pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys kukonkoivun ...

RAAKAVEDENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI 

MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE 

TUTKIMUSRAPORTTI 

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN 

SELVITYS KUKONKOIVUN-HATSINAN 

ALUEELLA 

Geologian tutkimuskeskus 

Etelä-Suomen yksikkö 

Maankäyttö ja ympäristö

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 

Kukonkoivu-Hatsina Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä 

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 

Tekijät 

Ahonen, Jussi 

Rauhaniemi, Tom 

Valjus, Tuire 

Päivämäärä / Dnro 

11.11.2011 

Raportin laji 

Tilaustutkimus 

Toimeksiantaja 

Päijät-Hämeen liitto 

Raportin nimi 

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Kukonkoivun-Hatsinan tutkimusalueella 

Tiivistelmä 

GTK on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Kukonkoivun pohjavesialueelle. Tutkimuksessa selvitettiin kallionpinnan 

korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä harjumuodostuman syntyvaiheita. Tutkimusmenetelminä 

käytettiin kairauksia, maatutkaluotausta, painovoimamittauksia ja maastokartoituksia. Tutkimusalue 

kuuluu I Salpausselkään ja on syntynyt useiden säteittäin sitä kohti virranneiden jäätikköjokien mukanaan tuomasta 

aineksesta. 

Kallionpinnan suurimmat korkeudet löytyvät idässä Hälvälänkankaan kalliopaljastumilta noin 155 – 160 m mpy, 

gravimetrisen mittalinjan numero 77 puolivaiheilta sekä mittalinjojen 73 ja 74 pohjoispäistä, noin 150 – 155 m 

mpy. Pohjavesialueen etelä/lounaisosassa kallionpinta nousee 150 – 160 metriin mpy Koivistonmäen eteläpuolella. 

Syvimmillään kallionpinta on pohjavesialueen länsiosassa mm. Sulenkon alueella Suosupankankaan ja Harjunmäen 

välissä. 

Korkeimmillaan pohjavesi on itäosan Hälvälässä, länttä kohti pohjavedenpinta laskee ollen tason 130 m mpy molemmin 

puolin ja pohjavesialueen keskivaiheilla vesitaso on yleisesti 120 – 130 m mpy laskien yhä länttä kohti 

pohjavedenpinta laskee tasoon alle 115 m mpy ja aina Helvetinlähteen tasoon noin 100 m mpy. 

Pohjavesivyöhykeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) aina 

yli 70 metriin. Paksuimmillaan, yli 70 metriä, pohjavesivyöhyke on pohjavesialueen länsiosassa Sulenkon 

Suosupasta lounaaseen kohti pohjavesialueen rajaa. Yli 40 metrin paksuuksinen pohjavesivyöhyke on myös 

pohjavesialueen keskiosissa Ketarlamminkankaalla sijaitsevan Kotsjärven kaakkoispuolella sekä paikoin 

Teilinkankaan huoltoaseman ympäristössä. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus vaihtelee pääosin 5 – 

30 metrin välillä. Kallionpinta on pohjavedenpintaa ylempänä pääasiassa lähellä pohjavesialueen reunoilla 

sijaitsevia kallioalueita ja paikotellen Hälvälänkankaalla. Pohjavesi on yleisesti ottaen tutkimusalueella varsin 

syvällä, keskimäärin yli 15 metrin syvyydessä ja hyvin yleisesti jopa 25 metrin syvyydessä. 

Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) 

Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys 

Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) 

Etelä-Suomi, Päijät-Häme, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Kukonkoivu, Hatsina, I Salpausselkä 

Karttalehdet 

Hämeenkoski 2133 09 Sairakkala 2133 12 

Muut tiedot 

- 

Arkistosarjan nimi 

- 

Kokonaissivumäärä 

20 s., 177 liites. 

Yksikkö ja vastuualue 

GTK ESY, VA 212 

Allekirjoitus/nimen selvennys 

- 

Kieli 

Suomi 

Arkistotunnus 

- 

Hinta 

- 

Hanketunnus 

- 

Allekirjoitus/nimen selvennys 

- 

Julkisuus 

-

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 


SISÄLLYSLUETTELO 

1 JOHDANTO 

1.1 Yleistä ............................................................................................................................. 1 

1.2 Aikaisemmat tutkimukset ............................................................................................... 2 

2 MAASTOTUTKIMUKSET 3 

2.1 Maastokartoitus ............................................................................................................... 3 

2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset ........................................................................... 4 

2.3 Painovoimamittaukset ..................................................................................................... 4 

2.3.1 Menetelmän perusteista ................................................................................ 4 

2.3.2 Mittaukset ja tulosten tulkinta ...................................................................... 5 

2.4 Maatutkaluotaukset ......................................................................................................... 6 

3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 7 

4 TULOKSET 9 

4.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva ............................................................... 9 

4.2 Tutkimusalueen geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta ....................................... 10 

4.3 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä 

suojaavan irtomaakerroksen paksuus ...................................................................................... 12 

5 YHTEENVETO 17 

6 LÄHDELUETTELO 19 

LIITTEET 

Liite 1. Mittauslinjat 

Liite 2. Maaperäkartta 

Liite 3. Kalliopinnan taso 

Liite 4. Pohjavedenpinnan taso 

Liite 5. Pohjavesivyöhykkeen paksuus 

Liite 6. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus 

Liitteet 7.1 – 7.98 Painovoimamittausten tulkintalinjat 

Liitteet 8.1 – 8.27 Havaintoputkikortit 

Liitteet 9.1 – 9.4 Yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista 

Liitteet 10.1 – 10.42 Pohjavesiputkien analyysitulokset 

Liite 11. Kallioperän murrosvyöhykkeet

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 1 


1 JOHDANTO 

1.1 Yleistä 

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen 

rakenneselvityksen Kukonkoivun-Hatsinan alueelle 2009–2010. Kukonkoivu-Hatsina on ensimmäisen 

luokan pohjavesialue (0409851), joka suurimmalta osaltaan sijaitsee Hollolan kunnassa. 

Alueen luoteisin osa sijaitsee Hämeenkosken kunnassa, ja pohjavesialueen lounaisreuna 

Kärkölässä (kuva 1). Rahoituksen on myöntänyt Päijät-Hämeen liitto. Rahoitus muodostuu EU:n 

(Euroopan aluekehitysrahasto), valtion ja hankkeeseen osallistuvien kuntien ja vesilaitosten 

osuuksista. 

GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta on vuosina 2009–2011 vastannut geologi 

Jussi Ahonen. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista 

vastasi geologi Tom Rauhaniemi. Painovoimamittauksista ja niiden tulkinnasta vastasi 

geofyysikko Tuire Valjus. Maatutkauksesta vastasi maanmittausinsinööri Juha Majaniemi. 

Kuva 1. Kukonkoivun-Hatsinan tutkimusalueen sijainti. Kartta GTK, T. Rauhaniemi. 

Tässä raportissa selvitetään tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, 

harjun syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin 

ja pohjaveden pintatietoihin perustuen.



Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa 

luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä 

mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös 

maankäytön suunnittelua ja pohjaveden suojelua sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa 

tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua 

tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa. 

1.2 Aikaisemmat tutkimukset 

Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden 

hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: 

• Breilin, O. & Blomqvist, R. 2002. Esitys pohjaveden tarkkailuputken sijainnista Hälvälän 

ratayhdistyksen haulikkorata-alueelle. Geologian tutkimuskeskus. 1 s, 1 liites. 

• Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A., & Herola, E. 1988. Koski HL. Maaperäkartan 

selitys 1:20 000, karttalehti 2133 09. 1 s. 

• Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A.& Herola, E. 1988. Sairakkala. Maaperäkartan 


• Lehijärvi, M. 1961. Kärkölä. Kallioperäkartta 1:100 000, 2133. 

• Lehijärvi, M. 1962. Kärkölä. Kallioperäkartan selitys 1:100 000, 2133. Geologinen tutkimuslaitos. 

26 s. 

• Leveinen, J., Breilin, O. & Palmu, J.-P. 2001. Hälvälän alueen kuvaus, SA-pohjavesikartta: 

Hälvälä / Kuivakangas / Lelu. Geologian tutkimuskeskus. 1 s., 3 liites. 

• Okko, M. 1959. Ensimmäinen Salpausselkä Sairakkalan alueella. Manuscript, Univ. Helsinki, 

Dept. Geol. 210 s., 2 karttaliites. 

• Ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmä (POVET) 

Kallioperäkarttojen (1:100 000), maaperäkarttojen (1:100 000 ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 

000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja alueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista.



2 MAASTOTUTKIMUKSET 

2.1 Maastokartoitus 

Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueiden geologisista 

ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksella tehtiin geomorfologiset pintahavainnot 

tutkimusalueen keskeisiltä osilta. Myös kalliopaljastumista (kuva 2), mahdollisesta maaaineksen 

otosta (kuva 3) sekä niiden laajuudesta tehtiin havaintoja. 

Kuva 2. Kalliopaljastuma tutkimusalueen pohjoisosassa. Kuva GTK, T.Rauhaniemi. 

Kuva 3. Maa-aineksen ottoa tutkimusalueen keskivaiheilla. Kuva GTK, T.Rauhaniemi.



2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset 

Tutkimusalueella tehtiin maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia vuosina 2009 - 2011 yhteensä 

28 tutkimuspisteessä, joista 20 asennettiin pohjavesiputki. Kairauspisteet suunniteltiin 

painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. 

Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta. 

Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 988 metriä (kuva 4). Havaintoputkea 

asennettiin yhteensä noin 722 metriä, ja niiden siiviläputket asennettiin läpäisevissä maalajikerroksissa 

koko pohjavesivyöhykkeeseen. Putket varustettiin suositusten mukaisesti (Arjas 2005) 

metallisilla galvanoiduilla, lukittavilla suojaputkilla. Halkaisijaltaan 52/60 mm:n kokoiset pohjavesiputket 

ovat materiaaliltaan suuritiheyksistä polyeteeniä (PEH). Kairausten yhteydessä havainnoitiin 

maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Yksityiskohtaiset havaintoputkikortit 

ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajijärjestykset ovat liitteinä 8.1 – 8.27. Yhteenveto 

pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 9.1 – 9.3. Maalajimäärityksissä 

on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974). Maalajinäytteistä tehtyjen kuivaseulontojen 

tulokset ovat liitteinä 10.1 – 10.42. 

Kuva 4. Tutkimusalueen maaperäkairausta. Kuva GTK, J. Tranberg. 

2.3 Painovoimamittaukset 

2.3.1 Menetelmän perusteista 

Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien 

paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi 

(tiheysero noin 1 000 kg/m 3 ), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden 

arviointiin. Edellytyksenä kuitenkin on, että maapeitteen paksuusvaihtelut ovat riittävän suuria 

(vähintään 10 metriä). Myös mittauspisteen korkeusasema pitää tuntea. Painovoimamittauksella 

ei pystytä erottelemaan maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä 

tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja 

maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa.



Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit pyritään sijoittamaan maastoon siten, 

että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai kairauspisteissä, joissa kallionpinnan 

tarkka korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan 

arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan 

perustasona. Kun maa- ja kallioperän välinen tiheysero oletetaan vakioksi, voidaan painovoimaanomaliasta 

laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista 

kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen 

painovoimataso, että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa 

tulkintatulokseen. Vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa referenssitiedon puuttuessa 

olla kohtuullisen suuriakin virheitä, kuvaa tulos kallionpinnan alueellisen topografian vaihtelua 

yleensä hyvin. Jos painovoimaprofiileille saadaan myöhemmin uutta kallionpintatietoa esim. kairauksilla, 

niin maapeitteen paksuustulkintaa voidaan tarkentaa uudelleentulkinnalla. 

2.3.2 Mittaukset ja tulosten tulkinta 

Mitattujen painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitteessä 1. Painovoimalinjoja mitattiin 98 

kappaletta ja niiden yhteispituus oli n. 133 km. Mittaukset suoritettiin Worden gravimetrillä 

käyttäen 20 metrin pisteväliä. Linjapisteiden maanpinnan tasojen määritykseen käytettiin letkuvaaitusta. 

Painovoimalinjojen päät on sidottu kalliopaljastumiin tai kairauspisteisiin, joiden korkeustaso 

on määritetty VRS-GPS -laitteistolla. Mittauslinjoilla kallionpinnan referenssipisteiden 

etäisyys on pääosin alle 1 km ja jotkut linjat risteävät toistensa yli. Näin painovoimamittausten 

tulkinnassa voidaan saavuttaa riittävä tarkkuustaso. 

Mittaustuloksista on laskettu Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3 . Topografiaeroista 

johtuva painovoimatulosten vääristymä on korjattu käyttäen 3D-topografiakorjausta, johon mittauslinjan 

ympäristön maanpinnan taso poimitaan Maanmittauslaitoksen 25 x 25 m:n digitaalisesta 

korkeusmallista. Tulkinnassa on käytetty Interpex MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa. Paikallisesta 

painovoima-anomalian vaihtelusta on tulkittu maapeitteen paksuus. Tulkinta etenee siten, 

että annetun mallin parametreja muuttamalla koetetaan löytää sellainen laskennallinen käyrä, joka 

vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää. 

Painovoimamittausten linjakohtaiset tulkinnat on esitetty liitteissä 7.1 – 7.98. Tulosteissa vaakaakselilla 

on käytetty linjan pituudesta riippuen mittakaavaa 1: 5000 tai 1:10 000 ja pystyakselin 

skaala on 1 : 1000 tai 1 : 2000. Pohjavedenpinnan tasona on käytetty runsaasta havaintoputkiaineistosta 

saatuja arvoja ja se näkyy malleissa vaakaviivana. Pohjavedenpinnan yläpuoliselle, 

kuivalle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä 1600 kg/m3 ja pohjaveden kyllästämälle 

maa-ainekselle 1900 kg/m3. Tulkinnassa on hyödynnetty myös alueella tehtyjen maatutkaluotausten 

tulokset. 

Jyrkät maanpinnan tasonvaihtelut ovat tyypillisiä lähes koko tutkimusalueelle ja tulkinnan mukaan 

myös kallionpinnan korkeuserot ovat huomattavia. Vaikka tulosten käsittelyssä tehdäänkin 

topografiakorjaus, saattavat maanpinnan suuret topografiaerot aiheuttaa tulkintatulokseen virheellisyyksiä. 

Tulkinnan mukaan maapeitteen paksuusvaihtelut ovat suuria ja maapeite on kauttaaltaan 

paksu, yleisesti 30 – 40 m luokkaa ja paksuimmissa kohdissa jopa yli 70 m. Pohjaveden 

pinnan alaista maa-ainesta on runsaasti.



2.4 Maatutkaluotaukset 

Maatutkaluotaus on sähkömagneettinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu maankamaraan lähetettyjen 

radioaaltojen takaisin heijastuvan osan rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa 

profiilitietoa maaperän rakenteesta. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, jossa sillä 

saadaan tietoa jopa yli 30 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, 

irtainten maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on merkittävä 

osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia. Sähköä hyvin johtavissa maalajeissa, 

kuten savessa, maatutkaluotauksen tunkeutumissyvyys on pieni tai olematon. (Mattsson et al. 

2005). 

Tutkimusalueilla luodattiin 8. – 10.6. ja 7. – 8.10.2009 GTK:n maatutkakalustolla yhteensä noin 

60,2 kilometriä (kuva 5). Luotauksissa käytettiin SIR-3000 maatutkalaitteistoa ja 100 MHz:n antennia, 

joka on tyypillisimpiä antenneja pohjavesitutkimuksissa (Mattsson 2001, Mattsson et al. 

2005). Linjojen paikannus maastossa tehtiin GPS-paikantimella. 

Kuva 5. Maatutkausta tutkimusalueen keskiosissa. Kuva GTK, T. Rauhaniemi. 

Maatutkaluotausten tuloksia on tässä raportissa hyödynnetty soveltuvin osin kallion- ja pohjavedenpinnan 

syvyyden määrityksessä ja muodostumien sisäisen rakenteen tulkinnassa. Maatutkalinjat 

on tallennettu GTK:n tietokantaan, mistä niitä on tarvittaessa saatavana sekä numeerisena 

että paperitulosteina. Maatutkalinjojen sijainti on esitetty liitteessä 1.



3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 

Kairauksista, painovoimamittauksista, seismisistä luotauksista ja paljastumahavainnoista saadut 

kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topogridinterpolointimenetelmällä 

mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit 

tehtiin em. tavalla hyödyntäen pohjaveden tasotietoja, joita saatiin mm. havaintoputkista ja 

luonnonvesipinnoista. Viimeksi mainituissa luonnonvesipinnoissa kuten lähteissä, soilla, vesijätöillä 

ja vesistöissä pohjavedenpinta on samalla tasolla maanpinnan kanssa (Korkka-Niemi & 

Salonen 1996, Salonen et al. 2002). Pinta- ja pohjavesien vedenkorkeuserot ovat sitä vähäisemmät, 

mitä johtavampaa maaperä on. Useimmisssa luonnontilaisissa olosuhteissa pohjavesi virtaa 

vesistöön (Salonen et al. 2002), vaikka päinvastainenkin tilanne on mahdollista (Mälkki 1999). 

Muodostuvan pohjaveden määrää voivat lisätä ympäröivistä vesistöistä tai suoalueilta imeytyvät 

pintavedet. Pienvesistöt ja suot ovat kuitenkin pääasiassa pohjaveden purkautumispaikkoja (Mäkinen 

2005). Vaikka pohjaveden muodostuminen on jaksottaista, on sen purkautuminen yleensä 

jatkuvaa, koska pohjavesivarasto on suuri verrattuna purkautuvaan pohjavesimäärään. Korkeimmillaan 

pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan, mutta se laskee kesällä koska pohjavettä 

muodostuu vähemmän suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee 

kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee 

alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). 

Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. 

Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan 

korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena 

tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 

350 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla karttapohjille. Tutkimusalueen 

mallinnukset ovat liitteissä 2–6. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus voitiin visualisoida 

ainoastaan niillä alueilla, joilta on käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan 

mallit. 

Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. 

Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen 

mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. 

Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden 

välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla 

laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin 

reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien 

korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. 

Pohjavedenpintojen havaintoja oli koko tutkimusalueelta varsin runsaasti pohjavesiputkien ansiosta. 

Pohjavedenpinnan mallinnus perustuu pohjavesiputkista ja luonnonvesipinnoista saatuihin 

pohjavedenpinnan korkeustietoihin. Pohjavedenpinnan laskentamallien voidaan olettaa pitävän 

varsin hyvin paikkansa, ja yleiskuvan pohjaveden virtauksesta voi muodostaa jo kolmella pohjavedenpinnan 

havainnolla (Korkka-Niemi & Salonen 1996). Kalliopinnan taso saatiin tutkimusalueen 

ydinosassa selville kairaustietojen ja painovoimamittauslinjaston ansiosta. Varsinaisia 

kalliopaljastumia oli alueella vain muutamia. 

Tutkimusalueen keskeisimmissä osissa kalliopintatiedot perustuvat suurilta osin painovoimamittauksista 

saatujen tietojen tulkintaan ja kairaustietoihin. Näillä alueilla laskentamalli on melko 

luotettava. Tutkimusalue on kuitenkin niin laaja ja pohjaveden- ja kallionpinnan tasotiedot ovat



niin hajanaisia, että mallit kattavat tutkimusalueen vain osittain, lähinnä kairauspisteissä, niiden 

läheisyydessä ja painovoimamittauslinjoilla.



4 TULOKSET 

4.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva 

Kukonkoivun-Hatsinan tutkimusalue kuuluu Kärkölän karttalehteen (2133), joka taas kuuluu kokonaisuudessaan 

A.F. Tigerstedtin 1888 julkaisemaan Hämeenlinnan geologiseen karttalehteen. 

Kallioperän ensimmäinen kartoitus on siis peräisin suomen geologisen kartoituksen alkuajoilta. 

Kärkölän karttalehden kallioperäkartan ja –selityksen on sittemmin, vuosien 1957-1960 luvun 

lopun kenttätöiden jälkeen julkaissut Lehijärvi 1961 ja 1962. 

Kallioperä on tutkimusalueella varsin huonosti paljastunut. Yleisin kivilaji on kvartsi- ja granodioriitti, 

josta lähes koko tutkimusalueen kallioperä koostuu. Kvartsi-gradodioriitin läntisimmät 

paljastumat ovat mineraalikoostumukseltaan kvartsidioriittia, mutta itäosassa on kivilaji porfyyristä, 

ja se siäältää mikrokliinisilmäkkeitä. Mikrokliinin määrä saattaa toisinaan olla niin suuri, 

että kivilaji on koostumukseltaan graniittista. Tutkimusalueella kalliperän paljastumina on mm. 

heikosti punertavaa kvartsidioriittia (Lehijärvi 1962). 

Tutkimusalueen länsi/koillis-osan (Sulenko; Kärkölästä Toivolaan johtavan paikallistien länsipuolella) 

kallioperä on muodostunut mikrokliinigraniitista, joka on usein epähomogeenista ja 

sisältää jätteitä vanhemmista kivilajeista. Väriltään se on yleensä punertavaa, mutta joskus myös 

sekä harmahtavaa että hyvinkin vaaleata. Raesuuruus vaihtelee karkearakaeisesta keskirakeiseen. 

Lisäksi pohjavesialueen itä- ja pohjoisrajoilla on pieniä alueita mikrokliiniprofyroblastista graniittia. 

Pohjavesialueen ulkopuolella, tutkimusalueen rajoilla on kapea vyöhyke amfiboliittia ja 

sarvivälkegneissiä jossa kiillegneissiä sekä välikerroksina että sulkeumina. Lisäksi koillisosassa, 

Hämeen rykmentin ampuma-alueen pohjoispuolella Kulonmäki–Roukkaanmäen välisellä alueella 

on pieni kieleke Tiirismaan kvartsiittia (Lehijärvi 1961, 1962). 

Topografian perusteella on tutkimusalueella havaittavissa murrosvyöhykkeitä, joista osa todettu 

maastossa. Luonnossa murrosvyöhykkeet esiintyvät laaksojonoina, jokiuomina ja järvien pituussuuntana. 

Luoteiskaakkoiset suunnat ovat yleisimpiä, mutta myös etelä-pohjois- ja lounaiskoillis-suuntia 

esiintyy (Lehijärvi 1962). 

Tutkimusalueella tehdyistä painovoimamittauksista tulkittiin kallionpinnan korkeustaso (kuva 6) 

jota tarkennettiin lisäämällä kairauksista, maastokäynneistä ja muista lähteistä saadut kallionpinnan 

tiedot. Näiden tietojen perusteella mallinnettiin kallionpinnan interpoloitu korkokuva, joka 

on liitteen 3 väripintakartassa. Mallinnetulla alueella kallionpinnan korkeuserot vaihtelevat noin 

40 metristä mpy. noin tasolle 190:een metriin mpy.



Kuva 6. Painovoimamittausten kallionpintataso. Kuva GTK, T. Valjus. 

Kallionpinta on mallissa ylimmillään pohjavesialueen ulkopuolella idässä sijaitsevalla ampumaalueella, 

jossa Pappilanmäki nousee 192,1 metrin korkeuteen. Pohjavesialueella suurimmat korkeudet 

löytyvät idässä Hälvälänkankaan kalliopaljastumilta noin 155 – 160 m mpy, gravimetrisen 

mittalinjan numero 77 puolivaiheilta sekä mittalinjojen 73 ja 74 pohjoispäistä, noin 150 – 

155 m mpy. Pohjavesialueen etelä/lounaisosassa kallionpinta nousee 150 – 160 metriin mpy 

Koivistonmäen eteläpuolella, 300–700 m pohjavesiputkesta GTK108 luoteeseen. Edellistä hieman 

matalammalle, korkeustasoon 140 – 150 m mpy kallionpinta yltää yleisesti Hälvälänkankaalla, 

paikoitellen Kukonkankaan teollisuusalueella, pohjavesialueen eteläosassa Laataskivenmaalla 

gravimetristen mittalinjojen 36 ja 37 risteyksessä sekä pohjavesialueen lounaisosassa 

pohjavesiputkien GTK109 ja GTK110 läheisyydessä. 

Syvimmillään kallionpinta on pohjavesialueen länsiosassa Sulenkon alueella Suosupankankaan 

ja Harjunmäen välissä sekä gravimetrisen mittalinjan numero 11 puolivälissä, jossa kallionpinnan 

korkeus on pienialaisesti vain 37 – 45 m mpy ja lajemmaltikin alle 70 m mpy. Hieman 

ylempänä, korkeustasolla noin 70 – 80 m mpy kallionpinta on paitsi em. kohdissa, myös Haisevanojan 

uoman alla, gravimetrisellä mittauslinjalla 2. Pohjavesialueen muissa osissa kallionpinta 

on alimmillaan etelässä Rajajärvensupan ja Vähämaantien välisellä alueella noin 75 m mpy sekä 

idässä Ketarlamminkankaalla Kotajärven ja Papinkaivonsuon välisellä alueella, noin 70 – 90 m 

mpy. Pohjavesialueen luoteisosassa Helvetinlähteen luoteispuolella, tosin jo seuraavan pohjavesialueen 

puolella (Ilola-Kukkolanharjun 1. lk pohjavesialue 0428351) kallionpinta on myös 

korkeustasolla 70 – 80 m mpy. 

4.2 Tutkimusalueen geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta 

Selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä geomorfologiseen 

karttatulkintaan, jota on täydennetty paikalla tehdyillä maastohavainnoilla ja kairaustiedoilla. 

Tutkimusalue kuuluu I Salpausselän reunamuodostumiin. I Salpausselkä kulkee koko Kärkölän 

kartta-alueen (2133) poikki Hausjärven Oitista Kärkölän kautta koilliseen Sairakkalaan ja kääntyy 

sieltä itä-kaakkoon Lahtea kohti. Salpausselkien reunamuodostumat syntyivät noin 10 000 –



11 000 vuotta sitten. Suurten reunamuodostumien syntyessä mannerjäätikön reunaa kohti suuntautuva 

virtaus ja jäätikön sulaminen olivat tasapainossa siten, että jään reuna pysyi suunnilleen 

samalla paikalla pitkiä aikoja. Jäätikön virtaus toi uutta jäätä ja kiviainesta jäätikön sulavaan 

reunaan. Reunaa kohti virranneet jäätikköjoen lajittelivat kiviainesta, kerrostivat sitä uomiinsa 

harjuiksi ja jäätikön reunaan mahtaviksi reunamuodostumiksi. I Salpausselkä koostuu erityyppisistä 

muodostumista kuten reunatasanteista, jäätikön reunan suuntaisista hiekka- ja sorakerrostumista 

sekä moreeniselänteistä. Mannerjäätikön reunan edustalla olleen Itämeren muinaisen kehitysvaiheen, 

Baltian jääjärven (I) pinta oli tutkimusalueella 156 metriä nykyisen meren pinnan 

yläpuolella (Kukkonen et al. 1988b). 

Jäätikön pohjalla kulkeutunut kiviaines kulutti kallioihin uurteita, joiden suunnat osoittavat jäätikön 

virtaussuuntia. Jäätikön vanhinta, luoteista virtausta edustavat I Salpausselän kaakkoispuolella 

yleiset 315° – 335°-suuntaiset uurteet. I ja II Salpausselkien välimaastossa on länsiluoteisia, 

305° – 315° -suuntaisia uurteita. Sairakkalan alueella jäätikkö virtasi kohtisuoraan reunamuodostumaa 

vastaan, joten uurresuunnat ovat pohjoisia–pohjoiskoillisia. Siten mannerjäätikkö virtasi 

kahdesta eri suunnasta Salpausselän mutkan kohdalla. Sulamisen edistyessä jäätikön läntisen kielekkeen 

reuna siirtyi luoteeseen ja itäisen koilliseen (Kukkonen et al. 1988b). 

I Salpausselän reunamuodostuma ja siihen liittyvät harjut peittävät lähes 40 % kartta-alueen 

maapinta-alasta. Tällä alueella Salpausselkä on useita kilometrejä leveä ja kohoaa kymmeniä 

metrejä ympäristöään korkeammalle. Tässä suuressa muodostumassa on tyypillinen reunamuodostumarakenne. 

Luoteispuolisessa proksimaaliosassa on soran ja hiekan päällä ja välissä moreenikerroksia. 

Nämä kerrostumat ovat syntyneet siten, että jäätikkö on uudelleen edennyt reunan 

eteen kerrostuneen lajittuneen aineksen päälle. Muodostuman luoteisja keskiosissa on useita 

neliökilometrejä kuoppaista ja kumpuista suppamaastoa, joka on syntynyt mannerjäästä irronneiden 

ja jäätikköjokikerrostumaan hautautuneiden jäälohkareiden sulamisen tuloksena. Suppamaaston 

pinta on lohkareinen. Distaaliosa on kauttaaltaan lajittunutta ainesta (kuva 7). Se on ns. 

sandurdelta, jossa sandurosa on kerrostunut syntynsä aikaisen veden pinnan yläpuolelle ja deltaosa 

veden pinnan tasoon ja sen alapuolelle (Kukkonen et al. 1988b). Korkeimman rannan yläpuolella 

häviävän jäätikön ulkopuolelle virranneet sulamisvesivirrat ovat tehneet myös kulutustyötä 

ja uurtaneet vaihtelevankokoisia uomia (Penttilä 1960). Tutkimusalueella näitä muinaisuomia 

on etenkin sen keskiosassa Kukonkoivun pohjoispuolisella Kukonkankaalla. Pääsuuntana 

niillä on koillisesta lounaaseen – luoteesta kaakkoon. 

I Salpausselän mutkassa sijaitseva tutkimusalue on syntynyt useiden säteittäin sitä kohti virranneiden 

jäätikköjokien mukanaan tuomasta aineksesta. Jäätikköjokien uomiin kerrostuneista harjuista 

ulottuu osia tutkimusalueen välittömään läheisyyteen, kuten Supinmäen harju tutkimusalueen 

pohjoisosassa (Kukkonen et al. 1988b).



Kuva 7. I Salpausselän distaaliosan hienoainesta. Kuva GTK, T.Rauhaniemi 

Kukonkoivun pohjavesialueella ei ole laaja-alaisia soita. Alueen suot ovat suppamaaston keskelle 

syntyneitä pienialaisia soistumia, kuten Rajajärvensuppa. Osassa on myös suppamaaston pienten 

järvilampien yhteydessä kuten Likojärvet, Ketarlammit, Papinkaivonsuo sekä Rajajärvensuppa. 

Pohjavesialueen ulkopuolella on laajempia suoalueita Sairakkalanjärven sekä Työtjärven– 

Mustajärven ympäristössä aina korkeustasolle n. 125 metriä mpy. asti (Kukkonen et al. 1988b). 

Vaikka harjujen liepeet sekä harjujen ja kalliomäkien väliset painannealueet voivat olla savikerrosten 

peittämiä, niin Kukonkoivun tutkimusalue rajautuu ympäristöstään savikkoon vain lounaisosastaan 

hieman yli kilometrin osuudelta (Kuva 8). Nämä savikot ovat kerrostuneet aluetta 

aikoinaan peittäneeseen mereen (Kukkonen et al. 1988a). 

Tuulimuodostumista alueella on fossiilisia, ts. kasvillisuuden peittämien ja paikoilleen sitomien 

dyynien alue Tennilän jakson ja Sairakkalan moreeniselän välimaastossa. Dyynialueen tyvi sijaitsee 

148–150 m mpy ja suurimpien dyynien laet ulottumat korkeustasolle 157 m mpy. Dyynialueen 

pituussuunta on lounaasta koilliseen, mutta eri dyynien pituussuunnat vaihtelevat pohjoiskoillisen 

ja itäkoillisen välillä. Rinteiden muodossa ei voi varmuudella erottaa vasta- ja suojasivua. 

Sairakkalan dyynit sijaitsevat noin 10 metriä ylintä rantaa alempana. Dyynien muodostukseen 

tarvittavaa ainesta on ollut saatavilla runsaasti. On mahdollista, että dyynit ovat muodostuneet 

luoteistuulien vaikutuksesta (Okko 1959). 

Tutkimusalueella sijaitsee niin vähän kalliopaljastumia (Okko 1959), että niiden ei voi katsoa 

edesauttavan pohjaveden muodostumista, vaikka Suomen kivilajit eivät varsinaisesti olekaan 

vettä johtavia. Kalliopinnalle satava ja kalliopinnalla virtaava vesi joutuu osittain suoraan kallion 

rakosysteemeihin, osittain valuu paljastumaa reunustaviin maakerroksiin (Korkka-Niemi & Salonen 

1996). 

4.3 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä 

suojaavan irtomaakerroksen paksuus 

Tutkimusalueen havaintoputkista ja luonnonvesipinnoista saatujen tasotietojen perusteella interpoloitu 

pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitekartassa 4. Liitteessä 5 on esitetty pohjaveden 

kyllästämän maapeitteen paksuus sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti. 

Liitteessä on myös esitetty pintamallien perusteella tulkittujen pohjaveden virtausta rajoit-



tavien kalliokynnysten sijainnit sekä pohjaveden päävirtaussuuntaa kuvaavat nuolet. Liitteessä 6 

on esitetty pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen (vajovesivyöhykkeen) paksuus. Pohjavedenpinnantasoja, 

virtaussuuntia ja pohjaveden virtauksen kannalta tärkeitä kerrostumia käsitellään 

myös kappaleessa 4.2. 

Kuva 8. I Salpausselän distaalipuolen savikkopeltoja Maavehmaan alueella. 

Kuva GTK, T.Rauhaniemi 

Kukonkoivun I luokan pohjavesialue on yksi Suomen suurimmista pohjavesialueista, pintaalaltaan 

5372 hehtaaria (Ympäristöhallinnon POVET-tietojärjestelmä) ja sen vedenantoisuudeksi 

on arvioitu 45 000 m3/vrk. Pohjavettä varastoituu eniten huokoisiin ja paksuihin maakerroksiin, 

mutta sen lisäksi pohjavesi purkautuu maanpinnalla alaviin kohtiin ja vesistöihin (Kukkonen et 

al. 1988b). Samalla pohjavesialueella voi siis olla sekä pohjavettä ympäristöstä kerääviä että 

ympäristöön purkavia osia (Alalammi (toim.) 1990, Mälkki 1999, 2005). Alueella mahdollisesti 

tapahtuva pohjavedenotto aiheuttaa ympärilleen käytännössä aina jonkinasteisen vedenpinnan 

painauman. Vaikutuksen suuruus eli vedenpinnan lasku pienenee vedenottopisteestä ulospäin 

siirryttäessä. Niin pitkälle kuin virtausvastus on suunnilleen samankaltainen, muutos on tasainen. 

Virtausvastuksen kasvu tai pieneneminen aiheuttavat vastaavia muutoksia (Mälkki 1999). 

Tutkimusalueella on tällä hetkellä (vuonna 2009) pohjavedenottoa (kuvat 9 ja 10), ja sen lisäksi 

pohjavettä purkautuu ympäristöön useista lähteistä. Arvion mukaan tutkimusalueen lähteistä 

purkautuu pohjavettä noin 20 000 m3/vrk. Suurimpia lähteitä ovat Sulengonharjun luoteispään 

Helvetinlähde, virtaama noin 8500 m3/vrk, (Kukkonen 1988a), Kiikunlähde (kuva 11), Hammonjoenlähde, 

Korpikylän lähteet ja Mussuonlähde.



Kuva 9. Pohjavesikaivoja Sairakkalan Kiikunmäellä, tutkimusalueen pohjoisosassa. 


Kuva 10. Pohjaveden pumppaamo Sairakkalan Kiikunmäellä, tutkimusalueen pohjoisosassa. 


Muiden kuin lajittuneiden maalajien osuus pohjaveden muodostumisessa tutkimusalueella on 

pieni (Kukkonen el al. 1988a), esim. moreenikerrostumista Kukonkoivun tutkimusalueen läheisyydestä 

ei löydy sellaisia itsenäisiä moreenimuodostumia, joita voitaisiin käyttää yksittäistä asutusta 

runsaampaan pienveden hankintaan (Mälkki 2001, Lahermo et al. 2002), ja koska moreeni-



alueilta saatavat vesimäärät ovat huomattavasti vähäisempiä kuin lajittuneesta aineksesta koostuneista 

muodostumista, ovat alueen hyödynnettävät pohjavesivarannot 

Kuva 11. Kiikunlähde tutkimusalueen koillisosassa. Kuva GTK, T.Rauhaniemi 

I Salpausselän reunamuodostumassa ja niihin liittyvissä pitkittäisharjuissa. Kuitenkin tutkimusalueen 

länsipuolella sijaitsevaan Ilola-Kukkolanharjun I luokan pohjavesialueeseen (0428351) 

kuuluu myös osa alueen koillispuolella olevasta Kukonharjun moreenimuodostumasta (Kukkonen 

et al. 1988a). 

Tutkimusalueen maaperä on suurimmaksi osaksi hyvin vettä läpäisevää (Kukkonen et al. 1988a 

ja 1988b) ja kerrostumat ovat paksuja, joten pohjaveden varastoituminen on runsasta. I Salpausselän 

proksimaaliosassa moreenikerrokset muodostuman päällä ja sisällä rajoittavat paikoitellen 

pohjaveden suotautumista, mutta muualla muodostuman laakeus ja suppien suuri määrä edistävät 

sitä. Yleisesti ottaen kuten Salpausselkien reunamuodostumissa yleensä, Kukonkoivun alueella 

parhaiten vettä johtavat kerrostumat ja suurin osa lähteistä ovat muodostuman proksimaalireunassa 

(Kukkonen et al. 1988b). 

Tutkimusalueen pohjoisosassa, Vihatunkankaan ja Ketarlamminkankaan välissä sijaitsee Kotajärven 

Natura-alue (FI0306009, HSO 040039), joka muodostaa noin 11 hehtaarin laajuisen luonnonsuojelualueen. 

Kotajärveen ei tule eikä poistu vettä uomien kautta, vaan se on yhteydessä 

pohjaveteen hiekkapohjan lävitse. Sekä hydrologisesti että rantaluonnon osalta luonnontilaisina 

säilyneet lähdejärvet ovat Etelä-Suomessa harvinaisia (Ympäristöministeriö 2004).



Kukonkoivun pohjavesialueen pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee melko runsaasti ollen suurimmillaan 

yli 140 m mpy ja matalimmillaan vain 100 – 105 m mpy. Tähän on syynä pohjavesialueen 

laaja koko, pituudeltaan se on yli 14 kilometriä ja leveimmillään noin viisi kilometriä. 

Pohjavesi on korkeimmillaan, yli 140 m mpy laajalla alueella itäosan Hälvälässä; Kastarlammin 

ja Työtjärven ympäristössä sekä Hälvälänkankaalla. Kuljettaessa länteen pohjavedenpinta laskee 

ollen tason 130 m mpy molemmin puolin järvien Ketarlammit, Kotajärvi ja Likojärvien ympäristössä 

sekä Kukonkankaalla – Teilinkankaalla. Ruopan vedenottamon ympäristössä pohjaveden 

taso on noin 120 – 130 m mpy. Pohjavesialueen keskivaiheilla vesitaso on yleisesti 120 – 130 m 

mpy, Tulikivenmaan kahdessa pohjavesiputkessa (GTK106 ja GTK107) hieman matalammalla 

noin 117 – 118 m mpy. 

Siirryttäessä pohjavesialueen keskiosista kohti länttä pohjavedenpinta laskee tasoon alle 115 m 

mpy ollen Sulenkon alueen pohjavesiputkissa (GTK102 ja GTK103 noin 114 m mpy). Tästä 

kohti länttä pohjavdenpinta jatkaa laskuaan ollen alimmillaan alueen luoteiskulmassa, Helvetinlähteellä 

ja sen ympäristössä 100 – 105 m mpy. Pohjavedenpinta on matalalla myös (pohjavesialueen 

jo ulkopuolella) Sairakkalan Kiikunlähteiden ympäristössä noin 110 – 115 m mpy ja koillisosan 

Kiikunmyllyn Kiikunlähteellä, alle 100 m mpy. 

Pohjavesivyöhykeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan 

yläpuolella) aina yli 70 metriin. Paksuimmillaan, yli 70 metriä, pohjavesivyöhyke on pohjavesialueen 

länsiosassa Sulenkon Suosupasta lounaaseen kohti pohjavesialueen rajaa. Yli 40 metrin 

paksuuksinen pohjavesivyöhyke on myös pohjavesialueen keskiosissa Ketarlamminkankaalla 

sijaitsevan Kotsjärven kaakkoispuolella (pohjavesiputken GTK115 läheisyydessä) sekä paikoin 

Teilinkankaan huoltoaseman ympäristössä. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus vaihtelee 

pääosin 5 – 30 metrin välillä. 

Kallionpinta on pohjavedenpintaa ylempänä pääasiassa lähellä pohjavesialueen reunoilla sijaitsevia 

kallioalueita. Näihin tuloksiin on syytä suhtautua suurella varauksella, koska pohjavesialueen 

ulkopuolella sijaitsevat kalliopaljastumat ovat nostameet laskentamallin kallionpintaa todellista 

korkeammalle tasolle esimerkiksi pohjavesialueen rajalla sijaitsevien lähteiden kohdalla. 

Mallin mukaan kallionpinta on pohjavedenpintaa korkeammalla myös paikotellen Hälvälänkankaalla, 

jossa ainoat pohjavedenpintatiedot ovat peräisin maatutkalinjojen tulkinnasta joten myös 

tämän alueen tulokseen on syytä suhtautua varauksin. 

Liitteessä 6 on esitetty tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus. 

Maanpinnan korkeustasona käytettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa (lupanumero 

MYY/030//10-V). Pohjavesi on yleisesti ottaen tutkimusalueella varsin syvällä, pohjavesialuerajauksen 

sisäpuolella vähintään metrin syvyydessä maanpinnasta, keskimäärin yli 15 metrin syvyydessä 

ja hyvin yleisesti jopa 25 metrin syvyydessä. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa 

myös maanpinnan ja pohjavedenpinnan välinen etäisyys toisistaan kasvaa mutta esim. alueen 

jyrkkärinteisessä suppamaastossa voi kuivan irtomaakerroksen paksuus vaihdella lyhyellä matkalla 

enemmän kuin tasaisemmilla alueilla. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys 

on pohjavesialueen luoteiskulmassa Helvetinlähteen kaakkoispuolella Vastamäen ympäristössä 

(yli 50 m), pohjavesialueen pohjoisosassa Kiikunlähteiden kaakkoispuolella Kiikunmäellä (yli 

40 m) ja paikoitellen pohjavesialueen luoteisosissa Suosupankankaalla, Kivismäellä ja Koivistonmäellä 

(yli 35 m). 

Yleisesti kaikkien mallien tarkkuus on sitä parempi mitä lähempänä alue sijaitsee mitattuja sekä 

pohjaveden- että kallionpintatasoja.



5 YHTEENVETO 

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen 

rakenneselvityksen Kukonkoivun-Hatsinan alueelle 2009–2011. Kukonkoivu-Hatsina on ensimmäisen 

luokan pohjavesialue (0409851), joka suurimmalta osaltaan sijaitsee Hollolan kunnassa. 

Alueen luoteisin osa sijaitsee Hämeenkosken kunnassa, ja pohjavesialueen lounaisreuna 

Kärkölässä. Rahoituksen on myöntänyt Päijät-Hämeen liitto. Rahoitus muodostuu EU:n (Euroopan 

aluekehitysrahasto), valtion ja hankkeeseen osallistuvien kuntien ja vesilaitosten osuuksista. 

Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, 

harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. 

Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, kairauksia ja maastokartoituksia. 

Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa 

luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan määrittelylle. 

I Salpausselän mutkassa sijaitseva tutkimusalue on syntynyt useiden säteittäin sitä kohti virranneiden 

jäätikköjokien mukanaan tuomasta aineksesta. Jäätikköjokien uomiin kerrostuneista harjuista 

ulottuu osia tutkimusalueen välittömään läheisyyteen, kuten Supinmäen harju tutkimusalueen 

pohjoisosassa (Kukkonen et al. 1988b). Tällä alueella Salpausselkä on useita kilometrejä leveä 

ja kohoaa kymmeniä metrejä ympäristöään korkeammalle. Tässä suuressa muodostumassa 

on tyypillinen reunamuodostumarakenne. Luoteispuolisessa proksimaaliosassa on soran ja hiekan 

päällä ja välissä moreenikerroksia. Nämä kerrostumat ovat syntyneet siten, että jäätikkö on 

uudelleen edennyt reunan eteen kerrostuneen lajittuneen aineksen päälle. Muodostuman luoteisja 

keskiosissa on useita neliökilometrejä kuoppaista ja kumpuista suppamaastoa, joka on syntynyt 

mannerjäästä irronneiden ja jäätikköjokikerrostumaan hautautuneiden jäälohkareiden sulamisen 

tuloksena. Suppamaaston pinta on lohkareinen. Distaaliosa on kauttaaltaan lajittunutta ainesta. 

Se on ns. sandurdelta, jossa sandurosa on kerrostunut syntynsä aikaisen veden pinnan yläpuolelle 

ja deltaosa veden pinnan tasoon ja sen alapuolelle (Kukkonen et al. 1988b). 

Kallioperä on tutkimusalueella varsin huonosti paljastunut. Yleisin kivilaji on kvartsi- ja granodioriitti, 

josta lähes koko tutkimusalueen kallioperä koostuu. Topografian perusteella on tutkimusalueella 

havaittavissa murrosvyöhykkeitä, joista osa todettu maastossa. Luonnossa murrosvyöhykkeet 

esiintyvät laaksojonoina, jokiuomina ja järvien pituussuuntana. Luoteiskaakkoiset 

suunnat ovat yleisimpiä, mutta myös etelä-pohjois- ja lounais-koillis-suuntia esiintyy (Lehijärvi 

1962). 

Kallionpinta on ylimmillään pohjavesialueen ulkopuolella idässä sijaitsevalla ampuma-alueella, 

jossa Pappilanmäki nousee 192,1 metrin korkeuteen. Pohjavesialueella suurimmat korkeudet löytyvät 

idässä Hälvälänkankaan kalliopaljastumilta noin 155 – 160 m mpy, gravimetrisen mittalinjan 

numero 77 puolivaiheilta sekä mittalinjojen 73 ja 74 pohjoispäistä, noin 150 – 155 m mpy. 

Pohjavesialueen etelä/lounaisosassa kallionpinta nousee 150 – 160 metriin mpy Koivistonmäen 

eteläpuolella ja edellistä hieman matalammalle, korkeustasoon 140 – 150 m mpy kallionpinta 

yltää yleisesti Hälvälänkankaalla, paikoitellen Kukonkankaan teollisuusalueella, pohjavesialueen 

eteläosassa Laataskivenmaalla gravimetristen mittalinjojen 36 ja 37 risteyksessä sekä pohjavesialueen 

lounaisosassa pohjavesiputkien GTK109 ja GTK110 läheisyydessä. 

Syvimmillään kallionpinta on pohjavesialueen länsiosassa Sulenkon alueella Suosupankankaan 

ja Harjunmäen välissä sekä gravimetrisen mittalinjan numero 11 puolivälissä, jossa kallionpinnan 

korkeus on pienialaisesti vain 37 – 45 m mpy ja lajemmaltikin alle 70 m mpy. Hieman 

ylempänä, korkeustasolla noin 70 – 80 m mpy kallionpinta on paitsi em. kohdissa, myös Haisevanojan 

uoman alla, gravimetrisellä mittauslinjalla 2. Pohjavesialueen muissa osissa kallionpinta 

on alimmillaan etelässä Rajajärvensupan ja Vähämaantien välisellä alueella noin 75 m mpy sekä



idässä Ketarlamminkankaalla Kotajärven ja Papinkaivonsuon välisellä alueella, noin 70 – 90 m 

mpy. 

Kukonkoivun pohjavesialueen pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee melko runsaasti ollen suurimmillaan 

yli 140 m mpy ja matalimmillaan vain 100 – 105 m mpy. Pohjavesi on korkeimmillaan, 

yli 140 m mpy laajalla alueella itäosan Hälvälässä; Kastarlammin ja Työtjärven ympäristössä 

sekä Hälvälänkankaalla. Kuljettaessa länteen pohjavedenpinta laskee ollen tason 130 m 

mpy molemmin puolin järvien Ketarlammit, Kotajärvi ja Likojärvien ympäristössä sekä Kukonkankaalla 

– Teilinkankaalla. Ruopan vedenottamon ympäristössä pohjaveden taso on noin 120 – 

130 m mpy. Pohjavesialueen keskivaiheilla vesitaso on yleisesti 120 – 130 m mpy ja Tulikivenmaalla 

hieman matalammalla; noin 117 – 118 m mpy. 

Siirryttäessä pohjavesialueen keskiosista kohti länttä pohjavedenpinta laskee tasoon alle 115 m 

mpy ollen Sulenkon alueella noin 114 m mpy. Tästä kohti länttä pohjavdenpinta jatkaa laskuaan 

ollen alimmillaan alueen luoteiskulmassa, Helvetinlähteellä ja sen ympäristössä 100 – 105 m 

mpy. Pohjavedenpinta on matalalla myös (pohjavesialueen jo ulkopuolella) Sairakkalan Kiikunlähteiden 

ympäristössä noin 110 – 115 m mpy ja koillisosan Kiikunmyllyn Kiikunlähteellä, alle 

100 m mpy. 

Pohjavesivyöhykeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan 

yläpuolella) aina yli 70 metriin. Paksuimmillaan, yli 70 metriä, pohjavesivyöhyke on pohjavesialueen 

länsiosassa Sulenkon Suosupasta lounaaseen kohti pohjavesialueen rajaa. Yli 40 metrin 

paksuuksinen pohjavesivyöhyke on myös pohjavesialueen keskiosissa Ketarlamminkankaalla 

sijaitsevan Kotsjärven kaakkoispuolella sekä paikoin Teilinkankaan huoltoaseman ympäristössä. 

Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus vaihtelee pääosin 5 – 30 metrin välillä. 

Kallionpinta on pohjavedenpintaa ylempänä pääasiassa lähellä pohjavesialueen reunoilla sijaitsevia 

kallioalueita. Näihin tuloksiin on syytä suhtautua varauksella, koska pohjavesialueen ulkopuolella 

sijaitsevat kalliopaljastumat ovat saattaneet nostaa laskentamallin kallionpintaa todellista 

korkeammalle tasolle. Mallin mukaan kallionpinta on pohjavedenpintaa korkeammalla myös 

paikotellen Hälvälänkankaalla, jossa ainoat pohjavedenpintatiedot ovat peräisin maatutkalinjojen 

tulkinnasta joten myös tämän alueen tulokseen on syytä suhtautua varauksin. 

Pohjavesi on yleisesti ottaen tutkimusalueella varsin syvällä, pohjavesialuerajauksen sisäpuolella 

vähintään metrin syvyydessä maanpinnasta, keskimäärin yli 15 metrin syvyydessä ja hyvin yleisesti 

jopa 25 metrin syvyydessä. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa myös maanpinnan ja 

pohjavedenpinnan välinen etäisyys toisistaan kasvaa mutta esim. alueen jyrkkärinteisessä suppamaastossa 

voi kuivan irtomaakerroksen paksuus vaihdella lyhyellä matkalla enemmän kuin 

tasaisemmilla alueilla. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys on pohjavesialueen 

luoteiskulmassa Helvetinlähteen kaakkoispuolella Vastamäen ympäristössä (yli 50 m), pohjavesialueen 

pohjoisosassa Kiikunlähteiden kaakkoispuolella Kiikunmäellä (yli 40 m) ja paikoitellen 

pohjavesialueen luoteisosissa Suosupankankaalla, Kivismäellä ja Koivistonmäellä (yli 35 m). 

Espoossa 11.11.2011



6 LÄHDELUETTELO 

Alalammi, P. (toim.) 1990. Suomen kartasto, vihko 123-126: Geologia. 5. laitos. Helsinki: 

Maanmittaushallitus ja Suomen Maantieteellinen Seura. 58 s. + 3 liitekarttaa. 

Arjas, J. 2005. Pohjaveden havaintoputket. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas, käytännön ohjeita. 

Suomen vesiyhdistys. 88 – 91 s. 

Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M. 1974. Geotekninen maalajiluokitus. 

VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. 

Korkka-Niemi, K. & Salonen, V-P. 1996. Maanalaiset vedet – pohjavesigeologian perusteet. 

Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A 50. Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 

181 s. 

Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A., & Herola, E. 1988a. Koski HL. Maaperäkartan 


Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A.& Herola, E. 1988b. Sairakkala. Maaperäkartan 


Lahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R., Kortelainen, Nina., 

Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P., Väisänen, U. & Suomela, P. 2002. Tuhat 

kaivoa - Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999. Geologian tutkimuskeskus, 

Tutkimusraportti 155, 92 s. 

Lehijärvi, M. 1961. Kärkölä. Kallioperäkartta 1:100 000, 2133. 

Lehijärvi, M. 1962. Kärkölä. Kallioperäkartan selitys 1:100 000, 2133. Geologinen tutkimuslaitos. 

26 s. 

Mattsson, A. 2001. Geofysiikan menetelmistä pohjavesialueen rakenteen tutkimuksessa. Teoksesssa: 

Salonen, V.-P. & Korkka-Niemi, K. (toim.) Kirjoituksia pohjavedestä : 3. Ympäristögeologian 

päivät, Turku, 13.-14.3.2000. Turku: Turun yliopiston geologian laitos, 47 – 54 s. 

Matsson, A., Lehtimäki, J., Valjus, T. & Vanhala, H. 2005. Geofysikaaliset menetelmät. Teoksessa: 

Pohjavesitutkimusopas. Suomen Vesiyhdistys r.y. 2005. 194 s. 

Mäkinen, R. 2005. Pohjaveden muodostumis- ja virtaamaselvitykset. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas. 

Suomen Vesiyhdistys r.y. 2005. 194 s. 

Mälkki, E. 1999. Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö. Helsinki: Tammi. 304 s. 

Mälkki, E. 2001. Pohjavesigeologisen tutkimuksen kehitystarpeet Suomessa. Teoksesssa: Salonen, 

V.-P. & Korkka-Niemi, K. (toim.) Kirjoituksia pohjavedestä : 3. Ympäristögeologian päivät, 

Turku, 13.-14.3.2000. Turku: Turun yliopiston geologian laitos, 11 – 20 s. 

Mälkki, E. 2005. Suomen pohjavesiesiintymät. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas. Suomen Vesiyhdistys 

r.y. 2005. 194 s. 

Okko, M. 1959. Ensimmäinen Salpausselkä Sairakkalan alueella. Manuscript, Univ. Helsinki, 

Dept. Geol. 210 s., 2 karttaliites. 

Penttilä, S. 1960. Ilmakuvantulkinta maaperäntulkinnan apuna; glasifluviaaliset muodostumat. 

Teoksessa Virkkala, K. Sovellettua maaperägeologiaa. Ss. 76–78. Geologiliiton julkaisuja 3. 

Helsinki 1960. 86 s.



POVET-tietojärjestelmä. Ympäristöhallinnon pohjavesien tietojärjestelmä (POVET). Suomen 

ympäristökeskuksen ylläpitämä tietokanta, Helsinki. 

Salonen, V.-P., Eronen, M. & Saarnisto, M. 2002. Käytännön maaperägeologia. Kirja-Aurora, 

Turun yliopisto. 237 s. 

Ympäristöministeriö. 2004. Natura 2000-verkosto, Kotajärvi. 

. 26.08.2009.

6771000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000 

3402000 

3402000 

3403000 

!. 

GTK205 

F 

E 

3403000 

!. 

4 

3404000 

3 

F 

Mittauslinjat 

KUKONKOIVU- 

HATSINA. Hollola, Hämeenkoski, 

Kärkölä. 

!. 

!. 

F 

Painovoimamittauslinjat 2009 - 

2011, mittaukset nuolensuuntien 

mukaisesti (lännestä itään) 

Maatutkalinjat v.2009 

Vedenottamo 

Kalliokairaus (GTK v.2009-2011) 

Pohjavesiputki (GTK v.2009-2011) 

Pohjavesialueen raja 

Varsinaisen muodostumisalueen raja 

0 250 500 1 000 m 

1 

Karttatuloste © GTK. 

Pohjavesialueet © SYKE. 

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, 

lupa nro 13/MML/11. 

2 

3404000 

3405000 

GTK101 

5 

11 

F 

GTK102 

3405000 

9 

GTK103 

F 

7 

3406000 

E 

3406000 

6 

8 

GTK104 

3407000 

10 

19 

F 

13 

3407000 

86 

12 

85 

87 

25 

F 

3408000 

GTK109 

GTK105 

F 

GTK107 

26 

3408000 

24 

16 

F 

27 

23 

17 

18 

28 

F 

21 

GTK108 

!. 

22 

29 

3409000 

83 

15 

F 

84 

GTK110 

GTK106 

3409000 

81 

31 

20 

82 

30 

14 

E 

89 

3410000 

!. 

!. 

GTK 124 

!. 

88 

F 

F 

GTK 125 

3410000 

GTK111 

!. GTK 127 

GTK114 

!. 

GTK 126 

GTK112 

33 

3411000 

92 

32 

90 

3411000 

62 

F 

99 

F 

93 

34 

98 

60 

95 

3412000 

54 

!. 

GTK113 

F 

GTK116 

38 

53 

71 

55 

3412000 

40 

36 

37 

57 

52 

3413000 

96 

63 

F 

58 

F 

E 

GTK117 

!. 

48 

35 

74 

72 

F 

GTK119 

3413000 

GTK123 

!. 

79 

GTK115 

59 

44 

GTK118 

43 

41 

3414000 

73 

49 

!. 

E 

!. 

46 

39 

45 

3414000 

97 

80 

78 

E 

61 

75 

GTK122 

!. 

42 

3415000 

77 

47 

50 

3415000 

!. 

GTK121 

F 

66 

!. 

3416000 

51 

64 

65 

56 

70 

3416000 

69 

F 

!. 

3417000 

GTK120 

!. 

68 

3417000 

67 

!. 

3418000 

3418000 

3419000 

!. 

3419000 

!. 

!. 

LIITE 1 

3420000 

3420000 

6771000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000 

6759000

6772000 

6771000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000 

3401000 

3401000 

3402000 

3402000 

3403000 

Maaperän korkokuvakartta 

KUKONKOIVUNHARJU- 

HATSINA. Hollola, Hämeenkoski, 

Kärkölä. 

Kalliomaa 

Hiekka- ja soramoreeni 

Hienoainesmoreeni 

Sora 

Hiekka 

karkea Hieta 

hieno Hieta 

Hiesu 

Savi 

Turve ja lieju 

Vesi 

Täytemaa/Kartoittamaton 

D Kalliopaljastuma 

Muinaisrannat 

Pienet reunamoreenit 



0 500 1 000 m 




lupa nro MML/VIR/TIPA/217/10. 

Korkeusaineisto © Maanmittauslaitos, 

lupa nro MYY/030/10-V. 

3403000 

LjSa LjSa 

LjHs 

LjHs LjHs 

3404000 

3404000 

3405000 

3405000 

3406000 

3406000 

3407000 

3407000 

3408000 

3408000 

3409000 

3409000 

3410000 

3410000 

3411000 

3411000 

3412000 

3412000 

3413000 

3413000 

3414000 

3414000 

3415000 

3415000 

3416000 

3416000 

3417000 

3417000 

3418000 

3418000 

3419000 

3419000 

LIITE 2 

6772000 

6771000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000

# 

# 

# 

# 

## 

# 

### 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

#### ######### ## ## 

# 

##### 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

#### ##### 

# 

# 

# 

## 

#### 

# 

# 

#### 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

### 

# 

## 

##### 

##### # 

# 

# 

# ###### # 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

#### 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

### 

## 

# 

# 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

###### ###### ### 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

###### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

## 

#### # 

### 

# 

## 

# 

# 

# 

##### 

## 

# 

# 

###### 

##### 

###### 

##### 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

### 

#### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

#### ################# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

#### ###### # 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

### 

# 

### ############# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

### 

#### 

# 

# 

#### #### 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

### 

## 

#### 

## 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

### 

# 

## 

# 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

## 

# 

#### 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

#### 

## ######### 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

# 

### 

## 

## 

# 

# 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

## 

# 

### 

#### ### 

### 

# 

#### 

####### ### 

# 

### 

#### 

### 

### 

#### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

## 

# 

# 

# 

## 

### 

## 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

#### 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

## 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

## 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

####### # 

#### 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

# 

## 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

### 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

#### 

# 

# 

## 

##### 

## 

## 

# 

# 

# 

##### 

## 

# 

# 

### 

# 

## 

##### # 

# 

## 

### 

#### 

### ########## # 

# 

# 

# 

## 

# 

### 

# 

# 

# 

### ### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

### 

# 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

##### 

# 

###### 

### 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

#### # 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

## 

# 

### 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

### 

##### 

# 

####### 

## 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

#### # 

## 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

## 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

## 

## 

## 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

## 

## 

# 

# 

# 

## 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

#### ### ### 

#### # 

#### 

#### ## 

#### 

#### ### ##### ####### # 

#### ##### ###### 

# 

# 

#### ## ## 

## 

# 

#### ### # 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

## 

#### 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

## 

## 

### 

# 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

#### 

#### ##### ####### ## 

## 

# 

# 

## 

#### 

# 

# 

### 

# 

# 

###### 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

### 

#### 

# 

# 

# 

## 

## 

## 

## 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

#### 

## 

# 

# 

### 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

## 

##### 

## 

##### ###### 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

### ######## ###### 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

## 

# 

## 

## 

# 

# 

#### ### ## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

# 

#### 

###### 

# 

# 

# 

## 

## 

# 

#### ###### 

# 

# 

# 

## 

######## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

### 

### 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

## 

# 

######### ## 

## 

## 

## 

# 

#### 

## 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

# 

#### 

### 

# 

# 

# 

#### # 

# 

# 

### 

# 

## 

# 

##### 

# 

# 

### 

# 

## 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

## 

# 

# 

## 

### 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

### 

# 

# 

## 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

## 

# 

# 

# 

## 

### 

## 

# 

## 

# 

# 

##### 

# 

##### ## 

#### ### ### ###### ####### # 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

# 

### 

# 

# 

# 

# 

## 

# 

#### # 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

# 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. !. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. !. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

!. 

GTK205 

GTK123 

GTK122 

GTK121 

GTK120 

GTK119 

GTK118 

GTK117 

GTK116 

GTK115 

GTK114 

GTK113 

GTK112 

GTK111 

GTK110 

GTK109 

GTK108 

GTK107 

GTK106 

GTK105 

GTK104 

GTK103 

GTK102 

GTK101 

GTK 127 

GTK 126 

GTK 125 

GTK 124 

120 

100 

130 

110 

140 

90 

150 

70 

160 

80 

60 

170 

180 

50 

140 

140 

110 

160 

120 

80 

140 

90 

140 

100 

110 

120 

100 

150 

130 

110 

90 

140 

120 

100 

120 

110 

110 

120 

110 

120 

120 

80 

90 

110 

140 

130 

120 

90 

140 

140 

100 

90 

140 

120 

100 

130 

130 

120 

110 

120 

130 

140 

140 

80 

120 

70 

130 

100 

140 

110 

130 

130 

120 

110 

90 

110 

150 

110 

120 

100 

130 

120 

140 

100 

140 

110 

100 

120 

130 

140 

120 

130 

140 

140 

120 

140 

100 

130 

130 110 

100 

110 

140 

90 

140 

100 

140 

130 

100 

120 

120 

130 

90 

120 

130 

130 

140 

140 

150 

140 

130 

110 

110 

150 

110 

140 

130 

140 

140 

80 

100 

120 

120 

100 

130 

130 

100 

140 

130 

110 

140 

140 

130 

120 

110 

130 

130 

100 

150 

130 110 

120 

100 

60 

130 

120 

100 

100 

120 

110 

140 

110 

110 

140 

110 

80 

100 

110 

130 

120 

150 

80 

130 

130 

150 

80 

130 

130 

120 

120 

120 

100 

130 

140 

110 

120 

130 

130 

130 

120 

130 

100 

90 

150 

140 

160 

110 

140 

140 

140 

120 

110 

100 

120 

120 

80 

100 

130 

120 

140 

130 

110 

150 

120 

120 

140 

130 

100 130 

140 

120 

90 

140 

110 

100 

120 

130 

140 

120 

120 

110 

110 

120 

100 

110 

140 

140 

90 

120 

130 

110 

130 

80 

110 

120 

140 

150 

110 

100 

100 

140 

140 

140 

150 

130 

110 

130 

140 

130 

110 

120 

110 

110 

130 

150 

110 

120 

110 

110 

130 

120 

120 

130 

140 

110 

140 

140 

120 

110 

130 

110 

140 

130 

130 

110 

90 

120 

130 

90 

100 

80 

130 

130 

120 

120 

100 

110 

140 

140 

110 

140 

130 

120 

130 

130 

110 

110 

140 

140 

120 

140 

150 

110 

110 

130 

120 

80 

150 

110 

150 

140 

90 

130 

110 

140 

110 

140 

140 

120 

110 

100 

100 

140 

130 

140 

110 

120 

120 

110 

110 

120 

90 

100 

130 

120 

130 

130 

110 

70 

150 

130 

150 

90 

90 

100 

130 

120 

130 

130 

140 

130 

130 

120 

130 

110 

110 

140 

100 

110 

130 

140 

150 

3402000 

3402000 

3403000 

3403000 

3404000 

3404000 

3405000 

3405000 

3406000 

3406000 

3407000 

3407000 

3408000 

3408000 

3409000 

3409000 

3410000 

3410000 

3411000 

3411000 

3412000 

3412000 

3413000 

3413000 

3414000 

3414000 

3415000 

3415000 

3416000 

3416000 

3417000 

3417000 

3418000 

3418000 

3419000 

3419000 

6760000 

6760000 

6761000 

6761000 

6762000 

6762000 

6763000 

6763000 

6764000 

6764000 

6765000 

6765000 

6766000 

6766000 

6767000 

6767000 

6768000 

6768000 

6769000 

6769000 

6770000 

6770000 

6771000 

6771000 

LIITE 3 

metriä 

0 500 

Kalliopinnan taso, m mpy 

KUKONKOIVUNHARJU-HATSINA 

Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä 





0 500 1 000 

250 m 

40 - 50 

50 - 60 

60 - 70 

70 - 80 

80 - 90 

90 - 100 

100 - 110 

110 - 120 

120 - 130 

130 - 140 

140 - 150 

150 - 160 

160 - 170 

170 - 180 

180 - 190 



# 

!. 

D 

! 

Painovoimamittauspiste 

Pohjavesiputken 

kalliokairaus 

Pieni kalliopaljastuma 

Avokallio

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000 

3402000 

3402000 

!. 

3403000 

F 

E 

3403000 

GTK205 

!. 

105 

F 

3404000 

F 

Pohjavedenpinnan taso, m mpy 



100 - 105 

105 - 110 

110 - 115 

115 - 120 

120 - 125 

!. Vedenottamo 

F a 

E 

W 

Pohjavesiputki 

Lähde 

Luonnonvesipinta 

g Maatutkaus 

!. 

Seisminen luotaus 

Kairauspiste 

125 - 130 

130 - 135 

135 - 140 

140 - 145 

Pohjaveden 

paikallinen virtaussuunta 


0 Varsinaisen muodostumisalueen 500 raja 

metriä 

0 250 500 1 000 m 





3404000 

105 

110 

F 

3405000 

GTK101 

F 

115 

GTK102 

3405000 

115 

3406000 

F 

E 

GTK103 

3406000 

F 

120 

125 

GTK104 

3407000 

135 

a 

130 

F 

g 

g 

3407000 

120 

F 

3408000 

GTK109 

GTK105 

125 

3408000 

F 

130 

120 

F 

120 

GTK107 

F 

125 

3409000 

GTK106 

140 

a a 

g g 

F 

135 

g 

g 

g 

GTK110 

3409000 

F 

130 

130 

E 

F F 

F 

FF 

F 

3410000 

!. 

!. 

F 

F 

115 

120 

125 

GTK111 

F 

3410000 

115 

+ 

GTK125 

g 

130 

3411000 

F 

3411000 

GTK126 

F 

+ 

GTK112 

3412000 

F 

W 

130 

F 

GTK116 

3412000 

130 

GTK119 

3413000 

F 

W 

F 

130 

F 

E 

GTK117 

F 

F 

F 

125 

3413000 

120 

GTK115 

F 

W 

120 

F 

F 

F 

F 

3414000 

!. 

130 

GTK118 

E 

!. 

130 

130 

3414000 

105 

E 

3415000 

110 

135 

g g 

F 

gg 

gg 

140 

GTK121 

3415000 

130 

!. 

F FF 

3416000 

g 

125 

g 

140 

F 

g 

130 

3416000 

F 

135 

140 

!. 

GTK120 

F 

3417000 

W 

!. 

W 

W 

3417000 

!. 

3418000 

3418000 

LIITE 4 

3419000 

!. 

3419000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000 

6759000

6771000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000 

3402000 

3402000 

!. 

3403000 

F 

E 

!. 

GTK205 

F 

Pohjavesivyöhykkeen paksuus 

KUKONKOIVU-HATSINA 


Kallionpinta pohjavesitason 

yläpuolella 

0 - 5 

5 - 10 

10 - 15 

15 - 20 

20 - 25 

25- 30 


F a 

E 

W 

30 - 35 

35 - 40 

40 - 45 

45 - 50 

50 - 55 

55 - 60 


Lähde 

Yli 60 metriä 

Luonnonvesipinta 

g Maatutkaus 

!. 

Virtaussuunta 

Seisminen luotaus 

3403000 

3404000 

Kairaus tai kuiva pohjavesiputki 

0 Pohjavesialueen raja500 

Varsinaisen muodostumisalueen raja metriä 

0 500 1 000 m 





3404000 

F 

F 

3405000 

GTK101 

F 

3405000 

F 

GTK102 

3406000 

E 

GTK103 

3406000 

F 

3407000 

a 

F 

g 

g 

3407000 

GTK104 

F 

3408000 

F 

F 

GTK109 

3408000 

!. 

F 

3409000 

GTK105 

GTK107 

a a 

g 

GTK108 

g g 

F 

GTK106 

g 

g 

F 

GTK110 

3409000 

E 

F F 

F 

FF 

F 

3410000 

!. 

!. !. 

!. 

F 

F 

GTK 124 

F 

3410000 

F 

g 

GTK 125 

GTK111 

3411000 

F 

3411000 

F 

F 

!. !. 

!. 

GTK114 

GTK 126 

!. 

3412000 

GTK 127 

GTK112 

F 

W 

F 

GTK113 

3412000 

3413000 

F 

GTK116 

!. 

F 

F 

E 

3413000 

!. 

W 

GTK115 

GTK117 

F 

F 

F 

GTK119 

F 

GTK118 

F 

F 

F 

F 

3414000 

GTK123 

!. 

E 

!. 

3414000 

E 

!. 

3415000 

GTK122 

3415000 

g g 

F 

gg 

gg 

!. 

F FF 

3416000 

g 

g 

GTK121 

F 

3416000 

g 

W 

F 

!. 

GTK120 

W 

F 

3417000 

!. 

3417000 

!. 

3418000 

3418000 

LIITE 5 

6771000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000

6771000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000 

!. 

3401000 

3401000 

3402000 

3402000 

3403000 

!. 

F 

!. 

Pohjavesivyöhykkeen yläpuoleisen 

irtomaakerroksen paksuus, metriä 



Avokallio / kallioalue 

Alle 1 m 

1 - 5 

5 - 10 

10 - 15 

15 - 20 

20 - 25 


F 


25 - 30 

30 - 35 

35 - 40 

40 - 45 

45- 50 

Yli 50 m 

a Seisminen luotaus 

g Maatutkaus 



0 250 500 1 000 m 





3403000 

F 

3404000 

3404000 

F 

F 

3405000 

F 

3405000 

3406000 

F 

3406000 

F 

3407000 

a 

F 

g 

g 

3407000 

F 

3408000 

3408000 

F 

F 

F 

3409000 

a a 

g g 

F 

g 

g 

g 

3409000 

F 

F F 

F 

FF 

F 

3410000 

!. 

!. 

F 

F 

F 

3410000 

+ 

g 

3411000 

F 

3411000 

F 

+ 

F 

3412000 

3412000 

F 

3413000 

F 

F 

F 

3413000 

F 

F 

F 

F 

F 

F 

F 

F 

3414000 

!. 

!. 

3414000 

3415000 

3415000 

g g 

F 

gg 

gg 

!. 

F FF 

3416000 

g 

g 

F 

3416000 

g 

F 

!. 

F 

3417000 

!. 

3417000 

!. 

LIITE 6 

3418000 

3418000 

6771000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000

LIITE 7.1

LIITE 7.2

LIITE 7.3

LIITE 7.4

LIITE 7.5

LIITE 7.6

LIITE 7.7

LIITE 7.8

LIITE 7.9

LIITE 7.10

LIITE 7.11

LIITE 7.12

LIITE 7.13

LIITE 7.14

LIITE 7.15

LIITE 7.16

LIITE 7.17

LIITE 7.18

LIITE 7.19

LIITE 7.20

LIITE 7.21

LIITE 7.22

LIITE 7.23

LIITE 7.24

LIITE 7.25

LIITE 7.26

LIITE 7.27

LIITE 7.28

LIITE 7.29

LIITE 7.30

LIITE 7.31

LIITE 7.32

LIITE 7.33

LIITE 7.34

LIITE 7.35

LIITE 7.36

LIITE 7.37

LIITE 7.38

LIITE 7.39

LIITE 7.40

LIITE 7.41

LIITE 7.42

LIITE 7.43

LIITE 7.44

LIITE 7.45

LIITE 7.46

LIITE 7.47

LIITE 7.48

LIITE 7.49

LIITE 7.50

LIITE 7.51

LIITE 7.52

LIITE 7.53

LIITE 7.54

LIITE 7.55

LIITE 7.56

LIITE 7.57

LIITE 7.58

LIITE 7.59

LIITE 7.60

LIITE 7.61

LIITE 7.62

LIITE 7.63

LIITE 7.64

LIITE 7.65

LIITE 7.66

LIITE 7.67

LIITE 7.68

LIITE 7.69

LIITE 7.70

LIITE 7.71

LIITE 7.72

LIITE 7.73

LIITE 7.74

LIITE 7.75

LIITE 7.76

LIITE 7.77

LIITE 7.78

LIITE 7.79

LIITE 7.80

LIITE 7.81

LIITE 7.82

LIITE 7.83

LIITE 7.84

LIITE 7.85

LIITE 7.86

LIITE 7.87

LIITE 7.88

LIITE 7.89

LIITE 7.90

LIITE 7.91

LIITE 7.92

LIITE 7.93

LIITE 7.94

LIITE 7.95

LIITE 7.96

LIITE 7.97

LIITE 7.98

3404518,67 

6766317,12 

 

 

 

 

 

 

 

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

60 PEH 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

:\1640\GTK\82126087 Kukonkoivu-Hatsina Hollola\Maasto\Työohje\GTK aineisto\Havaintopistekortit.xls 

W 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.1

3405214,65 

6765134,75 

 

 

 

 

 

 

 

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

W 

 

 

 

 

 

 

 

60 PEH 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lukittu Ramboll 


LIITE 8.2

3405867,93 

6765760,61 

 

 

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

W 

 

 

 

 

 

 

60 PEH 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

LIITE 8.3

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

W 

 

 

 

 

 

 

60 / 52 PEH 

Rst suojaputki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

:\Documents and Settings\jani.lepisto\Local Settings\Temporary Internet Files\Content.Outlook\1W9VJJZB\Havaintopistekortit.xls 

LIITE 8.4

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

:\1640\GTK\82126087 Kukonkoivu-Hatsina Hollola\Havaintopistekortit.xls 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.5

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

W 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

60 PE PVP 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näytteet: 

 

syv. 1.0 - 2.0 m, hHk 

 

syv. 6.0 - 7.0 m, hHk 

 

syv. 12.6 - 13.6 m, hHk 

 

syv. 19.0 - 20.0 m, Si 

 

syv. 23.0 - 24.0 m, Hk 

 

 

syv. 32.8 - 33.8 m, HHk 

 

syv. 40.0 - 41.0 m, Kivikko 

 

 

 


LIITE 8.6

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

W 

 

 

 

 

 

 

60 / 51 PEH 

32 m + sukka 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.7

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


W 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.8

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

W 

 

 

 

 

 

 

60 / 52 PEH 

Rst suojaputki + 

lukko (Ramboll) 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


LIITE 8.9

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

W 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.10

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

W 

 

 

 

 

 

 

60 / 51 PEH 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.11

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

W 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.12

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.13

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.14 

 

 

 

 

 

 

 

syv. 17.3 - 17.6 m, Mr

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

60 PE PVP 

rako 0,3 mm 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.15 

 

 

 

 

 

 

 

syv. 30.0 - 31.4 m, Sr

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

W 

 

 

 

 

 

 

60 PE PVP 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.16

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.17

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

W:\1640\GTK\82126087 Kukonkoivu-Hatsina Hollola\Havaintopistekortit.xls 

 

W 

 

 

 

 

 

 

 

60 PE PVP 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.18

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

W 

 

 

 

 

 

 

60 / 52 PEH 

14.0 m + sukka 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.19

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

W 

 

 

 

 

 

 

60 / 51 PEH 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.20

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

W 

 

 

 

 

 

 

60 / 52 PEH 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.21

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.22

Kairaus 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Putki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


W 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITE 8.23

Projekti: 

Putken numero: 

Asiakkaan viite: 

Puhelin: 

Kairakone: GM 200 

Asentaja: Simo Murto 

Puhelin: 040 5295660 

Asennus päivä: 24.5.2011 24.5.11 ei vettä 

X: 3409801 

Y: 6766956,000 

Z: 128.11 

Putken yläpään taso: 0,00 

Siivilän alapään taso: 0,00 

Putkimateriaali: 

Putken halkaisija, mm: 

GTK, Hollola 

GTK 124 

Siivilän rako, mm: 

Vandaaliputken materiaali: 

Jatkoputken pituus: 

Siivilän pituus: 

Kokonaispituus: 0,00 Wmax = 0,00 

Wmin = 0,00 

Putki maanpinnasta: 

LUKITTU 



Koordinaatit: 

Koordinaattijärjestelmä: 

TASOTIEDOT JA RAKENNE 

Maalajit 

Syvyys [m] Maalaji 

0.0- 5.0 Hk 

0,0 5.0- 8.6 Sr 

8.6- 9.2 hkSr, orsivesi 

9.2-17.8 Sr 

17.8-18.2 Kivi 

18.2-19.3 Sr, kiviä 

19.3-22.3 Ka 

0,0 

Toimivuustesti 

1min 0,00 

3min 0,00 

5min 0,00 

10min 0,00 

Destia Oy Y-tunnus 2163026-3 

LIITE 8.24 

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2011 

HAVAINNOT 

Osoite E-mail Puhelin Fax 

Turuntie 207 02740 Espoo jarno.silho@destia.fi 040 700 8728 020 444 3201 

Pvm. 

Syvyys putkenpäästä 

Pohjavesipinnan 

taso 

Putken kuva/sijainti 

Huomautukset 

Näytteet: 1.5- 2.5 

6.5- 7.5 

11.7-12.7 

Maalajit ovat aistinvaraisia 

EI ASENNETTU PUTKEA 

Huom.

Projekti: 



Puhelin: 



Putkimateriaali: PEH 

Putken halkaisija, mm: 63 / 51 



Puhelin: 040 5295660 

Asennus päivä: 25.5.2011 25.5.11 23,18 125,09 

15.8.11 23,25 125,02 

X: 3410315 

Y: 6766465,000 

Z: 147,470 

Siivilän rako, mm: 0,30 


Fe89 

Jatkoputken pituus: 22,20 

Siivilän pituus: 12,00 


Wmin = 125,02 


LUKITTU 



Koordinaatit: 


GTK, Hollola 

GTK 125 


0,80 

Maalajit 


0.0- 4.5 Hk 

22,2 4.5- 30.8 Sr 

30.8-33.2 Sr (kivistä) 

33.2-35.4 Ka 

35.40-35.45 rako, josta tuli vesi 

35.45-37.2 Ka 

12,0 


1min 148,27 

3min 148,27 

5min 148,27 

10min 148,27 


LIITE 8.25 


HAVAINNOT 


Huomautukset 


6.5- 7.5 

13.5- 14.5 


22.5-23.5 

32.5-33.2 



taso 


Pvm. 


Huom.

Projekti: 



Puhelin: 



Putkimateriaali: PEH 

Putken halkaisija, mm: 63 / 51 



Puhelin: 040 5295660 

Asennus päivä: 30.5.2011 30.5.11 34,23 126,70 

15.8.11 34,32 126,61 

X: 6766270 

Y: 3411464,000 

Z: 160,030 

Siivilän rako, mm: 0,30 


Fe89 

Jatkoputken pituus: 33,00 

Siivilän pituus: 20,00 


Wmin = 126,61 


LUKITTU 



Koordinaatit: 


GTK, Hollola 

GTK 126 



1min 160,93 

3min 160,93 

5min 160,93 

10min 160,93 


LIITE 8.26 


HAVAINNOT 


0,90 

Maalajit 


0.0- 15.0 Sr 

33,0 15.0- 15.6 Kivi 

15.6-22.8 Sr 

22.8-23.8 Kivi 

23.8-28.2 Sr (kivistä) 

28.2-29.4 Kivi 

29.4-37.4 Sr (kivistä) 

37.4-38.2 Kivi 

38.2-45.2 Sr (kivistä) 

20,0 45.2-45.8 Kivi 

45.8-54.8 Sr (kivistä) 

54.8-57.4 SrMr ? 

Huomautukset 

57.4-60.4 Ka Näytteet: 1.5- 2.5 

6.5- 7.5 

13.5- 14.5 


21.0- 22.0 

30.0-31.0 

Ei saatu näytteitä syvemmältä, maan kivisyyden vuoksi 

Paloauto toi 16m3 vettä, tällä saatiin varmistettua kallio 



taso 


Pvm. 


Huom.

Projekti: 



Puhelin: 



Puhelin: 040 5295660 

Asennus päivä: 23.5.2011 23.5.11 ei vettä 

X: 3411641 

Y: 6767935,000 

Z: 153.29 



Putkimateriaali: 

Putken halkaisija, mm: 

Siivilän rako, mm: 





Wmin = 0,00 


LUKITTU 



Koordinaatit: 


GTK, Hollola 

GTK 127 


Maalajit 


0.0- 3.8 Sr 

0,0 3.8- 7.8 Ka 

0,0 


1min 0,00 

3min 0,00 

5min 0,00 

10min 0,00 



LIITE 8.27 



EI ASENNETTU PUTKEA 

HAVAINNOT 


Huomautukset 



taso 


Pvm. 


Huom.

YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA (HUOM! EI PITUUSLEIKKAUS) 

Yksityiskohtaisemmat maalajihavainnot liitteen 8 putkikorteissa 

m mpy Maanpinta (m mpy) 

150 150 

GTK107 

Syvyys (m) Maalaji 

GTK105 0-1,0 hHk 

145 Syvyys (m) Maalaji GTK106 1,0-16,0 siHK 145 

0-10,7 Hk Syvyys (m) Maalaji 

* 1-2 Hk 0-13,6 hHk 

140 140 

GTK101 Pohjaveden pinta 


0-6,0 Hk 

135 135 

10,7-11,9 srMr 

11,9 - Ka 16,0-31,0 si hHk 

130 6,0-18,5 SrHk 130 

GTK104 13,6-20,0 Si 


0-1,5 SiHk 

1.5-22,5 Hk 

125 125 

* 19 - 20 Si 

20,0-24,0 Hk 

GTK102 GTK103 

120 Syvyys (m) Maalaji Syvyys (m) Maalaji * 23- 24 Hk 120 

0-1,5 Sa 0-1,0 Tv/Hm/Si * 9.8-10.8 Hk 24,0- 33,8 Hk 

1,0-4,0 hHk 

18,5-26,5 KiSr 1,5-11,0 siHk 

31,0-32,0 Sr 

115 4,0-11,0 Si 32,0-49,9 si hHk 115 

* 32.0 - 32.8 Hk 

110 26,5-35,0 Hk * 32.8 - 33.8 SrHk 110 

33,8-46,0 kiSr 

11,0-19,5 hHk 

* 19.8 - 20.8 Hk 

105 22,5-35,3 kiSr 105 

35,0-35,4 Mr 

35,4 - Ka * 26.7 - 27.5 hkSr 

100 19,5-26,5 Hk 100 

11,0-25,5 Hk 46,0-46,3 srMr 

46,3 - Ka 49,9-51,9 Sr 

* 49.9-50.5 hkSr 

95 52,0-57,3 Mr 95 

26,5-29,0 srHk 

35.3 - Ka 

90 29,0-29,5 Ki 90 

29,5-36,6 Sr 57,30 - Ka 

85 85 

25,5-30,0 Mr 36,6 - Ka 

80 80 

30,0-30,5 Ki 

30,5-34,8 Mr 

75 

34,8 - Ka 

* Boldilla merkityt maalajit nimetty rakeisuus analyysin perusteella, muut kairaushavaintojen perusteella 

HEIKKO VEDENJOHTAVUUS 

Savi ja Siltti 

70 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 

Hienohiekka ja hiekka 

HYVÄ VEDENJOHTAVUUS 

Karkea hiekka ja sora 

HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 

Moreeni 



Kallio 

LIITE 9.1



m mpy GTK108 Maanpinta (m mpy) 


160 0-5,5 KiSr GTK114 160 

* 1 - 2 hkSr Syvyys (m) Maalaji 

GTK109 0-0,5 kiHk 

Syvyys (m) Maalaji 0,5-3,5 srHk 

0-0,1 Hk *1.0 -1.4 hkSr 

155 1,0-2,0 Ki 155 

5,5-12,5 kiSr 2,0-5,5 KiSr 3,5-13,0 Sr 

GTK112 

150 5,5-13,0 Sr Syvyys (m) Maalaji 150 

* 5.7 - 6.7 hkSr 0-3,0 hHk 

12,5-19,0 Sr GTK111 3,0-6,0 Hk 


145 0-2,0 Hk+Ki 13,0-13,5 Ki 145 

13,5-17,0 Sr 

13,0-16,7 KiSr 2,0-2,5 hHk 6,0-9,5 Mr 

2,5-8,5 Hk *6.2 -7.0 Mr 

19,0-23,0 Hk 17,0-20,5 Mr 

140 9,5-15,0 hkSr * 17.3 -17.6 Mr GTK115 140 

16,7-23,0 Hk Syvyys (m) Maalaji 

0-5,0 hHk 

23,0-27,4? Hk * 8.2 -9.0 Mr 20,5 - Ka 

GTK110 9,0-12,0 siHk 

135 Syvyys (m) Maalaji 135 

27,4 - Ka 0-9,0 HHk 15,0-24,0 Hk GTK113 

23,0-28,0 hHk 12,0-23,0 hHk Syvyys (m) Maalaji 5,0-43,5 Sr 

*23.7 - 24.7 Mr 0-1,0 siHk 

1,0-2,5 Sr 

130 130 

2,5-6,0 kiSr 

28,0-29,0 kiSr 

29,0-38,7 Lo * 18 -19 Hk * 11.6 -12.6 Sr 

Pohjaveden pinta *23-24 Hk 6,0-7,0 Ki 

125 9,0-11,3 Hk 24,0-28,0 hkMr 7,0-11,0 kiSr 125 

* 24- 25 hkMr 

11,3-14,5 SiHk 

* 11.8 -12.5 Si 23,0-25,5 kiHk 

28,0-28,5 Ki 11,0-20,0 Sr * 17 - 18 Sr 

120 14,5-22,0 Hk 25,5-28,0 Sr 28,5-31,5 hkMr * 11.4 - 12 Sr 120 

* 14.8 -15.3 Hk * 26 -26.5 hkSr 

31,5-32,0 Ki 

38,7 - Ka 28,0-29,0 Ki 32,0-34,3 hkMr 

29,0-29,5 Mr/Ki/Ka 

115 29,5 - Ka 34,5 - Ka 115 

22,0 - Ka 20,0-23,0 kiSr 

* 21 - 22 Mr 

110 110 

23,0-25,7 Sr 

* 30 - 31.4 Sr 

25,7 - Ka 

105 105 

100 100 

95 43,5-44,0 Ki 95 

44,0-48,3 Sr 

90 48,3 - Ka 90 




KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 





Moreeni 


Kallio 

LIITE 9.2



m mpy Maanpinta (m mpy) 

160 160 

GTK122 

Syvyys (m) Maalaji GTK123 

0-6,5 kiSr Syvyys (m) Maalaji 

155 * 1 -2 hkSr 0-12,0 Hk 155 

GTK121 


0-3,0 kiSr 

150 150 

3,0-3,5 Sr 6,5-13,2 Hk 

3,5-22,0 kiSr 

* 8.4 -9.4 hkSi 

GTK120 * 5.8-6.8 srHk 

145 GTK116 Syvyys (m) Maalaji 145 

Syvyys (m) Maalaji GTK118 0-1,0 Sr 

0-1,5 Si Syvyys (m) Maalaji 1,0-3,5 Ki 13,2 - Ka 12,0 - Ka 

0-11,5 srHk 

1,5-5,5 hHk * 1.0 - 2.0 sr 

140 GTK117 3,5-4,5 Mr 140 

Syvyys (m) Maalaji 4,5-7,2 Ki 

0-13,0 Sr 

5,5-10,5 Hk * 1.3 -2.0 hkSr 

7,2-7,5 Mr *17.6 -18.5 Sr 

135 7,5 - Ka 135 

GTK119 


10,5-10,7 Ki Ki *10.0 -11.0 hkSr 0-0,9 hHk 

10,7-16,5 Hk 0,9-6,2 sihHk 

130 * 11.6 -12.6 Hk 11,5-19,5 kiSr 22,0-24,5 Sr 130 

Pohjaveden pinta 

24,5-32,5 Hk 

16,5-19,0 Mr 6,2-18,5 hHk 

125 *17.7 -18.8 Mr 13,0-18,5 Hk 125 

19,0-19,2 Ki * 8 - 9 hkSi 

19,2-25,0 Mr *15.0 - 16.0 Hk 

19,5-20,7 Hk 

20,7-21,0 hHk 

120 21,0-25,5 Hk 120 

18,5-24,5 Sr 32,5-36,8 hHk 

25,0-25,2 Ki *19.6 - 20.6 hkSr *33.8-44.5 Hk 

25,2-42,1 Mr 

25,5-34,0 siHk 

115 *26.3 -27.3 hkSi 115 

18,5-19,0 Mr 36,8 - Ka 

24,5-25,5 Ki 19,0 - Ka 

25,5-43,2 Sr 

110 110 

34,0-45,5 Hk 

105 105 

42,1 - Ka 

100 100 

45,5-45,7 Ki 

95 43,2-43,5 Ki 45,7-46 Hk 95 

43,5-44,1 Mr 46,0-46,5 Ki 

44,1 - Ka 46,5-47,95 Hk 

47,95 - Ka ? 

90 90 









Moreeni 


Kallio 

LIITE 9.3



m mpy GTK126 Maanpinta (m mpy) 


160 0 - 15,0 Sr 160 

155 155 

GTK127 


0,0 - 3,8 Sr 

150 150 

GTK125 

Syvyys (m) Maalaji 3,8 - 7,8 Ka 

0 - 4,5 Hk 

145 15,0 - 15,6 Kivi 145 

15,6 - 22,8 Sr 

4,5 - 30,8 Sr 

140 140 

22,8 - 23,8 Kivi 

23,8 - 28,2 Sr (kivistä) 

135 135 

28,2 - 29,4 Kivi 

130 GTK124 29,4 - 37,4 Sr (kivistä) 130 


0-5,0 Hk Pohjaveden pinta 

125 125 

5,0 - 8,6 Sr 

8,6-9,2 37,4 - 38,2 Kivi 

8,6-9,2 hkSr, 38,2 - 45,2 Sr (kivistä) 

120 orsivesi 120 

9,2 - 17,8 Sr 

30,8 - 33,2 Sr (kivistä) 

115 45,2 - 45,8 Kivi 115 

33,2 - 35,4 Kallio 

35,4 Rako, josta 

tuli vettä 

35,4 - 37,2 Kallio 

45,8 - 54,8 Sr (kivistä) 

110 17,8 - 18,2 Kivi 

18,2 - 19,3 Sr, kiviä 

19,3 - 22,3 Ka 

110 

105 54,8 - 57,4 SrMr ? 105 

57,4 - 60,4 Ka 

100 100 

95 95 

90 90 









Moreeni 


Kallio 

LIITE 9 .4

Labtium Oy 

PL 1500 

Neulaniementie 5 

70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 

Laboratorion näytetunnus : L10047391 

Tilausnumero : 220584 

Tilaajan näytetunnus : GTK104 9.8-10.8 m 

Tilaaja : GTK Va 212 Jussi Ahonen 

3.5.2010 

Kuivaseulonta seulasarjalla SFS-EN 933-2 (666) 

GEO 

RAK 

________________________ 

Savi Siltti Hiekka Sora 

Savi Hiesu Hieta Hiekka Sora Kiviä 

0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 98.9 0.1250 11.8 

63.0000 100.0 2.0000 97.3 0.0630 5.0 

31.5000 100.0 1.0000 92.8 

16.0000 100.0 0.5000 79.0 

8.0000 100.0 0.2500 41.3 

LIITE 10.1 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





3.5.2010 

________________________ 

651 Pesuseulonta OK 

% 

90 

75 

50 

25 

10 

Sedigraph-analyysi (658)Kuivaseulonta seulasarjalla SFS-EN 933-2 (666) 

GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 41.4 0.0300 14.4 0.0040 4.6 

63.0000 100.0 2.0000 100.0 0.0630 19.3 0.0200 11.4 0.0020 3.2 

31.5000 100.0 1.0000 99.9 0.0600 18.8 0.0160 10.0 0.0010 2.3 

16.0000 100.0 0.5000 97.7 0.0500 18.2 0.0100 7.6 0.0006 1.9 

8.0000 100.0 0.2500 79.0 0.0400 16.7 0.0060 5.6 

LIITE 10.2 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 59.0 0.1250 12.9 

63.0000 100.0 2.0000 50.8 0.0630 3.4 

31.5000 100.0 1.0000 41.7 

16.0000 89.2 0.5000 33.0 

8.0000 74.2 0.2500 24.4 

LIITE 10.3 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 



Tilaajan näytetunnus : GTK105 1-2 m 


3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 99.9 0.1250 35.6 

63.0000 100.0 2.0000 99.6 0.0630 9.4 

31.5000 100.0 1.0000 99.3 

16.0000 100.0 0.5000 98.5 

8.0000 100.0 0.2500 93.3 

LIITE 10.4 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 

________________________ 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 94.1 0.0300 71.1 0.0040 17.7 

63.0000 100.0 2.0000 100.0 0.0630 78.3 0.0200 61.6 0.0020 10.7 

31.5000 100.0 1.0000 100.0 0.0600 77.5 0.0160 55.5 0.0010 6.8 

16.0000 100.0 0.5000 99.7 0.0500 77.0 0.0100 40.1 0.0006 4.4 

8.0000 100.0 0.2500 99.2 0.0400 75.4 0.0060 24.5 

LIITE 10.5 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





4.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 44.2 0.0300 17.3 0.0040 4.2 

63.0000 100.0 2.0000 100.0 0.0630 23.8 0.0200 12.9 0.0020 2.8 

31.5000 100.0 1.0000 99.9 0.0600 23.1 0.0160 10.9 0.0010 2.0 

16.0000 100.0 0.5000 98.7 0.0500 22.4 0.0100 7.6 0.0006 1.4 

8.0000 100.0 0.2500 83.2 0.0400 20.7 0.0060 5.4 

LIITE 10.6 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 



Tilaajan näytetunnus : GTK106 32,8-33,8 m 


4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 64.5 0.1250 7.4 

63.0000 100.0 2.0000 55.3 0.0630 2.8 

31.5000 93.3 1.0000 43.8 

16.0000 84.0 0.5000 23.9 

8.0000 71.8 0.2500 12.7 

LIITE 10.7 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





3.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 69.1 0.0300 18.5 0.0040 4.9 

63.0000 100.0 2.0000 100.0 0.0630 29.1 0.0200 13.2 0.0020 3.6 

31.5000 100.0 1.0000 99.9 0.0600 28.3 0.0160 11.3 0.0010 2.4 

16.0000 100.0 0.5000 99.6 0.0500 26.9 0.0100 8.3 0.0006 2.2 

8.0000 100.0 0.2500 95.9 0.0400 23.4 0.0060 6.2 

LIITE 10.8 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 46.2 0.1250 3.0 

63.0000 100.0 2.0000 33.5 0.0630 0.9 

31.5000 88.1 1.0000 27.0 

16.0000 75.7 0.5000 16.7 

8.0000 68.8 0.2500 9.0 

LIITE 10.9 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 47.9 0.1250 10.1 

63.0000 100.0 2.0000 38.1 0.0630 4.8 

31.5000 86.1 1.0000 28.8 

16.0000 65.4 0.5000 20.9 

8.0000 58.5 0.2500 15.4 

LIITE 10.10 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 

Näytelapussa: P109 5.7-6.2 m 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 58.8 0.1250 8.4 

63.0000 100.0 2.0000 42.9 0.0630 2.9 

31.5000 100.0 1.0000 28.2 

16.0000 88.4 0.5000 19.3 

8.0000 74.5 0.2500 13.6 

LIITE 10.11 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





4.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 97.2 0.1250 53.6 0.0300 24.5 0.0040 6.7 

63.0000 100.0 2.0000 94.6 0.0630 34.2 0.0200 18.3 0.0020 4.4 

31.5000 100.0 1.0000 90.7 0.0600 33.4 0.0160 15.7 0.0010 2.9 

16.0000 100.0 0.5000 84.5 0.0500 32.3 0.0100 11.5 0.0006 2.1 

8.0000 99.7 0.2500 73.3 0.0400 29.5 0.0060 8.4 

LIITE 10.12 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





3.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 55.3 0.0300 17.8 0.0040 5.6 

63.0000 100.0 2.0000 100.0 0.0630 24.1 0.0200 14.3 0.0020 3.9 

31.5000 100.0 1.0000 99.8 0.0600 23.3 0.0160 12.7 0.0010 2.8 

16.0000 100.0 0.5000 96.2 0.0500 22.5 0.0100 9.6 0.0006 2.2 

8.0000 100.0 0.2500 85.8 0.0400 20.7 0.0060 7.1 

LIITE 10.13 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





3.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 80.3 0.1250 47.4 0.0300 25.4 0.0040 6.1 

63.0000 100.0 2.0000 73.8 0.0630 33.4 0.0200 19.0 0.0020 4.1 

31.5000 100.0 1.0000 68.9 0.0600 32.7 0.0160 16.1 0.0010 2.7 

16.0000 96.1 0.5000 62.8 0.0500 31.9 0.0100 11.3 0.0006 2.2 

8.0000 89.0 0.2500 55.1 0.0400 29.7 0.0060 7.9 

LIITE 10.14 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





3.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 35.8 0.0300 10.9 0.0040 3.7 

63.0000 100.0 2.0000 100.0 0.0630 15.5 0.0200 8.6 0.0020 2.7 

31.5000 100.0 1.0000 99.4 0.0600 15.0 0.0160 7.6 0.0010 1.8 

16.0000 100.0 0.5000 93.5 0.0500 14.4 0.0100 5.9 0.0006 1.6 

8.0000 100.0 0.2500 72.7 0.0400 13.0 0.0060 4.5 

LIITE 10.15 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 41.5 0.1250 7.6 

63.0000 100.0 2.0000 31.3 0.0630 2.9 

31.5000 100.0 1.0000 21.5 

16.0000 76.3 0.5000 15.6 

8.0000 55.6 0.2500 11.7 

LIITE 10.16 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





3.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 95.9 0.1250 50.5 0.0300 25.2 0.0040 9.9 

63.0000 100.0 2.0000 91.9 0.0630 30.8 0.0200 21.4 0.0020 6.4 

31.5000 100.0 1.0000 86.1 0.0600 30.1 0.0160 19.5 0.0010 3.9 

16.0000 100.0 0.5000 80.2 0.0500 29.5 0.0100 15.8 0.0006 2.6 

8.0000 98.5 0.2500 70.8 0.0400 27.9 0.0060 12.3 

LIITE 10.17 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





3.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 98.3 0.1250 35.3 0.0300 21.2 0.0040 8.1 

63.0000 100.0 2.0000 94.9 0.0630 24.7 0.0200 18.2 0.0020 5.4 

31.5000 100.0 1.0000 86.8 0.0600 24.4 0.0160 16.5 0.0010 2.9 

16.0000 100.0 0.5000 71.2 0.0500 24.0 0.0100 12.9 0.0006 1.6 

8.0000 99.6 0.2500 52.9 0.0400 23.1 0.0060 9.9 

LIITE 10.18 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





3.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 94.8 0.1250 22.1 0.0300 11.2 0.0040 4.0 

63.0000 100.0 2.0000 84.8 0.0630 13.3 0.0200 9.5 0.0020 2.1 

31.5000 100.0 1.0000 78.5 0.0600 13.0 0.0160 8.3 0.0010 1.3 

16.0000 100.0 0.5000 65.4 0.0500 12.8 0.0100 6.2 0.0006 1.1 

8.0000 99.1 0.2500 41.1 0.0400 12.1 0.0060 5.0 

LIITE 10.19 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 22.3 0.1250 1.8 

63.0000 100.0 2.0000 17.6 0.0630 0.4 

31.5000 94.7 1.0000 13.6 

16.0000 63.8 0.5000 9.1 

8.0000 36.5 0.2500 5.1 

LIITE 10.20 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 84.3 0.1250 13.7 

63.0000 100.0 2.0000 76.2 0.0630 6.2 

31.5000 93.0 1.0000 58.5 

16.0000 88.9 0.5000 38.5 

8.0000 87.7 0.2500 25.3 

LIITE 10.21 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 22.3 0.1250 1.8 

63.0000 100.0 2.0000 17.6 0.0630 0.4 

31.5000 94.7 1.0000 13.6 

16.0000 63.8 0.5000 9.1 

8.0000 36.5 0.2500 5.1 

LIITE 10.22 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 84.3 0.1250 13.7 

63.0000 100.0 2.0000 76.2 0.0630 6.2 

31.5000 93.0 1.0000 58.5 

16.0000 88.9 0.5000 38.5 

8.0000 87.7 0.2500 25.3 

LIITE 10.23 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 50.5 0.1250 8.4 

63.0000 100.0 2.0000 36.7 0.0630 3.6 

31.5000 88.8 1.0000 25.7 

16.0000 77.9 0.5000 17.6 

8.0000 66.0 0.2500 12.5 

LIITE 10.24 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





3.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 




0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 57.6 0.1250 15.2 

63.0000 100.0 2.0000 48.9 0.0630 6.4 

31.5000 93.8 1.0000 41.9 

16.0000 83.9 0.5000 33.5 

8.0000 70.5 0.2500 24.8 

LIITE 10.25 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 38.1 0.1250 3.8 

63.0000 100.0 2.0000 28.6 0.0630 0.5 

31.5000 85.0 1.0000 19.4 

16.0000 71.4 0.5000 11.8 

8.0000 51.4 0.2500 7.4 

LIITE 10.26 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 36.8 0.1250 2.7 

63.0000 100.0 2.0000 28.4 0.0630 0.3 

31.5000 85.8 1.0000 17.9 

16.0000 56.8 0.5000 10.0 

8.0000 45.8 0.2500 6.3 

LIITE 10.27 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 41.7 0.1250 1.0 

63.0000 100.0 2.0000 27.4 0.0630 0.4 

31.5000 100.0 1.0000 14.6 

16.0000 79.4 0.5000 6.1 

8.0000 60.5 0.2500 2.4 

LIITE 10.28 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 11.7 

63.0000 100.0 2.0000 99.8 0.0630 4.9 

31.5000 100.0 1.0000 98.4 

16.0000 100.0 0.5000 80.3 

8.0000 100.0 0.2500 36.9 

LIITE 10.29 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





4.5.2010 

________________________ 



% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 70.4 0.1250 29.2 0.0300 17.2 0.0040 6.3 

63.0000 100.0 2.0000 65.0 0.0630 20.6 0.0200 14.5 0.0020 4.0 

31.5000 92.3 1.0000 58.5 0.0600 20.1 0.0160 13.1 0.0010 2.5 

16.0000 86.3 0.5000 51.0 0.0500 19.8 0.0100 10.4 0.0006 1.6 

8.0000 76.4 0.2500 41.3 0.0400 18.9 0.0060 7.9 

LIITE 10.30 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 48.7 0.1250 2.7 

63.0000 100.0 2.0000 34.2 0.0630 1.4 

31.5000 96.5 1.0000 20.6 

16.0000 84.1 0.5000 9.2 

8.0000 64.3 0.2500 4.6 

LIITE 10.31 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 11.9 

63.0000 100.0 2.0000 99.6 0.0630 4.8 

31.5000 100.0 1.0000 94.1 

16.0000 100.0 0.5000 66.4 

8.0000 100.0 0.2500 32.7 

LIITE 10.32 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 47.5 0.1250 5.1 

63.0000 100.0 2.0000 31.4 0.0630 3.0 

31.5000 80.6 1.0000 15.4 

16.0000 72.3 0.5000 8.4 

8.0000 61.1 0.2500 6.5 

LIITE 10.33 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 51.2 0.1250 3.4 

63.0000 100.0 2.0000 25.0 0.0630 1.7 

31.5000 92.1 1.0000 13.6 

16.0000 86.4 0.5000 8.5 

8.0000 77.0 0.2500 5.5 

LIITE 10.34 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 50.6 0.1250 2.9 

63.0000 100.0 2.0000 32.7 0.0630 1.1 

31.5000 100.0 1.0000 17.2 

16.0000 78.1 0.5000 9.0 

8.0000 64.1 0.2500 5.2 

LIITE 10.35 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





4.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 82.5 0.0300 53.2 0.0040 11.5 

63.0000 100.0 2.0000 100.0 0.0630 62.6 0.0200 42.5 0.0020 7.3 

31.5000 100.0 1.0000 99.7 0.0600 61.9 0.0160 36.4 0.0010 5.1 

16.0000 100.0 0.5000 99.2 0.0500 61.2 0.0100 24.7 0.0006 3.2 

8.0000 100.0 0.2500 96.2 0.0400 58.8 0.0060 15.8 

LIITE 10.36 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





4.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 88.8 0.0300 47.2 0.0040 9.3 

63.0000 100.0 2.0000 100.0 0.0630 59.5 0.0200 35.4 0.0020 6.1 

31.5000 100.0 1.0000 100.0 0.0600 58.7 0.0160 29.4 0.0010 4.5 

16.0000 100.0 0.5000 99.7 0.0500 57.7 0.0100 19.2 0.0006 3.5 

8.0000 100.0 0.2500 98.7 0.0400 54.5 0.0060 12.5 

LIITE 10.37 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 72.6 0.1250 11.9 

63.0000 100.0 2.0000 58.8 0.0630 4.5 

31.5000 96.1 1.0000 42.1 

16.0000 87.1 0.5000 27.3 

8.0000 80.8 0.2500 18.9 

LIITE 10.38 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 37.7 0.1250 4.4 

63.0000 100.0 2.0000 29.2 0.0630 1.3 

31.5000 77.0 1.0000 19.4 

16.0000 59.4 0.5000 12.1 

8.0000 47.3 0.2500 7.7 

LIITE 10.39 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





4.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 99.9 0.1250 33.5 0.0300 18.9 0.0040 7.2 

63.0000 100.0 2.0000 99.1 0.0630 22.1 0.0200 16.4 0.0020 4.8 

31.5000 100.0 1.0000 92.7 0.0600 21.6 0.0160 15.0 0.0010 3.2 

16.0000 100.0 0.5000 76.4 0.0500 21.4 0.0100 12.0 0.0006 2.2 

8.0000 100.0 0.2500 54.7 0.0400 20.6 0.0060 9.2 

LIITE 10.40 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 

% 

90 

75 

50 

25 

10 





4.5.2010 


GEO 

RAK 

________________________ 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 

D (mm) % D (mm) % D (mm) % 

125.0000 100.0 4.0000 57.8 0.1250 15.2 

63.0000 100.0 2.0000 47.4 0.0630 6.6 

31.5000 83.9 1.0000 36.8 

16.0000 77.9 0.5000 28.2 

8.0000 68.1 0.2500 22.0 

LIITE 10.41 

100

Labtium Oy 

PL 1500 


70211 KUOPIO 

Puh: 010 653 8000 

Fax: 010 653 8489 





4.5.2010 

________________________ 


% 

90 

75 

50 

25 

10 


GEO 

RAK 



0.0002 0.0006 0.002 0.006 0.02 

0.06 

0.2 

0.6 

2 

6 

20 

60 


125.0000 100.0 4.0000 100.0 0.1250 88.7 0.0300 42.8 0.0040 10.4 

63.0000 100.0 2.0000 100.0 0.0630 54.2 0.0200 32.8 0.0020 7.1 

31.5000 100.0 1.0000 99.7 0.0600 52.4 0.0160 27.9 0.0010 5.1 

16.0000 100.0 0.5000 99.6 0.0500 51.6 0.0100 19.6 0.0006 3.5 

8.0000 100.0 0.2500 98.8 0.0400 48.9 0.0060 13.5 

LIITE 10.42 

100

6772000 

6771000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000 

3401000 

3401000 

3402000 

3402000 

3403000 

Kallioperän ruhjetulkinta 



1. luokan heikkousvyöhyke (tod.näk.) 


2. luokan heikkousvyöhyke (mahd.) 







Ruhjetulkinta Aimo Kuivamäki, GTK. 

0 250 500 1 000 m 

Karttatuloste © GTK 



lupa nro MML/VIR/TIPA/217/10 

3403000 

3404000 

3404000 

3405000 

3405000 

3406000 

3406000 

3407000 

3407000 

3408000 

3408000 

3409000 

3409000 

3410000 

3410000 

3411000 

3411000 

3412000 

3412000 

3413000 

3413000 

3414000 

3414000 

3415000 

3415000 

3416000 

3416000 

3417000 

3417000 

3418000 

3418000 

LIITE 11 

3419000 

3419000 

6772000 

6771000 

6770000 

6769000 

6768000 

6767000 

6766000 

6765000 

6764000 

6763000 

6762000 

6761000 

6760000

pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys kukonkoivun ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?