />
seurannassa MRSA todettiin yhden tavanomaisen<br />
emakkotilan (0,6%) ympäristön<br />
pölynäytteestä, muttei eläimistä. Vaikka<br />
Suomen tilanne tämän perustasokartoituksen<br />
mukaan todettiin vielä hyväksi, päätettiin<br />
selvitystä kuitenkin jatkaa kansallisesti<br />
myös vuosien <strong>2009</strong> ja 2010 aikana. Seurantaa<br />
toteutetaan teurastamoilta satunnaisotannalla<br />
otetuista teurassikojen näytteistä<br />
sekä <strong>Evira</strong>an lähetetystä tutkimusmateriaalista.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> aikana tehdyissä jatkotutkimuksissa<br />
saatiin jo alustavaa näyttöä<br />
siitä, että CC398 tyypin MRSA-bakteeria<br />
esiintyy <strong>Suomessa</strong> myös teurassioissa. Koska<br />
tutkimukset ovat kesken, esiintyvyyden<br />
tasoa ei voida vielä arvioida.<br />
MRSA:ta ei <strong>Suomessa</strong> vastusteta eläimillä<br />
lakisääteisesti. Mikrobilääkkeiden harkittu<br />
käyttö on avain mikrobilääkeresistenssin<br />
ennaltaehkäisyyn eläimillä. Aiemmin <strong>Suomessa</strong><br />
on eläimillä todettu MRSA-bakteeria<br />
kolmessa hevossairaalaepidemiassa sekä<br />
joitakin yksittäisiä tapauksia naudoilla, sioilla<br />
ja kissoilla.<br />
<strong>Eläintaudit</strong> <strong>Suomessa</strong> <strong>2009</strong> - Ajankohtaista vuonna <strong>2009</strong><br />
Botulismi<br />
<strong>Suomessa</strong> botulismi todettiin ensimmäisen<br />
kerran tammikuussa <strong>2009</strong> kahdella ja kesäkuussa<br />
yhdellä länsisuomalaisella lihasiipikarjatilalla.<br />
Kaikista kolmesta tapauksesta<br />
löydettiin Clostridium botulinum tyyppi<br />
C. Parvien linnut lopetettiin ja niiden raadot<br />
hävitettiin sivutuoteasetuksen mukaisesti<br />
hyväksytyssä luokan 1 käsittelylaitoksessa.<br />
Kliinisesti sairaita parvia ei voi toimittaa<br />
teuraaksi, mutta niitä voidaan lääkitä<br />
antibiooteilla, jos tämä muutoin katsotaan<br />
tarkoituksenmukaiseksi eikä lopettaminen<br />
esimerkiksi eläinsuojelusyistä ole välttämätöntä.<br />
Botulismin aiheuttaa Clostridium botulinum<br />
–bakteerin tuottama hermomyrkky (botulinumneurotoksiini).<br />
Se estää hermoimpulssin<br />
kulun hermolihasliitoksissa, jolloin lihakset<br />
halvaantuvat.<br />
Clostridium botulinum –bakteerin itiöitä<br />
esiintyy yleisesti maaperässä, vesistöissä,<br />
raadoissa ja eläinten suolistossa. Hapettomissa<br />
olosuhteissa itiöistä kehittyy bakteereita,<br />
jotka voivat sopivassa lämpötilassa<br />
tuottaa hermomyrkkyä. Siipikarjalle botulismin<br />
aiheuttaa joko toksiinia sisältäneen rehun<br />
tai muun aineksen (toukat) syöminen<br />
tai jos linnun ruuansulatuskanavassa normaalisti<br />
olevat itiöt itävät ja alkavat tuottaa<br />
toksiinia.<br />
C. botulinum -bakteerit voidaan jakaa niiden<br />
muodostamien hermomyrkkyjen perusteella<br />
seitsemään eri tyyppiin (A-G), joista<br />
siipikarjalla tavallisimpia ovat C-, D- ja<br />
C/D-tyypin toksiinien aiheuttamat myrkytykset,<br />
mutta myös tyypit A ja E saattavat<br />
tulla kysymykseen. Yleisen käsityksen mukaan<br />
tyyppien C ja D toksiinit eivät ole ihmiselle<br />
vaarallisia.<br />
Botulismiin sairastuneessa parvessa on<br />
yleensä botulismille tyypillisiä kliinisiä oireita,<br />
kuten kaulan, silmäluomien ja koko<br />
linnun halvaantumista. Botulismin diagnoosi<br />
perustuu botulinumneurotoksiinin osoittamiseen<br />
linnun seerumista, maksasta tai<br />
suolistosta. Toksiini tutkitaan biologisella<br />
testillä ja sen suorittaminen kestää n. 5 päivää.<br />
C. botulinum –bakteerin osoittaminen<br />
tutkittavista näytteistä tukee diagnoosia.<br />
9
Change language