Katkeruus ei auta mitään - Poliisi
Katkeruus ei auta mitään - Poliisi
Katkeruus ei auta mitään - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Rattijuopon uhri Liisa Tamminen-Haapala:<br />
<strong>Katkeruus</strong> <strong>ei</strong> <strong>auta</strong> <strong>mitään</strong><br />
2/2010<br />
7.6.2010<br />
<strong>Poliisi</strong>t<br />
auttavat<br />
myös<br />
eläimiä<br />
Ennalta estävä<br />
toiminta on<br />
poliisin perustyötä
Ennalta estämässä<br />
<strong>Poliisi</strong>n on seuraavalla kymmenvuotiskaudella lisättävä<br />
panostusta erityisesti ennalta estävään ja<br />
paljastavaan toimintaan. Siinä onnistuminen vähentää<br />
vielä pidemmällä aikavälillä piilorikollisuutta ja resurssitarvetta<br />
jälkikät<strong>ei</strong>seen toimintaan.<br />
Tehtävä <strong>ei</strong> ole helppo. M<strong>ei</strong>dän on pyrittävä vaikuttamaan<br />
kansalaisten tietoihin, asent<strong>ei</strong>siin ja käyttäytymiseen.<br />
Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on poliisin lisättävä<br />
näkyvyyttä ja tarjottava aito mahdollisuus vuorovaikutukseen.<br />
<strong>Poliisi</strong>n ennalta estävää toimintaa ovat muun muassa<br />
sidosryhmäyht<strong>ei</strong>styö, yl<strong>ei</strong>svalvonta, lähipoliisitoiminta, rikostilaisuuksien<br />
vähentäminen, eräisiin rikoslaj<strong>ei</strong>hin liittyvä<br />
tarkkailu ja tutkinta, poliisin ja kuntien sosiaalityön yht<strong>ei</strong>stoiminta,<br />
lasten ja nuorten rikosten nopeutettu käsittely<br />
viranomaisyht<strong>ei</strong>styönä, osallistuminen kunnalliseen<br />
ja alueelliseen turvallisuussuunnitteluun, suojausneuvonta<br />
sekä viestintä.<br />
Ehkä onnistun<strong>ei</strong>n esimerkki ennalta ehkäisevästä työstä<br />
on ollut poliisin puuttuminen ylinopeuksiin. Sakkoja ja<br />
huomautuksia on annettu aiempaa herkemmin. Samaan<br />
aikaan kuolemaan johtan<strong>ei</strong>den liikenneonnettomuuksien<br />
Under den kommande tioårsperioden måste polisen<br />
i synnerhet öka satsningen på den förebyggande<br />
och avslöjande verksamheten. Framgång<br />
i denna verksamhet minskar på ännu längre sikt den dolda<br />
brottsligheten och resursbehovet för åtgärder i efterhand.<br />
Det är ingen lätt uppgift. Vi måste sträva efter att påverka<br />
medborgarnas kunskaper, attityder och beteende.<br />
För att uppnå detta mål måste polisen öka sin synlighet<br />
och erbjuda en verklig möjlighet till interaktion.<br />
Polisens förebyggande verksamhet omfattar bl.a.<br />
samarbete med intressenterna, allmän övervakning,<br />
närpolisverksamhet, minskning av antalet brottstillfällen,<br />
övervakning och undersökning i anslutning till vissa<br />
brottstyper, samarbete mellan polisen och kommunernas<br />
socialarbete, myndighetssamarbete för en snabb<br />
behandling av barn- och ungdomsbrott, deltagande i<br />
kommunal och regional säkerhetsplanering, skyddsrådgivning<br />
samt kommunikation.<br />
Det mest framgångsrika exemplet på polisens förebyggande<br />
arbete torde vara polisens ingripande vid fortkörning.<br />
Det är lättare att tilldelas böter och anmärkningar<br />
än tidigare. Samtidigt har antalet dödsolyckor i trafiken<br />
minskat betydligt.<br />
Men det finns också fenomen som vi inte lyckats förebygga<br />
lika väl. Det finns två bekymrande drag i årets<br />
brottsstatistik. Såväl narkotikabrotten som bostadsinbrotten<br />
har ökat. Båda dessa fenomen har en gemensam<br />
nämnare: brottsligheten blir allt mer professionell<br />
och internationell.<br />
Den internationella aspekten togs upp i förra numret<br />
av tidningen <strong>Poliisi</strong>. Temat för detta nummer är den förebyggande<br />
verksamheten i hemlandet. Synpunkterna<br />
är flera, allt från tillståndstjänster till webbtips och rusmedelsövervakning<br />
för ungdomar till trafikupplysning.<br />
Vi berättar mer om dessa ämnen på Polisens dag den<br />
määrä on laskenut merkittävästi.<br />
Sitten on ilmiöitä, joiden ehkäisemisessä emme ole<br />
onnistuneet yhtä hyvin. Kuluvan vuoden rikostilastoissa<br />
on kaksi huolestuttavaa piirrettä. Sekä huumerikokset että<br />
asuntomurrot ovat lisääntyneet. Näillä molemmilla ilmiöillä<br />
on myös yksi yht<strong>ei</strong>nen nimittäjä; rikollisuus ammattimaistuu<br />
ja kansainvälistyy.<br />
Kansainvälisyyttä käsiteltiin <strong>Poliisi</strong>-lehden edellisessä<br />
numerossa. Tämän numeron teemana on ennalta ehkäisevä<br />
toiminta kotimaassa. Näkökulmia on us<strong>ei</strong>ta aina lupapalveluista<br />
nettivinkk<strong>ei</strong>hin ja nuorten päihdevalvonnasta<br />
liikennevalistukseen.<br />
Kerromme näistä aih<strong>ei</strong>sta myös <strong>Poliisi</strong>n päivänä 28.<br />
elokuuta eri puolilla Suomea. Sitä ennen on hyvä keskittyä<br />
nauttimaan suvesta. Kunhan muistaa suojata omaisuutensa<br />
kod<strong>ei</strong>ssa, mök<strong>ei</strong>llä, ven<strong>ei</strong>ssä ja vaunuissa. Kesä<br />
on nimittäin kuumaa aikaa myös rikollisille. Viime vuonna<br />
joka neljäs omaisuusrikos tehtiin kesä-syyskuussa. n<br />
Mikko Paatero<br />
poliisiylijohtaja<br />
Förebyggande verksamhet<br />
2 POLIISI 2/2010<br />
28 augusti runt om i Finland. Dessförinnan är det skäl<br />
att fokusera på att njuta av sommaren. Man måste bara<br />
komma ihåg att skydda sin egendom i hemmet, stugan,<br />
båten och husvagnen. Sommaren är nämligen högsäsong<br />
även för kriminella. I fjol begicks vart fjärde egendomsbrott<br />
mellan juni och september. n<br />
Mikko Paatero<br />
polisöverdirektör<br />
2 Pääkirjoitus<br />
3 <strong>Poliisi</strong> tehostaa sisäistä valvontaansa<br />
4 <strong>Poliisi</strong>hallituksen vihkiäistilaisuus<br />
5 <strong>Poliisi</strong>n päivänä tapahtuu<br />
6 Mitä on ennalta estävä toiminta?<br />
7 Hukkumiskuolemat syyniin<br />
8 ”Luvat oik<strong>ei</strong>lle ihmisille oik<strong>ei</strong>n<br />
perust<strong>ei</strong>n”<br />
9 Nettinappi lisännyt vinkkaamista<br />
poliisille<br />
10 Kouluilla omat nimikkopoliisit<br />
11 Nuorten päihdevalvonnassa<br />
viranomaisyht<strong>ei</strong>styö on voimaa<br />
12 Rattijuopon uhri Liisa Tamminen-<br />
Haapala: <strong>Katkeruus</strong> <strong>ei</strong> <strong>auta</strong> <strong>mitään</strong><br />
14 <strong>Poliisi</strong>n eläintehtävät vaihtelevat<br />
hiirestä hirveen<br />
15 Lapset kuvasivat pelkoja<br />
16 ”Törkeää paritusta ja ihmiskauppaa<br />
vaikea erottaa toisistaan”<br />
17 Stakning eli vainonta on yllättävän<br />
yl<strong>ei</strong>stä<br />
18 HALTIK tuottaa ICT-palveluja<br />
20 Tänään töissä: Mika Hakkarainen, LP<br />
21 Ajatuksia liikenteestä: Sami Garam,<br />
stadintaja<br />
22 Tutkittua: Lapset kokevat väkivaltaa<br />
enemmän kuin aikuiset<br />
23 <strong>Poliisi</strong>-lehden sarjakuvassa: <strong>Poliisi</strong>tko<br />
sikoja?<br />
24 L<strong>ei</strong>f GW: Ruotsalainen poliisi on<br />
keskinkertainen<br />
<strong>Poliisi</strong>hallinnon tiedotuslehti<br />
Ilmestyy neljä kertaa vuodessa<br />
Julkaisija:<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitus<br />
Osoite:<br />
Vuorikatu 20 A, PL 302<br />
00101 Helsinki<br />
www.poliisilehti.fi<br />
Toimitusneuvosto:<br />
Liisa Haapanen, Juha Hänninen,<br />
Pasi Kemppainen, Tuula Kyren, Urpo Lintala,<br />
Anna-Minna Lukkala, Laura Niinimaa,<br />
Markku Paksuniemi, Henna Rajatalo,<br />
Tuire Salmi-Hiltunen<br />
Päätoimittaja:<br />
Marko Luotonen 071 878 1613,<br />
marko.p.luotonen@poliisi.fi<br />
Toimitussihteeri:<br />
Kaisa Paavilainen 071 878 1620,<br />
kaisa.paavilainen@poliisi.fi<br />
Osoitteenmuutokset, tiedottaja:<br />
Arja Sundström 071 878 1623,<br />
arja.sundstrom@poliisi.fi<br />
Taitto ja paino: Painoyhtymä Oy, Porvoo<br />
ISSN: 0357-7589<br />
Kannen kuva: Arja Saini<br />
SiSältö<br />
<strong>Poliisi</strong> 3/2010 ilmestyy syyskuussa<br />
Materiaalit 3.9.2010 mennessä.<br />
E N N A LTA E S TÄVÄ T O I M I N TA
<strong>Poliisi</strong> tehostaa<br />
sisäistä valvontaansa<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitukseen on perustettu sisäisen tarkastuksen yksikkö, millä tehostetaan<br />
hallinnon omaa sisäistä valvontaa.<br />
Uuden yksikön perustamisella<br />
halutaan saada poliisin oma si-<br />
säisten asioiden valvonta ajan-<br />
mukaiseksi. Hallinto itse hakee epä-<br />
kohtia ja valvoo toimintaansa. Siitä täs-<br />
sä on pohjimmiltaan kyse, poliisiylijoh-<br />
taja Mikko Paatero toteaa.<br />
<strong>Poliisi</strong>ssa on valvottu poliisin omia si-<br />
säisiä toimia erilaisin seurannoin, käyn-<br />
n<strong>ei</strong>n ja selvityksin kautta aikojen. Li-<br />
säksi poliisissa on runsaasti ohj<strong>ei</strong>ta ja<br />
määräyksiä, jotka koskevat sisäistä toi-<br />
mintaa aina ain<strong>ei</strong>stojen tietoturvallises-<br />
ta käsittelystä takavarikoitujen as<strong>ei</strong>den<br />
säilyttämiseen.<br />
<strong>Poliisi</strong>a valvotaan tarkasti<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitukseen muodostettiin heti<br />
toiminnan alkuvaiheessa sisäisen tarkastuksen<br />
yksikkö, jonka tehtävänä on<br />
selvittää johdolle poliisin sisäisen valvonnan<br />
ja riskienhallinnan asianmukaisuus<br />
ja riittävyys koko poliisihallinnon<br />
toimialueella.<br />
Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on<br />
erityisesti varmistaa, että toiminta ja<br />
talous hoidetaan tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti<br />
sekä lakeja, määräyksiä<br />
ja sopimuksia noudattaen. Yksikkö<br />
toimii suoraan poliisiylijohtajan<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksen tarkastuspäällikkö Eero H<strong>ei</strong>kkilä ja liikkuvan poliisin<br />
hallintopäällikkö Tapani Paavola (oik.) Tampereella toukokuussa pidetyillä sisäisen<br />
tarkastuksen yhdyshenkilöpäivillä.<br />
alaisuudessa.<br />
Lisäksi jokaisessa poliisiyksikössä<br />
kautta Suomen on sisäisen tarkastuksen<br />
yhdyshenkilö. Yhdyshenkilöverkosto<br />
toimii sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan<br />
asianmukaisuuden ja riittävyyden<br />
edistämiseksi sekä tarkastus-<br />
ja arviointitulosten ja hyvien käytäntöjen<br />
levittämiseksi poliisihallinnossa.<br />
Yhdyshenkilöt <strong>ei</strong>vät ole sisäisiä tarkastajia,<br />
vaan sisäisen valvonnan erityisosaajia.<br />
✘ Sisäinen valvonta: Ei erillistä henkilökuntaa, vaan sisäinen valvonta<br />
kuuluu jokaisen esimiehen tehtäviin. Sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta<br />
ja riittävyydestä vastaa viraston johto.<br />
✘ Laillisuusvalvonta on kohdennettua sisäistä valvontaa, johon on erityisesti<br />
kohdennettu henkilöresursseja. <strong>Poliisi</strong> joutuu tehtäviensä hoitamiseksi<br />
puuttumaan kansalaisten perusoikeuksiin pakkok<strong>ei</strong>noja käyttäen,<br />
minkä vuoksi laillisuusvalvonta on organisoitu omaksi toiminnokseen.<br />
✘ Sisäinen tarkastus on organisaation johtamisen tukitoiminto, jonka perustehtäviin<br />
kuuluu selvittää johdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan<br />
asianmukaisuus ja riittävyys sekä suorittaa johdon antamia tarkastustehtäviä.<br />
✘ Sisäinen tarkastus toimii <strong>Poliisi</strong>hallituksessa suoraan poliisiylijohtajan<br />
alaisena yksikkönä, jossa on töissä 6 henkilöä. <strong>Poliisi</strong>n yksiköissä on sisäisen<br />
tarkastuksen yhdyshenkilöitä yhteensä 29.<br />
Ote on poliisin ennalta ehkäisevän<br />
videon kuvakäsikirjoituksesta,<br />
jonka aiheena on rattijuoppo<br />
liikenteessä. Se on jatkoa aiemmin<br />
Youtubessa julkaistulle kännykkävideolle,<br />
jossa kaksi päihtynyttä nuor-<br />
ta kuvasi toisen kuolemaan johtanutta<br />
ajoaan.<br />
Tällä kertaa tapahtumat lavastetaan<br />
ja rattiin palkataan ammattinäyttelijä.<br />
Video kuvataan kesällä ja se julkistetaan<br />
syksyllä verkossa. Sen tarkoituk-<br />
Kyse poliisin<br />
uskottavuudesta<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksen sisäinen tarkastus<br />
pyytää yhdyshenkilöiltä tietoja tarkastuksiin<br />
liittyvissä asioissa ja vastaavasti<br />
yhdyshenkilöt voivat tehdä sisäiselle<br />
tarkastukselle aloitt<strong>ei</strong>ta havaitessaan<br />
sisäisessä valvonnassa ongelmia, jotka<br />
olisivat selvitettävissä sisäisen tarkastuksen<br />
avulla.<br />
– Yhdyshenkilöiden kautta saamme<br />
tietoja, joiden pohjalta voimme arvioida<br />
kuinka koko hallinto toimii, tarkastuspäällikkö<br />
Eero H<strong>ei</strong>kkilä sanoo.<br />
<strong>Poliisi</strong> käyttää yht<strong>ei</strong>skunnassa merkittävää<br />
valtaa, ja sen toimintaa valvotaan<br />
virallisesti jo ennestäänkin tarkoin.<br />
Virallisia valvontajärjestelmiä<br />
ovat muun muassa eduskunnan oikeusasiamies,<br />
oikeuskansleri, Valtiontalouden<br />
tarkastusvirasto ja tietosuojavaltuutettu.<br />
– Uuden toimintamallin tarkoituksena<br />
on, että sisäinen valvonta toimii<br />
niin hyvin, ett<strong>ei</strong> ulkoinen valvonta<br />
löydä oleellista huomautettavaa. Tämä<br />
on tärkeää poliisin uskottavuuden<br />
ja luotettavuuden kannalta, Paatero<br />
sanoo. n<br />
Viim<strong>ei</strong>nen huikka videolle<br />
Ohjaamossa humalainen nuori mies. Mies hapuilee viinapulloa vierestään, ottaa sen<br />
suulle ja huomaa harmikseen pullon tyhjäksi. Viskaa sen apukuskin puolelle…<br />
sena on herättää nuorten keskuudessa<br />
keskustelua alkoholin vaaroista liikenteessä.<br />
Tuotannosta vastaavat <strong>Poliisi</strong>hallitus<br />
ja Liikkuva poliisi. n<br />
<strong>Poliisi</strong>n tulokset<br />
parantuivat<br />
n Rikosten selvitysprosentit parantuivat<br />
kauttaaltaan ja toimintavalmiusaikakin<br />
pysyi entisellä<br />
tasolla, mikä käy ilmi poliisin<br />
vuosikertomuksesta 2009.<br />
– Ehkä suurimpana haasteenamme<br />
on säilyttää kasvukeskusten<br />
ja harvaan asutettujen<br />
alu<strong>ei</strong>den välinen tasapaino siten,<br />
että turvallisuuden tunne pysyy<br />
kaikkialla korkeana. Turvallisuus<br />
on yht<strong>ei</strong>nen asia – ja se on myös<br />
tehtävä yhdessä, poliisiylijohtaja<br />
Mikko Paatero toteaa. n<br />
Yht<strong>ei</strong>styöfoorumi<br />
ehkäisemään<br />
rasismia<br />
n <strong>Poliisi</strong>hallitus on perustamassa<br />
yht<strong>ei</strong>styöfoorumin, jonka tarkoituksena<br />
on lisätä poliisin ja<br />
etnisten yht<strong>ei</strong>söjen välistä vuorovaikutusta<br />
sekä yht<strong>ei</strong>styötä.<br />
Foorumiin kutsutaan eri yht<strong>ei</strong>söjen<br />
edustajia.<br />
Foorumin tavoitteena on yht<strong>ei</strong>styön<br />
ja avoimen keskustelun<br />
avulla löytää ratkaisuja esille<br />
nouseviin kysymyksiin ja ongelmiin.<br />
<strong>Poliisi</strong> haluaa ehkäistä kielt<strong>ei</strong>sten<br />
ilmiöiden aiheuttamaa<br />
syrjäytymistä sekä turvattomuuden<br />
tunnetta jo ennalta estävästi<br />
aktiivisella toiminnalla.<br />
Foorumin toimikausi alkaa elokuussa<br />
ja se kokoontuu vuosittain<br />
kolme kertaa. n<br />
<strong>Poliisi</strong>lta ruusuja<br />
n Liikkuva poliisi jakoi ruusuja<br />
autoilijoille Ruusunpäiväratsiassa<br />
toukokuussa Kouvolassa. Ratsiassa<br />
puhallutettiin kaikki tietyllä<br />
tieosuudella ajaneet ja 200 ensimmäiselle<br />
nollat puhaltaneelle<br />
jaettiin punainen ruusu.<br />
Vuonna 2009 rattijuopumuksia<br />
tuli poliisin tietoon yli 23 400<br />
kappaletta, joka on noin 10 prosenttia<br />
vähemmän kuin edellisenä<br />
vuonna. Alkoholi on edelleen<br />
osallisena noin joka neljännessä<br />
kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa.<br />
Rattijuopumuksen raja on 0,5<br />
promillea tai 0,22 milligrammaa<br />
alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.<br />
Törkeän rattijuopumuksen<br />
raja on 1,2 promillea tai 0,53<br />
milligrammaa alkoholia litrassa<br />
uloshengitysilmaa. n<br />
POLIISI 2/2010 3
Ähtärissä poliisin<br />
näyttely<br />
n Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos<br />
avaa jälleen 12.6–8.8.2010<br />
väliseksi ajaksi poliisin näyttelyosaston<br />
Ähtärin eläinpuiston yhteyteen.<br />
Näyttelyosastolla esitellään<br />
mm. liikenneturvallisuuteen liittyviä<br />
asioita, poliisikoulutusta<br />
ja muita poliisin tehtäviin liittyviä<br />
asioita. Näyttelyosastolla voi<br />
myös tutustua poliisin käytössä<br />
olevaan ajoneuvokalustoon.<br />
<strong>Poliisi</strong>kokelaita on näyttelyosastolla<br />
ja eläinpuiston alueella<br />
5.7–6.8.2010 välisenä aikana.<br />
Varsinais-Suomen poliisilaitoksen<br />
ratsupoliisit vierailevat<br />
näyttelyosastolla viikonloppuna<br />
6-8.8.2010. n<br />
<strong>Poliisi</strong>t bloggaavat<br />
n <strong>Poliisi</strong>-lehden verkkosivuilla<br />
on jo parin vuoden ajan ollut <strong>Poliisi</strong>sta<br />
päivää -blogi. Blogeja kirjoittavat<br />
useat poliisit eri puolilta<br />
Suomea ja osa h<strong>ei</strong>stä on opiskelijoita.<br />
Uusimpana kirjoittajana on<br />
huhtikuussa aloittanut Helsingin<br />
poliisilaitoksen ylikonstaapeli<br />
Marko Forss, joka on tullut tunnetuksi<br />
IRC-Galleriassa nettipoliisina.<br />
<strong>Poliisi</strong>n blogit ovat verkossa<br />
www.poliisilehti.fi n<br />
Turvallisuuden<br />
suunnitelmat<br />
kuntiin<br />
n Jokaisessa kunnassa tulee olla<br />
vuoden 2010 loppuun mennessä<br />
valtuustossa hyväksytty<br />
suunnitelma siitä, miten rikoksia,<br />
häiriöitä ja onnettomuuksia<br />
ennalta estetään ja turvallisuutta<br />
parannetaan.<br />
Paikallisesti päätetyt toimenpiteet<br />
sisältyvät laajassa yht<strong>ei</strong>styössä<br />
viranomaisten, järjestöjen<br />
ja elink<strong>ei</strong>noelämän kanssa<br />
valmisteltuun turvallisuussuunnitelmaan.<br />
Yhteenveto kuntien turvallisuussuunnitelmien<br />
laadinnan tilanteesta<br />
on nähtävissä osoitteessawww.intermin.fi/sisainenturvallisuus<br />
n<br />
4 POLIISI 2/2010<br />
Helsingin poliisilaulajat esiintyivät <strong>Poliisi</strong>hallituksen vihkiäisissä Säätytalossa. Kuoroa johtaa Paavo Hyökki.<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitus vihittiin<br />
käyttöön<br />
Vuoden vaihteessa toimintansa aloittanut <strong>Poliisi</strong>hallitus vihittiin käyttöön Säätytalolla<br />
24.5.2010. Vihkimisen suoritti arkkipiispa Jukka Paarma ja sisäasiainministeri Anne<br />
Holmlund piti juhlapuheen. Tilaisuuteen osallistui noin 200 juhlavierasta.<br />
Vuoden vaihteessa valmistui poliisin<br />
laaja rakenneuudistus, jonka<br />
viim<strong>ei</strong>sessä vaiheessa perustettiin<br />
uusi keskusvirasto, <strong>Poliisi</strong>hallitus.<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitusta on suunniteltu vuosikymmenien<br />
ajan. Sisäasiainministeriön<br />
tehtävät haluttiin erottaa poliisin<br />
toiminnallisen ohjauksen ja johtamisen<br />
tehtävistä. Toiseksi haluttiin siirtyä<br />
kaksiportaiseen poliisin toiminnalliseen<br />
ohjaamiseen.<br />
Muutos tapahtunut<br />
suunnitellusti<br />
<strong>Poliisi</strong>ylijohtaja Mikko Paatero totesi<br />
tilaisuudessa olevansa tyytyväinen<br />
uudistukseen.<br />
– Siirtyminen toiminnallisesti kaksiportaiseen<br />
organisaatioon on jo nyt<br />
osoittautunut perustelluksi. Kun <strong>Poliisi</strong>hallituksesta<br />
johdetaan ja ohjataan<br />
suoraan kaikkia poliisilaitoksia ja valtakunnallisia<br />
yksiköitä, toteutuu yhdenmukaisuus<br />
ja yhdenvertaisuus, Paatero<br />
totesi.<br />
– Roolijako sisäasiainministeriön, ja<br />
erityisesti sen poliisiosaston kanssa,<br />
on selvä ja tehtäväjaosta vallitsee yksimielisyys,<br />
hän jatkoi.<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksen vihki käyttöön arkkipiispa<br />
Jukka Paarma. Hän tarttui<br />
puheessaan poliisin tunnukseen, l<strong>ei</strong>jonamiekkaan.<br />
– <strong>Poliisi</strong>n tunnus, miekka, kertoo vallasta,<br />
mutta se <strong>ei</strong> osoita hyökkäävästi<br />
ylöspäin, vaan on väkivallattomasti<br />
alaspäin, puolustaen turvallisuutta,<br />
hän kuvaili. Paarman mukaan kirkoissa<br />
rukoillaan joka sunnuntaina esivallan<br />
puolesta, jotta nämä osaisivat käyttää<br />
viisaasti h<strong>ei</strong>lle suotua valtaa. n<br />
teksti: Kaisa Paavilainen<br />
Kuvat: Esko Jämsä<br />
Arkkipiispa Jukka Paarma vihki poliisin uuden keskusviraston,<br />
Poliishallituksen. <strong>Poliisi</strong>ylijohtaja Mikko Paatero on tyytyväinen poliisin<br />
hallintorakenneuudistukseen.
<strong>Poliisi</strong>n päivänä tapahtumia<br />
69 paikkakunnalla<br />
<strong>Poliisi</strong> jalkautuu jo toistamiseen<br />
keskustelemaan kansalaisten<br />
kanssa lauantaina 28.8.2010.<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivä -tapahtumia järjestetään<br />
silloin 69 paikkakunnalla.<br />
- Kaikki yksikkömme ovat mukana<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivä -tapahtumien järjestelyissä.<br />
Pidän tapahtumaa tärkeänä sekä<br />
poliisin julkisuuskuvan että kansalaisten<br />
antaman palautteen näkökulmasta,<br />
toteaa poliisiylijohtaja Mikko Paatero.<br />
<strong>Poliisi</strong>n päivän tapahtumat rakennetaan<br />
kolmen ennalta estävän teeman<br />
ympärille. Teemat ovat nettiturvallisuus,<br />
liikenneturvallisuus ja huumausaineet.<br />
Näistä teemoista tuotetaan<br />
kaikkien yksiköiden käyttöön valtakunnalliset<br />
keskitetyt ain<strong>ei</strong>stot sekä<br />
tapahtumapaikoille että nettiin. Ain<strong>ei</strong>stojen<br />
valmistelu on <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun,<br />
liikkuvan poliisin ja Keskusrikospoliisin<br />
vastuulla.<br />
<strong>Poliisi</strong>ylijohtaja Mikko Paatero on linjannut,<br />
että <strong>Poliisi</strong>n päivän päämäärä<br />
on edistää poliisin paikallista, kasvol-<br />
<strong>Poliisi</strong>organisaatio kokonaisvaltaisen<br />
riskienhallinnan piiriin<br />
Yhä useampi suomalainen yritys ja valtionhallinnon<br />
organisaatio on kiinnostunut riskienhallintansa<br />
kehittämisestä. <strong>Poliisi</strong>hallitukseen perustettiin sisäisen<br />
tarkastuksen esityksestä riskienhallintatyöryhmä<br />
huhtikuussa.<br />
Riskienhallintaprosessin avulla<br />
organisaatiot pystyvät tehokkaasti<br />
tunnistamaan, minimoimaan<br />
ja hallitsemaan riskitekijöitä, jotka<br />
uhkaavat niiden toimintaa ja strategisia<br />
tavoitt<strong>ei</strong>ta. Kokonaisvaltaisella<br />
riskienhallinnalla haetaan riskien analysoinnin<br />
ja mittaamisen yhtenäistä käytäntöä<br />
koko poliisihallintoon. Riskienhallintaprosessilla<br />
voidaan myös parantaa<br />
päätöksenteon laatua.<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitukseen riskienhallintatyöryhmässä<br />
toimivat puheenjohtajana<br />
turvallisuuspäällikkö Kari Santalahti<br />
ja sihteerinä sisäinen tarkastaja Petra<br />
Oravainen. Muut jäsenet ovat tietoturvapäällikkö<br />
Samuli Bergström ja ylitarkastaja<br />
Harri Antero <strong>Poliisi</strong>hallituksesta,<br />
tietoturvapäällikkö Aku Hilve Helsingin<br />
poliisilaitoksesta sekä kehittämispäällikkö<br />
Tarmo Välitalo Keskusrikospoliisista.<br />
– Työryhmän ensimmäisenä tavoitteena<br />
on luoda perusta kokonaisval-<br />
lista näkymistä ja vuorovaikutusta<br />
kansalaisten kanssa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n omien ennalta<br />
estävien teemojen ohella<br />
tapahtumissa käsitellään<br />
kansalaisten esiin tuomia<br />
aih<strong>ei</strong>ta ja ihmisiä neuvotaan<br />
niissä asioissa, joista<br />
he kyselevät.<br />
<strong>Poliisi</strong>n koulutusta ja<br />
opiskelijarekrytointia voi<br />
paikallisesti tuoda esiin<br />
erityisesti silloin, kun tapahtumassa<br />
on mukana<br />
työharjoittelussa olevia<br />
poliisiopiskelijoita.<br />
<strong>Poliisi</strong>n tapahtumamarkkinointi<br />
alkaa elokuun<br />
alussa. Ennakkomarkkinointivälin<strong>ei</strong>nä<br />
käytetään viime<br />
vuoden tapaan <strong>Poliisi</strong>n<br />
päivä -kortteja ja julist<strong>ei</strong>ta, koulu- ja<br />
päiväkotikirj<strong>ei</strong>tä sekä lehti-ilmoituksia.<br />
Uutena välineenä ovat poliisiautoihin lii-<br />
taiselle riskienhallinnalle. Kehitämme<br />
koko poliisihallinnolle kaikki toiminnot<br />
huomioon ottaen yht<strong>ei</strong>set riskienhallinnan<br />
menetelmät ja työkalut, turvallisuuspäällikkö<br />
Kari Santalahti sanoo.<br />
mattavat <strong>Poliisi</strong>n päivä -tarrat. n<br />
liisa Haapanen<br />
Prosessin edetessä riskienhallintatyöryhmä<br />
auttaa poliisiyksiköitä eli valtakunnallisia<br />
yksiköitä ja poliisilaitoksia<br />
riskienhallinnassa tiedottamalla, kouluttamalla<br />
ja avustamalla riskikartoituksissa.<br />
– Toimimme tukena ja varmistamme,<br />
että poliisin yksiköissä ja poliisilaitoksissa<br />
toimitaan kehitettyjen menettelytapojen<br />
mukaisesti, Santalahti kertoo. n<br />
Kaisa Paavilainen<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksen sisäinen tarkastaja Petra Oravainen ja turvallisuuspäällikkö Kari<br />
Santalahti toimivat vasta perustetussa poliisin riskienhallintatyöryhmässä.<br />
Jussi Toivanen<br />
Varaa aika<br />
lupakansliaan<br />
n Kesäkauden myötä poliisilaitoksien<br />
lupakansliat ruuhkautuvat.<br />
Pahimmat jonotukset voi<br />
välttää varaamalla lupakansliaan<br />
ajan poliisin verkkosivujen kautta.<br />
Ajanvarauspalvelu on helppo<br />
käyttää ja se löytyy poliisin verkkosivujen<br />
etusivulta www.poliisi.fi.<br />
n<br />
<strong>Poliisi</strong>lle<br />
viestintästrategia<br />
n <strong>Poliisi</strong>lle on julkaistu uusi viestintästrategia,<br />
Hyvä maine ansaitaan.<br />
Strategiassa linjataan poliisin<br />
viestinnän kehittämissuunnitelmat<br />
tuleville vuosille.<br />
<strong>Poliisi</strong>n viestinnän visiona on<br />
helpottaa kansalaisten tiedonsaantia<br />
ja osallistumista turvallisuutta<br />
koskevaan päätöksentekoon,<br />
edistää rikosten selvittämistä<br />
ja ehkäistä niitä ennalta<br />
sekä siten ylläpitää luottamusta<br />
poliisiin. Strategia löytyy osoitteesta<br />
www.poliisi.fi/viestinta. n<br />
Mopot valvonnassa<br />
n <strong>Poliisi</strong> valvoi kuljettajien ja<br />
mopojen kuntoa, ajovarust<strong>ei</strong>ta ja<br />
ajopaper<strong>ei</strong>ta huhtikuussa.<br />
– Valtakunnallisen poliisin mopovalvontaviikon<br />
aikana paljastui,<br />
että joka neljäs mopo oli joko<br />
epäkuntoinen tai viritetty, poliisitarkastaja<br />
Ari Järvenpää <strong>Poliisi</strong>hallituksesta<br />
toteaa.<br />
Liikenneturvallisuuden suotuisasta<br />
kehityksestä poiketen<br />
vuonna 2009 nuorten mopoilijoiden<br />
liikennekuolemat ja loukkaantumiset<br />
jatkoivat nousua.<br />
– On erittäin vaarallista kulkea<br />
liikenteessä mopolla, jossa jarrut<br />
<strong>ei</strong>vät toimi tai valot ovat rikki.<br />
Us<strong>ei</strong>n tämän lisäksi mopo kulkee<br />
70-80 km/h, Järvenpää sanoo.<br />
<strong>Poliisi</strong> tarkasti valvonnan yhteydessä<br />
3020 mopoa, joista<br />
82 mopoa oli viritetty siten, että<br />
ne <strong>ei</strong>vät olleet lain mukaan enää<br />
mopoja. <strong>Poliisi</strong>n haltuun otettiin<br />
yhteensä 60 ajokorttia siitä syystä,<br />
että kyseessä oli lähinnä kevytmoottoripyöräksiluokiteltavalla<br />
mopolla ajo.<br />
<strong>Poliisi</strong>n valvonnan pääpainona<br />
oli mopojen kunto ja erityisesti<br />
niiden viritysten ennalta estäminen.<br />
Valvontaa suoritettiin yht<strong>ei</strong>styössä<br />
poliisin eri yksiköiden<br />
ja koulujen kanssa. n<br />
POLIISI 2/2010 5
Kaisa Paavilainen<br />
ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA<br />
Mitä on poliisin<br />
ennalta estävä toiminta?<br />
<strong>Poliisi</strong>lain ensimmäisessä pykälässä määritellään<br />
poliisityön kesk<strong>ei</strong>set lähtökohdat: oikeus- ja<br />
yht<strong>ei</strong>skuntajärjestyksen turvaaminen, yl<strong>ei</strong>sen järjestyksen<br />
ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta<br />
estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.<br />
Pykälän sanoma painottuu voimakkaasti ennakoivan<br />
poliisitoiminnan suuntaan, ja juuri siitä ennalta estävässä<br />
toiminnassa on pohjimmiltaan kysymys.<br />
Kaiken poliisitoiminnan tulisi si-<br />
sältää ennalta estävää toimin-<br />
taa tai vaikutusta. Vaikutus on<br />
parhaimmillaan sitä, että järjestyshäi-<br />
6 POLIISI 2/2010<br />
riöiden ja rikosten määrä laskee, ilmi-<br />
tulleet rikokset selviävät, kansalaisten<br />
turvallisuudentunne kasvaa samalla,<br />
kun kansalaisten ja poliisin välinen kes-<br />
kusteluyhteys myös yht<strong>ei</strong>skunnallisella<br />
tasolla vahvistuu.<br />
ihmisenä ihmisten<br />
keskuudessa<br />
<strong>Poliisi</strong>laki edellyttää poliisia toimimaan<br />
turvallisuuden ylläpitämiseksi yht<strong>ei</strong>styössä<br />
myös muiden viranomaisten<br />
sekä alueella olevien yht<strong>ei</strong>söjen ja alueen<br />
asukkaiden kanssa. Sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelma käsittelee kys<strong>ei</strong>sen<br />
yht<strong>ei</strong>styön tavoitt<strong>ei</strong>ta ja käytännön<br />
toimia hyvinkin konkreettisella tasolla.<br />
Kesk<strong>ei</strong>siä poliisin toimijoita ovat lähija<br />
koulupoliisit, mutta käytännössä en-<br />
<strong>Poliisi</strong> tekee ennalta estävää työtä<br />
kohtaamalla ihmisiä kuunnellen ja<br />
palvellen.<br />
nalta estävä työ on kytkettävissä jokaisen<br />
poliisin työtehtäviin.<br />
Päivittäisen poliisitoiminnan yhteydessä<br />
toteutettava ennalta estävä toiminta<br />
on asiakaslähtöistä, kansalaisia<br />
kuuntelevaa ja palvelevaa toimintaa ihmisenä<br />
ihmisten keskuudessa.<br />
<strong>Poliisi</strong> auttaa ja ohjaa<br />
Sisäisen turvallisuuden ohjelma nostaa<br />
tavanomaisen poliisintyön ohessa esiin<br />
myös laajemmat tavoitteet, joiden toteuttaminen<br />
edellyttää poliisilaitoksissa<br />
myös viranomaisten ja alueellisten<br />
yht<strong>ei</strong>söjen välistä yht<strong>ei</strong>styötä.<br />
Sisäisen turvallisuuden parantamisen<br />
tavoitt<strong>ei</strong>ta ovat:<br />
✘ Yht<strong>ei</strong>styötä on lisättävä ja moniammatillista<br />
yht<strong>ei</strong>styötä on edistettävä,<br />
✘ väkivallan määrää on vähennettävä,<br />
✘ nuorisoväkivaltaa on vähennettävä,<br />
✘ toimia kouluammuskelujen ennalta<br />
ehkäisemiseksi on seurattava ja tehostettava,<br />
✘ koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän<br />
kehitys on käännettävä laskuun<br />
sekä<br />
✘ maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen<br />
turvallisuuden parantamista,<br />
jolla ehkäistään myös syrjäytymiskehitystä.<br />
<strong>Poliisi</strong>hallinnossa käsite ennalta estävä<br />
toiminta on ollut käytössä jo pitkään.<br />
Aina on pyritty vähentämään rikollisuutta,<br />
lisäämään kiinnijäämisriskiä<br />
sekä kansalaisten kaikkinaista turvallisuutta.<br />
Välillä tavoitteellinen ennalta<br />
estävä toiminta on jäänyt enemmän taka-alalle,<br />
mutta tänä päivänä sen vahvistamisella<br />
on sosiaalinen tilaus.<br />
Toiminnan kehittämisellä on mahdollista<br />
vahvistaa nykypoliisin kuvaa auttavasta<br />
ja ohjaavasta poliisista, joka ensisijaisesti<br />
neuvoin, kehotuksin ja käskyin<br />
pyrkii ylläpitämään yl<strong>ei</strong>stä järjestystä<br />
ja turvallisuutta. Ehkä juuri nyt ollaankin<br />
entistä konkreettisemmin lisäämässä<br />
ennalta estävän työn vaikuttavuutta<br />
tavalla, joka varmistaa poliisin<br />
korkean arvostuksen myös tulevaisuudessa.<br />
n<br />
Mikko Ylikangas<br />
opettaja<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu
Hukkumiskuolemat syyniin<br />
Suomessa kuolee hukkumalla vuosittain noin 150-<br />
200 ihmistä. Onnettomuustutkintakeskus paneutuu<br />
vuosina 2010-2011 yhdessä poliisin kanssa tarkemmin<br />
hukkumiskuolemien taustoihin. Projekti liittyy osaltaan<br />
sisäisen turvallisuuden ohjelmaan, jossa tavoitteena on<br />
vähentää koti- ja vapaa-ajan tapaturmia.<br />
Suomessa hukutaan hiljaa ja pie-<br />
nin otsikoin. Pienet uutiset leh-<br />
tien palstoilla <strong>ei</strong>vät juurikaan re-<br />
vittele hukkumisia <strong>ei</strong>vätkä paneudu<br />
taustoihin. Juhannuksen aikana otsikkokoko<br />
kasvaa, kun arvuutellaan kuinka<br />
moni vajoaa sepalus auki veden syvyyksiin.<br />
– Hukkumiskuolemiin liittyy paljon<br />
epätietoisuutta ja myyttejä. Esimerkiksi<br />
myytti juhannuksena hukkuvien<br />
määrästä elää vuodesta toiseen, vaikka<br />
eniten Suomessa hukutaan lämpöisinä<br />
h<strong>ei</strong>näkuun viikonloppuina, kertoo<br />
rikosylikonstaapeli Markku Tuominen<br />
Keskusrikospoliisista.<br />
Yllättävää kyllä täällä tuhansien järvien<br />
maassa hukkumiskuolemat ovat<br />
jokseenkin tutkimatonta aluetta.<br />
– Hukkumiset tilastoidaan ja Suomessa<br />
kampanjoidaan isosti vesiturvallisuuden<br />
puolesta. Hukkumiskuolemien<br />
määrä onkin 1970-luvulta lähtien<br />
pudonnut noin 400 nykyiseen 150-<br />
200 henkilöön vuosittain. Silti kuolemien<br />
tarkempi tutkiminen on tarpeen,<br />
jotta niiden määrää saataisiin vielä nykyisestäkin<br />
vähennettyä, johtava tutkija<br />
Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta<br />
kertoo.<br />
<strong>Poliisi</strong> tarkkana kirjauksissa<br />
Onnettomuustutkintakeskuksen käynnistämässä<br />
hukkumiskuolemien teematutkimuksessa<br />
pyritään paneutumaan<br />
tarkemmin tilastojen taakse ja<br />
selvittämään taustojen avulla miksi onnettomuus<br />
tapahtui ja miten se olisi ollut<br />
vältettävissä. Avuksi tähän tarvitaan<br />
poliisia, jolle on tutkimusta varten luotu<br />
erillinen hyvinkin yksityiskohtainen kirjaamislomake.<br />
– <strong>Poliisi</strong>a pyydetään kirjaamaan hukkumiskuolemat<br />
erityisen tarkoin erillisellä<br />
teemalomakkeella. Se teettää jonkin<br />
verran lisätyötä, olosuht<strong>ei</strong>den ja tapahtumapaikan<br />
tarkempaa kuvausta ja<br />
teon tarkentamista. Myös omaisia voidaan<br />
haastatella nykyistä perusteellisemmin,<br />
jotta päästään selville kuolemaan<br />
johtan<strong>ei</strong>sta taustoista. Hukkumiskuolemissa<br />
on kyse kuolemansyyn<br />
tutkinnasta ja sen laadukkaasta kirjaamisesta,<br />
Markku Tuominen täsmentää.<br />
Lomakkeen tarkka täyttäminen hyödyttää<br />
men<strong>ei</strong>llään olevan teematutkimuksen<br />
lisäksi myös poliisia.<br />
– Laadun parantaminen kuolemansyyntutkinnassa<br />
on aina tarpeen ja auttaa<br />
poliisia tutkinnassa. Lisäksi tämä<br />
projekti hyödyttää laajemminkin poliisin<br />
Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta, rikosylikonstaapeli<br />
Markku Tuominen Keskusrikospoliisiista ja poliisitarkastaja Tommi Reen<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksesta selvittävät hukkumiskuolemien taustoja tarkemmin käynnissä<br />
olevassa projektissa.<br />
työtä antamalla uusia näkökulmia tutkintaan,<br />
Tuominen vakuuttaa.<br />
Valonen ja Tuominen keräävät kaikki<br />
vuoden aikana hukkun<strong>ei</strong>den tiedot yhteen.<br />
Tutkijat toivovat myös mahdollisimman<br />
hyvää kuva-ain<strong>ei</strong>stoa lomaketietojen<br />
tueksi. Lisäksi muutamiin hukkumistapauksiin<br />
paneudutaan vielä lomakettakin<br />
perusteellisemmin haastatteluin.<br />
– T<strong>ei</strong>mme vastaavanlaisen teematutkimuksen<br />
tulipalokuolemista vuonna<br />
2003. Silloin havaitsimme, että muutaman<br />
tapauksen syvemmän tutkimuksen<br />
myötä saimme arvokasta lisätietoa<br />
ennalta ehkäisevään työhön. Tavoitteena<br />
on päästä tapaukseen perusteellisemmin<br />
kiinni tuoreeltaan, Valonen sanoo.<br />
Kaikessa tutkimusain<strong>ei</strong>ston käsittelyssä<br />
tutkijat noudattavat salassapitosäädöksiä.<br />
Keväisin jäihin, kesällä<br />
humalassa<br />
Hukkumiskuolemat ovat Suomessa<br />
vuodenaikariippuvaisia. Kevät ja syksy<br />
tuottavat yleensä h<strong>ei</strong>kkoihin jäihin pudonn<strong>ei</strong>ta,<br />
kesähelteet humalassa hukkun<strong>ei</strong>ta.<br />
Eniten Suomessa hukutaan<br />
kuumina jäätelökesinä.<br />
– Sisäisen turvallisuuden ohjelman<br />
tavoitteena on, että Suomi on Euroopan<br />
turvallisin maa. Paneutumalla tavoitteellisesti<br />
tiettyihin tapaturmiin ja<br />
syventämällä tietoa tapahtumista, voidaan<br />
tehokkaammin miettiä ennalta<br />
estäviä toimia, toteaa poliisitarkastaja<br />
Tommi Reen, joka työskentelee Polii-<br />
ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA<br />
sihallituksessa rikostorjunnassa.<br />
Kuolemaan johtavia koti- ja vapaaajan<br />
tapaturmia sattuu Suomessa vuosittain<br />
noin 2700. Yl<strong>ei</strong>simpiä ovat kaatumiset<br />
ja putoamiset, joita tapahtuu<br />
noin 1200 ja myrkytykset, joihin luetaan<br />
myös alkoholimyrkytykset noin<br />
600. Tulipaloissa menehtyy vuosittain<br />
noin 100 ihmistä ja lisäksi tieliikenteessä<br />
noin 300 ihmistä.<br />
– Tieliikenneonnettomuuksien ja työtapaturmien<br />
tutkinta on Suomessa hyvällä<br />
tasolla. Myös palokuolemien selvittämistä<br />
on parannettu muun muassa<br />
tulossa olevalla lailla, jolla taataan<br />
yht<strong>ei</strong>nen tutkinta poliisille ja pelastuslaitokselle.<br />
Tällä hankkeella kehitämme<br />
nyt hukkumiskuolemien tutkintaa, Valonen<br />
kuvailee. n<br />
Teematutkimus<br />
hukkumisista<br />
✘ 1.4.2010-31.3.2011 välisenä<br />
aikana tutkitaan tavallista tarkemmin<br />
kaikki Suomessa tapahtuneet<br />
hukkumiseen johtaneet<br />
kuolemat.<br />
✘ Erillinen lomake poliisin intranetissä,<br />
S<strong>ei</strong>tissä.<br />
✘ Lomakkeet tulee olla poliisiautoissa<br />
ja ven<strong>ei</strong>ssä. Ne täytetään<br />
paikan päällä ja niitä voi<br />
vielä täydentää myöhemmin.<br />
✘ Lomake palautetaan Keskusrikospoliisiin<br />
Markku Tuomiselle<br />
POLIISI 2/2010 7
ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA<br />
lupahallinnon ja kentän yht<strong>ei</strong>styö<br />
sujuvaa Päijät-Hämeen poliisilaitoksella<br />
Päijät-Hämeen poliisilaitoksella on poliisihallinnon<br />
uudistuksen myötä kehitetty myös lupahallinnon ja<br />
kenttätoiminnan välistä yht<strong>ei</strong>styötä. Kun poliisilaitoksen<br />
sisällä tunnetaan paremmin toisten työtä, raja-aidat<br />
madaltuvat ja työn tekeminen selkiytyy.<br />
Kun poliisilaitoksessa toimii eri<br />
yksiköitä, tapahtuu koko ajan,<br />
on vaarana sisäisten raja-aitojen<br />
rakentuminen eri osastojen välille.<br />
Ulkona kentällä partioivilla poliis<strong>ei</strong>lla<br />
<strong>ei</strong> ole täyttä käsitystä mitä esimerkiksi<br />
lupakansliassa päivät tehdään. Etenkin<br />
suurissa poliisilaitoksissa voivat<br />
työtehtävät etääntyä ihmisten myötä<br />
omiksi saarekk<strong>ei</strong>kseen ell<strong>ei</strong> asiaan kiinnitetä<br />
huomiota.<br />
Työkaver<strong>ei</strong>den työkentän tunteminen<br />
edistää toisen työn arvostamista<br />
<strong>ei</strong>kä silloin tule vedettyä niin helposti<br />
johtopäätöstä ett<strong>ei</strong> muualla tehdä <strong>mitään</strong>.<br />
Komisario Rauno Piispan ja apulaispoliisipäällikkö H<strong>ei</strong>di Nuoritalon mukaan<br />
Päijät-Hämeen poliisilaitoksen yht<strong>ei</strong>styö kenttätoiminnan ja lupahallinnon välillä<br />
on kehittynyt parempaan suuntaan.<br />
Lähtökohtaisesti lupien myöntämisellä<br />
tai peruuttamisella halutaan<br />
yht<strong>ei</strong>skunnassa pitää yl-<br />
lä yl<strong>ei</strong>stä järjestystä ja turvallisuutta<br />
tai halutaan kontrolloida asioita, jotka<br />
ilman kontrollia voisivat aiheuttaa on-<br />
Yht<strong>ei</strong>styötä tiivistetty<br />
Päijät-Hämeen poliisilaitoksella on uuden<br />
poliisilaitoksen myötä pyritty kehittämään<br />
lupahallintoa ennalta estävämpään<br />
suuntaan. Mukaan on otettu prosessiajattelu.<br />
– Kun tehtävät puretaan prosess<strong>ei</strong>ksi,<br />
voi työntekijälle hyvin osoittaa, että<br />
sinä edistät tätä kohtaa tässä prosessissa,<br />
joka kaikkinensa johtaa esimerkiksi<br />
tietyn luvan myöntämiseen,<br />
kuvailee apulaispoliisipäällikkö H<strong>ei</strong>di<br />
Nuoritalo Päijät-Hämeen poliisilaitokselta.<br />
Nuoritalo kokee, että kentän ja lupahallinnon<br />
päivittäinen yht<strong>ei</strong>styö on sujuvaa.<br />
– Tunnemme toinen toisemme<br />
ja kynnys on madaltunut ottaa yhteyttä,<br />
mikä edistää aina koko prosessia,<br />
Nuoritalo sanoo.<br />
Komisario Rauno Piispan mukaan<br />
tiivistynyt yht<strong>ei</strong>styö lupahallinnon kanssa<br />
helpottaa arjen työtä. – Esimerkiksi<br />
isojen yl<strong>ei</strong>sötilaisuuksien suunnittelussa<br />
yht<strong>ei</strong>styömme on kehittynyt. Tapahtumat<br />
<strong>ei</strong>vät tule yllätyksenä valvontaa<br />
tekeville poliis<strong>ei</strong>lle, jos tieto myönnettyjen<br />
lupien ja kentän välillä kulkee,<br />
Piispa toteaa.<br />
Lupahallinnon tarp<strong>ei</strong>ta kartoitetaan<br />
sekä poliisilaitoksen työvuorosuunnittelupalaveriin<br />
että viikoittaiseen teemapalaveriin<br />
ja tarpeet myös huomioidaan<br />
toimintaa suunnattaessa.<br />
– Suurten yl<strong>ei</strong>sötilaisuuksien järjestäjät<br />
on opetettu ennen lupahakemustensa<br />
jättämistä palaverikäytäntöön.<br />
Edustajina ovat yleensä tapahtuman<br />
järjestäjä ja sen järjestyksenpidosta<br />
vastaava, palo- ja pelastustoimen<br />
edustaja, poliisilaitoksen ohjesäännön<br />
mukainen yl<strong>ei</strong>sötilaisuuksista vastaava<br />
gelmia. Jokaiseen lupaharkintaan liittyy<br />
jotain, jolla pyritään estämään <strong>ei</strong>toivottua<br />
toimintaa tai ohjaamaan toimintaa,<br />
lupahallintojohtaja Anne Aaltonen<br />
<strong>Poliisi</strong>hallituksesta toteaa.<br />
<strong>Poliisi</strong> myöntää noin<br />
100 eri lupaa<br />
Lupahallinnon työ on selkeästi tärkeä<br />
kentän komisario ja luvan allekirjoittava<br />
lupahallinnon päällikkö tai komisario,<br />
Nuoritalo kertoo.<br />
Tieto lupapäätöksistä on viety myös<br />
tietojärjestelmiin, josta esimerkiksi<br />
yl<strong>ei</strong>s- ja kenttäjohtajana toimivat löytävät<br />
virka-ajan ulkopuolella muun muassa<br />
suurten yl<strong>ei</strong>sötilaisuuksien vastuuhenkilöt<br />
yhteystietoineen.<br />
lupien vaikutusta vaikea<br />
mitata<br />
<strong>Poliisi</strong> myöntää runsaasti eri lupia aina<br />
aseluvista ja ajoluvista ilmoituksiin<br />
yl<strong>ei</strong>sötilaisuuksista. Luvat ovat merkittävää<br />
poliisin työtä ja ovat yhtenä osana<br />
estämässä mahdollisten rikoksien<br />
tapahtumista.<br />
– Lupien ennalta estävyyttä on erittäin<br />
vaikea mitata, koska kyse on aina<br />
spekuloinnista eli mitä olisi voinut tapahtua,<br />
jos lupa olisi myönnetty tai jätetty<br />
myöntämättä, Nuoritalo sanoo.<br />
<strong>Poliisi</strong>n lupaharkinnalla pyritään vaikuttamaan<br />
aina myös ihmisten käytökseen.<br />
– Esimerkiksi ajo-oikeuspäätöstä<br />
tehdessä poliisin tehtävänä on ohjaavasti<br />
puhutella henkilöä liikenneturvallisuuden<br />
merkityksestä. <strong>Poliisi</strong>n<br />
työ harjaannuttaa psykologista silmää<br />
huomaamaan erityisesti sellaiset henkilöt,<br />
joiden kanssa täytyy keskustella<br />
perusteellisemmin, Nuoritalo sanoo. n<br />
Kaisa Paavilainen<br />
Lupahallintojohtaja Anne Aaltonen<br />
<strong>Poliisi</strong>n tavoitteena on myöntää:<br />
”luvat oik<strong>ei</strong>lle ihmisille oik<strong>ei</strong>n perust<strong>ei</strong>n”<br />
<strong>Poliisi</strong> myöntää vuosittain noin miljoona lupaa. Lupien<br />
myöntämiseen liittyvä harkinta on tärkeä osa poliisin<br />
ennalta estävää toimintaa, jolla pyritään estämään<br />
etukäteen häiriöitä ja rikoksia.<br />
8 POLIISI 2/2010<br />
osa poliisin ennalta estävää työtä. Esimerkiksi<br />
ajolupa-asioissa poliisi seuraa<br />
ajoluvan haltijan liikennerikkomuksia<br />
sekä terveydentilaa ja puuttuu ajooikeuteen,<br />
jos tarvetta ilmenee. Aseluvat<br />
ovat viimeaikaisten tapahtumien<br />
vuoksi entistäkin tiukemmassa valvonnassa.<br />
Lupia myönnetään kautta Suomen
Nettinappi lisännyt<br />
vinkkaamista<br />
<strong>Poliisi</strong> otti käyttöön uuden nettivinkkausnapin<br />
maaliskuussa. Nettinappi on parin kuukauden toiminnan<br />
aikana tuottanut noin 1500 vinkkausta.<br />
<strong>Poliisi</strong>n verkkosivuilla on helppo-<br />
käyttöinen vinkkilomake, jonka<br />
kuka tahansa voi täyttää havai-<br />
tessaan jotain poliisille ilmoittamisen<br />
arvoista asiaa joko verkossa tai ympä-<br />
röivässä maailmassa.<br />
– Palvelu on aktivoinut ihmisiä ilmoit-<br />
tamaan poliisille aiempaa enemmän<br />
epämääräisistä huomioista niin verkos-<br />
sa kuin reaalimaailmassakin, rikosyliko-<br />
misario Veli-Pekka Loikala Keskusri-<br />
kospoliisista kertoo.<br />
Aiemmin netin kautta poliisille ilmoi-<br />
tuksia tuli muutamia päivässä, nyt tu-<br />
lee vähintään 30-40 vinkkiä päivä. Töi-<br />
tä nettipoliisit paiskivat virka-aikana klo<br />
8-16 välillä, joten kiireellisissä hätätilan-<br />
t<strong>ei</strong>ssa <strong>ei</strong> netin kautta kannata lähestyä<br />
poliisi vaan soittaa hätänumeroon 112.<br />
– Netin valvontaan erikoistuneet poliisit<br />
seulovat kaikki vinkit ja useat niis-<br />
Vinkki poliisille<br />
tä aiheuttavat toimenpit<strong>ei</strong>tä, jotka ohjaamme<br />
paikallisille poliis<strong>ei</strong>lle jatkotyötä<br />
varten. Asiattomia vinkkauksia tulee<br />
melko vähän, Loikala kertoo.<br />
Vinkkejä tulee kautta Suomen etelästä<br />
pohjoiseen, sillä verkottunut maailma<br />
<strong>ei</strong> tunne alueellisia rajoja.<br />
Netissä nollatoleranssi<br />
<strong>Poliisi</strong>lla on netissä nollatoleranssi eli<br />
mahdollisiin häiriöihin ja rikoksiin pyritään<br />
puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa.<br />
Loikalan mukaan vinkkien<br />
kautta on selvitelty myös mahdollisia<br />
uhkaustilant<strong>ei</strong>ta.<br />
– <strong>Poliisi</strong> on verkossa, koska ihmisetkin<br />
ovat siellä yhä enenevässä määrin.<br />
<strong>Poliisi</strong>t seuraavat satoja eri sivustoja<br />
muun muassa verkkokirjoittelua, pelejä,<br />
keskusteluryhmiä, videopalveluja ja<br />
kuvamateriaaleja. Nettiä seuraavat po-<br />
Kiireellisissä tilant<strong>ei</strong>ssa poliisille tulee soittaa hätänumeroon 112.<br />
Vinkkejä poliisille voi jättää https://www.poliisi.fi/nettivinkki<br />
-sivuston kautta.<br />
kaikissa poliisilaitoksissa ja kymmenissä<br />
palvelupist<strong>ei</strong>ssä sekä liikkuvassa lupapalveluautossa.<br />
Lisäksi joitakin lupia<br />
voi hakea myös poliisin verkkosivujen<br />
kautta www.poliisi.fi.<br />
– <strong>Poliisi</strong>n kaiken lupahallinnon tavoitteena<br />
on pyrkiä myöntämään haetut<br />
luvat oik<strong>ei</strong>lle ihmisille oik<strong>ei</strong>n perust<strong>ei</strong>n.<br />
Lupaharkinnassa vaikuttavan ennalta<br />
estävän toiminnan onnistumisen mittaaminen<br />
on haastavaa. Miten mitata<br />
sellaista mitä <strong>ei</strong> ole tapahtunut?<br />
Lupahallinnon tehtävä on vaativa,<br />
koska poliisilla on myönnettävissä noin<br />
100 erilaista lupaa. Osa luvista edellyttää<br />
vaativaa juridista harkintaa sekä<br />
laajojen selvitysten tekemistä. Harkin-<br />
ta edellyttää us<strong>ei</strong>n laajaa lainsäädännön<br />
tuntemusta. Myös EU-lainsäädännön<br />
entistä parempi tuntemus on lupahallinnon<br />
puolella entistä tarpeellisempaa<br />
Euroopan Unionin tiivistyessä.<br />
tietojen vaihtaminen tärkeää<br />
<strong>Poliisi</strong>hallinnossa on valmist<strong>ei</strong>lla lupahallinnon<br />
malliprosessit, osana laajaa<br />
lupahallinnon kehittämishanketta.<br />
Hankkeessa kehitetään lupahallintoa ja<br />
sen prosesseja laajasti. Prosessityössä<br />
huomioidaan myös ennalta estävyyden<br />
merkitys lupahallinnon toiminnoissa.<br />
– Tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa<br />
kaikkia poliisin lupapro-<br />
liisit <strong>ei</strong>vät osallistu keskusteluihin, kuten<br />
esimerkiksi IRC-Galleriassa toimiva<br />
virtuaalinen lähipoliisiryhmä tekee,<br />
Loikala valottaa toimintatapaa.<br />
Silminnäkijöiden havaitsemat vinkit<br />
ovat kautta aikojen olleet poliisille<br />
oleellinen apu rikosten ennalta ehkäisemisessä<br />
ja myös niiden ratkaisemisessa.<br />
– Sikäli uuden asian äärellä emme<br />
ole. Kyse on vain nykyaikaisesta ja helposta<br />
kanavasta vinkata poliisille ja sen<br />
kanavan ihmiset ovat nyt kiitettävästi<br />
löytäneet, Loikala toteaa.<br />
Nettinappi näkyviin<br />
sivustolle<br />
Internetin palveluntarjoajat voivat ladata<br />
poliisin verkkosivuilta omille sivuil-<br />
sesseja. Luvat tulee myöntää ja peruuttaa<br />
täysin samoin perust<strong>ei</strong>n kaikkialla<br />
Suomessa. Lisäksi EU:n lainsäädäntö<br />
asettaa omat uudet haasteensa,<br />
Aaltonen kuvailee.<br />
Us<strong>ei</strong>ssa harkinnanvaraisissa luvissa<br />
ollaan lisäksi siirtymässä määräaikaisuuksiin,<br />
mikä tietää lupahallinnolle<br />
lisää töitä. Passit muuttuivat vuonna<br />
2006 viisivuotisiksi ja muutoksia myös<br />
muiden lupien määräaikaisuuksiin tulee<br />
lähitulevaisuudessa.<br />
Määräaikaisuudella on merkitystä<br />
myös ennalta estävyyden kannalta.<br />
Tällöin määräaikaisten lupien osalta luvan<br />
myöntäminen tulee uudelleen harkittavaksi<br />
ja luvan myöntämisen edel-<br />
ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA<br />
leen nettivinkki-painikkeen ja linkittää<br />
sen johtamaan poliisin verkkolomakkeeseen.<br />
Nappia <strong>ei</strong> ole vielä suuressa määrin<br />
ladattu verkkosivuille, mutta se on helposti<br />
ladattavissa sivustolta suomeksi,<br />
ruotsiksi ja englanniksi. <strong>Poliisi</strong>n tavoitteena<br />
on saada hyvä yhteys suomalaisiin<br />
verkkofoorum<strong>ei</strong>hin ja moderaattor<strong>ei</strong>hin<br />
sekä käyttäjiin.<br />
Tietoturva-asiat on huomioitu vinkkipalvelussa<br />
ja täytetyltä lomakkeelta<br />
tiedot siirtyvät erilliseen suojattuun<br />
tietokantaan.<br />
Vinkkilomake <strong>ei</strong> korvaa muita poliisin<br />
käytössä olevia vihjejärjestelmiä kuten<br />
vihjepuhelimia tai vihjesähköposteja. n<br />
Kaisa Paavilainen<br />
lytykset tutkitaan säännönmukaisesti<br />
uudelleen kaikkien luvanhaltijoiden<br />
osalta määräajoin.<br />
Käytäntöjen yhdenmukaistamisen lisäksi<br />
Aaltonen korostaa erityisesti poliisin<br />
sisällä tietojen vaihdon merkitystä.<br />
– Erityisen tärkeää on että lupaharkintaan<br />
vaikuttavat tiedot tulevat<br />
muusta poliisin toiminnasta lupahallinnon<br />
tietoon ja toisaalta lupahallinnon<br />
tiedot välittyvät tarpeellisilta osin<br />
muulle poliisitoiminnalle. n<br />
Kaisa Paavilainen<br />
POLIISI 2/2010 9
ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA<br />
Piispanlähteen alakoululaiset kuuntelivat koulun juhlasalissa Who Cares -päivän aikana ylikonstaapeli Matti Pippolaa, joka kertoi oppilaille turvallisesta koulutiestä ja<br />
koulupäivästä.<br />
Kouluilla omat nimikkopoliisit<br />
Varsinais-Suomessa on eriast<strong>ei</strong>sia kouluja yli 400, joista<br />
noin 350 koulussa on nimikkopoliisi. Koulupoliiseja<br />
on Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella 120.<br />
Toimintaan on valjastettu koko poliisilaitos poliisipäällikkö<br />
mukaan lukien.<br />
Perint<strong>ei</strong>nen laillisuuskasvatus<br />
luokkaopetuksena <strong>ei</strong> ole enää<br />
koulupoliisitoiminnan ensimmäinen<br />
tavoite. Osasyynä tilanteen<br />
muuttumiseen ovat koulu-uhkaukset ja<br />
jatkuvat ilmi tulevat kiusaamistilanteet.<br />
Nimikkopoliisi on yhteyshenkilö koulun<br />
ja poliisilaitoksen välillä. Lisäksi hän<br />
tukee ja auttaa koulua turvallisuuteen<br />
liittyvissä poliisiasioissa. <strong>Poliisi</strong>t ovat<br />
myös mukana laillisuus- ja liikennevalistusteemapäivissä,<br />
joista Who Cares<br />
- tapahtumat ovat yksi esimerkki.<br />
– Nimetyn koulupoliisin suurin merkitys<br />
on, että hän antaa poliisille kasvot.<br />
Viime aikoina yhteydenotot ovat<br />
us<strong>ei</strong>n käsitelleet koulusurmien h<strong>ei</strong>jastusvaikutuksia.<br />
<strong>Poliisi</strong> suhtautuu aina<br />
vakavasti kouluja ja niiden oppilaita<br />
kohtaan tehtyihin uhkauksiin sekä koulussa<br />
ilmenevään väkivaltaan, ylikonstaapeli<br />
Matti Pippola kertoo.<br />
Kouluissa ilmenevät ristiriitatilanteet<br />
pyritään uhkaustapauksia lukuun ottamatta<br />
ratkaisemaan ensisijaisesti ilman<br />
poliisia kaikkia osapuolia tyydyttävään<br />
ratkaisuun. Mikäli tässä <strong>ei</strong> onnistuta,<br />
koulupoliisi voi sovitella tilannetta<br />
10 POLIISI 2/2010<br />
itse tai mikäli tapaus <strong>ei</strong> ole soviteltavissa<br />
hän aloittaa esitutkinnan kuulemalla<br />
asianosaiset ja saattaa tapauksen sen<br />
jälkeen tutkintaan. Kolmantena vaihtoehtona<br />
on saattaa asia Varsinais-Suomen<br />
sovittelutoimistoon.<br />
teemapäivät vaihtelevat<br />
<strong>Poliisi</strong>n pitämät teemapäivät kouluilla<br />
koostuvat ikäryhmittäin annettavasta<br />
vuorovaikutt<strong>ei</strong>sesta luennosta ja siihen<br />
liittyvästä vanhempainillasta. Aiheet<br />
vaihtelevat vuosittain ja ne on mietitty<br />
oppilaiden iän mukaisiksi.<br />
Alakoulun 1-4-luokkalaislle aih<strong>ei</strong>na<br />
voivat olla poliisi tutuksi, koulumatkaliikenne,<br />
näpistys ja kiusaaminen,<br />
5-6-luokat käsittelevät näpistystä, ilkivaltaa,<br />
internetiä ja kiusaamista sekä<br />
7-luokkalaiset päiht<strong>ei</strong>tä, mopoilua<br />
ja ikärajoja. Vanhempainilloissa ovat<br />
us<strong>ei</strong>n mukana koulun terveydenhoitaja<br />
ja nuorisotyöntekijä.<br />
Koulupoliisitoiminta nojaa perusopetuslakiin,<br />
jonka mukaan opetussuunnitelmaan<br />
tulee sisältyä toimenpiteet oppilaiden<br />
suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta<br />
ja häirinnältä. n<br />
Who Cares eli kuka<br />
välittää?<br />
n Who cares on ajattelu- ja toimintamalli,<br />
jonka avulla poliisi<br />
kampanjoi välinpitämättömyyttä<br />
vastaan yhdessä sidosryhmien<br />
kanssa. Negatiivinen<br />
suhtautuminen asioihin<br />
on käännettävissä välittämiseksi<br />
itsestä, asuinympäristöstä ja muista ihmisistä. Varsinais-Suomen<br />
poliisilaitoksella Who cares -malli on kytketty koulupoliisitoimintaan.<br />
– Who cares tukee peruspoliisityötä ja sitä käytetäänkin perint<strong>ei</strong>sen koululuokkien<br />
valistuksen lisäksi, ylikonstaapeli Matti Pippola Varsinais-Suomen<br />
laitokselta kertoo.<br />
Pippolan ryhmä avustaa paikallista koulupoliisia suunnittelemaan yht<strong>ei</strong>styössä<br />
rehtorin ja muiden opettajien kanssa yksittäiselle koululle välinpitämättömyysteemaa<br />
käsittelevän tilaisuuden. Pippolan ryhmä saapuu paikalle<br />
useamman partion voimin, joka mahdollistaa saman ohjelman usealle sadalle<br />
oppilaalle yhden aamupäivän aikana.<br />
tarvittaessa musiikin avulla<br />
Ohjelma sisältää luento- ja keskustelutilaisuuden, kalustoesittelyn ja polkupyörätarkastuksen.<br />
Alakoulu on jaettu kolmeen ryhmään (1-2, 3-4 ja<br />
5-6-luokkalaiset), jotka käyvät vuorollaan kaikissa kolmessa kohteessa.<br />
– Lisäksi m<strong>ei</strong>llä on tapana keskusteluttaa yl<strong>ei</strong>söä tutustumalla ennakkoon<br />
koulun lähialueella todettuihin vahingontekoihin ja hakemalla vastauksia siihen,<br />
miksi sellaista tapahtuu ja kenen toimesta, Pippola kuvailee.<br />
Kuka välittää -ajatusta markkinoidaan tarvittaessa ilman oh<strong>ei</strong>stoimintoja<br />
pelkän sanan voimalla. Toisaalta nuorison mielenkiinnon kohottamiseksi paikalle<br />
on välillä hankittu ikäluokalle sopivaa musiikkia esittävä yhtye tai DJ. n
Garann Rose Means<br />
Nuorten päihdevalvonnassa<br />
Viranomaisyht<strong>ei</strong>styö<br />
on voimaa<br />
Lapset ja nuoret ovat monella tavalla yht<strong>ei</strong>skunnan<br />
erityisessä suojelussa. Kohdistamalla päihdevalvontaa<br />
h<strong>ei</strong>hin poliisi pyrkii ensisijaisesti vähentämään alaikäisten<br />
alkoholinkäyttöä ja asettamaan selkeän rajan sopivalle<br />
käyttäytymiselle. Samalla tuetaan vanhempien<br />
kasvatustyötä ja lisätään kansalaisten kokemaa<br />
turvallisuuden tunnetta yl<strong>ei</strong>sillä paikoilla.<br />
Turun poliisilaitos aloitti vuonna<br />
2004 nuorten alkoholinkäyttöön<br />
kohdennetun valvontakampanjan,<br />
jota on jatkettu nykyisen Varsinais-Suomen<br />
poliisilaitoksen alueella.<br />
Valvontaa on lisätty myös alkoholin<br />
vähittäismyyntipaikkojen läh<strong>ei</strong>syydessä,<br />
minkä tavoitteena on saada alkoholia<br />
alaikäisille välittäviä henkilöitä kiinni.<br />
Samalla pyritään siihen, että kauppojen<br />
ja muiden alkoholia myyvien liikk<strong>ei</strong>den<br />
henkilökunta kiinnittää asiaan<br />
huomiota.<br />
– M<strong>ei</strong>llä panostetaan varhaisen puuttumisen<br />
malliin ja se tarkoittaa käytännössä<br />
konkreettista satsausta ja uskoa<br />
eri sektorien yli tehtävään ennalta estävään<br />
työhön. Tähän työhön tarvitaan<br />
mukaan myös nuorten vanhemmat.<br />
Tästä m<strong>ei</strong>llä on hyviä kokemuksia ja tämän<br />
toimintamallin kehittämistä Varsinais-Suomessa<br />
jatketaan, poliisipäällikkö<br />
Tapio Huttunen Varsinais-Suomen<br />
poliisilaitoksesta toteaa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n toimintalinja päihdevalvonnassa<br />
on vuosien varrella pysynyt vakaana.<br />
Sen mukaan kaikki yl<strong>ei</strong>sen järjestyksen<br />
ja turvallisuuden ylläpitoon<br />
osallistuvat poliisit ovat mukana kampanjoissa<br />
ja noudattavat samoja periaatt<strong>ei</strong>ta<br />
myös muun valvonnan yhteydessä.<br />
Selviämisasema avoinna<br />
viikonloppuna<br />
<strong>Poliisi</strong> tekee työtä nuorten parissa sosiaaliviranomaisten,<br />
nuorisotoimen, selviämisaseman<br />
sekä lasten ja nuorten<br />
päihdepoliklinikan kanssa. Valvonnan<br />
koordinointi ja kampanjoiden vetovastuu<br />
on pääasiassa huum<strong>ei</strong>den kenttävalvontaa<br />
tekevän ryhmän ylikonstaapelilla<br />
Janne Aro-H<strong>ei</strong>nilällä. Ryhmällä<br />
on teemavalvonnan aikana tukena ko-<br />
ko ennalta estävän toiminnan ryhmä,<br />
jonka vetäjänä toimii komisario Kimmo<br />
Kulmala.<br />
– Mikäli nuorella on laittomasti alkoholijuomaa<br />
hallussaan, poliisi kirjaa tapauksen,<br />
lähettää tiedon nuoren kotiin<br />
ja tekee lisäksi ilmoituksen lastensuojeluviranomaiselle.<br />
Samoin on toimittu,<br />
jos nuori on havaittavasti alkoholin<br />
vaikutuksen alaisena. 15 vuotta täyttäneelle<br />
voidaan lisäksi kirjoittaa rikesakko<br />
alkoholirikkomuksesta, komisario<br />
Kimmo Kulmala kertoo.<br />
Osa alaikäisistä on tapaamishetkellä<br />
niin vahvasti päihtynyt, sammunut,<br />
muuten h<strong>ei</strong>kkokuntoinen, puhaltaa vähintään<br />
1,5 promillea tai huum<strong>ei</strong>den<br />
vaikutuksen alaisena, että h<strong>ei</strong>dät joudutaan<br />
viemään pääpoliisiaseman yhteydessä<br />
olevalle selviämisasemalle.<br />
– Mitä nuoremmasta henkilöstä on<br />
kysymys, sitä alhaisempi on kynnys<br />
saattaa nuori selviämisasemalle. Arkisin<br />
nuoret viedään kotiin, koska selviämisasema<br />
on avoinna vain perjantaisin<br />
ja lauantaisin kello 20 - 02 välisen<br />
ajan, ylikonstaapeli Janne Aro-H<strong>ei</strong>nilä<br />
sanoo.<br />
ilmoituksia lastensuojeluun<br />
Varsinais-Suomen poliisi on viime vuosina<br />
tehnyt tuhansia lastensuojeluilmoituksia<br />
vuosivaihtelun ollessa 366 -<br />
715 välillä. Jokaisesta tapauksesta on<br />
ilmoitettu myös lapsen tai nuoren kotiin.<br />
Nuorten parissa tehtävä työ on pitkäjänt<strong>ei</strong>stä,<br />
vuorovaikutt<strong>ei</strong>sta ja sopii hyvin<br />
muun ennalta estävän poliisitoiminnan<br />
yhteyteen. n<br />
Matti Hänti<br />
komisario<br />
Varsinas-Suomen poliisilaitos<br />
Yhden ranualaisen<br />
liikennevalotolpan tarina<br />
Jos joku väittää, että Ranualla <strong>ei</strong> koskaan ole ollut liikennevaloja, niin<br />
kys<strong>ei</strong>nen ihminen valehtelee. Olen nimittäin liikennevalotolppa, syn-<br />
tynyt 1983 ja kotoisin Ranualta. Ja vaikka olen varreltani vähäisempi<br />
kuin nykyään toimessansa palvelevat tolpat, sanoisin, että itse koen tehnee-<br />
ni 80-luvulla erityisen tärkeää työtä. Harmittavasti minut unohdettiin vuo-<br />
siksi Ranuan poliisiaseman varastoon, missä olenkin ehtinyt viettää vuosia<br />
pölyttyen sekä miettiä kaikenlaista ja monenmoista. Nyt kun kuitenkin olen<br />
taas päässyt ihmisten ilmoille ja haluan kertoa t<strong>ei</strong>lle tarinani.<br />
Minut suunniteltiin huolella Ranual-<br />
la nuorempi konstaapeli Sauli Kuhan<br />
kirjoituspöydällä koulupoliisitoimin-<br />
taa varten. Ennalta estävä toiminta<br />
ja koulupoliisit <strong>ei</strong>vät ole mikään uusi<br />
keksintö. Tekninen toteutukseni ja<br />
sähkötyöt ovat silloisen Rovaniemen<br />
ammattikoulun Ranuan toimipisteessä<br />
opiskell<strong>ei</strong>den käsialaa. Silloin sain<br />
muun muassa kauniin väritykseni,<br />
josta nykytolpat voivat vain haav<strong>ei</strong>lla.<br />
Sauli Kuha innovatiivisena poliisina<br />
tilasi valojeni lamput linja-autojen<br />
koreja varustelevalta tehtaalta.<br />
* * *<br />
* * *<br />
Minun tehtäväni oli olla osa liikuteltavaa liikennekaupunkia. Liikennekaupunki<br />
toimi aina elo - lokakuussa vuosina 1983 - 1986 Ranuan kunnan kouluilla.<br />
Näistä antoisista vuosistani haluan antaa kiitokseni Sauli Kuhalle, jonka<br />
kanssa tiemme sitten erkanivat. Hänen uransa tosin näyttää edenneen hieman<br />
paremmin kuin minun. Tuskinpa hän osasi nuorempana konstaapelina<br />
minua suunnitellessaan ennustaa olevansa vielä jonain päivänä poliisin<br />
ylimmässä johdossa.<br />
* * *<br />
Minä ja liikennekaupunki olimme tarkoitettu ala-ast<strong>ei</strong>käisille liikennekasvatukseen<br />
ja koulupoliisitoimintaan. Minussa on kahteen suuntaan liikennevalot<br />
sekä risteävälle tielle tarkoitetut jalankulkuvalot kahteen suuntaan. Virtalähteenäni<br />
on kaapelinpäässä oleva akku, jonka voimalla valojani vaihtelen.<br />
Valojeni ohjauslaite on akkukotelossa rel<strong>ei</strong>den avulla toimiva keskus,<br />
jossa on yhdeksän erilaista ohjelmaa vilkkuvaloista valojen vaihtojen eri nopeuksiin.<br />
* * *<br />
Minä kaikkine oh<strong>ei</strong>slaitt<strong>ei</strong>neni olen ollut sittemmin, Ranuan poliisiaseman<br />
varastossa. Siirryin siis Lapin poliisilaitoksen omistukseen viim<strong>ei</strong>simmän organisaatiomuutoksen<br />
myötä. Ja olipa tästä uudesta ajasta minulle ilon aihetta.<br />
Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Martti Kallio luovutti minut juhlallisesti<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitukselle 31.3.2010 Ranuan poliisiasemalla. Taidettiin siinä<br />
juhlia jotakin muutakin samalla, mutta epäilen, että muu juhlahumu oli<br />
vain p<strong>ei</strong>tetoimintaa, jotta minä pääsisin jälleen arvoiselleni paikalle. Vuosien<br />
jälkeen olen siis päässyt takaisin hyvän ystäväni poliisijohtaja Sauli Kuhan<br />
luo ja saan seurata hänen työskentelyään virkahuoneessaan Oulussa.<br />
* * *<br />
Olen siis nykyään oululainen liikennevalotolppa, kotoisin Ranualta. Ja tämä<br />
tarina on tosi.<br />
Henna Rajatalo<br />
Viestintäkoordinaattori<br />
Lapin poliisilaitos<br />
ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA<br />
Minä ja<br />
poliisijohtaja Sauli Kuha.<br />
POLIISI 2/2010 11
ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA<br />
Rattijuopon uhri<br />
Liisa Tamminen-Haapala:<br />
<strong>Katkeruus</strong> <strong>ei</strong> <strong>auta</strong><br />
<strong>mitään</strong><br />
Vuosittain rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa kuolee keskimäärin 70 ja<br />
loukkaantuu us<strong>ei</strong>ta satoja ihmisiä. Us<strong>ei</strong>mmiten onnettomuuksissa saa surmansa tai<br />
loukkaantuu rattijuoppo itse tai hänen kyydissään ollut matkustaja. Kuitenkin joskus<br />
osalliseksi saattaa joutua täysin syytön osapuoli.<br />
12 POLIISI 2/2010<br />
Vakavasta onnettomuudesta<br />
huolimatta Liisa on säilyttänyt<br />
positiivisen elämänasenteen.<br />
Kesäkuussa 2006 Liisa Tamminen-Haapalan<br />
loppuelämä<br />
muuttui kertarysähdyksellä.<br />
Rattijuopon aiheuttama kolari toi mukanaan<br />
elinikäiset vammat, kivun ja säryn.<br />
– Olimme tulossa 12-vuotiaan poikani<br />
ja hänen saman ikäisen kaverinsa<br />
kanssa Ruotsin rist<strong>ei</strong>lyltä Turusta.<br />
Matka sujui kaikin puolin mukavasti,<br />
minä ajoin ja pojat nukkuivat takapenkillä.<br />
Automatka Turusta kotiimme Perhoon<br />
on pitkä joten olimme sopineet<br />
pitävämme lounastauon jossain Jyväskylän<br />
pohjoispuolella, kertaa Liisa<br />
tapahtumia.<br />
– Edes Jyväskylään asti emme koskaan<br />
päässeet. Heti Jämsän ohitettuamme<br />
vastaantuleva auto kääntyi suoraan<br />
m<strong>ei</strong>tä kohti törmäten automme<br />
kylkeen. Tuo kaikki kävi yhdessä silmänräpäyksessä,<br />
en ehtinyt jarruttaa<br />
enkä väistää. Tajusin vain, että tuohan<br />
tulee suoraan kohti.<br />
Rajun rysähdyksen jälkeen Liisalle<br />
selvisi heti, että nyt kävi pahasti. Liisa<br />
<strong>ei</strong> pystynyt liikuttamaan jalkojaan <strong>ei</strong>kä<br />
toista kättään, mutta päällimmäisenä<br />
oli huoli kuinka pojille on käynyt.<br />
– Katsoin takapenkille ja näin poikani<br />
kaverin kasvot veressä. Myös oma poikani<br />
oli edelleen romuttuneen auton sisällä.<br />
Melk<strong>ei</strong>n heti paikalle tuli kuitenkin<br />
sivullisia, jotka auttoivat pojat pois<br />
autosta.<br />
Tuossa vaiheessa Liisa itse meni<br />
shokkiin <strong>ei</strong>kä enää kunnolla muista<br />
kaikkia tapahtumia.<br />
– Jälkeenpäin minulle on kerrottu,<br />
että olin jaloistani kiinni autonromussa.<br />
Palokunta joutui poistamaan autostani<br />
katon jotta minut saatiin irrotettua, Liisa<br />
kertoo.<br />
Pitkä kuntoutuksen taival<br />
Liisa vietiin Jyväskylään Keski-Suomen<br />
keskussairaalaan ja suoraan l<strong>ei</strong>kkaussaliin.<br />
– L<strong>ei</strong>kkaus kesti lähes yhdeksän<br />
tuntia. Vasen nilkkani koottiin palasista,<br />
r<strong>ei</strong>siluu oli poikki ja ranne murtunut.<br />
L<strong>ei</strong>kkauksen jälkeen selvisi heti, että<br />
edessä tulee olemaan pitkä kuntoutus.<br />
Myös onnettomuuden aiheuttaneen<br />
auton kuljettaja vietiin sairaalaan. Siellä,<br />
melk<strong>ei</strong>n neljä tuntia tapahtuman jälkeen<br />
häneltä mitattiin lähes promillen<br />
humalatila. Hän <strong>ei</strong> kuitenkaan loukkaantunut<br />
vakavasti.<br />
Myös Liisan oma poika selvisi onnettomuudesta<br />
vähin vammoin, ainoastaan<br />
turvavöistä tuli mustelmia. Pojan<br />
kaveri menetti näkönsä toisesta silmästään.<br />
Vaik<strong>ei</strong>mmin loukkaantui Liisa<br />
itse.
– Kolme kuukautta makasin liikun-<br />
takyvyttömänä vuodepotilaana. Loka-<br />
kuussa, melk<strong>ei</strong>n neljä kuukautta onnet-<br />
tomuuden jälkeen aloin opetella uudes-<br />
taan kävelemään. Muu kuntoutus aloi-<br />
tettiin joulukuussa. Kuntoutuksen ete-<br />
nemistä seurattiin pitkään, mutta vähi-<br />
tellen selvisi, etten enää koskaan kun-<br />
toutuisi työkykyiseksi. Tämä oli minul-<br />
le kova paikka, monet itkut itkin, kun<br />
selvisi, ett<strong>ei</strong> minusta ole enää työelä-<br />
mään. Eläinrakkaana ihmisenä pidin<br />
kovasti maatalouslomittajan työstäni.<br />
Työporukkamme oli minulle läh<strong>ei</strong>nen.<br />
Yhtäkkiä tuo kaikki olikin poissa.<br />
Rattijuopon kohtaaminen<br />
järkytti<br />
– Ensimmäisen kerran kohtasin onnettomuuden<br />
aiheuttajan tammikuussa<br />
Jämsän käräjillä. Odottelin avustajani<br />
kanssa istunnon alkamista kun luokseni<br />
tuli mies joka kysyi olenko mahdollisesti<br />
se nainen, jonka päälle hän<br />
on ajanut?<br />
Liisa meni kysymyksestä täysin lukkoon<br />
<strong>ei</strong>kä saanut sanotuksi sanaakaan<br />
kyynelten valuessa silmistä. Oikeusavustaja<br />
auttoi Liisan sivummalle rauhoittumaan.<br />
– Hetken rauhoituttuani palasin miehen<br />
luokse ja annoin hänelle anteeksi.<br />
Sanoin, ett<strong>ei</strong> viha ja katkeruus hyödyttäisi<br />
m<strong>ei</strong>stä kumpaakaan. Mies sai<br />
noin kuudensadan euron sakot, puolen<br />
vuoden ajokiellon ja ehdollista vankeutta.<br />
Kovin katuvainen hän oli, työssäkäyvä<br />
kahden lapsen isä, Liisa kuvailee.<br />
Rattijuoppouutiset<br />
koskettavat<br />
Oma onnettomuus havahdutti Liisan<br />
huomaamaan kuinka suuri ongelma<br />
rattijuoppous Suomessa on.<br />
– Liian us<strong>ei</strong>n lehdistä saa lukea kuinka<br />
joku on menehtynyt rattijuoppojen<br />
Liisan auto romuttui onnettomuudessa täysin<br />
aiheuttamissa kolar<strong>ei</strong>ssa. Kyllä monesti<br />
ovat kyyneleet tulleet silmiin enkä aina<br />
ole voinut lukea edes uutista loppuun.<br />
Niin pahalta se tuntuu kun viattomat<br />
joutuvat kärsimään.<br />
– Olen monta kertaa internetin avulla<br />
selvittänyt näiden menehtyn<strong>ei</strong>den<br />
omaisten kotipaikan kukkakaupan ja si-<br />
”Liian us<strong>ei</strong>n lehdistä saa lukea kuinka<br />
joku on menehtynyt rattijuoppojen<br />
aiheuttamissa kolar<strong>ei</strong>ssa.”<br />
tä kautta lähettänyt kukkia omaisille.<br />
Tiedän omasta kokemuksestani kuinka<br />
tärkeää on, että joku välittää ja ottaa<br />
osaa suruun, Liisa kertoo.<br />
– Heti oman onnettomuuteni jälkeen<br />
kiinnitin huomiota rattijuoppojen<br />
saamiin tuomioihin. Ne ovat mielestäni<br />
aivan liian pieniä aiheutettuihin vahinkoihin<br />
nähden. Mitä on muutaman sadan<br />
euron sakko siihen verrattuna, että<br />
joku sivullinen menettää henkensä<br />
tai loukkaantuu vakavasti kuten itselleni<br />
kävi? Jos liikenteessä <strong>ei</strong> osata käyttäytyä,<br />
pitää määrätä kunnon ajokiellot<br />
ja rangaistusten pitää olla suhteessa<br />
tapahtuneeseen. Myös promillerajaa<br />
pitää laskea; alkoholi ja liikenne <strong>ei</strong>vät<br />
kuulu yhteen.<br />
Mukana valistustyössä<br />
Liisan kuntoutus on tuottanut sen verran<br />
tulosta, että hän pystyi palaamaan<br />
autonrattiin.<br />
– Keväällä 2008 ostin jälleen itselleni<br />
auton. Edellinen romuttui onnettomuudessa<br />
korjauskelvottomaksi. Kipu<br />
ja turvotus jalassani on välillä niin kova,<br />
etten pysty ajamaan pitkiä matkoja.<br />
Oma auto kuitenkin helpottaa kulkemista,<br />
koska osa kuntoutuksista on<br />
muualla kuin kotipaikkakunnalla. Todella<br />
tyytyväinen olen siihen, että yht<strong>ei</strong>styö<br />
vakuutusyhtiön kanssa on toiminut<br />
todella hyvin. Kustannukset on aina<br />
korvattu ajallaan, pahinta olisikin ollut<br />
jos vielä täysin syyttömänä olisi joutunut<br />
taistelemaan saatavistaan.<br />
Liisan elämä muuttui onnettomuu-<br />
Tehovalvonnassa<br />
vähemmän rattijuoppoja<br />
<strong>Poliisi</strong>n huhtikuisessa tehovalvonnassa rattijuoppojen määrä oli noin<br />
15 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Vuosittain jää kiinni yli<br />
20 000 rattijuoppoa.<br />
Tyypillinen rattijuopon liikenneonnettomuus on ulosajo. Seuraukset ovat<br />
yleensä vakavia, koska rattijuopot <strong>ei</strong>vät yleensä käytä turvavyötä. Rattijuoppo<br />
on mukana joka viidennessä liikennekuolemassa. Onnettomuuksissa<br />
kuolee us<strong>ei</strong>mmiten rattijuoppo itse tai hänen matkustajansa. Keskimäärin<br />
joka kymmenes kaikista rattijuopumusonnettomuuksissa kuoll<strong>ei</strong>sta on<br />
sivullisia.<br />
Ajokielto enintään viideksi vuodeksi<br />
Rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja tuomitaan sakkoon tai enintään<br />
kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Törkeästä rattijuopumuksesta rangaistus<br />
on vähintään 60 päiväsakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.<br />
Mahdolliset vamman- tai kuolemantuottamukset lisäävät rangaistuksen<br />
kokonaismäärää.<br />
Rattijuopumukseen syyllistynyt määrätään myös ajokieltoon. Ajokielto voi<br />
olla enintään viiden vuoden pituinen.<br />
Ajokielto voi nykyisin olla myös ehdollinen, jos tuomittu sitoutuu ajamaan<br />
alkolukolla varustettua autoa. Tämän tyyppisiä ajo-oikeuksia on Suomessa<br />
noin 400.<br />
<strong>Poliisi</strong> valvoi tehostetusti ajonopeuksia, liikennejuopumuksia sekä turvalaitt<strong>ei</strong>den<br />
käyttöä koko maassa 12.- 18.4.2010. Valvontajakson aikana poliisi<br />
puhallutti yli 47 000 kuljettajaa, epäiltyjä rattijuoppoja tavattiin 175. Huum<strong>ei</strong>ta<br />
ja lääkeain<strong>ei</strong>den vaikutuksen alaisesta ajosta epäiltiin 33 kuljettajaa.<br />
Ilman turvavyötä ajoi 1287 ihmistä eli noin tuhat enemmän kuin edellisenä<br />
vuonna. Vasten punaista liikennevaloa ajoi 145 henkilöä. Valvonnassa todettiin<br />
yli 4 000 nopeuden ylitystä, jonka takia 178 kuljettajaa menetti ajooikeutensa.<br />
n<br />
Jussi toivanen<br />
tiedottaja<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitus<br />
den jälkeen täydellisesti. Tavallisesta,<br />
työssäkäyvästä äidistä tulikin yhtäkkiä<br />
liikuntarajoitt<strong>ei</strong>nen invalidi, jolle kipu<br />
ja särky ovat arkipäivää. Ihmiselle,<br />
jolle työ oli tärkeä osa elämää, muutos<br />
oli aluksi vaikea.<br />
– Aluksi tunsin itseni hyödyttömäksi.<br />
Työkyky oli mennyt ja tuntui, ett<strong>ei</strong> minulla<br />
ole enää <strong>mitään</strong> annettavaa. Onneksi<br />
työtoverini pitivät alusta saakka<br />
yhteyttä ja yhteys entiseen porukkaan<br />
<strong>ei</strong> katkennut.<br />
Uuden, tärkeän tehtävän Liisa löysi<br />
nuorten parissa tehtävästä valistustyöstä.<br />
– Olen kiertänyt yhdessä poliisin<br />
ja Liikenneturvan edustajien kanssa<br />
kouluissa puhumassa liikenneturvallisuudesta.<br />
Us<strong>ei</strong>nhan nuorilla ja joskus<br />
myös vanhemmilla on asenne, ett<strong>ei</strong> itselle<br />
voi <strong>mitään</strong> sattua. Monet mene-<br />
ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA<br />
vät hiljaiseksi, kun kerron omista kokemuksistani.<br />
Siitä, kuinka täysin syytön<br />
ja ulkopuolinen voi joutua osalliseksi<br />
vakavaan onnettomuuteen.<br />
<strong>Katkeruus</strong> <strong>ei</strong> <strong>auta</strong> <strong>mitään</strong><br />
Kovista kokemuksistaan huolimatta Liisa<br />
suhtautuu positiivisesti elämään.<br />
– Onnettomuus oli minun kohtaloni.<br />
Kerran tapahtunutta <strong>ei</strong> saa enää tapahtumattomaksi.<br />
On turha miettiä ja surra<br />
sitä miten asiat voisivat olla. <strong>Katkeruus</strong><br />
mennyttä kohtaan <strong>ei</strong> <strong>auta</strong> <strong>mitään</strong>,<br />
Liisa vakuuttaa. n<br />
teksti: Jussi Pohjonen<br />
Kuvat: Jussi Pohjonen ja liisa<br />
tamminen-Haapalan albumi<br />
POLIISI 2/2010 13
ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA<br />
<strong>Poliisi</strong>n eläintehtävät<br />
vaihtelevat hiirestä hirveen<br />
<strong>Poliisi</strong> joutuu työssään tekemisiin eläinten kanssa<br />
onnettomuustilant<strong>ei</strong>ssa, mutta myös järjestyksen valvonnan<br />
ja rikostutkinnan yhteydessä saatetaan kohdata eläimiä.<br />
Ongelmatilant<strong>ei</strong>ssa herää monenlaisia kysymyksiä.<br />
Hirvikolar<strong>ei</strong>ssa poliisi saa apua metsästysseuroilta, mutta<br />
mitä tehdä, jos kolarissa mukana on lemmikkieläin, joka<br />
pääsee karkuun? <strong>Poliisi</strong>partio kun <strong>ei</strong> voi juosta etsimässä<br />
karannutta lemmikkiä.<br />
Suomessa toimii yli sata Suomen<br />
Eläinsuojeluyhdistysten liittoon<br />
kuuluvaa, vapaaehtoista eläin-<br />
suojeluvalvojaa.<br />
Yht<strong>ei</strong>styötä poliisin ja eläinsuojelu-<br />
valvojien välillä tarvitaan. Vapaaehtoi-<br />
Löytöeläimet<br />
kunnan vastuulla<br />
set <strong>ei</strong>vät aina yksin pysty hoitamaan<br />
tarkastuskäyntejä vaan tarvitsevat po-<br />
liisin apua. <strong>Poliisi</strong> puolestaan voi hyö-<br />
dyntää eläinsuojeluvalvojien koke-<br />
musta kiinniotto- ja jatkotoimenpit<strong>ei</strong>s-<br />
sä. <strong>Poliisi</strong> <strong>ei</strong> voi esimerkiksi pyydystää<br />
n Lain mukaan jokaisen kunnan ja kaupungin tulee osoittaa paikka, jonne<br />
kissat, koirat ja muut löytöeläimet viedään.<br />
Kustannukset veloitetaan eläimen omistajalta, mutta jos omistajaa <strong>ei</strong> tie-<br />
detä, kunta vastaa lopetus- tai hoitokuluista. Villieläimet puolestaan omistaa<br />
valtio, joten periaatteessa kunnan- tai kaupungin eläinlääkärin on ne hoidet-<br />
tava. Syntyneet kulut ainakin lääkk<strong>ei</strong>den osalta korvaa valtio.<br />
Pitempiaikaista hoitoa vaativat eläimet ovat ongelmallisia. Kunnollista rat-<br />
kaisua niiden hoitoon <strong>ei</strong> vielä ole löydetty. Ympäristöministeriön asettama<br />
työryhmä, jossa olivat edustettuina valtion lisäksi Suomessa toimivat eläin-<br />
tarhat, Pyhtään lintuhoitola, H<strong>ei</strong>nolan lintutarha sekä Suomen eläinsuoje-<br />
luyhdistys, on laatinut mietinnön luonnonvaraisten eläinten hoitotarpees-<br />
ta vuonna 1994.<br />
Asia jäi rahanpuutteessa kesken, ja Korkeasaaren eläinsairaala on ainoa<br />
mietinnössä ehdotetuista neljästä sairaalasta, joka toteutui. Pyhtään lintu-<br />
hoitola ja H<strong>ei</strong>nolan lintutarha ottavat hoiviinsa lintuja, ja eläintarhat vastaan-<br />
ottavat joskus harvinaisempia eläimiä.<br />
tieto eläinten vastaanottopaikoista poliisille<br />
<strong>Poliisi</strong>lle tieto luonnonvaraisia eläimiä vastaanottavista paikoista on tärkeä.<br />
Suuren yl<strong>ei</strong>sön lisääntyvä kiinnostus eläinsuojeluun tarkoittaa useampia yh-<br />
teydenottoja poliisiin ja muihin viranomaisiin. Tästä syntyy ongelmiakin. Po-<br />
liisipartio saattaa esimerkiksi todeta paikan päällä, ett<strong>ei</strong> sillä ole mahdolli-<br />
suutta ottaa kiinni loukkaantunutta eläintä joko välin<strong>ei</strong>den, käsittelykoke-<br />
muksen tai jonkin muun syyn vuoksi.<br />
Ongelma on myös minne eläimen voisi toimittaa kiinnioton jälkeen. Täl-<br />
laisissa tapauksissa apu voi löytyä paikallisesta eläinsuojeluyhdistyksestä,<br />
sillä h<strong>ei</strong>llä on erilaisten eläinten pyydystämiseen sopivia häkkejä ja välin<strong>ei</strong>tä.<br />
Alueella toimiva eläinsuojeluvalvoja tietää yleensä, kuka voi tulla auttamaan<br />
lemmikki- tai luonnonvaraisen eläimen kiinniotossa. Hän myös tietää<br />
paikan, jonne eläin voidaan toimittaa.<br />
Eläinsuojeluvalvojia ovat virkansa puolesta virkaeläinlääkärit, poliisit ja<br />
kunnan- tai kaupungin terveystarkastajat. Virallisia valvojia ovat EVIRAn kouluttamat<br />
henkilöt, jotka <strong>ei</strong>vät kuitenkaan saa suorittaa tarkastuksia kotirauhan<br />
piiriin kuuluvissa paikoissa. n<br />
14 POLIISI 2/2010<br />
Mitä tehdä<br />
loukkaantuneelle eläimelle?<br />
✘ Eläinsuojelulaki sanoo selkeästi, että avun tarpeessa olevaa eläintä on<br />
autettava. Loukkaantunut eläin pitää lopettaa mikäli se on niin vakavasti<br />
loukkaantunut, ett<strong>ei</strong> sitä voi kuljettaa eläinlääkärille.<br />
✘ Loukkaantuneesta eläimestä tai mahdollisesta eläinrääkkäyksestä voi aina<br />
ilmoittaa hätänumeroon 112.<br />
✘ Eläimen hyvinvointia koskevissa asioissa kannattaa ottaa yhteyttä eläinsuojeluvalvojaan.<br />
www.sey.fi/elainsuojelu. Sivuilta löytyy tietoa valvojista<br />
ja la<strong>ei</strong>sta.<br />
mummon ruokkimaa kahtakymmentä<br />
puolivilliä kissaa, jotka taas eläinsuojeluvalvoja<br />
voi pyydystää.<br />
linnut työllistävät poliisia<br />
Yht<strong>ei</strong>styö poliisin ja eläinsuojeluvalvojan<br />
kesken on halusta kiinni. Vaasan<br />
seudulla yht<strong>ei</strong>styö on sujunut hyvin, ja<br />
poliisit tietävät paikat, jonne erilaiset<br />
eläimet toimitetaan.<br />
Saaristossa Vaasan edustalla toimii<br />
loukkaantun<strong>ei</strong>den luonnonvaraisten<br />
eläinten hoitopaikka. Hoidettavaksi<br />
otetaan kaikki Pohjanmaan poliisilaitoksen,<br />
Vallgrundin merivartioaseman,<br />
pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen<br />
kautta tulevat luonnonvaraiset<br />
eläimet. Joskus tuodaan myös tuotantoeläimiä.<br />
Loukkaantuneet luonnonvaraiset<br />
eläimet Vaasan kaupungineläinlääkäri<br />
tarkistaa ja hoitaa korvauksetta.<br />
<strong>Poliisi</strong> tuo hoitopaikkaan us<strong>ei</strong>mmiten<br />
isoja petolintuja ja pelastuslaitos kiinni<br />
jäätyn<strong>ei</strong>tä joutsenia. Merivartijoiden<br />
kanssa on haettu saaristosta myös me-<br />
Arja Saini<br />
rikotka. Vanhempi konstaapeli Jukka-<br />
Pekka H<strong>ei</strong>nonen Pohjanmaan poliisista<br />
joutui kuluneen talven aikana pyydystämään<br />
vaasalaisen kerrostalon ikkunalasin<br />
läpi lentäneen huuhkajan.<br />
H<strong>ei</strong>nonen on joutunut kolmenkymmenenkahden<br />
vuoden virkauransa aikana<br />
tekemisiin eläinten kanssa satoja<br />
kertoja.<br />
– Lähtö eläink<strong>ei</strong>kalle nostaa aina adrenaliinia<br />
ja jännittyneen odotuksen,<br />
kun <strong>ei</strong> tiedä, mitä on odotettavissa. Aina<br />
<strong>ei</strong> tiedä edes mistä eläimestä on kysymys,<br />
vastassa voi olla eläin hiirestä<br />
hirveen. Tällaiset tehtävät poikkeavat<br />
niin paljon tavallisesta juoppojen kärräämisestä,<br />
Jukka-Pekka H<strong>ei</strong>nonen kuvailee<br />
tunnelmia.<br />
<strong>Poliisi</strong>n kokemus eläinsuojeluasioista<br />
ja eläinten hoidosta lisääntyy vuosi<br />
vuodelta. Eläinsuojelulain tuntemus antaa<br />
poliisille hyvän perustan toimia. n<br />
Markku Harju<br />
Vanhempi konstaapeli Jukka Pekka H<strong>ei</strong>nonen on virkauransa aikana kuljettanut<br />
poliisiautossa monenlaisia eläimiä, mutta pääasiassa lintuja. Kuvassa<br />
lumihangesta löytynyt peura, joka pääsi löytöeläinhoitolaan toipumaan.
Päijät-Hämeen turvallisuussuunnittelussa uusia menetelmiä<br />
lapset kuvasivat pelkoja<br />
Päijät-Hämeen turvallisuussuunnittelussa on kuultu<br />
lasten ja nuorten ääntä erityisellä tavalla, valokuvien<br />
avulla. Päijät-Hämeessä on tehty maakunnan tasolla<br />
turvallisuussuunnittelua nyt vuoden ajan ja poliisi on ollut<br />
vahvasti mukana suunnittelussa.<br />
Olemme yht<strong>ei</strong>styössä eri toimijoiden<br />
kanssa luoneet tälle<br />
Päijät-Hämeeseen käytännönläh<strong>ei</strong>sen<br />
turvallisuussuunnitelman,<br />
joka ottaa huomioon kaikki alueen<br />
asukkaat erilaisine tarp<strong>ei</strong>neen, projektipäällikkönä<br />
toimiva Timo Komonen<br />
kertoo. Komonen on Päijät-Hämeen<br />
poliisin rikosylikonstaapeli.<br />
Päijät-Hämeen liiton hallinnoimassa<br />
turvallisuussuunnitelman kehittämiseen<br />
perustettiin viisitoista eri työryhmää,<br />
joiden aiheet vaihtelivat Lahden<br />
keskustan väkivaltatilanteesta päijäthämäläisten<br />
maatilojen turvallisuuteen.<br />
– Näin saatiin näkyviin päijäthämäläisen<br />
ihmisen aito kuuleminen, Komonen<br />
kertoo.<br />
”Kuvaa pelko pois”<br />
Tärkeänä osana turvallisuussuunnitelmaa<br />
toteutettiin sisäasiainministeriön pilottihankkeena<br />
lasten ja nuorten kuuleminen,<br />
jolla yritetään kannustaa lapsia ja<br />
nuoria mukaan turvallisuussuunnitteluun.<br />
Tom Lycosin ja Stefo Nantsoun<br />
kirjoittaman näytelmän kesk<strong>ei</strong>seksi<br />
teemaksi nousee vastuu.<br />
Teksti on tositapahtumiin perustuva<br />
ja alkuperältään australialainen, mutta<br />
aihe on kuin tämän päivän Suomesta.<br />
Kahden nuoren pojan päähänpisto<br />
saa vakavat seuraukset. Pojat potkivat<br />
moottoritien ylikulkusillalta kiviä<br />
autojen päälle ja sen seurauksena yhden<br />
auton kuljettaja kuolee. Pojat ovat<br />
– Lapsia kuultiin muun muassa piirustuksien,<br />
turvallisuuskyselyjen ja ainekirjoituksien<br />
kautta. Lisäksi toteutettiin<br />
”kuvaa pelko pois” - projekti, Komonen<br />
kertoo.<br />
Kuvausprojektissa käytettiin hyödyksi<br />
taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen<br />
kehittämää voimauttavan valokuvauksen<br />
menetelmää, jossa valokuvien<br />
avulla tallennetaan ja tehdään<br />
näkyviksi eri asioita, joita muutoin olisi<br />
vaikea ilmaista.<br />
Kolmen erityiskoulun 3.9.-luokkien<br />
oppilaat saivat käyttönsä kamerat ja<br />
h<strong>ei</strong>dät ohj<strong>ei</strong>stettiin kuvaamaan h<strong>ei</strong>lle<br />
pelottavia asioita, paikkoja ja ihmisiä.<br />
Jokainen luokka laati kymmenen kuvan<br />
koosteen, minkä jälkeen valokuvat<br />
ottaneet oppilaat kertoivat kuviensa<br />
taustalla olevat s<strong>ei</strong>kat. Valokuvat kuvasivat<br />
hyvinkin eri asioita, mutta pimeys,<br />
yksinolo ja päihteet nousivat esiin<br />
voimakkaimmin.<br />
Valokuvia tullaan hyödyntämään turvallisuussuunnittelun<br />
lisäksi muun mu-<br />
<strong>Poliisi</strong> ja teatteri<br />
nuoria, mutta laki koskee h<strong>ei</strong>täkin ja teko<br />
vaikuttaa pitkälle h<strong>ei</strong>dän elämäänsä.<br />
Yksikin rikos vähemmän, niin<br />
tavoite saavutettu<br />
<strong>Poliisi</strong>ssa on jo pidempään mietitty uudenlaista<br />
valistusta ja Etelä-Pohjanmaan<br />
poliisilaitos tarttui teatterilta tarjottuun<br />
haasteeseen.<br />
Kolme konstaapelia on vuorollaan ollut<br />
mukana näytelmän jälk<strong>ei</strong>sessä kes-<br />
assa vanhempainilloissa, jossa vanhemmille<br />
voidaan näyttää lasten näkemyksiä<br />
ympäristönsä turvallisuudesta.<br />
Valokuvista oli myös erillinen kuukauden<br />
ajan kestävä näyttely taidegalleriassa<br />
Lahdessa.<br />
Jatkoa seuraa<br />
Päijäthämäläinen turvallisuussuunnitelma<br />
<strong>ei</strong> ehdi pölyttyä hyllylle vaan turvallisuussuunnitelman<br />
vieminen käytäntöön<br />
käynnistyi heti suunnitelman val-<br />
yht<strong>ei</strong>styössä S<strong>ei</strong>näjoella<br />
S<strong>ei</strong>näjoen kaupunginteatterin Verstas-näyttämöllä on tänä<br />
keväänä esitetty näytelmää Kivet. Etelä-Pohjanmaan<br />
poliisilaitos on osallistunut näytelmään esitysten jälkeen<br />
käytävissä keskusteluissa ja poliisit ovat vastanneet<br />
kysymyksiin teatterin verkkosivuilla.<br />
kustelussa, jossa yl<strong>ei</strong>sö on saanut kysyä<br />
suoraan poliisilta näytelmän herättämiä<br />
kysymyksiä. Eniten on keskusteltu<br />
vahingonkorvauksista, rangaistuksista<br />
ja nuorten yht<strong>ei</strong>söpaineesta.<br />
Keskustelut ovat olleet rakentavia ja<br />
niistä on pelkästään positiivista sanottavaa.<br />
Vaikka keskustelu käydään heti<br />
näytelmän päätyttyä, aidosti osallistuvaa<br />
keskustelua syntyy. Nuoret ottavat<br />
kantaa kaveriporukan paineesta ja siitä,<br />
kuinka arvostusta haetaan. Vanhempi<br />
väki pohtii us<strong>ei</strong>n sitä, kuinka nuoret<br />
saavat apua tässä koetun prosessin jälkeen.<br />
Us<strong>ei</strong>n korostuu se tosiasia, että<br />
ongelmien parissa olevat perheet <strong>ei</strong>vät<br />
saa apua toivomallaan tavalla.<br />
Kiven näytöksiä ovat käyneet katso-<br />
ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA<br />
Lapset ja nuoret saivat tehtäväkseen kuvata pelkoja Päijät-Hämeen seudun<br />
turvallisuustalkoissa. Ohessa vääksyläisen Kanavan koulun oppilaan Katja<br />
Kämärän näkemys pelosta.<br />
mistuttua.<br />
Turvallisuussuunnitelman laadinnassa<br />
hyödynnettiin jo toimivia projekteja,<br />
joista osa jatkaa vuoteen 2012 saakka<br />
ja ne vievät suunnitelmaa käytäntöön.<br />
Laajimmat näistä ovat Välittäjä 2009<br />
-hanke ja Turvallisten perh<strong>ei</strong>den Päijät-<br />
Häme 2009 -2011. n<br />
timo tuomela<br />
ylikonstaapeli<br />
Päijät-Hämeen poliisilaitos<br />
massa useat koululuokat, mutta myös<br />
aikuiset. Syksyllä teatteri esittää Kiveä<br />
kiertueella ainakin Etelä-Pohjanmaan<br />
eri kouluilla.<br />
Tämän päivän henkeen kuuluu sekin,<br />
että teatterin verkkosivuilla on voinut<br />
esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä<br />
poliisin vastattaviksi. Esitykseen<br />
liittyvät Verstas-teatterin nettisivut<br />
ovat S<strong>ei</strong>näjoen ammattikorkeakoulun<br />
kulttuurituotannon opiskelijoiden<br />
tekemät. n<br />
Jaakko Nygård<br />
ylikonstaapeli<br />
Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos<br />
POLIISI 2/2010 15
”törkeää paritusta ja ihmiskauppaa<br />
vaikea erottaa toisistaan”<br />
– Suomessa esiintyy ihmiskauppaa myös prostituutiossa,<br />
vaikka sen yl<strong>ei</strong>syydestä on vaikea sanoa <strong>mitään</strong>.<br />
Ihmiskauppaa tunnistetaan vielä aika huonosti,<br />
ylitarkastaja Venla Roth vähemmistövaltuutetun/<br />
kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimistosta<br />
huomauttaa.<br />
Ylitarkastaja Venla Rothin mukaan poliisit osaavat tunnistaa törkeän parituksen,<br />
mutta <strong>ei</strong>vät näe yhtä hyvin ihmiskauppaa, ell<strong>ei</strong> se ole todella törkeää.<br />
Toisen henkilön paritusrikoksen<br />
kaltainen seksuaalinen hyväksi-<br />
käyttö on Suomen lainsäädän-<br />
nön mukaan ihmiskauppaa. Rikoksen<br />
uhri on erehdytetty tai hänet on riippu-<br />
vaista asemaa tai turvattomuutta hy-<br />
väksi käyttäen alistettu toimimaan sek-<br />
sityöntekijänä tai tekemään työtään lä-<br />
hinnä toisen hyväksi.<br />
– M<strong>ei</strong>llä on sellaista seksityötä, jo-<br />
hon liittyy pakottamista, Pro-tukipis-<br />
teen toiminnanjohtaja Jaana Kauppi-<br />
nen vahvistaa ja jatkaa:<br />
– Törkeän parituksen ja ihmiskaupan<br />
erottaminen toisistaan on osoittautu-<br />
nut ongelmalliseksi, kun niiden mää-<br />
rittelyissä on niin paljon samaa. Tapa-<br />
uksia <strong>ei</strong> viedä oikeuteen ihmiskauppa-<br />
na eli sitä nimikettä käytetään liian lais-<br />
kasti.<br />
Nuoria naisia Suomen<br />
lähialu<strong>ei</strong>lta<br />
Uhrit ovat olleet us<strong>ei</strong>mmiten naisia Venäjältä<br />
ja Baltian maista. He ovat yleensä<br />
riippuvuussuhteessa rikoksen tekijään,<br />
joka ylläpitää riippuvuutta laittomin<br />
k<strong>ei</strong>noin esimerkiksi uhkailemalla,<br />
väkivallalla tai vapautta rajoittamalla.<br />
Hyväksikäyttäjä tai rikoksen kohteeksi<br />
saattanut henkilö voi olla joku, johon<br />
uhri on luottanut.<br />
Ihmiskauppa liitetään us<strong>ei</strong>n järjestäy-<br />
16 POLIISI 2/2010<br />
tyneeseen rikollisuuteen, mutta monesti<br />
uhri on joutunut läh<strong>ei</strong>stensä hyväksikäyttämäksi.<br />
Suurin osa uhr<strong>ei</strong>sta<br />
on nuoria Suomen lähialu<strong>ei</strong>lta tulevia<br />
naisia, mutta h<strong>ei</strong>tä saattaa tulla kauempaakin<br />
kuten Aasian maista tai esimerkiksi<br />
Nigeriasta.<br />
– Ulkomaalaisten naisten tapauksiin<br />
on vaikea päästä käsiksi, kun mahdolliset<br />
uhrit käännytetään maasta ennen<br />
kuin epäilyt on saatu todennettua,<br />
Roth huomauttaa.<br />
– Kolmansista maista tulevien tapausten<br />
määrä on lisääntynyt, mutta ihmiskaupassa<br />
<strong>ei</strong>vät uhriudu pelkästään<br />
ulkomaalaiset ja naiset. Prostituutiossa<br />
poikia ja miehiä uhr<strong>ei</strong>na tulee vähän ilmi,<br />
mutta en sulje h<strong>ei</strong>tä pois mahdollisina<br />
uhr<strong>ei</strong>na, Kauppinen lisää.<br />
Viime syksynä hovioikeus vahvisti<br />
tuomiot eräässä ihmiskauppatapauksessa,<br />
jossa sekä tekijät että uhri olivat<br />
suomalaisia.<br />
Auttamisjärjestelmän kynnys<br />
korkealla<br />
Ihmiskauppaa tulee ilmi erityisesti poliisin<br />
suorittaman tutkinnan kautta. Kuka<br />
tahansa voi tehdä ilmoituksen mahdollisesta<br />
uhrista.<br />
– Kolmannen sektorin työ ihmiskaupan<br />
paljastamiseksi ja uhrien auttamiseksi<br />
on tavattoman tärkeää, sillä uh-<br />
rit <strong>ei</strong>vät us<strong>ei</strong>nkaan luota viranomaisiin,<br />
Venla Roth kertoo.<br />
– Ihmiskauppatapauksia tulee ilmi<br />
eniten rikostutkinnassa ja rajavalvonnassa.<br />
M<strong>ei</strong>dän puoleen kääntyvät monesti<br />
sellaiset uhrit, jotka <strong>ei</strong>vät halua<br />
viedä asiaa eteenpäin. Se tyssää us<strong>ei</strong>n<br />
viranomaispelkoon. Lisäksi yhtenä esteenä<br />
on, että seksityöntekijät <strong>ei</strong>vät pidä<br />
itseään seksuaalisen vaan työvoiman<br />
hyväksikäytön koht<strong>ei</strong>na, Jaana<br />
Kauppinen huomauttaa.<br />
Muutamia kymmeniä henkilöitä on<br />
tähän mennessä ollut ihmiskaupan uhrien<br />
auttamisjärjestelmän piirissä, joista<br />
us<strong>ei</strong>mmat ovat olleet työsyrjintätapauksia.<br />
Ensisijaisia tukimuotoja auttamisjärjestelmässä<br />
ovat asumisen järjestäminen,<br />
terapia- ja terveyspalvelut,<br />
oikeudellinen apu, tulkkipalvelut sekä<br />
turvallisen kotiin paluun järjestäminen.<br />
– Auttamisjärjestelmä toimii periaatteessa<br />
hyvin, mutta käytännössä uhrit<br />
<strong>ei</strong>vät sinne pääse, kun ihmiskauppaa<br />
<strong>ei</strong> tunnisteta. Olemme havainneet<br />
omissa selvityksissämme tuomioistuimiin<br />
edenn<strong>ei</strong>ssä paritustapauksissa,<br />
että us<strong>ei</strong>n olisi voitu käyttää tai ainakin<br />
<strong>Poliisi</strong>n tietoisuus ihmiskaupasta lisääntynyt<br />
n – Ihmiskauppa on kaikkien esitutkintaviranomaisten asia, <strong>ei</strong> yksinomaan<br />
poliisin asia. Yht<strong>ei</strong>styö syyttäjien ja poliisin kesken on tarpeellista aloittaa ihmiskauppaan<br />
liittyvissä tutkinnoissa jo alkuvaiheessa, rikoskomisario Jouko<br />
Ikonen Keskusrikospoliisista muistuttaa.<br />
<strong>Poliisi</strong>n valmiudet tunnistaa ja tutkia ihmiskauppaa ovat parantuneet varsinkin<br />
viim<strong>ei</strong>sen vuosikymmenen ajan. – Ilmiöstä on tullut vuosien mittaan<br />
kokemusta ja poliisi on alkanut etsiä uusia näkökulmia tutkintaan. Edelleen<br />
juttuja on käsitelty tuomioistuimissa sen verran vähän, että oikeuskäytäntö<br />
on vielä muodostumassa, Ikonen sanoo.<br />
<strong>Poliisi</strong>en koulutukseen ja valmiuksiin tutkia ihmiskauppaa Ikonen perehtyi<br />
tänä vuonna valmistuneessa päällystötutkintotyössään, joka käsitteli ihmiskauppaa.<br />
– <strong>Poliisi</strong>n perus- ja jatkokoulutuksissa käsitellään vielä melko<br />
vähän ihmiskauppaa ilmiönä. Jatkossa sen käsittelyä tulisi lisätä, jotta tietoisuus<br />
näistä rikoksista lisääntyy nykyisestä, Ikonen sanoo.<br />
Ei liity aina prostituutioon<br />
Suomen maahanmuuttopolitiikan ja ihmiskaupan välillä Ikonen <strong>ei</strong> näe suoraa<br />
yhteyttä. – Ihmiskauppa tulee ensisijaisesti nähdä väkivaltarikosasiana,<br />
<strong>ei</strong>kä ulkomaalaisasiana, hän toteaa.<br />
Ihmiskaupan uhrien auttamisessa kolmas sektori tekee Ikosen mukaan<br />
tärkeää työtä. Apua on tarjolla, mutta aina uhri <strong>ei</strong> sitä tahdo, vaikka tietäisikin<br />
sitä olevan saatavilla.<br />
Ihmiskauppa <strong>ei</strong> myöskään aina ole kytköksissä prostituutioon. Tutkintaan<br />
tulee enenevässä määrin työelämässä tapahtunutta ihmiskauppaa, joihin<br />
liittyy us<strong>ei</strong>n kiskonnan tapaista työsyrjintää.<br />
– Ulkomaalainen työntekijä tulee töihin minimipalkalla, tekee pitkää päivää,<br />
on ottanut kenties velkaa kotimaassaan ja luovuttanut passinsakin palkanmaksajalle.<br />
Hän on alistettuna tilanteessaan. Myös tällaisessa tilanteessa<br />
voi olla kyse ihmiskaupasta, Ikonen toteaa. n<br />
Kaisa Paavilainen<br />
pohtia törkeän parituksen sijaan rikosnimikkeenä<br />
ihmiskauppaa. Ongelmallista<br />
on se, että törkeän parituksen uhrit<br />
ohjautuvat h<strong>ei</strong>kosti auttamisjärjestelmään,<br />
Roth täsmentää.<br />
Harmaalla sektorilla ollaan<br />
alttiimpia hyväksikäytölle<br />
Eriarvoisuus, työttömyys ja köyhyys altistavat<br />
ihmiskaupalle. Myös ihmisten<br />
lisääntynyt maasta- ja maahanmuutto<br />
luo suotuisia puitt<strong>ei</strong>ta ihmiskaupalle.<br />
– Ihmisten <strong>ei</strong> pitäisi joutua niin m<strong>ei</strong>llä<br />
kuin muuallakaan tilant<strong>ei</strong>siin, jotka altistavat<br />
uhriutumiselle. Sekä rakent<strong>ei</strong>ta<br />
että lainsäädäntöä tulisi tarkistaa, jotta<br />
ne <strong>ei</strong>vät helpottaisi hyväksikäyttöä,<br />
Venla Roth ehdottaa.<br />
– Seksityössä huonoja työolosuht<strong>ei</strong>ta<br />
<strong>ei</strong> voi verrata laillisiin tai säädeltyihin<br />
olosuht<strong>ei</strong>siin, koska sillä <strong>ei</strong> ole työn statusta.<br />
Seksityössä tapahtuvat yksilöön<br />
kohdistuvat rikokset jäävät sellaisina<br />
helposti huomiotta, kun niiden ajatellaan<br />
kuuluvan työn luonteeseen, Jaana<br />
Kauppinen toteaa. n<br />
Mia Hemming
Stalking<br />
eli vainonta on<br />
yllättävän yl<strong>ei</strong>stä<br />
Psykologi Katja Björklundin tuoreen väitöskirjan<br />
mukaan ahdistelu- ja häirintäkäyttäytymisen eli niin<br />
sanotun stalkingin, kohteeksi joutuminen on yl<strong>ei</strong>stä<br />
yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Tunnistaako<br />
poliisi stalking-ilmiön?<br />
Helsingin yliopistossa oikeustie-<br />
t<strong>ei</strong>tä opiskelevan Satu Hytö-<br />
sen vainoaminen alkoi kolmi-<br />
sen vuotta sitten yöllisillä läähätyssoi-<br />
toilla sekä törk<strong>ei</strong>llä tekstiviest<strong>ei</strong>llä. Kun<br />
Hytönen sai kännykkäänsä vainoojan<br />
lähettämän kuvan miehen sukupuolielimistä,<br />
hän haki poliisin apua. Päivittäistä<br />
vainoamista oli kestänyt puolisen<br />
vuotta.<br />
<strong>Poliisi</strong>n k<strong>ei</strong>not olivat tuolloin vähäiset,<br />
koska kotirauhan rikkominen tekstiviest<strong>ei</strong>n<br />
<strong>ei</strong> ollut vielä rangaistava teko.<br />
Rangaistavaksi se muuttui viime vuoden<br />
marraskuusta. Nyt törkytekstiviestit<br />
rinnastetaan häiritseviin puhelinsoittoihin<br />
poliisin saadessa teleyrityksiltä<br />
tietoja kotirauharikosten tutkinnassa.<br />
Tunnistaako poliisi ilmiön?<br />
Ahdistelutapauksista<br />
esiin vain osa<br />
Hytönen on hakenut suojaa osoitteenluovutuskiellosta.Puhelinnumeroaan<br />
hän <strong>ei</strong> ole vaihtanut.<br />
Hytönen tietää alle kolmekymppisen<br />
ahdistelijansa henkilöllisyyden ja tietää<br />
tämän saaneen numeronsa tutun<br />
kautta. Hän yritti ahdistelijalleen kerran<br />
soittaa, mutta puheluun <strong>ei</strong> vastattu.<br />
Hytönen arvelee varsin arvostetussa<br />
ammatissa työskentelevän vainoojan<br />
lähettelevän samansisältöisiä törkyviestejä<br />
muillekin naisille.<br />
– Vainoojani <strong>ei</strong> ole osoittautunut väkivaltaiseksi<br />
ja tekstiviestit ovat harventuneet<br />
ja miedontuneet. Vainoaminen<br />
<strong>ei</strong> ole vaikuttanut mielenterveyteeni<br />
<strong>ei</strong>kä poikaystäväni pelkää puolestani,<br />
Hytönen kertoo helpottuneena.<br />
Vanhemman konstaapelin Mari<br />
Kaunistolan mukaan Satakunnan<br />
poliisilaitokselle tehdään keskimäärin<br />
yksi ahdisteluilmoitus viikossa. <strong>Poliisi</strong>n<br />
tietoon tulee myös selk<strong>ei</strong>tä vaanimistapauksia.<br />
Ahdistelutapauksissa uhri tuntee us<strong>ei</strong>mmiten<br />
ahdistelijansa, kuten parisuhteen<br />
päättymisestä johtuvassa ahdistelussa.<br />
Ahdisteluun syyllistyvät valtaosaltaan<br />
miehet.<br />
– Ahdistelutapauksista poliisin tietoon<br />
tulee vain ”jäävuorenhuippu”, ehkä kymmenisen<br />
prosenttia? Eikä kenenkään tar- Vanhempi konstaapeli Mari<br />
vitse sietää ahdistelua. Siksi poliisiin kan- Kaunistola, Satakunnan<br />
nattaa olla yhteydessä, vaikka kysyäkseen poliisilaitos.<br />
neuvoa mitä ahdistelun lopettamiseksi<br />
voidaan tehdä. <strong>Poliisi</strong>lla on toki valmiuksia kohdata ahdistelun uhri sekä k<strong>ei</strong>noja<br />
lopettaa ahdistelu, Satakunnan poliisilaitoksen tiedottajan tehtävää hoitava<br />
Kaunistola täsmentää.<br />
– Rikosilmoituksen saatuaan poliisi etenee tapauskohtaisesti. Joskus ahdistelija<br />
ymmärtää lopettaa jo poliisin puhuttaessa häntä.<br />
Kaunistola mainitsee käytännön neuvona, että ahdisteluun mahdollisesti<br />
liittyvät uhkaus- ja törkytekstiviestit kannattaa säästää rikosilmoitukseen.<br />
Ahdistelija saattaa tällöin syyllistyä laittomaan uhkaukseen tai kotirauhan<br />
rikkomiseen. Jos ahdistelijalle on määrätty uhrin suhteen lähestymiskielto,<br />
kyseessä on kiellon rikkominen. n<br />
Pakonomaista häirintää ja<br />
seuraamista<br />
Psykologi Katja Björklundin Helsingin<br />
yliopistolle tekemän väitöskirjan<br />
mukaan stalking voidaan suomentaa<br />
vainoamiseksi.<br />
–Yl<strong>ei</strong>spätevää määritelmää <strong>ei</strong> Suomessa<br />
vähän tutkitulle stalking-ilmiölle<br />
vielä ole. Vainoamiselle on tyypillistä<br />
tarkoituksellisesti, toistuvasti ja pitkäkestoisesti<br />
toteutettu pakonomainen<br />
kontaktinotto, seuraaminen ja vaaniminen.<br />
Stalking herättää uhrissa us<strong>ei</strong>n<br />
pelkoa. Pelottelu on joissain tapauksissa<br />
vainoojan tarkoitus, Ylioppilaiden<br />
terveydenhoitosäätiössä (YTHS) työskentelevä<br />
Björklund summaa.<br />
Kansainvälisten tutkimusten mukaan<br />
puoleen vainoamistapauksista<br />
liittyy uhkaaminen, kolmasosaan<br />
fyysinen väkivalta sekä r<strong>ei</strong>luun kymmeneen<br />
prosenttiin seksuaalinen väkivalta.<br />
Noin 80 prosentissa vainooja<br />
on uhrille tuttu, puolituttu tai exkumppani<br />
sekä us<strong>ei</strong>mmiten miespuolinen<br />
henkilö.<br />
Vainoamisen muotoja ovat muun<br />
muassa uhrin seuraaminen ja vaaniminen<br />
kodin ja työpaikan liep<strong>ei</strong>llä sekä<br />
vainoaminen kirj<strong>ei</strong>tse, puhelimitse,<br />
tekstiviest<strong>ei</strong>n, sähköpostitse sekä internetin<br />
chat- ja keskustelupalstoilla.<br />
Ahdistelijat saattavat tilata myös tavaroita<br />
uhrinsa nimiin.<br />
Björklundin mukaan uhrit reagoivat vai-<br />
noamiseen yleensä välttelemällä vastaamasta<br />
puhelimeen sekä liikkumista<br />
alu<strong>ei</strong>lla, joissa vainoojan voi kohdata.<br />
Uhrit kääntyvät ahdisteluongelmissaan<br />
etupäässä ystäviensä puoleen,<br />
koska arvelevat vainoamisensa<br />
olevan esimerkiksi poliisille liian vähäpätöisen<br />
tapauksen.<br />
Välttelyä, hermostun<strong>ei</strong>suutta,<br />
univaikeuksia...<br />
Kansainvälisten tutkimusten mukaan<br />
puolelle vainoamisen kohteeksi joutun<strong>ei</strong>sta<br />
kehittyy traumaperäisen stressihäiriön<br />
oir<strong>ei</strong>ta. Myös krooniset univaikeudet,<br />
ruokahaluttomuus, hermostun<strong>ei</strong>suus,<br />
neuvottomuus sekä epäluottamus<br />
ja -luuloisuus lisääntyvät.<br />
Björklundin mielestä vainoamisesta<br />
saatu tutkimuksellinen tieto on otettava<br />
yl<strong>ei</strong>seen keskusteluun sekä vietävä viranomaiskäytäntöön.<br />
Ahdisteluilmiö uhr<strong>ei</strong>neen<br />
on osattava tunnistaa, jotta ongelmaan<br />
voidaan puuttua ja auttaa uhreja.<br />
Viranomaisten on suhtauduttava<br />
vainoamisilmiöön ja sen uhr<strong>ei</strong>hin asiallisen<br />
kiinnostuneesti, ett<strong>ei</strong> vainoamista<br />
käsitellä kaavamaisesti ja yksipuolisesti.<br />
Björklund kertoo erityisen anti-stalking<br />
-lain olevan voimassa yhdeksässä<br />
EU-maassa. Suomessa lainsäädäntöä<br />
ollaan mahdollisesti viemässä tähän<br />
suuntaan. n<br />
Jouko Kahila<br />
POLIISI 2/2010 17
HAltiK tuottaa iCt-palveluita<br />
sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tarp<strong>ei</strong>siin<br />
Sisäasiainministeriö perusti Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin 1.3.2008 vastaamaan kustannustehokkaasti<br />
tietohallinnon palvelujen avulla erityisesti sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimintaympäristön muutoksen<br />
haast<strong>ei</strong>siin. HALTIK perustettiin kehittämään, hankkimaan ja tuottamaan yht<strong>ei</strong>set kriittiset palvelut koko hallinnonalan<br />
organisaatioille.<br />
HALTIKin perustamisesta on ku-<br />
lunut hieman r<strong>ei</strong>lut kaksi vuot-<br />
ta. HALTIK aloitti tilanteessa,<br />
jossa tietotekninen henkilöstö tuli uu-<br />
teen organisaatioon hyvin erilaisista<br />
toimintakulttuur<strong>ei</strong>sta. Entisistä työkaverista<br />
tuli asiakkaita, jolloin kanssakäynnin<br />
suhde muutti muotoaan. Tämä<br />
on vaatinut niin uuden oppimista<br />
kuin vanhasta pois oppimista molemmille<br />
osapuolille.<br />
Sisäasiainministeriön osastopäällikköpalaverissa<br />
huhtikuussa 2009 päätettiin,<br />
että HALTIK siirtyy nettobudjetointiin<br />
1.1.2010 alkaen, eli vuoden<br />
suunniteltua aikaisemmin. Uusi käytäntö<br />
tarkoitti sitä, että kehysrahoituksen<br />
sijasta HALTIKin toiminta rahoitetaan<br />
palvelumaksuilla. Tämä muutos vaatii<br />
palvelukohtaista kustannuslaskentaa<br />
sekä kaikille asiakkaille yhteneväisiä<br />
sopimus- ja hinnoittelukäytäntöjä.<br />
Uusia tuulia HAltiKissa<br />
HALTIK tuottaa palvelut niin hyvin kuin<br />
mahdollista asiakasta kuunnellen, tavoitteenaan<br />
korkea käytettävyys.<br />
– Tähän päästään mahdollisimman<br />
järkevällä ja tehokkaalla resurssien<br />
käytöllä, HALTIKin resurssijohtajana<br />
1.3.2010 aloittanut Marko Manninen<br />
toteaa.<br />
Marko Manninen on koulutukseltaan<br />
tietotekniikan insinööri. Hän on työskennellyt<br />
ennen HALTIKiin tuloaan 15<br />
vuotta CCC-ohjelmistotalossa muun<br />
muassa osaamiskeskuksen johtajan,<br />
konsultointiliiketoiminnan johtajan sekä<br />
laatupäällikön tehtävissä.<br />
Mannisen tavoitteena on tuoda hallintoon<br />
”uusia tuulia” asiakasnäkökulman,<br />
sisäisen laskennan ja yl<strong>ei</strong>sen liiketoiminta-ajattelun<br />
vahvistamiseen.<br />
– Asiat <strong>ei</strong>vät kuitenkaan ole suoraan<br />
kopioitavissa liike-elämän puolel-<br />
HALTIKilta tietoteknistä tukea<br />
yhdestä luukusta<br />
n HelpDesk eli Helppari on HALTIKin asiakkaiden ensisijainen yhteydenottopiste<br />
kaikissa tietoteknisissä häiriötilant<strong>ei</strong>ssa. Helppari tarjoaa keskitettyä<br />
käyttäjätukipalvelua, johon sisältyy tietotekniikkaan liittyvät tukipyynnöt.<br />
HALTIKin Deskiin eli työnohjausjärjestelmään kirjataan noin 11 500 palvelupyyntöä<br />
kuukaudessa eli lähes 140 000 pyyntöä vuodessa. Tarvittaessa<br />
palvelupyyntö ohjataan HALTIKin asiantuntijaryhmälle, joka pyrkii ratkaisemaan<br />
palvelupyynnön mahdollisimman pikaisesti.<br />
Asian käsittelyä nopeuttaa loppukäyttäjän kirjaaman palvelupyynnön tarkka<br />
kuvaus. Työnohjausjärjestelmässä on aikalaskuri, joka muistuttaa asian<br />
hoitamista sovitun aikataulun mukaisesti.<br />
Palvelu asiakkaan luo<br />
Aluepalveluyksikkö toimii fyysisesti asiakkaan ja HALTIKin tuottamien palveluiden<br />
rajapinnassa, eli suorittaa alueellisesti palveluiden tehtäviä, joita <strong>ei</strong><br />
kyetä tekemään etäisesti. Kesk<strong>ei</strong>simpiä ja asiakkaalle näkyvimpiä tehtäviä<br />
ovat työasemien ja niiden oh<strong>ei</strong>slaitt<strong>ei</strong>den sekä lähiverkkojen asennus-, tuki-<br />
ja ylläpitotehtävät.<br />
– Ongelmien selvittäminen asiakkaan toimipisteessä on sitä tuttua työtä,<br />
jota asiakkaat arvostavat, toteaa aluepalvelujohtaja Kyösti Salonen.<br />
Valtion tuottavuustavoitteet kohdistuvat myös HALTIKiin. Näiden haast<strong>ei</strong>den<br />
myötä kehitetään edelleen uusia tapoja ja teknisiä ratkaisuja tukemaan<br />
asiakkaan toimintaa. Tuotantoa on tehostettu mm. etätuella ja -hallinnalla<br />
sekä vakioiduilla työasemilla.<br />
– Asiakkaiden moninaisuus ja sijainti <strong>ei</strong>vät saa olla rajoite, vaan aluetuen<br />
tulee toimia asiakkaasta ja paikkakunnasta riippumatta monitaitoisesti,<br />
pohtii Salonen. n<br />
18 POLIISI 2/2010<br />
Resurssijohtaja Marko Manninen tuo uusia tuulia HALTIKiin yritysmaailmasta.<br />
ta. Elämme ja toimimme valtion viranomaisen<br />
säännöstössä, joka poikkeaa<br />
yrityspuolesta, vaikka olemmekin palvelumaksuilla<br />
toimintansa rahoittava<br />
organisaatio, Manninen pohtii.<br />
<strong>Poliisi</strong>lla uudet<br />
yhteyshenkilöt<br />
<strong>Poliisi</strong>n asiakkuuden hoito on siirtynyt<br />
asiakaspäällikkö Riitta Hiltuselle<br />
ja Kari Laalolle Eelis Laineen siirryttyä<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitukseen KIEKU-hankkeen<br />
projektipäälliköksi.<br />
Hiltunen vastaa poliisin hankesalkun<br />
hallinnasta, sopimuksista sekä koko<br />
poliisin asiakkuudenhallinnan kehittämisestä.<br />
Hän on ensisijainen yhteyshenkilö<br />
<strong>Poliisi</strong>hallitukselle.<br />
Laalo puolestaan vastaa poliisilaitosten<br />
ja valtakunnallisten yksiköiden asiakashallinnasta<br />
ja on ensisijainen yhteyshenkilö<br />
näille yksiköille.<br />
Riitta Hiltunen aloitti työt HALTI-<br />
Kissa toukokuussa. Aikaisemmin hän<br />
on työskennellyt eri tehtävissä Fujitsu<br />
Servicen, TietoEnatorin sekä IBM:n
<strong>Poliisi</strong>n asiakkuutta hoitavat asiakaspäälliköt Riitta Hiltunen ja Kari Laalo.<br />
JOIKU - tieto yhdestä paikasta<br />
n Asiakkaiden tiedonsaantia varten avattiin HALTIKin asiakasekstranet JOI-<br />
KU loppuvuodesta 2009.<br />
JOIKUsta kehitetään HALTIKin asiakkaiden tarp<strong>ei</strong>ta vastaava tiedotuska-<br />
nava, jossa tiedotetaan kesk<strong>ei</strong>sistä palveluihin ja asiakashallintaan liittyvistä<br />
asioista, joilla on välitöntä vaikutusta loppukäyttäjien toimintaan.<br />
Vika-, ongelma- sekä huoltokatkostiedottamiselle on annettu näkyvä paik-<br />
ka JOIKUn ensimmäisellä sivulla.<br />
JOIKUsta on mahdollista tilata itseä kiinnostavat tiedotteet omaan sähkö-<br />
postiin, joka puolestaan lisää tiedonsaannin tehokkuutta. n<br />
JOIKU löytyy osoitteesta: https://neukkari.intermin.fi/joiku<br />
palveluksessa. Hänellä on vahvaa<br />
osaamista tietohallinto-, projekti- talous-<br />
sekä esimiestyöstä.<br />
– Odotan mielenkiinnolla tulevia tehtäviäni<br />
asiakaspäällikkönä, ja pyrin jatkamaan<br />
edeltäjäni rakentamaa hyvin<br />
toimivaa yht<strong>ei</strong>styötä, Hiltunen toteaa.<br />
Kari Laalo siirtyi Hätäkeskuslaitoksesta<br />
HALTIKiin viraston perustamisen<br />
yhteydessä. Hän on hoitanut Hätäkeskuslaitoksen<br />
asiakkuutta syksys-<br />
HALTIKin HelpDesk auttaa It-tukiasioissa:<br />
Asiakasweb http://deski.haltik.fi<br />
helpdesk@haltik.fi tai puh. 071 878 7650<br />
tä 2008 lähtien.<br />
– <strong>Poliisi</strong>n toiminta on mielenkiintoista<br />
ja haastavaa valtakunnallisten erillisyksiköiden<br />
erityisyyden ja erilaisten<br />
toimintojen vuoksi. Tämä uusi alue tuntuu<br />
mukavalta lisältä hätäkeskuslaitoksen<br />
rinnalla, Laalo iloitsee. n<br />
Sirpa Määttänen<br />
tiedottaja<br />
HALTIK<br />
- HALTIKissa noin 100 henkilöä<br />
toimii alueellisissa tukitehtävissä<br />
vastaten muun muassa noin 15000<br />
työasemasta asiakkaiden 440 toimipisteessä,<br />
kertoo aluepalvelujohtaja<br />
Kyösti Salonen.<br />
Videoneuvottelulla joustavuutta<br />
ajankäyttöön<br />
n HALTIKin viestintäpalvelut tarjoavat videoneuvottelun kokonaispalvelua<br />
sisäasianministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloille. Yhteyksiä voi hyödyntää<br />
yli 400:lla HALTIKin ylläpidossa olevalla laitteella vaikkapa käskynjakoihin,<br />
todistajan kuulemisiin, pakkok<strong>ei</strong>noasioihin tai etätulkkauksiin normaalien<br />
neuvottelujen lisäksi.<br />
Kiint<strong>ei</strong>den laitt<strong>ei</strong>den välillä soitot onnistuvat myös ilman siltapalvelua. Siltapalvelun<br />
kautta videoneuvotteluun on mahdollista liittää us<strong>ei</strong>ta yhteyksiä<br />
samanaikaisesti sekä myös yht<strong>ei</strong>styökumppan<strong>ei</strong>den videoneuvotteluja<br />
puhelinlaitt<strong>ei</strong>ta.<br />
Palvelun etuja:<br />
✘ yht<strong>ei</strong>spalaver<strong>ei</strong>den joustavuus, näppäryys, nopeus, vaivattomuus myös<br />
yli organisaatiorajojen<br />
✘ soveltuu hyvin pieniin ja isoihin kokouksiin ja koulutuksiin<br />
✘ säästyy aikaa ja kustannuksia matkustelun sijasta<br />
✘ videoneuvotteluista muodostuu nopeasti joustava päivittäinen yhteydenpitoväline.<br />
Kaikissa videoneuvotteluun liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä<br />
HALTIKin HelpDeskiin. n<br />
POLIISI 2/2010 19
Tänään töissä<br />
Tällä palstalla esitellään poliisihallinnon monipuolisissa eri tehtävissä olevia henkilöitä.<br />
Mika Hakkarainen<br />
Liikkuva poliisi<br />
Mitä teet työksesi?<br />
– Toimin viestintäsuunnittelijana liik-<br />
kuvan poliisin esikunnassa. Toimipis-<br />
te sijaitsee Helsingissä Malmin polii-<br />
sitalossa.<br />
Millaisia tehtäviä työhösi kuuluu?<br />
– Työtehtäviini kuuluu videokuvaus<br />
ja -editointi, valokuvaus, kuvankäsittely,<br />
esitt<strong>ei</strong>den ja painotuott<strong>ei</strong>den suunnittelu<br />
sekä LP:n nettisivujen ylläpito ja<br />
suunnittelu. Toimin ilm<strong>ei</strong>sesti myös poliisin<br />
intranetin, S<strong>ei</strong>tin, pääkäyttäjänä.<br />
Lisäksi suunnittelen Power point -esityksiä<br />
niitä tarvitseville ja k<strong>ei</strong>ttelen kahvia.<br />
Sekalaista hommaa siis, joista osa<br />
Kansainvälisen liikkuvuuden ja<br />
yht<strong>ei</strong>styön keskus CIMO tukee<br />
valtionhallinnossa työskentelevien<br />
kansainvälistymistä myöntämällä<br />
yksilötukea ulkomaiseen organisaatioon<br />
virkamiesvaihtoon lähteville.<br />
Myös ulkomailla tapahtuvaa omiin<br />
työtehtäviin liittyvää jatkokoulutusta<br />
voidaan tukea rajoitetusti. Ohjelmien<br />
rahoitus tulee valtiovarainministeriöltä.<br />
Aikaisempina vuosina Pohjoismainen<br />
virkamiesvaihto on rahoitettu Pohjoismaiden<br />
ministerineuvoston budjetista<br />
myönnettävillä stipend<strong>ei</strong>llä, mutta<br />
jopa liittyy viestintään.<br />
Kuvaile joku tavanomainen<br />
työpäiväsi tapahtumineen.<br />
– On vaikea kuvailla tavallisen työpäivän<br />
tapahtumia, sillä päivät vaihtelevat<br />
todella paljon riippuen siitä mikä<br />
projekti milloinkin on työn alla. Juuri<br />
tällä hetkellä työn alla on liikkuvan poliisin<br />
80-vuotisjuhliin liittyvä kuvaprojekti,<br />
joka vie käytännössä kaiken työajan.<br />
Dead linet on kivoja.<br />
K<strong>ei</strong>tä ovat lähimmät työtoverisi?<br />
– Lähimmät työtoverini ovat LP:n viestinnän<br />
jengi: Timo Torvinen, Jussi Poh-<br />
vuonna 2010 niitä <strong>ei</strong> ministerineuvoston<br />
keväällä 2009 tekemän päätöksen<br />
mukaan ole ollut mahdollista myöntää.<br />
Jotta perint<strong>ei</strong>käs virkamiesvaihto<br />
pohjoismaiden välillä <strong>ei</strong> loppuisi, on<br />
päätetty, että pohjoismaiden välistä<br />
virkamiesvaihtoa tuetaan tänä vuonna<br />
myös valtiovarainministeriön yksilötuen<br />
avulla. Tällä menettelyllä halutaan<br />
jatkaa ja vahvistaa pohjoismaista yht<strong>ei</strong>styötä,<br />
jolla on pitkät perinteet.<br />
Vaihtopaikka hankittava itse<br />
Virkamiesvaihdossa voi lisätä omaa<br />
jonen, Pasi Kemppainen, Erkki Vikman<br />
ja Pekka Salomaa. M<strong>ei</strong>llä on hyvä porukka<br />
<strong>ei</strong>kä suurempia nyrkkitappeluita<br />
ole esiintynyt.<br />
Sinulla on myös kansainvälisiä<br />
kontakteja ja tarvitset työssäsi<br />
vieraita kieliä?<br />
– Tässä duunissa tarvitaan kohtuullisen<br />
hyvää englanninkielen taitoa, sillä liikkuvalla<br />
poliisilla on myös englanninkieliset<br />
nettisivut joita ylläpidetään omalla<br />
kielipäällä. Lisäksi m<strong>ei</strong>llä käy vuoden<br />
mittaan jonkun verran ulkomaalaisia<br />
vieraita tutustumassa liikkuvan poliisin<br />
toimintaan, <strong>ei</strong>kä h<strong>ei</strong>dänkään kanssa<br />
osaamistaan, kielitaitoaan ja oppia hyviä<br />
hallintokäytäntöjä työskentelemällä<br />
ulkomaisessa organisaatiossa lyhyen<br />
aikaa CIMOn hallinnoiman virkamiesvaihdon<br />
kautta. Vaihtopaikka tulee<br />
hankkia itse omien tai työnantajan<br />
kontaktien kautta. Vaihtoon lähtijä tarvitsee<br />
työnantajan puollon eli käytännössä<br />
palkallisen virkavapaan. Hakuaika<br />
on jatkuva.<br />
Tukea voi saada virkamiesvaihdosta<br />
aiheutuvien ylimääräisten kustannusten<br />
korvaamiseen. Hyväksyttäviä kustannuksia<br />
ovat tänä vuonna matka- ja<br />
pelkällä elekielellä pärjää: kun läväyttää<br />
tuoreet pullat pöytään, pääsee pitkälle,<br />
mutta jossain vaiheessa pulla loppuu<br />
ja on pakko ryhtyä kommunikoimaan.<br />
Miksi päätit aikoinaan hakeutua<br />
poliisihallintoon töihin?<br />
– Oli sattuman kauppaa, että päädyin<br />
aikoinaan poliisihallintoon töihin. Tulin<br />
vuonna 2001 LP:n johdon esikuntaan<br />
mikrotukihenkilöksi. Vuosien myötä<br />
työtehtävät muuttuivat yhä enemmän<br />
ja enemmän viestinnän puolelle, ja viim<strong>ei</strong>set<br />
puolitoista vuotta olenkin ollut<br />
viestintäsuunnittelijana.<br />
Mikä työssäsi on mukavaa?<br />
– Jättiläismäinen palkka! Ei sittenkään.<br />
Mukavaa on se, että pääsee käyttämään<br />
laaja-alaisesti omaa erikoisosaamistaan<br />
ja hyvin pitkälti myös suunnittelemaan<br />
omia töitään. Mukavaa on<br />
myös tietää se, että omalla työllä on<br />
mahdollista vaikuttaa liikenneturvallisuuden<br />
parantamiseen. Vähemmän<br />
mukavaa on ainainen, joustamaton ja<br />
us<strong>ei</strong>n hyvinkin DDR:läinen byrokratia.<br />
Joskus tuntuukin siltä, että byrokratian<br />
ainoa tehtävä on estää työnteko mahdollisimman<br />
tehokkaasti.<br />
Jos et olisi nykyisessä työssäsi,<br />
missä voisit ajatella olevasi töissä?<br />
– Voisin olla töissä vaikkapa jossain<br />
tuotantoyhtiössä työskentelemässä<br />
elokuva- ja tv-tuotantojen parissa. Tai<br />
majakanvartijana! Räpsyttelisin valoja,<br />
joisin kahvia ja ärisisin sunnuntaiven<strong>ei</strong>lijöille.<br />
Se olisi leppoisaa. n<br />
CIMOn yksilötukea myös pohjoismaisiin vaihtoihin<br />
20 POLIISI 2/2010<br />
asumiskustannukset. Vaihdon pituus<br />
voi olla 1- 6 kuukautta ja tuen suuruus<br />
on enimmillään 6000 euroa henkilö /<br />
vaihto.. n<br />
Lisätietoja ohjelmista:<br />
CIMOn www-palvelusta<br />
www.cimo.fi kohdasta<br />
http://www.cimo.fi/Resource.phx/<br />
cimo/kv-harjoittelu/virkamies.htx<br />
vastaava asiantuntija Ritva Ukkonen<br />
puh. 0207 868 521 tai<br />
ritva.ukkonen@cimo.fi
Ajatuksia liikenteestä<br />
Tällä sivulla tunnetut suomalaiset kertovat kokemuksia ajatuksia ajamisesta ja liikenteestä.<br />
He kaikki vastaavat kolmeen vakiokysymykseen:<br />
Sami Garam<br />
k<strong>ei</strong>ttiömestari, stadintaja<br />
1. Paljonko olet vuosittain liikenteessä?<br />
– M<strong>ei</strong>gä tsittaa bilikas yksin tai fämilin kaa, iha sama. Kilsoi kertyy öbaut 25 tuusaa<br />
vuodes. Redut vie välil iha skutsii, jonnekki böndelle, välil taas kruisaan ihan vaa<br />
Stadis.<br />
(Liikenteessä olen joko yksin tai perheen kanssa noin 25 000 kilometriä vuodessa.<br />
Välillä pidempää r<strong>ei</strong>ssua, välillä vain lyhyttä kaupungilla sukkulointia.)<br />
2. Mikä m<strong>ei</strong>llä liikenteessä on huonosti ja pelottaako jokin asia?<br />
– Jengi kelaa tääl Härmäs et ne osaa muka skuijaa paremmin ku muut. Tyypit <strong>ei</strong><br />
maindaa pätkääkää vaik homma <strong>ei</strong> pysy tipan vertaa näpis. Ja talvel homma vast<br />
kuseeki. Ois aika jees ku ryhmä tsennais kans miten spiidi pysys tasasena.<br />
– Kelatkaa: ku väijyständi lähestyy, ni poljetaa jarruu iha himona sil seurauksel<br />
et ruuhka kasvaa. Talvel on iha omat jubinat, <strong>ei</strong>kä siit pääse muuten ku ottamal iisisti<br />
tai venaamal kesää. Sit autoilijoiden pitäs kans ottaa enemmän relaa ja tajuu,<br />
et jousto on homman pointti. Ku toinen haluu vendaa siihen eteen, ni antas vendaa<br />
vaa. Ätityydi kuosiin siis. Eikä ois muuten paha jos dallaajat ja tsygettäjät<br />
hogais et h<strong>ei</strong>jastin rulaa.<br />
(Suomalainen luulee olevansa parempi kuski kuin onkaan.<br />
Riskejä otetaan aivan liikaa, varsinkin talvikelillä.<br />
Tasaisen ajamisen tapa olisi myös syytä omaksua.<br />
Kun automaattinen valvontakamera lähestyy, jarrutellaan<br />
ja letkaa ja varatilant<strong>ei</strong>takin syntyy.<br />
Talvisää tekee omia ongelmiaan, mutta siihen <strong>ei</strong><br />
ole muuta k<strong>ei</strong>noa kuin riittävä varovaisuus. Autoilijoiden<br />
pitäisi myös joustaa, antamalla esimerkiksi kaistanvaihtajalle<br />
tilaa. Eli asenteet kuntoon. Pimeänä vuodenaikana<br />
myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olisi syytä<br />
opetella h<strong>ei</strong>jastimien käyttöön.)<br />
3. Mikä m<strong>ei</strong>llä vastaavasti on hyvin/ toimii hyvin?<br />
– Baanat on kuosis, rajotukset ihan jees. Böndel on riista-aitoi,<br />
jotka skulaa. Tääl on kans aika snadisti bilikoit<br />
<strong>ei</strong>kä siks vois väittää, et mitää pahoi ruuhkiikaa sit ois.<br />
Sit viel toi händärihässäkkä. Varsinki Stadis on iha ookoo<br />
pitää handut ratis. Mut samal ku kapulat pidetää<br />
fikas, ni mites sit blaadaaminen, jäden skruudaminen<br />
tai limun dokaaminen? Näille <strong>ei</strong> oo händär<strong>ei</strong>t, mut silti<br />
neki blokkaa yhen hanskan pois ratist<br />
(Tiet ovat kunnossa. Nopeusrajoitukset ovat melkoisen<br />
sopivia. Nykyiset riista-aidat lisäävät t<strong>ei</strong>den turvallisuutta.<br />
Autojen määrä on myös niin vähäinen, että ruuhkia<br />
täällä <strong>ei</strong> käytännössä ole. Pidän hyvänä myös kännykän<br />
hands free- pakkoa, ainakin kaupunkiajossa. Mutta<br />
entäpä sitten cicarette-free, ice-cream -free tai softdrink<br />
-free? Nämäkin sitovat kuskien huomion ja toisen<br />
ajokäden.) n<br />
Jussi Pohjonen<br />
tiedottaja<br />
Liikkuva poliisi<br />
Lisää tunnettujen suomalaisten ajatuksia liikenteestä löydät LP:n<br />
nettisivuilta<br />
www.poliisi.fi/lp -> Ajatuksia liikenteestä<br />
POLIISI 2/2010 21
tutkittua<br />
lapset kokevat väkivaltaa<br />
enemmän kuin aikuiset<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulussa on kolmen vuoden ajan tehty kattavaa tutkimusta lapsiuhr<strong>ei</strong>sta.<br />
Ilmiötä on tarkastelu niin lasten, viranomaisten kuin rikostilastojenkin valossa.<br />
Lapsiin kohdistuva väkivalta tutkimuskohteena<br />
n Vuoden 2004–2007 sisäisen turvallisuuden ohjelman yhdeksi tavoitteeksi<br />
nostettiin tiedon kerääminen lapsiin kohdistuvasta väkivallasta uhritutkimuksen<br />
turvin. Ajatus, jota aiheeseen vihkiytyneet tutkijat ja kehittäjät olivat<br />
ajaneet jo kauan, saatiin vihdoin ohjelmatasolle.<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulussa aloitettiin tutkimushanke, jonka yhtenä tehtävänä<br />
oli toteuttaa Suomen ensimmäinen kattava lapsiuhritutkimus. Tutkimus<br />
oli osa laajempaa kolmivuotista tutkimushanketta Lapset väkivallan<br />
uhrina, joka toteutettiin Polamkissa sisäasiainministeriön poliisiosaston rahoittamana<br />
hankkeena vuosina 2007–2010.<br />
Hankkeen vetäjänä toimi erikoistutkija Juha Kääriäinen ja tutkijoina Noora<br />
Ellonen sekä Sanna-Mari Humppi.<br />
Hanke sisälsi kolme osaa: lapsiuhritutkimuksen toteutus, poliisin tietoon<br />
tulleen lapsiin kohdistuvan väkivallan analysointi sekä viranomaisyht<strong>ei</strong>styön<br />
haast<strong>ei</strong>den tarkastelu lapsiin kohdistuvien väkivaltatapausten selvittämisessä.<br />
Vuonna 2009 hankkeeseen lisättiin vielä vuoden projekti sisäasiainministeriön<br />
ja oikeusministeriön rahoittamana, laajentamaan tarkastelua tapausten<br />
etenemiseen rikosprosessissa. Kaikki neljä osaa on saatu nyt päätökseen<br />
ja hanke päättyy h<strong>ei</strong>näkuussa 2010. n<br />
Suomen kattava lapsiuhritutki-<br />
mus toteutettiin koululaiskyse-<br />
lynä tammikuussa 2008. Tutki-<br />
muksessa kysyttiin lasten kokemuksia<br />
muun muassa kotona koetusta ja nähdystä<br />
väkivallasta, katuväkivallasta,<br />
seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä<br />
internetiin liittyvistä uhrikokemuksista.<br />
Tutkimuksen ain<strong>ei</strong>sto on edustava<br />
otos mannersuomen suomen- ja ruotsinkielisistä<br />
kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista,<br />
joita tutkimukseen osallistui<br />
yhteensä 13 515.<br />
– Lapset kokevat väkivaltaa selvästi<br />
aikuisia enemmän ja väkivalta tapahtuu<br />
arjen elinympäristöissä eli kotona, koulussa<br />
tai vapaa-ajan yht<strong>ei</strong>söissä ja pääasiassa<br />
tekijä on tuttu ihminen. Tyypillisin<br />
väkivallan muoto on ikätover<strong>ei</strong>den<br />
välinen väkivalta, toteaa tutkija Noora<br />
Ellonen <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulusta.<br />
Kehitystäkin on kuitenkin tapahtu-<br />
22 POLIISI 2/2010<br />
nut. Ain<strong>ei</strong>sto mahdollistaa osittaisen<br />
vertailun vuonna 1988 Lastensuojelun<br />
keskusliiton tekemään tutkimukseen<br />
ja sen mukaan kuritusväkivalta on puolittunut<br />
20 vuoden aikana. Myös vakavimpia<br />
seksuaalisen hyväksikäytön<br />
muotoja raportoitiin vuonna 2008 vähemmän<br />
kuin vuonna 1988.<br />
<strong>Poliisi</strong>n tilastot kertovat<br />
ilmirikollisuudesta<br />
Uhritutkimus kuvaa parhaalla mahdollisella<br />
tavalla väkivaltaa kokonaisrikollisuuden<br />
näkökulmasta. Ilmirikollisuutta<br />
puolestaan voidaan tutkia poliisin tilastojen<br />
avulla.<br />
Myös poliisin tilastoissa tyypillisin<br />
lasten ja nuorten väkivallan muoto<br />
on ikätover<strong>ei</strong>den välinen väkivalta.<br />
Sen sijaan perheväkivaltatapauksia tulee<br />
huomattavasti vähemmän ilmi. Alle<br />
kouluikäisiin lapsiin kohdistuvia väki-<br />
valtatapauksia ilmoitetaan poliisille hyvin<br />
vähän. Tyypillisimmin asianomistaja<br />
on lapsiin kohdistuvissa väkivaltatapauksissa<br />
t<strong>ei</strong>ni-ikäinen nuori.<br />
lastentalo-malli käyttöön<br />
Suomeen<br />
Hankkeessa on selvitetty myös viranomaisten<br />
työskentelyä ja haast<strong>ei</strong>ta,<br />
joita viranomaiset kohtaavat tapausten<br />
eri vaih<strong>ei</strong>ssa aina epäilyn tunnistamisesta<br />
tuomioistuimeen.<br />
Lasten näkökulmasta ongelmallisinta<br />
on ennen kaikkea viranomaisten toiminnassa<br />
havaittu alueellinen sekä viranomaiskohtainen<br />
vaihtelu tehdyissä<br />
toimenpit<strong>ei</strong>ssä sekä prosessien kesto.<br />
Viranomaisten näkökulmasta suurin<br />
haaste oli osaaminen. Erityisesti poliisit<br />
nostivat esiin sen, että lapsiasioiden<br />
tutkintaan liittyvää koulutusta on liian<br />
vähän. Haasteena olivat myös tiedonvaihdon<br />
ongelmat viranomaisten kesken<br />
ja tietämättömyys toisen viranomaisen<br />
osaamisesta.<br />
Toukokuussa 2010 julkaistava tutkimus<br />
puhuukin voimakkaasti tapausten<br />
tutkinnan keskittämisen puolesta<br />
ja tukee siten Suomeen suunnitt<strong>ei</strong>lla<br />
olevan Lastentalo-mallin toteuttamista,<br />
jossa tapaukset lapseen kohdistuneesta<br />
väkivallasta tai hyväksikäytöstä<br />
käsiteltäisiin kaikkien viranomaisten<br />
näkökulmasta saman katon alla.<br />
tuloksena arvokasta<br />
perustutkimusta<br />
Lapset väkivallan uhrina - hanke on kokonaisuudessaan<br />
tuottanut monipuolista<br />
perustutkimusta lapsiin kohdistuvasta<br />
väkivallasta ja tavoitteena on, että<br />
tutkimukset palvelisivat myös käytännön<br />
kehittämistä.<br />
Tutkimukset ovat herättäneet myös<br />
paikoin voimakastakin yht<strong>ei</strong>skunnallista<br />
keskustelua. Ellonen korostaa, että entistä<br />
tehokkaampi toiminta lapsiin koh-<br />
distuvan väkivallan estämiseksi edellyttää<br />
avointa yht<strong>ei</strong>skunnallista keskustelua<br />
siitä, mikä on sitä väkivaltaa, johon<br />
tulee puuttua.<br />
Tavoitteena on, että lapsiuhritutkimukselle<br />
löytyisi säännöllinen rahoituspohja,<br />
ett<strong>ei</strong> lasten uhrikokemusten<br />
kartoittaminen näin laajasti jää tähän<br />
yhteen kertaan. n<br />
Lisää tietoa verkkosivuilla:<br />
www.polamk.fi/tutkimus, kohdassa<br />
Tutkimusalueet> Kokonaisrikollisuus<br />
Julkaisut:<br />
Ellonen, N., Kääriäinen, J., Salmi,<br />
V., Sariola, H. (2008): Lasten ja<br />
nuorten väkivaltakokemukset.<br />
Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan<br />
oppilaiden kokemasta väkivallasta.<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun raportteja<br />
71, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen<br />
tutkimustiedonantoja 87. Tampere:<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu.<br />
Humppi, S. (2008): <strong>Poliisi</strong>n tietoon<br />
tullut lapsiin ja nuoriin kohdistuva<br />
väkivalta. <strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />
raportteja 75. Tampere:<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu.<br />
Humppi, S. (2009): Lapsen<br />
seksuaalinen hyväksikäyttö<br />
rikosilmoituksissa.<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />
raportteja 82. Tampere:<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu.<br />
Humppi, Sanna-Mari & Ellonen,<br />
Noora (2010): Lapsiin kohdistuva<br />
väkivalta ja hyväksikäyttö- tapausten<br />
tunnistaminen, rikosprosessi ja<br />
viranomaisten välinen yht<strong>ei</strong>styö.<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulun<br />
tutkimuksia 40. Tampere:<br />
<strong>Poliisi</strong>ammattikorkeakoulu.
<strong>Poliisi</strong>-lehden sarjakuvassa<br />
<strong>Poliisi</strong>tko sikoja?<br />
<strong>Poliisi</strong>-lehden tässä numerossa<br />
on esillä uuden piirtäjän sarjakuva.<br />
Sarjakuvaa piirtää helsinkiläinen<br />
32-vuotias kuvittaja Jyrki Vainio.<br />
– Teen freelancerina pilapiirroksia,<br />
sarjakuvia ja kuvituksia lehtiin ja yritysasiakkaille.<br />
Olen piirtänyt koko ikäni.<br />
Lukiolaisena päätin, että minun täytyy<br />
yrittää tehdä tätä myös työkseni,<br />
Vainio kertoo.<br />
Ensimmäisen sarjakuvansa Vainio<br />
julkaisi paikallislehdessä jo 16-vuotiaana.<br />
Siitä lähtien Vainion piirroksia on julkaistu<br />
lehdissä säännöllisesti 15 vuoden<br />
ajan.<br />
Koulutukseltaan Vainio on graafisen<br />
suunnittelun taiteen maisteri.<br />
Univormupiirtäjä<br />
Vainion tunnetuimmat työt ovat puolustusvoimien<br />
Ruotuväki-lehdessä ilmestyvä<br />
pilakuvasarja Tornitouhua ja<br />
Partio-lehdessä ilmestyvä sarjakuva<br />
Närhivartio. Molemmat ovat jatkuneet<br />
yli kymmenen vuotta. Sen lisäksi tällä<br />
hetkellä Vainiolta ilmestyy myös ajankohtaisaih<strong>ei</strong>sia<br />
sarjakuvia kerran kuussa<br />
Kymen Sanomissa, Kouvolan Sanomissa<br />
ja Etelä-Saimaassa.<br />
– Kaverit ovat vitsailleet, että erikoisalakseni<br />
on näköjään muovaantunut olla<br />
erityisesti univormupukuisten ammattien<br />
piirtäjä, kun asiakkaita ovat siis<br />
olleet partiolaiset, arm<strong>ei</strong>ja ja nyt poliisi,<br />
Vainio kertoo.<br />
– <strong>Poliisi</strong>-lehdelle aiemmin sarjakuvaa<br />
piirtänyt hyvä ystäväni Pertti Jarla vitsailikin,<br />
että nyt saan viranomaisten värisuoran<br />
täyteen. Mutta syynä lienee<br />
vain se, että näillä virallisen tuntuisilla<br />
aloilla sympaattisen näköiset piirroshahmot<br />
on havaittu hyväksi tavaksi välittää<br />
tietoa yl<strong>ei</strong>sölle myös hieman epävirallisemmalla<br />
ja rennommalla tavalla,<br />
Vainio jatkaa.<br />
<strong>Poliisi</strong>t possuina<br />
Vainio alkoi hahmotella <strong>Poliisi</strong>-lehdelle<br />
sarjakuvaa ja ajatuksena oli hakea erilaisia<br />
hahmoja. Hän päätyi piirtämään<br />
Sarjakuvan lisäksi<br />
Jyrki Vainio<br />
on kuvittanut<br />
poliisin uuden<br />
viestintästrategian.<br />
sinitakit sikoina tyypillisen huutelun<br />
mukaisesti.<br />
– Nämä piirtämäni hahmot ovat kuitenkin<br />
sympaattisia ja näkökanta on<br />
niiden puolella. Ulkomuoto tarkoittaa -<br />
niin kuin tuo ensimmäinen jakso osoittaa<br />
- että h<strong>ei</strong>dät helposti ymmärretään<br />
väärin.<br />
Vainion pyrkimyksenä on murtaa negatiivisia<br />
ennakkoasent<strong>ei</strong>ta poliiseja<br />
kohtaan.<br />
– Että nämä piirtämäni poliisihahmot<br />
ovat aivan ilm<strong>ei</strong>sesti kaikkea muuta<br />
kuin sitä miltä näyttävät, hän toteaa.<br />
n<br />
Kaisa Paavilainen<br />
POLIISI 2/2010 23
Dekkarikirjailija L<strong>ei</strong>f GW Persson:<br />
Ruotsalainen<br />
poliisi on<br />
keskinkertainen<br />
Kriminologian professori ja dekkarikirjailija L<strong>ei</strong>f<br />
GW Persson on tunnettu epäruotsalaisesta<br />
suorapuh<strong>ei</strong>suudestaan. Suuren yl<strong>ei</strong>sön tietoisuuteen<br />
hän on tullut Ruotsin <strong>Poliisi</strong> tv:n asiantuntijana ja<br />
kirjailijana. Persson on suosittu luennoitsija - mies<br />
jonka sanomisia kuunnellaan. <strong>Poliisi</strong>n työtä hän<br />
sanoo arvostavansa, mutta pitää ruotsalaista poliisia<br />
keskinkertaisena.<br />
– Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhapaikka Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmassa Tukholmassa oli sellaiseen tarkoitukseen paras paikka nopean pakotien<br />
ansiosta, toteaa ruotsalainen kriminologian professori ja kirjailija L<strong>ei</strong>f GW Persson, joka on pohtinut paljon Palmen murhaa. Kuva on otettu Palmen murhapaikalla,<br />
jossa on myös muistolaatta.<br />
Persson on intohimoinen met-<br />
sästäjä ja tuo intohimo näkyy<br />
us<strong>ei</strong>n myös hänen pukeutumisessaan.<br />
Valkoisen paidan, pikkutakin<br />
ja solmion tilalla on farkut, flanellipaita<br />
ja isotaskuinen liivi, jonka kätköihin voi<br />
hyvin sujauttaa pehmeäkantisen kirjan.<br />
Tukholman yliopiston professuurin<br />
lisäksi Persson on joka viikko televisiossa<br />
ratkomassa rikoksia ja näiden välissä<br />
vielä pyrkii tapaamaan mahdollisimman<br />
paljon lukijoita maan eri kirjastoissa.<br />
Potkut poliisista<br />
L<strong>ei</strong>f GW on kirjoittanut kymmenen kirjaa,<br />
joista ensimmäinen ”Grisfesten-<br />
Sikajuhlat” on myynyt eniten ja myy<br />
edelleenkin. Kirja kertoo Lennart G<strong>ei</strong>jer-skandaalista,<br />
jossa oli kyse Ruotsin<br />
entisen sosiaalidemokraattisen oikeusministerin<br />
seksuaalisten palvelujen ostamista.<br />
Perssonin on ollut hyvä kirjoittaa<br />
sillä juuri hän oli se, jolta tieto vuoti<br />
julkisuuteen. Hän työskenteli tuolloin<br />
silloisen rikospoliisin päällikön oikeana<br />
kätenä. Asian paljastuttua seurauksena<br />
olivat potkut.<br />
– Potkuista huolimatta rikokset <strong>ei</strong>vät<br />
ole koskaan lakanneet kiinnostamasta,<br />
L<strong>ei</strong>f GW sanoo.<br />
Palmen murhan jälkeen Ruotsista on<br />
tullut kovempi ja väkivaltaisempi yht<strong>ei</strong>skunta.<br />
Raakojen ja törk<strong>ei</strong>den rikoksien<br />
määrä on lisääntynyt roimasti ja valitettavan<br />
moni on jäänyt selvittämättä.<br />
24 POLIISI 2/2010<br />
– Kymmenestä murhasta kahdeksan<br />
on aika helppoja ratkaista. Kuolemaan<br />
johtava väkivalta tapahtuu harvoin henkilöiden<br />
välillä jotka <strong>ei</strong>vät tunne toisiaan.<br />
Tilastojen mukaan yli 70 prosenttia<br />
näissä tapauksissa tuntevat henkilöt<br />
toisensa. Yleensä rikoksentekijä löytyy<br />
perheestä tai lähipiiristä, L<strong>ei</strong>f GW kertoo.<br />
Vaik<strong>ei</strong>mpia tapauksia ovat ne rikokset,<br />
joissa poliisilla <strong>ei</strong> ole kunnon johtolankoja.<br />
Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan<br />
pitää erään avestalaisen nuoren<br />
naisen murhaa vuonna 2006. Hänet<br />
löydettiin murhattuna asunnostaan.<br />
Rikoksen tekijä oli sytyttänyt asunnon<br />
palamaan, joten poliisin oli vaikea, jos<br />
<strong>ei</strong> suorastaan mahdoton löytää todistusain<strong>ei</strong>stoa.<br />
– Vieläkään ketään <strong>ei</strong> ole pidätetty rikoksesta.<br />
Tällaisista rikoksista pystyy<br />
poliisi selvittämään vain puolet. Tämän<br />
tilaston valossa voinee kai sanoa, että<br />
ruotsalainen poliisi <strong>ei</strong> ole hyvä <strong>ei</strong>kä<br />
huono vaan keskinkertainen, L<strong>ei</strong>f GW<br />
toteaa.<br />
Persson, Pettersson ja Palme<br />
L<strong>ei</strong>f GW:sta saa helposti kuvan, että<br />
hän jääräpäinen puhveli. Tämä kuva<br />
varisee nopeasti, sillä mies on huumorintajuinen<br />
ja armoitettu kertoja. Ulkokuori<br />
pettää sillä hyvin nopeasti paljastuu,<br />
että mies on todella alansa ammattilainen<br />
ja maan paras kriminologi.<br />
Miehen ajatukset erityisesti vuonna<br />
1986 tapahtuneesta Olof Palmen murhasta<br />
ovat mielenkiintoisia. L<strong>ei</strong>f GW on<br />
vakuuttunut, että Christer Pettersson<br />
<strong>ei</strong> murhannut Palmea.<br />
– Pettersson on sanonut sen henkilökohtaisesti<br />
monta kertaa. Lisäksi hän<br />
oli henkilö, joka olisi jäänyt murhan jälkeen<br />
paikalle tekemään aaltoja, L<strong>ei</strong>f<br />
GW toteaa.<br />
– Uskon, että murhaaja oli joku joka<br />
<strong>ei</strong> todellakaan pitänyt Palmesta. Mediassa<br />
on paljon puhuttu ja puhutaan vieläkin<br />
paljon siitä, että kukaan <strong>ei</strong> tiennyt<br />
Palmen olevan menossa elokuviin tuona<br />
kohtalokkaana iltana, mutta se <strong>ei</strong> pidä<br />
paikkansa sillä jo monta päivää aikaisemmin<br />
oli Palme puhunut työpaikallaan<br />
menevänsä elokuviin tuona iltana.<br />
Eräs asia josta <strong>ei</strong> ole kovinkaan paljon<br />
puhuttu on se, että Palme oli nuorena<br />
töissä CIA:ssa, joka tuolloin oli nimeltään<br />
OSS. Palme lopetti työnsä siellä<br />
ja valitsi poliittisen uran, jonka aikana<br />
hän oli napit vastakkain amerikkalaisten<br />
kanssa, L<strong>ei</strong>f GW pohtii.<br />
– Kaikki tietävät, että Palme vastusti<br />
voimakkaasti Vietnamin sotaa. Monet<br />
entiset työtoverit kääntyivät häntä<br />
vastaan. En pidä lainkaan ihmeenä, että<br />
joku hänen näkemyksiinsä kyllästynyt<br />
päätti vain raivata hänet tieltä pois.<br />
Erilliset perheväkivallan<br />
yksiköt Ruotsiin<br />
Ruotsin poliisi sai tämän vuoden alussa<br />
erilliset perheväkivaltayksiköt jokai-<br />
seen kuntaan. Tätä asiaa Persson pitää<br />
tervetulleena asiana. Naisiin kohdistuva<br />
väkivalta on Ruotsissa kasvava<br />
ongelma.<br />
– Pelkästään viime vuonna 28 300<br />
naista teki ilmoituksen pahoinpitelystä<br />
tai törkeästä pahoinpitelystä. Lukumäärä<br />
on tuntuva, mutta se <strong>ei</strong> kuitenkaan<br />
vastaa todellisuutta, sillä tapauksia<br />
on todellisuudessa paljon enemmän.<br />
Vieläkään kaikki <strong>ei</strong>vät uskalla tehdä<br />
asiasta ilmoitusta, vaikka viim<strong>ei</strong>sten<br />
kymmenen vuoden aikana on näkemys<br />
naisiin kohdistuvasta väkivallasta<br />
muuttunut.<br />
– Nyt työnsä aloittaneet perheväkivaltayksiköt<br />
ovat osoitus siitä, että<br />
myös viranomaisten asenne on muuttunut.<br />
1980-luvun lopulla voimaan tullut<br />
laki on taannut sen, että yhä useampi<br />
tapaus tulee oikeuteen ja sen jälkeen<br />
tehtyä ilmoitusta <strong>ei</strong> voi enää ottaa<br />
takaisin.<br />
– Nämä yksiköt saavat keskittyä pelkästään<br />
perheväkivallan tapauksiin ja<br />
h<strong>ei</strong>lle on annettu siihen erikoiskoulutus.<br />
Lisäksi yksiköt tekevät töitä yhdessä<br />
kunkin kunnan sosiaaliviranomaisten<br />
ja syyttäjän kanssa. Oli korkea aika,<br />
että nämä yksiköt saatiin kuntiin,<br />
L<strong>ei</strong>f GW Persson lopettaa. n<br />
Maria Palo
Change language