28.07.2013 Views

Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

3. VÄHEMMISTÖKIELISTEN HOITAMISEN HAASTEET YHTEISKUNNASSA JA<br />

HOITOTYÖSSÄ<br />

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 maassamme oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä<br />

yhteensä 289 596. Eniten ruotsinkielisiä oli yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä (31 466),<br />

toiseksi eniten oli 60-64 -vuotiaita (21 624) ja vähiten 30-34 -vuotiaita (15 513). (Tilastokeskus<br />

2007.) Enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti ruotsinkieleen ja ruotsinkieliseen<br />

kulttuuriin. Suomenruotsalaisille on tärkeää, että maamme on virallisesti<br />

kaksikielinen ja ruotsinkielen ja kaksikielisyyden häviäminen olisi maallemme vahingollista.<br />

Suomenruotsalaiset edellyttävät hyvää kielitaitoa viranomaisilta ja heistä 95%<br />

haluaa terveydenhoitonsa ruotsiksi. Osa ruotsinkielisistä ei ole koskaan oppinut suomea<br />

hyvin ja tilanne voi pahentua stressaavissa tilanteissa. (Allardt 2000; Björkstrand 2005;<br />

Sarvimäki 2003, 83.)<br />

3.1 Lain hoitotyölle asettamat vaatimukset<br />

Lain mukaan kuntien vastuulla on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja niitä<br />

ohjaa kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki sekä sosiaalihuoltolaki. Näiden mukaan<br />

kaksikielisten kuntien ja kuntayhtymien täytyy järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita<br />

suomen ja ruotsin kielellä. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaa säädetty laki potilaan<br />

asemasta ja oikeuksista, jonka mukaan potilaan kulttuuritausta ja kieli tulee huomioida<br />

hoito- ja vastaanottotilanteissa. Viranomaisia varten on laadittu kielilaki, joka antaa<br />

potilaalle oikeuden käyttää ja tulla kuulluksi suomen tai ruotsin kielellä. Tavoite on, että<br />

yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Kielilaki<br />

sisältää myös potilaan oikeuden käyttää tulkkausta. (Finlex 1972, 1982, 1989,<br />

1993, 2002 2003; Kauppinen & Niskanen 2004.)<br />

Ammattitulkkia tulee aina käyttää kun yhteistä kieltä ei ole riittävästi, jotta sairauteen ja<br />

hoitoon liittyvien käsitteiden tulkkaaminen olisi luotettavaa. Tulkkaamisessa ei pidä<br />

koskaan käyttää lapsia jo sen takia, että he eivät joudu vastuuseen aikuisten asioista.<br />

Tulkkia käytettäessä pitää huolehtia siitä, että vastaanottoaika on riittävän pitkä. Hoito-<br />

8

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!