Tulevaisuus rakennetaan täydentämällä - Skanska
Tulevaisuus rakennetaan täydentämällä - Skanska
Tulevaisuus rakennetaan täydentämällä - Skanska
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kumppanuuden<br />
rakentaja<br />
1 n 2008<br />
Smail<br />
Härmälänranta:<br />
elämän<br />
kokoinen alue14<br />
<strong>Tulevaisuus</strong><br />
<strong>rakennetaan</strong><br />
<strong>täydentämällä</strong><br />
21<br />
Saukonpaasi:<br />
ensimmäinen<br />
laatuaan
2<br />
Tärkeintä<br />
...on keskittyminen.<br />
”Täytyy keskittyä vain kaikkein olennaisimpaan, eli<br />
miten kolme raajaa ovat kiinni kalliossa ja mihin neljäs<br />
asetetaan. Tuolloin ei paljon muita ajatuksia mieleen<br />
mahdu, koska horjahtamiseen ei yksinkertaisesti ole<br />
varaa. Jokainen virhe voisi olla kohtalokas. Eikä vain<br />
itselle, vaan myös kahdelle muulle samassa köydessä<br />
kiipeävälle.<br />
Kun kello kolme aamulla sytytimme otsalamput ja<br />
aloitimme nousun kohti huippua, aavistimme, että<br />
luonnon olosuhteet olivat tänään meitä vastaan.<br />
Olimme ottaneet huomioon kapeat serpentiinipolut,<br />
jyrkät kivikkoiset vuorenseinät, syvät railot, jään,<br />
iltapäiväsin usein nousevan myrskyn sekä lumi- ja<br />
kivivyöryt. Mutta tuuli oli epäonneksemme aivan<br />
liian kova. Puuskissa 120 kilometrin tuntinopeuteen<br />
yltyvä tuuli oli liikaa Bosses Ridgen vain noin metrin<br />
leveällä harjanteella. Päätös oli selvä: Mont Blancin<br />
4 808 metriin kohoava Euroopan korkein huippu ei<br />
ollut tänään elokuun 4. päivä saavutettavissa. Nousun<br />
riskit olivat aivan liian suuret. Niissä olosuhteissa harjanteella<br />
pysyminen oli kokeneempien kiipeilijöidenkin<br />
mukaan kerta kaikkiaan mahdotonta. Horjahtamisen<br />
seurauksena oli kaksi vaihtoehtoa: putoaminen<br />
vasemmalle Ranskaan noin puolitoista kilometriä tai<br />
oikealle Italiaan noin kaksi kilometriä...<br />
Nousu on ensikertalaiselle raskaampi henkisesti kuin<br />
fyysisesti. Äärimmäisten riskien, jopa kuoleman, läsnäolo<br />
on rankkaa. Tiesimme, että alueella menehtyy<br />
vuosittain kolmisen sataa henkeä. Näimme ristejä ja<br />
kuulimme dramaattisia tarinoita.<br />
Hyvä kunto ja huippuvarusteet, oikea reittivalinta ja<br />
ajankohta, riittävä akklimatisaatio, sään kehityksen<br />
tarkkailu ja neste- ja energiatasopainon arviointi ovat<br />
tärkeitä onnistumisen edellytyksiä. Tärkeintä kuitenkin<br />
on huolellinen ennakkosuunnittelu ja yhteisesti<br />
ennakkoon sovittu päätöksenteko- ja riskienhallintajärjestelmä.<br />
Riskit pitää tunnistaa ennakkoon ja myös<br />
miettiä etukäteen, kuinka ne voidaan hallita. Pitää<br />
esimerkiksi olla selvää, kuka hoitaa varmistukset eri<br />
tilanteissa ja miten sekä mitkä ovat olosuhteet, joissa<br />
nöyrästi käännytään takaisin. – Tosin ennalta ei ihan<br />
kaikkea voi suunnitella. Lähdin laskeutumaan yksin<br />
Le Grand Culourin jälkeen kohti Nid d’Aiglen hammasratasjunan<br />
yläasemaa ja etenin varovasti kapealla<br />
serpentiinipolulla. Laskeuduin vuorenseinämään tukien,<br />
käännyin ja näin kulman takana alppikauriin vasan<br />
kanssa. Kauris laski kaulansa, kurotti sarvia ja alkoi<br />
kuopia maata. Ajattelin: Ei helkk...!”
Kuka?<br />
Jari Pölönen, <strong>Skanska</strong> Talonrakennus Oy:n Länsi-Suomen aluejohtaja, DI, 43 v.<br />
Tärkeintä työssä: Uskon asioiden avoimeen<br />
käsittelyyn. Se, että koko organisaatio<br />
sitoutuu yhdessä tavoitteisiin ja myös<br />
saavuttaa ne, on upea kokemus ja osoitus<br />
yhdessä tekemisen voimasta. Hyvänä<br />
esimerkkinä tällaisesta on oman yksikön<br />
kehitys ja tulokset muun muassa työturvallisuudessa<br />
ja riskien hallinnassa.<br />
Tärkeintä vapaalla: Vapaalla pitäisi pystyä<br />
rentoutumaan. Lasten harrastukset ja<br />
oma ulkona liikkuminen antavat uskomattomasti<br />
energiaa. Olen juossut useita puolimaratoneja<br />
ja vaeltanut jo monia vuosia.<br />
Mont Blancilla viime kesänä alkanut vuorikiipeilyharrastus<br />
oli tavallaan siirtymistä<br />
haasteellisuuden seuraavalla askelmalle.<br />
Puuskissa 120 kilometrin tuntinopeuteen<br />
yltynyt tuuli esti tällä kertaa Jari Pölösen<br />
(vas.) ryhmän loppunousun Euroopan korkeimmalle<br />
huipulle, mutta fiilikset olivat<br />
huikeat.<br />
Tärkeintä työssä & vapaalla: Elämästä<br />
pitää osata ja voida nauttia. Parhaiten<br />
se onnistuu, kun ihmissuhteet työssä<br />
ja vapaalla ovat kunnossa, ja haasteet ja<br />
rentoutuminen ovat balanssissa.<br />
Kuva: Jari Pölösen kotialbumi<br />
3
4<br />
8Tässä ja nyt<br />
Täydennysrakentaminen<br />
turvaa tasapainoisen<br />
kaupunkirakenteen ja<br />
lisää urbaania elinvoimaa.<br />
Kuvassa esimerkki Aura-<br />
joen rannalta Turusta.<br />
Läs mer om<br />
Snöflingan på<br />
finska på sidan<br />
14<br />
12<br />
Vanhan tehdasalueen<br />
kylkeen, Härmälänrantaan<br />
Tampereella, valmistuu ihmisen<br />
koko elinkaaren huomioonottava<br />
asuinalue.<br />
LEEDympäristöluokitus<br />
18<br />
Soulia ja Smailia<br />
Tutustumiskäynti Tukholman Snöflinganin korttelissa (s. 12) konkretisoi<br />
hyvin, kuinka kaupunkien keskusta-alueita voidaan täydentää<br />
ja samalla lisätä kaupunkiasumisen viihtyisyyttä, jopa luonnonläheisyyttä.<br />
Saman havainnon voi tehdä myös suomalaiskaupungeissa,<br />
esimerkiksi Tampereen Härmälänrannassa (s. 14). Parhaimmillaan<br />
kaupunginosalle syntyy sielu, joka vetoaa asukkaisiin.<br />
Täydennysrakentaminen on asuntoministeri Jan Vapaavuoren<br />
mukaan (s. 31) jo lähitulevaisuudessa asuntorakentamisen<br />
pääsuuntaus. Se on herkän ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin<br />
sisällä toteutettavaa rakentamista, jossa onnistuminen edellyttää<br />
rakentamisen toimijoilta ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta.<br />
20<br />
Saukonpaasi Helsingissä on maamme ensimmäinen<br />
yksityinen syöpäklinikka, jonka primus motoreina ovat toimitusjohtajat<br />
Harri Puurunen (vas.) ja Tapani Välimäki.
Merja Vuoripuro<br />
päätoimittaja<br />
Uudenlaista ajattelua ja kekseliäisyyttä tarvitaan myös lehdentekijöiltä,<br />
jotta lehdellä olisi oma, lukijoita puhutteleva henkensä.<br />
Olemme uudistaneet <strong>Skanska</strong>.fi-nimellä tutuksi tullutta asiakaslehteämme<br />
ja ristineet sen myös uudelleen. Kädessäsi on ensimmäinen<br />
Smail – postia <strong>Skanska</strong>lta. Toivottavasti se nostaa hymyn<br />
huulille.<br />
Tärkeintä ......................2<br />
Pääkirjoitus ..................4<br />
Nostot ..........................6<br />
Tulevaisuudenkuva ....19<br />
Kuvatut ......................28<br />
3 x väite .....................31<br />
Julkaisija: <strong>Skanska</strong> Oy,<br />
PL 114, 00101 Helsinki<br />
Päätoimittaja: viestintäpäällikkö<br />
Merja Vuoripuro, puhelin 020 719 2426,<br />
merja.vuoripuro@skanska.fi<br />
Kannessa<br />
Ilkka Salminen,<br />
jonka Outi<br />
Montonen kuvasi.<br />
19<br />
24<br />
Bristolin koulujen<br />
elinkaarihankkeet<br />
nostivat näidenkin<br />
tyttöjen oppimisympäristön<br />
uudelle tasolle.<br />
28<br />
E18-tunnelit<br />
juoksutestissä<br />
27<br />
Crusellin silta<br />
ylittää veistoksellisena<br />
Ruoholahden ja Jätkä-<br />
saaren välisen meren-<br />
lahden Helsingissä.<br />
Tharakassa avautuivat<br />
kehitysyhteistyöllä<br />
Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto<br />
Selander & Co. Oy, puhelin (03) 222 0988<br />
Taitto: Juha Immonen<br />
Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2008<br />
Painos: 8 000 kpl<br />
Paperi: MultiArt Silk 130g/m2 30Kenialaislapsille<br />
oppimisen nykyaikaiset<br />
mahdollisuudet.<br />
5
6<br />
Nostot<br />
Hallitsen työni.<br />
Entä turvallisuuden?<br />
Jarkko Nurmi (oik.) varmistaa,<br />
että Juha-Matti<br />
Laakson turvavaljaiden<br />
kiinnitykset pitävät.<br />
Kuva: Matti Matikainen<br />
<strong>Skanska</strong>laiset viettivät marraskuussa<br />
konsernin laajuista työterveys- ja<br />
turvallisuusviikkoa. Tavoitteena oli,<br />
ettei työturvallisuusviikon aikana<br />
sattuisi yhtään työtapaturmaa. Suomessa<br />
sattui kuitenkin yksi tapaturma.<br />
Teemaviikon aikana työntekijöitä<br />
kannustettiin arvioimaan oman<br />
työnsä turvallisuutta. Viikon aikana<br />
turvallisuushavaintoja tehtiin 480<br />
kappaletta.<br />
<strong>Skanska</strong> on käyttänyt noin kolme<br />
vuotta turvallisuushavaintokorttia,<br />
jonka avulla mahdolliset puutteet<br />
työturvallisuudessa voidaan<br />
korjata hyvissä ajoin ja näin välttää<br />
tapaturmat.<br />
Ehdolla EU-palkituksi<br />
<strong>Skanska</strong>n työntekijöiden kannustaminen<br />
turvallisuushavainnointiin<br />
on ehdolla Euroopan unionin riskienhallintakilpailun<br />
palkinnon saajaksi.<br />
Kilpailu ratkeaa vuoden 2009<br />
keväällä Prahassa.<br />
<strong>Skanska</strong>n työturvallisuuspäämääränä<br />
on täysin tapaturmaton<br />
työmaa. Välitavoitteeksi on asetettu<br />
tapaturmataajuuden vähentäminen<br />
alle neljään tapaturmaan miljoonaa<br />
henkilötyötuntia kohden<br />
vuoden 2010 loppuun mennessä.<br />
• <strong>Skanska</strong>ssa oli vuoden 2008 lokakuuhun mennessä tehty 6 000<br />
turvallisuushavaintoa.<br />
• <strong>Skanska</strong>n työntekijöiden tapaturmataajuus on pienentynyt kolmessa<br />
vuodessa 58 prosenttia. Vuonna 2007 taajuus oli 24 tapaturmaa miljoonaa<br />
työtuntia kohti.<br />
• <strong>Skanska</strong>n laskeva tapaturmataajuus näkyy myös menestyksenä<br />
kansallisissa työturvallisuusarvioinneissa.<br />
• Suomessa sattuu vuosittain lähes miljoona tapaturmaa, joista yli<br />
130 000 on työtapaturmia.<br />
• Eniten työtapaturmia sattuu teollisuudessa ja rakentamisessa. Suurin<br />
tapaturmataajuus on rakentamisessa, noin 90 tapaturmaa miljoonaa<br />
työtuntia kohti. Teollisuuden tapaturmataajuus on noin 50.<br />
Lue lisää <strong>Skanska</strong>n työturvallisuustunnustuksista:<br />
www.skanska.fi/Tietoa <strong>Skanska</strong>sta/Vastuullista toimintaa/<br />
Palkittua osaamista/Työturvallisuus- ja hyvinvointitunnustukset.<br />
Kaislat hohtavat Arabianrannassa<br />
Arabianrannan asuinrakennuksien taiteilijoiden määrä nousi lokakuussa<br />
82:een, kun Helsingin Kaislat -nimisessä kerrostalossa julkistettiin taiteilija<br />
Jere Saarelaisen ikkunataideteos. Arabianrannan alueelle toteutettujen<br />
teosten avulla on luotu erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta kerrostalojen<br />
yhteisiin tiloihin. Alueen rakentamiskustannuksista 1–2 prosenttia käytetään<br />
taiteelliseen yhteistyöhön.<br />
Muotoilijankadun päässä porraskäytävien ikkunoissa lainehtivat nyt<br />
Järvikaisla, Merikaisla ja Osmankäämi.<br />
Lean-johtamista rakennusalalle<br />
Kuinka tuottaa asiakkaille entistä suurempi lisäarvo alemmilla kustannuksilla<br />
ja mahdollisimman vähäisillä muilla resursseilla? Tätä<br />
Lean Management -mallin mukaista johtamista pyritään vahvistamaan<br />
nyt suomalaisessa rakentamisessa. Oulun yliopiston tuotantotalouden<br />
laitoksen yhteyteen on perustettu Lean Construction<br />
Instituutti, LCI-Finland, joka on johtamismallin ensimmäinen tutkimuslaitos<br />
Suomessa. <strong>Skanska</strong> oli mukana sen perustamisessa.<br />
www.leanconstruction.org/<br />
www.oulu.fi/yliopisto<br />
Tapaammeko<br />
täällä 2011?<br />
<strong>Skanska</strong>n uuden Suomen-pääkonttorin<br />
suunnittelu etenee. Helsingin Ruskeasuolle,<br />
Mannerheimintien ja Hakamäentien<br />
kulmaan sijoittuvan <strong>Skanska</strong>talon kaavalle<br />
odotetaan vahvistusta ensi keväänä. Kaavaehdotus koskee korttelia,<br />
johon talolle on varattu tila. Varatulla alueella on rakennusoikeutta enemmän<br />
kuin vain <strong>Skanska</strong>talon tarpeisiin, joten sille on mahdollista kehittää<br />
toimitiloja myös muille toimijoille.<br />
<strong>Skanska</strong>talo suunnitellaan rakennettavaksi LEED-ympäristöluokitusten<br />
(Leadership in Energy and Environment Design) ja -sertifiointijärjestelmän<br />
mukaisesti (ks. sivu 18). Talon on määrä valmistua loppuvuodesta 2011.<br />
Kuva: Jere Saarelainen
”Ennätystulos on aina paras tulos<br />
mitattavaksi. Ennen sai mennä katsomaan<br />
mittanauhan viereen itse<br />
tuloksen, mutta nykyään kun on<br />
optiset vehkeet, joutuu hermostuneesti<br />
ravailemaan eestaas ja odottamaan,<br />
että tulos näkyy taulussa.<br />
Oma ennätys on jo vuodelta 2004.<br />
Haluan kuitenkin vielä kerran kokea<br />
sen fiiliksen, kun enkat ilmestyy tauluun.<br />
Toivottavasti tämä tapahtuu<br />
mahdollisimman isoissa kisoissa.”<br />
Olli-Pekka Karjalainen,<br />
moukarinheittäjä,<br />
Suomen ennätystulos 83,30 m.<br />
Sentin<br />
tarkkuudella<br />
vapaa-ajallakin<br />
”Olli-Pekan ennätystulosta en valitettavasti päässyt mittaamaan. Sen sijaan olemme<br />
todistaneet useita muita ennätystuloksia, muun muassa Helsingissä Kalevan Kisoissa<br />
vuonna 2003 heitetyn naisten keihään Suomen ennätyksen”, kertoo Juha Rissanen,<br />
<strong>Skanska</strong> Infran mittausyksikön vetäjä.<br />
Kalevan Kisoista Juha siirtyy harrastusuransa lähtötelineisiin, vuoden 1996 Eliittikisoihin.<br />
”Ensimmäiset elektronisella takymetrillä mittaamani kisat olivat Lappeenrannassa.<br />
Mittasin pitkät heitot eli keihään, moukarin ja kiekon. Ensimmäistä suorituksen<br />
mittausta en varsinaisesti muista, mutta sen muistan, että jännitystä oli paljon<br />
ilmassa. Myös tekniikan toimiminen jännitti. Nopeasti toimintaan kuitenkin löytyi<br />
rutiini.”<br />
<strong>Skanska</strong>n mittausyksikön väki on kiertänyt 13 vuotta mittaamassa yleisurheilun<br />
heitto- ja hyppylajien tuloksia. Mikä sinne vetää?<br />
”Kisojen tunnelma, ilmapiiri ja jännitys tekevät työstä mielenkiintoisen.<br />
Suomi–Ruotsi-maaottelut ovat parhaita, koska yleisöä on paljon. Ja aitiopaikalta<br />
pääsee seuraamaan suorituksia. Kai se sitten on sitä urheiluhulluutta.”<br />
Kuva: Vesa Moilanen<br />
<strong>Skanska</strong> Infra Oy osti Tecri Oy:n<br />
mittausliiketoiminnan maaliskuussa<br />
2008. Kaupan yhteydessä Tecrin<br />
ja <strong>Skanska</strong> Infran mittaustoiminnot<br />
yhdistettiin perustettuun mittausyksikköön.<br />
Mittausyksikkö on erikoistunut<br />
maa- ja rakennusmittaukseen,<br />
kalliomittaukseen, paalutus- ja stabilointimittauksiin<br />
sekä massojen<br />
määrittelyyn. Yksikön toiminta kattaa<br />
pääkaupunkiseudun lisäksi Pohjois-Suomen,<br />
Länsi-Suomen, Pohjanmaan<br />
ja Turun alueet.<br />
7
8<br />
Kaupunkirakenteen tulevaisuuskaava:<br />
Täydennys-<br />
rakentaminen<br />
Moni-<br />
muotoisuus<br />
Elinvoima
Teksti: Virpi Hopeasaari ja Ari Selander<br />
Kuvat: Roni Lehti<br />
Kaupunkirakennetta eheyttävä täydennysrakentaminen<br />
on keskeinen väline, kun haetaan<br />
vastauksia ilmastonmuutoksen nopeasti kasvaviin<br />
haasteisiin. Se on myös keino lisätä kaupunkiympäristöjen<br />
elinvoimaa. ”Suunnitelmallinen<br />
täydennysrakentaminen elävöittää<br />
suomalaista kaupunkirakennetta ja tuo siihen<br />
sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta”,<br />
Turun yliopiston kaupunkimaantieteen professori<br />
Harri Andersson kiteyttää.<br />
Kaupunkien joutomaat, entiset teollisuusalueet<br />
ja vanhaan kaupunkirakenteeseen muutoin<br />
tyhjiksi jääneet alueet ovat saamassa aivan<br />
uuden merkityksen kaupunkien kehittämisessä.<br />
Ne täyttävät hyvin kaupunkien maankäytön<br />
tavoitteita, ja niistä on tullut entistä halutumpia rakennuspaikkoja.<br />
”Kaupunkirakentamisessa näkyy kaksi suurta linjaa.<br />
Yhtäällä on haettu mahdollisuuksia uusiin, vahvasti<br />
luonnonläheisen, väljän asumisen alueisiin. Esimerkiksi<br />
Turussa asukkaat haluavat hakeutua pidemmälle<br />
saariston suuntaan. Toisaalla pyritään kohti entistä tiiviimpää,<br />
olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön<br />
linkittyvää asumista”, professori Andersson kertoo.<br />
Hän uskoo, että esimerkiksi suurten ikäluokkien<br />
eläköityessä hyvällä paikalla olevien keskusta-asuntojen<br />
kysyntä kasvaa huimasti. Ottamalla käyttöön<br />
joutomaita ja teollisuudelta vapautuneita niin sanottuja<br />
brownfield-alueita ja tiivistämällä vajaakäyttöisiä<br />
keskustakortteleita on mahdollista luoda paljon uutta<br />
asuntokantaa urbaania ympäristöä arvostaville kaupunkilaisille.<br />
Meneillään oleva kaupungistumisilmiö, muutto<br />
kasvukeskuksiin ja kunnasta toiseen, on huomattavasti<br />
voimakkaampaa ja pitkäkestoisempaa kuin 70- ja<br />
80-luvuilla. Tuolloin muuttoliike synnytti lähiöt kaupunkien<br />
ulkokehille ja rakennustapa oli maata tuhlailevaa.<br />
Tänään kaupunkien kasvupaineet ja muuttavan<br />
9
10<br />
Valtiotieteen tohtori<br />
Harri Andersson<br />
• työskentelee Turun yliopistossa kaupunkimaantieteen<br />
professorina erikoisaloinaan<br />
kaupunkitutkimus ja<br />
kaupunkisuunnittelu<br />
• toimii Turun yliopiston vararehtorina,<br />
luennoi säännöllisesti myös Teknillisessä<br />
korkeakoulussa sekä Kiinteistöalan<br />
koulutuskeskuksessa<br />
• johtaa opetusministeriön rahoittamaa<br />
Maantieteen valtakunnallista<br />
tutkijakoulua<br />
• toimii useissa kansallisissa ja kansainvälisissä<br />
alue- ja kaupunkitutkimuksen<br />
arviointi-, asiantuntija- ja<br />
johtotehtävissä<br />
• toimii turkulaista kulttuurihisto-<br />
riaa ja Manillan vanhaa tehdas-<br />
miljöötä vaalivan Pro Manilla -<br />
säätiön puheenjohtajana.<br />
Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuude<br />
väestön tarpeet ovat erilaisia. Asumiselta<br />
ja työtiloilta edellytetään yksilöllisyyttä,<br />
eikä sitä haastetta voida ratkaista massatuotannolla.<br />
Tarvitaan vaihtoehtoisia<br />
toteutusmalleja. Vaikka luonnonläheisyyttä<br />
arvostetaan edelleen, suuri osa<br />
kaupunkiin muuttavista nostaa korkealle<br />
urbaanit arvot. Hyviä lähipalveluja ja<br />
sujuvia liikenneyhteyksiä arvostavan<br />
vanhusväestön lisäksi kaupunkiympäristöä<br />
pitävät arvossa nuoret sukupolvet,<br />
jotka ovat koko elämänsä asuneet urbaanissa<br />
ympäristössä. Myös kasvava maahanmuuttajien<br />
joukko hakee nimenomaan<br />
elävää ja monimuotoista kaupunkikulttuuria.<br />
Monimuotoisuus turvaa tasapainon<br />
Täydennysrakentaminen vastaa professori<br />
Anderssonin mukaan useisiin kaupunkien<br />
elinvoimaisuuden ja kaupunkirakenteen<br />
eheyden vaatimuksiin.<br />
”Säilyttääkseen elinvoimaisuutensa<br />
keskustojen on löydettävä keinoja muun<br />
muassa suurten kauppakeskusten luomaan<br />
paineeseen. Keskustojen elävöittäminen<br />
ja kaupunkien reuna-alueiden<br />
tiiviimpi liittäminen keskustoihin on<br />
tärkeää tasapainoiselle kaupunkirakenteelle.<br />
Kun asuminen on tiiviimpää,<br />
myös palveluille riittää enemmän potentiaalia.”<br />
Hän muistuttaa, että täydennysrakentaminen<br />
ei kuitenkaan voi olla liian<br />
yksiviivaista. Sosiaalisen ja kulttuurisen<br />
monimuotoisuuden säilyttäminen<br />
on tasapainoisen kaupunkirakenteen<br />
edellytys. Asuntotuotannossa tämä<br />
tarkoittaa eri sosiaali- ja tuloryhmien<br />
huomioimista. ”Monimuotoisuutta on<br />
myös historian kunnioittaminen. Historia<br />
ja nykyaika eivät sodi toisiaan vastaan,<br />
vaan esimerkiksi vanhan teollisen<br />
kulttuurin rakenteita voidaan hyödyntää<br />
asumiseen.”<br />
Kun kokonaisia tehdasalueita otetaan
Turussa Aurajoen rannalla toteutuu hyvin<br />
kaupunkirakenteen ajallinen monikerroksisuus.<br />
Vasemmalla Mekano-loft-kiinteistö,<br />
jonka asunnot <strong>Skanska</strong> rakensi entisen<br />
Wärtsilän ammattikouluun.<br />
n säilyttäminen on tasapainoisen kaupunkirakenteen edellytys.<br />
asumiskäyttöön, erilaisten maankäyttömuotojen<br />
ristiriita täytyy ratkaista kaavoituksessa<br />
ennakkoluulottomasti. Aina<br />
ei esimerkiksi vaadita teollisuuden väistymistä,<br />
vaan erilaiset teolliset toiminnot<br />
ja asuminen voivat elää rinnakkain.<br />
Myös vanhojen yksittäisten teollisuusrakennusten<br />
muuntaminen asuinkäyttöön<br />
voi olla perusteltua, vaikka<br />
käytännössä uuden rakentaminen tulisikin<br />
edullisemmaksi. Tällä saavutetaan<br />
elävään kaupunkirakenteeseen oleellisesti<br />
kuuluvaa kerroksisuutta ja kulttuurillista<br />
kestävyyttä.<br />
”Rohkeammat sekakäyttöiset kaavaratkaisut<br />
ja monikäyttöiset alueet voivat<br />
olla hyvin toimivia. Historiassa teollisuutta<br />
on aina ollut kaupunkien keskustoissa,<br />
ja tähän monimuotoisuuteen olisi<br />
varaa palata nykyäänkin.”<br />
Onnistuneessa täydennysrakentamisessa<br />
onkin Anderssonin mukaan aina<br />
kyse yhteiskunnan arvovalinnoista.<br />
Oikealla vuodelta 1866 peräisin oleva<br />
Manillan tehdaskiinteistö, jossa nykyisin<br />
toimii muun muassa kulttuurialan yrittäjiä.<br />
Taustalla nousee Vähäheikkilän asuinalue.<br />
Täydennysrakentaminen hyödyttää<br />
YKSITYISTä SEKTORIA:<br />
• Helpottaa pääsyä kaupunkimaalle,<br />
jossa on palvelukykyinen<br />
infrastruktuuri ja<br />
mahdollisuudet maankäytön<br />
uudistamiseen.<br />
• Nostaa vajaakäyttöisten<br />
kiinteistöjen tuottomahdollisuutta,<br />
esimerkiksi<br />
lisärakennusten tuotoilla<br />
voidaan rahoittaa vanhan<br />
kiinteistön saneeraus.<br />
• Luo kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia<br />
monipuolistamalla toimintaympäristöä.<br />
JULKISTA SEKTORIA:<br />
• Mahdollistaa väestöpohjan<br />
kasvun; luo uusia työpaikkoja<br />
ja kasvattaa verotuloja.<br />
• Lisää taloudellista potentiaalia<br />
ilman kaupunkirakenteen<br />
hajoamista.<br />
• Estää kaupunginosien ja<br />
asuinalueiden rappeutumista<br />
ja näiden väestörakenteen<br />
yksipuolistumista.<br />
• Keventää kaavoitusprosessia<br />
ja vähentää infrastruktuurikustannuksia.<br />
• Parantaa kaupunkiympäristön<br />
ja kaupunkielämän<br />
laatua.<br />
Brownfields?<br />
Brownfields-alueiden uudistamiseen<br />
liittyy usein ympäristöhaasteita, koska<br />
alueiden maaperä voi olla pahoinkin<br />
saastunut. Brownfields-alueilla<br />
tarkoitetaan<br />
• vanhoja teollisuusalueita<br />
• varastoalueita<br />
• liikennealueita, kuten ratapihoja<br />
• satama-alueita<br />
• ranta-alueita<br />
• yleisesti kaupungin joutomaita.<br />
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa hallitus<br />
on määrännyt, että 60 prosenttia<br />
asuntorakentamisesta pitää sijoittaa<br />
teollisuudelta vapautuneille joutomaille,<br />
niin kutsutuille brownfieldsalueille.<br />
KESTäVää KEHITYSTä:<br />
• Säästää luonnonvaroja ja<br />
turvaa luonnon monimuotoisuutta.<br />
• Vähentää infrastruktuurin<br />
rakentamista.<br />
• Vähentää liikenteen tarvetta.<br />
11
Teksti: Wesa Lehto<br />
12<br />
4<br />
3<br />
1. Katettava katu<br />
2. Asuntoja<br />
2<br />
Snöflingan-projekti<br />
1<br />
3. Hotelli<br />
4. Asuntoja<br />
• Snöflinganin alue on kolmion<br />
muotoinen tontti Tukholman<br />
Kungsholmenin kaupunginosassa.<br />
• <strong>Skanska</strong> rakentaa alueelle projektin<br />
ensimmäisessä vaiheessa 170 asuntoa<br />
käsittävän kerrostalon ja Marriott-hotellin<br />
sekä kattaa alueen<br />
läpi kulkevan Drottningholmsvägenin<br />
ja metrolinjan osittain.<br />
• Katetun alueen päälle <strong>rakennetaan</strong><br />
puistokatu.<br />
• Projektin seuraavassa vaiheessa<br />
<strong>rakennetaan</strong> toinen kerrostalo,<br />
johon tulee myös 170 asuntoa.<br />
Turvatakseen kasvunsa Tukholma tiivistää keskusta-aluettaan<br />
uusilla ja ennakkoluulottomilla kortteli- ja liikenneratkaisuilla.<br />
Yksi näistä on Snöflingan-hanke, jossa myös konkretisoituu,<br />
mitä kaupunkirakentaminen haastavimmillaan on.<br />
City kasvaa ja ehostuu<br />
Snöflingan-projektilla Tukholman<br />
kaupunki kasvattaa merkittävästi<br />
keskusta-aluettaan ja parantaa<br />
samalla kaupunkiympäristönsä<br />
laatua. Projektilla yhdistetään Norr<br />
Mälarstrandin ja Fridhemsplanin vanhat<br />
alueet uusiin Nordvästra Kungsholmin<br />
ja Lindhagenterassenin alueisiin. Hankkeeseen<br />
sisältyy hotellin rakentaminen,<br />
asuntorakentamista sekä kadun ja metroväylän<br />
kattamista.<br />
Projektilla on tukholmalaisittainkin<br />
varsin pitkä historia. Snöflingania koskeva<br />
ensimmäinen rakentamispäätös<br />
tehtiin jo vuonna 1998. Rakentaminen<br />
on kuitenkin päässyt käyntiin vasta nyt,<br />
kymmenen vuotta myöhemmin. Koska<br />
hanke toteutetaan niin sanotulla Cityalueella,<br />
valitustie on ollut monivaiheinen<br />
ja pitkä.<br />
Snöflinganin kokonaisvastuu-urakoija<br />
on <strong>Skanska</strong>, joka osti Tukholman kau-<br />
Piirrokset: <strong>Skanska</strong><br />
pungilta projektille varatut tyhjät tontit.<br />
Hankkeeseen sisältyy myös alueen läpi<br />
kulkevan Drottningholmsvägenin ja<br />
metrolinjan osittainen kattaminen.<br />
Katetun alueen yläpuolelle <strong>rakennetaan</strong><br />
kaupunkikuvaan sopiva korkealaatuinen<br />
puistokatu.<br />
”Nähtyämme tontin ensimmäistä<br />
kertaa mietimme, kuinka tällaiselle<br />
tontille voi rakentaa mitään järkevää.<br />
Nyt olemme vakuuttuneita, että lopputuloksesta<br />
tulee laadukas ja rakennukset<br />
sulautuvat hienosti ympäristöönsä”,<br />
asuntorakennuttamisesta vastaava<br />
<strong>Skanska</strong> Nya Hem -yksikön projektivastaava<br />
Rolf Hoffborn kuvailee.<br />
Yksityiskohtaiset rajaukset<br />
Hoffbornin mukaan Snöflinganin<br />
kokoista kaupunkikehitysprojektia toteutettaessa<br />
on selvää, että Tukholman kaupunki<br />
asettaa rakentamiselle hyvinkin<br />
”...kuinka tällaiselle tontille vo
Lisärakentamista tukholmalaisittain: osa Drottningholmsvägenistä katetaan ja liikenne<br />
siirretään tunneliin, jonka päälle <strong>rakennetaan</strong> vehreä kaupunkiympäristö.<br />
tiivistymällä<br />
yksityiskohtaisia vaatimuksia ja toiveita.<br />
”Kaupunki esimerkiksi haluaa, että<br />
talojen julkisivut ovat rapattuja. Me<br />
olisimme halunneet käyttää valmiita<br />
seinämoduuleja, mutta kaupunki ei<br />
hyväksy niitä. Kaupungilla on myös tarkat<br />
määräykset esimerkiksi ikkunoiden<br />
koosta ja asettelusta. Erityisesti kaupunki<br />
on kuitenkin kiinnittänyt huomiota<br />
asukkaiden turvallisuuteen. Siksi alueesta<br />
<strong>rakennetaan</strong>kin niin avoin ja valoisa<br />
kuin mahdollista.”<br />
Paikka haastaa kaupunkirakentajan<br />
Snöflingan on kaupunkikehitysprojektina<br />
laaja, ja sen sijainti Tukholman<br />
keskustassa luo toteutukselle useita erityishaasteita.<br />
Alueen läpi virtaava autoliikenne<br />
ja metron häiriötön kulku ovat<br />
näistä merkittävimpiä.<br />
”Alueella on ahdasta ja ympärillä<br />
useita vilkkaasti liikennöityjä katuja.<br />
i rakentaa mitään järkevää?”<br />
Tavaratoimitukset rakennustyömaalle<br />
on suunniteltava tarkasti. Meillä onkin<br />
erityinen logistiikkapäällikkö, joka<br />
suunnittelee kaikki tavarakuljetukset”,<br />
kertoo asuintalojen rakentamisesta vastaava<br />
projektipäällikkö Mia Rodrick.<br />
”Rakennustyömaalla on neljä torninosturia.<br />
Ahtaan tilan takia ne ovat niin<br />
lähellä toisiaan, että puomit saattavat<br />
kääntyessään törmätä toisiinsa, ellei<br />
myös nostoja suunnitella tarkkaan etukäteen.<br />
Siksi nosturinkuljettajien kanssa<br />
pidetään säännöllisesti suunnittelukokouksia.”<br />
Lähiympäristön asukkaiden ja kadulla<br />
liikkuvien turvallisuus on vaatinut<br />
omat suunnitelmansa. Myös rakentajien<br />
turvallisuus on edellyttänyt erityisratkaisuja<br />
– eikä vähiten siksi, että uuden<br />
asuintalon talon julkisivu on lähimmillään<br />
vain 80 sentin päässä vilkkaasta<br />
kadusta.<br />
Kuva: Holger Staffansson<br />
Hotelliprojektista<br />
kasvoi kaupunkikehitysprojekti<br />
”Aluksi tontille oli<br />
tarkoitus rakentaa<br />
vain hotelli. Tämän<br />
jälkeen alueelle suunniteltiin<br />
myös konttoritiloja.<br />
Niiden kysyntä<br />
kuitenkin laski voimakkaasti,<br />
ja lopulta<br />
päätimme rakentaa<br />
tontille asuntoja”,<br />
kertoo Tukholman<br />
kaupungin rakennussuunnitteluviraston<br />
projektipäällikkö Monica Almqvist.<br />
Asuntojen rakentamiselle on Tukholmassa<br />
jatkuvasti suuri tilaus. ”Kaupungin<br />
nykyiset poliittiset päättäjät haluavat<br />
rakentaa 15 000 uutta asuntoa valtakaudellaan.<br />
Aikaisemmin meillä oli<br />
niin kutsuttu 20K-suunnitelma, jonka<br />
mukaan uusia asuntoja rakennettaisiin<br />
20 000 neljän vuoden kuluessa.”<br />
Almqvistin mukaan keskustarakentamisen<br />
suurimpia haasteita Tukholmassa<br />
ovat melu, pöly ja liikenteen<br />
päästöt.<br />
”Melun pystymme hallitsemaan varsin<br />
tehokkaasti. Kaupunki vaatii esimerkiksi,<br />
että vähintään kahden makuuhuoneen<br />
on oltava talon hiljaisella puolella<br />
ja näiden huoneiden ikkunat on<br />
voitava avata ilman häiritsevää melua.<br />
Pöly ja liikenteen päästöt ovat sen sijaan<br />
suurempi ongelma.”<br />
”Snöflinganin työmaalla erityisesti<br />
kadun ja metroväylän kattaminen<br />
aiheuttaa suuria liikennejärjestelyjä.<br />
Kaupungissa rakentaminen merkitsee<br />
ylipäätään, että useat eri tahot osallistuvat<br />
projektiin. Lisäksi kaikki toiminta on<br />
suunniteltava huolellisesti, jotta liikenne,<br />
turvallisuus ja rakentaminen sujuisivat<br />
niin tehokkaasti kuin mahdollista”,<br />
Almqvist summaa.<br />
Kuva: Vesa Lehto<br />
13
Teksti: Virpi Hopeasaari<br />
Kuvat: Marjaana Malkamäki<br />
Tänne rakentuu<br />
elämisen<br />
kokonaisuuksia<br />
Tampereen Härmälänrannan uuden asuinalueen lähtökohtina<br />
ovat sekä asukkaiden tarpeet että kaupungin tavoite alueiden<br />
elinvoimaisuutta lisäävästä täydennysrakentamisesta. Pelkän<br />
asuntotuotannon sijasta <strong>Skanska</strong> toteuttaa Härmälänrantaan<br />
alueen, joka on suunniteltu ihmisen koko elinkaarta ajatellen.<br />
Tampereen kaupungilla on kunnianhimoinenarkkitehtuuriohjelma.<br />
Siinä muun muassa sanotaan:<br />
”...kaupunginosat suunnitellaan<br />
ihmisen koko elinkaarta varten,<br />
jolloin he voivat asua valitsemallaan alueella<br />
koko elämänsä ajan.” Kaupungin<br />
asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen<br />
on työryhmän jäsenenä ollut muotoilemassa<br />
ohjelmaa, ja tätä taustaa vasten<br />
hän myös arvioi aluerakentamisen haasteellisuutta.<br />
”Aluerakentamiseen tarvitaan<br />
enemmän monipuolisuutta. Se vaatii<br />
kokonaisvaltaista ajattelua: alueita pitää<br />
tarkastella yhä laajemmin elämisen<br />
ympäristöinä, jotka muodostuvat asumisesta,<br />
palveluista ja työpaikoista – täysipainoisista<br />
elämisen kokonaisuuksista<br />
räätälöityinä eri käyttäjäryhmille”, Leinonen<br />
määrittelee.<br />
Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki,<br />
jossa savupiipputeollisuus on<br />
antanut paljon tilaa asuntorakentamiselle.<br />
Asuinkaupunkina Tampere lukeutuu<br />
maamme halutuimpiin, ja kaupunki<br />
14<br />
”Hyvän asumisen mahdollisuuksien avulla kaupunkii<br />
panostaa tuntuvasti saadakseen uutta<br />
yritystoimintaa. Härmälänrannan alueella<br />
on edellytyksiä olla yksi kaupungin<br />
vetovoimaa lisäävistä tekijöistä.<br />
Ensimmäinen Härmälänrannan<br />
asuinkerrostaloista, As. Oy Tampereen<br />
Härmälänrannan Satamawouti, on juuri<br />
valmistumassa. Kaikkiaan Härmälänrantaan<br />
on tarkoitus rakentaa lähes<br />
tuhat kotia.<br />
”Vetovoimaisuutta tukee laadukas ja<br />
toimivuutta korostava asuntorakentaminen,<br />
joka täydentää kaupungin jo olemassa<br />
olevaa rakennetta. Härmälänranta<br />
on ominta tamperelaista maisemaa<br />
järvi- ja harjuluontoineen. Alue tarjoaa<br />
mahdollisuuden mukavaan asumiseen<br />
veden äärellä. Hyvän asumisen mahdollisuuksien<br />
avulla kaupunkiin on helppo<br />
houkutella myös uutta yritystoimintaa”,<br />
Leinonen toteaa.<br />
Turvallisuus ja toiminnallisuus<br />
kohtaavat esteettisyyden<br />
Tampereen kaupungin kaavoituksen<br />
tavoitteisiin kuuluu muun muassa<br />
”Härmälänrannassa on<br />
yhdistetty onnistuneesti<br />
toiminnassa olevan<br />
tehtaan alue uuteen,<br />
rakennettavaan asuinalueeseen”,projektipäällikkö<br />
Harri Kiviranta<br />
kuvailee.
n on helppo houkutella myös uutta yritystoimintaa.”<br />
15<br />
15
täydennysrakentamisen lisääminen,<br />
vanhojen teollisuusalueiden uuskäyttö<br />
sekä kestävän kehityksen mukainen asumisen<br />
ja luonnon tasapainoinen yhdistäminen.<br />
Härmälänrannassa tavoitteet<br />
toteutuvat tehokkaasti.<br />
Alue sijaitsee Härmälän vanhojen<br />
rintamamiestalojen, perinteikkään<br />
huvila-asutuksen ja Kalmarin tehtaan<br />
kupeessa aivan Pyhäjärven rannalla.<br />
Rannassa jatkuu Härmälänsaaren ulkoilualue,<br />
ja järven toisella puolella näkyy<br />
ydinkeskusta.<br />
Alueen kaavoitus lähti liikkeelle<br />
Cargotec-ryhmään kuuluvan Kalmarin<br />
aloitteesta. Yhtiö omisti tehtaan yhteydessä<br />
runsaasti maata, jolle ei ollut<br />
omaa tarvetta. Kaupunki ja Kalmar<br />
kaavoittivat alueen, ja sen jälkeen<br />
rakennusoikeus myytiin <strong>Skanska</strong>lle.<br />
”Kun <strong>Skanska</strong> lähti työstämään<br />
kaavaa kaupungin kanssa, lähtökohtana<br />
oli luoda alueelle enemmän väljyyttä ja<br />
puistomaisuutta sekä mahdollisuuksia<br />
myös uusille palveluille”, kertoo <strong>Skanska</strong>n<br />
aluejohtaja Miikka Routama.<br />
”Härmälänrannan kehittämisen<br />
perusperiaatteita ovat turvallisuus,<br />
toiminnallisuus ja esteettisyys”, jatkaa<br />
kokonaisuuden suunnittelusta vastaava<br />
arkkitehti Eero Lahti.<br />
Sakari Leinosen mielestä <strong>Skanska</strong>n<br />
tavoitteet ovat alusta lähtien olleet<br />
oikeansuuntaisia ja myös kaupungin<br />
edun mukaisia.<br />
”Tavoitteenamme on saada Härmälänrannasta<br />
tasokas kaupunginosa, jossa<br />
asunnot ovat laadukkaita ja koko miljöö<br />
viihtyisä ja ilmeikäs. Kun yksi rakentaja<br />
vastaa koko hankkeesta, alueen yhtenäisyys<br />
toteutuu parhaalla mahdollisella<br />
tavalla. Jos rakentaminen olisi pilkottu<br />
pieniin osiin monelle rakennuttajalle,<br />
yhtenäisyys kärsisi.”<br />
”Myös asukkaat hyötyvät siitä, että<br />
rakennuttajia on vain yksi. Pelkän<br />
rakentamisen sijasta haluamme kehittää<br />
aluetta kokonaisuutena”, jatkaa Härmälänrannan<br />
toteuttamisesta vastaava<br />
<strong>Skanska</strong>n projektipäällikkö Harri Kiviranta.<br />
Uusi tukee vanhaa<br />
Härmälänranta on otollinen alue täydennysrakentamiselle,<br />
sillä asumisen<br />
16<br />
Härmälänranta täydentää<br />
tasapainoisesti kaupunginosan,<br />
Miikka Routama (vas.),<br />
Sakari Leinonen, Eero Lahti ja<br />
Harri Kiviranta esittelevät.<br />
”Härmälänranta osoittaa, miten suuren h<br />
vaatima perusinfrastruktuuri on jo olemassa.<br />
Kun perusrakenteet ovat valmiina,<br />
alue voi kasvaa entistä vahvemmin<br />
kestävän kehityksen hengessä. Uuden<br />
rakentaminen tukee myös vanhan elpymistä.<br />
”Olemme varmistaneet monimuotoisuutta<br />
suurella alueella siten, että kortteleita<br />
kehitettäessä on mietitty erilaisia<br />
kohderyhmiä. <strong>Skanska</strong>n näkökulmasta<br />
kohderyhmien moninaisuus mahdollistaa<br />
useamman kohteen samanaikaisen<br />
rakentamisen ja markkinoinnin”, selittää<br />
Kiviranta.<br />
Kun aluerakentamista tehdään<br />
määrätietoisesti ja vaiheittain, alueelle<br />
saadaan monipuolinen asukasrakenne.<br />
Tämä puolestaan on tärkeää koko kaupunkirakenteelle.<br />
Tällöin kaupungin<br />
tuottamien palveluiden, kuten päivähoidon<br />
ja terveyspalveluiden, kysyntä ja<br />
tarjonta pysyvät vakaina.<br />
<strong>Skanska</strong> pyrkii tuomaan Härmälänrantaan<br />
myös uusia, alueen elinvoimaisuutta<br />
tukevia palveluita. Nykyisten ja<br />
tulevien asukkaiden toiveita on kuunneltu<br />
ja keskusteluja on käyty muun<br />
muassa erilaisia hyvinvointipalveluita<br />
tuottavien yrittäjien kanssa. Suunnitteilla<br />
on lisäksi esimerkiksi senioriasumisen<br />
ja tuetun asumisen kortteli. Pysäköintipalveluita<br />
varten <strong>Skanska</strong> perustaa korttelikohtaisia<br />
pysäköintiyhtiöitä. Ne ovat<br />
myös alueen hallinnollisia toimijoita ja<br />
tuottavat muun muassa asumista tukevia<br />
isännöinti- ja huoltopalveluita.<br />
”Kun <strong>Skanska</strong> huomioi asukkaat näin<br />
pitkälle, kaupungin toiminta helpottuu<br />
suunnattomasti”, Leinonen kiittelee.<br />
Alueesta luodaan<br />
oma brändinsä<br />
Härmälänrannassa nykyaikainen high<br />
tech -teollisuus ja asuminen sulautuvat<br />
sujuvasti yhteen. Samalla kun <strong>Skanska</strong><br />
on hionut alueen ilmettä, myös Kalmar<br />
on ehostanut ja uudistanut tehdasaluettaan<br />
vastaamaan Härmälänrannan uutta<br />
alueimagoa.<br />
Jotta alue tuntuisi heti valmiimmalta,<br />
itse rakennusten lisäksi viimeistelyvaiheessa<br />
paneudutaan myös katujen<br />
ja koko ympäristön viihtyvyyteen.<br />
”Kaupunki on hienosti mukana alueen<br />
ideassa ja esimerkiksi katu- ja puistorakentaminen<br />
noudattaa samaa laadukasta
ankkeen suunnittelu voi parhaimmillaan toimia.”<br />
linjaa, jota on haettu koko alueen toteuttamisessa”,<br />
sanoo Lahti.<br />
”Kaupungin näkökulmasta on hyvä<br />
huomata, että <strong>Skanska</strong> on rakentamassa<br />
Härmälänrantaan selkeää aluebrändiä.<br />
On tärkeää, että alueesta tulee kokonaisuus”,<br />
Leinonen toteaa.<br />
”Rakennettavan alueen keskelle<br />
jätetään myös ripaus vanhaa teollisuushistoriaa<br />
ja tyypillistä funktionalismin<br />
ilmettä. Esimerkiksi entisen lentokonetehtaan<br />
vanha kokoonpanohallirakennus<br />
toimii tulevan Härmälänrannan<br />
toiminnallisena keskuksena ja vanha<br />
tehtaanpiippu jää alueelliseksi maa-<br />
merkiksi”, kuvailee Lahti.<br />
Yhdessä tekemisen kulttuuria<br />
Tärkeää Härmälänrannan hankkeessa<br />
on ollut kaavoituksen ketteryys. Kun<br />
asioita on viety yhdessä kaupungin<br />
kanssa eteenpäin ja tavoitteet ovat olleet<br />
samanlaisia, tuloksia on ollut helppo<br />
saada aikaan. <strong>Skanska</strong>laiset, kaupungin<br />
edustajat ja arkkitehti ovat hankkeen<br />
aikana pitäneet yhteyttä säännöllisesti.<br />
”On ollut ilahduttavaa nähdä, miten<br />
innostuneina kaupungin edustajat aina<br />
rakennusvalvontaa myöten ovat olleet<br />
mukana Härmälänrannan kehittämisessä<br />
vielä kaavavaiheen jälkeenkin”, Miikka<br />
Routama sanoo.<br />
”Härmälänrannassa kohtaa lähes<br />
koko kaupungin virkamieskunta. Olemme<br />
informoineet hankkeesta kaupungin<br />
organisaatiota, lautakuntia ja luonnollisesti<br />
ympäristön asukkaita. On tärkeää,<br />
että kaupungin päättäjät ja tulevat naapurit<br />
saavat ajantasaista tietoa Härmälänrannan<br />
etenemisestä”, Harri Kiviranta<br />
kertoo.<br />
<strong>Skanska</strong>n toimintatapa on ollut johdonmukainen:<br />
ennen kuin suunnitelmia<br />
lähdetään viemään päätöksentekoon,<br />
niitä mietitään yhdessä kaupungin kanssa<br />
niin, että kaikki näkökohdat tulevat<br />
huomioiduiksi. ”Härmälänranta osoittaa,<br />
miten suuren hankkeen suunnittelu<br />
voi parhaimmillaan toimia. Kyse ei ole<br />
vastakkainasettelusta, vaan samaan<br />
suuntaan tähtäämisestä. Esimerkiksi<br />
rakennussuunnittelussa syntyy asemakaavaa<br />
tulkittaessa sellaista tietoa, joka<br />
varmasti helpottaa myös kaupunkisuunnittelijoiden<br />
seuraavien hankkeiden<br />
pohjatyötä”, Eero Lahti kertoo.<br />
Ripaus funkkista,<br />
palanen teollisuushistoriaa,<br />
kosolti<br />
asumisen avaruutta.<br />
<strong>Skanska</strong> toteuttaa uusia<br />
koteja Näsijärven rantaan<br />
sijoittuvaan Härmälänrantaan<br />
noin<br />
2 000 kaupunkilaiselle.<br />
Rakennusoikeutta on yli<br />
74 000 kerrosneliömetriä.<br />
Rakentaminen aloitettiin<br />
joulukuussa 2007,<br />
ja vuoteen 2016 mennessä<br />
Härmälänrantaan<br />
valmistuu 25 kerrostaloa<br />
ja liiketiloja. Alueen<br />
suunnittelusta vastaa<br />
Arkkitehtitoimisto Eero<br />
Lahti Oy.<br />
Kuvassa vasemmalla<br />
alhaalla Kalmarin<br />
tehdasalue ja ylhäällä<br />
Tampereen maamerkki,<br />
Näsinneula.<br />
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy<br />
17
Vakuuttavasti ympäristötehokkuutta parantavalle<br />
LEED-ympäristöluokitusjärjestelmälle on avattu<br />
ovi nyt myös Suomessa. <strong>Skanska</strong> on hakenut<br />
järjestelmän mukaista esisertifiointia<br />
Lintulahden toimistotalohankkeelleen<br />
Helsingissä.<br />
Tiukka LEED ohjaa ympäristö-<br />
tehokkaampiin ratkaisuihin<br />
LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on tällä hetkellä yksi harvoista maailmanlaajuisista<br />
rakennusten ympäristötehokkuuden sertifiointijärjestelmistä. Tämä ympäristöluokitusjärjestelmä<br />
on ollut käytössä vuodesta 2000. Tällä hetkellä sitä hyödynnetään noin 70 eri maassa. <strong>Skanska</strong>n hakema<br />
esisertifiointi on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Rakennuksille on olemassa muitakin, joskin<br />
suppeampia ympäristöluokituksia. Verrattuna esimerkiksi EU Green Building -energiatehokkuusohjelmaan<br />
LEEDin vaatimukset ovat tiukemmat.<br />
LEED-sertifiointi on alun perin pohjoisamerikkalainen arviointimenetelmä, joka edistää rakentamisen<br />
kestäviä ratkaisuja käyttäjien ja ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta. Näitä ovat muun muassa<br />
kestävä maankäyttö, energiatehokkuus, veden säästäminen, ekologisten materiaalien valinta ja käyttö,<br />
sisäilman laatutekijät sekä kestävää kehitystä edistävät innovaatiot rakennusprosessissa.<br />
LEED-ympäristöluokitusta ylläpitävän yhteisön mukaan järjestelmällä on kyetty tuntuvasti parantamaan<br />
kiinteistöjen taloudellisuutta. Esimerkiksi rakennusten käyttökulut ovat pienentyneet keskimäärin<br />
8–9 prosenttia. Rakennusten arvon keskimääräinen nousu on ollut 7,5 prosenttia. Myös sijoitetulle<br />
pääomalle on saatu merkittävä, keskimäärin 6,6 prosentin kasvu.<br />
Yhdysvalloissa on noin 12 000 rekisteröityä ja sertifioitua projektia. <strong>Skanska</strong> on ollut mukana useissa<br />
merkittävissä LEED-projekteissa. <strong>Skanska</strong>lla on yli 200 virallista LEED-asiantuntijaa.<br />
18<br />
Lue lisää muun muassa yhdeksästä eri tarkoitukseen soveltuvasta LEED-ohjelmasta osoitteesta<br />
www.usgbc.org/LEED/LEED Rating systems.<br />
LEED-järjestelmää pitää yllä yleishyödyllinen<br />
U.S. Green Building<br />
Council -yhteisö, jonka tehtävänä on<br />
rakentamisen kestävien ratkaisujen<br />
edistäminen. USGBC:n muodostaa yli<br />
17 000 rakennusalan organisaatiota.<br />
Organisaatioihin kuuluu kiinteistön<br />
omistajia, loppukäyttäjiä, kiinteistökehittäjiä,<br />
toimitilapalveluiden tuottajia,<br />
arkkitehteja, suunnittelijoita, urakoitsijoita,<br />
laitevalmistajia ja materiaalintuottajia.<br />
USGBC perustettiin vuonna<br />
1993.<br />
Havainnekuva: Pekka Nurmi, Digital Profile
Kuva: Outi Montonen<br />
Tulevaisuudenkuva<br />
Vanha + uusi =<br />
osiensa summa 2<br />
Arkkitehti Ilkka Salmisen mielestä kaupunkirakenteen tiivistäminen on<br />
ekologisesti ja kaupunkikulttuurin kannalta hyvä tapa rakentaa kasvavaa<br />
kaupunkia.<br />
”Onnistuneella täydennysrakentamisella voidaan elävöittää kaupunkiympäristöä<br />
ja samalla säilyttää ajalliset ja toiminnalliset kerrostumat.<br />
Kun vanha ja uusi elävät rinta rinnan, tutuksi koettu paikan historiaa<br />
peilaava arkkitehtuuri säteilee aitoa lisäarvoa ympäristöönsä. Vanha<br />
ja uusi muodostavat kokonaisuuden, joka on enemmän kuin osiensa<br />
summa.”<br />
Hänen mukaansa täydennysrakentamisessa lähtökohdat ovat usein<br />
haastavammat kuin lähdettäessä liikkeelle puhtaalta pöydältä. Näistä<br />
lähtökohdista voi kuitenkin syntyä innovatiivisia ratkaisuja, jotka esimerkiksi<br />
monipuolistavat asuntotarjontaa.<br />
”Täydennysrakentamisella voitaisiin rohkeammin korostaa olemassaolevien<br />
alueiden luonnetta. Tärkeintä on ymmärtää kunkin paikan<br />
arvot ja toimia niitä korostaen. Muutettaessa esimerkiksi vanha teollisuusalue<br />
asuinalueeksi voidaan paikan henki säilyttää sopivalla arkkitehtuurilla<br />
ja rakentamistavalla.”<br />
Palkittu tulevaisuudenkuva<br />
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi tämän vuoden<br />
Wuorio-palkinnon Teknillisestä korkeakoulusta<br />
valmistuneelle arkkitehti Ilkka Salmiselle. Palkinto<br />
myönnetään vuoden ansiokkaimmalle arkkitehtuurin<br />
diplomityölle. Työ käsittelee Helsingin Villakehräämön<br />
kiinteistön tulevaisuutta osana muutosta,<br />
jossa Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan Vattuniemen<br />
teollisuuskortteleita puretaan ja muutetaan<br />
nopeassa tahdissa asuinalueeksi. <strong>Skanska</strong> rakentaa<br />
parhaillaan kortteliin kerrostaloa, jossa on sekä liikeettä<br />
asuinhuoneistoja.<br />
Diplomityössään Salminen esittelee kaupunkisymbioosin,<br />
jossa nykyinen kiinteistö peruskorjataan<br />
toimitila- ja asuinkäyttöön ja sitä laajennetaan<br />
rakentamalla katolle asuntoja. Työn toteutuminen<br />
on vielä avoinna.<br />
Ilkka Salminen työskentelee osakasarkkitehtinä<br />
Verstas Arkkitehdit Oy:ssä.<br />
19
”Kaikilla projektiin osallistuvilla on tervettä näyttämisen halua. Teemme<br />
20
Eurooppalaisittainkin<br />
ainutkertainen hanke<br />
on edennyt mallikkaasti,<br />
toimitusjohtajat Harri<br />
Puurunen (vas.) ja Tapani<br />
Välimäki myhäilevät.<br />
jotakin aivan uutta.”<br />
Tekstit: Hasse Härkönen ja Ari Selander<br />
Kuvat: Jyrki Vesa<br />
Talosta jalostuu<br />
instrumentti<br />
Suomen ensimmäinen yksityinen syöpäklinikka avaa ovensa ensi<br />
keväänä Helsingin Ruoholahdessa. Toimintamalliltaan ainutlaatuinen<br />
klinikka on ollut poikkeuksellisen haastava myös rakennuskohteena.<br />
Hankkeen toteuttajat eivät puhukaan siitä talona, vaan huipputeknisenä<br />
laitteena.<br />
Helsingin Jätkäsaaren ja Ruoholahden<br />
väliin sijoittuvassa<br />
Saukonpaaden rannassa astelee<br />
kaksi tyytyväistä miestä.<br />
Heidän takanaan nouseva Saukonpaasi,<br />
Suomen ensimmäinen yksityinen syöpähoitojen<br />
tutkimus- ja palvelukeskus,<br />
valmistuu suunnitelmien mukaisesti.<br />
Klinikka avaa ovensa ensi keväänä.<br />
Molemmat miehet puhuvat hankkeen<br />
ainutlaatuisuudesta.<br />
”Potilas saa kauttamme kaikki syövän<br />
hoitomuodot. Tuotamme itse säde-<br />
ja lääkehoidon, ja kumppaneidemme<br />
kautta järjestämme myös kirurgisen<br />
hoidon. Usein syöpää hoidetaan eri<br />
hoitomuotojen yhdistelmänä. Jotta<br />
kokonaisuus toimii, kaikkien kolmen<br />
osa-alueen tulee olla kunnossa. Sekä<br />
hoitopalvelut että diagnostiikka löytyvät<br />
nyt yhdestä paikasta. Kyseessä on<br />
Euroopan mittakaavassa ainutkertainen<br />
kokonaisuus”, kertoo Docrates Oy:n toimitusjohtaja<br />
Harri Puurunen. Docrates<br />
on syöpäsairauksien diagnostiikkaan,<br />
hoitoon, seurantaan ja lääketutkimuksiin<br />
erikoistunut yksityinen klinikka ja<br />
koko hankeen alullepanija.<br />
”Vastaavaa ei ole yksityisellä puolella<br />
rakennettu Suomessa aikaisemmin.<br />
Kyseessä ei ole vain talo, jossa on seinät,<br />
lattia ja katto sekä sisällä laitteita.<br />
Kyse on tiiviistä ja yhtenäisestä kokonaisuudesta.<br />
Koko kiinteistö kaikkine<br />
tiloineen ja laitteineen on ikään kuin<br />
yksi iso, huipputekninen laite”, kuvailee<br />
puolestaan Insinööritoimisto Helsingin<br />
Projektisuunnittelu Oy:n toimitusjohtaja<br />
Tapani Välimäki. Toimisto vastaa hankkeen<br />
rakennusteknisestä kehittämisestä<br />
ja johtamisesta.<br />
Järeää betonia ja<br />
valoisaa optimismia<br />
Tapani Välimäen mukaan jo Saukonpaaden<br />
rakennustekniset vaatimukset kertovat<br />
omaa kieltään rakennusprojektin<br />
ainutlaatuisuudesta.<br />
Koska klinikalla annetaan sädehoitoja,<br />
säteilysuojaus edellyttää lukuisia<br />
erikoisratkaisuja muun muassa läpivienneissä<br />
ja liitoskohdissa. Kolmea<br />
toimenpidehuonetta – niin kutsuttuja<br />
säteilybunkkereita – ympäröivät jopa<br />
21
22<br />
Saukonpaaden rakennusprojekti on kuin ydinvoimalatyömaa: la<br />
kaksi metriä paksut betoniseinät, joiden<br />
välissä teräs antaa lisäsuojaa. Herkät<br />
lääketieteelliset laitteet vaativat luotettavaa<br />
jäähdytysjärjestelmää, tarkkaa<br />
ilmastointia ja hyvää tärinäneristystä.<br />
Osa laitteista on myös hyvin painavia.<br />
Esimerkiksi toisessa kerroksessa sijaitseva<br />
klinikan magneettikuvantamislaite<br />
painaa noin 10 tonnia. Tämä vaatii talon<br />
rakenteilta poikkeuksellista lujuutta.<br />
Lisäksi lääketutkimuksiin tarvittavilla<br />
puhdastiloilla on äärimmäisen tiukat<br />
luokitukset.<br />
Saukonpaaden rakennusprojektia voi<br />
Välimäen mukaan verrata Olkiluodon<br />
ydinvoimalatyömaahan: laatuvaatimukset<br />
ovat tiukat, vain hankkeen koko on<br />
pienempi.<br />
Saukonpaaden tekniset vaatimukset<br />
heijastuvat tuntuvina haasteina arkkitehtisuunnitteluun.<br />
Potilaille ja hoitohenkilökunnalle<br />
näkyvää arkkitehtuuria<br />
on kuitenkin määritellyt klinikan luonne<br />
hoitopaikkana.<br />
”Arkkitehtuurin lähtökohtana oli<br />
positiivisen, optimistisen ja valoisan<br />
ilmeen saaminen taloon. Viihtyisyys<br />
oli tärkeää. Kun kyseessä on vakavien<br />
sairauksien eli syöpätautien hoitopaikka,<br />
myönteisen ympäristön merkitys korostuu.<br />
Parhaimmillaan hyvä ympäristö voi<br />
jopa auttaa potilaiden paranemisessa”,<br />
pohtii arkkitehti Tuomo Siitonen, jonka<br />
johtaman toimiston suunnittelujälkeä<br />
Saukonpaadessa on toteutettu.<br />
Sujuva tiedonkulku<br />
eliminoi virheitä<br />
Saukonpaaden käyttötarkoitus luo<br />
hankkeelle erityishaasteita myös projektijohtamisen<br />
näkökulmasta. Rakennuksen<br />
on täytettävä tavanomaista<br />
tiukemmat turvallisuus- ja toimintavaatimukset,<br />
useiden eri hallintoviran-<br />
”Toimenpidetilojen<br />
säteilysuojaus vaatii<br />
todella järeitä erikoisrakenteita”,<br />
Harri Puurunen<br />
konkretisoi.<br />
omaisten kriteerit sekä laitevalmistajien<br />
ja arkkitehtuurin erityisehdot.<br />
”Asiat on tehtävä kerralla oikein,<br />
koska jälkikäteen virheitä on käytännössä<br />
mahdoton korjata. Mahdollisten<br />
ongelmien ennakointi ja jatkuva valppaana<br />
oleminen ovat onnistumisen edellytyksiä”,<br />
Tapani Välimäki painottaa.<br />
Hänen mukaansa vaativassa hankkeessa<br />
ongelmien ratkaisuyritykset synnyttävät<br />
helposti uusia ongelmia. Niistä<br />
on Saukonpaadessa selvitty osapuolten<br />
saumattomalla yhteistyöllä ja oivalluksilla.<br />
Hyvä tiedonkulku ja vuoropuhelu<br />
ovat välttämättömiä. Hankkeen hankinta-arvolle<br />
on asetettu tiukat taloudelliset<br />
reunaehdot, jotka tullaan saavuttamaan.<br />
Ennakoimisen tärkeyttä painottaa<br />
myös hankkeen kokonaisvastuu-urakoitsija.<br />
”Teimme paljon töitä hankkeen<br />
valmisteluaikana selvittääksemme syöpäklinikan<br />
suunnittelun ja rakentamisen
atuvaatimukset ovat tiukat, vain hankkeen koko on pienempi.<br />
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy<br />
erityispiirteitä. Hankkeen riskit saatiin<br />
näin rajattua jo ennen sopimusten allekirjoittamista”,<br />
kertoo <strong>Skanska</strong>n aluejohtaja<br />
Timo Reiniluoto.<br />
<strong>Skanska</strong> näkee terveydenhoitoalan<br />
rakentamisprojektit tärkeänä erikoistumisalueenaan<br />
ja Timo Reiniluodon<br />
mukaan <strong>Skanska</strong> on pystynyt tuomaan<br />
kansainvälisen osaamisensa ja kokemuksensa<br />
hankkeeseen.<br />
Näytön paikka<br />
Tapani Välimäen mukaan panostukset<br />
projektin tarkkaan valvontaan takaavat<br />
sen, että talon toiminnan käynnistyessä<br />
häiriöt eivät pääse yllättämään.<br />
”Asiantuntijat ovat olleet tiiviisti<br />
mukana seuraamassa eri työvaiheita, ja<br />
kaikilla projektiin osallistuvilla on tervettä<br />
näyttämisen halua. Teemme jotakin<br />
aivan uutta. Haluamme sen onnistuvan<br />
parhaalla mahdollisella tavalla”,<br />
Välimäki kuvailee.<br />
Ajoitus on oikea<br />
Syöpäsairaudet lisääntyvät Suomessa<br />
samassa tahdissa väestön vanhenemisen<br />
kanssa. Arvioiden mukaan syöpään sairastuneiden<br />
määrä kasvaa seuraavan<br />
kymmenen vuoden aikana noin viidelläsadalla<br />
vuosittain. Tämä tarkoittaa kol-<br />
meakymmentä tuhatta uutta syöpäpotilasta<br />
joka vuosi vuoteen 2015 mennessä.<br />
Potilasmäärien voimakas kasvu vaatii<br />
lisää hoitokapasiteettia, ja voimavarojen<br />
kanssa kamppaileva julkinen sairaanhoito<br />
joutuu jatkossa yhä tiukemmalle.<br />
”Ajoitus yksityisen klinikan avaamiseen<br />
on juuri nyt oikea. Klinikalle<br />
on yhteiskunnallinen tilaus”, Puurunen<br />
sanoo.<br />
Saukonpaateen tulee Docrateen klinikan<br />
lisäksi syöpähoitojen tutkimusta<br />
ja tuotekehitystä tekeviä yrityksiä sekä<br />
Eiran sairaalan vuodeosasto. Siitä muodostuu<br />
kansainvälisestikin merkittävä<br />
lääketieteellinen keskus, jonka arvioidaan<br />
työllistävän yli 300 henkilöä.<br />
”Henkilökohtaiset kontaktit tutkimus-<br />
ja teknologiapuolen kanssa auttavat<br />
hoitomuotojen kehitystyössä, ja<br />
klinikka voi toimia kehityskumppanina<br />
uusille hoidoille. Synergiaedut ovat suuret”,<br />
Puurunen kertoo.<br />
Hän uskoo yhteistyön kasvavan<br />
julkisen ja yksityisen sektorin välillä.<br />
Varsinkin erikoissairaanhoidossa työnjako<br />
on järkevää. ”Jokainen yksityisellä<br />
klinikalla hoidettu syöpäpotilas antaa<br />
tilaa toiselle potilaalle julkisella puolella.<br />
Potilaita tulee yksityiselle puolelle<br />
hoitoon entistä enemmän sairauskulu-<br />
Myös Saukonpaaden<br />
sijainti on uniikki<br />
Docrates Oy:n syöpähoitojen tutkimus- ja palvelukeskus<br />
valmistuu vaativalle paikalle Helsingin Ruoholahteen<br />
Saukonpaaden rantaan.<br />
”Paikka on siinä mielessä ainutlaatuinen, että<br />
talosta on merinäkymä pohjoiseen, kiitos Ruoholahden<br />
kanavan. Yleensä merinäkymät Suomessa<br />
ovat vain etelään antaville rannoille rakennettujen<br />
kiinteistöjen ominaisuus”, arkkitehti Tuomo Siitonen<br />
kertoo.<br />
Saukonpaaden keskuksen omistaa kiinteistösijoittaja,<br />
jonka pääomistaja on Nordea Henkivakuutus<br />
Suomi Oy. Koko hankkeen hankinta-arvo on hieman<br />
yli 50 miljoonaa euroa. Keskuksen tilojen kerrosala<br />
on 10 000 neliömetriä ja 56 000 rakennuskuutiometriä.<br />
Kohteen kokonaisvastuu-urakoitsija<br />
on <strong>Skanska</strong> Talonrakennus Oy ja pääsuunnittelija<br />
Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy.<br />
vakuutuksen kautta, ja erityiset syöpävakuutukset<br />
ovat lisääntyneet parin viime<br />
vuoden aikana”, Puurunen tietää.<br />
Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen<br />
yksityinen syöpäklinikka pystyy<br />
houkuttelemaan alalle uusia ammattilaisia.<br />
He eivät ole pois julkisen sairaanhoidon<br />
resursseista. Myös tässä mielessä<br />
yksityisen ja julkisen sairaanhoidon edut<br />
ovat yhteiset.<br />
23
Tekstit: Ari Selander<br />
Ison-Britannian Building Schools<br />
for the Future -ohjelma:<br />
Hyppy<br />
tulevaisuuteen<br />
Koululaiset ja opettajat hyppäsivät Bristolissa koulukulttuurin<br />
uudelle aikakaudelle, kun heidän uusi opinahjonsa Bristol<br />
Brunel Academy avasi ovensa. Koulun toteuttaminen elinkaarimallilla<br />
poikkesi täysin totutusta, ja uuden oppimisympäristön<br />
myönteiset tulokset ovat olleet vaikuttavia.<br />
Bristol Brunel Academyn valmistuminen<br />
viime vuonna on<br />
ensimmäinen konkreettinen<br />
esimerkki Ison-Britannian<br />
hallituksen kunnianhimoisista toimista<br />
koulutuksen tason nostamiseksi.<br />
Britannian hallituksella on 15-vuotinen<br />
uusien koulujen rakennusohjelma<br />
– Building Schools for the Future (BSF).<br />
Se toteutetaan yhdessä yksityisen sektorin<br />
kanssa niin sanottuna Public Private<br />
Partnership -hankkeena. Ohjelman<br />
tavoitteena on remontoida tai rakentaa<br />
uudelleen kaikki maan 3 500 toisen<br />
asteen oppilaitosta. Lisäksi ohjelma<br />
tarjoaa kouluille uutta viestintä- ja tietotekniikkaa<br />
sekä muun muassa parempia<br />
ateriointimahdollisuuksia. Tavoitteena<br />
on myös, että uudet turvalliset koulut<br />
toimisivat mahdollisimman yhteisöllisesti<br />
ja tarjoaisivat tilojaan muidenkin<br />
kuin vain koululaisryhmien käyttöön.<br />
Jokainen BSF-hanke perustuu paikalliseen<br />
kumppanuuteen. Bristolissa<br />
<strong>Skanska</strong> johtaa 80 prosentin osuudella<br />
Local Education Partnership (LEP)<br />
-kumppanuusyhtymää. <strong>Skanska</strong>n lisäksi<br />
sen jäseniä ovat paikalliset viranomaiset<br />
sekä brittihallituksen BSF-ohjelmaa<br />
24<br />
edustava ryhmä. Yhtymän johtamisen<br />
ohella <strong>Skanska</strong> on investoinut hankkeeseen<br />
erillistä pääomarahoitusta ja hankkinut<br />
lainarahoitusta rakentamiseen.<br />
Bristolin BSF-hanke on Ison-Britannian<br />
ensimmäinen paikallishanke.<br />
<strong>Skanska</strong> on tehnyt 25-vuotisen sopimuksen,<br />
jonka mukaan se rahoittaa,<br />
rakentaa, varustaa ja huoltaa neljää koulua.<br />
Lisäksi on luotu erillinen 10-vuotinen<br />
kumppanuussopimus, jonka perusteella<br />
<strong>Skanska</strong> kehittää huippuluokan<br />
oppimisympäristöjä koko kaupungin<br />
alueella. Ensimmäisen neljän koulun<br />
sopimuksen arvo on noin 155 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Laaja-alaista ymmärrystä<br />
BSF-ohjelma edellyttää kumppaneiltaan<br />
laaja-alaista osaamista ja osallistumista.<br />
Investointien, suunnittelun ja rakentamisen<br />
lisäksi <strong>Skanska</strong>n johtama LEPyhtymä<br />
huolehtii uusimman viestintä- ja<br />
tietotekniikan tarjoamisesta opetuksen<br />
tueksi. Lisäksi se vastaa huoltopalveluista,<br />
joihin sisältyvät ruokailu-, siivous- ja<br />
turvallisuuspalvelut sekä tietyt vapaaajan<br />
palvelut.<br />
”Kumppaneiden täytyy olla valmiita<br />
”Tulokset ovat hämmästy<br />
käärimään hihansa ja osallistumaan<br />
myös niihin hankkeisiin, joilla tuetaan<br />
ohjelman kulttuurisia ja opetuksellisia<br />
tavoitteita”, toteaa <strong>Skanska</strong> Infrastructure<br />
Development -yksikön kehitysjohtaja<br />
Steve Cooper.<br />
Hänen mukaansa oppilaille on muun<br />
muassa kehitetty lukuisia uusia ammatillisia<br />
työpajoja sekä rakennettu yhteyksiä<br />
koulu- ja yritysmaailman välille.
ttäviä. Oppilaat ovat suhtautuneet uuteen kouluun kuin lahjaan.”<br />
Ympäröivälle yhteisölle on puolestaan<br />
tarjottu erilaisia iltakursseja ja kulttuuritilaisuuksia.<br />
Eräs BSF-ohjelman konkreettisimmista<br />
elementeistä koulutustason nostamisessa<br />
ovat tietotekniikkainvestoinnit.<br />
Tämä näkyy myös Bristol Brunel Academyssa.<br />
Koulussa on langaton verkko ja<br />
lankaverkko, joihin kaikki oppilaat pääsevät.<br />
Opettajille on omia erillisratkaisu-<br />
ja, kuten interaktiiviset kirjoitustaulut.<br />
Rakennuksessa on myös integroitu<br />
älykorttijärjestelmä, joka mahdollistaa<br />
kulunvalvonnan, ruokailun maksamisen,<br />
tulostamisen ja kopioinnin sekä<br />
oppitunneille rekisteröitymisen.<br />
Keskiössä kestävä kehitys<br />
Kuten muissakin <strong>Skanska</strong>n Bristolissa<br />
toteuttamissa BSF-ohjelman kouluissa,<br />
myös Bristol Brunel Academyssa suunnittelun<br />
keskeisenä lähtökohtana on<br />
ollut kestävä kehitys.<br />
Rakentamiseen liittyvien ekologisten<br />
ja yhteisöllisten näkökohtien ohella<br />
koulujen toiminnanaikaiseen ekologisuuteen<br />
on kiinnitetty paljon huomiota.<br />
Rakennuksessa on muun muassa passiivinen<br />
ilmanvaihto, matalapäästöiset<br />
biomassakattilat sekä sadeveden keräys-<br />
Kuva: Giles Giggins<br />
25
säiliöt, joihin kertyvällä vedellä huuhdellaan<br />
wc:t. Materiaalien valinnassa<br />
keskeinen valintaperuste on ollut niiden<br />
kierrätettävyys. Rakentamisen aikaisesta<br />
jätteestä on kierrätetty yli 80 prosenttia.<br />
Kouluissa on myös sisäinen televisiojärjestelmä<br />
ja erillisiä näyttöjä,<br />
joista oppilaat ja opettajat voivat seurata<br />
muun muassa rakennuksen energian- ja<br />
vedenkulutusta.<br />
<strong>Skanska</strong>n yhteistyökumppanina Bristolin<br />
kouluhankkeissa on ollut arkkitehtitoimisto<br />
Wilkinson Eyre Architects,<br />
jota on kiitelty erityisesti koulusuunnitelmien<br />
innovatiivisuudesta ja visuaalisuudesta.<br />
Läsnäoloprosentti 90:ään<br />
Uuden koulun vaikutus oppimistuloksiin<br />
ja koulunkäyntiin on ollut jo<br />
näinkin lyhyen ajan perusteella erittäin<br />
positiivinen.<br />
”Tulokset ovat hämmästyttäviä.<br />
Oppilaat ovat suhtautuneet uuteen kouluun<br />
kuin lahjaan. Uusi koulu osoittaa,<br />
että heistä ja koko yhteisöstä välitetään.<br />
Niinpä he suhtautuvat kouluun hyvin<br />
26<br />
Onnistuneiden oppimisympäristöjen<br />
luomisessa arkkitehtuurilla on hyvin<br />
keskeinen merkitys. Bristol Brunel<br />
Academyssa arkkitehtuurin lisäksi<br />
taide luo oppimiseen ja yhteisöllisyyteen<br />
virikkeellisen lisänsä.<br />
kunnioittavasti ja esimerkiksi kaikenlainen<br />
vandalismi on loppunut”, koulun<br />
rehtori Armando Di-Finizio kiittelee.<br />
Hänen mukaansa esimerkiksi oppilaiden<br />
läsnäoloprosentti tunneilla on<br />
kohonnut poikkeuksellisen korkealle,<br />
90 prosenttiin, ja oppilaat tulevat tunneille<br />
ajoissa. Arvosanatkin ovat nousseet<br />
noin 20 prosenttia yhden vuoden<br />
aikana.<br />
”Tärkeää eivät kuitenkaan ole yksittäiset<br />
arvosanat. Arvokkaampaa on<br />
kehittää yksilöä kokonaisuutena ja edistää<br />
luonteenpiirteitä, joiden avulla hän<br />
menestyy yhteiskunnassa. Se itseluottamus,<br />
jota tämä rakennus ja sen laitteet<br />
antavat, auttaa oppilasta menestymään”,<br />
rehtori arvioi.<br />
Kuvat: Giles Giggins<br />
”Suunnitteluvaiheessa kuunneltiin tarkoin<br />
oppilaiden ja opettajien toiveita, mikä<br />
auttoi turvallisen ja innostavan ympäristön<br />
luomisessa”, rehtori Armando Di-Finizio<br />
pohtii.<br />
Espoo on Suomen ensimmäisenä<br />
kuntana käyttänyt julkisten rakennusten<br />
hankinnassa elinkaarimallia.<br />
Kuvan Westendin koulun toteutti<br />
<strong>Skanska</strong>.<br />
Espoo<br />
elinkaarimallin<br />
eturintamassa<br />
Suomessa koulujen kunnostaminen<br />
tai rakentaminen elinkaarimallilla<br />
ottaa vasta ensiaskeleitaan. Pisimmälle<br />
tämän PPP- eli Public Private<br />
Partnership -mallin hyödyntämisessä<br />
on edennyt Espoon kaupunki.<br />
Viime kesänä kaupunki päätti<br />
edelleen monipuolistaa investointiensa<br />
toteutusmuotoja ja tilaa kolmen<br />
koulun peruskorjaukset ja laajennukset<br />
elinkaarimallilla. Nämä<br />
ovat Soukan koulu, Karamalmens<br />
skola ja Hansakallion koulu. Koulut<br />
kunnostetaan vuosina 2009–2012.<br />
Kuva: Giles Giggins<br />
Kuva: Voitto Niemelä
Kuva: Jouni Saaristo Tunneliin<br />
tuhatpäin!<br />
Vaikka tunneleiden turvajärjestelmien testaus hieman<br />
viivästyttikin E18 Muurla–Lohja -moottoritien<br />
suunniteltua käyttöönottoa, tie osoitti sujuvuutensa<br />
jo lokakuussa.<br />
Peräti yli 6 000 ihmistä hyödynsi mahdollisuuden<br />
tutustua uuteen Lohja–Muurla-moottoritiehen<br />
ainutkertaisella tavalla: ilman autoa.<br />
Tieyhtiö Ykköstie Oy:n ja Kisakallion urheiluopiston<br />
lokakuussa järjestämässä Viiden Tunnelin Maraton<br />
-liikuntajuhlassa yli 4 500 osallistujaa testasi uutta<br />
tietä ja sen tunneleita muun muassa pyöräillen,<br />
kävellen, sauvakävellen, pyörätuoleilla, rullaluistimilla<br />
ja -suksilla sekä juosten. Pisimmällä matkalla,<br />
täyden maratonin 42,195 kilometrin reitillä, juoksijat<br />
taittoivat taivalta 16 kilometriä tunneleissa, mikä<br />
lienee ainutlaatuista maratonin historiassa.<br />
Tapahtuman kaikki tuotot käytetään Suomen<br />
pisimmän maantietunnelin päällä sijaitsevan erämaa-alueen,<br />
Karnaisten korven, kehittämiseen<br />
ulkoilukäyttöön.<br />
E18 Muurla–Lohja -hanke<br />
E18 Muurla–Lohja -moottoritie on toteutettu elinkaarimallilla,<br />
jossa Tiehallinto ostaa palveluntuottajalta<br />
Tieyhtiö Ykköstie Oy:ltä tien suunnittelun,<br />
rakentamisen ja kunnossapidon vuoteen 2029<br />
asti. Tieyhtiö vastaa myös hankkeen rahoituksesta.<br />
<strong>Skanska</strong> on osakkaana sekä Tieyhtiö Ykköstiessä että<br />
rakennus- ja ylläpitotöistä vastaavassa Työyhteenliittymä<br />
E18:ssa.<br />
Hanke sisältää 51,3 kilometriä uutta moottoritietä,<br />
7 moottoritietunnelia, 8 eritasoliittymää ja 75 siltaa.<br />
Hankkeen rakennustyöt on viety läpi kolmessa<br />
vuodessa, kun alun perin tavoiteaika oli neljä vuotta.<br />
Lyhentyneen toteutusajan hyöty yhteiskunnalle<br />
on arviolta 17 miljoonaa euroa.<br />
27
28<br />
Kuvatut<br />
Veistoksellinen väylä<br />
Jätkäsaareen<br />
Merellinen Helsinki saa uuden uljaan maa- ja merimerkin, Crusellin sillan. Silta ylittää Helsingin<br />
Ruoholahden ja Jätkäsaaren välisen merenlahden. Se palvelee Jätkäsaaren uuden<br />
asuinalueen asukkaita, sillä sillasta tulee asuinalueen länsisuuntainen pääväylä. Saareen<br />
on kaavailtu asuntoja noin 16 000 ihmiselle ja liiketilaakin 6 000 työpaikan verran.<br />
Crusellin silta toteutetaan yksipylonisena vinoköysisiltana, siis riippusillan muunnoksena.<br />
Sillan pyloni eli kannatinpylväs on kallistettu taaksepäin. Teräsrakenteinen pyloni<br />
kohoaa 49 metrin korkeuteen. Pylonin lisäksi epäsymmetrinen köysijärjestely luo sillalle<br />
persoonallisen, liki veistoksellisen ilmeen.<br />
Crusellin vinoköysisiltaan tulee Suomessa ainutlaatuinen teräspalkkien ja betonin arinarakenne.<br />
Sen ansiosta sillan kannesta saadaan ohut ja ilmava. Sillan kokonaispituus on<br />
174 metriä ja leveys 25 metriä.<br />
Vinoköysisillan rakentaa <strong>Skanska</strong> Infra Oy. Yleis- ja toteutussuunnittelusta vastaa WSP<br />
Finland. Jalankulkijat, pyöräilijät, autot ja raitiovaunut pääsevät kulkemaan sillalla omia<br />
kaistojaan heinäkuussa 2010. Helsingin kaupungin rakennusviraston ja <strong>Skanska</strong> Infran<br />
välisen urakkasopimuksen arvo on noin 18 miljoonaa euroa.<br />
Kuva: WSP Finland Oy
Horisontista 10-vuotismaamerkki<br />
<strong>Skanska</strong> on ollut kehittämässä ja rakentamassa<br />
Lutakkoa puunjalostuksen hallitsemasta<br />
teollisuusalueesta moderniksi asuinalueeksi<br />
vuodesta 1998 lähtien. Ikään kuin<br />
juhlavuoden kunniaksi Jyväsjärven rantaan<br />
valmistui 15-kerroksinen tornitalo, As.<br />
Oy Jyväskylän Horisontti. Se on Lutakon ja<br />
samalla koko kaupungin korkein asuinrakennus.<br />
45 metrin korkeuteen kohoavassa<br />
rakennuksessa on 65 huoneistoa.<br />
Kaupungin uusi maamerkki täydentää<br />
järven rantaan valmistuneiden 8–12kerroksisten<br />
talojen nauhan. Samalla se<br />
kiteyttää koko kaupunginosan kaavallista<br />
ja arkkitehtonista visiota, jonka arkkitehdit<br />
Trevor Harris ja Hennu Kjisik hahmottivat<br />
voitokkaassa kilpailutyössään<br />
vuonna 1990.<br />
Ruotsinkielinen tyttökoulu<br />
eurooppalaistuu<br />
Alunperin ruotsinkieliseksi tyttökouluksi valmistunut Helsingin Bulevardi 18–20:n talo<br />
peruskorjataan Suomen ensimmäiseksi Eurooppa-kouluksi. Koulu on ensisijaisesti tarkoitettu<br />
Euroopan unionin kemikaaliviraston työntekijöiden lapsille. Uuden viraston päärakennus<br />
sijaitsee koulukuljetuksia ajatellen ihanteellisesti Annankadulla koulua vastapäätä.<br />
Vuonna 1884 valmistunut uusrenessanssitalo on arkkitehti A.H. Dahlströmin käsialaa.<br />
Sittemmin taloa on laajennettu. Suojeltua taloa on edellisen kerran peruskorjattu 25 vuotta<br />
sitten arkkitehtuuritoimisto Woldemar Baeckman – Jaakko Aartelon suunnitelmien pohjalta.<br />
Rakennus on viimeksi ollut Helsingin yliopiston käytössä tiedekunta- ja opetustiloina.<br />
Käyttötarkoituksen muutos koulukäyttöön vaatii rakennus- ja lvi-teknisten parannusten<br />
lisäksi runsaasti tilamuutoksia, kuten uudet luokkahuoneet sekä ruokailu- ja sisäliikuntatilat.<br />
Kunnostettavaan rakennukseen tulee tiloja kaikkiaan noin 330 oppilaalle ja 40 opettajalle.<br />
<strong>Skanska</strong> toteuttaa Senaatti-kiinteistöjen tilaaman työn projektinjohtourakkana ja<br />
se valmistuu vuoden 2009 lopussa. Peruskorjauksen pääsuunnittelija on arkkitehti<br />
Vesa Tillikka ISS Suunnittelupalvelut Oy:stä.<br />
Kuva: <strong>Skanska</strong><br />
Lutakko ei ole vain tiivis ja urbaani ranta-asumisen<br />
alue. Se on käyntikortti myös<br />
kaupungin messu- ja kongressivieraille.<br />
Heidän käytössään on messukeskus Paviljonki,<br />
jota <strong>Skanska</strong> on ollut rakentamassa<br />
kolmessa eri vaiheessa. Pohjoismaisten<br />
tapahtuma- ja messujärjestäjien kärkeen<br />
pyrkivä Paviljonki kirjasi viime vuonna liki<br />
400 000 vierasta.<br />
Kuva: Antero Tenhunen<br />
29
Asante!<br />
Lapset ryhmittyvät kuvaan uutuuttaan hohtavan tietokoneluokan<br />
edessä. Hieman jännittää. Kuvauksen jälkeen<br />
tunnelma kuitenkin vapautuu. Valkoiset hymyt loistavat<br />
häikäisevän kirkkaassa auringonvalossa ja kuin yhdestä<br />
suusta kuuluu: Asante! – Kiitos!<br />
Viime aikoihin saakka lapset ovat Itä-Keniassa, Tharakan<br />
alueella, oppineet lukemaan ja laskemaan koulurakennuksissa,<br />
jotka on tarkoitettu alun perin väliaikaisiksi. Ne<br />
ovat erittäin huonokuntoisia. Seinät, katot ja lattiat ovat<br />
vain osittain valmiita. Sähkö ja puhdas vesi puuttuvat valtaosin.<br />
Luokkahuoneiden varustuksesta ei länsimaisten kriteerien<br />
mukaan voi edes puhua. Käymälät ovat suuri terveysriski.<br />
Lähes 33 miljoonan asukkaan Keniassa taattiin vuonna<br />
2003 ilmainen, 8-vuotinen peruskoulutus. Tämä lisäsi räjähdysmäisesti<br />
uusien koulutilojen tarvetta. Lain mukaan valtion<br />
kustannettavaksi tulivat opetus, opetusvälineet sekä<br />
tilat. Käytännössä kuitenkin lasten vanhempien kustannettavaksi<br />
ovat jääneet niin tilat kuin välineetkin. Valitettavasti<br />
tämä on mahdoton yhtälö näin köyhällä alueella.<br />
Kehitysyhteistyöjärjestö Planilla on nyt päättymässä<br />
Keniassa kaksivuotinen hanke, jonka tavoite on Tharakan<br />
alueen lasten kouluympäristön parantaminen. <strong>Skanska</strong> on<br />
tukenut hanketta, jossa alueelle on rakennettu turvallisia<br />
ja tarkoituksenmukaisia tiloja.<br />
Hankkeen tulokset alkavat näkyä. Vuoden loppuun<br />
mennessä valmistuu 18 luokkahuonetta, 40 esikoululuokkaa<br />
ja kuusi aurinkopaneeleilla varustettua tietokoneluokkaa.<br />
Lisäksi luokkahuoneisiin on hankittu paikallisista<br />
materiaaleista tehdyt pulpetit ja penkit. Myös uusia käymälöitä<br />
on rakennettu. Kokonaisuudessaan hankkeen on<br />
laskettu hyödyttävän 6 000 lasta ja noin 50 000 muuta tharakalaista.<br />
30<br />
Turvallisen, asianmukaisesti<br />
varustetun<br />
koululuokan rakentaminen<br />
maksaa<br />
Tharakan alueella<br />
noin 6 000 euroa.<br />
Kuvat: Plan<br />
Tharaka<br />
• Sijaitsee Itä-Keniassa<br />
• Väestö on voittopuolisesti kristittyjä,<br />
pääkieli swahili<br />
• Noin 120 000 asukasta<br />
• Noin 70 prosenttia asukkaista elää<br />
absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella<br />
• Kenian bruttokansantuote<br />
asukasta kohti on noin 300 euroa<br />
• Suomen bruttokansantuote asukasta<br />
kohti on noin 33 000 euroa<br />
Plan:<br />
• Kansainvälinen kehitysyhteistyö-<br />
järjestö, aloittanut toimintansa<br />
Suomessa 1998<br />
• Poliittisesti ja uskonnollisesti<br />
sitoutumaton<br />
• Toimii 66 maassa<br />
• Toiminnassa on mukana noin<br />
28 000 suomalaista yksityishenkilöä<br />
ja yhteisöä
3 x väite<br />
Smailin kolmeen väitteeseen vastaa tällä kertaa asuntoministeri Jan Vapaavuori.<br />
Suomessa maankäytön tehokkuudelle ja asukastiheydelle asetetut vaatimukset ovat monia<br />
muita maita tuntuvasti väljemmät. Tämän takia yhdyskuntarakenne jatkaa meillä hajautumistaan.<br />
Ilmastonmuutoksen ja energiakulutuksen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan voi jatkua kauan.<br />
Siksi Smail väittääkin, että...<br />
...täydennysrakentaminen<br />
on asuntorakentamisen<br />
valtatrendi 2010-luvulla<br />
myös Suomessa.<br />
”Väittämään on helppo yhtyä. Helsingissä<br />
esimerkiksi jo kymmenen vuoden<br />
sisällä rakennettavasta asuntokerrosalasta<br />
50 % tulee olemaan vanhojen alueiden<br />
uusiokäyttöä ja 35 % kaupunginosien<br />
muuta täydennysrakentamista. Vain 15 %<br />
asuntorakentamisesta tulee suunnitelmien<br />
mukaan sijoittumaan uusille alueille.<br />
Uskon, että täydennysrakentamisesta<br />
tulee valtatrendi muissakin kaupungeissa.<br />
Oikeastaan jo 1990-luvun alusta lähtien<br />
teollisuudelta, satamatoiminnoilta, sairaaloilta<br />
tai varuskunnilta vapautuneet<br />
maa-alueet on hyödynnetty asuntorakentamisessa.<br />
Useissa kaupungeissa keskustojen<br />
tuntumaan ja vesistöjen rannoille on<br />
syntynyt uusia vetovoimaisia asuntoalueita<br />
tai parhaissa tapauksissa kokonaisia kaupunginosia.<br />
Myös kaupunkiseutujen reunaalueilla<br />
täydennysrakentamisen rooli tulee<br />
kasvamaan.”<br />
...kaavoituskäytäntöjen<br />
on muututtava niin, että<br />
esimerkiksi investoijien ja<br />
rakennuttajien näkemykset<br />
ovat vahvemmin esillä jo<br />
kaavan valmisteluvaiheessa.<br />
”Nykyiset kaavoituskäytännöt ovat pitkälti<br />
muotoutuneet uusien, rakentamattomien<br />
alueiden lähtökohdista. Maanomistajalla<br />
on kunnan kaavoitusmonopolissa aina<br />
ollut vahva vaikutusvalta ja uuden maankäyttö-<br />
ja rakennuslain myötä asukkaat<br />
ovat mukana entistä vuorovaikutteisemmassa<br />
kaavoitusprosessissa.<br />
On selvää, että täydennysrakentamisen<br />
osalta tarvitaan muutosta, vaikuttaahan<br />
täydennysrakentaminen kiinteistönomistajien<br />
ja -käyttäjien, yritysten ja palvelujen<br />
tuottajien sekä asukkaiden toimintaedellytyksiin.<br />
Näiden kaikkien toimijoiden, myös<br />
potentiaalisten investoijien, tulee olla mahdollisimman<br />
varhaisessa vaiheessa mukana<br />
yhteistyössä. Erilaisten intressien käsittely<br />
ja yhteen sovittaminen edellyttää toimijoiden<br />
osaamisen ja muiden resurssien laajaa<br />
hyödyntämistä eli uudenlaista toimintatapaa.<br />
Pelisääntöjä tarvitaan myös kustannusten,<br />
hyötyjen ja riskien jakamisesta. Toimintatavoista<br />
on hyviä esimerkkejä maista,<br />
joissa täydennysrakentaminen on todellista<br />
valtavirtaa, esimerkkinä Hollanti.”<br />
”Täydennysrakentamisen hyödyt ovat<br />
kiistattomia niin elinympäristön laadun,<br />
kustannusten kuin luonnonkin kannalta.”<br />
Asuntoministeri Jan Vapaavuori<br />
...täydennysrakentamisen<br />
tuntuva lisääminen on<br />
sittenkin hyvin hankalaa,<br />
koska suomalaiset arvostavat<br />
niin paljon luonnonläheisyyttä<br />
– metsän tai ainakin muutaman<br />
puun pitäisi ikkunasta näkyä.<br />
”Tällainen riski on olemassa, varsinkin jos<br />
suunnitteluun ei kehitetä edellä mainittuja<br />
uusia toimintatapoja ja jos täydennysrakentamisen<br />
yleisistä periaatteista ei sovita<br />
kaupunkien ja kaupunkiseutujen maankäyttöstrategioissa.<br />
Maankäytön konfliktitutkimus<br />
on tuottanut apuvälineistöä hankekohtaisten<br />
intressiristiriitojen käsittelyyn.<br />
Lohdullista on havaita, että lukuisat,<br />
suomalaisia kaupunkeja huomattavasti<br />
tehokkaammin rakennetut, eurooppalaiset<br />
kaupungit ovat myös vehreitä ja viihtyisiä.<br />
Kaupunkiluonto, puistot, puiden reunustamat<br />
kadut, rannat, torit ja aukiot ovat<br />
yhteen sovitettavissa tehokkaaseen maankäyttöön<br />
ja täydennysrakentamiseen.”<br />
31
Saveloiden<br />
Horisontti<br />
Anne, Jyrki ja pikku-Matias<br />
Savelan näköalapaikasta voit<br />
lukea lisää sivulta 29.<br />
<strong>Skanska</strong>n kohteisiin voit<br />
tutustua kotisivuillamme<br />
osoitteessa www.skanska.fi.<br />
Osoitteenmuutokset ja palaute:<br />
viestinta@skanska.fi, www.skanska.fi<br />
tai puhelin 020 719 2620<br />
Kuva: Petteri Kivimäki
Change language