pdf-versiona - Skanska - SmartPage
pdf-versiona - Skanska - SmartPage
pdf-versiona - Skanska - SmartPage
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kumppanuuden<br />
rakentaja<br />
1 ■ 2012<br />
Perillä<br />
uudessa<br />
<strong>Skanska</strong>talossa<br />
Smail<br />
20<br />
Äiti Hyvinvointi pärjää<br />
hyvin töissä kannattaa<br />
Kontulan<br />
ryhmäkodissa<br />
Kylpyläkeskuksista<br />
lomakeitaita<br />
8<br />
24
Teksti: Katri Syvärinen<br />
Kuva: Outi Törmälä<br />
2<br />
Tärkeintä<br />
Tärkeintä on mennä eteenpäin<br />
”Neljä vuotta <strong>Skanska</strong> Rakennuskoneen toimitusjohtajana<br />
on ollut voimakasta kehittämisen aikaa. Toimintaa<br />
on laajenettu siten, että <strong>Skanska</strong>n lisäksi kalustoa vuokrataan<br />
aktiivisesti myös ulkoisille asiakkaille. Kasvu<br />
on ollut ripeää, ja olemme Suomen neljänneksi suurin<br />
yleisvuokraamo.<br />
Eteenpäin päästään parhaiten positiivisuudella.<br />
Haluan olla lähellä ihmisiä: keskustelen ja kahvittelen<br />
mielelläni työntekijöiden kanssa. Näin saan asioista<br />
syvällisen käsityksen enkä pelkkää pintavaikutelmaa.<br />
Jokaisen on tärkeää tietää tehtäviensä tärkeysjärjestys.<br />
Mistä kunkin normiviikko muodostuu? Mihin<br />
kannattaa keskittyä? Näin oikea suunta säilyy. Kun<br />
tehtävät ovat tiedossa, annan mielelläni ihmisille<br />
vapauden toimia itsenäisesti. Se lisää motivaatiota ja<br />
uskallusta tehdä ratkaisuja. Kun ihmiset ovat aidosti<br />
motivoituneita, syntyy hyviä asioita.<br />
Myös avoin tunnelma luo rohkeutta. Olen painottanut,<br />
että niin hyvistä kuin huonoistakin asioista pitää<br />
puhua. Kaikki ei voi onnistua, mutta epäonnistumisten<br />
pitää olla tiedossa. Tunnusluvut kerrotaan selkeästi,<br />
niin että kaikki ymmärtävät, missä mennään. Johtamisessa<br />
yksinkertainen on kaunista.<br />
Myynnissä on lopulta aina kysymys henkilökohtaisesta<br />
kontaktista sekä kyvystä vakuuttaa ja konkretisoida<br />
tarjottavia palveluita. Hyvä tavoite on se, että<br />
kuka?<br />
Hannu Tomperi, Di, <strong>Skanska</strong> asfaltin ja<br />
<strong>Skanska</strong> Rakennuskoneen toimitusjohtaja<br />
Tärkeintä työssä on tiivistää ja yksinkertaistaa monimutkaisia<br />
kokonaisuuksia niin, että kaikki ovat kärryillä.<br />
Tärkeintä vapaa-ajalla on viettää aikaa vaimon ja<br />
5-vuotiaan pojan kanssa. Pyrin varaamaan aikaa<br />
uintiin ja lenkkeilyyn, mutta tingin mieluummin<br />
harrastuksista kuin perheen kanssa vietetystä ajasta.<br />
asiakas pääsee mahdollisimman helpolla. Se edellyttää,<br />
että asiat pureskellaan huolellisesti läpi omassa organisaatiossa,<br />
ja tuotteita sekä palveluita paketoidaan järkeviksi<br />
kokonaisuuksiksi. Rakennuskone tekee tiivistä<br />
yhteistyötä <strong>Skanska</strong>n rakentavien yksiköiden ja lukuisten<br />
yhteistyökumppaneiden kanssa. Tärkeintä on, että<br />
ihmisten välillä on yhteinen sävel.<br />
Kahdeksan <strong>Skanska</strong>-vuoden aikana olen saanut<br />
mahdollisuuksia kehittyä uusissa tehtävissä. Kysyn<br />
mielelläni neuvoa kokeneilta kavereilta. Oppiminen<br />
palkitsee, mutta kaikkea ei tarvitse opetella kantapään<br />
kautta. Pidän paljon yhteyttä skanskalaisiin Ruotsissa<br />
ja Norjassa. Toisenlaisista työkulttuureista saa uusia<br />
näkökulmia. Esimerkiksi ruotsalaiset ovat analyyttisia,<br />
harkitsevia ja rauhallisia. Sitten kun he toimivat, syntyy<br />
hyviä tuloksia.<br />
Liiketoimintojen kehittäminen voi olla pitkä prosessi.<br />
Rakennuskoneessa tulokset alkoivat näkyä puolen<br />
vuoden kehittämisen jälkeen. <strong>Skanska</strong> Asfaltin toimitusjohtajana<br />
olen ollut puolitoista vuotta, ja samanlainen<br />
kehittämissuunta on käynnissä sielläkin puolella.<br />
Kun tekee hommia 150 lasissa, saa muutkin yrittämään<br />
parhaansa. Innostus työhön löytyy innostuneesta<br />
henkilöstöstä ja palkkiosta, joka odottaa lopussa, kun<br />
jaksaa painaa hommia. Se on ruhtinaallisen hieno<br />
tunne!”
4<br />
Tässä ja nyt<br />
Esittelemme Smailin tässä ja seuraavassa numerossa muutamia <strong>Skanska</strong>n kansainvälisesti merkittäviä<br />
rakennushankkeita. Yksi näistä on Juutinrauman salmen ylittävä Öresundin silta.<br />
Pitkällä väylällä<br />
Tukholmalaisen kemistin Rudolf Fredrik Bergin vuonna<br />
1887 Etelä-Ruotsissa perustama betoniyritys on edennyt<br />
pitkän väylän. Yritys juhlii tänä vuonna 125 ensimmäistä<br />
vuottaan. Ei tosin alkuperäisellä, Skånska Cementgjuteriet<br />
-nimellään, vaan <strong>Skanska</strong>na, jollaiseksi nimi oli vakiintunut<br />
kansainvälisessä käytössä 1980-luvulle tultaessa.<br />
Suomessakin <strong>Skanska</strong>lla on pitkät perinteet. Yhtiö<br />
perusti ensimmäisen haarakonttorin maahamme jo vuonna<br />
1917. Nykyinen Suomen ja Viron toiminnoista vastaava<br />
<strong>Skanska</strong> Oy perustettiin vuonna 1994.<br />
<strong>Skanska</strong> lukeutuu maailman kymmenen suurimman<br />
rakennusyhtiön joukkoon. Se toimii valituilla kotimarkkinaalueilla<br />
Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa.<br />
Yhtiön palveluksessa on noin 52 000 henkilöä, jotka<br />
osallistuvat vuosittain noin 12 000 hankkeen toteuttamiseen.<br />
Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli yli 13 miljardia<br />
euroa.<br />
www.skanska.com<br />
13<br />
Jari Isoaho jatkoi työuraansa<br />
muuntokoulutuksella.8
Loisto palasi kiireiseen<br />
työnantajapalatsiin.<br />
<strong>Skanska</strong>talon<br />
edistyksellisistä<br />
ratkaisuista osa<br />
ei näy, osa näkyy,<br />
kuten Tapio Anttilankotimaisista<br />
materiaaleista<br />
suunnittelemat<br />
huonekalut.<br />
20<br />
Kylpylöissä huuhtelevat<br />
uuden ajan aallot.<br />
VakiopaLSTaT<br />
Tärkeintä .............................. 2<br />
Pääkirjoitus .......................... 5<br />
Nostot .................................. 6<br />
16<br />
26<br />
Tulevaisuudenkuva ............ 19<br />
Oho! .................................. 30<br />
Liisa Salmela<br />
päätoimittaja<br />
Oman itsensä<br />
herra<br />
Suomalaisilla työpaikoilla puhutaan nykyään paljon työhyvinvoinnista.<br />
Tempauksissa tarjotaan rasvaprosentin<br />
mittausta ja kuntoilua tuetaan monin tavoin. Terveisiin<br />
elämäntapoihin kannustavat myös kilometrikisat, joissa<br />
voittajajoukkueen jäsenet valitsevat, mihin hyvään tarkoitukseen<br />
palkintorahat lahjoitetaan.<br />
Työnantaja voi tietysti tukea hyvinvointia monista syistä,<br />
mutta useassa organisaatiossa on herätty huomaamaan,<br />
kuinka suuri taloudellinen merkitys väen kunnossa<br />
pitämisellä on. Työkyvyttömyyseläkeläiset tulevat työnantajalle<br />
kalliiksi. Jos heitä on vuosittain edes muutama<br />
vähemmän, säästöt ovat niin suuret, että rahaa kannattaa<br />
investoida mittaviinkin hyvinvointia edistäviin toimiin.<br />
Hyvinvointi lämmittää kuitenkin muitakin kuin kirstunvartijoita.<br />
Parhaimmillaan se on punainen lanka, joka<br />
kulkee läpi lähes kaiken toiminnan. Se on yksi rekrytointistrategian<br />
ja esimiestyön kulmakivistä, sen kautta luodaan<br />
yrityskulttuuria ja kehitetään henkilöstön osaamista.<br />
Se näkyy jopa kahvi- ja taukotilojen sijoittelussa – aiheesta<br />
voit lukea lisää sivulta 24.<br />
Kaikkien työnantajan järjestämien aktiviteettien keskellä<br />
on kuitenkin muuan, joka käyttää ratkaisevaa valtaa,<br />
nimittäin ihminen itse. Jokainen meistä tekee päätöksiä<br />
päivittäin: lähdenkö lenkille, aloitanko uuden harrastuksen,<br />
toivotanko hyvät huomenet työkaverille. Jotkin päätökset<br />
saattavat muokata koko työuran uuteen asentoon.<br />
Näin kävi esimerkiksi skanskalaiselle Matti Eroselle, joka<br />
tarina löytyy sivulta 8.<br />
Julkaisija: <strong>Skanska</strong> Oy, PL 114, 00101 Helsinki<br />
päätoimittaja: viestintäpäällikkö Liisa Salmela,<br />
puhelin 020 719 2201<br />
liisa.salmela@skanska.fi<br />
Toimitus ja ulkoasu:<br />
Viestintätoimisto Selander & Co. Oy,<br />
puhelin 03 222 9088<br />
Taitto: Juha Immonen<br />
paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 5/2012<br />
painos: 6 500 kpl<br />
paperi: MultiArt Silk 130g/m 2<br />
osoitteenmuutokset ja palaute: viestinta@skanska.fi<br />
www.skanska.fi tai puhelin 020 719 2384<br />
Kumppanuuden<br />
rakentaja<br />
1 ■ 2012<br />
Perillä<br />
uudessa<br />
<strong>Skanska</strong>talossa<br />
Smail<br />
20<br />
Äiti Hyvinvointi pärjää<br />
hyvin töissä kannattaa<br />
Kontulan<br />
ryhmäkodissa<br />
Kylpyläkeskuksista<br />
lomakeitaita<br />
441 209<br />
Painotuote<br />
8<br />
24<br />
Ilkka Romon (vas.), Hannele<br />
Vainion ja Jussi Ranteen kuvasi<br />
kanteen Matti Matikainen.<br />
HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2012<br />
5
Nostot<br />
Kultaa Citycenterin<br />
toimistotalolle<br />
Helsingin Citycenter-liikekorttelissa sijaitsevalle Spondan toimistotalolle<br />
myönnettiin viime vuonna kultatason LEED®-sertifikaatti. Makkaratalona<br />
tunnetun Citycenterin toimistotyömaa palkittiin myös Uudenmaan<br />
turvallisimpana korjausrakennustyömaana.<br />
<strong>Skanska</strong> urakoi toimistotalon liikekorttelin entisen autokannen<br />
tilalle. Kuusikerroksinen toimistotalo on vuokrattu kokonaisuudessaan<br />
Evli Pankille.<br />
6<br />
<strong>Skanska</strong> sitoutui ilmastonmuutoksen<br />
hillintään<br />
<strong>Skanska</strong> on mukana Helsingin kaupungin organisoimassa Ilmastokumppanit-verkostossa,<br />
jonka jäsenet ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen<br />
hillintään omassa toiminnassaan.<br />
<strong>Skanska</strong> sitoutuu Helsingin kaupungin ilmastokumppanina<br />
toteuttamaan kaikki omaperusteiset toimitilahankkeensa 25 %<br />
energiatehokkuusnormeja parempina sekä kehittämään kestäviä,<br />
energiatehokkaita ja viihtyisiä asuinalueita ja koteja. Samoin<br />
<strong>Skanska</strong> sitoutuu jatkuvasti vähentämään työmaillaan syntyvän<br />
kaatopaikkajätteen määrää.<br />
www.ilmastokumppanit.fi<br />
Matti A. Kallio<br />
Martinlaakson Ostari<br />
oli turvallisin<br />
Vantaan Martinlaaksoon valmistuneet KOy Martintorin liiketilat palkittiin<br />
Uudenmaan alueen Turvallisesti 2000-luvulla -kilpailun turvallisimpana<br />
rakennustyömaana vuonna 2011. Työmaiden välistä paremmuutta arvioitiin<br />
TR-indeksillä.<br />
Cityconin rakennuttamassa ja <strong>Skanska</strong>n pääurakoimassa Martinlaakson<br />
Ostarissa on liiketiloja kahdessa kerroksessa noin 7 300 kerrosneliötä. Kellarikerroksen<br />
parkkihallissa on tilaa 475 autolle.<br />
Ostarin yläpuolelle <strong>Skanska</strong> on kehittänyt ja toteuttanut 67 vapaarahoitteista<br />
omistusasuntoa As. Oy Vantaan Martintorni -nimiseen taloyhtiöön.<br />
Saari ry. järjestää Helsingin Lauttasaaressa<br />
aina toukokuun lopulla Suomen suurimmat<br />
kylätalkoot. <strong>Skanska</strong>laiset olivat mukana<br />
siivoamassa Itämeren rantoja ja osallistuivat<br />
tapahtumaan nyt jo toista kertaa.<br />
www.saariry.fi<br />
Tulevaisuuden työympäristössä<br />
• avotila- sekä yhdistelmätoimistot tukevat uusia työnteon malleja<br />
perinteisiä koppikonttoreita paremmin<br />
• työpaikan merkitys kohtaamis- ja ryhmätyöpaikkana korostuu ja<br />
tiimi- ja ryhmätyötilojen tarve kasvaa<br />
• toisaalta myös keskittymistä vaativien työtehtävien takia niin<br />
kutsuttujen hiljaisten huoneiden tarve kasvaa<br />
• henkilöstön terveys- ja turvallisuusnäkökulma korostuu ja tilojen<br />
tekniselle varustelulle asetetaan tiukat vaatimukset<br />
• toimitila-asiat nousevat keskeiseen rooliin yritysten kestävän kehityksen<br />
tavoitteissa ja energiatehokkuus on erityisen tärkeä valintakriteeri<br />
• toimitilojen keskeisiä kestävän kehityksen ominaisuuksia ovat energiatehokkuuden<br />
ohella myös sijainti ja julkisen liikenteen yhteydet, tilatehokkuus<br />
sekä muunneltavuus<br />
• Helsingin ydinkeskusta säilyttää suosionsa yhtenä halutuimmista<br />
toimistoalueista, mutta Länsimetron vaikutus näkyy toimistoalueiden<br />
suosiossa selkeästi.<br />
Nämä ovat keskeisiä tuloksia Tulevaisuuden Työympäristö -barometrista,<br />
jonka KTI Kiinteistötieto toteutti <strong>Skanska</strong>lle jo kahdeksatta kertaa. Barometri<br />
kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yli 50 hengen yritysten<br />
toimistotilojen käyttöön ja tulevaisuudennäkymiin liittyviä kysymyksiä.<br />
Barometrin voi ladata kokonaisuudessaan <strong>Skanska</strong>n www-sivuilta.<br />
www.skanska.fi/media/uutiset<br />
Anders Portman
klassikko kirkasti värinsä<br />
Helsingin Kruunuhakaan vuonna 1928<br />
valmistunut silloinen Anatomian laitos<br />
edustaa arkkitehtiveljesten Jussi ja Toivo<br />
Paatelan puhdaspiirteistä klassismia. Kolmikerroksisen,<br />
kauniille sisäpihalle avautuvan<br />
rakennuksen viimeistelyyn osallistuivat<br />
muun muassa taiteilijat Bruno Tuukkanen<br />
ja Gunnar Finne.<br />
Nyt tuossa klassikossa toimii käyttäytymistieteiden<br />
laitos, perusteellisesti uusituissa<br />
tiloissa. <strong>Skanska</strong>n toteuttamassa peruskorjauksessa<br />
muun muassa uusittiin talotekniikka<br />
kokonaan ja rakennukseen toteutettiin<br />
moderneja opetus- ja tutkimustiloja.<br />
<strong>Skanska</strong> myös uusi sisätilojen pintoja ja<br />
Tiainen<br />
rakennuksen julkisivut. Jussi<br />
7
Teksti: Katri Syvärinen<br />
Kuva: Pentti Vänskä<br />
8<br />
Matti Eronen
Matti Eronen osaa arvostaa työkykyään:<br />
”Kun olen hyvä<br />
työlle, työ on<br />
hyvä minulle”<br />
Lääkäri totesi vuonna 2005 Matti Eroselle, että sinun työsi on nyt Matti tehty. Vastaavalla<br />
varastonhoitajalla nousi pala kurkkuun. Ikää oli vasta vähän yli neljäkymmentä, eikä vielä<br />
ollut tarkoitus lopettaa työuraa – eikä onneksi lopulta tarvinnutkaan.<br />
T<br />
apaturmat ja työperäiset sairaudet heikentävät<br />
monen rakennusalalla toimivan työkykyä.<br />
Mielenterveysongelmat ovat keskimäärin suurin<br />
työkykyä uhkaava ongelma kaikilla aloilla,<br />
mutta rakennusmiehen ura katkeaa tyypillisimmin<br />
tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Moni päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle<br />
ennen aikojaan. Samaan aikaan<br />
väestörakenne vaatisi työurien pidentämistä.<br />
<strong>Skanska</strong>lla pyritään kohentamaan työkykyä erilaisilla<br />
työhyvinvointia edistävillä hankkeilla. Yksi näistä<br />
on muuntokoulutus, jonka ansiosta myös Matti Eronen<br />
pääsi fyysisesti kevyempiin tehtäviin. Eronen ehti nuorempana<br />
kiertää työmaita yli parinkymmenen vuoden<br />
ajan. Tapaturmapiru vaani alkuvuosina usein.<br />
”Oltiin nuoria, vahvoja ja kuolemattomia, ja kaikenlaista<br />
sattui, kun touhotettiin menemään. Ammuin<br />
itseäni naulapyssyllä polveen, tuli liukastumisia ja<br />
putoamisia, olkapää alkoi renkata”, Eronen muistelee.<br />
Eronen tuli töihin <strong>Skanska</strong> Rakennuskoneelle<br />
vuonna 2001, ja hän ehti työskennellä yrityksessä neljä<br />
vuotta, kun hänen selkänsä alkoi temppuilla. Jatkuva<br />
nosteleminen vei miehen nopeasti huonoon kuntoon.<br />
Neljän viikon kuluttua ensimmäisestä lääkärikäynnistä<br />
Eronen oli jo leikkauspöydällä.<br />
”Silloin mietin, että eihän tämä nyt voi olla näin,<br />
että tässä iässä täytyy lopettaa hommat. Toimiva työterveyshuolto<br />
piti minusta kuitenkin hyvää huolta ja<br />
varmisti, että ei tarvinnut.”<br />
Vakiintuneita käytäntöjä muuntokoulutukseen<br />
ei tuolloin vielä ollut, mutta se ei haitannut. Työterveyshuollon<br />
tuen avulla Eronen pääsi ensimmäisten<br />
skanskalaisten joukossa opiskelemaan työntekijästä<br />
työnjohtajaksi.<br />
”Poikamme olivat jo lähteneet kotoa, joten elämäntilanne<br />
antoi mahdollisuuden satsata opiskeluun. Saatoin<br />
jäädä illalla opiskelemaan työpaikalle. Viikonloput<br />
piti myös istua tietokoneen ääressä, mutta opiskelu oli<br />
mielekästä ja suorastaan koukuttavaa.”<br />
Eronen suuntautui turvallisuuspuolelle ja teki lopputyönsä<br />
työturvallisuusjohtamisesta. Nyt hän toimii<br />
<strong>Skanska</strong> Talonrakennuksella turvallisuuspäällikkönä,<br />
jonka tehtävät sopivat hänen terveydelleen paremmin<br />
kuin raskas työmaatyöskentely.<br />
Rakennustyössä koko keho on kovilla.<br />
”Kun fyysinen kunto on kohdallaan, keho kestää<br />
paremmin. Hyvinvoinnistaan kannattaa pitää huolta.<br />
Työntekijällä on suuri vastuu jaksamisestaan. Alalla<br />
näkee kaikenlaista – moni ei muista huolehtia itsestään<br />
riittävästi, jotkut eivät ollenkaan. Itse koen asian niin,<br />
että kun työnantaja on panostanut minuun, minä haluan<br />
antaa panokseni takaisin. Kun olen hyvä työlle, työ<br />
on hyvä minulle.”<br />
Taustalla jopa kahdenkymmenen<br />
vuoden kokemus<br />
<strong>Skanska</strong>n työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen<br />
kertoo, että <strong>Skanska</strong>n oma muuntokoulutus työntekijästä<br />
työnjohtajaksi syntyi alun perin uusien työnjohtajien<br />
tarpeesta. Vapailta markkinoilta ei löytynyt osaavia<br />
ammattilaisia. Kun työnjohtopulaan havahduttiin, syntyi<br />
ajatus, että muuntokoulutus voisi olla samalla väylä<br />
niille, joilla terveys estää nykyisessä työssä jatkamisen.<br />
”Itse koen asian<br />
niin, että kun<br />
työnantaja<br />
on panostanut<br />
minuun, minä<br />
haluan antaa<br />
panokseni<br />
takaisin.”<br />
– Matti Eronen<br />
9
Jari isoaho<br />
Ensimmäinen kolmivuotinen koulutus käynnistyi<br />
syksyllä 2008, ja sen jälkeen uusia 15–20 opiskelijan<br />
ryhmiä on alkanut joka vuosi. Ensimmäiset muuntokoulutetut<br />
valmistuivat viime keväänä.<br />
”Osa henkilöistä valikoituu koulutukseen terveydellisistä<br />
syistä, osa muuten. Koulutus on kaikille samanlainen.<br />
Taustalla täytyy kuitenkin olla riittävän pitkä<br />
ammattiosaaminen. Useimmilla on jopa kahdenkymmenen<br />
vuoden kokemus alalta,” Pekkanen taustoittaa.<br />
Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee, jos henkilön<br />
arvioidaan lääketieteellisin kriteerein joutuvan<br />
työkyvyttömäksi viiden vuoden sisällä. Muuntokoulutukseen<br />
on hakeutunut moni sellainen, joka ei täytä<br />
ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä, mutta joka<br />
ennakoi terveyden heikentymistä etukäteen.<br />
Kirvesmiehenä toiminut Jari Isoaho hakeutui<br />
koulutukseen selkärankareuman takia. Hänellä ei ollut<br />
suuria ongelmia selän kanssa, mutta koulutus tuntui<br />
hyvältä panostukselta tulevaisuuteen. 40-vuotias Isoaho<br />
valmistui ensimmäisestä muuntokoulutettavien<br />
ryhmästä vuosi sitten ja on nyt vanhempi työnjohtaja.<br />
”Pidin koulutuksesta kovasti. Ammattiaineet olivat<br />
pitkän linjan työntekijälle aika tuttuja, sen sijaan matematiikka<br />
ja fysiikka olivat pitkän opiskelutauon jälkeen<br />
haastavia.”<br />
iso hyppäys esimieheksi<br />
Muuntokoulutettavat aloittavat heti käytännön harjoittelun<br />
työmaalla. Myös Jari Isoahon asema vaihtui<br />
10<br />
yhdessä yössä kirvesmiehestä työnjohtajaksi. Muutos<br />
saattaa aiheuttaa jännitteitä työmaalla, kun yksi porukasta<br />
siirtyy yhtäkkiä esimieheksi.<br />
”Olihan se alkuun iso hyppäys. Luottamus kuitenkin<br />
syntyi molempiin suuntiin, ja yhteistyö alkoi sujua.<br />
Sain paljon apua niissä asioissa, jotka olivat minulle<br />
uusia”, Isoaho kertoo.<br />
”Esimiehen rooli on vaatinut totuttelemista, se<br />
tuntuu edelleen haastavalta. Työnjohtaja on työmaalla<br />
ikään kuin yrittäjä. Hän ottaa kokonaisvaltaisesti vastuun<br />
kaikesta, mitä tehdään. Viimeinen kohteemme oli<br />
suuri Palokan koulukeskus, jossa minulla oli keskimäärin<br />
10–15 alaista, aliurakoitsijat mukaan lukien.”<br />
Työkykyä ei voida mitata absoluuttisesti, vaan se on<br />
aina suhteessa työtehtävään. Kun työ muuttuu kevyemmäksi,<br />
vajaakuntoisuutta ei monen kohdalla ole<br />
enää ollenkaan. Isoaho uskoo, että työtehtävän vaihdos<br />
oli hänen terveystilanteensa kannalta hyvä ratkaisu.<br />
Pitkällä tähtäimellä selkä olisi saattanut ärtyä muotteja<br />
tehdessä ja väliseinätöissä.<br />
”Kirvesmiehen työ on kuin urheilua, jossa aika<br />
ajoin otetaan itsestä mittaa oikein kunnolla. Työnjohtajan<br />
tehtävä sisältää paljon kävelyä, mutta se on<br />
terveyden kannalta hyvä. Istumatyö olisi selälle pahin<br />
vaihtoehto.”<br />
Myös Isoaho muistuttaa, että jokaisella on vastuu<br />
omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.<br />
”Hyvistä työasennoista ja taukojumpasta on kerrottu<br />
paljon. Alaiset ovat niistä tietoisia. Nostamisessa<br />
”Meillä<br />
jokaisella<br />
on vastuu<br />
omasta<br />
terveydestämme<br />
ja<br />
hyvinvoinnistamme.”<br />
– Jari Isoaho<br />
Petri Blomqvist
”keho on rakentajan työväline, ja hän itse kantaa siitä<br />
suurimman vastuun. Työnantaja voi järjestää työterveyshuollon,<br />
työmaatreenit, ergonomiset välineet, suojaimet<br />
ja liikuntasetelit, mutta kukaan ei voi käyttää niitä työntekijän<br />
puolesta. onneksi asennemaailma on muuttunut<br />
hyvään suuntaan”, Helena pekkanen kiittelee.<br />
Rakennusalan poissaolopäivistä<br />
• 19,8 % kertyi korkeintaan 3 päivää kestäneistä<br />
sairauksista<br />
• 17,9 % kertyi 4-8 päivää kestäneistä sairauksista<br />
• 41,7 % kertyi 9-56 päivää kestäneistä sairauksista<br />
• 20,6 % kertyi yli 56 päivää kestäneistä sairauksista<br />
Lähde: RT, 2011 (ks. seuraava sivu)<br />
käytetään yhä enemmän apuvälineitä. Ehkä työnantaja<br />
voisi vaikuttaa hieman lisää siihen, että työmaalla ei<br />
olisi aivan niin kiire.”<br />
Muuntokoulutus on <strong>Skanska</strong>lla todettu monin<br />
tavoin toimivaksi. Kun aiemman osaamisen päälle lisätään<br />
uutta, on saatu taloon osaavia työnjohtajia, joille<br />
talo on jo tuttu.<br />
”Työkyvyttömyyseläkkeiden välttämiseen on toki<br />
muitakin vaihtoehtoja, mutta tämä on yksi konkreettinen<br />
ratkaisu. Useimpien kohdalla sairauspoissaolot<br />
loppuvat, ja työkyvyttömyyden uhka poistuu”, Helena<br />
Pekkanen kertoo.<br />
Haasteisiin tartutaan varhain<br />
<strong>Skanska</strong>lla on saatu erittäin hyviä kokemuksia työkyvyn<br />
varhaisen tuen mallista. Sen tavoitteena on huomata<br />
työkykyyn ja tehtävästä suoriutumiseen vaikuttavat<br />
riskit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.<br />
Varhaisen tuen mallin käyttämiseen on myös taloudelliset<br />
perusteet. Tämän vuoden alusta alkaen Kela<br />
edellyttää suurilta yrityksiltä mallin käyttöä, jotta se<br />
korvaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset<br />
korkeamman eli 60 prosentin korvausluokan<br />
mukaan. Muuten korvaus on 50 prosenttia. <strong>Skanska</strong>lla<br />
malli otettiin käyttöön jo nelisen vuotta sitten.<br />
”Mallissa on määritelty, miten esimiehet saavat<br />
herätteen sairauspoissaolojen lisääntymisestä. Lisäksi<br />
ohjeistetaan, miten asia otetaan puheeksi alaisen kanssa.<br />
Esimies-alais-keskustelussa selvitetään, liittyykö<br />
työhön sairausriskiä”, Helena Pekkanen kertoo.<br />
Esimiehet puuttuvat asiaan, mikäli alaisella on<br />
neljä sairauspoissaoloa kuuden kuukauden aikana tai<br />
kolmekymmentä päivää vuoden aikana. Esimiehen ei<br />
tarvitse olla lääkäri eikä edes tietää poissaolon syytä,<br />
mutta hänen tulee ymmärtää, miten työn luonne vaikuttaa<br />
terveyteen.<br />
Jaksava-hankkeessa huomio<br />
kestävyyskuntoon<br />
<strong>Skanska</strong>n Jaksava-hankkeessa panostettiin rakennusalan suurimpaan<br />
terveysongelmaan: tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseen.<br />
• Kaksivuotisessa projektissa selvitettiin Etelä-Suomen asuntorakentamisyksikön<br />
rakentajien fyysistä kuntoa.<br />
• Huomattiin, että vaikka työ on fyysisesti raskasta, rakentajien kestävyyskunto<br />
ei välttämättä ollutkaan kovin hyvä.<br />
• Rakentajien työ ei ole jatkuvasti korkeasti kuormittavaa, mutta se<br />
sisältää korkeita kuormitushuippuja, jotka ovat riski selkärangalle.<br />
• Pisimmät poissaolot tulivat selkäsairauksista ja välilevyongelmista.<br />
• Hankkeen myötä työterveystarkastukseen sisällytettiin fyysisen kunnon<br />
testi ja fysioterapiaa lisättiin työterveyshuoltoon.<br />
• Alettiin kiinnittää entistäkin enemmän huomiota siihen, että käsin tehtävä<br />
kantaminen ja nostaminen vähennetään minimiin. Keventäviä siirtovälineitä<br />
on hankittu lisää.<br />
”Miten työt järjestetään? Hankitaanko ergonomiaan<br />
liittyviä välineitä? Esimies näkee alaisensa yleensä<br />
päivittäin, ja siksi on hyvä, että hänellä on valmiudet<br />
tarttua asiaan tarvittaessa.”<br />
Työkyvyn rajoitteiden määrittely kuuluu kuitenkin<br />
työterveyshuollolle. Jos rajoitteita ilmenee, pohditaan<br />
vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Niitä ovat<br />
muuntokoulutuksen lisäksi muun muassa ammatillinen<br />
kuntoutus tai työkokeilu uudessa tehtävässä.<br />
Esimerkiksi kirvesmiehen tehtävistä pois siirtyvä<br />
saattaa hyvin pystyä tekemään vaikkapa vuositakuutöitä,<br />
jotka eivät kuormita niin yksipuolisesti. Työturvallisuuteen,<br />
laaduntarkkailuun ja ympäristövastuuseen<br />
liittyvät tehtävät sopivat monelle.<br />
”Ensisijaisesti uusia tehtävänkuvia haetaan omalta<br />
työnantajalta, sen jälkeen konsernin sisältä yli yritysra-<br />
11<br />
Matti Matikainen
Työhyvinvoinnin kehittäminen<br />
on kannattavuuden<br />
parantamista<br />
Väestön ikärakenne on aiheuttanut paljon korotuspainetta työeläkemaksuihin.<br />
Siksi työnantajien lisäksi myös työeläkevakuuttajat<br />
ovat aktiivisesti mukana asiakkaidensa työhyvinvoinnin kehittämisessä.<br />
Työhyvinvointihankkeiden on todettu pidentävän työuria,<br />
vähentävän työkyvyttömyysseläkkeelle päätyvien määrää ja näin<br />
myös vähentävän yritysten maksamaa työkyvyttömyysmaksua.<br />
Työhyvinvointipäällikkö Riikka Lehto Ilmarisesta kertoo, että Ilmarinen<br />
osallistuu asiakkaidensa työhyvinvointityöhön muun muassa tarjoamalla<br />
välineitä työhyvinvoinnin kehittämiseen ja johtamiseen. Työhyvinvoinnin<br />
johtaminen vaatii monessa yrityksessä vielä paljon suunnittelua.<br />
”Käsitystä siitä, mitä työhyvinvointiin ylipäätään kuuluu, on koko<br />
ajan laajennettu. Aiemmin edettiin usein hankkeet edellä ja painotettiin<br />
työkykyä ja terveyttä. Työhyvinvointi sisältää kuitenkin paitsi terveyttä<br />
ja työssä jaksamista, myös ammattitaidon ja työyhteisön kehittämistä,<br />
esimiestyötä ja hyvää johtamista. Osaamisen kehittämisellä ja onnistumisen<br />
kokemuksilla on suuri merkitys sille, että työ koetaan mielekkääksi”,<br />
Lehto selittää.<br />
”Yleinen haaste yrityksissä on kehittää työhyvinvointia liiketoiminnan strategiasta<br />
käsin. Työhyvinvoinnin johtamisessa olennaista on myös henkilöstötuottavuus.<br />
Sen laskemisella pystytään osoittamaan työhyvinvointitoimenpiteiden kannattavuus<br />
ja perustelemaan kehityshankkeet liiketaloudellisesti.”<br />
Suuressa konsernissa työkyvyttömyysriskin hallintaan panostamisella on taloudellisesti<br />
suuri merkitys, sillä <strong>Skanska</strong>n omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat<br />
perittävän työeläkemaksun suuruuteen. Mikäli työkyvyttömyyseläkkeitä on keskimääräistä<br />
enemmän, nousee myös perittävä työeläkemaksu – ja päinvastoin.<br />
”<strong>Skanska</strong>n kokoisessa konsernissa pelkästään työeläkemaksuissa<br />
saatetaan näin säästää useita satoja tuhansia euroa vuodessa. Tämä<br />
näkyy suoraan yrityksen tuloksessa. Johdon näkökulmasta voi laskea,<br />
kuinka paljon liikevaihtoa täytyy kasvattaa esimerkiksi 500 000 euron<br />
lisätuloksen kerryttämiseksi”, yhteysjohtaja Sami Saarno Ilmarisesta<br />
sanoo.<br />
Rakennusalalla yksi sairauspoissaolopäivä maksaa välillisine kuluineen<br />
helposti 350 euroa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla poissaolot<br />
venähtävät usein hyvinkin pitkiksi.<br />
”Jo pelkästään nämä luvut kertovat, että työkyvyttömyysriskin hallintaan<br />
panostaminen kannattaa. Se toimii myös kilpailuetuna, kun hankitaan<br />
uutta työvoimaa”, Sami Saarno toteaa.<br />
”Hankkeet maksavat itsensä yleensä hyvin takaisin. Tosin vaikutuksia on usein<br />
vaikea laskea, koska ne näkyvät tuloksessa viiveellä. Laiminlyömällä työhyvinvoinnin<br />
ja hyvän johtamisen suuri konserni ottaa joka tapauksessa miljoonaluokan riskit.<br />
Panostukset ovat yrityksissä viime vuosina selvästi lisääntyneet, mutta työtä on<br />
vielä paljon.”<br />
12<br />
jojen. Tarvittaessa apuna ovat työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto.<br />
Työntekijän oma motivaatio ja omat<br />
kiinnostuksen kohteet ovat hyvin tärkeitä. Työnantajan<br />
näkökulmasta on tärkeää pitää osaaminen talossa.”<br />
Varhaisen tuen malli on aikaistanut työkykyongelmien<br />
havaitsemista. Keskustelujen käyminen on aluksi<br />
koettu hankalana, mutta koulutus on helpottanut<br />
tilannetta. Esimiesten työhyvinvointiosaaminen on<br />
lisääntynyt, ja he ovat oppineet seuraamaan alaistensa<br />
työkykyä.<br />
”Alentunut työkyky aiheuttaa työntekijälle usein<br />
hätää, mitä tapahtuu, jos en pärjääkään työssäni. Nyt<br />
työntekijätkin tietävät, että on paljon muitakin vaihtoehtoja<br />
kuin työsuhteen päättyminen. Siksi he osaavat<br />
itsekin tuoda ongelmia esiin aiempaa varhaisemmassa<br />
vaiheessa”, Pekkanen selittää.<br />
Mallin käyttöönottaminen yrityksessä edellyttää<br />
huolellista johtamista. Ei riitä, että työterveyshuolto<br />
kyselee vaihtoehtoisten työtehtävien perään. Koko<br />
organisaation tulee olla sitoutunut työhyvinvoinnin<br />
edistämiseen.<br />
”Haaste on nimenomaan se, että samanlaiset toimintamallit<br />
saadaan vietyä läpi koko suuren konsernin.<br />
Kun työmaita on satoja, ihmisten tavoitettavuus<br />
ei ole helppoa”, Helena Pekkanen pohtii.<br />
RT:n jäsenyrityksissä on<br />
hyvä työterveyshuolto<br />
Rakennusteollisuus RT toteutti vuoden 2011 lopulla ensimmäistä<br />
kertaa jäsenyrityksilleen sairauspoissaolokyselyn.<br />
Kyselyn mukaan kaikissa kahdeksassakymmenessä vastaajayrityksessä<br />
oli järjestetty työterveyshuolto. Kyselyyn vastanneet<br />
yritykset työllistivät yhteensä lähes 15 000 työntekijää.<br />
• 96,6 % vastaajayritysten työntekijöistä kuului vähintään<br />
yleislääkäritasoisen työterveyshuollon piiriin.<br />
• Yritysten työntekijät olivat vuonna 2010 sairauden<br />
vuoksi poissa työstä keskimäärin 10,9 työpäivää eli noin<br />
5 prosenttia vuotuisesta työajasta (koko EK:n kentässä<br />
poissaoloja on keskimäärin 15 työpäivää).<br />
• Sairauspoissaolopäivien (10,9) osuus vuotuisesta<br />
työajasta (216 työpäivää vuonna 2010) on 5,1 %.<br />
• Keskimääräinen sairausloman pituus oli 11,2 päivää.<br />
• Keskimäärin jokainen työntekijä on poissa sairauden<br />
vuoksi lähes kerran vuodessa.<br />
• Keskimääräinen sairauspoissaolopäiviltä työntekijöille<br />
maksetun palkan osuus kaikista työntekijöille vuonna<br />
2010 maksetuista palkoista oli 2,7 %.
Teksti: Ari Selander<br />
Kuvat: <strong>Skanska</strong><br />
Öresundin silta<br />
parantaa jokapäiväistä<br />
elämää<br />
Öresundin silta – tai Juutinrauman silta, kuten suomalaiset sitä kutsuvat<br />
– on parantanut ratkaisevasti jokapäiväistä elämää Juutinrauman<br />
salmen molemmin puolin. Työmatkat, matkailu ja tavarankuljetukset<br />
kahden metropolialueen, Kööpenhaminan ja Malmön välillä,<br />
ovat helpottuneet ratkaisevasti ja silta on luonut edellytyksiä koko<br />
eteläisen Skandinavian uudelle taloudelliselle ja sosiaaliselle nousulle.<br />
Sillan myönteiset vaikutukset tuntuvat ja näkyvät myös herkän meriympäristön<br />
tervehtymisenä.<br />
<strong>Skanska</strong> oli mukana työyhteenliittymässä, joka ehdotti jo vuonna<br />
1936 Tanskan ja Ruotsin yhdistävän sillan rakentamista. Hanke<br />
toteutui vasta yli 60 vuoden kuluttua. Juutinrauman silta on maailman<br />
pisin yhdistetyssä rautatie- ja maatieliikenteen käytössä oleva<br />
vinoköysisilta. Sillan pituus on 7,8 kilometriä ja jänneväli 490<br />
metriä. Tunneleineen väylän kokonaispituus on 16 kilometriä.<br />
Sillan pilarit kohoavat 204 metrin korkeuteen<br />
ja purjehdusväylällä on korkeutta 57 metriä. Sillan<br />
ylittää päivittäin noin 20 000 ajoneuvoa,<br />
joissa matkustaa noin 72 000 ihmistä.<br />
13
Bertschi School<br />
Seattlessa on<br />
ympäristö-<br />
tehokkuuden<br />
elävä oppikirja<br />
Sen toiminnot perustuvat aurinkoon ja<br />
sateeseen. Se ei tarvitse ulkopuolista energiaa,<br />
vaan tilojen ja veden lämmitysenergia<br />
kerätään katon aurinkopaneeleista. Luonnollinen<br />
ilmanvaihto ja lattialämpö pitävät<br />
yllä miellyttävää, suurten viherkasvien<br />
sopivasti kostuttamaa sisäilmastoa. Sadevesikerääjien,<br />
ruohokaton, kompostoivien<br />
vessojen ja juomavettä sadevedestä puhdistavan<br />
järjestelmän ansiosta järjestelmän<br />
avulla rakennus tuottaa kaiken siellä tarvitun<br />
veden itse. Ja voipa sen sisäpuutarhasta<br />
silloin tällöin poimia hedelmän syötäväkseen.<br />
Se on Bertschi Schoolin elävän rakennuksen<br />
tiedesiipi (The Living Building<br />
Science Wing). Seattlessa vuonna 2011 valmistunut<br />
koulurakennus on niin ympäristötehokas,<br />
että siitä itsestään on tullut mahdollisimman<br />
ympäristötehokkaan rakentamisen<br />
kouluesimerkki. Sille on haettu the<br />
Living Building Challenge -luokitusta, joka<br />
on maailman tiukimpia vihreän rakentamisen<br />
standardeja.<br />
Muuten, kuvassa oleva trooppisten kasvien<br />
elävä seinä ei ole vain koriste tai luonnontieteen<br />
opiskelun havainneväline. Se<br />
on myös lisäeriste ja sadeveden suodattaja.<br />
14<br />
autopista Central Santiagossa<br />
turvaa myös koulutien<br />
Chilen pääkaupungissa Santiagossa lähtee joka arkipäivä<br />
kouluun noin 150 000 lasta ja nuorta. Heidän koulutiensä<br />
tulee olla turvallinen. Tämä oli yksi lähtökohta,<br />
kun kaupungin uutta valtaväylää, Autopista Centralia,<br />
alettiin suunnitella. Kahdeksan vuotta tien valmistumisen<br />
jälkeen liikenneonnettomuudet kaupungin<br />
läpikulkuliikenteessä puolittuivat. Jalankulkijoiden<br />
onnettomuudet ovat vähentyneet 116 ylikulkusillan<br />
ansiosta tätäkin enemmän. Onnettomuuksien lukumäärän<br />
vähentyminen on huomattavaa, sillä vuosittain<br />
tällä 61 kilometriä pitkällä väylällä rekisteröidään noin<br />
350 miljoonaa ajoneuvoa.<br />
Neli- ja kuusikaistaisena kaupunkimoottoritienä<br />
etenevä Autopista on tuonut lähes viiden miljoonan<br />
asukkaan Santiagon keskusta- ja esikaupunkiliikenteeseen<br />
aivan uudenlaista sujuvuutta ja turvallisuutta.<br />
Keskustan ja uloimpien esikaupunkien<br />
aiemmin noin 90<br />
minuutin ajomatka on lyhentynyt<br />
30 –40 minuuttiin. Liikenteen turvallisuutta<br />
valvoo 120 tv-kameraa<br />
ja onnettomuuden sattuessa apu<br />
tulee paikalle väylän jommasta<br />
kummasta hälytyskeskuksesta<br />
muutamassa minuutissa. Liikenteen<br />
kokonaispäästöt ovat vähentyneet merkittävästi,<br />
koska sujuvasti etenevän liikenteen päästöt ovat paljon<br />
pienemmät kuin pysähtelevän liikenteen. Tien<br />
lähiympäristön tilaa parantavat uudet viemäröinnit ja<br />
sadeveden keräilyjärjestelmät sekä noin 120 hehtaarin<br />
istutetut viheralueet. Liikenteen melu on kyetty laskemaan<br />
väylän vieressä 45 desibeliin.<br />
Autopista Central on <strong>Skanska</strong>n suurin elinkaarimallilla<br />
toteuttama hanke.
Tampan taidemuso on kuin<br />
tavuviiva taivaan<br />
ja maan välillä<br />
”Museo on kuin tavuviiva taivaan ja maan välillä. Se on aarrearkku,<br />
jonka ainoa tehtävä on esitellä sisällään olevaa taidetta”, arkkitehti<br />
Stanley Saitowitz kuvailee suunnittelemaansa Tampan taidemuseota.<br />
Vuonna 2010 valmistuneen museon arkkitehtuuri on herättänyt<br />
laajaa kansainvälistä huomiota. Amerikkalaisia ja eurooppalaisia<br />
arkkitehtuuri- ja taideatahoja edustava Chicago Athenaeum -yhteisö<br />
palkitsi museon Amerikan arkkitehtuuripalkinnolla (American<br />
Architecture Award). Saitowitzin 6 000 neliömetrin aarrearkku on<br />
päivällä ankaran säännön- ja tarkoituksenmukainen. Yöllä se elää<br />
värikkäämpää elämää, kun ledvalot tunkeutuvat alumiinipaneelien<br />
900 000 pyöreästä reiästä kohti Floridan tähtikirkasta yötä.<br />
15
Teksti Tiina Ruulio<br />
16<br />
Työnantajalinnakkeena, Palacen<br />
talona ja teollisuuspalatsina<br />
tunnettu Eteläranta 10 on kuusikymppisenä<br />
palannut jälleen<br />
loistoonsa.<br />
Palatsi palasi<br />
Eteläranta 10 on yksi Helsingin ja koko Suomen<br />
tunnetuimmista osoitteista. Talon eri kerroksissa<br />
on neuvoteltu tulopoliittisista sopimuksista<br />
yötä myöten, tavattu eri maiden valtiojohtoa<br />
ja ylipäätään lobattu suomalaisen elinkeinoelämän<br />
puolesta.<br />
Viljo Rewellin ja Keijo Petäjän suunnittelema talo<br />
on täynnä värikkäitä tarinoita menneiden vuosikymmenten<br />
työmarkkinajohtajista ja heidän vallankäytöstään.<br />
Talo on kiinnostanut koko 60-vuotisen historian-<br />
sa ajan sekä mediaa että suurta yleisöä.<br />
”Elämä ja työskentelytavat ovat kovasti muuttuneet<br />
täälläkin. Tehokkuuden merkitys on korostunut entisestään”,<br />
sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtaja Esko<br />
Keskinen.<br />
Eteläranta 10:n omistaa Teollisuuskeskus Oy, jonka<br />
hallituksen puheenjohtaja Keskinen on. Tässä roolissaan<br />
hän vastasi osaltaan Eteläranta 10:n remontista,<br />
joka valmistui vuodenvaihteessa. Kaksi vuotta kestäneistä<br />
saneeraustöistä vastasi <strong>Skanska</strong>. Yksi saneerauk-
loistoonsa<br />
sen suunnitelleista arkkitehdeistä, Juha Petäjä, on talon<br />
alkuperäisen arkkitehdin Keijo Petäjän poika.<br />
perinteinen saunaosasto muuttui eniten<br />
Vuonna 1952 valmistuneessa rakennuksessa on toiminut<br />
sekä työnantaja- että teollisuusjärjestöjä, suurimpina<br />
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teknologiateollisuus<br />
ry. Ne myös rahoittivat pääosan mittavasta<br />
remontista.<br />
Talossa toimi myös 50 huoneen Hotelli Palace vuo-<br />
teen 2009 saakka. Nyt vanhat yhdeksännen kerroksen<br />
hotellihuoneet on saneerattu Elinkeinoelämän keskusliiton<br />
toimistotiloiksi. ”Halusimme tehdä rakennuksesta<br />
enemmän niin sanotun liittojen talon. Ja myös<br />
nykyaikaisen toimistotalon toisen kerroksen kokousmaailmoineen”,<br />
Esko Keskinen jatkaa.<br />
Eniten talossa on muuttunut 11. kerroksen saunaosasto.<br />
Palacen maineikas puusauna on oma käsitteensä<br />
ja siksi se haluttiin säilyttää, vaikkakin uudessa paikassa.<br />
Kuuluisaa American Baria ei kerroksessa enää ole.<br />
17<br />
Kuvio Oy
Kaksi vuotta remonttia<br />
Eteläranta 10:tä modernisoitiin lähes kaksi vuotta, pala palalta. Erityisvaatimuksia<br />
oli paljon: poraaminen tai naputtelu eivät saaneet häiritä<br />
tärkeitä neuvotteluja tai työntekoa ylipäätään. Logistiikalla ja nostureilla<br />
oli rajoitettu pääsy rakennuksen viereen Helsingin ydinkeskustassa.<br />
Samalla Eteläranta 10:n piti pystyä toimimaan täysipainoisesti<br />
saneerauksen ajan.<br />
”Myös matala kerroskorkeus asetti talotekniikalle, kuten ilmanvaihtokanaville,<br />
omat vaatimuksensa”, rakennuspäällikkö olavi Saarinen<br />
<strong>Skanska</strong>lta kertoo.<br />
Saarinen arvostaa sitä, että tilaaja ymmärsi rakentajan haasteet.<br />
Työmaa pyrki osaltaan hoitamaan esimerkiksi tiedotuksen mahdollisimman<br />
tehokkaasti. Urakka vaati kuitenkin erityisjärjestelyjä. ”Nosturi<br />
piti tuoda paikalle ennen kuutta aamulla, ja monet työt hoidettiin<br />
joko iltaisin tai aamulla varhain. Toisen ja 11. kerroksen suunnitelmia<br />
fiilattiin koko rakentamisen ajan”, Saarinen kertaa onnistuneen urakan<br />
jälkeen.<br />
Alkuperäisiä sisustuselementtejä on jäljellä,<br />
kuten Antti Nurmesniemen saunaosaston lypsyjakkarat<br />
50-luvulta.<br />
kuin valtamerilaiva<br />
Mereltä katsottuna Eteläranta 10 muistuttaa valtamerilaivaa.<br />
Talon rakentaminen aloitti suomalaisessa<br />
arkkitehtuurissa uuden modernismin ja<br />
rationaalisuuden aallon.<br />
”Talossa käy vuosittain 60 000 vierailijaa. 80<br />
prosenttia heistä ohjautuu nyt kakkoskerroksen<br />
kokousmaailmaan. Myös talon turvatasoa on nostettu.<br />
Hisseille ei esimerkiksi pääse muuten kuin<br />
lasiporttien kautta”, Teollisuuskeskus Oy:n toimitusjohtaja<br />
Esa Kiviluoma kertoo ja jatkaa, että<br />
samalla Eteläranta 10:n talo- ja kokoustekniikka<br />
saatiin vihdoin 2000-luvun tasolle. Hän toimi<br />
remontissa rakennuttajainsinöörinä.<br />
”Eteläranta 10:n rakenteissa ei ollut mitään<br />
vikaa, vaikka joitain pieniä yllätyksiä korjauksen<br />
aikana tulikin vastaan.”<br />
Toisen kerroksen sisääntuloaula leveine portaikkoineen<br />
muistuttaa pitkälle entistä: vanha<br />
hieno kivilattia on hiottu ja ikkunat uusittu vanhaan<br />
tyyliin. Uusi katto tuo aulaan lisää valoa ja<br />
hohtoa. Media on aina ollut osa talon elämää, ja<br />
sen tarpeet onkin huomioitu tarkkaan. ”Radio- ja<br />
tv-yhtiöt saavat liitännät suoraan auditorion seinästä.<br />
Lähetyksen ohjaaja voi istua Pasilassa”, Kiviluoma<br />
kuvailee.<br />
18<br />
”olen ollut korjaamassa tätä samaa taloa kolme kertaa, ensimmäisen<br />
kerran 80-luvulla”, olavi Saarinen myhäilee 11. kerroksen saunaosaston<br />
terassilla.<br />
– Talon 11. kerrokseen suunniteltiin kokoustila, jonka pöydän ääreen mahtuu<br />
tarvittaessa 39 tuolia, Esa kiviluoma (vas.) ja Esko keskinen esittelevät.<br />
Herrojen kolikkoleikkiä<br />
Palacen talon tapahtumista elää monta legendaa. Niitä on taltioitu muun muassa<br />
toimittaja Seija Sartin toimittamaan teokseen Eteläranta 10, josta oheinen katkelma<br />
vuoden 1986 tuponeuvottelujen kulissien takaisesta menosta on lainattu:<br />
”(Mauri) Morenin mukaan neuvotteluissa yli 90 prosenttia oli odottamista.<br />
Kun ei ollut oikein tekemistä, isossa neuvotteluhuoneessa ruvettiin pelaamaan<br />
kolikkoleikkiä. Se joka sai kolikon lähemmäksi pöydän vastareunaa, sai koko potin.<br />
Pian puolet rahoista oli lattialla ja puolet pöydällä. Herrat sitten keräilivät pylly<br />
pystyssä lattialta kolikoita.”<br />
Matti Matikainen Matti Matikainen
Tulevaisuuden kuva<br />
Havainnekuva As. Oy Turun Paraatirannasta.<br />
Aurajoen alajuoksun uusi nousu<br />
Crichton, Chrichton-Vulcan ja Wärtsilän Turun telakka ovat konepajoja, jotka nostivat<br />
Aurajokisuun telakkateollisuuden laivanrakennuksen maailmanmaineeseen. Yli 160<br />
vuotta kestänyt teollinen perinne hiipui lopullisesti vuonna 2004,<br />
kun Wärtsilä sulki alueen dieselmoottoritehtaansa. Jo seuraavana<br />
vuonna alueelle haettiin uutta identiteettiä ja nostetta arkkitehtuurikilpailulla,<br />
jonka voittajaehdotuksen pohjalta Turun Telakkarantaan<br />
kaavoitettiin rakennusoikeutta noin 50 000 kerrosneliötä.<br />
Kesällä 2012 Telakkarantaan alkaa ensimmäisenä nousta <strong>Skanska</strong>n<br />
kaksi kerrostaloa, Turun Androksenranta ja Turun Paraatiranta.<br />
”Turun Telakkarannan vahva identiteetti syntyy alueen historiasta ja meren läheisyydestä.<br />
Se näkyy arkkitehtuurissa, jossa mennyt aika ja nykypäivä sulautuvat saumattomasti<br />
toisiinsa. Alueelle jätettävät vanhat tehdasrakennukset ja telakkanosturit lisäävät alueen<br />
ilmeikkyyttä. Telakkarannasta on muodostumassa moderni, korkeatasoinen ja viihtyisä<br />
asuinalue, jossa on urbaania elämänmenoa ja historian havinaa”, kuvailee talojen suunnittelusta<br />
vastannut arkkitehti SAFA pekka Mäki Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:stä.<br />
Molemmat kerrostalot sijaitsevat keskeisellä paikalla, Androksenranta Telakkarannan<br />
sydämessä ja Paraatiranta Aurajoen rannalla. Taloyhtiöiden pihakannelta on suora käynti<br />
rantapromenadille. Talojen julkisivujen paikalla muurattu punatiili synnyttää mielleyhtymän<br />
alueen teollisuudesta. Alueen merihenkisyyttä välittävät muun muassa pihamaalla<br />
mutkittelevat puiset, laitureita muistuttavat kulkureitit. Sisätilojen hallitsevat elementit<br />
ovat suurten ikkunoiden mahdollistama luonnonvalo ja historialliset turkulaisnäkymät.<br />
19
20<br />
Osa<br />
<strong>Skanska</strong>n<br />
ympäristötyötä<br />
<strong>Skanska</strong>lainen talo<br />
<strong>Skanska</strong>n Suomen-pääkonttoriksi valmistunut<br />
<strong>Skanska</strong>talo on ensimmäinen Mannerheimintien<br />
ja Hakamäentien kulmaan kohonneista<br />
kahdeksankerroksisista toimistotaloista.<br />
Molemmat ovat jykeviä, kadun puolelta tummanruskeiksi<br />
rapattuja kaupunkitaloja. Ne ovat ensimmäiset<br />
neljän toimistotalon kokonaisuudeksi suunniteltua<br />
Manskun Rasti -toimitilakeskittymää.<br />
<strong>Skanska</strong>talo on elävä esimerkki <strong>Skanska</strong>n ympäristötyöstä,<br />
jonka mukaisesti <strong>Skanska</strong> pyrkii olemaan<br />
Kuvio Oy<br />
Jo talon aulassa aistii ja näkee<br />
jotain oleellista <strong>Skanska</strong>n toimitilarakentamisen<br />
periaatteista:<br />
runsaan luonnonvalon, laadukkaan<br />
sisäilman ja muuntuvat, tarkoituksenmukaiset<br />
tilat. Ne ovat<br />
hyvin oleellisia asioita viihtyvyyden<br />
ja työhyvinvoinnin kannalta.<br />
Aulassa konkretisoituu myös sellaisia<br />
<strong>Skanska</strong>n toimitilarakentamisen periaatteita,<br />
jotka eivät päällepäin näy. Yksi näistä<br />
on ympäristötehokkuus, jossa tavoitellaan<br />
LEED®-ympäristöluokituksen korkeinta eli<br />
platinatasoa. Toinen on rakennusten tietomallintamisen<br />
edistyksellinen – ehkä maailman<br />
edistyksellisin – hyödyntäminen.<br />
Aula on <strong>Skanska</strong>talossa Helsingin Ruskeasuolla.<br />
Se on ensimmäinen Manskun<br />
Rasti -toimistokeskittymän taloista. Maaliskuusta<br />
lähtien se on ollut yli 350 skanskalaisen<br />
talo.<br />
johtava ympäristötehokas rakentaja ja projektikehittäjä.<br />
Ympäristötehokkuus onkin ollut talon keskeisimpiä<br />
suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtia. Talolle<br />
haetaan LEED®-ympäristöluokituksen korkeinta eli<br />
platinatasoa. Talon on määrä täyttää myös EU Green<br />
Building -vaatimukset.<br />
Talon suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnettiin<br />
tietomallintamista (BIM – building information<br />
modeling) uraauurtavalla tavalla. Mallintaminen<br />
muun muassa paransi projektin tuottavuutta ja tur-
Tietomalli esittää prototyypin rakennuksesta<br />
jo varhaisessa vaiheessa,<br />
ennen kuin suunnittelupäätökset<br />
on lopullisesti tehty. Muutoksia<br />
ja uusia innovatiivisia ratkaisuja on<br />
mahdollista pilotoida ennen rakentamisen<br />
aloittamista. Manskun Rasti<br />
-projektissa arkkitehtimallia käytettiin<br />
myös virtuaalimallin luomiseen.<br />
Mallia käytettiin esimerkiksi ylikulkuteiden<br />
sekä projektikuvien ja -videoiden<br />
tekemiseen, joiden ansiosta projektin<br />
lopputulos kyettiin havainnollistamaan<br />
mahdollisimman tarkasti.<br />
”Mallintaminen tarjoaa merkittäviä<br />
etuja myös rakennusten käyttäjille<br />
ja omistajille. Sen avulla kyetään<br />
optimoimaan suunnitteluratkaisun<br />
kustannukset ja laatu. Mallia voidaan<br />
ja sitä kannattaa hyödyntää<br />
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa,<br />
jopa kaavoituksen ja rakennuslupakäsittelyn<br />
yhteydessä”, kehitysjohtaja<br />
ilkka Romo kertoo.<br />
vallisuutta ja vähensi häiriöitä projektin eri vaiheissa.<br />
Mallia pyritään hyödyntämään myös rakennuksen<br />
ylläpidossa.<br />
Energiankulutus kolmannes<br />
säädöksiä vähemmän<br />
<strong>Skanska</strong>talo on hyvin energiatehokas. Sen vuosittainen<br />
energiankulutus on 75 kWh/m2 . Tämä on 35 prosenttia<br />
vähemmän kuin uudet, vuoden 2012 alussa voimaantulleet<br />
energiatehokkuusmääräykset edellyttävät.<br />
Matti Matikainen<br />
Kuvio Oy<br />
Talon energiatehokkuus on monen osatekijän<br />
summa. Yksi merkittävimmistä tekijöistä on tehokas,<br />
tarpeenmukaisesti säätyvä ilmanvaihtojärjestelmä,<br />
joka perustuu niin sanottuihin hitaisiin (low-speed)<br />
ilmanvaihtokoneisiin ja on lisäksi varustettu läsnäolotunnistimilla.<br />
Järjestelmä käyttää merkittävästi vähemmän<br />
energiaa kuin perinteiset ilmanvaihtojärjestelmät.<br />
Rakennuksen ilmanvaihto on tehokkaampi kuin<br />
LEED®-sertifiointi edellyttää.<br />
Rakennuksen ulkovaippa on erittäin ilmatiivis. Sen<br />
Luonnonvalo siivilöityy<br />
atriumiin, <strong>Skanska</strong>talon<br />
kahdeksankerroksiseen<br />
aulaan, vaikuttavan valokaton<br />
kautta.<br />
21
22<br />
mitattu ilmanvuotoluku on 0,46 tunnissa. Suunnittelun<br />
tavoitearvo oli 1,0 tunnissa. Hyvä tulos perustuu<br />
ennen muuta saumavuotojen tarkkaan ehkäisyyn.<br />
<strong>Skanska</strong>talon valaistusjärjestelmä on varustettu<br />
läsnäolo- ja päivänvalotunnistimilla. Järjestelmä on<br />
noin viisi prosenttia energiatehokkaampi kuin ilman<br />
tunnistimia olevat järjestelmät. Myös pysäköintihallin<br />
led-valoihin on liitetty läsnäolotunnistimet.<br />
Kiinteistössä käytetään energiatehokasta kaukolämpöä<br />
ja -jäähdytystä.<br />
John Salinero-Buckley<br />
<strong>Skanska</strong>talon ja koko<br />
Manskun Rastin ilme muuttuu<br />
eri etäisyyksiltä katsottuna<br />
ja yksityiskohtia paljastuu<br />
lisää mitä lähemmäksi<br />
rakennusta tullaan.<br />
Maantasokerroksen graafisen<br />
betonin karttakuvio ja<br />
sama kuvio lasisiin auringonsuojiin<br />
printattuna paljastuvat<br />
vasta lähietäisyydeltä.<br />
kartta ei ole todellinen,<br />
vaan kuvitteellinen<br />
kaupunki on piirretty tammenlehden<br />
kuvion päälle;<br />
luonnossa muodot toistuvat,<br />
mittakaava vaihtuu.<br />
Vedenkulutus puolet tavanomaisesta<br />
<strong>Skanska</strong>talossa vedenkulutus on huomattavasti vähäisempää<br />
kuin tavanomaisessa suomalaisessa toimistotalossa.<br />
Kulutusta vähentävät tehokkaasti muun<br />
muassa liiketunnistimilla varustetut hanat.<br />
Talossa on sadeveden keräysjärjestelmä. Katon<br />
keräilyalue on noin 2 200 neliötä ja varastointikapasiteetti<br />
noin 70 kuutiota. Kertynyttä vettä käytetään<br />
wc-huuhteluun ja autojen pesuun. Järjestelmä myös<br />
vähentää sadeveden valumaa.
Manskun Rasti valittiin Rakennuslehden Vuoden työmaaksi<br />
2011. Ykkössijan perusteina olivat tietomallinnuksen<br />
käyttö tuotannon työkaluna, työturvallisuuteen<br />
panostaminen ja pitkälle viety esivalmisteiden käyttö.<br />
Esimerkkinä innovatiivisesta työturvallisuuden ja esivalmistettujen<br />
komponenttien kehittämisestä oli <strong>Skanska</strong>talon<br />
keskusaulan eli Atriumin noin 42 tonnin painoisen<br />
katon varustelu maassa ja nosto paikalleen täysin<br />
valmiina. Näin vältyttiin useilta, vaarallisen korkealla<br />
työskentelyn riskeiltä.<br />
”Tietomalli on toimiva työkalu rakennusprosessin kaikkiin<br />
vaiheisiin, niin hankintaan kuin toteutukseenkin.<br />
Työmaalla mallia on käytetty työn suunnittelun apuvälineenä,<br />
joka pystyy ottamaan huomioon esimerkiksi<br />
asentajien työt. Mallin ansiosta myös aikataulun valvonta<br />
on parantunut tuntuvasti”, <strong>Skanska</strong>talon rakentamisesta<br />
vastannut tulosyksikön johtaja Jussi Ranne<br />
kuvailee.<br />
Lähtökohtana terveellinen työympäristö<br />
<strong>Skanska</strong>talon suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta<br />
ympäristötehokkuuden ohella on terveellinen ja viihtyisä<br />
työympäristö. Sen perustekijöitä ovat riittävä<br />
luonnonvalo ja laadukas sisäilma.<br />
Talossa on paljon eri kokoisia lasipintoja ja ikkunoita.<br />
Nämä on sijoiteltu niin, että sisään tuleva<br />
luonnonvalo on kyetty optimoimaan. Tämän ansiosta<br />
keinovalon tarve on tavanomaista toimistotaloa vähäisempi.<br />
Ikkunoiden aurinkosuojat puolestaan ehkäi-<br />
Kuvio Oy<br />
Kuvio Oy<br />
sevät aurinkolämpöä ja näin vähentävät jäähdytyksen<br />
tarvetta.<br />
Arto Rautiainen<br />
Maailman paras BiM-kohde<br />
<strong>Skanska</strong>talon ja sen viereen kohonneen toisen Manskun<br />
Rastin toimistotalon suunnittelussa ja toteutuksessa<br />
hyödynnettiin tietomallintamista poikkeuksellisen<br />
laajasti ja edistyksellisellä tavalla. Projektin<br />
aikana testattiin myös täysin uusia BIMin osa-alueita,<br />
kuten työturvallisuuden ja suunnitelmien ympäristö-<br />
23<br />
Matti Matikainen
24<br />
vaikutusten mallinnusta. Manskun Rasti valittiinkin<br />
Suomen ja maailman parhaaksi vuoden 2011 tietomallinnuskohteeksi<br />
Tekla BIM Awards -kilpailuissa.<br />
Mallintaminen luo suunnittelun eri osapuolille<br />
uudenlaisia yhteistyö- ja kommunikointimahdollisuuksia.<br />
Arkkitehdin malli toimi lähtötietona muille<br />
suunnittelijoille. Siihen yhdistetään suunnittelun<br />
edetessä rakenne- ja talotekniikkamallit. Yhdistäminen<br />
eli törmäystarkastelu varmistaa sen, että eri<br />
mallit sopivat yhteen ja rakentamisen aikana vältytään<br />
Kuvio Oy<br />
Liikkuminen <strong>Skanska</strong>talossa<br />
on keskitetty atriumin<br />
ympärille ja työpisteet<br />
sijaitsevat talon rauhallisilla<br />
avotoimistoalueilla.<br />
<strong>Skanska</strong>talossa on peräti<br />
26 eri kokoista, teknisesti<br />
hyvin varusteltua neuvotteluhuonetta.<br />
osa huoneista<br />
muuntuu koulutus- ja<br />
ryhmätoimintatilaksi.<br />
Riittävä neuvottelutilojen<br />
määrä oli henkilöstön erityistoive.<br />
Myös tilojen<br />
nimet ja <strong>Skanska</strong>n toimintaa<br />
kuvaavat seinäkuvat<br />
ovat <strong>Skanska</strong>n omien asiantuntijoiden<br />
ideoimia.<br />
<strong>Skanska</strong>talon ravintola<br />
ja kahvila sijaitsevat aulan<br />
yhteydessä. Jokaisessa kerroksessa,<br />
parhaalla paikalla<br />
atriumin reunalla, ovat<br />
henkilöstön omat taukoja<br />
kahvitilat.<br />
törmäyksiltä; esimerkiksi tilanteelta, että kaikki talotekniset<br />
järjestelmät eivät mahtuisikaan alakattojen<br />
sisään.<br />
<strong>Skanska</strong>talo toimi pilottikohteena VTT:n työturvallisuutta<br />
kehittävässä Safety BIM -hankkeessa. Tutkimuksessa<br />
testattiin muun muassa kaiteiden ja turvaverkkojen<br />
putoamissuojausten mallintamista. Käytäntöä<br />
on jatkettu ja useissa kohteissa mallinnetaankin<br />
nyttemmin työturvallisuuden vaatimat järjestelyt.<br />
Mallit toimivat myös ympäristönäkökohtien suun-
nittelussa, energiankulutuksen analysoinnissa ja rakennuksen<br />
hiilijalanjäljen laskennassa. Myös <strong>Skanska</strong>talon<br />
hiilijalanjälki on määritelty tietomallien avulla.<br />
Kuvio Oy John Salinero-Buckley<br />
Kuvio Oy<br />
<strong>Skanska</strong>talon kuten muidenkin Manskun Rastin talojen toimistokerrokset<br />
muuntuvat ja joustavat tilatarpeiden mukaan. Tilojen joustavuus<br />
edistää merkittävästi rakennuksen pitkää käyttöikää. Toimistot<br />
on varustettu uusimmalla IT- ja viestintäinfrastruktuurilla. <strong>Skanska</strong><br />
on koonnut vuokralaisille suunnittelu- ja rakennesuosituksia mahdollisia<br />
muutostöitä varten.<br />
Kuvio Oy<br />
<strong>Skanska</strong>talon aulan, taukotilojen<br />
ja edustustilan<br />
sisustus- ja kalustussuunnittelu<br />
on sisustusarkkitehti<br />
Tapio Anttilan käsialaa.<br />
Hänet valittiin Ornamon<br />
vuoden 2012 huonekalusuunnittelijaksi.<br />
Osan huonekaluista<br />
hän suunnitteli<br />
<strong>Skanska</strong>n omaksi mallistoksi.<br />
Huonekaluissa on käytetty<br />
kotimaisia luonnonmateriaaleja,<br />
kuten puuta ja villaa,<br />
nahkaa sekä lehmän- ja<br />
lampaantaljoja.<br />
”Toimistotilat on suunniteltu niin, että lähes jokaisella on työpisteellään<br />
luonnonvaloa ja näköyhteys ulos. Ikkunoiden määrä,<br />
koko ja sijoittelu julkisivussa on optimoitu siten, että työtiloihin<br />
saadaan mahdollisimman paljon luonnonvaloa”, koko Manskun<br />
Rastin hankkeesta vastaava rakennuttajapäällikkö Hannele Vainio<br />
esittelee.<br />
Manskun Rasti<br />
Omistaja ja rakennuttaja ................................. <strong>Skanska</strong> Commercial Development Finland<br />
Arkkitehti .......................................................... Larkas & Laine Architects Ltd<br />
Rakennussuunnittelu ....................................... Magnus Malmberg Consulting Engineers<br />
Lämmitys-, ilmanvaihto-, ilmastointi- &<br />
vesijärjestelmien suunnittelu .......................... Airix Building Services Ltd<br />
Sähkösuunnittelu ............................................. Pöyry Building Services<br />
Geotekninen suunnittelu ................................ Ramboll Finland Oy<br />
Kokonaisrakennusoikeus ................................. 33 000 m 2<br />
Kathy ............................................................ vuokrattava pinta-ala 9 100 m 2<br />
Neptun ......................................................... vuokrattava pinta-ala 7 300 m 2<br />
Talisman ...................................................... vuokrattava pinta-ala 10 600 m 2<br />
Lilly ............................................................... vuokrattava pinta-ala 6 400 m 2<br />
LEED®-sertifiointi ............................................. Tavoitteena LEED-luokituksen platinataso<br />
25<br />
Matti Matikainen
26<br />
Teksti: Nina Luukko<br />
Kuva: Minna Mäkipernaa<br />
Härmän biitsillä<br />
paistaa aina<br />
Peruskorjatun ja laajennetun Härmän kylpylän hitti on hienohiekkainen uimaranta,<br />
jossa aurinko ei mene koskaan pilveen.<br />
”Jo suunnitteluvaiheessa nälkä kasvoi syödessä, ja vanhan ra
Y<br />
lihärmän lakeuksilla on pulikoitu uusitussa<br />
Härmän kylpylässä nyt reilut vuoden päivät.<br />
Tarve päivittää vuonna 1984 valmistuneen<br />
kylpylärakennuksen kuosia oli ilmeinen.<br />
Pinnat olivat pahoin kuluneet, yleisvaikutelma ikääntynyt<br />
ja käytössä oli vain yksi 16-metrinen allas.<br />
”Peruskorjaus- ja laajennushankkeen päätavoitteena<br />
oli uudistaa kylpylän yleisilme, ja toivelistalla<br />
oli myös isompi, uima- ja vesiliikuntakelpoinen allas.<br />
Hankkeen myötä vesiliikunnan uudet tuotteet tulivat<br />
nyt meilläkin mahdollisiksi”, kertoo Härmän kylpylän<br />
hotellitoimen päällikkö Annami Havusela.<br />
<strong>Skanska</strong> aloitti rakennustyöt Härmässä lokakuussa<br />
2009, ja uusittu kylpylä otettiin käyttöön vuosi sitten<br />
vappuna. Rakennusurakka vaikutti kylpylähotellin<br />
arkeen monin tavoin. ”Vastaanotto joutui palvelemaan<br />
osin melkoisessa metelissä, mutta onneksi asiakkaat ja<br />
henkilökunta suhtautuivat ymmärtäväisesti projektiin ja<br />
palvelujen osittaiseen kapenemiseen”, Havusela kiittelee.<br />
Lisäinvestointeja asiakkaiden iloksi<br />
Urakan ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin uusi<br />
uima-allas, ja vanha kylpylä palveli asiakkaita suojaseinän<br />
takana. Kun uima-allas ja kuuman kivikorin<br />
erikoissauna otettiin käyttöön marraskuussa 2010,<br />
urakka siirtyi vanhan kylpylän puolelle.<br />
Saneeratessa yllätyksiä tuli lähinnä vanhojen rakenteiden<br />
kunnosta ja tilojen ahtaudesta. Yhtä kaikki,<br />
vanhan ja uuden yhdistäminen sujui luontevasti, ja<br />
kylpylän tekniikka saatiin päivitettyä.<br />
”Esimerkiksi lämmön talteenotto on nyt tehokkaampaa<br />
ja valaistuksessa on hyödynnetty uusinta<br />
tekniikkaa”, Havusela selvittää.<br />
Arkkitehtitoimisto Antti Talvitien suunnittelema<br />
kylpyläuudistus paisui matkan varrella lisätöiden ja<br />
-hankkeiden myötä.<br />
”Jo suunnitteluvaiheessa nälkä kasvoi syödessä, ja<br />
vanhan rakennuksen saneeraus toi mukanaan haasteellisia<br />
ja kalliitakin yllätyksiä. Uskon kuitenkin, että<br />
lisäinvestoinnit koituvat asiakkaidemme parhaaksi”,<br />
Havusela sanoo.<br />
kasvojenkohotus kylpylälle<br />
• Vuonna 1984 valmistuneessa kylpylässä oli aiemmin<br />
sauna- ja pesutilat, 16-metrinen allas, pieni<br />
keidasallas, pore- ja vauva-allas. Saneeraustarve oli<br />
huutava 2000-luvun lopulle tultaessa, jolloin päätettiin<br />
uusia kylpylän sauna- ja pesutilat, olemassa<br />
olevat altaat ja rakentaa uusi 25-metrinen allas.<br />
• Lisäinvestointien ansiosta kylpylään rakennettiin<br />
myös kylmä- ja tenava-allas, kuuman kivikorin<br />
sauna sekä Sunny Beach -rantahietikko.<br />
• Kylpylän suosituin tuote on ollut vuodesta 1989<br />
lähtien kylpylässä käynnin ja buffet-ruokailun<br />
yhdistävä ”Härmäläinen Kylpyläpäivä”, joka on<br />
noussut uuteen kukoistukseen kylpyläremontin<br />
valmistuttua.<br />
kävijämäärä moninkertaistui<br />
Yksi Härmän kylpylän lisäinvestoinneista on Suomen<br />
mittakaavassa ainutlaatuinen Sunny Beach -hiekkaranta.<br />
Kyseessä on sisätiloihin rakennettu, 120-neliöinen<br />
valkealla rantahiekalla peitetty alue, jonne on haettu<br />
välimerellistä biitsifiilistä asiaan kuuluvalla rekvisiitalla.<br />
”Hietikolle voi pistäytyä rospuuttoaikanakin nauttimaan<br />
valosta ja lämmöstä. Sinne pääsee vesitunnelia<br />
pitkin, ja takaisin tullessa vesisuuttimet suihkuttavat<br />
hiekan pois iholta”, Havusela kuvailee.<br />
Hiekkarannasta on lyhyessä ajassa tullut kylpylävieraiden<br />
suosikki. Muita suosikkeja ovat keidas-, vauva-<br />
ja tenava-allas, joista jälkimmäisin on varustettu muun<br />
muassa hauskuutta herättävillä vesitykeillä. Kuuman<br />
kivikorin erikoissauna, jossa hellitään aisteja lämmön,<br />
höyryn ja värivalojen avulla, vetää myös hyvin väkeä.<br />
Härmässä on syystäkin syytä hymyyn.<br />
”Kylpylän päiväkävijämäärä on moninkertaistunut,<br />
ja kylpyläpakettien myynti on lisääntynyt odotetusti.<br />
Kylpylän käyttöaste on yli 85 prosenttia eli melkoista<br />
sesonkia läpi vuoden. Koululaisten loma-ajoilla jopa<br />
kaikki varavuoteetkin ovat käytössä, Havusela nauraa<br />
ja jatkaa: ”Kylpyläinvestoinnilla tavoiteltiin yrityksen<br />
tarvitsemaa kasvua, joten olemme sanalla sanoen tyytyväisiä.<br />
Palveluvalikoimamme on nyt sellainen, jota<br />
on aina 1990-luvun lopulta lähtien tavoiteltu!”<br />
kennuksen saneeraus toi mukanaan haasteellisia yllätyksiä.”<br />
Image Source<br />
27
Teksti: Nina Luukko<br />
Kuva: Petteri Kivimäki<br />
Suomen uusimmassa<br />
kylpylässä voi laskea<br />
Pohjoismaiden pisimmästävesiliukumäestä,<br />
mutta myös kuntoilla<br />
uimalla.<br />
28<br />
Peurungan<br />
kupolista kuoriutui<br />
avaruuskylpylä<br />
Siinä missä Peurunkajärven rannalla Laukaassa<br />
sijaitsevan kylpylän maamerkki oli ennen UKKkupoli,<br />
marraskuussa valmistuneen uuden<br />
kylpylärakennuksen huutomerkkinä toimii 14<br />
metriä korkea lasitorni. Torniin kiipeävälle avautuu<br />
tilaisuus laskea 129 metriä pitkä vesiliukumäki, joka<br />
on lajissaan Pohjoismaiden pisin.<br />
”Muita hienouksia kylpylässä ovat avaruusteeman<br />
ympärille rakennettu sisustus sekä lukuisat erilaiset<br />
saunat, joista suosituin on ollut infrapunasauna”, kertoo<br />
Peurunka-konsernin toimitusjohtaja Seppo Virta.<br />
Kävijämäärät kielivät tuoreeltaan uuden kylpylän<br />
suosiosta. ”Vuonna 2010 meillä kävi 112 000 kylpyläasiakasta.<br />
Ensimmäisten neljän kuukauden aikana<br />
uudessa kylpylässä kävi heti yli 100 000 ihmistä.<br />
Voimme siis sanoa onnistuneemme!”<br />
Vanha kupoli väistyi<br />
Suomen uusin kylpylä avasi ovensa yleisölle joulukuun<br />
alussa kymmenen tiivistahtisen, vasaroiden paukkeen<br />
tahdittaman kuukauden jälkeen.<br />
”Rakennusprojektin aikana kylpyläosasto oli suljettu,<br />
mutta hotelli- ja kuntoutustoiminta pyörivät<br />
normaalisti. Haasteista selvittiin ja asiakkaat odottivat<br />
innolla uuden kylpylän entistä parempia palveluita”,<br />
Virta iloitsee.<br />
Haastavien purkutöiden värittämän saneeraus- ja<br />
uudisrakentamishankkeen takana oli vanhan, vuonna<br />
1974 valmistuneen liikuntakupolin sekä uimahallin<br />
elinkaaren päättyminen. ”Paikka oli tullut rakennusteknisesti<br />
tiensä päähän, ja mielimme tilalle uutta ja<br />
erilaista. Halusimme lisätä palvelutasoamme ennen<br />
kaikkea lapsiperheiden silmissä”, Virta kertoo.<br />
Energiatehokasta kylpylää värittävät<br />
jättiscreenien teemat<br />
Vanhan kupolin tilalle nousseen 7 500-neliöisen teemakylpylän<br />
arkkitehtisuunnittelun teki Anita Höttönen<br />
Pöyry Architects Oy:stä. Urakoinnista vastasi <strong>Skanska</strong>.<br />
Visio Peurungan uudesta kylpylästä oli totutusta<br />
poikkeava. ”Emme peränneet perinteistä kylpyläarkkitehtuuria,<br />
eikä allasosastolle rakennettukaan esimerkiksi<br />
tavanomaisia suuria lasiseiniä. Sen sijaan meillä<br />
voi nyt nauttia elokuvaprojektoreilla isoille screeneille<br />
heijastettavista kuvateemoista sekä väriohjattavan ledvalaistuksen<br />
avulla luodusta tunnelmasta”, Virta sanoo.
peurungan<br />
avaruuskylpylässä on<br />
• 129 metriä pitkä vesiliukumäki<br />
• 100-metrinen jokiallas<br />
• 3 poreallasta<br />
• liukumäellä varustettu lastenallas<br />
• Baby Bungee -vesikeinut<br />
• kylmä- ja lämminvesialtaat<br />
• perinteinen sauna, höyry- ja infrapunasauna<br />
sekä panorama-kokoussauna<br />
omalla porealtaalla<br />
• Suihkumaailma<br />
• 140-paikkainen aularavintola sekä<br />
allasbaari.<br />
Modernissa kylpylässä on pyritty energia- ja ylläpitokustannuksia<br />
säästäviin ratkaisuihin. ”Meillä on<br />
pienet ikkunapinta-alat, vedenkulutusta pienentävät<br />
vesikalusteet, vertailutasoa paremmat U-arvot ulkoseinissä,<br />
alapohjassa ja kattoikkunoissa, tarpeenmukainen<br />
ilmanvaihto ja muuttuvat ilmamäärät sekä kiertoilman<br />
käyttö ilmanlaatumittauksien mukaan”, Virta luettelee.<br />
peurunka ei unohtanut kuntoilijoita<br />
ja kuntoutettavia<br />
Suurin osa kylpylöistä on nykyään viihdekylpylöitä,<br />
mutta Peurungassa voi harrastaa myös kuntouintia.<br />
Liikuntaesteiset on huomioitu kylpylän pesu- ja pukeutumistiloissa,<br />
ja altaisiin on mahdollista siirtyä nostimien<br />
ja luiskien avulla.<br />
”Peurunka on aikoinaan perustettu kuntoutuslaitokseksi,<br />
ja kuntoutus on edelleen meille tärkeä osaalue.<br />
Toisaalta nojaamme yhä enemmän perhe- ja yritysasiakkaiden<br />
varaan. Tässäkin mielessä maaliskuussa<br />
valmistunut liikunta- ja kongressikeskus Peurunka<br />
Areena on meille tärkeä satsaus tulevaisuuteen”,<br />
Seppo Virta kuvailee.<br />
Image Source<br />
kylpyläkeskuksista lomakeitaita<br />
Yhä useampi kylpylään<br />
saapuva on lomailija<br />
niin Härmässä kuin<br />
Peurungallakin<br />
Suomessa on lukuisia kylpylöitä, joiden toiminta on vahvasti<br />
sidoksissa kuntoutustoimintaan. Niin Härmän kuin Peurungankin<br />
kylpylät perustettiin aikoinaan kuntoutustarpeisiin. Kuntoutuskakun<br />
pienentyessä, sotaveteraanien ja -invalidien rivistöjen<br />
harvennuttua, kylpylät joutuvat kiinnittämään erityistä huomiota<br />
palveluvalikoimaan.<br />
”Kuntoutus kattaa meilläkin enää kolmanneksen liiketoiminnasta”,<br />
toteaa Peurunka-konsernin toimitusjohtaja Seppo Virta.<br />
Härmässä ollaan samoilla linjoilla. ”Vuonna 1984 kuntoutuksesta<br />
kertyi 85 prosenttia liikevaihdostamme. Vuonna 2002 luku<br />
oli 55 ja 2011 enää 40. Kuntoutuksen volyymi on laskenut hiljalleen<br />
ja tilalle on tullut uusia tuotealueita, kuten työhyvinvointi-,<br />
kokous- ja vapaa-ajan aktiviteetteja”, kertoo Härmän kylpylän<br />
hotellitoimen päällikkö Annami Havusela ja summaa, että suomalaisessa<br />
kylpylämaailmassa vellovat nyt uudet aallot.<br />
kuntoilua kylpylän tunnelmassa<br />
Perinteisesti kylpylätoiminnan mallia on haettu Euroopan vanhoista<br />
kylpylämaista, sittemmin katseet ovat kääntyneet Aasiankin<br />
suuntaan. Henkisyyttä sekä mielen ja ruumiin sopusointua<br />
ruokkiva rauhallinen kylpylätunnelma on pinnalla, mutta lasten<br />
vesipuisto -linjakin pitää edelleen pintansa. Uusinta uutta on<br />
kuntoilun ja kylpyläelämyksen yhdistäminen.<br />
”Suomessa on yli 60 itseään kylpyläksi kutsuvaa hotellia ja<br />
laitosta. Kilpailu vapaa-ajasta on kovaa. Suurin osa kylpylöistä<br />
on viihdekylpylöitä, mutta liikunta ja hyvinvointi ovat kasvava<br />
trendi alalla”, Virta linjaa. ”Uusissa ja uusituissa kylpylöissä<br />
panostetaan yhä useammin tropiikin ja kohinan sijasta uinti- ja<br />
vesiliikuntamahdollisuuksiin”, Havusela sanoo.<br />
29
Oho!<br />
Teksti: Ari Selander<br />
Kuvat: Pentti Vänskä<br />
Kalahalli valmistui varsinaisen<br />
kauppahallin siipirakennukseksi<br />
vuonna 1914.<br />
Alatorin etelälaitaan vuonna<br />
1902 valmistunut kauppahallirakennus<br />
on suojeltu,<br />
ja sen toiminta on jatkunut<br />
koko rakennushankkeen<br />
ajan. Kauppahalli aiotaan<br />
peruskorjata.<br />
Viiden miljoonan viivytys<br />
Kuopiolaisten tunteita lähes<br />
kaksi vuotta kuohuttanut kiista<br />
kalahallin purkamisesta sai<br />
lopullisen päätöksensä toukokuun<br />
alussa, kun Korkein hallinto-oikeus<br />
antoi purkuluvan. Kiistan<br />
aiheuttama lisätyö- ja viivytyslasku<br />
kaupunkilaisille on yli<br />
viisi ja puoli miljoonaa euroa.<br />
30<br />
Kuopion kauppahallin siipirakennuksena ollut kalahalli on nyt purettu. Parkkihallin vaikuttavan<br />
kokoinen laajennusurakka jatkuu torin alapuolella. <strong>Skanska</strong>n urakoima hanke<br />
kaksinkertaistaa hallin autopaikkojen määrän 1 400:een. Parkkipaikkojen lisäksi torin alle<br />
rakennetaan kauppakäytävä.<br />
Monta kalakukkoa kauppahallista kuitenkin ehdittiin myydä ennen kuin urakka palasi suunniteltuihin<br />
uomiinsa.<br />
Kiista kalahallin purkamisesta alkoi kesällä 2010, kun Kuopion kaupungin rakennustarkastaja<br />
ja rakennuslautakunta myönsivät hallille purkuluvan. Useat yksityishenkilöt valittivat päätöksestä.<br />
Näiden joukossa oli kaksi kaupunginvaltuutettua. Kuopion hallinto-oikeus katsoi rakennuslautakunnan<br />
kannan vastaisesti, että heillä oli oikeus valittaa. Korkein hallinto-oikeus oli kuitenkin eri<br />
mieltä. Valitusoikeutta ei sen mukaan ollut, ja hallinto-oikeuden päätös kumottiin toukokuussa<br />
2012.<br />
Valituksen ajan työt kalahallin purkutyömaalla pysähtyivät. <strong>Skanska</strong>n piti tukea jo osittain<br />
purettu halli mittavilla teräs- ja betonirakenteilla. Hallin ympärillä olevat muut työt hankaloituivat<br />
tuntuvasti. Hallin tukemisoperaation kustannukset olivat yli 1,5 miljoonaa euroa ja urakan hidastumiskustannukset<br />
yli 3,5 miljoonaa euroa.<br />
Kuopion tällä hetkellä ehkä tunnetuimman nähtävyyden eli Alatorin remontin lisälasku ei<br />
rajoitu vain kalahallikiistan kustannuksiin. Toukokuun alussa kävi ilmi, että torin alle vuosikymmenien<br />
aikana vedetyt putket ja kaapelit eivät kaikki näy kartoissa tai ne sijaitsevat ”väärissä” paikoissa.<br />
Esimerkiksi vesi- ja viemärilinjojen uudet linjaukset merkitsevät uusia lisäkustannuksia.
Turhat valitukset<br />
tulisi seuloa etukäteen<br />
Rakennuslupien ja kaavojen valitusoikeudesta käydään<br />
jatkuvasti vilkasta julkista keskustelua. Valitusoikeutta<br />
pidetään usein liian laajana ja hankkeita viivästyttävänä.<br />
Valituksien vähentämiseksi on esitetty muun muassa,<br />
että selvästi turhaan valittaneen tulisi korvata oikeudenkäynnin<br />
tai viivästymisen aiheuttamia kuluja. Turhat valitukset<br />
tulisi ylipäätään seuloa jo etukäteen.<br />
Vaikka rakennuslupien ja kaavojen valitusoikeuteen liittyy huomattavia<br />
yhteiskunnallisia ja taloudellisia intressejä, aiheesta on tehty vähän puolueettomia<br />
selvityksiä. Kattavin selvitys aiheesta on Ympäristöministeriön<br />
raportti vuodelta 2006 1) . Siinä valitusoikeuteen ottivat kantaa valtion<br />
viranomaiset ja kuntien luottamushenkilöt sekä yrityselämän ja joidenkin<br />
yhteisöjen edustajat. Vastaajien enemmistö edusti julkista tahoa.<br />
Valtaosa, noin 80 prosenttia selvitykseen vastanneista, oli sitä mieltä,<br />
että muutoksenhaku sekä kaava- että rakennuslupa-asioissa on hyvin järjestetty.<br />
Suurimpana ongelmana nähtiin hallinto-oikeuksien resurssipula.<br />
Valituksia ei ehditä käsitellä riittävän joutuisasti.<br />
Enemmistö vastaajista katsoi, että valituksilla voidaan pitkittää kaavaja<br />
rakennuslupapäätöksiä. Peräti 76 prosenttia kannatti valitustulvan kitkemistä<br />
seulomis- ja valituslupamenettelyllä. Valituslupaoikeuden rajoittamista<br />
sinänsä kannatti noin puolet vastaajista. Noin 40 prosentin mielestä<br />
valituslupaa ei tule rajoittaa.<br />
Kun vastaajilta kysyttiin oikeudenkäyntikulujen tai vastapuolen viivästymiskulujen<br />
korvaamisesta, mielipiteet jakautuivat selvästi. Noin puolet<br />
vastaajista kannatti sitä, että selvästi turhaan valittaneen pitäisi korvata<br />
kuluja. Runsas kolmannes ei kannattanut korvausvelvollisuutta.<br />
1) Matias Warsta, Ari Ekroos: Mielipiteitä valitusoikeudesta kaava- ja rakennuslupa-<br />
asioissa, Ympäristöministeriön raportteja 19/2006<br />
puretun kalahallin paikalle on suunniteltu<br />
pyöreä lasipaviljonki. Sille on<br />
jo rakennuslupa. koko torityömaan<br />
on määrä valmistua kesällä 2013.<br />
Väite: Muutoksenhaulla on mahdollista<br />
pitkittää kaava- ja lupa-asioita<br />
Väite: ”ammattivalittajat” kuormittavat<br />
turhaan tuomioistuimia<br />
■ Täysin samaa mieltä 53 %<br />
■ Jokseenkin samaa mieltä 33 %<br />
■ Ei kantaa 9 %<br />
■ Jokseenkin eri mieltä 9 %<br />
■ Täysin samaa mieltä 28 %<br />
■ Jokseenkin samaa mieltä 25 %<br />
■ Ei kantaa 11 %<br />
■ Jokseenkin eri mieltä 25 %<br />
■ Täysin eri mieltä 12 %<br />
Väite: Selvästi turhat valitukset tulisi seuloa<br />
etukäteen kaava-asioissa<br />
■ Täysin samaa mieltä 38 %<br />
■ Jokseenkin samaa mieltä 38 %<br />
■ Ei kantaa 5 %<br />
■ Jokseenkin eri mieltä 12 %<br />
■ Täysin eri mieltä 7 %<br />
Väite: Selvästi turhat valitukset tulisi seuloa<br />
etukäteen rakennuslupa-asioissa<br />
■ Täysin samaa mieltä 35 %<br />
■ Jokseenkin samaa mieltä 44 %<br />
■ Ei kantaa 5 %<br />
■ Jokseenkin eri mieltä 6 %<br />
■ Täysin eri mieltä 10 %<br />
Suhtautuminen korvauksiin rakennuslupa-asioissa<br />
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100<br />
Turhaan valittaneen tulisi korvata asianosaisen kulut<br />
Turhaan valittaneen tulisi korvata viivästymisen kulut<br />
■ Täysin samaa mieltä<br />
■ Jokseenkin samaa mieltä<br />
■ Ei kantaa<br />
■ Jokseenkin eri mieltä<br />
■ Täysin eri mieltä<br />
31
<strong>Skanska</strong>n KotiTurva TM<br />
Helppo ja turvallinen<br />
asuntokauppa<br />
skanska.fi/kotiturva
Change language