Lataa tulostettava versio, 2351 kt - Evira

Kuvaliiteri/Asko Hämäläinen
Lintuinfl uenssan torjunnan kannalta on
keskeistä estää luonnonlintujen pääsy kosketuksiin
siipikarjan kanssa.
▼
Voiko lintuinfl uenssa tarttua lemmikkieläimiin?
– Lintuinfl uenssavirus H5N1 tarttuu nykymuodossaan
huonosti nisäkkäisiin. Sen
on kuitenkin todettu tarttuneen kissoihin.
Kokeellisesti on voitu osoittaa tartunnan
leviävän kissasta toiseen, mutta kissasta
ihmiseen sitä ei tiedetä tapahtuneen.
On järkevää pitää lemmikkieläimet
erossa luonnonlinnuista.
Miten pitää toimia, jos on käsitellyt
luonnonlintujen sulkia tai ulosteita?
– Linnun ulosteiden ja sulkien käsittelyn
jälkeen on yleensäkin syytä pestä
kädet vedellä ja saippualla, sillä luonnonlinnut
kantavat usein mm. salmonellaa.
Voivatko kärpäset ja muut hyönteiset
levittää lintuinfl uenssaa?
– Eivät.
Mitä pitää tehdä, jos löytää runsaasti
kuolleita luonnonlintuja?
– Jos havaitsee luonnonlintujen joukkokuoleman,
on syytä ottaa yhteyttä lähimpään
virkaeläinlääkäriin. Joukkokuolemana
voidaan pitää esimerkiksi yli viittä
kuollutta joutsenta tai yli kymmentä muuta
kuollutta lintua. Virkaeläinlääkäreiden
yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta
kuntien ja läänien kohdalta.
Yksittäisten kuolleiden tai sairaiden
luonnonlintujen tutkimista ei nykytilanteessa
pidetä tarpeellisena.
Pitääkö lintuinfl uenssariski ottaa huomioon
sorsastettaessa?
– Nykytilanne ei anna aihetta muuttaa
vakiintuneita sorsastuskäytäntöjä. Lintuyksilöitä,
joilla on vakavaan sairauteen
viittaavia oireita, on syytä käsitellä hansikkaat
kädessä ja toimittaa tutkittavaksi
EELAn Oulun alueyksikköön.
Voiko lintuinfl uenssa tarttua ihmiseen?
– Nykymuodossaan lintuinfl uenssavirus
H5N1 tarttuu ihmiseen erittäin huonosti.
H5N1-infektioon sairastuneet tai kuolleet
ihmiset ovat saaneet tartunnan käsiteltyään
lintuinfl uenssaan sairastunutta tai
kuollutta siipikarjaa tai sen eritteitä. Tie-
dossa ei ole yhtään tapausta, jossa ihminen
olisi saanut lintuinfl uenssatartunnan
luonnonlinnuista.
Voiko lintuinfl uenssa tarttua ihmisestä
toiseen?
– Tarttuakseen ihmisestä toiseen H5N1viruksen
pitäisi muuntua toisenlaiseksi.
Terveysviranomaiset ympäri maailmaa varautuvat
siihen, että niin ehkä tapahtuu,
jolloin lintuinfl uenssasta tulisi maailmanlaajuinen
epidemia eli pandemia.
Onko lintuinfl uenssaan lääkettä?
– Lintuinfl uenssan hoitoon voidaan
käyttää tavalliseen infl uenssaan käytettävää
Tamifl u-nimistä lääkettä. Se on reseptilääke,
joka lievittää tavallisen kausiinfl
uenssan oireita. Suomi on hankkinut
varastoon 1,3 miljoonaa annosta Tamifl uta.
Kaikki sairastuneet eivät tarvitse lääkettä,
Kylmä alkukevät viivästytti
muuttolintujen paluuta
Pitkäksi venähtänyt talvi viivästytti tänä
vuonna lintujen kevätmuuttoa. Yleensä
muuttolintuja alkaa saapua Suomeen
jo maaliskuun alkupuolella, mutta tänä
vuonna pakkanen piti mittarit varsin talvisissa
lukemissa pitkälle maaliskuun
lopulle, ja linnut odottivat säiden lämpenemistä
leudommissa maisemissa.
Kevätmuuton aktiivisimpaan aikaan
huhti-toukokuussa taivaalla on siis sitäkin
enemmän tungosta. Helsingin yliopiston
rengastustoimiston johtaja Jari
Valkama toteaa, että Suomessa pesii
arviolta 50 miljoonaa lintuparia, joista
suurin osa on muuttolintuja. Muuttolintulajeja
on pitkälti toistasataa.
– Valtaosa Suomeen saapuvista
muuttolinnuista talvehtii eri puolilla läntistä
Eurooppaa, esimerkiksi Saksassa,
Ranskassa ja Espanjassa, ja jonkin verran
myös Kreikassa ja Italiassa. Hyönteissyöjiä
talvehtii Afrikassa, esimerkiksi
haarapääsky ja kalatiira eteläisessä Afrikassa
saakka, Valkama selvittää.
Vesilinnuista pääosa talvehtii Tanskan
ympäristössä, osa hieman kauempana
kuten Hollannissa ja Ranskassa. Sen sijaan
idästä tulee Suomeen hyvin vähän
muuttolintuja, ja lintuinfl uenssan syntysi-
pellolta pöytään
joten sitä riittäisi tarvitseville.
Onko tautia vastaan rokotetta?
– Suomi on sopinut hankkivansa ns.
mallirokotetta H5N1-virusta vastaan. Sitä
annetaan koko väestölle, jos virus muuttuu
ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Mallirokotteen
uskotaan lieventävän taudin oireita
ja mahdollisesti ehkäisevän tartuntoja.
Lopullinen täsmärokote voidaan kehittää
vasta viruksen muututtua.
Lisätietoa lintuinfl uenssasta:
Taina Niskanen, EVI, puh. (09) 393 1554,
Liisa Sihvonen, EELA, puh. (09) 393 1856
ja Christine Ek-Kommonen, EELA, puh.
(09) 393 1925. Heidät tavoittaa 1.5. jälkeen
Eviran keskuksen kautta,
puh. 020 77 2003.
joilta Kiinasta ja Kaakkois-Aasiasta lentää
vain muutamia yksilöitä.
Rengastajat virusjahdissa
Lintuharrastajat ja rengastajat ovat
keskeisessä roolissa tämänkeväisessä
lintuinfl uenssavirusjahdissa, kun paluumuuton
yhteydessä tutkitaan mahdollisimman
suuri määrä lintuja viruksen
varalta.
– Mielenkiintoinen kysymys on, kantavatko
ulkoisesti terveet linnut virusta,
Valkama huomauttaa.
Hän kertoo, että rengastajia ohjeistettiin
jo viime syksynä kiinnittämään
erityistä huomiota hygieniaan ja käsien
pesuun lintujen käsittelyn yhteydessä.
– Suomeen ei ole kaavailtu rengastusrajoituksia,
eikä niitä ole tiedossa
muissakaan maissa. Varsinaista lintuinfl
uenssariskiä enemmän minua huolestuttaa
se, että tavalliset kansalaiset
saattavat lintutaudin varjolla syyllistyä
ylilyönteihin, Valkama pohtii.
– Minna Nurro
Lisätietoja lintujen kevätmuutosta:
Jari Valkama, HY:n rengastustoimisto,
puh. (09) 1914 4344
1 / 2 0 0 6 5