Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu
Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu
Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3.4 Kielellisten oikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa<br />
Kielellä on sekä kielellinen ulottuvuus että tunneulottuvuus. Siksi on tärkeää, että sosiaali-<br />
ja terveydenhuollossa huomioidaan kielelliset tarpeet ja oikeudet erityisesti tilanteissa,<br />
joissa ihminen tuntee olevansa fyysisesti tai psyykkisesti heikoilla, muulla tavalla<br />
uhattuna tai toisten armoilla. (Lukkarinen 2001, 11)<br />
Eri arvioiden mukaan, kaksikielisten kuntien palvelut toimivat yleisellä tasolla tyydyttävästi<br />
sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluissa on kuitenkin nähtävissä alueellisia<br />
eroja. Esimerkiksi Turunmaan saaristokunnissa suomen ja ruotsinkieliset palvelut ovat<br />
toteutettu hyvin ja Uudellamaalla puolestaan erityisesti ruotsikielisten palveluiden saaminen<br />
on sattumanvaraista. Syiksi arvellaan henkilökuntapulaa ja kielitaidon puutetta.<br />
Omakielisten palveluiden saatavuutta on myös heikentänyt ruotsinkielisten taipumus<br />
olla käyttämättä omaa äidinkieltään. Erikoissairaanhoitoa ja henkilöstön koulutuksen<br />
järjestämistä seuraa kielivähemmistön etuja valvova lautakunta. Kuntien lain mukaisista<br />
tehtävistä selviytymistä seuraa Sosiaali- ja terveysministeriö, mutta arviointia ei yleensä<br />
tehdä kielellisestä näkökulmasta eikä asiakkaan äidinkieltä tilastoida. Tästä syystä kielellisten<br />
palveluiden ja henkilökuntaresurssien seuraaminen voi olla hankalaa. (Blom<br />
2005; Oikeusministeriö 2005; Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus 2005.)<br />
Puutteellinen suomen kielen taito voi vähentää ruotsinkielisten motivaatiota käyttää<br />
terveydenhuoltopalveluita ja siihen kohdistuva luottamus voi heikentyä yhteisen kielen<br />
puuttuessa. Potilasohjauksessa ilmenee usein molemminpuolisia ymmärtämisvaikeuksia.<br />
Hoitajat eivät aina voi olla varmoja siitä, että asiakas ja hoitaja puhuvat samoista<br />
asioista. Vaikka asiakkaat ovat saaneet ohjausta samoihin vaivoihin useampaan kertaan,<br />
he tulevat samasta syystä herkästi takaisin koska ohjausta ei ole ymmärretty. Tämä on<br />
aiheuttanut useita lääkärikäyntejä ja siten lisännyt myös kustannuksia. Tästä huolimatta<br />
hoitotilanteissa käytetty kieli on useimmiten se kieli, mitä hoitohenkilöstö käyttää. Tutkimuksen<br />
mukaan Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ruotsinkielisistä asiakkaista<br />
70 prosenttia ei saanut hoitoa omalla äidinkielellään. Koska terveydenhuoltohenkilökunnan<br />
työtehtävät jaetaan ensisijaisesti ammattitaidon perusteella, jää kielitaito<br />
useimmiten toiselle sijalle eikä henkilökunta huomioi asiakkaan laillista oikeutta saada<br />
palvelua omalla kielellään. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on pulaa kielitaitoisesta<br />
henkilökunnassa ja se vaikeuttaa ruotsinkielisten palveluiden järjestämistä. (Helsingfors<br />
11
Change language