26.08.2013 Views

Lataa tulostettava versio, 2351 kt - Evira

Lataa tulostettava versio, 2351 kt - Evira

Lataa tulostettava versio, 2351 kt - Evira

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

JYRKI TOMMINEN | ylitarkastaja, KTTK<br />

Kriisisuunnitelma<br />

mäntyankeroisen<br />

varalle päivitettiin<br />

M<br />

äntyankeroista koskeva kriisivalmiussuunnitelma<br />

laadittiin<br />

ensimmäisen kerran vuonna<br />

2002 maa- ja metsätalousministeriön<br />

johtamana yhteistyössä KTTK:n,<br />

MTK:n sekä Metsäteollisuus ry:n kanssa.<br />

Suunnitelman päivitetty <strong>versio</strong> on ilmestynyt<br />

äskettäin.<br />

Kriisivalmiussuunnitelman avulla varaudutaan<br />

mäntyankeroisen mahdolliseen<br />

löytymiseen tuontipuusta tai maamme<br />

havupuumetsistä. Valmiussuunnitelma<br />

nopeuttaa ankeroisen hävittämiseksi ja<br />

leviämisen ehkäisemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin<br />

ryhtymistä. Suunnitelmassa<br />

on huomioitu onnistuneen torjuntakampanjan<br />

perusedellytykset. Näihin kuuluvat<br />

muun muassa kattava, ripeä ja avoin<br />

yhteistyö ja tiedotus kasvinsuojeluviranomaisten,<br />

metsäteollisuuden sekä metsänomistajien<br />

kanssa ja välillä. Euroopassa<br />

mäntyankeroista tavataan ainoastaan Portugalissa.<br />

Portugalin kokemukset toimivat<br />

hyvänä esimerkkipohjana kriisivalmiussuunnitelmaa<br />

laadittaessa.<br />

Suunnitelmassa käsitellään mäntyankeroista<br />

koskeva, erityisesti Portugalin<br />

tilanteeseen liittyvä EU- lainsäädäntö.<br />

Komission päätös (2001/218/EY) säätelee<br />

yksityiskohtaisesti, minkä kaltaisin toimenpitein<br />

ankeroisen leviämistä laajemmalle<br />

Portugalissa pyritään estämään. Toisaalta<br />

päätöksen sisällön toimeenpanemisen yksi<br />

tärkeä tavoite on päästä mäntyankeroisesta<br />

kokonaan eroon. Mikäli mäntyankeroista<br />

löytyisi maastamme, sama lainsäädäntö<br />

tulisi myös koskemaan Suomea.<br />

Leviämisvaara suurin<br />

pakkausmateriaalissa<br />

Mäntyankeroinen voi levitä maahamme<br />

useaa eri tietä.<br />

Suurimmat<br />

riskit liittyvät<br />

puutavaraan<br />

tai havupuiseenpakkausmateriaaliin,<br />

joka on peräisin<br />

maasta,<br />

jossa ankeroista tiedetään esiintyvän. Ankeroista<br />

saattaa löytyä myös muusta kuin<br />

mäntyankeroismaasta peräisin olevasta<br />

puutavarasta tai pakkausmateriaalista,<br />

esimerkkinä venäläistä alkuperää oleva<br />

puu, joskin tämä vaihtoehto on epätodennäköisempi.<br />

Suunnitelmassa analysoidaan myös<br />

mäntyankeroisen mahdollinen löytyminen<br />

omista metsistämme ja sen seuraukset.<br />

Kriisiin varautumisen keskeisenä ajatuksena<br />

on ennakoida vaadittavat viranomaistoimenpiteet<br />

sekä metsäteollisuuden ja<br />

metsänomistajien roolit torjuntatyössä<br />

tapauskohtaisesti riippuen siitä, mistä<br />

ankeroista löydetään.<br />

Mäntyankeroisen löytymisen todennäköisyys<br />

on tilastojenkin valossa suurin<br />

mäntyankeroismaasta peräisin olevasta<br />

havupuisesta pakkausmateriaalista. Esimerkiksi<br />

neljän vuoden tarkastusajanjakson<br />

(2000 – 2004) aikana maamme<br />

kasvinsuojeluviranomaiset löysivät mäntyankeroismaista<br />

peräisin olevista pakkauspuista<br />

eläviä mäntyankeroisia 33 erästä,<br />

kun tarkastettujen erien kokonaismäärä<br />

oli 1069.<br />

Saastuneiden erien alkuperämaina olivat<br />

USA (27), Kanada (3), Japani (2) ja<br />

Kiina (1).<br />

Mäntyankeroisen uskotaan päässeen<br />

Portugalin metsiin mäntyankeroismaasta<br />

pellolta pöytään<br />

Vaarallisen kasvintuhoojan,<br />

mäntyankeroisen, Suomeen<br />

leviämisen varalle on laadittu<br />

ajantasaistettu kriisivalmiussuunnitelma.<br />

Portugalilainen mäntyankeroiskoiras.<br />

peräisin olevasta pakkausmateriaalista.<br />

Mäntyankeroistarkastuksia<br />

Venäjän havupuulle<br />

Mäntyankeroismaista ei raakapuuta tai sahatavaraa<br />

käytännöllisesti katsoen tuoda<br />

Suomeen lainkaan tiukoista EU:n käsittelyvaatimuksista<br />

johtuen. Sen sijaan puun<br />

tuonti Venäjältä on viime vuosina entisestään<br />

vilkastunut ja on nykyään noin 7-8<br />

miljoonaa kuutiota vuositasolla.<br />

Venäjällä ei mäntyankeroista tiedetä<br />

esiintyvän. Viranomaiset tekevät kuitenkin<br />

varmuustoimenpiteenä Venäjältä<br />

tuotavaa havupuutavaraa mäntyankeroistarkastuksia<br />

muun muassa siksi, että<br />

ankeroista esiintyy Venäjän naapurimaissa<br />

Kaukoidässä.<br />

Suomen kasvinsuojeluviranomaiset<br />

ovat analysoineet venäläisestä tuontihavupuusta<br />

otettuja mäntyankeroisnäytteitä jo<br />

vuodesta 1984 lähtien. Vuoden 2004 loppuun<br />

mennessä näytteitä oli karttunut yli<br />

5000. Mäntyankeroista ei ole löytynyt.<br />

Vuodesta 2000 lähtien jokainen EU:n<br />

jäsenmaa on ollut velvoitettu kartoittamaan<br />

mäntyankeroisen esiintymistä omissa<br />

havumetsissään. Vuosina 2000-2005<br />

kasvinsuojeluviranomaiset Suomessa ovat<br />

tarkastaneet yhteensä 2265 kotimaisista<br />

puista peräisin olevaa näytettä ankeroista<br />

löytämättä.<br />

Jyrki Tomminen

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!