Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu

usein dialogin toinen osapuoli käyttää toista vahvistaakseen tunteitaan. (Kreps 1994, 47;
Lehtonen 1998.)
Ilman yhteistä kieltä dialogisuus jää laimeaksi tai yksisuuntaiseksi ohjeiden antamiseksi.
Silti on tärkeää, että asiakas saa ohjausta omalla äidinkielellään, koska silloin edellytykset
ovat paremmat siihen, että asiakas ymmärtää saadut ohjeet. Yksinkertaisimmillaan
se voi olla hätääntyneen potilaan rauhoittamista muutamalla helpolla lauseella tai
suunnitellun tutkimuksen onnistuminen. Myös normaalisti kaksikielinen voi kokea turvattomuutta,
jos ei tule ymmärretyksi tai ei itse ymmärrä toisia (Språkbarometern 2004;
Mustajoki & Meyer-Arnold 2005.) Kieli on osa identiteettiä, jonka vuoksi se antaa turvallisuuden
tunnetta. (Vairinen 2004, 1; Schulman-Reimavuo 1996, 15.)
18