Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu
Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu
Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3. VÄHEMMISTÖKIELISTEN HOITAMISEN HAASTEET YHTEISKUNNASSA JA<br />
HOITOTYÖSSÄ<br />
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 maassamme oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä<br />
yhteensä 289 596. Eniten ruotsinkielisiä oli yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä (31 466),<br />
toiseksi eniten oli 60-64 -vuotiaita (21 624) ja vähiten 30-34 -vuotiaita (15 513). (Tilastokeskus<br />
2007.) Enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti ruotsinkieleen ja ruotsinkieliseen<br />
kulttuuriin. Suomenruotsalaisille on tärkeää, että maamme on virallisesti<br />
kaksikielinen ja ruotsinkielen ja kaksikielisyyden häviäminen olisi maallemme vahingollista.<br />
Suomenruotsalaiset edellyttävät hyvää kielitaitoa viranomaisilta ja heistä 95%<br />
haluaa terveydenhoitonsa ruotsiksi. Osa ruotsinkielisistä ei ole koskaan oppinut suomea<br />
hyvin ja tilanne voi pahentua stressaavissa tilanteissa. (Allardt 2000; Björkstrand 2005;<br />
Sarvimäki 2003, 83.)<br />
3.1 Lain hoitotyölle asettamat vaatimukset<br />
Lain mukaan kuntien vastuulla on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja niitä<br />
ohjaa kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki sekä sosiaalihuoltolaki. Näiden mukaan<br />
kaksikielisten kuntien ja kuntayhtymien täytyy järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita<br />
suomen ja ruotsin kielellä. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaa säädetty laki potilaan<br />
asemasta ja oikeuksista, jonka mukaan potilaan kulttuuritausta ja kieli tulee huomioida<br />
hoito- ja vastaanottotilanteissa. Viranomaisia varten on laadittu kielilaki, joka antaa<br />
potilaalle oikeuden käyttää ja tulla kuulluksi suomen tai ruotsin kielellä. Tavoite on, että<br />
yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Kielilaki<br />
sisältää myös potilaan oikeuden käyttää tulkkausta. (Finlex 1972, 1982, 1989,<br />
1993, 2002 2003; Kauppinen & Niskanen 2004.)<br />
Ammattitulkkia tulee aina käyttää kun yhteistä kieltä ei ole riittävästi, jotta sairauteen ja<br />
hoitoon liittyvien käsitteiden tulkkaaminen olisi luotettavaa. Tulkkaamisessa ei pidä<br />
koskaan käyttää lapsia jo sen takia, että he eivät joudu vastuuseen aikuisten asioista.<br />
Tulkkia käytettäessä pitää huolehtia siitä, että vastaanottoaika on riittävän pitkä. Hoito-<br />
8