Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu
Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu
Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
”JAG ÄR FÖR DIG”<br />
Selkokielinen suomi-ruotsi sanasto hoitotyöhön.<br />
Katja Ranne<br />
Leena Rautakorpi<br />
Tiina Sainio<br />
Opinnäytetyö, syksy 2008<br />
<strong>Diakonia</strong>-<strong>ammattikorkeakoulu</strong>,<br />
Helsinki<br />
Terveysalan koulutusohjelma<br />
Terveydenhoitaja(AMK)<br />
Diak Etelä,
1. JOHDANTO 3<br />
2. KIELI JA KULTTUURI 5<br />
2.1. Äidinkieli 5<br />
2.2 Kulttuurin vaikutus hoitotyöhön 5<br />
3. VÄHEMMISTÖKIELISTEN HOITAMISEN HAASTEET<br />
YHTEISKUNNASSA JA HOITOTYÖSSÄ<br />
8<br />
3.1 Lain hoitotyölle asettamat vaatimukset 8<br />
3.2 Terveydenhuollon ammattihenkilöille laissa asetetut vaatimukset 9<br />
3.3 Eettinen näkökulma 10<br />
3.4 Kielellisten oikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa 11<br />
4. TERVEYDEN EDISTÄMINEN 13<br />
4.1 Terveysviestintä 14<br />
4.2 Terveyden edistämisen materiaali 16<br />
4.3 Dialogisuus 17<br />
5. TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS 19<br />
6. ARVIOINTI 21<br />
6.1 Tavoitteiden toteutuminen 21<br />
6.2 Tuotoksista saatu palaute 21<br />
6.3 Arviointi terveydenedistämismateriaalin perusteella 22<br />
6.4 Prochaskan transteoreettinen muutosvaihemalli 22<br />
6.5 Yhteenveto arvioinnista 23<br />
7. POHDINTA 25<br />
LÄHTEET 28<br />
LIITTEET 34<br />
Liite 1. Sanasto 34<br />
Liite 2. Seinätaulut 59
1. JOHDANTO<br />
Suomessa asuu äidinkieleltään ruotsinkielisiä 289 569 (Tilastokeskus 2007), joilla on<br />
joilla maamme lainsäädännön mukaan oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään. Kuitenkin<br />
he joutuvat usein joutuvat asioimaan suomenkielellä.<br />
Työmme tavoitteena oli kehittää uudenlaisia terveyttä edistäviä työmenetelmiä sekä<br />
kannustaa hoitoalalla työskenteleviä käyttämään työssään vieraita kieliä. Tavoitteen<br />
saavuttamiseksi työstimme sairaalamaailmaan kohdennetun taskukokoisen sanaston<br />
sekä seinälle tulostettavat seinätaulut. Työmme pohjana oli Leena Rautakorven ja Kati<br />
Åströmin (2007) sairaanhoitajaopinnäytetyönä tekemä työ ”Jag är här för dig suomiruotsi<br />
sanasto dementiaryhmäkotien arkea helpottamaan” ja sen työelämästä saama palaute.<br />
Sairaalakäyttöön laajennettavaa sanastoa aloimme ideoida kuultuamme yhteistyökumppanimme<br />
kautta Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin olevan kiinnostunut oman<br />
painoksen ottamisesta. Päädyimme laajentamaan sanastoa suoraan sairaaloista saamamme<br />
palautteen perusteella, joiden mukaan sanastoon kaivattiin lisää sanastoa esimerkiksi<br />
potilaan vastaanottotilanteiden sekä hoitotoimenpiteiden tekemisen helpottamiseksi,<br />
sillä alkuperäisestä sanastosta puuttuivat lähes kaikki sairaalassa päivittäin käytettävät<br />
termit ja fraasit. Päätöstämme tuki myös se, että omassa työssämme olimme<br />
kohdanneet useita tilanteita, joissa muutamasta yksinkertaisesta ruotsinkielisestä lauseesta,<br />
olisi ollut hyötyä niin potilaille kuin hoitajillekin.<br />
Sairaalaympäristöön työstetty sanasto syntyi lisäämällä tarvittavat sanat dementiaryhmäkoteihin<br />
tehtyyn sanastoon. Haasteelliseksi osuudeksi työssä muodostui aihealueiden<br />
rajaaminen, sillä alkuperäisen sanaston pieni koko on käytössä hyväksi todettu.<br />
Seinätaulut puolestaan koottiin alkuperäisestä sanastosta lisäten niihin vastaanotto-osio.<br />
Taulujen teemat on jaettu sen mukaan, minkälaisissa tiloissa kutakin taulua on tarkoitus<br />
käyttää. Keittiö-osiossa käsitellään ruokailuun, ruoka-aikoihin ja ruokiin liittyvää sanastoa<br />
ja kylpyhuoneen sanaston sisältö liittyy peseytymiseen.
Valitsimme sanaston kieleksi on selkokielen. Näin voimme auttaa hoitajaa muistamaan<br />
lyhyet ja yksinkertaiset lauseet sekä auttaa potilasta paremmin ymmärtämään hänelle<br />
puhuttua kieltä (Rautakorpi & Åström 2007). Koekäytimme seinätaulut kahdessa eri<br />
paikassa ja muokkasimme niitä useaan otteeseen. Sairaalakäyttöön laajennetun sanaston<br />
laajensimme työelämästä kerättyjen palautteiden ja toiveiden mukaisesti.<br />
Työn laajuuden vuoksi näimme järkeväksi verkostoitua kolmen aiheesta innostuneen<br />
opiskelijan tiimiksi. Näin saimme molemmat tärkeät tuotteet tehtyä, hyödynnettyä<br />
enemmän työelämän asiantuntijuutta erilaisten työkokemusten kautta sekä hyödyntämään<br />
valmiita kontaktejamme työelämään.<br />
Opinnäytetyön raporttiosuuden perustana on kielen ja kulttuurin merkitys potilaalle ja<br />
hoitotyössä. Perehdymme niiden asettamiin haasteisiin sekä hoitohenkilökunnan että<br />
yhteiskunnan näkökulmasta. Sivuamme lain asettamia vaatimuksia omakieliselle hoidolle<br />
ja perehdymme siihen, miten kielilainsäädäntöä on toteutettu terveyden edistämisen<br />
näkökulmaa unohtamatta. Lopuksi esittelemme opinnäytetyöprosessimme kulkua,<br />
arviointia ja jatkokehittämishaasteita.<br />
4
2. KIELI JA KULTTUURI<br />
2.1. Äidinkieli<br />
Yhteyden saaminen toiseen ihmiseen on kielen tärkein tehtävä. Se mahdollistaa tasavertaisen<br />
kommunikoinnin ja sen avulla pystymme vaikuttamaan meitä koskeviin asioihin.<br />
(Eloniemi-Sulkava, Laaksonen & Rantala 2004, 34.). Äidinkielelle eli ensikielelle altistuminen<br />
jättää aivojemme hermosoluille syvimmät muistijäljet, josta johtuen se pysyy<br />
parhaiten ihmisen muistissa. Ensikieli omaksutaan, kun muita kieliä ei ole aikaisemmin<br />
omaksuttu. Ensikielen omaksuminen on kyseessä myös silloin, kun lapsen vanhemmat<br />
puhuvat eri kieliä ja lapsi alkaa omaksua molemmat kielet alusta asti. Seuraavat kielet<br />
ovat kommunikaatiokieliä ja ne täyttävät myös vieraan kielen käsitteen. Ne omaksutaan<br />
siitä sosiaalisesta ympäristöstä, jossa niitä puhutaan. Vieras kieli voidaan myös määrittää<br />
kieleksi, joka opitaan kieltä käyttävän yhteisön mukana. (Aaltonen & Tuomainen<br />
2005, 43; Toivola 2005, 230–231.)<br />
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin teettämän tutkimuksen mukaan potilaille on<br />
tärkeää tai hyvin tärkeää saada puhua lääkäreiden, hoitajien sekä muun sairaalahenkilökunnan<br />
kanssa omalla äidinkielellään (Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 2004).<br />
Äidinkielen käyttäminen auttaa merkittävästi jaksamiseen ja identiteetin säilymiseen.<br />
Myös omaiset pitävät tärkeänä sitä, että heidän omaisensa saavat omakielistä hoitoa.<br />
(Gothoni 2005, 106; Kärkkäinen & Mononen 1999, 107 & 133; Socialstyrelsen 2001.)<br />
2.2 Kulttuurin vaikutus hoitotyöhön<br />
Nykypäivän terveydenhuollon asiakkaat tulevat eri kulttuureista ja heillä on erilaiset<br />
näkemykset ja odotukset terveydestä ja terveydenhuollosta. Terveydenhuollossa kulttuurinen<br />
näkökulma on jäänyt taka-alalle, koska sitä ohjaavat tehokkuus, nopeus ja hinta-laatu<br />
suhde. Terveydenhuollon suhde kulttuuriin koskettaa kysymyksiä mitä ihmisenä<br />
oleminen, sairaudet ja hoidollinen vuorovaikutus ovat ja miten ne käsitetään.(Lehtonen<br />
1998; Kreps 1994, 5.)<br />
5
Kulttuurin mukaisen hoitotyön perustajana pidetään Madeleine Leiningeriä. 1950 -<br />
1960-luvuilla syntyneen Leiningerin transkulttuurisen teorian keskeinen päämäärä on,<br />
että hoitaja ymmärtää eri kulttuureita. Tavoitteena on tehdä kulttuurista perusta, johon<br />
hoitotyö pohjautuu. Teoria keskittyy eri kulttuurien vertailevaan tutkimiseen ja ana-<br />
lysointiin. Se painottuu hoitamiskäyttäytymiseen sekä hoitotyön arvoihin uskomusten ja<br />
käyttäytymismallien osalta. Päämääränä on muodostaa eri kulttuuritaustat huomioivat<br />
yhteiset hoitotyön käytännöt. (Leininger 1994, 413-414, 416; Leininger 1997; Leininger<br />
2006; Kivinen 2005, 9-10.)<br />
(Leininger 1991)<br />
Transkulttuurisen hoitotyön teoriaa kuvaa auringonnousu malli. Se symboloi auringon<br />
(hoitamisen) nousua. Ympyrän yläosassa kuvataan yhteiskuntarakenteen osatekijöitä ja<br />
maailmankatsomuksellisia hoitoon ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä kielen ja ympäris-<br />
tön välityksellä. Nämä tekijät vaikuttavat mallin alempaan puoliskoon sijoitettuihin<br />
kansanomaisiin, ammatillisiin ja hoitotyön järjestelmiin. Yhdessä nämä kaikki edustavat<br />
kokonaisuutena sitä, mitä kaikkea hoitajien pitää huomioida ymmärtääkseen inhimillistä<br />
6
hoitoa ja terveyttä. (Leininger 1994, 420-421; Leininger 1997, Leininger 2006.) Nykyaikaisessa<br />
terveydenhuollossa on välttämätöntä kehittää monikulttuurista hoitotyötä<br />
kansainvälistymisen myötä. Terveydenhuollossa kansallisuuden lisäksi hoitoon vaikuttavia<br />
tekijöitä ovat ikä, sukupuoli, sivistyksellinen tausta sekä ammatti. Nämä voivat<br />
toimia kulttuurisena esteenä tehokkaalle kommunikoinnille. Terveydenhuollon ammattilaiset<br />
ja heidän asiakkaansa kokevat hoitotyön tilanteet omien, ainutlaatuisten, luonteenpiirteidensä<br />
pohjalta, jotka perustuvat heidän henkilökohtaiseen taustaansa. (Kreps<br />
1994, 5-6.)<br />
Eri kulttuurien välillä tulkitaan myös tutkimustuloksia eri tavoilla. Länsimainen tapa on<br />
byrokraattinen ja teknologiaan perustuva, mikä ei huomioi potilaan omakohtaisia näkemyksiä.<br />
Tämä aiheuttaa ristiriitatilanteita ja vastustusta ja on usein vastoin monen asiakkaan<br />
näkemyksiä. Hyvinvoinnin kokeminen on erilaista eri kulttuurien välillä. Tärkeä<br />
tehtävä kehitettäessä tehokkaita hoitotyön suhteita, on kyky rakentaa silta terveydenhuollon<br />
ammattilaisten ja heidän asiakkaiden kulttuurillisten erojen välillä. (Kreps<br />
1994, 9, 25, 38, 96.)<br />
7
3. VÄHEMMISTÖKIELISTEN HOITAMISEN HAASTEET YHTEISKUNNASSA JA<br />
HOITOTYÖSSÄ<br />
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 maassamme oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä<br />
yhteensä 289 596. Eniten ruotsinkielisiä oli yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä (31 466),<br />
toiseksi eniten oli 60-64 -vuotiaita (21 624) ja vähiten 30-34 -vuotiaita (15 513). (Tilastokeskus<br />
2007.) Enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti ruotsinkieleen ja ruotsinkieliseen<br />
kulttuuriin. Suomenruotsalaisille on tärkeää, että maamme on virallisesti<br />
kaksikielinen ja ruotsinkielen ja kaksikielisyyden häviäminen olisi maallemme vahingollista.<br />
Suomenruotsalaiset edellyttävät hyvää kielitaitoa viranomaisilta ja heistä 95%<br />
haluaa terveydenhoitonsa ruotsiksi. Osa ruotsinkielisistä ei ole koskaan oppinut suomea<br />
hyvin ja tilanne voi pahentua stressaavissa tilanteissa. (Allardt 2000; Björkstrand 2005;<br />
Sarvimäki 2003, 83.)<br />
3.1 Lain hoitotyölle asettamat vaatimukset<br />
Lain mukaan kuntien vastuulla on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja niitä<br />
ohjaa kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki sekä sosiaalihuoltolaki. Näiden mukaan<br />
kaksikielisten kuntien ja kuntayhtymien täytyy järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita<br />
suomen ja ruotsin kielellä. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaa säädetty laki potilaan<br />
asemasta ja oikeuksista, jonka mukaan potilaan kulttuuritausta ja kieli tulee huomioida<br />
hoito- ja vastaanottotilanteissa. Viranomaisia varten on laadittu kielilaki, joka antaa<br />
potilaalle oikeuden käyttää ja tulla kuulluksi suomen tai ruotsin kielellä. Tavoite on, että<br />
yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Kielilaki<br />
sisältää myös potilaan oikeuden käyttää tulkkausta. (Finlex 1972, 1982, 1989,<br />
1993, 2002 2003; Kauppinen & Niskanen 2004.)<br />
Ammattitulkkia tulee aina käyttää kun yhteistä kieltä ei ole riittävästi, jotta sairauteen ja<br />
hoitoon liittyvien käsitteiden tulkkaaminen olisi luotettavaa. Tulkkaamisessa ei pidä<br />
koskaan käyttää lapsia jo sen takia, että he eivät joudu vastuuseen aikuisten asioista.<br />
Tulkkia käytettäessä pitää huolehtia siitä, että vastaanottoaika on riittävän pitkä. Hoito-<br />
8
ohjeet tulee aina antaa selkeästi sekä suullisesti että kirjallisesti. (Aalto, Herrala & Tai-<br />
nio, 2007.)<br />
Vaikka kielilaki (Finlex 2003) selkeästi antaa potilaalle oikeuden oman kielen käyttämiseen,<br />
on mielestämme hämmästyttävää, kuinka vähän tätä lakia sovelletaan käytännössä.<br />
Esimerkiksi meiltä ei ole koskaan kysytty työhaastatteluissa kielitaidosta. Käytännön<br />
työssä olemme huomanneet, että potilaat usein haluavat pärjätä tilanteissa ilman virallista<br />
tulkkia. Hoitajien kokemusten mukaan virallisen tulkin saamista pidetään hankalana<br />
(Kuusio 2000; Wathen 2007) eikä monessakaan paikassa ole selkeitä ohjeita koskien<br />
tulkin käyttämistä.<br />
3.2 Terveydenhuollon ammattihenkilöille laissa asetetut vaatimukset<br />
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä laaditun lain (1994) tarkoitus on edistää potilasturvallisuutta<br />
sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Lain mukaan terveydenhuollon<br />
ammattihenkilöllä tulee olla ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen<br />
pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Terveydenhuollon<br />
ammattihenkilöitä tulee valvoa sosiaali- ja terveysministeriön taholta terveyden- ja sairaanhoidossa<br />
ja Terveydenhuollon oikeusturva keskus pitää ammattihenkilöistä rekisteriä<br />
sekä ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti heidän toimintaansa. Läänin alueella tätä ohjausta<br />
ja valvontaa suorittaa lääninhallitus. (Finlex 1994.)<br />
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen,<br />
sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä<br />
lievittäminen. Laki velvoittaa huomioimaan potilaan oikeudet sekä aina auttamaan kiireellisen<br />
hoidon tarpeessa olevaa. (Finlex 1994.)<br />
Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvoitettu kehittämään ja pitämään yllä ammattitaitoa<br />
sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.<br />
Työnantajan puolestaan tulee tarjota mahdollisuus hankkia tarvittavaa ammatillista täydennyskoulutusta.<br />
Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hoitamiensa<br />
tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. (Finlex 1994.)<br />
9
3.3 Eettinen näkökulma<br />
Sairaanhoitajan eettiset ohjeet (1996) koskettavat sairaanhoitajan, terveydenhoitajan,<br />
kätilön ja ensihoitajan (AMK) tutkinnon suorittaneita. Tarkastelemme eettisiä ohjeita<br />
opinnäytetyömme näkökulmasta.<br />
Sairaanhoitaja toimii tehtävässään oikeudenmukaisesti riippumatta potilaan kulttuurista,<br />
äidinkielestä ja yhteiskunnallisesta asemasta. Hoitajalla on tärkeä tehtävä potilaan omien<br />
voimavarojen tukemisessa sekä elämän laadun parantamisessa. Hän kohtaa potilaan<br />
arvokkaana ihmisenä luoden hoitokulttuurin, jossa huomioidaan yksilön arvot, vakaumus<br />
ja tavat. Sairaanhoitaja kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja järjestää potilaalle<br />
mahdollisuuden osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon sekä kuuntelee<br />
potilasta ja eläytyy tämän tilanteeseen. Hänen ja potilaan välinen hoitosuhde perustuu<br />
avoimeen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen luottamukseen. (Sairaanhoitajaliitto<br />
1996.)<br />
Koska sairaanhoitaja vastaa henkilökohtaisesti tekemästään hoitotyöstä ja sen laadusta,<br />
on hänet velvoitettu ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Hän toimii yhteistyössä<br />
potilaiden omaisten kanssa ja lisää ihmisten kykyjä hoitaa itseään. Sairaanhoitajan työ<br />
sisältää kansanvälistä ammatillista tiedon ja taidon vastavuoroista välittämistä sekä osallistumista<br />
kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Sairaanhoitajilla on vastuu ihmiskunnan<br />
samanarvoisuuden, suvaitsevaisuuden ja yhteisvastuullisuuden edistämisestä. Sairaanhoitajakunta<br />
vastaa oman alansa asiantuntijuudesta sekä koulutuksen kehittämisestä.<br />
(Sairaanhoitajaliitto 1996.)<br />
Kokemuksemme mukaan potilaan voimavarojen tukeminen, oikeudenmukaisuuden tunteen<br />
kokeminen sekä elämän laadun parantaminen jäävät vajavaisiksi, jos hoitaja ei tunne<br />
potilaan kulttuuri- ja kielitaustaa. Myöskään vuorovaikutus ja luottamus potilaan ja<br />
hoitajan välillä ei voi kehittyä normaalisti yhteisen kielen puuttuessa. Kielitaidoton hoitaja<br />
ei myöskään selviä kansainvälisen työn tekemisestä ja hänellä ei ole mahdollisuutta<br />
käyttää kansanvälisten tutkimusten tuloksia ammattitaitonsa kehittämiseen.<br />
10
3.4 Kielellisten oikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa<br />
Kielellä on sekä kielellinen ulottuvuus että tunneulottuvuus. Siksi on tärkeää, että sosiaali-<br />
ja terveydenhuollossa huomioidaan kielelliset tarpeet ja oikeudet erityisesti tilanteissa,<br />
joissa ihminen tuntee olevansa fyysisesti tai psyykkisesti heikoilla, muulla tavalla<br />
uhattuna tai toisten armoilla. (Lukkarinen 2001, 11)<br />
Eri arvioiden mukaan, kaksikielisten kuntien palvelut toimivat yleisellä tasolla tyydyttävästi<br />
sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluissa on kuitenkin nähtävissä alueellisia<br />
eroja. Esimerkiksi Turunmaan saaristokunnissa suomen ja ruotsinkieliset palvelut ovat<br />
toteutettu hyvin ja Uudellamaalla puolestaan erityisesti ruotsikielisten palveluiden saaminen<br />
on sattumanvaraista. Syiksi arvellaan henkilökuntapulaa ja kielitaidon puutetta.<br />
Omakielisten palveluiden saatavuutta on myös heikentänyt ruotsinkielisten taipumus<br />
olla käyttämättä omaa äidinkieltään. Erikoissairaanhoitoa ja henkilöstön koulutuksen<br />
järjestämistä seuraa kielivähemmistön etuja valvova lautakunta. Kuntien lain mukaisista<br />
tehtävistä selviytymistä seuraa Sosiaali- ja terveysministeriö, mutta arviointia ei yleensä<br />
tehdä kielellisestä näkökulmasta eikä asiakkaan äidinkieltä tilastoida. Tästä syystä kielellisten<br />
palveluiden ja henkilökuntaresurssien seuraaminen voi olla hankalaa. (Blom<br />
2005; Oikeusministeriö 2005; Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus 2005.)<br />
Puutteellinen suomen kielen taito voi vähentää ruotsinkielisten motivaatiota käyttää<br />
terveydenhuoltopalveluita ja siihen kohdistuva luottamus voi heikentyä yhteisen kielen<br />
puuttuessa. Potilasohjauksessa ilmenee usein molemminpuolisia ymmärtämisvaikeuksia.<br />
Hoitajat eivät aina voi olla varmoja siitä, että asiakas ja hoitaja puhuvat samoista<br />
asioista. Vaikka asiakkaat ovat saaneet ohjausta samoihin vaivoihin useampaan kertaan,<br />
he tulevat samasta syystä herkästi takaisin koska ohjausta ei ole ymmärretty. Tämä on<br />
aiheuttanut useita lääkärikäyntejä ja siten lisännyt myös kustannuksia. Tästä huolimatta<br />
hoitotilanteissa käytetty kieli on useimmiten se kieli, mitä hoitohenkilöstö käyttää. Tutkimuksen<br />
mukaan Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ruotsinkielisistä asiakkaista<br />
70 prosenttia ei saanut hoitoa omalla äidinkielellään. Koska terveydenhuoltohenkilökunnan<br />
työtehtävät jaetaan ensisijaisesti ammattitaidon perusteella, jää kielitaito<br />
useimmiten toiselle sijalle eikä henkilökunta huomioi asiakkaan laillista oikeutta saada<br />
palvelua omalla kielellään. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on pulaa kielitaitoisesta<br />
henkilökunnassa ja se vaikeuttaa ruotsinkielisten palveluiden järjestämistä. (Helsingfors<br />
11
och Nylands sjukvårdsdistrikt 2004; Kuusio 2000; Lukkarinen 2001, 1; Meyer-Arnold<br />
& Mustajoki 2005; Oikeusministeriö 2005; Wathen 2007.)<br />
Hoitohenkilökunnan keskinäisen viestinnän kannalta tärkeää on potilasasiakirjoissa käytetty<br />
kieli. Potilaalla on oikeus saada suullisesti ja kirjallisesti tietoa omasta terveydentilastaan<br />
omalla kielellään, mutta tutkimuksen mukaan Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin<br />
alueella epikriisin saaminen omalla kielellä ei ole läheskään aina mahdollista<br />
eikä esitteet, hoito-ohjeet ja lomakkeet ole saatavilla kuin suomeksi. Myös ulkomaalaistaustainen<br />
hoitohenkilöstö asettaa omat haasteensa terveydenhuoltopalveluiden järjestämiseksi,<br />
koska heistä monella on puutteellinen suomen sekä ruotsin kielen taito. Yhteisen<br />
kielen puuttuminen laskee terveydenhoidon laatua ja vähentää hoitoon sitoutumista,<br />
koska tällöin on vaara, että hoito-ohjeet ja terveiden elämäntapojen merkitys jäävät<br />
ymmärtämättä. (Dreger & Trembeck 2002; Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt<br />
2004; Lukkarinen 2001, 21; Mullins, Blatt, Grarayor, Confidence, Hui-Wen & Baquet<br />
2005; Oikeusministeriö 2005.)<br />
Kielikysymysten merkitys korostuu etenkin silloin, kun potilas on ympärivuorokautisessa<br />
hoidossa. Henkilökunnan ja asiakkaan väliset kielivaikeudet voivat aiheuttaa ärtyneisyyttä,<br />
aggressiivisuutta sekä lisätä syrjäytymisen riskiä etenkin silloin, kun potilas on<br />
dementoitunut. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan, kielitaidon puute saattaa johtaa<br />
jopa väärän diagnoosiin. (Ekman 1993; Laine 2002.)<br />
12
4. TERVEYDEN EDISTÄMINEN<br />
Maailman terveysjärjestön (WHO 2008) ensimmäisessä kansainvälisessä terveyden<br />
edistämisen konferenssissa Ottawassa 1986 luotiin nykyisen terveyden edistämisen perusteet,<br />
jotka kirjattiin Ottawan asiakirjaan. Siinä määriteltiin terveyden edistäminen<br />
toiminnaksi, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia terveytensä hallintaan ja sen parantamiseen.<br />
Vuoden 1997 kokouksessa Jakartassa tarkasteltiin terveyden edistämisen saavutuksia<br />
ja 2000-luvun haasteita. Terveyden edistämisen avaintehtäviksi 2000-luvulle<br />
määriteltiin terveyden sosiaalisen vastuun edistäminen, terveyteen panostamisen lisääminen,<br />
terveyden hyväksi tehtävän yhteistyön lujittaminen ja laajentaminen, yhteisön<br />
toimintakyvyn lisääminen ja yksilön vahvistaminen sekä terveyden edistämisen perusrakenteiden<br />
varmistaminen erityisesti painottamalla elämisen areenoita kuten kotia,<br />
koulua ja työpaikkaa terveyttä edistävän toiminnan kenttinä.<br />
Vuoden 2006 alussa voimaan tulleessa kansanterveyslain uudistuksessa (2005/928) säädetään<br />
terveyden edistämisestä osana kansanterveystyötä (1§). Lain mukaan kansanterveystyön<br />
tehtäviä (4§) ovat väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta,<br />
huolehtiminen terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa<br />
ja yhteistyö terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja<br />
yksityisten toimijoiden kanssa. (Finlex 2008.)<br />
Suomessa kansalliset terveyspoliittiset tavoitteet on linjattu valtioneuvoston vuonna<br />
2001 hyväksymässä Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa. Ohjelman päätavoitteet<br />
ovat terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen<br />
kaventaminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 4). Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan<br />
tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes on vastannut terveyden edistämisen laatusuosituksen<br />
valmistelusta. Laatusuosituksen tehtävänä on auttaa kuntia ja kuntayhtymiä tehokkaiden<br />
toimintakäytäntöjen kehittämisessä, suunnittelussa ja toiminnan arvioinnissa.<br />
Laatusuositukset toimivat kuntajohdon terveyden edistämisen suunnittelun ja arvioinnin<br />
perusteina. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 19.)<br />
Kuntien toiminnassa tämä merkitsee terveyden edistämisen hyväksymistä kuntapolitiikan<br />
toimintalinjaksi, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa,<br />
13
kaikilla toimialoilla. Terveyden edistäminen ei näin ollen tarkoita jotain tiettyjä yksittäi-<br />
siä tehtäviä, vaan kaikkia toimintoja läpileikkaavaa tavoitetta lisätä väestön terveyttä,<br />
ehkäistä sairauksia ja vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Käytännössä se tarkoittaa<br />
sitoutumista, joka vahvistetaan kuntastrategiassa ja kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa,<br />
jossa terveyden edistämisen mitattavissa olevat tavoitteet hyväksytään<br />
koko kunnan tehtäväksi.(Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 14.)<br />
Käsitteenä terveyden edistäminen on monimuotoinen, sillä se on yksi keino terveyden ja<br />
hyvinvoinnin saavuttamisessa. Terveys mielletään terveyden edistämisen määritelmissä<br />
kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen<br />
ulottuvuus. Terveyden edistäminen on terveyteen sijoittamista, tietoista voimavarojen<br />
kohdentamista sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttamista. Terveyden edistäminen<br />
tulisi nähdä arvoihin perustuvana tavoitteellisena ja välineellisenä toimintana terveyden<br />
ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. (Savola, Koskinen-<br />
Ollonqvist 2005, 8, 24; Karjalainen, Koskinen-Ollonqvist & Pelto-Huikko 2006.)<br />
Terveyden edistämisen tarkoituksena on edistää positiivista terveyttä ja ehkäistä sairautta<br />
terveyskasvatuksen, ennaltaehkäisyn ja terveyden suojelun avulla. Terveyden edistäminen<br />
on laajempi käsite kuin aikaisemmin käytetty ennalta ehkäisevä hoito. Terveyskasvatuksella<br />
tarkoitetaan terveystiedon ja -taitojen kehittämistä sekä yksilö-, ryhmäettä<br />
yhteiskunnan tasolla. Sen avulla voidaan kasvattaa yksilön itsetuntoa, mikä auttaa<br />
häntä käyttämään voimavarojaan ja pysymään terveystavoitteissaan. Terveyden suojelulla<br />
halutaan vaikuttaa ympäristöön siten, että terveellisistä vaihtoehdoista tulee toivottuja<br />
vaihtoehtoja. Sairauksien ennaltaehkäisyyn kuuluvat sekä yksilöön että yhteisöön<br />
kohdistuvat ehkäisevät toimenpiteet.<br />
(Downie, Fyfe & Tannahill 1992; Rouvinen-Wilenius 2008, 4-7.) Tehokas terveydenedistäminen<br />
alkaa sillä, että ymmärtää kulttuurien vaikutukset terveysuskomuksiin ja<br />
hoitomenetelmiin (Kreps 1994, 96).<br />
4.1 Terveysviestintä<br />
Kulttuurit eivät voineet kehittyä eikä laajentua ilman viestintää (McQuail’s 2000,93).<br />
Terveysviestintä on terveyteen tavalla tai toisella liittyvää viestintää. Terveysviestintä<br />
14
on väline terveyden edistämisessä tai terveydenhuollon toiminnasta tiedottamisessa. Se<br />
voi näyttäytyä terveydenhuollon vuorovaikutusprosesseissa tai kulttuurisissa ja yhteis-<br />
kunnallisissa prosesseissa. Terveysviestinnän tavoitteena ei ole pelkästään tiedon levit-<br />
täminen vaan tavoitteena on myös terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen<br />
sekä hoito. (Wiio & Puska 1993, 16; Torkkola 2002, 10-11.)<br />
Terveysviestintää koskettavat yleiset viestinnän periaatteet, joille on ominaista arvolataus<br />
sekä tavoitteellisuus. Se on keskeisin keino, jolla välitetään yleisölle terveystietoa ja<br />
pidetään yllä julkista keskustelua terveyskysymyksistä. Välineinä voidaan käyttää kaikkia<br />
joukkoviestinnän muotoja. Terveysviestinnän tavoitteellisuus jättää esimerkiksi lehtikirjoittelun<br />
terveysviestinnän käsitteen ulkopuolelle. (Torkkola 2007, 6; Torkkola<br />
2002,5.)<br />
Viestintää ei ole ilman sisältöä eikä sisältöä ilman osaajia. Viestinnän vaikuttavuuden<br />
kannalta perusterveydenhuollon potilaita ja asiakkaita kohtaavat hoitajat ovat tärkeimpiä<br />
terveysviestijöitä. Onnistunut viestintä lähtee tutkijoista ja asiantuntijoista. Heidän lähellään<br />
on myös viestinnän ammattilaisten paikka. Oman haasteensa viestintään tuo se,<br />
että sen toivotaan olevan vuorovaikutteista, jossa asiantuntijoilla on keskeisin rooli.<br />
Käytännössä tämä tarkoittaa vuoropuhelua hoitajien kanssa tuottamalla ja tarjoamalla<br />
parasta mahdollista tietoa jokapäiväiseen työhön suomalaisten terveyden edistämiseksi<br />
ja suojelemiseksi. (Huovinen 2008.)<br />
Terveysviestinnän käsitteiden suppeus on johtanut terveysviestinnän uudempaan määrittelyyn.<br />
Kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna terveysviestintä on terveyteen ja sairauteen<br />
sekä niiden tutkimiseen ja hoitoon liittyvää viestintää kaikilla viestinnän alueilla eli<br />
keskinäis- ja kohde- ja joukkoviestinnässä. Sisällöllisesti terveysviestintä voi perustua<br />
tietoon, tunteeseen tai kokemukseen. Terveysviestintä on siis myös terveyksiä ja sairauksia<br />
tuottava yhteiskunnallinen ja kulttuurinen käytäntö. (Torkkola 2007, 3.)<br />
Terveysviestinnän eettinen kulmakivi on viestinnän oikeellisuus, terveysviestinnän tulee<br />
pohjautua tosiasioihin. Wiio ja Puska (1993) asettavat terveysviestinnän eettisiksi lähtökohdiksi<br />
kolme seikkaa: oikean ja hyödyllisen tiedon antaminen, opetuksen ja yhteiskunnallisen<br />
vaikuttavuuden.<br />
15
4.2 Terveyden edistämisen materiaali<br />
Terveyttä edistävää aineistoa tuotetaan hyvin monilla eri tahoilla ja sitä ei voi rajata<br />
vain terveyssektorin tuottamiin aineistoihin. Terveyden edistäminen on esillä yhteiskunnassamme<br />
enemmän kuin koskaan aiemmin ja terveyden edistämisen politiikkaohjelma<br />
mahdollistaa aiempaa paremmat edellytykset terveyden edistämiseen. Vuosittaiset<br />
terveyspoliittiset painoalueet vaikuttavat siihen, millaisia terveyden edistämisen ohjelmia<br />
tuetaan, ja siksi myös aineistojen aiheet vaihtelevat. (Rouvinen-Wilenius 2008, 3.)<br />
Hyvällä terveysaineistolla on konkreettinen terveystavoite. Aineistolle asetettava tavoite<br />
ohjaa sisällön muodostumista ja tarkentaa sitä. Hyvästä aineistosta lukija hahmottaa<br />
helposti, mihin terveysasiaan tai – ongelmaan aineisto liittyy ja ymmärtää, mihin aineistolla<br />
pyritään. (Koskinen–Ollonqvist ym. 2001, 11-12.)<br />
Terveysaineiston sisältämän tiedon tulee olla objektiivista, virheetöntä ja ajan tasalla<br />
olevaa. Lukijan on voitava luottaa siihen, että aineistossa oleva tieto perustuu tutkittuun<br />
tietoon. Toisaalta kokemuksellista tietoa sisältävät aineistot voivat vahvistaa tutkimustietoon<br />
perustuvien aineistojen sanomaa. Aineistosta tulee näkyä tekijöiden perehtyneisyys<br />
käsiteltävään asiaan. (Koskinen–Ollonqvist ym. 2001, 11-12.)<br />
Terveyden edistämisellä voidaan tukea esimerkiksi yksilön/yhteisön yksittäisten terveystottumusten<br />
muutospyrkimyksiä tuloksellisesti. Muutoksen ja mahdollisuuksien luomisen<br />
lisäksi terveyden edistämisen tehtävänä on terveyttä suojaavien ja vahvistavien<br />
tekijöiden ylläpito jo saavutetulla tasolla. Myös tätä ulottuvuutta voidaan tukea terveysaineistojen<br />
avulla. On tärkeää ymmärtää erilaisia terveyttä tuottavia ja terveysvoimavaroja<br />
vahvistavia vaikutusmekanismeja, joita kannattaa vaalia ja vahvistaa. Terveyttä<br />
edistävä aineisto voi pyrkiä muutokseen tai muutoshalukkuuden synnyttämiseen, mahdollisuuksien<br />
luomiseen tai niistä kertomiseen. Tavoitteena voi olla myös terveyttä ylläpitävien<br />
elementtien tukeminen kohderyhmässä. (Rouvinen-Wilenius 2008, 3, 7.)<br />
Yleisenä terveysaineiston tavoitteena voidaan pitää sitä, että aineisto vastaa tavoitellun<br />
kohderyhmän sen hetkisiä tarpeita. Tilanteesta riippuen, voidaan tarjota joko voimavaroja<br />
tukevia elementtejä tai kohdentaa niitä yksittäiseen ongelmaan liittyviin tarpeisiin.<br />
Terveyttä edistävä aineisto tukee yksilöitä ja ryhmiä oman ja yhteisön terveyden kannal-<br />
16
ta myönteiseen käyttäytymiseen. Monipuolinen, terveyden edistämisen laajan näkökul-<br />
man mukainen, aineisto koskettaa kaikkea ihmisen hyvinvointia, elämää ja päätöksiä<br />
käsitteleviä tekijöitä. Terveyden edistämiseen sisältyy aina voimavaralähtöinen lähes-<br />
tymistapa. (Rouvinen-Wilenius 2008, 6.)<br />
Terveysaineistossa asiat kannattaa esittää lyhyesti ja ytimekkäästi ja kaikki asiaan kuulumaton<br />
kannattaa jättää pois. Tärkeintä on tarjota materiaalissa se tieto, joka sillä hetkellä<br />
on vastaanottajalle olennaisinta. (Koskinen–Ollonqvist ym. 2001,11-12.)<br />
Terveyttä edistävän aineiston laatuun panostamalla tuetaan ja ylläpidetään yksilöiden<br />
omavoimaistumista ja terveyttä. Kaikessa terveyteen tähtäävässä aineistossa tulisi taustalla<br />
olla käsitys terveyden edistämisestä, sen arvopohjasta ja tavoitteen kannalta merkityksellisten<br />
teorioiden soveltuvuudesta. Toimintaympäristön muutokset ja näkemys terveyden<br />
edistämisestä ovat luoneet tarpeita kehittää arviointikriteereitä siten, että ne vastaisivat<br />
toimintaympäristöstä nouseviin tarpeisiin ja tämänhetkiseen arvomaailmaan.<br />
(Rouvinen-Wilenius 2008,5 .)<br />
4.3 Dialogisuus<br />
Pelkkä tiedon antaminen asiakkaalle ei riitä vahvistamaan asiakkaan terveysosaamista,<br />
vaan tueksi tarvitaan riittävää, yksilöllistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus vaikuttaa<br />
sairauksista paranemiseen sekä sairauksien ennalta ehkäisyyn. Parhaimmillaan ohjaus<br />
on dialogista, hoitajan ja asiakkaan tasavertaista vuoropuhelua, jossa sekä asiakas että<br />
hoitaja voivat kysymyksillään arvioida tilannetta ja erilaisia terveyteen liittyviä tekijöitä<br />
(Hakulinen, Hirvonen, Koponen, Pietilä, Salminen & Sirola 2002, 219, 221; Liimatainen<br />
2004, 22; Lehtonen 1998.)<br />
Dialogi pitää sisällään kolme asiaa: kontrolli, luottamus ja intimiteetti. Kontrollia mitataan<br />
puheen voimakkuudella ja sillä, miten toisen osapuolen hallitseva asema vaikuttaa<br />
dialogiin. Luottamus, joka vaikuttaa terveyteen, merkitsee sitä, että molemmat ovat<br />
luottavaisia ja luottamalla ihmiset myöntävät olevansa riippuvaisia toisistaan ja uskovat,<br />
ettei heidän luottamustaan käytetä hyväksi. Intimiteetti puolestaan kertoo siitä, kuinka<br />
17
usein dialogin toinen osapuoli käyttää toista vahvistaakseen tunteitaan. (Kreps 1994, 47;<br />
Lehtonen 1998.)<br />
Ilman yhteistä kieltä dialogisuus jää laimeaksi tai yksisuuntaiseksi ohjeiden antamiseksi.<br />
Silti on tärkeää, että asiakas saa ohjausta omalla äidinkielellään, koska silloin edellytykset<br />
ovat paremmat siihen, että asiakas ymmärtää saadut ohjeet. Yksinkertaisimmillaan<br />
se voi olla hätääntyneen potilaan rauhoittamista muutamalla helpolla lauseella tai<br />
suunnitellun tutkimuksen onnistuminen. Myös normaalisti kaksikielinen voi kokea turvattomuutta,<br />
jos ei tule ymmärretyksi tai ei itse ymmärrä toisia (Språkbarometern 2004;<br />
Mustajoki & Meyer-Arnold 2005.) Kieli on osa identiteettiä, jonka vuoksi se antaa turvallisuuden<br />
tunnetta. (Vairinen 2004, 1; Schulman-Reimavuo 1996, 15.)<br />
18
5. TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS<br />
Opinnäytetyömme työstäminen alkoi keväällä 2008 opinnäytetyöohjauksella. Samana<br />
syksynä terveydenhoitajan viiden opintopisteen laajuinen opinnäytetyö alkoi tuntua liian<br />
laajalta yhden henkilön työstettäväksi, joten päätimme verkostoitua kolmen opiskelijan<br />
tiimiksi. Syksyllä esittelimme työmme opettajille ja muille opiskelijoille opinnäytetyön<br />
ideointiseminaarissa.<br />
Aluksi tiimin jäsenet perehtyivät työn perustana olleeseen opinnäytetyöhön sekä muuhun<br />
aiheeseen liittyvään materiaaliin kuten kirjallisuuteen ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.<br />
Käytimme suunnittelun, tavoitteiden ja tarpeellisuuden perusteluiden laatimisessa<br />
apuna sairaanhoitajan opinnäytetöistämme saamaamme palautetta ja arviointia.<br />
Jatkoimme yhteistyötä Folktingetin kanssa sekä käynnistimme yhteistyön Helsingin ja<br />
Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Teimme Folktingetin kanssa yhteistyösopimuksen,<br />
jolla annoimme sanaston julkaisuluvan Folktingetin lisäksi kaikille Suomessa toimiville<br />
sairaanhoitopiireille. Sovimme myös, että koulumme sekä sanaston tekijöiden<br />
nimet tulee olla näkyvillä kaikissa työstä otetuissa painoksissa.<br />
Koska aikataulu oli tiukka, teimme selkeän työnjaon ja etenimme välitavoittein. Pidimme<br />
suunnittelukokouksia koululla sekä internetin välityksellä. Kävimme paljon keskustelua<br />
sanaston sekä teoriaosuuden sisällöstä sekä aiheiden rajaamisesta. Mietimme eri<br />
näkökulmia työtä ohjaavan opettajan ohjausta hyödyntäen. Työstimme seinätauluja,<br />
sanastoa ja teoreettista viitekehystä rinnakkain.<br />
Työskentelyprosessin alkuvaiheessa käynnistimme seinätaulujen koekäytön Herttoniemen<br />
sairaalassa. Ne olivat kahden viikon ajan koekäytössä sairaalan vuodeosastolla.<br />
Seinätauluissa oli arkipäivän sanastoon kuuluvia sanoja luokiteltuina päivittäisten toimintojen<br />
alle, esimerkiksi aamutoimiin ja nukkumaan menoon liittyen. Seinätaulut oli<br />
sijoitettu harkitusti henkilökunnan toiveiden mukaisesti lähelle toimintapaikkoja. Ruokailuun<br />
liittyvät seinätaulut olivat ruokalistan vieressä ja vaatteisiin liittyvät seinätaulut<br />
vaatekaapin ovessa. Kylpemiseen ja pesemiseen liittyvät seinätaulut puolestaan olivat<br />
sijoitettu kylpyhuoneeseen. Potilaan vastaanottamiseen liittyviä sanoja ja sanontoja<br />
koekäytimme vastaavalla tavalla Meilahden päivystyksessä sekä Virkkalan terveysase-<br />
19
malla. Tarkoitus oli, että sanat ovat jatkuvasti hoitajan saatavilla, jolloin kynnys niitä<br />
käyttää madaltuu ja jopa poistuu. Seinätauluihin teimme tiukkaa rajausta sen vuoksi,<br />
että hoitajan olisi helppo oppia usein toistuvat tilanteet ja sitä kautta laajentaa sanavaras-<br />
toaan sekä soveltaa oppimaansa muihinkin tilanteisiin. Seinätaulut julkaistaan Folktin-<br />
getin internetsivuilla sekä mahdollisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin in-<br />
tranetissa.<br />
Varsinaista sairaalasanastoa työstimme laajentamalla dementiaryhmäkoteihin kohdennettua<br />
sanastoa ensin omien kokemustemme kautta ja myöhemmin tekemällä tutustumiskäyntejä.<br />
Rohkeasti kysyimme eri alojen hoitohenkilökunnalta mielipiteitä ja kiinnostusta<br />
produktioon osallistumisesta. Kävimme henkilökohtaisesti jokaisessa koekäyttöpaikassa,<br />
vietimme muun muassa päivän Meilahden päivystyksessä sekä vierailimme<br />
lastenklinikan infektio-osastolla. Ideoita sanaston laajentamiseksi saimme myös neurologiselta<br />
osastolta, kotisairaalasta ja sairaalan vuodeosastolta. Avohoidon puolelta ideoita<br />
saimme terveysasemalta sekä ruotsinkielisestä dementiaryhmäkodista. Näistä vierailuista<br />
syntyneiden kontaktien kautta saimme luetettua tekstimme useammalla kohderyhmään<br />
kuuluvilla sekä muokattua tekstiä siitä nousseiden ajatusten ja kysymysten<br />
avulla.<br />
Saimme opinnäytetyön kokonaisuudessaan valmiiksi juuri ennen seminaaria, jossa esittelimme<br />
työmme muille opiskelijoille sekä opettajille. Osallistuimme esitysvuorossa<br />
olevien opiskelijoiden kanssa käytävään dialogiin sekä ryhmäkeskusteluun. Toimitimme<br />
sanastot ja seinätaulut Folktingetille, joka vastaa kieliasun tarkistuksesta, taittamisesta<br />
sekä ensimmäisen painoksen kustannuksista. Ensimmäisen painoksen julkaisemistilaisuus<br />
on vielä tämän vuoden puolella, jolloin myös seinätaulut julkaistaan. Sanaston<br />
toisen painoksen kustannuksista vastaa Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, joka<br />
painattaa sanaston työntekijöilleen. Tämän painoksen aikataulu on vielä avoinna.<br />
20
6. ARVIOINTI<br />
Käytimme opinnäytetyömme arvioinnin perustana sekä meidän että <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
laatimia tavoitteita. Huomioimme arvioinnissa työelämästä saamamme palautteen,<br />
terveyden edistämismateriaalin laatukriteerit sekä opinnäytetyöohjauksessa nousseen<br />
Prochaskan transteoreettisen muutosvaihemallin.<br />
6.1 Tavoitteiden toteutuminen<br />
Saavutimme laatimamme tavoitteet annetussa aikataulussa. Saavutimme myös <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
kehittämistyölle asettamat yleiset tavoitteet ja periaatteet. Ammattikorkeakoulun<br />
opinnäytetyön tulee tukea tutkivan työotteen kehittymistä sekä vahvistaa<br />
opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämistaitoja, produktioiden hallintaa sekä tuotteiden<br />
tekemisen taitoja. Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen ja ammattitaitoa syventävä.<br />
Terveydenhoitajan toiseen vaiheen työssä tulee näkyä terveydenedistämisen näkökulma.<br />
(Kivirinta, Mervi Kuokkanen, Ritva, Määttänen, Jukka, Ockenström, Leena<br />
2007, 23-24.)<br />
6.2 Tuotoksista saatu palaute<br />
Seinätauluista saamamme palaute oli erittäin positiivista ja hoitajat kokivat seinätaulut<br />
hyödyllisiksi ja ne auttoivat ruotsinkieltä puhuvien potilaiden hoitamisessa. Aiemmin<br />
puhumaton potilas aloitti hoitajien kanssa kommunikoinnin uudelleen ja hoitajat kokivat<br />
uskaltavansa käyttää kieltä silloin, kun seinätaulut olivat tukemassa ja muistuttamassa<br />
sanoista. Parantamisen varaa tauluissa oli koon ja sanaston suhteen ja niihin toivottiin<br />
lisättävän toimenpiteisiin liittyviä sanoja. Seinätauluissa koettiin olevan puutteita myös<br />
apuvälinesanaston osalta. Yleisesti ottaen seinätaulujen sisältöön oltiin tyytyväisiä ja ne<br />
katsottiin erittäin hyviksi ja toimiviksi. Taskukokoiseen sairaalasanastoon toivottiin<br />
lisättäväksi toimenpiteitä ja apuvälineitä.<br />
21
Sairaalamaailma otti meidät erittäin hyvin vastaan ja jokainen osastonhoitaja oli jo ehti-<br />
nyt tutustua ennalta dementiaryhmäkoteihin kohdennettuun sanastoon. Tekeillä olevaan<br />
sanastoon toivottiin lisättävän muun muassa potilaiden vastaanottotilanteisiin, hoitotoi-<br />
menpiteisiin, hoitovälineisiin sekä kotiutumiseen. Vaikka osastojen potilasaines oli varsin<br />
erilaista, eivät palautteet ja kehitystoiveet juurikaan poikenneet toisistaan. Myös<br />
vanhan sanaston koko koettiin hyväksi ja helppolukuiseksi.<br />
Sanaston sekä seinätaulujen asiakaskontakteihin kohdistuvat vaikutukset olivat positiivisia,<br />
monet kokivat potilaiden tulleen aktiivisimmiksi kuultuaan hoitajien käyttävän<br />
heidän kieltään. Tämä myös lisäsi tunnetta siitä, että potilaista ollaan aidosti kiinnostuneita.<br />
Myös moni hoitaja koki saaneensa työhönsä uutta motivaatiota saatuaan uuden<br />
näkökulman ja uuden ammattitaidon kehittämishaasteen.<br />
6.3 Arvionti terveydenedistämismateriaalin perusteella<br />
Koskinen- Ollonqvist ym. (2001) sekä Rouvinen- Wilenius (2008) korostavat terveyden<br />
edistämisen materiaalinen tarpeellisuutta ja tavoitteellisuutta. Aineistomme täyttää terveyden<br />
edistämisen materiaalille asetetut kriteerit. Sillä on selkeä hyvinvointi tavoite, se<br />
välittää tietoa kielen merkityksestä ja motivoi ja palvelee käyttäjäänsä. Aineistossa on<br />
huomioitu julkaisuformaatin, aineistomuodon ja sisällön edellyttämät vaatimukset.<br />
Aineisto pyrkii aikaansaamaan hoitajissa käyttäytymisen muutoksen. Raportista välittyy<br />
konkreettinen ja ymmärrettävä tieto siitä, mitkä tekijät tuottavat terveyttä ja turvallisuuden<br />
tunnetta ja mihin tekijöihin hoitajat voivat vaikuttaa omalla käyttäytymisellään.<br />
6.4 Prochaskan transteoreetinen muutosvaihemalli<br />
Prochascan (1983) muutosvaihemallin ensimmäisessä, esimietiskelyn vaiheessa, ihminen<br />
ei aiokaan muuttaa käytöstään lähitulevaisuudessa (esimerkiksi kuuden kuukauden<br />
aikana). Seuraava vaihe on miettimisvaihe, jossa ihminen ei ole valmis muutokseen,<br />
mutta harkitsee sitä. Kolmannessa eli valmisteluvaiheessa esiintyy aktiivista käyttäytymisen<br />
muutospohdintaa esimerkiksi seuraavan kuukauden aikana. Neljäs vaihe on toi-<br />
22
mintavaihe, jossa käyttäytymismuutos on jo tehty, mutta muutokset eivät ole vielä elä-<br />
mässä mukana. Viides vaihe on ylläpitovaihe, jossa ihminen on muuttanut käytöstään<br />
kuuden kuukauden sisällä ja ylläpitää tätä muutosta.<br />
Opinnäytetyön tekemisen aikana havaitsimme olevamme eri vaiheissa käyttäytymisemme<br />
muutoksessa. Huomasimme myös, eri vaiheet ovat kestoltaan vaihtelevia riippuen<br />
esimerkiksi siitä kuinka paljon työssämme pääsemme kieltä käyttämään, kuinka motivoituneita<br />
olemme oppimaan kieltä yksilölliset valmiudet huomioiden. Pisimpään aiheen<br />
parissa työskennellyt opiskelija koki olevansa käyttäytymisen muutoksen viimeisessä<br />
vaiheessa, koska ylläpiti hankkimaansa ruotsinkielen taitoa muun muassa työskentelemällä<br />
ruotsinkielisten asiakkaiden parissa sekä kuuntelemalla ruotsinkielistä radiota.<br />
Ryhmän muut opiskelijat sijoittuivat valmistelu- ja toimintavaiheen väliin. He olivat<br />
käyttäneet työssään aikaisemmin tehtyä sanastoa, mutta ruotsinkielen käyttäminen työssä<br />
ei vielä tunnu luonnolliselta, vaikka usein heillä oli ajatus siitä, mitä ja miten voisi<br />
potilaalle sanoa.<br />
Meille tuli tutuksi myös muutosvaihemalliin kuuluva muutoksen eteneminen sykleittäin<br />
ja ajoittainen muutoksen taaksepäin meneminen (Prochaska & DiClemente 1983;<br />
Prochaska 1994; Velicer 1998; Droomers 2004).<br />
6.5 Yhteenveto arvioinnista<br />
Aiheen valinta ja työhön ryhtyminen oli helppoa, sillä sanaston ja teorian samanaikainen<br />
työstäminen oli valmiiksi tuttu opinnäytetyön toteuttamistapa eikä työn tarpeellisuutta<br />
ei enää tarvinnut enää alusta alkaen perustella idean noustua aiemmasta työstä.<br />
Rautakorven & Åströmin saama Thesis 2007 –palkinto opinnäytekilpailusta toimi hyvänä<br />
kannustimena.<br />
Kohderyhmän valita oli helppoa, sillä olimme saaneet työelämästä palautetta edellisestä<br />
sanastosta. Käytimme ajan tehokkaasti tekemällä selkeän työnjaon, mikä mahdollisti<br />
monen eri asian samanaikaisen työstämisen lyhyessä ajassa. Tässä mielestämme näkyy<br />
ammatillinen kasvumme sekä <strong>ammattikorkeakoulu</strong>tuksen tuoma tietotaito. Pystymme<br />
käsittelemään asioita siltä pohjalta, miten asia tai asiayhteys liittyy tai vaikuttaa juuri<br />
23
meidän työhömme. Hyödynsimme myös opintojen edetessä omaksumaamme tietoko-<br />
neen käyttöä muun muassa pitämällä kokouksia internetin välityksellä sekä tietoa etsi-<br />
mällä.<br />
Työn tekeminen oli mielekästä ja se sisälsi monipuolisesti erilaisia työskentelymuotoja<br />
ja oli mielenkiintoista huomata, miten ammattimaisesti saimme niistä nidottua yhden<br />
tiiviin paketin. Työskentelemiseemme ei vaikuttanut se, että yksi meistä on työskennellyt<br />
tämän aiheen ympärillä jo monta vuotta ja muille aihe oli uusi. Toisaalta, jos asiaa<br />
tarkastelee syvemmin, onkin aihe kaikille ennalta tuttu, sillä tiimin uudet jäsenet osallistuivat<br />
aiemman sanaston koekäyttöön.<br />
Mielenkiintoisinta oli huomata, että työelämä on edelleenkin hyvin kiinnostunut ja innostunut<br />
aiheesta. Lisäksi koekäytöstä saamamme palaute tuki omia kokemuksiamme<br />
hoitotyöstä ja jokainen työhömme osallistunut osasto otti meidän hyvin vastaan ja hoitohenkilöstö<br />
avusti meitä mielellään. Haastavaa olikin pitää tiukka linja sairaalaan kohdennetun<br />
sanaston laajuuden rajaamisessa, sillä jokainen osasto toivoi juuri omiin tarpeisiinsa<br />
suunniteltua sanastoa.<br />
Yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö oli sujuvaa, vaikka vaati aluksi hieman<br />
neuvottelua toimintatapojen, aikataulujen ja tekijän oikeuksien osalta. Myös yhteydenotto<br />
seinätaulujen koekäyttöpaikkoihin oli sujuvaa, sillä dementiaryhmäkoteihin<br />
kohdennettu sanasto oli niissä ennalta tuttu, idea oli selvillä ja niistä löytyi hoitajia, jotka<br />
olivat sitä jo käytännön hoitotyössä käyttäneet. Pyrimme siihen, että palautteen antaminen<br />
olisi mahdollisimman helppoa (kirjallinen, sähköposti). Myös oma sekä ohjaavien<br />
opettajien usko tähän työhön oli luja ja työn tarpeellisuus oli jo usealta taholta todistettu.<br />
Teoriaosuutta työstäessämme huomasimme, että asioiden ja asiayhteyksien rajaaminen<br />
oli haastavaa. Samoin sanastoa laatiessamme pidimme mielessämme sen seikan, että<br />
sanaston ei ole tarkoitus toimia oppikirjan tavoin.<br />
24
7. POHDINTA<br />
Mielestämme tämä prosessi on ollut erittäin hyödyllinen työelämän ja tekijöiden ammatillisen<br />
kasvun kannalta. Tulevina terveydenedistämistyön ammattilaisina on tärkeää,<br />
että ymmärrämme huomioida kielen ja kulttuurin merkityksen kohdatessamme ihmisen<br />
kokonaisuutena.<br />
Ammatillisessa mielessä voimme hyödyntää opinnäytetyön tekemisen myötä kehittynyttä<br />
rohkeutta käyttää ruotsin kieltä potilaiden kanssa. Asennemuutoksemme mahdollistaa<br />
se, että voimme oppia uusia sanoja tulevan työn kuvan mukaisesti. Tämä muutos<br />
voi näkyä palkkauksessa, sillä osa työnantajista kannustaa työntekijöitä erillisillä kielilisillä.<br />
Uskomme myös prosessin aikana työelämään syntyneiden kontaktien helpottavan<br />
työllistymistämme.<br />
Koska tällä hetkellä on vaikea saada sekä ruotsia että suomea puhuvaa hoitohenkilöstöä,<br />
työnantajien kannattaisi kiinnittää huomiota työntekijöiden asenteisiin. Kaikki kehittämistyö<br />
lähtee asenteiden muokkaamisesta ja tätä kautta kuntien omakielisten palvelujen<br />
toteuttaminen helpottuisi (Sosiaali- ja terveydenministeriö 2004, 12–13; Lukkarinen<br />
2001). Myös erilaisten hoito-ohjeiden kääntäminen eri kielille helpottaisi hoitajien työtä<br />
(Dunckley & Higginson 2003). Olemme huomanneet, sen, että jos käännöstyöt jäävät<br />
hoitohenkilöstön vastuulle, niitä ei tehdä ja vaarana on. että potilaat jäävät ilman omakielisiä<br />
hoito-ohjeita.<br />
Katsomme olevamme avainasemassa ruotsinkielisen hoidon kehittämisen ja asenteiden<br />
muokkaamisen kannalta nimenomaan siksi, että itse olemme suomenkielisiä eikä ruotsinkielen<br />
taitomme ole kovinkaan hyvä. Uskomme antamamme esimerkin olevan hyödyllinen<br />
motivoimiskeino. Vaikka työelämässä pärjääkin pitkälle ammatti- ja kommunikointitaidoilla,<br />
voi oikeanlaisella asenteella paikata puuttuvaa kielitaitoa.<br />
Opinnäytetyömme tuotoksina syntyneet seinätaulut ja sairaalamaailmaan kohdennettu<br />
sanasto toimii hyvänä välineenä rohkaisemistyössä. Yhteistyökumppaniltamme saamamme<br />
palautteen mukaan työelämässä on prosessimme myötä käynnistynyt suuri<br />
asennemuutos ruotsinkieltä puhuvia kohtaan. Itsekin olemme tyytyväisiä siitä, että<br />
25
saimme kehitellä hyväksi havaittua ideaa eteenpäin. Idean nerokkuudesta kertoo sekin,<br />
että aikaisempi sanasto löytyy kahdeksan tuhannen hoitajan taskusta. Haluamme va-<br />
kuuttaa muutkin hoitoalalla työskentelevät siitä, että omakielisten palveluiden antami-<br />
nen ei vaadi suuria ponnisteluja. Pelkkä oma kiinnostus ja pieni aktiivisuus riittää (Rau-<br />
takorpi ja Åström, 2007).<br />
Eräs mielenkiintoisimmista havainnoistamme on ollut se näkökanta, että vastuu omakielisen<br />
hoidon saamisesta on myös ruotsinkielisillä itsellään. Arjessa sen tulisi näkyä siten,<br />
että he käyttäisivät omaa kieltään käyttäessään terveyspalveluita. Jos Suomen kaksikielisyys<br />
ymmärrettäisiin laajemmin rikkautena, vaikuttaisi se hoitohenkilökunnan<br />
haluun oppia ja käyttää ruotsin kieltä ja sitä kautta ruotsinkielisten palveluiden saatavuus<br />
parantuisi ja ruotsin kielen asema vahvistuisi. Tätä viestiä haluamme viedä mukanamme<br />
työelämään siirryttyämme, sillä omassa työssämme huomaamme uusia ulottuvuuksia<br />
uskallettuamme käyttää meille vieraita kieltä työssä. Ei riitä, että me, yksittäiset<br />
hoitotyön ammattilaiset, haluamme oppia ruotsin kieltä paremmin ja rohkaistua<br />
käyttämään sitä työssämme. Mukaan tarvitsemme myös työnantajat, joiden tulee ymmärtää<br />
kielten opiskelu osana ammatillista täydennyskoulutusta. Vaikka jokaiselle<br />
Suomessa kuuluu ruotsinkielen opetus peruskoulun opetussuunnitelmaan, meille on<br />
varmistunut se seikka, että suomenkieliset hoitajat eivät osaa tai eivät uskalla ruotsinkieltä<br />
käyttää.<br />
Monikulttuurisuuden lisääntyminen lisää hoitotyön haasteita jo nyt siinä määrin, mielestämme<br />
tulisi harkita myös muilla kielillä tehtyjä sanastoja. Väitämme, että jokainen<br />
hoitoalalla työskennellyt muistaa tilanteita, joissa ei ole ollut yhteistä kieltä. Sanastomme<br />
ei ainoana tukitoimena riitä tasavertaiseen kommunikointiin, mutta sen avulla on<br />
mahdollista saada kommunikointi alkuun. Mielestämme tietoisuutta eri kulttuurien terveyskäsityksistä<br />
tulisi lisätä. Käytännön työssä olemme monta kertaa huomanneet sen,<br />
että eri kulttuureista tulevien tapoja saatetaan pitää jopa outoina eikä ymmärretä, että<br />
juuri ne ”outoudet” voivat olla asiakkaan näkökulmasta tärkeitä. Olennaista on ymmärtää<br />
ihmisten tarpeiden erilaisuus ja tietoisuus, jotka ovat pääsyy uusien terveystapojen<br />
vastustamiseen. (Tones 1990; Prochaska 1994; Prochaska & Velicer 1997; Velicer<br />
1998).<br />
26
Mielenkiinnolla jäämme myös seuraamaan Ruotsissa sotalapsena vuosina olleita suo-<br />
malaisia, kuinka heidän kielitaitonsa kehittyy iän tuomien muutosten myötä. Jo nyt ken-<br />
tältä kuuluu viestejä, joiden mukaan täysin suomenkieliseltä vanhukselta alkaakin pu-<br />
hetta muodostua ainoastaan ruotsin kielellä eikä tähän ole voitu osoittaa muuta syytä<br />
kuin lapsena Ruotsissa vietetyt vuodet. Koska tämä sotalapsien väestöryhmä on vielä<br />
suhteellisen nuorta, emme löytäneet aiheesta tutkittua tietoa.<br />
Työstämme heräsi runsaasti kehittämishaasteita, mielestämme eri toimipisteisiin kohdennettuja<br />
sanastoja voisi tehdä vaikka kuinka paljon, esimerkiksi neuvolaan sekä sairaaloiden<br />
eri osastoille. Mielestämme lapset, vanhukset ja vakavasti sairaat tarvitsisivat<br />
kipeimmin omakielistä hoitoa.<br />
Aiheen pohjalta voisi tehdä internet sivut, josta eri alojen sanastoja olisi tulostettavissa<br />
suoraan. Sivustoilla voisi olla myös muuta aiheeseen liittyvää materiaalia kuten tietoa<br />
eri kulttuureista. Työelämä toivoo eri laitteisiin kiinnitettäviä sanastoja, esimerkiksi<br />
päivystyksessä toivottiin EKG-laitteeseen kiinnitettävää sanastoa, jossa olisi tutkittavalle<br />
annettavat ohjeet ruotsiksi. Mielenkiintoista luettavaa olisivat eri tutkimukset aiheestamme,<br />
kuten esimerkiksi miksi hoitohenkilöstö ei anna hoitoa ruotsinkielellä tai kuinka<br />
paljon tekemämme sanastot ovat muokanneet asenteita työelämässä.<br />
27
LÄHTEET<br />
Aalto, Pirjo, Herrala, Jaakko & Tainio, Hanna 2007. Potilaan hyvä hoito. Pirkanmaan<br />
Sairaanhoitopiiri: Tampere.<br />
Aaltonen, Olli & Tuomainen, Jyrki 2005. Mitä on puheen havaitseminen? Teoksessa<br />
Antti Iivonen (toim.) Puheen salaisuudet. Fonetiikan uusia suuntia. Helsinki:<br />
Gaudeamus, 38-51.<br />
Allardt, Erik. 2000. Vårt land, vårt språk. Kahden kielen kansa. En attitydundersökning<br />
om det svenska i Finland. Suomalaisia asenteita ruotsin kieleen Suomessa.<br />
Finlandssvensk rapport nr 35. Helsingfors.<br />
Björkstrand, Gustav 2005. Finlandssvenskarnans identitet och framtid. Folktinget: Helsinki.<br />
Blom, Bengt 2005. Fungerande svenskspråkiga socialservicekedjor i huvudstadsregionen.<br />
Yhteenveto ruotsinkielisistä sosiaalipalveluista Helsingissä, Espossa,<br />
Vantaalla ja Kauniaisissa. Helsingin sosiaalivirasto.<br />
Downie, Fiona Randal, Fyfe, Carol & Tannahill, Andrew 1992. Health Promotion,<br />
Models and Values. Oxford University Press.<br />
Dreger, Vicki & Trembeck, Thomas 2002. Optimize Patient Health by Treating Literacy<br />
and Language Barriers. AORN Journal 75(2), 278–304.<br />
Droomers, M, Schrijvers C, Mackenbach, JP 2004. Educational differences in the intention<br />
to stop smoking:Explanations based on the Theory of Planned Behavior.<br />
European Journal of Public Health. Näslindh-Ylispangar, Anita Men´s<br />
health behavior, health beliefs and need for health counselling. Helsinki:<br />
Helsingin yliopisto, 18-21<br />
Dunckley, Maria. & Higginson, Irene 2003. Translating clinical tools in nursing practice.<br />
Journal of Advanced Nursing 44 (4), 420–426.<br />
Ekman, Sirkka-Liisa 1993. Monolingual and Bilingual Communication Between Patients<br />
Within Dementia Diseases And Their Caregivers. Umeå University<br />
medical Dissertations. New Series No 370. Umeå: Department of Advanced<br />
Nursing, Umeå University, and the Department of Geriatric Medicine,<br />
Karolinska Institute, Stockholm.<br />
28
Eloniemi-Sulkava, Ulla, Laaksonen, Ritva & Rantala, Leena 2004. Ymmärrä – tule<br />
ymmärretyksi. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Helsinki: Suomen<br />
dementiahoitoyhdistys.<br />
FINLEX 1972. Kansanterveyslaki 28.1.1972/66. Viitattu 1.9.2008<br />
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066.<br />
FINLEX 1982. Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710. Viitattu 24.10.2008<br />
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710<br />
FINLEX 1989. Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062. Viitattu 24.10.2008<br />
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19891062<br />
FINLEX 1992. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785. Viitattu 1.9.2008<br />
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785<br />
FINLEX 1994. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. Viitattu<br />
24.10.2008 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559<br />
FINLEX 2003. Kielilaki 6.6.2003/423. Viitattu 19.9.2008<br />
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423<br />
Gothoni Raili 2005. Näkökulmia uskonnolliseen ja arvoja etsivään vanhukseen. Koisti-<br />
nen Paula & Eija Noppari (toim.) Teoksessa Laatua vanhustyöhön. Hel-<br />
sinki: Tammi, 92-112.<br />
Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 2004. Vård på modersmålet på HUCS, Hel-<br />
singforssjukhusen. Delprojekt II av HNS utvecklingsprojekt ”Vähemmis-<br />
tökielisten palvelujen kehittäminen”.<br />
Huovinen, Pentti 2006.Kansaterveys 2008:5-6.Pääkirjoitus.<br />
Karjalainen, Karoliina, Koskinen-Ollonqvist, Pirjo & Pelto-Huikko, Antti 2006.<br />
Terveydenedistämisen toimintamallit. Terveyden edistämisen hankkeissa<br />
kehitettyjen toimintamallien arviointi ja kehittäminen. Terveyden edistämisenkeskus:<br />
Helsinki.2006<br />
Kauppinen, Sari, Niskanen, Tapani 2004. Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja ter<br />
veydenhuollossa. Raportteja 274. Helsinki: Stakes.<br />
Kivinen, Pirkko 2005: Hoitotyön opiskelijoiden oppimiskokemuksia vaihto-opiskelun<br />
aikana. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Lääketieteel<br />
linen tiedekunta. Hoitotieteen laitos.<br />
Kivirinta, Mervi Kuokkanen, Ritva, , Määttänen, Jukka, Ockenström, Leena 2007. Kohti<br />
tutkivaa ammattikäytäntöä, opas diakonia-<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n opin-<br />
29
näytetöitä varten. 4. Uud. laitos. <strong>Diakonia</strong>-<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n julkaisuja<br />
C. Katsauksia ja aineistoja 10. Helsinki: <strong>Diakonia</strong>-<strong>ammattikorkeakoulu</strong>.<br />
Koskinen-Ollonqvist, Pirjo, Parkkunen, Nina &Vertio, Harri 2001. Terveysaineiston<br />
suunnittelun ja arvioinnin opas. Terveyden edistämiskeskus: Helsinki<br />
Kreps, Gary L. Kunimoto, Elizabeth N 1994. Effective communication in multicultural<br />
health care settings. Sage Publications. International Educational and Pro-<br />
fessional Publisher. Thousand Oaks, California.<br />
Kuusio, Hanna-Maria 2000. Kulttuurien kohtaaminen terveydenhuollossa –<br />
hoitohenkilökunnankokemuksia maahanmuuttajapotilaista, pro gradu –<br />
tutkielma Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, uskontotieteen lai-<br />
tos.<br />
Kärkkäinen, Tanja & Mononen, Kaarina 1999. Maahanmuuttajavanhukset ja suomen<br />
kieli: haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnami-<br />
laisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalista verkoista ja et-<br />
nolingvistisestä identiteetistä. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto.<br />
Laine, Pekka 2002. Demensvården i Svenksfinland och eventuella utvecklingsbehov.<br />
Reminiscens- och demenskunskapscenter. Folkhälsan.<br />
Lehtonen, Johannes 1998. Kultturin merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kokkosalo,<br />
Pirkko (toim.) Terveyttä kultturista.Helsinki: Taiteen keskutoimikunta, 8-<br />
11.<br />
Leininger, Madeleine 1991. Culture, care, diversity and universality: A theory of nurs<br />
ing. New York: National League for Nursing.<br />
Leininger, Madeleine 1994. Kulttuurilähtöisen hoidon teoria. Marriner-Tomey, Ann<br />
(toim.) Hoitotyön teoreetikot ja heidän työnsä. Vammala: Vammalan kirjapaino<br />
oy, paino oy, 410-431<br />
Leininger, Madeleine 1997. Transcultural Nursing as a Global Care Humanizer,<br />
Diversifien, and Unifier. Hoitotiede 9 (5). 219-225.<br />
Leininger, Madeleine 2006. Culture Care Diversity and Universality - A Worldwide<br />
Nursing Theory. Sudbury, Massachusetts: Jones and Barlett Publishers.<br />
Liimatainen, Anja 2004. Nuorten ääni terveyskeskusteluissa: kuvauksia ja arvioita<br />
kouluterveydenhoitajan työmenetelmistä. Pro gradu-tutkielma. Kuopion<br />
yliopisto. Hoitotieteenlaitos, preventiivinen hoitotiede.<br />
Lukkarinen, Margita 2001. Hoito omalla kielellä. Omakielisten palveluiden turvaami-<br />
30
nen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkai-<br />
suja 2001:2. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.<br />
Lukkarinen, Margita 2001. Omakielisten palvelujen turvaaminen sosiaali- ja terveyden-<br />
huollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:1. Viitattu<br />
21.2.2007 http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/taosisallys54.htm<br />
McQuail’s, Denis. 2000. Mass Communication Theory. London: SAGE Puplications.<br />
Meyer-Arnold, Marianne, Mustajoki, Marianne 2005. Den svenskspråkiga hälsövårdens<br />
kvalitet i Esbo. Kyselytutkimus. Espoon sosiaali- ja terveystoimi.<br />
Mullins, Daniel C., Blatt, Lisa, Gbarayor, Confidence M., Hui-Wen keri Yang & Baqu-<br />
et, Claudia 2005. Health disparities: A barrier to high-quality care. Ameri-<br />
can Journal of Health-System Pharmacy 15.9., 62 (18),1873.<br />
Murphy, Kathy & Macleod Clark, Jill 1993. Nurses’ experiences of caring for ethnic-<br />
minority clients. Journal of Advanced Nursing 18 (3), 442–450.<br />
Oikeusministeriö 2005. Oikeusministeriön suositus 3/58/2005 kielitaidon huomioon<br />
ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja työtuomioistuimissa.<br />
28.2.2005<br />
Hakulinen, Tuovi, Hirvonen, Eila, Koponen, Päivikki, Pietilä, Anna-Maija, Salminen,<br />
Eeva-Maija, Sirola, Kirsi 2002. Terveyden edistäminen. Uudistuvat työ-<br />
menetelmät. Helsinki: WSOY.<br />
Prochaska JO, DiClemente, CC 1983. Stages and process of self-change in smoking:<br />
towards an interactive model of change. Näslindh-Ylispangar, Anita<br />
Men´s health behavior, health beliefs and need for health counselling. Hel-<br />
sinki: Helsingin yliopisto, 18-21.<br />
Prochaska JO, Velicer WF, Rossi, JS 1994. Stages of change and desisional balance for<br />
12 problem behaviors. Näslindh-Ylispangar, Anita Men´s health behavior,<br />
health beliefs and need for health counselling. Helsinki: Helsingin yliopisto,<br />
18-21<br />
Prochaska, JO, Velicer, WF 1997. The transtheoretical model of health behavior change.<br />
Näslindh-Ylispangar, Anita Men´s health behavior, health beliefs and<br />
need for health counselling. Helsinki: Helsingin yliopisto, 53-54<br />
Rautakorpi, Leena & Åström Kati 2007. Jag är här för dig selkokielinen suomi-ruotsi<br />
sanasto dementiaryhmäkotien arkea helpottamaan. Helsinki: <strong>Diakonia</strong><strong>ammattikorkeakoulu</strong>.<br />
Rouvinen-Wilenius, Päivi 2008. Tavoitteena hyvä ja hyödyllinen terveysaineisto.<br />
31
Kriteeristö aineiston tuotannon ja arvioinnin tueksi. Terveydenedistämisen<br />
keskus: Helsinki.<br />
Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus 2005. Suunnitelma sosialan toiminnasta<br />
ruotsinkielisen väestön keskuudessa. Verksamhetsplan inom det sociala<br />
området för den svenskspråkiga befolkningen. Helsinki: Ruotsinkielisen<br />
sosiaalan osaamiskeskus.<br />
Sairaanhoitajaliitto 1996. Ethical Guidelines of Nursing. Viitattu 21.10.2008<br />
http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo/ohjeita_ja_suosituksi<br />
a/sairaanhoitajan_eettiset_ohjeet/ethical_guidelines_of_nursing/ Tuloste<br />
tekijöiden hallussa.<br />
Sarvimäki, Anneli 2003. Vanheneminen eri kulttuureissa ja etnisissä ryhmissä. Eino<br />
Heikkinen & Taina Rantanen (toim.) Gerontologia. Helsinki: Duodecim,<br />
78-85<br />
Savola, Elina, Koskinen-Ollonqvist, Pirjo 2005: Terveyden edistäminen esimerkein.<br />
Käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämisen keskus ry. Verkkodokumeti.www.health.fi/timage.php?i=100311&f=1&name=Terveyden_edistamin<br />
en_esimerkein.pdf. Viitattu 10.10.2008.<br />
Schulman, Minette, Reimavuo, Runa 1996. Svenskspråkiga äldre inom långvården i<br />
Helsinfors. Tutkimus ruotsinkielisten ikäihmisten pitkäaikaishoidosta Helsingissä.<br />
Helsinki: yliopistopaino.<br />
Socialstyrelsen 1999. Äldreomsorg för finskatalande i Sverige.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö 2004. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma<br />
2004-2007. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.<br />
Sosiaali-ja terveysministeriö 2001. Julkaisu 2001:4. Valtioneuvoston periaatepäätös.<br />
Terveys 2015- kansasterveysohjelma.www.terveys2015.fi/terveys2015.pdf<br />
Sosiaali ja-terveysministeriö. 2006. Julkaisu 2006:19. Terveyden edistämisen laatusositus.www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2006/09/pr1158139777250<br />
/passthru.pdf<br />
Språkbarometern 2004. Finlands Kommunförbund, Åbo Akademi och Svenska kultur<br />
fonden.<br />
Tilastokeskus 2007. Viitattu 1.9.2008. www.tilastokeskus.fi<br />
Toivola, Minnaleena 2005. Havaintoja toiskielisten suomen kielen tuottamisesta ja havaitsemisesta.<br />
Teoksessa Antti Iivonen (toim.) Puheen salaisuudet. Fonetiikan<br />
uusia suuntia. Helsinki: Gaudeamus, 230-286.<br />
32
Tones, K, Tilford, S, Robinson, Y 1990. Health education: Effectiveness and efficiency.<br />
Näslindh-Ylispangar, Anita Men´s health behavior, health beliefs and need<br />
for health counselling. Helsinki: Helsingin yliopisto, 53-54<br />
Torkkola Sinikka 2002. Terveysviestintä. Sarja: Hygieia. Helsinki: Tammi.<br />
Torkkola Sinikka 2007. Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet. Luen-<br />
tomateriaali. Viitattu 2.9.2008. www.terkko.helsinki.fi/bmf/sinikka-<br />
torkkola-07.pdf.<br />
Vairinen Satu 2004. Vårdpersonalens kunskaper i och behov av svenska i Helsingfors.<br />
Pro gradu-tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.<br />
Velicer, WF, Prochaska, JO, Fava, JL, Norman, GJ, Redding, CA 1998. Smoking cessa-<br />
tion and stress management: Applications of the Transtheoretical Model of<br />
behavior change. Näslindh-Ylispangar, Anita Men´s health behavior,<br />
health beliefs and need for health counselling. Helsinki: Helsingin yliopis-<br />
to, 18-21, 53-54<br />
Wathen Marja.2007. Maahanmuuttajien potilasohjaus sairaanhoitajien kokemana.Pro<br />
gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto: lääketieteellinen tiedekunta.<br />
Wiio, Osmo, Puska, Pekka 1993. Terveysviestinnän opas. Keuruu: Otava.<br />
WHO.2008.www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/mexico/en/hpr_mexic<br />
ocoreport_en.pdf. Viitattu 10.10.2008.<br />
33
LIITTEET<br />
Liite 1 Sanasto<br />
”JAG ÄR HÄR FÖR DIG”<br />
Selkokielinen suomi–ruotsi -sanasto hoitotyöhön<br />
ALKUSANAT<br />
Selkokielisen sanaston avulla on tarkoitus helpottaa suomenkielisen hoitajan ja ruotsinkielisen<br />
dementiaa sairastavan asiakkaan yhteistä kommunikointia rohkaisemalla hoitajia<br />
puhumaan helppoa ruotsia.<br />
Lauseet saattavat kuulostaa tylyiltä, mutta dementoituneen on helppo ymmärtää yksinkertaisia<br />
lauseita.<br />
Ystävällisyys puheeseen saadaan aikaan äänensävyillä ja hoitajan empaattisella olemuksella<br />
sekä kielitaidon karttuessa pienillä lisäsanoilla (esimerkkejä sanaston alussa).<br />
Tarkoitus myös on, että yksinkertaiset lauseet jäävät helpommin hoitajan mieleen, samalla<br />
madaltuu kynnys vieraan kielen käyttämiseen. Välttämättömimmät lauseet arkiaskareiden<br />
sujumiseksi löytyy helposti, sillä sanasto on koottu päivärutiinijärjestyksen mukaisesti.<br />
Sanaston loppuun on kerätty jotakin yleistä sanastoa.<br />
Uudistettu painos 2008. Katja Ranne, Leena Rautakorpi ja Tiina Sainio. <strong>Diakonia</strong>ammattirkorkeakoulu,<br />
Etelä, Helsingin yksikkö<br />
LAUSEIDEN YSTÄVÄLLISYYTTÄ LISÄÄVÄÄ SANASTOA<br />
Ole kiltti ja… Var snäll och…<br />
Voitko / voisitteko… Kan du / ni…, Skulle du / ni kunna…<br />
34
Haluatko / haluatteko… Vill du / ni…<br />
Yrittäisitkö / yrittäisittekö… Ska du / ni försöka…<br />
Jaksatko / jaksaisitteko… Orkar du / ni…<br />
Pyydän sinua / teitä… Jag ber dig / er…<br />
SANOJEN TAIVUTUSMALLIT<br />
Deklinaatiot eli substantiivien taivutusmuodot<br />
1. en skjorta, skjortan, skjortor, skjortorna<br />
2. en klänning, klänningen, klänningar, klänningarna<br />
3. en kalsong, kalsongen, kalsonger, kalsongerna<br />
4. ett öga, ögat, ögon, ögonen<br />
5. ett glas, glaset, glas, glasen<br />
en läkare, läkaren, läkare, läkarna<br />
Konjugaatiot eli verbien taivutusmuodot<br />
I kalla (kutsua), kallar, kallade, kallat<br />
II ställa (asettaa), ställer, ställde, ställt<br />
läsa (lukea), läser, läste, läst<br />
III sy (ommella), syr, sydde, sytt<br />
IV skriva (kirjoittaa), skriver, skrev, skrivit<br />
binda (sitoa), binder, band, bundit (epäsäännölliset verbit)<br />
VASTAANOTTO MOTTAGANDE<br />
Kirjaan sinut/teidät sisään. Skriver iner (inskrivning).<br />
Mikä on sinun/teidän äidinkieli? Vad är ditt/ert modersmålet?<br />
Haluatko varata ajan? Vill du/ni boka tid?<br />
Varaan sinulle/teille ajan. Jag bokar tid åt dig/er.<br />
Mitä asia koskee? Vad gäller saken?<br />
Minkä vuoksi hakeuduit/-tte sairaalaan? Varför sökte du/ni er till sjukhuset?<br />
Anteeksi, voitko/-teko toistaa? Förlåt, kan du/ni upprepa?<br />
Onko sinulla sairausvakuutuskortti tai Har du sjukförsäkringskortet<br />
henkilöllisyystodistus mukana? eller identitetskortet med?<br />
Mikä on sinun/teidän… Vad är ditt/teidän…<br />
...nimi …namn?<br />
35
…ammatti …yrket?<br />
…siviilisääty? …civilstånd?<br />
Milloin olet/-tte syntynyt/-neet? När är du/ni född?<br />
Mikä on sinun/teidän… Vad är din/teidän…<br />
…henkilötunnus …personbeteckningen?<br />
…osoite …adress?<br />
…puhelin numero? …telefon nummer?<br />
…kotikunta? …hemkommunen?<br />
Kuka on sinun/teidän lähiomainen? Din/er närmaste anhörig?<br />
Voitko kirjoittaa osoitteesi? Kan du skriva din adress?<br />
Voitko/-tte täyttää tämän kaavakkeen? Kan du/ni fylla i den här blanket?<br />
Allekirjoitus tähän, kiitos. Din/er underskrift här, tack.<br />
Tulitko/-teko yksin? Kom du/ni ensam?<br />
Millä tulitte? Med vad kom ni?<br />
Lasku tulee kotiin. Er räkning kommer hem.<br />
Käynti maksaa... Besöket kostar…<br />
Onko sinulla/teillä allergioita? Har du/ni några allergier?<br />
Onko sinulla diettejä? Ha du/ni special dieter?<br />
laktoositon / maidoton laktosfri/mjölkfrisockerfri<br />
sokeriton sockerfri<br />
sappi galla<br />
keliakia keliaki<br />
kihti gikt<br />
Mikä on sinun/teidän paino ja pituus? Vad är din/er vikt och längd?<br />
Oletko/-tteko raskaana? Är du/ni<br />
Jaksat/-tteko istua/odottaa… Orkar du/ni sitta/vänta…<br />
…käytävällä? …i korridoren?<br />
…odotusaulassa? …i väntesalen?<br />
Olkaa hyvä ja istu/-kaa odottamaan. Vänligen sätt dig/er ner och vänta.<br />
Hoitaja/lääkäri tulee kohta. Vårdaren/läkaren kommer snart.<br />
päivystävä dejourhavande<br />
vierailuaika besökstid<br />
36
POTILAAN TUTKIMINEN UNDERSÖKNING<br />
Rauhoittukaa! Ta de lugnt!<br />
Kuinka voin auttaa sinua/teitä? Hur kan jag hjälpa dig/er?<br />
Mitä on tapahtunut? Vad har hänt?<br />
Olet saanut sairauskohtauksen. Du/ni har fått sjukfall.<br />
Olet ollut onnettomuudessa. Du/ni har varit i en olycka.<br />
Millaisia oireita sinulla/teillä on? Vilka symptomer har du/ni?<br />
Tutkin sinua. Jag skall undersöka dig.<br />
Onko sinulla / teillä kipuja? Har du / ni smärtor?<br />
Mihin sattuu? Var tar / gör det ont?<br />
Näytä mihin sattuu? Visa mig var det gör ont?<br />
Tuntuuko pahalta? Känns det illa?<br />
Onko vatsa toiminut? Har magen fungerat?<br />
Tarvitsetko laksatiivia? Behöver du/ni laxativ?<br />
Kuinka voit / -te? Hur mår du / ni?<br />
Voin hyvin / huonosti. Jag mår bra / dåligt.<br />
Särkee. Det värker.<br />
Hammasta vihloo. Det ilar i tanden.<br />
Voitko / -teko pahoin (oksettaako)? Mår du / ni illa?<br />
Onko vaikea hengittää? Har du / ni svårt att andas?<br />
Oletko /oletteko vilustunut? Är du / ni förkyld / -a?<br />
Huimaako? Svindlar det? Har du / ni svindel /yrsel?<br />
Jaksatko / -teko kävellä? Orkar du / ni gå?<br />
Paleletko / -teko? Fryser du / ni?<br />
Oletko / -teko märkä? Är du / ni våt?<br />
Oletko juonut alkoholia? Har du/ni druckit alkohol?<br />
Oletko käyttäneet huumeita? Har du/ni använt droger?<br />
OIREITA/SAIRAUKSIA<br />
ahdistunut ångestfull, -t, -na<br />
ahdistus ångest, -en<br />
aivohalvaus stroke<br />
aivovamma hjärnskada<br />
37
aivoverenvuoto en hjärnblödning 3<br />
haava ett sår<br />
halvaus förlamning<br />
hapenpuute syrebrist,-en<br />
heikkous en svaghet 3<br />
hengenahdistus andnöd,-et<br />
hengitysvaikeudet andtäppä,-n<br />
huimaus svindel<br />
ihottuma ett eksem, -et, en<br />
jano törst, -en<br />
janoinen törstig, -t, -a<br />
kasvain tumör<br />
kipu en smärta 1<br />
korvatulehdus öroninflammation, -en,-er,-erna<br />
kouristuskohtaus krampanfall<br />
kuhmu en bula<br />
kutiava kliande<br />
kuume feb/er, -ern,rar,-rarna<br />
kyhmy,patti knöl<br />
luunmurtuma ett benbrott, 5<br />
masentunut deprimer/ad, -at, -ade<br />
murtuma benbrott, brott 5<br />
mustelma ett blåmärke 4<br />
nyrjähdys vrikning,-en-,ar-arna<br />
nälkä hunger, -n<br />
nälkäinen hungrig, -t, -a<br />
oire ett sym(p)tom 5<br />
oksennus en kräkning 2, uppkastning 2<br />
oksentaa kasta 1 upp, kräkas II, spy III (puhekieli)<br />
onnettomuus en olycka 1<br />
pidätys kyvyttömyys inkontinens<br />
pyörryttää yrsel<br />
päänsärky huvudvärk 5<br />
rasitus ansträngning<br />
38
sairauskohtaus en sjukdomsattack 3<br />
sydäninfarkti en hjärtinfarkt 3<br />
sydämen vajaatoiminta hjärtsvikt<br />
säteillä stråla I ut<br />
turvotus svullnad<br />
rintakipu smärtör i bröstet<br />
ripuli diarrè, -n<br />
ummetus förstopping<br />
vaiva ett besvär 5<br />
venähdys en försträckning 2<br />
verenvuoto blödning<br />
väsymys trötthet<br />
yskä hosta, –n<br />
HOITOTOIMENPITEITÄ VÅRD<br />
Sinut/tiedät täytyy tutkia. Du/ni måste undersökas.<br />
Sinulle/teille täytyy tehdä toimenpide. Du/ni måste<br />
Mittaan… Jag mäter / tar…<br />
…kuumeen / lämmön. …febern / tempen.<br />
…verenpaineen. …blodtrycket.<br />
… pulssin. …pulsen.<br />
…verensokerin. …blodsockret.<br />
…happisaturaation. …saturation.<br />
Voitko kääriä hihan ylös? Kan du kavla upp värmen?<br />
Lääkäri kuuntelee sydämen ja keuhkot. Doktorn lyssnar på hjärtat och lungorna.<br />
Tarvitaan virtsanäyte sinulta / teiltä. Jag måste ta ett urinprov av dig / er.<br />
Käy wc:ssä ja tuo purkki hoitajalle. Gå på toaletten och hämta burken till vårdaren.<br />
Otetaan verikoe. Jag tar blodprov av dig / er.<br />
Sinun/teidän täytyy olla ravinnotta 12 h. Du/ni skall vara oåten i 12 timmar.<br />
Se tuntuu hieman. Det känns litet.<br />
Nipistää vähän. Det kniper litet.<br />
Nyt puristaa vähän. Nu klämmer det litet.<br />
Pysy paikoillasi. Håll stilla.<br />
Laitan sinulle… Jag ska lägga…<br />
39
…katetrin. …en kateter åt dig/er.<br />
…peräruiskeen.<br />
…monitori anturat<br />
…ekg anturat.<br />
…ett lavemang åt dig/er.<br />
Nyt laitan tipan. Nu ska jag sätta på droppet.<br />
keittosuolaliuos koksaltlösning, -en<br />
suonensisäisesti intravenöst<br />
Kiinnitän sinulle/teille tarkkailulaitteet?<br />
Valmistan sinut/teidät toimenpiteeseen? Förbereder dig för<br />
Annan sinulle/teille…<br />
… esilääkkeen.<br />
Jag ger dig/er<br />
…puudutusaineen. bedövnings ämne.<br />
Sinut täytyy nukuttaa. Du/ni måste sovas.<br />
Sinä/te tarvitset/-tte… Du/ni behövar…<br />
…lisähappea. …tilläggssyre.<br />
Hengittäkää rauhallisesti. Andas lugnt.<br />
Otan teistä sydänfilmin. Jag tar hjärtfilm av er.<br />
Voitko olla hetken hiljaa? Ska du/ni vara tyst en liten stund?<br />
Pysy/-kää paikoillasi/-nne. Hålss stilla.<br />
Tämä on välttämätöntä. Det här är nödvändigt.<br />
haava ett sår 5<br />
kuume nousee febern stiger IV<br />
kutinaa lievittävä klådstillande<br />
kylkiasento sidoläge<br />
kävelyharjoitus en gångövning 2<br />
kääre ett omslag 5<br />
laastaroida, laittaa laastari plåstra I<br />
leikkaus en operation 3<br />
lievitys (esim. kivun) lindring, -en 2<br />
lämpöhoito värmebehandling, -en 2<br />
lääkärintarkastus en läkarundersökning 2<br />
mitata mäta II<br />
naarmu ett skrubbsår 5<br />
niistää nenänsä snyta IV –er, snöt, snutit sig<br />
40
nuha snuva, -n 1<br />
näyte ett prov 5<br />
paino vikt, -en 3<br />
pistos en injektion 3<br />
pistää sticka IV, -er. stack, stuckit<br />
puhdistaa ren/göra IV, -gör, -gjorde, -gjort<br />
rokote ett vaccin 5<br />
rokottaa vaccinera I<br />
sitoa (för)binda IV, -er, band, bundit<br />
säärihaava bensår 5<br />
tikki ommel ett stygn 5, en sutur 3<br />
turvonnut (nilkka) svull/en, -et, -na (vrist)<br />
turvonnut (vatsa) uppsväll/d, -t, -na (buk)<br />
turvotus svullnad, -en 3<br />
tutkimus en undersökning 2<br />
ulostenäyte ett avföringsprov 5<br />
ummetus förstoppning, -en 2<br />
yskiä hosta I<br />
yskösnäyte<br />
spirometria/puhalluskoe<br />
pulloonpuhallus<br />
hengityskone respirator<br />
HOITOTARVIKKEITA SKÖTMEDEL<br />
alusastia ett (stick)bäcken 5<br />
apuväline ett hjälpmedel 5<br />
avannepussi en colostomipåse 2<br />
dosetti en medicindoserare 5<br />
insuliinikynä en insulinpenna 1<br />
kaarimalja en rondskål 2<br />
keppi en käpp 2<br />
kipsi en gips 3<br />
kolmioliina en mitella 1<br />
kuumemittari febertermometer 2<br />
41
laastari ett plåster 5<br />
lasta en spjäla 1<br />
letku en slang 2, en skena 2<br />
lääkelista medicinlista<br />
mansetti en manschett 3<br />
nenämahaletku<br />
portatiivi ett portativ 5<br />
ravintoletku<br />
resepti resept<br />
side ett förband 5<br />
sidetaitos en kompress 3<br />
soittokello en ringklocka 1<br />
sorsa en urinanka 1<br />
suihkutuoli duschstol<br />
sänky en säng 2<br />
tukisidos/tukisukka stöd förband/stödstrumpa<br />
vaaka en våg 2<br />
vaippa en blöja 1<br />
verenpainemittari en blodtrycksmätare 5<br />
virtsapullo<br />
vuodepöytä<br />
en urinflaska 1<br />
LÄÄKKEENOTTO MEDICIN INTAGNING<br />
Sinä/te tarvitset/-tte lääkettä. Du behöver medicin.<br />
Tässä lääkkeesi / -nne. Här är dina / era mediciner.<br />
Ota lääkkeesi / -nne. Ta dina / era mediciner.<br />
Lääkäri on määrännyt sen / ne. Läkaren har ordinerat den / dem.<br />
Nielaise se. Svälj (ner) det/den.<br />
Pureskele. Tugga.<br />
Anna liueta kielen alla. Låt smälta under tugga.<br />
Murskaa tabletit. Krossa tabletterna.<br />
Juo vettä tabletin kanssa. Drick vatten med tabletten.<br />
Otetaan ennen ruokaa. Tas före måltid.<br />
42
Otetaan ruoan jälkeen. Tas efter måltid.<br />
Juo kaikki. Drick allt.<br />
Voi ärsyttää vatsaa. Kan irritera magen.<br />
Ota Kuuri loppuun. Ta hela kuren slut.<br />
Se on sinun / teidän parhaaksesi. Det är för ditt / ert bästa.<br />
Joudut/-tte tiputukseen. Du/ni hamnar i dropp.<br />
Tarvitset/-tte… Du/ni behöver…<br />
…nesteytystä. …vätska.<br />
…suonensisäistä lääkitystä. …intravenost medicinering.<br />
Kolme kertaa päivässä. Tre gånger om dagen.<br />
Tarvittaessa. Vid behov.<br />
Liotetaan veteen. Löses i vatten.<br />
annos en dos 3<br />
annostella dosera I<br />
kuumetta alentava febernedsättande<br />
limaa irrottava slemlösande<br />
lääke en medicin 3<br />
lääkärinmääräys en läkarordination 3<br />
masennuslääke medicin för depression<br />
niellä svälja, –er, svalde, svalt 2<br />
nitro nitro, -n<br />
nukahtamislääke insomningsmedicin 3<br />
pilleri ett piller 5<br />
rauhoittava lääke lugnande medicin 3<br />
ruiske en spruta 1<br />
särkylääke värkmedicin 3<br />
ulostuslääke ett laxermedel 5 / ett laxativ 5<br />
unitabletti en sömntablett 3<br />
verenpainelääke blodtrycksmedicin 3<br />
AAMUTOIMET MORGONTOALETT<br />
Huomenta. God morgon.<br />
Nukuitko / nukuitteko hyvin? Har du /ni sovit gott?<br />
Voinko auttaa sinua / teitä aamutoimissa? Kan jag hjälpa dig / er med morgontvätten?<br />
43
Mennään wc:hen / kylpyhuoneeseen. Vi går till wc / badrummet.<br />
Istu / istukaa pöntölle. Sätt dig / er på (WC-)byttan.<br />
Istu / istukaa taaksepäin. Sätt dig / er bakåt.<br />
Istu / istukaa eteenpäin. Sätt dig / er framåt.<br />
Laske housut alas. Ta ner byxorna.<br />
Istu / istuutukaa. Sätt dig / er ner.<br />
Nyt voit / voitte istua. Nu kan du / ni sitta.<br />
Nyt voit pissata / kakkia. Nu kan du kissa (/pinka) / kacka.<br />
Pesen sinua / teitä vähän. Jag tvättar dig / er litet.<br />
Nouse ylös. Stig upp.<br />
Varo / varokaa, lattia on liukas. Akta dig / er, golvet är halt.<br />
Nyt voit / -te nousta. Nu kan du / ni stiga upp.<br />
Pese… Tvätta…<br />
…kädet. …händerna.<br />
…kasvot. …ansiktet.<br />
Harjaa hampaat. Borsta tänderna.<br />
Tässä on… Här är…<br />
…hammasharjasi / -nne. …din / er tandborste.<br />
…hammastahnasi / -nne. …din / er tandkräm.<br />
…kampasi / -nne. …din / er kam.<br />
…käsipyyhkeesi / -nne. …din / er handduk.<br />
Purskuta. Skölj munnen.<br />
Anna tekohampaasi / -nne. Ge mig din / er (tand)protes.<br />
…dina / era löständer.<br />
Avaa suu. Öppna munnen.<br />
Kampaa hiukset. Kamma håret.<br />
Aja partasi / -nne. Raka dig / er.<br />
Tässä partakoneesi / -nne. Här är din / er rakapparat.<br />
Kuivaa kädet. Torka händerna.<br />
Olet / olette valmis. Du / ni är färdig (nu).<br />
Pukeudu / pukeutukaa. Klä på dig / er.<br />
Saatko / -teko napitettua itse? Kan du / ni knäppa själv?<br />
alushousut naisten trosor, -na 1 / underbyxor, -na 1<br />
alushousut miesten herrtrosor, -na 1 / kalsonger, -na 3<br />
44
aluspaita en undertröja 1<br />
alusvaatteet underkläder, -na 3<br />
hame en kjol 2 [tsu:l]<br />
housut byxor, -na 1<br />
kenkä en sko 3<br />
kuulolaite en hörapparat 3<br />
leninki en klänning 2<br />
lonkkahousut höftbyxor 1<br />
nilkkasukka en socka 1<br />
paita en skjorta 1<br />
pusero en blus 2<br />
rintaliivit en behå 2 / en bysthållare5<br />
shortsit shorts, -en 3<br />
silmälasit glasögon, -en 4<br />
sukka en strumpa 1<br />
sukkahousut strumpbyxor, -na 1<br />
tohveli, aamutossu en toffel, -n, tofflor, -na 1<br />
tukisukka en stödstrumpa 1<br />
villapaita en ylletröja 1<br />
villatakki en yllekofta 1<br />
AAMIAINEN FRUKOST, MORGONMÅL<br />
Haluatko / haluatteko… Vill du / ni ha…<br />
…aamiaista? …frukost?<br />
…kahvia tai teetä? …kaffe eller te?<br />
…mehua tai maitoa? …saft eller mjölk?<br />
…puuroa? …gröt?<br />
…velliä? …välling?<br />
…voileipää? …smörgås?<br />
…juustolla? …med ost?<br />
…makkaralla? …med korv?<br />
…kinkulla? …med skinka?<br />
LOUNAS / PÄIVÄLLINEN LUNCH / MIDDAG<br />
45
Nyt on ruoka-aika. Nu har du / ni mattid.<br />
Tule / -kaa syömään. Kom och ät.<br />
Voit / -te tulla syömään. Du / ni kan komma och äta.<br />
Tänään ruokana on… Till maten har vi…<br />
…keittoa. …soppa.<br />
…puuroa. …gröt.<br />
…kiusausta. …frestelse.<br />
…perunoita ja kastiketta. …potatis och sås.<br />
Otatko / -teko leipää? Tar du / ni bröd?<br />
Haluatko / -teko tätä? Vill du / ni ha det här?<br />
Mitä haluat / -te juoda? Vad vill du / ni dricka?<br />
maito mjölk, -en<br />
piimä surmjölk<br />
mehu saft<br />
olut öl, -et<br />
vesi vatten<br />
Haluatko / -teko jälkiruokaa? Vill du / ni ha efterrätt?<br />
Maistuiko? Smakade det (bra)?<br />
Ole hyvä. Var så god.<br />
Kiitos. Tack.<br />
(ruoka)annos en portion 3<br />
haarukka en gaffel 2<br />
hedelmä en frukt 3<br />
jogurtti yoghurt, -n<br />
juures en rotfrukt 3<br />
jälkiruoka en efterrätt 3<br />
jäätelö glass, -en<br />
kala fisk, -en 2<br />
kastike sås, -en 3<br />
keitto soppa, -n<br />
kiisseli kräm, -en<br />
lautanen en tallrik 2<br />
lasi ett glas 5<br />
leipä bröd, -et<br />
46
liha kött, -et 5<br />
lusikka en sked 2<br />
marja ett bär 5<br />
muki en mugg 2<br />
muna ett ägg 5<br />
riisi ris, -et<br />
ruokaliina en haklapp 2<br />
veitsi en kniv 2<br />
vihannekset grönsaker, -na 3<br />
viili fil, -en<br />
PÄIVÄKAHVI DAGSKAFFE<br />
Nyt meillä on kahviaika. Nu har du / ni kaffetid.<br />
Tuletko / -teko kahville? Ska du / ni komma och dricka<br />
kaffe?<br />
Haluatko / -teko sokeria Vill du / ni ha socker<br />
…makeutusaine… …sötningsmedel…<br />
…maitoa… …mjölk…<br />
…kermaa… …grädde…<br />
…kahviin? …i kaffet?<br />
Haluatko / -teko pullaa / kakkua? Vill du / ni ha en bulle / kaka?<br />
asetti en assiett 3<br />
kuppi en kopp 2<br />
leivos en bakelse 3<br />
servietti en servett 3<br />
tarjotin en bricka 1<br />
ILTAPALA KVÄLLSMÅL<br />
Haluatko / -teko iltapalaa? Vill du / ni ha kvällsmål?<br />
Ota ainakin lääkkeesi/-nne. Ta åtminstone dina / er mediciner.<br />
ILTATOIMET KVÄLLSTOALETT<br />
Mennään vessaan. Nu går vi på toaletten.<br />
Pestään kasvot / kädet. Tvätta ansiktet / händerna.<br />
47
Harjataan hampaat. Borsta tänderna.<br />
Kuivaa. Torka.<br />
Vaihda yöpuku / pyjama. Byt nattlinnet / pyjamasen på.<br />
Vaihdetaan vaippa. Jag byter blöjan.<br />
Laitetaan hampaat purkkiin. Jag sätter din protes i burken.<br />
pyjama en pyjamas 2<br />
yöpaita ett nattlinne 4<br />
vaippa en blöja 1<br />
NUKKUMAANMENOAIKA SÄNGDAGS<br />
Tässä unilääke/-nne. Här är din/er sömnmedicin.<br />
Oletko / -teko väsynyt? Är du / ni trött?<br />
Mene / tule nukkumaan. Gå / kom och lägg dig.<br />
Ota tossut pois. Ta bort / av tofflorna.<br />
Mene peiton alle. Lägg dig under täcket.<br />
Sammutanko lampun / tv:n? Släcker jag lampan / tv:n?<br />
Hyvää yötä. God natt.<br />
Nuku hyvin. / Kauniita unia. Sov gott. / Vackra drömmar.<br />
YÖ NATT<br />
Minä olen yöhoitaja. Jag är nattsköterska.<br />
Huolehdin sinusta. Jag ska sköta om dig.<br />
Minä hoidan asian. Jag tar hand om det.<br />
Et / ette ole yksin. Du / ni är inte ensam.<br />
Olen täällä koko yön. Jag ska vara / stanna här hela natten.<br />
Kaikki on hyvin. Allt är väl.<br />
Luota minuun. Lita på mig.<br />
On yö vielä. Det är ännu natt.<br />
Mene takaisin nukkumaan. Gå och lägg dig på nytt.<br />
Tarvitsetko / -teko unilääkettä? Behöver du / ni sömnmedel / en sömntablett?<br />
Onko teillä pissahätä / kakkahätä? Vill du kissa / kacka?<br />
Onko sinulla pissahätä? Har du kissbrått?<br />
nukkua sova, -er, sov, sovit V<br />
rauhallinen lugn, -t, -na<br />
48
auhaton rastlös, orolig, -t, -a<br />
uneton sömnlös, -t, -na<br />
uni sömn 1<br />
uninen sömnig, -t, -na<br />
SUIHKU / SAUNA DUSCH / BASTU<br />
Mennään suihkuun / saunaan Vi går till duscha / till bastu<br />
…tänään / nyt / hetken päästä. …idag / nu / om en stund.<br />
Tule suihkuun. Kom till duschen.<br />
Onko (vesi) sopivan lämpöistä? Är vattnet lagom / tillräckligt varmt?<br />
Tässä on shampoo. Här är schampon.<br />
Pese hiukset. Tvätta håret.<br />
Minä autan hiusten pesussa. Jag hjälper med hårtvättningen.<br />
Voinko pestä selkäsi / -nne? Får jag tvätta din / er rygg?<br />
Kuivaan sinut. Jag torkar dig.<br />
deodorantti en deodorant 3<br />
hiustenhoitoaine ett hårvårdsmede/el, -let 5<br />
pesulappu en tvättlapp 2<br />
rasvata smörja I<br />
saippua en tvål 2<br />
saippuoida tvåla I<br />
saunoa bada I bastu<br />
voide kräm, -en 3 / salva, -n 1<br />
RUUMIINOSIA KROPPSDELAR<br />
aivot en hjärna 1<br />
aivoverenvuoto en hjärnblödning 2<br />
emätin slida, -n<br />
haima bukspottskörtel 2<br />
hartia en skuldra 1<br />
hammas en tand 3, tänder, -na<br />
henkitorvi en luftstrupe 2<br />
huuli en läpp 2<br />
hyytymä blodplump?<br />
49
jalka en fot 3, -en, fötter, fötterna<br />
jalka, sääri ett ben 5<br />
kainalo en armhåla 1<br />
kasvot ett ansikte 4<br />
kantapää en häl 2<br />
kaula en hals 2<br />
keuhko en lunga 1<br />
keuhkoputki luftrör<br />
kieli en tunga 1<br />
kives testikel<br />
korva öra, -t<br />
kudos vävnad<br />
kurkku en hals 2<br />
kylkiluu ett öra 4, örat, öron, -en<br />
kyynärpää en armbåge 2<br />
kyynärvarsi underarm<br />
käsi en hand 3, handen, händer, -na<br />
käsivarsi en arm 2<br />
lantio en höft 3<br />
laskimo en ven 3<br />
leuka en haka 1<br />
lihas en muskel 3, -n, muskler, -na<br />
limakalvo en slemhinna 1<br />
lonkka en höft 3<br />
maha en mage 2<br />
maksa en lever 2<br />
munuainen en njure 2<br />
napa en navel 2<br />
nenä en näsa 1<br />
nilkka en vrist 3<br />
niska en nacke 2<br />
nivel en led 3<br />
nivuset en ljumske 2<br />
nivustaive ett ljumskveck 5<br />
50
ohutsuoli en tunntarm 2<br />
olkapää en axel 2<br />
otsa en panna 1<br />
paksusuoli en tjocktarm 2<br />
pohje en vad 3<br />
polvi ett knä 4<br />
poski en kind 3<br />
pää ett huvud 5<br />
ranne en handlov 2, en handled 3<br />
reisi ett lår 5<br />
rinta ett bröst 5<br />
ruokatorvi en matstrupe 2<br />
sairauskohtaus en sjukdomsattack 3<br />
selkä en rygg 2<br />
silmä ett öga 4, ögon, -en<br />
sormi ett finger, fingret, fingrar, fingrarna<br />
sukupuolielin ett könsorgan 5<br />
suu en mun 2<br />
sydämen vajaatoiminta hjärtsvikt, -n<br />
sydän ett hjärta 5<br />
takamus, pakarat ett säte 4, en rumpa 1<br />
vamma en skada 1<br />
varvas en tå 3<br />
vatsa en buk 2<br />
virtsaputki ett urinrör 5<br />
MUUTA ANNAT<br />
Voitko / -teko toistaa? Kan du / ni upprepa?<br />
En ymmärtänyt. Jag förstod inte.<br />
Minä vain autan sinua. Jag bara hjälper dig.<br />
Sinulla / teillä on jalkahoito. Du / ni har fotvård.<br />
Minä saatan sinut… Jag för dig till…<br />
Vien sinut/teidät… Jag följer dig/ er till…<br />
…fysioterapiaan. …fysioterapia.<br />
51
…hammaslääkärille. …tandläkaren.<br />
…jalkahoitajalle. …fotvårdaren.<br />
…kampaajalle / parturiin. …frisörskan / frisören.<br />
…klinikkalle. …kliniken.<br />
…laboratorioon. …laboratoriet.<br />
…potilashuoneeseen. …patientrummet.<br />
…potilastoimistoon. …patientbyrån.<br />
…päivystykseen …jour.<br />
…röntgeniin. …röntgen.<br />
…sosiaalihoitajan luokse. …sosialskötaren.<br />
…terveyskeskukseen. …hälsocentralen.<br />
…toimintaterapiaan. …<br />
…tutkimushuoneeseen. …undersökningsrummet.<br />
…vuodeosastolle. …vårdavdelningen.<br />
Sinulle / teille on vieraita / puhelu. Du / ni har besök / ett samtal.<br />
Tytär / poika / lapsenlapsi / ystävä dotter, -n / son, -en / barnbarn, -et / en vän<br />
…sanoi terveisiä sinulle / teille. …hälsade dig / er.<br />
Tule tervehtimään. Kom och hälsa på.<br />
Tuletko / -teko mukaani? Följer du / ni mig?<br />
Tule mukaan. Kom med.<br />
Voit / -te istua... Du / ni kan sätta dig / er…<br />
…sohvalle. …på soffan.<br />
…pöydän ääreen. …vid bordet.<br />
Ota rauhallisesti. Ta det lugnt.<br />
Ei kestä kauan. Det tar inte länge.<br />
Olet / olette eläkkeellä. Du / ni är pensionerad.<br />
Sinun / teidän ei tarvitse enää työskennellä. Du / ni behöver inte arbeta mera.<br />
kauppa en butik 3<br />
kioski en kiosk 3<br />
lähihoitaja en närvårdare 5<br />
omahoitaja en egenskötare 5<br />
omainen anhörig, -t, -a<br />
omalääkäri en husläkare 5<br />
pyörätuoli en rullstol 2<br />
52
ollaattori en rollator 3<br />
Sinut siirretään toiselle osastolle. Du ska flyttas till en annan avdelning<br />
Jos tarvitset apua, voit painaa hälytysnappia.Om du behöver hjälp, kan du trycka på<br />
alarmetknappen.<br />
Olet/-tte kaatunut/-neet. Du/ni har fallit.<br />
Joudut/-te leikkaukseen. Du/ni hamnar i operation.<br />
Palohälytys. Mene/menkää ulos! Brandalarm. Gå ut!<br />
Seuraa nuolta/viivaa. Gå dit pilen/strädiet visar.<br />
KOTIUTUMINEN<br />
Pääset/-tte huomenna kotiin. Du/ni slipper hem imorgon.<br />
Tule takaisin jos…? Kom tillbaka om....?<br />
Ota yhteyttä omalle terveysasemalle. Tag kontakt med er egen hälsocentral<br />
Sinun täytyy käydä tarkastuksessa Du måste gå på kontroll.<br />
Jälkitarkastus on… Efterkontrollen är…<br />
jatkohoito fortsatt vård<br />
jälkihoito eftervård<br />
jälkitarkastus efterkontroll<br />
katkaisuhoito avgiftning<br />
kuntoutus rehabilitering<br />
saattohoito terminalvård<br />
sairaalahoito sjukhusvård<br />
sairausloma sjukledighet<br />
tahdonvastainen hoito tvångsvård<br />
tarkkailu observation<br />
tehohoito intensiv vård<br />
terveystarkastus hälsoundersökning<br />
pitkäaikaishoito långtidsvård<br />
kotihoito hemvård, -en<br />
kotisairaala hemsjukhus<br />
Asutko/-teko yksin? Bor du/ ni ensmam?<br />
Onko sinulla/teillä… Har du/ ni…<br />
…kotiavaimet? …hemnyckeln med er?<br />
53
…rahaa? …pengar?<br />
Tarvitsetteko matkatodistuksen? Behöver du/ni reseintyg?<br />
Omavastuu matkasta on… Självrisken för resan är…<br />
Te saatte kotipalvelua. Ni fär hemvård.<br />
ateriapalvelu målservice<br />
siivousapu städtjänst<br />
lähete en remiss 3<br />
lääkärintodistus ett läkarintyg 5<br />
Onko kaikki asiat selvillä? Har ni allt klart för er?<br />
Parane pian! Krya på dig/er!<br />
Mukavaa kotimatkaa! Trevlig hemresa!<br />
HENGELLISET TARPEET ANDLIGA BEHOV<br />
Sairaalapastori / diakonissa Sjukhuspastor 3/ diakonissan<br />
tulee tänään. kommer i dag.<br />
Haluatko / -teko tulla mukaan? Vill du / ni komma med?<br />
Haluatko / -teko laulaa mukana? Vill du / ni sjunga med?<br />
Kuuletko / kuuletteko? Hör du / ni?<br />
Nyt puhuu pappi. Nu pratar prästen.<br />
Sytytän kynttilän. Jag tänder ljuset.<br />
Rukoilemme. Vi ska bedja.<br />
Laita kädet ristiin. Knäpp händerna.<br />
Laulamme virren… Vi sjunger psalmen...<br />
diakonissa en diakonissa 1<br />
kanttori en kantor 3<br />
pappi en präst 3<br />
raamattu bibel, -n, biblar, biblarna 2<br />
rukous en bön 3<br />
virsi en psalm 3<br />
virsikirja en psalmbok 3 -en, böcker, böckerna<br />
SOSIAALISET TARPEET SOCIAL BEHOV<br />
Haluatko / -teko olla yksin? Vill du / ni vara ensam?<br />
Kaipaatko / -teko seuraa? Vill du / ni ha sällskap?<br />
54
Tunnetko itsesi yksinäiseksi? Känner du dig ensam?<br />
Oletko / -teko surullinen? Är du / ni ledsen / sorgsen?<br />
…ahdistunut? …beklämd?<br />
…masentunut? …deprimerad, nedstämd, nere?<br />
…iloinen? …glad?<br />
…hyvällä tuulella? …på gott humör?<br />
Odotatko / -teko jotakuta / vieraita? Väntar du / ni på någon / besök?<br />
Kuka on tulossa? Vem ska komma?<br />
VIRIKETOIMINTAA INSPIRERANDE AKTIVITETER<br />
Tänään leivotaan. I dag bakar vi.<br />
Haluatko / -teko maistaa? Vill du / ni smaka på?<br />
Haluatko / -teko osallistua askarteluun? Vill du / ni vara med och pyssla?<br />
Tänään… I dag…<br />
… piirretään. …ritar vi.<br />
…maalataan. …målar vi.<br />
…leikataan saksilla. …klipper vi med saksar.<br />
…liimataan. …limmar vi.<br />
Nyt lauletaan. Nu sjunger vi.<br />
Luenko päivän lehden? Ska jag läsa dagens tidning?<br />
Jumpataan. Vi jumpar.<br />
Heitetäänkö palloa? Ska vi kasta boll?<br />
Heitä pallo / hernepussi. Kasta bollen / ärtpåsen.<br />
Osallistua… Delta i…<br />
Olla kiinnostunut… Vara intresserad av…<br />
hiutale en flinga 1<br />
hiiva jäst, -en<br />
jauhot mjöl, -et<br />
keitetty kokt, -, -a<br />
lisätä tillsätt/a IV -er, -satte, -satt<br />
paistaa steka I<br />
raaka rå<br />
ruokalusikka en matsked 2<br />
sekoittaa blanda I<br />
55
taikina deg, -en<br />
vaivata knåda I<br />
vatkata vispa I<br />
KELLONAJAT KLOCKAN<br />
Kello on …kaksitoista… Klockan är …tolv…<br />
…päivällä / yöllä. …på dagen / natten.<br />
…puoli neljä. …halv fyra.<br />
…varttia vaille viisi. …kvart före fem.<br />
…varttia yli kuusi. …kvart över sex.<br />
…kaksikymmentä vaille seitsemän. …tjugo före sju.<br />
…kymmentä yli kahdeksan. …tio över åtta.<br />
VUODENAJAT<br />
talvi vinter 2<br />
kevät vår 2<br />
kesä sommar 2<br />
syksy höst 2<br />
VIIKONPÄIVÄT VECKODAGAR<br />
maanantai måndag<br />
tiistai tisdag<br />
keskiviikko onsdag<br />
torstai torsdag<br />
perjantai fredag<br />
lauantai lördag<br />
sunnuntai söndag<br />
PERUSLUVUT - GRUNDTALET JÄRJESTYSLUVUT – ORDINGSTALET<br />
1 ett (den) första<br />
2 två (den) andra<br />
3 tre (den) tredje<br />
4 fyra (den) fjärde<br />
56
5 fem (den) femte<br />
6 sex (den) sjätte<br />
7 sju (den) sjunde<br />
8 åtta (den) åttonde<br />
9 nio (den) nionde<br />
10 tio (den) tionde<br />
11 elva (den) elfte<br />
12 tolv (den) tolfte<br />
13 tretton (den) trettonde<br />
14 fjorton (den) fjortonde<br />
15 femton (den) femtonde<br />
16 sexton (den) sextonde<br />
17 sjutton (den) sjuttonde<br />
18 aderton (den) adertonde<br />
19 nitton (den) nittonde<br />
20 tjugo (den) tjugonde<br />
21 tjugoett (-en) (den) tjugofärsta<br />
30 trettio (den) trettionde<br />
40 fyrtio (den) fyrtionde<br />
50 femtio (den) femtionde<br />
60 sextio (den) sextionde<br />
70 sjuttio (den) sjuttionde<br />
80 åttio (den) åttionde<br />
90 nittio (den) nittionde<br />
100 (ett) hundra (den) hundrade<br />
1000 (ett) tusen (den) (ett) tusende<br />
KUUKAUDET MÅNADER<br />
tammikuu januari<br />
helmikuu februari<br />
maaliskuu mars<br />
huhtikuu april<br />
toukokuu maj<br />
kesäkuu juni<br />
57
heinäkuu juli<br />
elokuu augusti<br />
syyskuu september<br />
lokakuu oktober<br />
marraskuu november<br />
joulu december<br />
JUHLAPÄIVÄT HÖGTIDSDAGAR<br />
Onnea syntymäpäivänäsi! Grattis på födelsedagen!<br />
Hyvää joulua! God jul!<br />
Hyvää uutta vuotta! Gott nytt år!<br />
Hauskaa pääsiäistä! Glad påsk!<br />
Hauskaa vappua! Trevlig valborg!<br />
helluntai pingst, -en 2<br />
hääpäivä bröllopsdag, -en 2<br />
itsenäisyyspäivä självständighetsdag, -en 2<br />
isänpäivä farsdag, -en 2<br />
joulu jul, -en 2<br />
juhannus midsommar, -en 2<br />
kihlajaispäivä förlovningsdag, -en 2<br />
nimipäivä namnsdag, -en 2<br />
pyhäinpäivä allhelgonadag, -en 2<br />
pääsiäinen påsk, -en 2<br />
ruotsalaisuuden päivä svenskadag, -en 2<br />
syntymäpäivä födelsedag, -en 2<br />
uusivuosi nytt år 5<br />
vappu valborg, första maj<br />
vuosipäivä årsdag, -en 2<br />
ystävänpäivä alla hjärtans dag, -en 2<br />
äitienpäivä morsdag, -en 2<br />
58