RAPORTTI NRO i r t984 KLAVU - arkisto.gsf.fi - Geologian ...

LAPXN VULtCANfITTIPROJEKTX 

RAPORTTI NRO i r t984 

KESKI-LAPIN VULKRNZITTXáLUEEBi KkRTTA 

KLAVU 

t 

B,$r LM 

R, Pelkmnrn Ltl

Kuva ?. KESKI -LAPIN VULKANIITTIALUEEN 

KARTTALEHTI JAKO

KESKI-LAPIN VULRANIITTIALUEEN KARTTA 

1 TAUSTA 

1.1 Yleistä 

Yhtenäista geologista karttaa Keski-Lapin vulka- 

niittialueesta sitten Mikkolan (1941) esittämän 

1:400 000 mittakaavaisen kartan ei ole laadittu 

malminetsijän tai alueen tutkijan tarpeita 

tyydyttävään mittakaavaan. Yleistettyjä geologi- 

sia karttoja ovat kuitenkin laatineet Silvennoi- 

nen ja muut (1980) sekä Lapin Malmin käyttöön H. 

Vartiainen (1982). 

Nykyaikaisen malminetsinnän tehokkaan ja tulok- 

sellisen suorittamisen perustaksi tarvitaan uu- 

siin tietoihin perustuva geologinen malli. Mal- 

lien luominen ja testaaminen on useiden vuosien 

ja monen erilaista asiantuntemusta edustavan tut- 

kijan yhteistyön tulosta. Tätä tarkoitusta varten 

tarvitaan mahdollisimman hyvää tieteellistä tie- 

toa vulkaanisista ja vulkaanissedimenttisistä 

muodostumista. Mallien avulla voidaan arvioida 

nykyisten tietojen valossa aluiden ja osa-aluei- 

den teoreettista malmipotentiaalia ja nain ollen 

ohjata malminetsintää lupaavimpiin kohteisiin. 

Tätä tarkoitusta varten työn jatkamisen pohjaksi 

oli laadittava v. 1984 alkuun mennessä hankittu- 

jen tietojen perusteella yhtenäinen geologinen 

kartta. Kartta tuli laatia siten, että se palve- 

lee sekä alueen tutkijoita, GTK:ssa v. 1984 

käynnistyvää vulkaniittiprojektia, että malminet- 

sijöitä. Työn käytännöllisessa toteuttamisessa 

päädyttiin siten 1:100 000 mittakaavaiseen eri- 

laisia assosiaatioita kuvaavaan Keski-Lapin vul- 

kaniittialueen karttaan, jonka nimeksi annettiin 

"KLAVU". Pohjatyön palvellessa suoraan sekä tut- 

kijoita että malminetsi,jöitä oli mahdollista laa- 

tia kartta Lapin Malmin ja Geologian tutkimuskes- 

kuksen yhteistyönä. Kartalla on nain ollen sekä 

välitön että pitkäjänteinen tarve kahtaalla: tut- 

kimuksellisen tgäskentelyn pohjana ja toisaalta 

malminetsinnän suunnittelun ja ohjaamisen 

käytössä. 

Tavoitteenasettelu 

Keski-Lapin vulkaniittialueen karttaa laatimaan 

asetettiin työryhmä, johon kuuluivat Geologian 

tutkimuskeskuksen kallioperäosaston Rovaniemen

toimistolta geologit M Lehtonen, T Manninen, P 

Rastas ja 3 Väänänen sekä Lapin Malmista geologi 

S 1 Roos ja geofyysikko R Pelkonen. Työstä ovat 

vastanneet Geologian tutkimuskeskukseen M Lehto- 

nen ja Lapin Malmiin S 1 Roos. Työryhmälle ase- 

tettiin tavoitteeksi koota Keski-Lapin vulkaniit- 

tialueelta Lapin Malmin ja Geologian tutkimuskes- 

kuksen hallussa ollut tieto ja jalostaa se kar- 

taksi tiukassa 2 kk:n määräa,jassa. Työhön käytet- 

tiin aikaa kuitenkin 3 kk, 1.11.1983-31.1.1984. 

Karttatyöryhmälle osoitettiin tehtäväksi kuvata 

käytettävissä olevan ajan puitteissa vulkanismin 

laajuutta ja luonnetta yhtenäisen nimistön avul- 

la, osoittaa sisäinen rakenne ja stratigrafia 

sekä koota syväkairaustiedot. Toimeksiannon mu- 

kaisesti kartta laadittiin osoittamaan vulkaanis- 

ta toimintaa kuvaavia assosiaatioita. Stratigra- 

fian osoittaminen jäi lähinnä. superrghmä-tasolle 

käytetyn ajan niukkuuden ja toisaalta tietojen 

niukkuuden vuoksi. Syväkairaustietoja osoittamaan 

laadittiin syväkairausreikien sijaintielementti 

ja siihen liittyvä reikäluettelo, jonka avulla 

pääsee kiinni alkuperäisiin reikätietoihin. 

Työ käsittää kaksi tuloskarttaa ja niitä se- 

littävän raportin. 

Käytetty materiaali 

Geologian tutkimuskeskus ja Lapin Malmi asettivat 

arkistoistaan kaiken kartan laatimista palvelevan 

materiaalin tyäryhmän käyttöön. Käytössä ollut 

materiaali on 1:100 000 karttalehdiltä 2732, 

2741, 2742, 2734, 2743, 2744, 3712, 3721, 3722, 

3714, 3723 ja 3724, ja laadittu kartta kattaa ko. 

karttalehdet (kuva 1). Materiaali käsittää myös 

Lapin Malmin kautta saatua Outokumpu Oy:n ja Rau- 

taruukki Oy:n materiaalia. RAETSU-pro,jektin mate- 

riaalsta työryhmä käytti 1:100 000 mittakaavaise- 

na lentomittauksien perusteella laadittua ae- 

rosähköistä johdekarttaa. Materiaalit ovat usei- 

den tutkijoiden töiden tuloksia. 

Yhtiöiden, Lapin Malmin ja Geologian tutkimuskes- 

kuksen tekemät tutkimukset ovat olleet käytössä 

erilaisina raportteina, osa-alueiden karttoina ja 

kairausprofiileina. Käytännön työssä ei työryhmä 

ole voinut uhrata aikaa materiaalin revidointiin 

tai yksityiskohtaiseen tutkimiseen.

Huomattavan annin kartan laatimisessa ovat anta- 

neet Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemat 

geofysikaaliset matalalentokartat, joita kartta- 

lehden länsiosassa ovat täydentäneet yhtiöiden 

tekemät geofysikaaliset mittausl-ennot. Geologian 

tutkimuskeskuksen julkaisemat harmaasävykartat 

ovat antaneet työryhmälle tukea jaksojen konnek- 

tointiin. Näiden lisäksi on käytetty Geologian 

tutkimuskeskuksen julkaisemia 1:100 000 mittakaa- 

vaisia sähköisiä matalalentokarttoja sekä kartta- 

lehden 2742 alueella 0KME:n prosessaamaa har- 

maasävykarttaa. Kartan tekemiseen on tukena 

käytetty myös painovoimakarttoja Ja muutamia saa- 

tavissa olleita geofysiikan mittausprofiileita. 

Työjärjestys ja karttalehtijako 

Päävastuu kartan legendan suunnittelusta ja koko- 

naisesitystavasta tuli Matti Lehtoselle, samoin 

tulosten pääpiirteinen käsittely. Kairanraikäha- 

vaintojen kokoamisen, luetteloinnin ja reikäkar- 

tan laatimisen suorittivat Tuomo Manninen ja Juk- 

ka Väänänen Seppo Roosin avustuksella. Alueen 

geofysiikan kokoamisen ja selvittelyn suoritti 

Raimo Pelkonen. 

Kartto,jen kokoaminen assosiaatiokartoiksi tapah- 

tui Lapin Malmilta, Outokumpu Oy:ltä, Rautaruukki 

Oy:ltä ja GTK:n malmiosastolta saatujen havainto- 

jen , sekä Kittilan malmiprojektin, Lapin nikke- 

liprojketin suorittamien kartoitusten, aikaisem- 

pien kartoitusten ja GTR:n kallioperäosaston 

nykyisen kartoituksen perusteella seuraavasti: 

Seppo Roos: 2742 Pallastunturi; pääasiassa 0KME:n 

Ja LM:n suorittamien kartoitusten pohjalta. 

Pentti Rastas: 2741 Sirkka; OKME:n, LM:n ja kaak- 

kois-kulma kallioperäosaston suorittamien kartoi- 

tusten perusteella. 2732 Kittilä; pääasiassa kal- 

lioperäosaston suorittaman kartoituksen pohjalta. 

2734 Hormakumpu; kallioperäosaston, malmiosaston 

ja RR:n suorittamien kartoitusten perusteella. 

Matti Lehtonen: 3712 Jeesiö; pääasiassa kallio- 

peräoaston sekä malmiosaston, RR:n ja Kittilan 

malmipro,jektin suorittamien kartoitusten perus- 

teella. 2743 Kiistala; 0KME:n ja LM:n suoritta- 

mien kartoitusten pohjalta. 3721 Vesmajärvi; kal- 

lioperä- ja malmiosaston suorittamien kartoitus- 

ten perusteella. 2744 Suasselkä; OKME:n, LM:n ja 

Kittilän malmiprojektin suorittamien kartoitusten 

pohjalta.

Tuomo Manninen: 3722 Pokka; malmiosaston, LM:n, 

Kittilän malmiprojektin ja Lapin nikkeliprojektin 

suorittamien kartoitusten perusteella. 3724 Port- 

tipahdan tekojärvi; aikaisempien kartoitusten pe- 

rusteella. 3723 Peurasuvanto; kallioperä- ja mal- 

miosaston sekä Kittilän malmiprojektin suoritta- 

mien kartoitusten pohjalta. 

Jukka Väänänen: 3714 Sattanen; Aimo Tyrväisen 

kallio~eräkartan, malmiosaston ja Lapin nikkelip- 

rojektin suorittamien kartoitusten perusteella. 

Geofysiikka 

Seuraavat geofysiikan kartat ovat olleet 

käytettävissä: 

- Geodeettisen laitoksen painovoimakartta koko 

alueelta täydennettgnä GTK:n suorittamilla ti- 

hennyksillä. 

- GTK:n magneettiset ja sahköiset korkealentokar- 

tat koko alueelta, 

- GTK:n magneettiset ja sahköiset matalalentokar- 

tat; matalalentomittauksia ei ole osilta kartta- 

lehtiä 2732, 2742 ja 3724, 

- RR0y:n magneettiset ja sahköiset matalalento- 

kartat osalta karttalehteä 2732 

- RAETSU:n johdekartat, jotka perustuvat em. ma- 

talalentokarttoihin sekä korkealentokarttoihin 

alueilta, joilta matalalentomittauksia ei ole. 

Johdekartat on tehty mittakaavaan 1:100 000 RAET- 

SU:n 1:400 000 tulkintakarttoja varten. 

- 0KME:n magneettiset ja sähköiset matalalento- 

kartat osalta karttalehteä 2742, 

- 0KME:n magneettiset harmaasävykartat osalta 

karttalehtea 2742. 

- GTK:n magneettiset harmaasävykartat karttaleh- 

diltä 2732 (F-osa), 2734, 2741, 2743, 2744, 3712, 

3721, 3714, 3723. 

Sähköisissä korkealentokartoissa on esitetty 

sähkömagneettisen kentän amplitudi ja vaihe, ja 

matalalentokartoissa kentän reaali- ja imaginää- 

riosa. Karttojen tarkastelumittakaava on pääa- 

siallisesti ollut 1:100 000.

Geofyysikon osuus on ollut em. karttojen tarkis- 

tus ja kommentointi geologeille sekä RAETSU:n 

johdekarttojen tulkintojen täsmentäminen. Profii- 

litulkintoja on tehty eräillä ongelmallisilla 

alueilla. Gravimetriset profiilit 1 (x - 7505,00, 

y - 530,OO; x - 7483,78, y - 551,201, 2 (X - 

7496,35, y - 546,45; x - 7514,10, y - 564,001 ja 

3 (X - 7500,00, Y - 547,503 x - 7530,00, y - 

547,301 on digitoitu Geodeettisen laitoksen pai- 

novoimakartoista. Osalla profiilia 1 GTK on suo- 

rittanut maanpintamagnetometrauksen ja gravimet- 

rauksen. Profiilin 1 tulkinta osoittaa profiilin 

keskivaiheilla olevien kvartsiittien muodostuvan 

synkliinialtaan. Geologisessa kartassa rakenne on 

kuitenkin toistaiseksi jätetty tulkitsematta. 

Profiilin 2 ja 3 tulkinnat osoittavat profiilien 

keskivaiheilla olevien kvartsiittien muodostaman 

doomirakenteen. 

3. TULOKSET 

Geofysiikan kartoilta yritettiin poimia myös ruh- 

je- ja siirrossuuntia, mutta visuaalista tarkas- 

telua tarkempi tutkimus vaatisi huomattavasti pi- 

demmän ajan. Näin ollen todetut ruhje ja siir- 

rosvyöhykkeet on piirretty lähes yksinomaan vi- 

suaalisin perustein. 

3.1 Assosiaatiokartta 

3.1.1 Yleistä 

KLAVU on piirretty suoraan 1:100 000 mittakaavas- 

sa. Karttapohjana työryhmä päätti käyttää maan- 

mittaushallituksen 1:100 000 kaavaista topogra- 

fista karttaa. Korkeuskäyrät tilattiin erillisinä 

elementteinä ja niitä käytettiin vain kartan 

piirtämisvaiheessa. Valmiissa kartassa kor- 

keuskäyrät todettiin päällemerkintöjä sekoitta- 

viksi ja jätettiin pois. 

Kartan esitystapaa harkittaessa kokeiltiin eri- 

laisia vaihtoehtoja. Puhdas litologinen esitys 

todettiin kartan tekemiseen varattuun aikaan 

nähden epärealistiseksi toteuttaa lähinnä siksi, 

että työssä jouduttaisiin paneutumaan liikaa 

yksityiskohtiin. Litologisesti väritetty kartta, 

jossa stratigrafia esitetään värisävyillä osoit- 

tautui sekin sopimattomaksi malliksi, koska useat 

lähekkäin olevat värisävyt olivat vaikeasti ero- 

tettavissa ja myös tarvittavien värien määrä oli- 

si noussut liian suureksi. Edellä olevien vaih- 

toehtojen jälkeen päädyttiin esitystapaan, jonka 

tulosta tässä kutsutaan ~'assosiaatiokartaksi''.

Kartalla on väreillä erotettu 14 suprakrustisten 

kivilajien seuruetta, ,jotka edustavat erilaista 

koostumusta ja alkuperää. Syväkivet on luoikitel- 

tu seitsemään ryhmään eri värein ja päällemer- 

kinnöin iän , koostumuksen ja alkuperän perus- 

teella. Juonikiviä on erotettu nel-jä koostumus- 

ja/tai ikäluokkaa. Assosiaatiokartta on siten 

yleistetty litologinen kartta. Sen etuna ovat no- 

peatekoisuus ja geofysikaalisten karttojen hel- 

pohko ja tehokas käyttö kartan laatimisessa. 

Rivien metamorfoosiastetta ja sen vaihtelua kart- 

ta ei osoita. Sen sijaan esimerkiksi amfiboliitit 

on pyritty luokittelemaan niiden alkuperää ja 

koostumusta osoittavina assosiaatioina. 

Informaationa tarpeellisten tektoonisten havain- 

tojen merkitsemisestä kartalle on aikaavievänä 

tehtävänä jouduttu luopumaan. 

Kartassa käytetyt päällemerkinnät on valittu si- 

ten, että ne ovat informatiivisia Keski-Lapin 

vulkanismin luonteen selvittämiseen. Nämä mer- 

kinnät osoittavat purkautumisolosuhteita ja pur- 

kaustapaa kuvaavia rakenteita, Joita ovat laava- 

kivien tyynyt, mantelit ja massamaiset rakenteet 

sekä pyroklastien koko. Vulkaanisen aktiivisuuden 

rauhallista vaihetta indikoivat kemiallisten se- 

dimenttien kerrostumat kuvataan grafiittisulfidi- 

liuskeiden osalta päällemerkinnöin, kun taas ser- 

tit ja karbonaattikivet on merkitty värein. 

Päällemerkintöjä on ainoastaan siellä, missä on 

kalliopaljastumia tai muuta luotettavaa tietoa. 

Näin kartan käyttäjä voi päätellä kartan luotet- 

tavuutta eri alueilla. 

Päällemerkinnöillä kuvattujen rakenteiden alueel- 

linen ryhmittyminen ei liene aivan todellinen, 

vaan johtunee perinteisistä eroista kuvata vul- 

kaanisia rakenteita. Esimerkiksi Lapin Malmin 

kartoittamilla alueilla, kuten Kiistalan kartta- 

lehden länsipuolella on merkitty paljon agglome- 

raatteja, kun taas heti taltä alueelta itäänpäin 

ovat vulkaaniset breksiamerkinnät yleisiä. Kartan 

tekemiseen varatun ajan puitteissa ko merkkejä ei 

ole voitu yhdenmukaistaa.

3.1.3 Stratigrafia 

Keski-Lapin vulkaniittialueen sisäisen stratigra- 

fian esittäminen kartalla, yksi työn tavoitteista 

osoittautui tämän tehtävän puitteissa vaikeaksi 

toteuttaa ja olisi antanut toteutettaessa to- 

dennäköisesti harhaanjohtavaa tietoa. Stratigra- 

finen luokittelu on kartalla esitetty siten, että 

runkona on käytetty GTK:n kallioperäosaston Poh- 

jois-Suomesta kehittämää stratigrafista jaotte- 

lua. Kartta-alueen stratigrafialuokittelu on 

osittain superryhmätasolla (Karelia), osittain 

ryhmätasolla (Kaleva, Ylä- ja Ala-~apponi) ja 

osittain ryhmätason alajaotteluna (Ylä-Lapponi 

-ryhmän tasot 1 , 2 ja 3). Rasement on erotettu 

omalla merkillä. Karttaan stratigrafia on mer- 

kitty numero-kirjain yhdistelmällä. Tässäkin luo- 

kittelussa on jouduttu tekemään ratkaisuja, joil- 

le perusteet on otettu karttakuvasta eikä 

niinkään maastohavainnoista. Esimerkkinä mainit- 

takoon 1b3-tason ultraemäksiset vulkaniitit, joi- 

den asema ja suhde 1b2-tason perinteisiin Kit- 

tilän vihreäkiviin on vielä tulkinnallinen. Myös 

Puljun jakson sijoittaminen la-tasoon on tulkin- 

nanvarainen. Sen litologiset pääpiirteet ja suur- 

rakenteellinen sijainti (basement/ Hetta-graniit- 

ti ympäristö) toisaalta puoltaisivat sen rinnas- 

tamista kiviin karttalehtien 3721 ja 3723 raja-a- 

lueella. 

3.1.4 Suprakrustisten kivilajien assosiaatiot 

Ass~siaat~okartta koostuu yksiköistä, jotka kukin 

muodostavat erilaisia kivilajiseurueita. Kartan 

kivila,jiassosiaatiot on nimetty niiden pääkivilajien 

mukaan. Assosiaatioiden rajat on pyritty 

piirtämään niin, että ne noudattavat mahdollisimman 

paljon pääkivilajin esiintymisaluetta. Seuraavassa 

on lueteltu kartalla esiintyvien assosiaatioiden 

tavallisimmat ki~ila~jiseurueet. Numeroinnilla 

viitataan assosiaatioluokitukseen (kts. 

legenda). 

1 Ultraemäksinen laava (-em laava - ue tuf- 

fi/tuffiitti - kiilleliuske) 

II Ultraemäksinen tuffi/tuffiitti - lapilli- 

tuffi - ue agglomeraatti - kiilleliuske 

(-sertti). Sähköiset johteet. 

II1 Emäksinen laava (-em pyroklastinen kivi - 

sertti - mustaliuske - dolomiitti - ue laa- 

va 1

VII 

VIII 

XI 

XII 

XIII 

XIV 

Emäksinen tuffi/tuffiitti - em pyroklastinen 

breksia - em agglomeraatti (-sertti - 

mustaliuske - dolomiitti - em laava). 

Sähköiset johteet. 

Intermediäärinen laava - (em laava - hapan 

vulkaniitti) 

Intermediäärinen tuffi/tuffiitti - interm. 

pyroklastinen breksia/agglomeraatti(- mus- 

taliuske - sertti - em vulkaniitti). 

Sähköiset johteet . 

Hapan tuffi/tuffiitti 

Albiitti-karbonaattikivi - kvartsiitti - 

hapan tuffi/tuffiitti - em laava - interm. 

laava. 

Kvartsiitti - konglomeraatti (-kiilleliuske) 

Kiilleliuske (-kvartsiitti - mustaliuske - 

em tuffi/tuffiitti). Sähköiset johteet. 

Dolomiitti - kalkkikivi 

Sertti - jaspiliitti - em tuhka/tuffiitti. 

Sähköiset johteet. 

Kiisuliuske - grafiittiliuske. Sähköiset 

johteet. 

Granuliitti 

Vulkaanisten kivilajiseurueiden rajaamisessa on 

käytetty apuna geofysikaalisia sähköisiä ja 

magneettisia karttoja. Vaikka assosiaatioiden 

rajoja ei ole piirretty systemaattisesti ennalta 

valittua geofysikaalista kontrollia noudattaen, 

voidaan kuitenkin todeta, että yleisesti 

laava-assosiaatioita luonnehtivat 

- vähäiset sähköiset johteet 

- heikosti magneettiset alueet, kuitenkin on 

paikoin voimakkaita selvärajaisia 

magneettisen häiriön alueita 

Ja pyroklastisia assosiaatioita yleisesti 

luonnehtivat 

- runsaat sähköiset johteet 

- magneettiset häiriövyähykkeet.

3.1.5 Syväkivet ja juonikivet 

Stratigrafisessa kaaviossa intrusiiviset kivet on 

esitetty koostumusta osoittavin värein ja päälle- 

merkinnöin. Niiden asema kaaviossa kuvaa intru- 

doitumisajankohtaa. Graniittien osalta ainoastaan 

myöhäisorogeniset Svekokarjalaiset graniitit on 

huomioitu ( 1750-1800 m.v.1. Keskenään samanikäi- 

seksi asetetut synorogeeniset Haaparantasarjan 

kivet ja Hetta-graniitti on erotettu värein, kos- 

ka niiden koostumus ja esiintymistapa on erilai- 

nen. Kartta-alueen Haaparantasarjan kivet ovat 

kvartsimontsodioriitteja, dioriitteja ja montso- 

niitteja , gneissimäisinäkin ortotyyppisiksi luo- 

kiteltuja. Hetta-graniitti muodostaa sen hetero- 

geenisen joukon intermediäärisiä ja happamia, 

usein leukokraattisia orto- sekä paragneissejä, 

joiden uskotaan olevan uudelleenmobiloitunutta 

sialista pohjaa. Suprakrustiset kivet ovat ylei- 

siä Hetta-graniitin alueilla. Gabrot/diabaasit ja 

albitiitit ovat pääasiassa 2200-2450 m.v. 

-ikäryhmään kuuluvia intrusiiveja. Albitiiteilla 

tarkoitetaan karkearakeisia, intrusiivisia 

albiittikiviä erotuksena adinoliassosiaation hie- 

norakeisista albiit'ti-karbonaatti(-amfiboli) ki- 

vistä. Ne ovat gabroihin verrattuina huomattavan 

pienialaisia. Kartta-alueen intrusiivisten 

ultraemäksisten kivien stratigrafinen asema ei 

ole yksiselitteinen. 

Juonikivistä happamat kvartsi(9)- ,ja kvartsi- 

maasälpäporfgyrit (F) ovat nuorimpia. Albiitti- 

diabaasien (A) iät osoittavat Jatulin aikaista 

aktiivisuutta. Lapponin aikaisiksi merkityistä 

diabaaseista (D) ei ole radiometrisiä ikä- 

määrityksiä ja niiden ikätulkinta perustuu geolo- 

gien henkilökohtaiseen näkemykseen. 

Kairanreikäluettelo ja -kuulto 

Luetteloon on kerätty KLAVU: n alueen käyttökel- 

poinen kairanreikätietous. Luetteloon sisältyvät 

kairausalueet on järjestetty karttalehdittäin 

(kuva 1) ja varustettu juoksevalla numerolla. 

Yairanreiät on numeroitu luettelossa a.0. kai- 

rausalueen numerolla, juoksevalla reikänurnerolla, 

sekä vastaavalla raportin reikätunnuksella. Luet- 

telossa on ilmoitettu kairareikien sijainti 

x/y-kooordinaatteina, kairauksen teettäjä ja ra- 

portin arkistotunnus. Kairanreiän syvyys ja suun- 

ta on ilmoitettu, mikäli ne ovat tiedossa. Luet- 

telo on tallennettu ATK:lle.

Kuullolle on merkitty kairausalueet ja kairauksen 

teettäjä ja mahdollisuuksien mukaan jokainen 

reikä varustettuna luettelon mukaisella numeroin- 

nilla. Riikonkosken ympäristön kairaus on poik- 

keuksellisesti ulottunut kolmen 1:100 000- lehden 

alueelle; tiedot löytyvät lehden 2734 mukaan.

KLAVUN KAIRANREIKZiLUETTELO

KLAVUN KAIRANREIK&LUETTELO 

Tutkimuskohde 

Nro Eli~ii 

KARTTALEHTI 2732 

1. Tuohi lehto 2732 02 

0 2 

0 2 

0 2 

02 

Suurita Kairauksen teettZis/ 

Raportti

5. Kukasiärvi 

7. LinkuJoki 

8 Latvavuoma 

SW OKME 

SW 

SW 

SW 

SW 

SW 

SW 

SW 

NE 

SW 

S 

S 

S OKME 

S 

S 

S 

S 

SE GTL/M 19/2732/76/1/10 

SE 

E 

SE 

SYE 

SE 

SE 

SE


12. Jeriziarvi S 

13, Jerisisrvi N 

14; Kortelehto 

21. Sirkan kaivos


24. ~ut5ok.ururivaara 

25. Iso-Siettelöioki

KARTTALEHTI 2734 + 3712 

27. Palkattivuoms 2734 02 

0 2 

02 

0 2 

0 2 

0 2 

02 

0 2 

0 2 

0 2 

02

Riikonkoski 

jatkoa 

S GTL/M 19/2734/-75/1 

N W 

SE 

E 

IZ 

E 

SEE 

E 

SE 

SE 

S 

SE 

SE 

SE 

SE 

SES 

S 

SWW 

NE 

NE 

E 

W 

W 

W 

W 

W 

W 

W

NNE RROY/Ro 6/75 

NNE 

SSW 

YSW 

SSW 

NW GTLIA, Karvir~n/82-94 

EI W 

N W 

N W 

N W 

N W 

N W 

SW 

NNE 

NNE 

NNW 

NNE 

NNE

38. Hau rcsrS2 

39, Silr113rir*aistama 

40, Pahtava~ra 

41. Riesiövaara 

42, Nuttio NEE 

ssw 

NE 

E 

E 

NE


43. Vuossavaara 2743 '06


49. Nuo1 ivuoma 

50. JalI~.aioki 

NWW 

NWW 

NWW


51. Kaaresselkä 

52. Kaarestunturi 

53. Rimrela 

SSE GTL/M 19/3714/81/82/10 

S 

SSE OKME/080/3714/JJL/79 

SSE 

SSE 

SSE

i 

9 

.rl 

+s 

4 

L 

'rl 

Ii 

C 

.r( 

Vi 

aI 

.rl 

J 

M 

Fl 

h 

M 

0 

ri 

rl 

9 

ri 

ri 

ri 

M 

K 

* * . . * 

MMMMM 

r.4 r.1 r.1 r.1 r.1 

LillilLFltilLi3 

hhhhh 

r-Ouirih 

Li-Ju3M-90. 

0 

0 

m 

Cl 

Li> 

h 

ri 

0. 

T 

h 

m 

M 

9 

ri 

M


63. Miikärarova

TIETOJEN ThYDENNYS 


64. Visasaari 


65. Hotinvaara

RAPORTTI NRO i r t984 KLAVU - arkisto.gsf.fi - Geologian ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?