Lataa tulostettava versio, 2351 kt - Evira
Lataa tulostettava versio, 2351 kt - Evira
Lataa tulostettava versio, 2351 kt - Evira
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
PERTTU KOSKI<br />
erikoistutkija,<br />
EELA<br />
Yhteisiä vesistöjä, yhteisiä intressejä<br />
Luoteis-Venäjän kalankasvatus<br />
on nousussa, etenkin<br />
Karjalassa. Koska alueen oma<br />
poikastuotanto ei ole riittävää,<br />
joudutaan kasvatuksen lähtömateriaalia<br />
tuomaan muualta,<br />
muun muassa Suomesta.<br />
T<br />
ilanteen hallituksi kehittämiseksi<br />
on Suomen ja Venäjän<br />
välillä toteutettu vuodesta 2005<br />
lähtien yhteistyöhanketta ”Luoteis-Venäjän<br />
kalanviljelyn kehittäminen”.<br />
Suomessa hanketta vetää Riista- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitos (RKTL), mutta vastuu<br />
sen kalaterveysosasta on EELAlla.<br />
Meneillään oleva hanke on jatkoa on<br />
vuosina 2001-2004 toteutetulle Leningradin<br />
aluetta koskeneelle hankkeelle. Nyt<br />
Venäjältä ovat mukana Leningradin alueen<br />
lisäksi Karjalan Tasavalta ja Murmanskin<br />
alue. Hanke toteutetaan pääosin maa- ja<br />
metsätalousministeriön lähialueyhteistyövaroin.<br />
Elävää kalaa Suomesta Venäjälle<br />
Luoteis-Venäjän oma poikastuotanto on<br />
alkutekijöissään, mikä aiheuttaa tarpeen<br />
tuoda kasvatusmateriaalia alueen ulkopuolelta.<br />
Elävän kalan siirtoihin liittyy aina<br />
merkittäviä tautiriskejä, joiden hallinta<br />
edellyttää toimivaa kalatautidiagnostiikkaa,<br />
säännöstöä ja valvontaa.<br />
Toisin kuin klassisten kotieläinten kasvatusyksiköt,<br />
kalanviljelylaitokset eivät ole<br />
eristyksissä ympäristöstään, vaan taudinaiheuttajia<br />
siirtyy helposti laitoksilta ympäristön<br />
kaloihin ja päinvastoin. Hankalan<br />
mikrobin tai loisen häätäminen jälkikäteen<br />
pois kokonaiselta vesistöalueelta on lisäksi<br />
hyvin vaikeaa, kuten esimerkiksi<br />
Gyrodactylus salaris -lohiloisen historia<br />
Norjassa on osoittanut. Ennaltaehkäisyn<br />
merkitys on kalanviljelyn tautivastustuksessa<br />
erityisen korostunut.<br />
Samankaltaiset kasvatusympäristöt<br />
Suomessa ja Luoteis-Venäjällä tarjoavat<br />
hyvän pohjan kalatautien vastustukseen<br />
keskittyvälle yhteistyölle. Runsas elävän<br />
kalan vienti Suomesta Luoteis-Venäjälle<br />
korostaa pitkäjänteisen toiminnan tarvetta.<br />
Jos nopeiden voittojen toivossa viedään<br />
huonoa materiaalia ja tartuntatauteja<br />
naapuriin, vaarantuvat pitkän tähtäyksen<br />
taloudelliset yhteistyömahdollisuudet.<br />
Suomen omien vesistöjen kalaterveyden<br />
kannalta ei myöskään ole samantekevää,<br />
tapahtuuko kalanviljelyn kehitys Luoteis-<br />
Venäjällä kestävällä pohjalla vai suuria<br />
tautiriskejä ottaen.<br />
Kalaterveysopas venäläisille<br />
Proje<strong>kt</strong>issa on venäläistä laboratoriohenkilöstöä<br />
koulutettu ba<strong>kt</strong>eriologiassa<br />
EELAn Kuopion tutkimusyksikössä ja<br />
virologisessa laboratoriodiagnostiikassa<br />
Helsingissä. EELAn tekemä venäjänkielinen<br />
opas, joka liittyy kalanviljelylaitosten<br />
tarkastamiseen ja tautitutkimuksia varten<br />
otettavien näytteiden ottamiseen, valmistuu<br />
tänä keväänä.<br />
Oppaan soveltamiseksi paikallisiin olosuhteisiin<br />
on saatu asiantuntevaa apua<br />
Murmanskin alueen valvontaviraston,<br />
Rosselkhoznadzorin, kalatautiosaston<br />
johtajalta Natalija Kalininalta, Vladimirinstituutin<br />
professorilta Sergej Rybakovilta<br />
sekä Leningradin alueen maatalouskomitean<br />
kalatalouden kehittämisosaston<br />
pääasiantuntijalta Nikolai Popovilta.<br />
Ensimmäinen kaikkia hankkeen alueita<br />
koskeva seminaari, jossa kalatautiasiat olivat<br />
keskeisesti esillä, oli viime joulukuussa<br />
Murmanskissa. Seminaarit on tarkoitettu<br />
sekä kalanviljelijöille, viranomaisille että<br />
eläinlääkäreille ja tutkijoille.<br />
Venäjältä oli kymmeniä osanottajia,<br />
joille suomalaiset valottivat muun muassa<br />
kalojen rokotuskäytäntöä Suomessa,<br />
maamme kalatautitilannetta sekä EU:n<br />
kalatautidire<strong>kt</strong>iivejä. Suomalaiset kuulivat<br />
varsin eksoottisiakin asioita, esimerkiksi<br />
kuningasravun viljelykokemuksia Kuolan<br />
niemimaalla. Proje<strong>kt</strong>in jatko näyttää valoisalta,<br />
mutta vaatii tarmokasta paneutumista<br />
sekä suomalaisilta että venäläisiltä.<br />
▼<br />
Venäläisiä eläinlääkäreitä opiskelemassa kalaba<strong>kt</strong>eriologiaa EELAn Kuopion tutkimusyksikössä<br />
vuonna 2004.<br />
pellolta pöytään 2 / 2 0 0 6 19<br />
Satu Viljamaa-Dirks/EELA
Change language