Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu

”JAG ÄR FÖR DIG” 

Selkokielinen suomi-ruotsi sanasto hoitotyöhön. 

Katja Ranne 

Leena Rautakorpi 

Tiina Sainio 

Opinnäytetyö, syksy 2008 

Diakonia-ammattikorkeakoulu, 

Helsinki 

Terveysalan koulutusohjelma 

Terveydenhoitaja(AMK) 

Diak Etelä,

1. JOHDANTO 3 

2. KIELI JA KULTTUURI 5 

2.1. Äidinkieli 5 

2.2 Kulttuurin vaikutus hoitotyöhön 5 

3. VÄHEMMISTÖKIELISTEN HOITAMISEN HAASTEET 

YHTEISKUNNASSA JA HOITOTYÖSSÄ 

8 

3.1 Lain hoitotyölle asettamat vaatimukset 8 

3.2 Terveydenhuollon ammattihenkilöille laissa asetetut vaatimukset 9 

3.3 Eettinen näkökulma 10 

3.4 Kielellisten oikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa 11 

4. TERVEYDEN EDISTÄMINEN 13 

4.1 Terveysviestintä 14 

4.2 Terveyden edistämisen materiaali 16 

4.3 Dialogisuus 17 

5. TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS 19 

6. ARVIOINTI 21 

6.1 Tavoitteiden toteutuminen 21 

6.2 Tuotoksista saatu palaute 21 

6.3 Arviointi terveydenedistämismateriaalin perusteella 22 

6.4 Prochaskan transteoreettinen muutosvaihemalli 22 

6.5 Yhteenveto arvioinnista 23 

7. POHDINTA 25 

LÄHTEET 28 

LIITTEET 34 

Liite 1. Sanasto 34 

Liite 2. Seinätaulut 59

1. JOHDANTO 

Suomessa asuu äidinkieleltään ruotsinkielisiä 289 569 (Tilastokeskus 2007), joilla on 

joilla maamme lainsäädännön mukaan oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään. Kuitenkin 

he joutuvat usein joutuvat asioimaan suomenkielellä. 

Työmme tavoitteena oli kehittää uudenlaisia terveyttä edistäviä työmenetelmiä sekä 

kannustaa hoitoalalla työskenteleviä käyttämään työssään vieraita kieliä. Tavoitteen 

saavuttamiseksi työstimme sairaalamaailmaan kohdennetun taskukokoisen sanaston 

sekä seinälle tulostettavat seinätaulut. Työmme pohjana oli Leena Rautakorven ja Kati 

Åströmin (2007) sairaanhoitajaopinnäytetyönä tekemä työ ”Jag är här för dig suomiruotsi 

sanasto dementiaryhmäkotien arkea helpottamaan” ja sen työelämästä saama palaute. 

Sairaalakäyttöön laajennettavaa sanastoa aloimme ideoida kuultuamme yhteistyökumppanimme 

kautta Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin olevan kiinnostunut oman 

painoksen ottamisesta. Päädyimme laajentamaan sanastoa suoraan sairaaloista saamamme 

palautteen perusteella, joiden mukaan sanastoon kaivattiin lisää sanastoa esimerkiksi 

potilaan vastaanottotilanteiden sekä hoitotoimenpiteiden tekemisen helpottamiseksi, 

sillä alkuperäisestä sanastosta puuttuivat lähes kaikki sairaalassa päivittäin käytettävät 

termit ja fraasit. Päätöstämme tuki myös se, että omassa työssämme olimme 

kohdanneet useita tilanteita, joissa muutamasta yksinkertaisesta ruotsinkielisestä lauseesta, 

olisi ollut hyötyä niin potilaille kuin hoitajillekin. 

Sairaalaympäristöön työstetty sanasto syntyi lisäämällä tarvittavat sanat dementiaryhmäkoteihin 

tehtyyn sanastoon. Haasteelliseksi osuudeksi työssä muodostui aihealueiden 

rajaaminen, sillä alkuperäisen sanaston pieni koko on käytössä hyväksi todettu. 

Seinätaulut puolestaan koottiin alkuperäisestä sanastosta lisäten niihin vastaanotto-osio. 

Taulujen teemat on jaettu sen mukaan, minkälaisissa tiloissa kutakin taulua on tarkoitus 

käyttää. Keittiö-osiossa käsitellään ruokailuun, ruoka-aikoihin ja ruokiin liittyvää sanastoa 

ja kylpyhuoneen sanaston sisältö liittyy peseytymiseen.

Valitsimme sanaston kieleksi on selkokielen. Näin voimme auttaa hoitajaa muistamaan 

lyhyet ja yksinkertaiset lauseet sekä auttaa potilasta paremmin ymmärtämään hänelle 

puhuttua kieltä (Rautakorpi & Åström 2007). Koekäytimme seinätaulut kahdessa eri 

paikassa ja muokkasimme niitä useaan otteeseen. Sairaalakäyttöön laajennetun sanaston 

laajensimme työelämästä kerättyjen palautteiden ja toiveiden mukaisesti. 

Työn laajuuden vuoksi näimme järkeväksi verkostoitua kolmen aiheesta innostuneen 

opiskelijan tiimiksi. Näin saimme molemmat tärkeät tuotteet tehtyä, hyödynnettyä 

enemmän työelämän asiantuntijuutta erilaisten työkokemusten kautta sekä hyödyntämään 

valmiita kontaktejamme työelämään. 

Opinnäytetyön raporttiosuuden perustana on kielen ja kulttuurin merkitys potilaalle ja 

hoitotyössä. Perehdymme niiden asettamiin haasteisiin sekä hoitohenkilökunnan että 

yhteiskunnan näkökulmasta. Sivuamme lain asettamia vaatimuksia omakieliselle hoidolle 

ja perehdymme siihen, miten kielilainsäädäntöä on toteutettu terveyden edistämisen 

näkökulmaa unohtamatta. Lopuksi esittelemme opinnäytetyöprosessimme kulkua, 

arviointia ja jatkokehittämishaasteita. 

4

2. KIELI JA KULTTUURI 

2.1. Äidinkieli 

Yhteyden saaminen toiseen ihmiseen on kielen tärkein tehtävä. Se mahdollistaa tasavertaisen 

kommunikoinnin ja sen avulla pystymme vaikuttamaan meitä koskeviin asioihin. 

(Eloniemi-Sulkava, Laaksonen & Rantala 2004, 34.). Äidinkielelle eli ensikielelle altistuminen 

jättää aivojemme hermosoluille syvimmät muistijäljet, josta johtuen se pysyy 

parhaiten ihmisen muistissa. Ensikieli omaksutaan, kun muita kieliä ei ole aikaisemmin 

omaksuttu. Ensikielen omaksuminen on kyseessä myös silloin, kun lapsen vanhemmat 

puhuvat eri kieliä ja lapsi alkaa omaksua molemmat kielet alusta asti. Seuraavat kielet 

ovat kommunikaatiokieliä ja ne täyttävät myös vieraan kielen käsitteen. Ne omaksutaan 

siitä sosiaalisesta ympäristöstä, jossa niitä puhutaan. Vieras kieli voidaan myös määrittää 

kieleksi, joka opitaan kieltä käyttävän yhteisön mukana. (Aaltonen & Tuomainen 

2005, 43; Toivola 2005, 230–231.) 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin teettämän tutkimuksen mukaan potilaille on 

tärkeää tai hyvin tärkeää saada puhua lääkäreiden, hoitajien sekä muun sairaalahenkilökunnan 

kanssa omalla äidinkielellään (Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 2004). 

Äidinkielen käyttäminen auttaa merkittävästi jaksamiseen ja identiteetin säilymiseen. 

Myös omaiset pitävät tärkeänä sitä, että heidän omaisensa saavat omakielistä hoitoa. 

(Gothoni 2005, 106; Kärkkäinen & Mononen 1999, 107 & 133; Socialstyrelsen 2001.) 

2.2 Kulttuurin vaikutus hoitotyöhön 

Nykypäivän terveydenhuollon asiakkaat tulevat eri kulttuureista ja heillä on erilaiset 

näkemykset ja odotukset terveydestä ja terveydenhuollosta. Terveydenhuollossa kulttuurinen 

näkökulma on jäänyt taka-alalle, koska sitä ohjaavat tehokkuus, nopeus ja hinta-laatu 

suhde. Terveydenhuollon suhde kulttuuriin koskettaa kysymyksiä mitä ihmisenä 

oleminen, sairaudet ja hoidollinen vuorovaikutus ovat ja miten ne käsitetään.(Lehtonen 

1998; Kreps 1994, 5.) 

5

Kulttuurin mukaisen hoitotyön perustajana pidetään Madeleine Leiningeriä. 1950 - 

1960-luvuilla syntyneen Leiningerin transkulttuurisen teorian keskeinen päämäärä on, 

että hoitaja ymmärtää eri kulttuureita. Tavoitteena on tehdä kulttuurista perusta, johon 

hoitotyö pohjautuu. Teoria keskittyy eri kulttuurien vertailevaan tutkimiseen ja ana- 

lysointiin. Se painottuu hoitamiskäyttäytymiseen sekä hoitotyön arvoihin uskomusten ja 

käyttäytymismallien osalta. Päämääränä on muodostaa eri kulttuuritaustat huomioivat 

yhteiset hoitotyön käytännöt. (Leininger 1994, 413-414, 416; Leininger 1997; Leininger 

2006; Kivinen 2005, 9-10.) 

(Leininger 1991) 

Transkulttuurisen hoitotyön teoriaa kuvaa auringonnousu malli. Se symboloi auringon 

(hoitamisen) nousua. Ympyrän yläosassa kuvataan yhteiskuntarakenteen osatekijöitä ja 

maailmankatsomuksellisia hoitoon ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä kielen ja ympäris- 

tön välityksellä. Nämä tekijät vaikuttavat mallin alempaan puoliskoon sijoitettuihin 

kansanomaisiin, ammatillisiin ja hoitotyön järjestelmiin. Yhdessä nämä kaikki edustavat 

kokonaisuutena sitä, mitä kaikkea hoitajien pitää huomioida ymmärtääkseen inhimillistä 

6

hoitoa ja terveyttä. (Leininger 1994, 420-421; Leininger 1997, Leininger 2006.) Nykyaikaisessa 

terveydenhuollossa on välttämätöntä kehittää monikulttuurista hoitotyötä 

kansainvälistymisen myötä. Terveydenhuollossa kansallisuuden lisäksi hoitoon vaikuttavia 

tekijöitä ovat ikä, sukupuoli, sivistyksellinen tausta sekä ammatti. Nämä voivat 

toimia kulttuurisena esteenä tehokkaalle kommunikoinnille. Terveydenhuollon ammattilaiset 

ja heidän asiakkaansa kokevat hoitotyön tilanteet omien, ainutlaatuisten, luonteenpiirteidensä 

pohjalta, jotka perustuvat heidän henkilökohtaiseen taustaansa. (Kreps 

1994, 5-6.) 

Eri kulttuurien välillä tulkitaan myös tutkimustuloksia eri tavoilla. Länsimainen tapa on 

byrokraattinen ja teknologiaan perustuva, mikä ei huomioi potilaan omakohtaisia näkemyksiä. 

Tämä aiheuttaa ristiriitatilanteita ja vastustusta ja on usein vastoin monen asiakkaan 

näkemyksiä. Hyvinvoinnin kokeminen on erilaista eri kulttuurien välillä. Tärkeä 

tehtävä kehitettäessä tehokkaita hoitotyön suhteita, on kyky rakentaa silta terveydenhuollon 

ammattilaisten ja heidän asiakkaiden kulttuurillisten erojen välillä. (Kreps 

1994, 9, 25, 38, 96.) 

7

3. VÄHEMMISTÖKIELISTEN HOITAMISEN HAASTEET YHTEISKUNNASSA JA 

HOITOTYÖSSÄ 

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 maassamme oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä 

yhteensä 289 596. Eniten ruotsinkielisiä oli yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä (31 466), 

toiseksi eniten oli 60-64 -vuotiaita (21 624) ja vähiten 30-34 -vuotiaita (15 513). (Tilastokeskus 

2007.) Enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti ruotsinkieleen ja ruotsinkieliseen 

kulttuuriin. Suomenruotsalaisille on tärkeää, että maamme on virallisesti 

kaksikielinen ja ruotsinkielen ja kaksikielisyyden häviäminen olisi maallemme vahingollista. 

Suomenruotsalaiset edellyttävät hyvää kielitaitoa viranomaisilta ja heistä 95% 

haluaa terveydenhoitonsa ruotsiksi. Osa ruotsinkielisistä ei ole koskaan oppinut suomea 

hyvin ja tilanne voi pahentua stressaavissa tilanteissa. (Allardt 2000; Björkstrand 2005; 

Sarvimäki 2003, 83.) 

3.1 Lain hoitotyölle asettamat vaatimukset 

Lain mukaan kuntien vastuulla on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja niitä 

ohjaa kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki sekä sosiaalihuoltolaki. Näiden mukaan 

kaksikielisten kuntien ja kuntayhtymien täytyy järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita 

suomen ja ruotsin kielellä. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaa säädetty laki potilaan 

asemasta ja oikeuksista, jonka mukaan potilaan kulttuuritausta ja kieli tulee huomioida 

hoito- ja vastaanottotilanteissa. Viranomaisia varten on laadittu kielilaki, joka antaa 

potilaalle oikeuden käyttää ja tulla kuulluksi suomen tai ruotsin kielellä. Tavoite on, että 

yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Kielilaki 

sisältää myös potilaan oikeuden käyttää tulkkausta. (Finlex 1972, 1982, 1989, 

1993, 2002 2003; Kauppinen & Niskanen 2004.) 

Ammattitulkkia tulee aina käyttää kun yhteistä kieltä ei ole riittävästi, jotta sairauteen ja 

hoitoon liittyvien käsitteiden tulkkaaminen olisi luotettavaa. Tulkkaamisessa ei pidä 

koskaan käyttää lapsia jo sen takia, että he eivät joudu vastuuseen aikuisten asioista. 

Tulkkia käytettäessä pitää huolehtia siitä, että vastaanottoaika on riittävän pitkä. Hoito- 

8

ohjeet tulee aina antaa selkeästi sekä suullisesti että kirjallisesti. (Aalto, Herrala & Tai- 

nio, 2007.) 

Vaikka kielilaki (Finlex 2003) selkeästi antaa potilaalle oikeuden oman kielen käyttämiseen, 

on mielestämme hämmästyttävää, kuinka vähän tätä lakia sovelletaan käytännössä. 

Esimerkiksi meiltä ei ole koskaan kysytty työhaastatteluissa kielitaidosta. Käytännön 

työssä olemme huomanneet, että potilaat usein haluavat pärjätä tilanteissa ilman virallista 

tulkkia. Hoitajien kokemusten mukaan virallisen tulkin saamista pidetään hankalana 

(Kuusio 2000; Wathen 2007) eikä monessakaan paikassa ole selkeitä ohjeita koskien 

tulkin käyttämistä. 

3.2 Terveydenhuollon ammattihenkilöille laissa asetetut vaatimukset 

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä laaditun lain (1994) tarkoitus on edistää potilasturvallisuutta 

sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Lain mukaan terveydenhuollon 

ammattihenkilöllä tulee olla ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen 

pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Terveydenhuollon 

ammattihenkilöitä tulee valvoa sosiaali- ja terveysministeriön taholta terveyden- ja sairaanhoidossa 

ja Terveydenhuollon oikeusturva keskus pitää ammattihenkilöistä rekisteriä 

sekä ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti heidän toimintaansa. Läänin alueella tätä ohjausta 

ja valvontaa suorittaa lääninhallitus. (Finlex 1994.) 

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, 

sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä 

lievittäminen. Laki velvoittaa huomioimaan potilaan oikeudet sekä aina auttamaan kiireellisen 

hoidon tarpeessa olevaa. (Finlex 1994.) 

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvoitettu kehittämään ja pitämään yllä ammattitaitoa 

sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. 

Työnantajan puolestaan tulee tarjota mahdollisuus hankkia tarvittavaa ammatillista täydennyskoulutusta. 

Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hoitamiensa 

tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. (Finlex 1994.) 

9

3.3 Eettinen näkökulma 

Sairaanhoitajan eettiset ohjeet (1996) koskettavat sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, 

kätilön ja ensihoitajan (AMK) tutkinnon suorittaneita. Tarkastelemme eettisiä ohjeita 

opinnäytetyömme näkökulmasta. 

Sairaanhoitaja toimii tehtävässään oikeudenmukaisesti riippumatta potilaan kulttuurista, 

äidinkielestä ja yhteiskunnallisesta asemasta. Hoitajalla on tärkeä tehtävä potilaan omien 

voimavarojen tukemisessa sekä elämän laadun parantamisessa. Hän kohtaa potilaan 

arvokkaana ihmisenä luoden hoitokulttuurin, jossa huomioidaan yksilön arvot, vakaumus 

ja tavat. Sairaanhoitaja kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja järjestää potilaalle 

mahdollisuuden osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon sekä kuuntelee 

potilasta ja eläytyy tämän tilanteeseen. Hänen ja potilaan välinen hoitosuhde perustuu 

avoimeen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen luottamukseen. (Sairaanhoitajaliitto 

1996.) 

Koska sairaanhoitaja vastaa henkilökohtaisesti tekemästään hoitotyöstä ja sen laadusta, 

on hänet velvoitettu ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Hän toimii yhteistyössä 

potilaiden omaisten kanssa ja lisää ihmisten kykyjä hoitaa itseään. Sairaanhoitajan työ 

sisältää kansanvälistä ammatillista tiedon ja taidon vastavuoroista välittämistä sekä osallistumista 

kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Sairaanhoitajilla on vastuu ihmiskunnan 

samanarvoisuuden, suvaitsevaisuuden ja yhteisvastuullisuuden edistämisestä. Sairaanhoitajakunta 

vastaa oman alansa asiantuntijuudesta sekä koulutuksen kehittämisestä. 

(Sairaanhoitajaliitto 1996.) 

Kokemuksemme mukaan potilaan voimavarojen tukeminen, oikeudenmukaisuuden tunteen 

kokeminen sekä elämän laadun parantaminen jäävät vajavaisiksi, jos hoitaja ei tunne 

potilaan kulttuuri- ja kielitaustaa. Myöskään vuorovaikutus ja luottamus potilaan ja 

hoitajan välillä ei voi kehittyä normaalisti yhteisen kielen puuttuessa. Kielitaidoton hoitaja 

ei myöskään selviä kansainvälisen työn tekemisestä ja hänellä ei ole mahdollisuutta 

käyttää kansanvälisten tutkimusten tuloksia ammattitaitonsa kehittämiseen. 

10

3.4 Kielellisten oikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa 

Kielellä on sekä kielellinen ulottuvuus että tunneulottuvuus. Siksi on tärkeää, että sosiaali- 

ja terveydenhuollossa huomioidaan kielelliset tarpeet ja oikeudet erityisesti tilanteissa, 

joissa ihminen tuntee olevansa fyysisesti tai psyykkisesti heikoilla, muulla tavalla 

uhattuna tai toisten armoilla. (Lukkarinen 2001, 11) 

Eri arvioiden mukaan, kaksikielisten kuntien palvelut toimivat yleisellä tasolla tyydyttävästi 

sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluissa on kuitenkin nähtävissä alueellisia 

eroja. Esimerkiksi Turunmaan saaristokunnissa suomen ja ruotsinkieliset palvelut ovat 

toteutettu hyvin ja Uudellamaalla puolestaan erityisesti ruotsikielisten palveluiden saaminen 

on sattumanvaraista. Syiksi arvellaan henkilökuntapulaa ja kielitaidon puutetta. 

Omakielisten palveluiden saatavuutta on myös heikentänyt ruotsinkielisten taipumus 

olla käyttämättä omaa äidinkieltään. Erikoissairaanhoitoa ja henkilöstön koulutuksen 

järjestämistä seuraa kielivähemmistön etuja valvova lautakunta. Kuntien lain mukaisista 

tehtävistä selviytymistä seuraa Sosiaali- ja terveysministeriö, mutta arviointia ei yleensä 

tehdä kielellisestä näkökulmasta eikä asiakkaan äidinkieltä tilastoida. Tästä syystä kielellisten 

palveluiden ja henkilökuntaresurssien seuraaminen voi olla hankalaa. (Blom 

2005; Oikeusministeriö 2005; Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus 2005.) 

Puutteellinen suomen kielen taito voi vähentää ruotsinkielisten motivaatiota käyttää 

terveydenhuoltopalveluita ja siihen kohdistuva luottamus voi heikentyä yhteisen kielen 

puuttuessa. Potilasohjauksessa ilmenee usein molemminpuolisia ymmärtämisvaikeuksia. 

Hoitajat eivät aina voi olla varmoja siitä, että asiakas ja hoitaja puhuvat samoista 

asioista. Vaikka asiakkaat ovat saaneet ohjausta samoihin vaivoihin useampaan kertaan, 

he tulevat samasta syystä herkästi takaisin koska ohjausta ei ole ymmärretty. Tämä on 

aiheuttanut useita lääkärikäyntejä ja siten lisännyt myös kustannuksia. Tästä huolimatta 

hoitotilanteissa käytetty kieli on useimmiten se kieli, mitä hoitohenkilöstö käyttää. Tutkimuksen 

mukaan Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ruotsinkielisistä asiakkaista 

70 prosenttia ei saanut hoitoa omalla äidinkielellään. Koska terveydenhuoltohenkilökunnan 

työtehtävät jaetaan ensisijaisesti ammattitaidon perusteella, jää kielitaito 

useimmiten toiselle sijalle eikä henkilökunta huomioi asiakkaan laillista oikeutta saada 

palvelua omalla kielellään. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on pulaa kielitaitoisesta 

henkilökunnassa ja se vaikeuttaa ruotsinkielisten palveluiden järjestämistä. (Helsingfors 

11

och Nylands sjukvårdsdistrikt 2004; Kuusio 2000; Lukkarinen 2001, 1; Meyer-Arnold 

& Mustajoki 2005; Oikeusministeriö 2005; Wathen 2007.) 

Hoitohenkilökunnan keskinäisen viestinnän kannalta tärkeää on potilasasiakirjoissa käytetty 

kieli. Potilaalla on oikeus saada suullisesti ja kirjallisesti tietoa omasta terveydentilastaan 

omalla kielellään, mutta tutkimuksen mukaan Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin 

alueella epikriisin saaminen omalla kielellä ei ole läheskään aina mahdollista 

eikä esitteet, hoito-ohjeet ja lomakkeet ole saatavilla kuin suomeksi. Myös ulkomaalaistaustainen 

hoitohenkilöstö asettaa omat haasteensa terveydenhuoltopalveluiden järjestämiseksi, 

koska heistä monella on puutteellinen suomen sekä ruotsin kielen taito. Yhteisen 

kielen puuttuminen laskee terveydenhoidon laatua ja vähentää hoitoon sitoutumista, 

koska tällöin on vaara, että hoito-ohjeet ja terveiden elämäntapojen merkitys jäävät 

ymmärtämättä. (Dreger & Trembeck 2002; Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 

2004; Lukkarinen 2001, 21; Mullins, Blatt, Grarayor, Confidence, Hui-Wen & Baquet 

2005; Oikeusministeriö 2005.) 

Kielikysymysten merkitys korostuu etenkin silloin, kun potilas on ympärivuorokautisessa 

hoidossa. Henkilökunnan ja asiakkaan väliset kielivaikeudet voivat aiheuttaa ärtyneisyyttä, 

aggressiivisuutta sekä lisätä syrjäytymisen riskiä etenkin silloin, kun potilas on 

dementoitunut. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan, kielitaidon puute saattaa johtaa 

jopa väärän diagnoosiin. (Ekman 1993; Laine 2002.) 

12

4. TERVEYDEN EDISTÄMINEN 

Maailman terveysjärjestön (WHO 2008) ensimmäisessä kansainvälisessä terveyden 

edistämisen konferenssissa Ottawassa 1986 luotiin nykyisen terveyden edistämisen perusteet, 

jotka kirjattiin Ottawan asiakirjaan. Siinä määriteltiin terveyden edistäminen 

toiminnaksi, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia terveytensä hallintaan ja sen parantamiseen. 

Vuoden 1997 kokouksessa Jakartassa tarkasteltiin terveyden edistämisen saavutuksia 

ja 2000-luvun haasteita. Terveyden edistämisen avaintehtäviksi 2000-luvulle 

määriteltiin terveyden sosiaalisen vastuun edistäminen, terveyteen panostamisen lisääminen, 

terveyden hyväksi tehtävän yhteistyön lujittaminen ja laajentaminen, yhteisön 

toimintakyvyn lisääminen ja yksilön vahvistaminen sekä terveyden edistämisen perusrakenteiden 

varmistaminen erityisesti painottamalla elämisen areenoita kuten kotia, 

koulua ja työpaikkaa terveyttä edistävän toiminnan kenttinä. 

Vuoden 2006 alussa voimaan tulleessa kansanterveyslain uudistuksessa (2005/928) säädetään 

terveyden edistämisestä osana kansanterveystyötä (1§). Lain mukaan kansanterveystyön 

tehtäviä (4§) ovat väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta, 

huolehtiminen terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa 

ja yhteistyö terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja 

yksityisten toimijoiden kanssa. (Finlex 2008.) 

Suomessa kansalliset terveyspoliittiset tavoitteet on linjattu valtioneuvoston vuonna 

2001 hyväksymässä Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa. Ohjelman päätavoitteet 

ovat terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen 

kaventaminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 4). Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan 

tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes on vastannut terveyden edistämisen laatusuosituksen 

valmistelusta. Laatusuosituksen tehtävänä on auttaa kuntia ja kuntayhtymiä tehokkaiden 

toimintakäytäntöjen kehittämisessä, suunnittelussa ja toiminnan arvioinnissa. 

Laatusuositukset toimivat kuntajohdon terveyden edistämisen suunnittelun ja arvioinnin 

perusteina. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 19.) 

Kuntien toiminnassa tämä merkitsee terveyden edistämisen hyväksymistä kuntapolitiikan 

toimintalinjaksi, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa, 

13

kaikilla toimialoilla. Terveyden edistäminen ei näin ollen tarkoita jotain tiettyjä yksittäi- 

siä tehtäviä, vaan kaikkia toimintoja läpileikkaavaa tavoitetta lisätä väestön terveyttä, 

ehkäistä sairauksia ja vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Käytännössä se tarkoittaa 

sitoutumista, joka vahvistetaan kuntastrategiassa ja kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, 

jossa terveyden edistämisen mitattavissa olevat tavoitteet hyväksytään 

koko kunnan tehtäväksi.(Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 14.) 

Käsitteenä terveyden edistäminen on monimuotoinen, sillä se on yksi keino terveyden ja 

hyvinvoinnin saavuttamisessa. Terveys mielletään terveyden edistämisen määritelmissä 

kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen 

ulottuvuus. Terveyden edistäminen on terveyteen sijoittamista, tietoista voimavarojen 

kohdentamista sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttamista. Terveyden edistäminen 

tulisi nähdä arvoihin perustuvana tavoitteellisena ja välineellisenä toimintana terveyden 

ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. (Savola, Koskinen- 

Ollonqvist 2005, 8, 24; Karjalainen, Koskinen-Ollonqvist & Pelto-Huikko 2006.) 

Terveyden edistämisen tarkoituksena on edistää positiivista terveyttä ja ehkäistä sairautta 

terveyskasvatuksen, ennaltaehkäisyn ja terveyden suojelun avulla. Terveyden edistäminen 

on laajempi käsite kuin aikaisemmin käytetty ennalta ehkäisevä hoito. Terveyskasvatuksella 

tarkoitetaan terveystiedon ja -taitojen kehittämistä sekä yksilö-, ryhmäettä 

yhteiskunnan tasolla. Sen avulla voidaan kasvattaa yksilön itsetuntoa, mikä auttaa 

häntä käyttämään voimavarojaan ja pysymään terveystavoitteissaan. Terveyden suojelulla 

halutaan vaikuttaa ympäristöön siten, että terveellisistä vaihtoehdoista tulee toivottuja 

vaihtoehtoja. Sairauksien ennaltaehkäisyyn kuuluvat sekä yksilöön että yhteisöön 

kohdistuvat ehkäisevät toimenpiteet. 

(Downie, Fyfe & Tannahill 1992; Rouvinen-Wilenius 2008, 4-7.) Tehokas terveydenedistäminen 

alkaa sillä, että ymmärtää kulttuurien vaikutukset terveysuskomuksiin ja 

hoitomenetelmiin (Kreps 1994, 96). 

4.1 Terveysviestintä 

Kulttuurit eivät voineet kehittyä eikä laajentua ilman viestintää (McQuail’s 2000,93). 

Terveysviestintä on terveyteen tavalla tai toisella liittyvää viestintää. Terveysviestintä 

14

on väline terveyden edistämisessä tai terveydenhuollon toiminnasta tiedottamisessa. Se 

voi näyttäytyä terveydenhuollon vuorovaikutusprosesseissa tai kulttuurisissa ja yhteis- 

kunnallisissa prosesseissa. Terveysviestinnän tavoitteena ei ole pelkästään tiedon levit- 

täminen vaan tavoitteena on myös terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen 

sekä hoito. (Wiio & Puska 1993, 16; Torkkola 2002, 10-11.) 

Terveysviestintää koskettavat yleiset viestinnän periaatteet, joille on ominaista arvolataus 

sekä tavoitteellisuus. Se on keskeisin keino, jolla välitetään yleisölle terveystietoa ja 

pidetään yllä julkista keskustelua terveyskysymyksistä. Välineinä voidaan käyttää kaikkia 

joukkoviestinnän muotoja. Terveysviestinnän tavoitteellisuus jättää esimerkiksi lehtikirjoittelun 

terveysviestinnän käsitteen ulkopuolelle. (Torkkola 2007, 6; Torkkola 

2002,5.) 

Viestintää ei ole ilman sisältöä eikä sisältöä ilman osaajia. Viestinnän vaikuttavuuden 

kannalta perusterveydenhuollon potilaita ja asiakkaita kohtaavat hoitajat ovat tärkeimpiä 

terveysviestijöitä. Onnistunut viestintä lähtee tutkijoista ja asiantuntijoista. Heidän lähellään 

on myös viestinnän ammattilaisten paikka. Oman haasteensa viestintään tuo se, 

että sen toivotaan olevan vuorovaikutteista, jossa asiantuntijoilla on keskeisin rooli. 

Käytännössä tämä tarkoittaa vuoropuhelua hoitajien kanssa tuottamalla ja tarjoamalla 

parasta mahdollista tietoa jokapäiväiseen työhön suomalaisten terveyden edistämiseksi 

ja suojelemiseksi. (Huovinen 2008.) 

Terveysviestinnän käsitteiden suppeus on johtanut terveysviestinnän uudempaan määrittelyyn. 

Kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna terveysviestintä on terveyteen ja sairauteen 

sekä niiden tutkimiseen ja hoitoon liittyvää viestintää kaikilla viestinnän alueilla eli 

keskinäis- ja kohde- ja joukkoviestinnässä. Sisällöllisesti terveysviestintä voi perustua 

tietoon, tunteeseen tai kokemukseen. Terveysviestintä on siis myös terveyksiä ja sairauksia 

tuottava yhteiskunnallinen ja kulttuurinen käytäntö. (Torkkola 2007, 3.) 

Terveysviestinnän eettinen kulmakivi on viestinnän oikeellisuus, terveysviestinnän tulee 

pohjautua tosiasioihin. Wiio ja Puska (1993) asettavat terveysviestinnän eettisiksi lähtökohdiksi 

kolme seikkaa: oikean ja hyödyllisen tiedon antaminen, opetuksen ja yhteiskunnallisen 

vaikuttavuuden. 

15

4.2 Terveyden edistämisen materiaali 

Terveyttä edistävää aineistoa tuotetaan hyvin monilla eri tahoilla ja sitä ei voi rajata 

vain terveyssektorin tuottamiin aineistoihin. Terveyden edistäminen on esillä yhteiskunnassamme 

enemmän kuin koskaan aiemmin ja terveyden edistämisen politiikkaohjelma 

mahdollistaa aiempaa paremmat edellytykset terveyden edistämiseen. Vuosittaiset 

terveyspoliittiset painoalueet vaikuttavat siihen, millaisia terveyden edistämisen ohjelmia 

tuetaan, ja siksi myös aineistojen aiheet vaihtelevat. (Rouvinen-Wilenius 2008, 3.) 

Hyvällä terveysaineistolla on konkreettinen terveystavoite. Aineistolle asetettava tavoite 

ohjaa sisällön muodostumista ja tarkentaa sitä. Hyvästä aineistosta lukija hahmottaa 

helposti, mihin terveysasiaan tai – ongelmaan aineisto liittyy ja ymmärtää, mihin aineistolla 

pyritään. (Koskinen–Ollonqvist ym. 2001, 11-12.) 

Terveysaineiston sisältämän tiedon tulee olla objektiivista, virheetöntä ja ajan tasalla 

olevaa. Lukijan on voitava luottaa siihen, että aineistossa oleva tieto perustuu tutkittuun 

tietoon. Toisaalta kokemuksellista tietoa sisältävät aineistot voivat vahvistaa tutkimustietoon 

perustuvien aineistojen sanomaa. Aineistosta tulee näkyä tekijöiden perehtyneisyys 

käsiteltävään asiaan. (Koskinen–Ollonqvist ym. 2001, 11-12.) 

Terveyden edistämisellä voidaan tukea esimerkiksi yksilön/yhteisön yksittäisten terveystottumusten 

muutospyrkimyksiä tuloksellisesti. Muutoksen ja mahdollisuuksien luomisen 

lisäksi terveyden edistämisen tehtävänä on terveyttä suojaavien ja vahvistavien 

tekijöiden ylläpito jo saavutetulla tasolla. Myös tätä ulottuvuutta voidaan tukea terveysaineistojen 

avulla. On tärkeää ymmärtää erilaisia terveyttä tuottavia ja terveysvoimavaroja 

vahvistavia vaikutusmekanismeja, joita kannattaa vaalia ja vahvistaa. Terveyttä 

edistävä aineisto voi pyrkiä muutokseen tai muutoshalukkuuden synnyttämiseen, mahdollisuuksien 

luomiseen tai niistä kertomiseen. Tavoitteena voi olla myös terveyttä ylläpitävien 

elementtien tukeminen kohderyhmässä. (Rouvinen-Wilenius 2008, 3, 7.) 

Yleisenä terveysaineiston tavoitteena voidaan pitää sitä, että aineisto vastaa tavoitellun 

kohderyhmän sen hetkisiä tarpeita. Tilanteesta riippuen, voidaan tarjota joko voimavaroja 

tukevia elementtejä tai kohdentaa niitä yksittäiseen ongelmaan liittyviin tarpeisiin. 

Terveyttä edistävä aineisto tukee yksilöitä ja ryhmiä oman ja yhteisön terveyden kannal- 

16

ta myönteiseen käyttäytymiseen. Monipuolinen, terveyden edistämisen laajan näkökul- 

man mukainen, aineisto koskettaa kaikkea ihmisen hyvinvointia, elämää ja päätöksiä 

käsitteleviä tekijöitä. Terveyden edistämiseen sisältyy aina voimavaralähtöinen lähes- 

tymistapa. (Rouvinen-Wilenius 2008, 6.) 

Terveysaineistossa asiat kannattaa esittää lyhyesti ja ytimekkäästi ja kaikki asiaan kuulumaton 

kannattaa jättää pois. Tärkeintä on tarjota materiaalissa se tieto, joka sillä hetkellä 

on vastaanottajalle olennaisinta. (Koskinen–Ollonqvist ym. 2001,11-12.) 

Terveyttä edistävän aineiston laatuun panostamalla tuetaan ja ylläpidetään yksilöiden 

omavoimaistumista ja terveyttä. Kaikessa terveyteen tähtäävässä aineistossa tulisi taustalla 

olla käsitys terveyden edistämisestä, sen arvopohjasta ja tavoitteen kannalta merkityksellisten 

teorioiden soveltuvuudesta. Toimintaympäristön muutokset ja näkemys terveyden 

edistämisestä ovat luoneet tarpeita kehittää arviointikriteereitä siten, että ne vastaisivat 

toimintaympäristöstä nouseviin tarpeisiin ja tämänhetkiseen arvomaailmaan. 

(Rouvinen-Wilenius 2008,5 .) 

4.3 Dialogisuus 

Pelkkä tiedon antaminen asiakkaalle ei riitä vahvistamaan asiakkaan terveysosaamista, 

vaan tueksi tarvitaan riittävää, yksilöllistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus vaikuttaa 

sairauksista paranemiseen sekä sairauksien ennalta ehkäisyyn. Parhaimmillaan ohjaus 

on dialogista, hoitajan ja asiakkaan tasavertaista vuoropuhelua, jossa sekä asiakas että 

hoitaja voivat kysymyksillään arvioida tilannetta ja erilaisia terveyteen liittyviä tekijöitä 

(Hakulinen, Hirvonen, Koponen, Pietilä, Salminen & Sirola 2002, 219, 221; Liimatainen 

2004, 22; Lehtonen 1998.) 

Dialogi pitää sisällään kolme asiaa: kontrolli, luottamus ja intimiteetti. Kontrollia mitataan 

puheen voimakkuudella ja sillä, miten toisen osapuolen hallitseva asema vaikuttaa 

dialogiin. Luottamus, joka vaikuttaa terveyteen, merkitsee sitä, että molemmat ovat 

luottavaisia ja luottamalla ihmiset myöntävät olevansa riippuvaisia toisistaan ja uskovat, 

ettei heidän luottamustaan käytetä hyväksi. Intimiteetti puolestaan kertoo siitä, kuinka 

17

usein dialogin toinen osapuoli käyttää toista vahvistaakseen tunteitaan. (Kreps 1994, 47; 

Lehtonen 1998.) 

Ilman yhteistä kieltä dialogisuus jää laimeaksi tai yksisuuntaiseksi ohjeiden antamiseksi. 

Silti on tärkeää, että asiakas saa ohjausta omalla äidinkielellään, koska silloin edellytykset 

ovat paremmat siihen, että asiakas ymmärtää saadut ohjeet. Yksinkertaisimmillaan 

se voi olla hätääntyneen potilaan rauhoittamista muutamalla helpolla lauseella tai 

suunnitellun tutkimuksen onnistuminen. Myös normaalisti kaksikielinen voi kokea turvattomuutta, 

jos ei tule ymmärretyksi tai ei itse ymmärrä toisia (Språkbarometern 2004; 

Mustajoki & Meyer-Arnold 2005.) Kieli on osa identiteettiä, jonka vuoksi se antaa turvallisuuden 

tunnetta. (Vairinen 2004, 1; Schulman-Reimavuo 1996, 15.) 

18

5. TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS 

Opinnäytetyömme työstäminen alkoi keväällä 2008 opinnäytetyöohjauksella. Samana 

syksynä terveydenhoitajan viiden opintopisteen laajuinen opinnäytetyö alkoi tuntua liian 

laajalta yhden henkilön työstettäväksi, joten päätimme verkostoitua kolmen opiskelijan 

tiimiksi. Syksyllä esittelimme työmme opettajille ja muille opiskelijoille opinnäytetyön 

ideointiseminaarissa. 

Aluksi tiimin jäsenet perehtyivät työn perustana olleeseen opinnäytetyöhön sekä muuhun 

aiheeseen liittyvään materiaaliin kuten kirjallisuuteen ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. 

Käytimme suunnittelun, tavoitteiden ja tarpeellisuuden perusteluiden laatimisessa 

apuna sairaanhoitajan opinnäytetöistämme saamaamme palautetta ja arviointia. 

Jatkoimme yhteistyötä Folktingetin kanssa sekä käynnistimme yhteistyön Helsingin ja 

Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Teimme Folktingetin kanssa yhteistyösopimuksen, 

jolla annoimme sanaston julkaisuluvan Folktingetin lisäksi kaikille Suomessa toimiville 

sairaanhoitopiireille. Sovimme myös, että koulumme sekä sanaston tekijöiden 

nimet tulee olla näkyvillä kaikissa työstä otetuissa painoksissa. 

Koska aikataulu oli tiukka, teimme selkeän työnjaon ja etenimme välitavoittein. Pidimme 

suunnittelukokouksia koululla sekä internetin välityksellä. Kävimme paljon keskustelua 

sanaston sekä teoriaosuuden sisällöstä sekä aiheiden rajaamisesta. Mietimme eri 

näkökulmia työtä ohjaavan opettajan ohjausta hyödyntäen. Työstimme seinätauluja, 

sanastoa ja teoreettista viitekehystä rinnakkain. 

Työskentelyprosessin alkuvaiheessa käynnistimme seinätaulujen koekäytön Herttoniemen 

sairaalassa. Ne olivat kahden viikon ajan koekäytössä sairaalan vuodeosastolla. 

Seinätauluissa oli arkipäivän sanastoon kuuluvia sanoja luokiteltuina päivittäisten toimintojen 

alle, esimerkiksi aamutoimiin ja nukkumaan menoon liittyen. Seinätaulut oli 

sijoitettu harkitusti henkilökunnan toiveiden mukaisesti lähelle toimintapaikkoja. Ruokailuun 

liittyvät seinätaulut olivat ruokalistan vieressä ja vaatteisiin liittyvät seinätaulut 

vaatekaapin ovessa. Kylpemiseen ja pesemiseen liittyvät seinätaulut puolestaan olivat 

sijoitettu kylpyhuoneeseen. Potilaan vastaanottamiseen liittyviä sanoja ja sanontoja 

koekäytimme vastaavalla tavalla Meilahden päivystyksessä sekä Virkkalan terveysase- 

19

malla. Tarkoitus oli, että sanat ovat jatkuvasti hoitajan saatavilla, jolloin kynnys niitä 

käyttää madaltuu ja jopa poistuu. Seinätauluihin teimme tiukkaa rajausta sen vuoksi, 

että hoitajan olisi helppo oppia usein toistuvat tilanteet ja sitä kautta laajentaa sanavaras- 

toaan sekä soveltaa oppimaansa muihinkin tilanteisiin. Seinätaulut julkaistaan Folktin- 

getin internetsivuilla sekä mahdollisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin in- 

tranetissa. 

Varsinaista sairaalasanastoa työstimme laajentamalla dementiaryhmäkoteihin kohdennettua 

sanastoa ensin omien kokemustemme kautta ja myöhemmin tekemällä tutustumiskäyntejä. 

Rohkeasti kysyimme eri alojen hoitohenkilökunnalta mielipiteitä ja kiinnostusta 

produktioon osallistumisesta. Kävimme henkilökohtaisesti jokaisessa koekäyttöpaikassa, 

vietimme muun muassa päivän Meilahden päivystyksessä sekä vierailimme 

lastenklinikan infektio-osastolla. Ideoita sanaston laajentamiseksi saimme myös neurologiselta 

osastolta, kotisairaalasta ja sairaalan vuodeosastolta. Avohoidon puolelta ideoita 

saimme terveysasemalta sekä ruotsinkielisestä dementiaryhmäkodista. Näistä vierailuista 

syntyneiden kontaktien kautta saimme luetettua tekstimme useammalla kohderyhmään 

kuuluvilla sekä muokattua tekstiä siitä nousseiden ajatusten ja kysymysten 

avulla. 

Saimme opinnäytetyön kokonaisuudessaan valmiiksi juuri ennen seminaaria, jossa esittelimme 

työmme muille opiskelijoille sekä opettajille. Osallistuimme esitysvuorossa 

olevien opiskelijoiden kanssa käytävään dialogiin sekä ryhmäkeskusteluun. Toimitimme 

sanastot ja seinätaulut Folktingetille, joka vastaa kieliasun tarkistuksesta, taittamisesta 

sekä ensimmäisen painoksen kustannuksista. Ensimmäisen painoksen julkaisemistilaisuus 

on vielä tämän vuoden puolella, jolloin myös seinätaulut julkaistaan. Sanaston 

toisen painoksen kustannuksista vastaa Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, joka 

painattaa sanaston työntekijöilleen. Tämän painoksen aikataulu on vielä avoinna. 

20

6. ARVIOINTI 

Käytimme opinnäytetyömme arvioinnin perustana sekä meidän että ammattikorkeakoulun 

laatimia tavoitteita. Huomioimme arvioinnissa työelämästä saamamme palautteen, 

terveyden edistämismateriaalin laatukriteerit sekä opinnäytetyöohjauksessa nousseen 

Prochaskan transteoreettisen muutosvaihemallin. 

6.1 Tavoitteiden toteutuminen 

Saavutimme laatimamme tavoitteet annetussa aikataulussa. Saavutimme myös ammattikorkeakoulun 

kehittämistyölle asettamat yleiset tavoitteet ja periaatteet. Ammattikorkeakoulun 

opinnäytetyön tulee tukea tutkivan työotteen kehittymistä sekä vahvistaa 

opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämistaitoja, produktioiden hallintaa sekä tuotteiden 

tekemisen taitoja. Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen ja ammattitaitoa syventävä. 

Terveydenhoitajan toiseen vaiheen työssä tulee näkyä terveydenedistämisen näkökulma. 

(Kivirinta, Mervi Kuokkanen, Ritva, Määttänen, Jukka, Ockenström, Leena 

2007, 23-24.) 

6.2 Tuotoksista saatu palaute 

Seinätauluista saamamme palaute oli erittäin positiivista ja hoitajat kokivat seinätaulut 

hyödyllisiksi ja ne auttoivat ruotsinkieltä puhuvien potilaiden hoitamisessa. Aiemmin 

puhumaton potilas aloitti hoitajien kanssa kommunikoinnin uudelleen ja hoitajat kokivat 

uskaltavansa käyttää kieltä silloin, kun seinätaulut olivat tukemassa ja muistuttamassa 

sanoista. Parantamisen varaa tauluissa oli koon ja sanaston suhteen ja niihin toivottiin 

lisättävän toimenpiteisiin liittyviä sanoja. Seinätauluissa koettiin olevan puutteita myös 

apuvälinesanaston osalta. Yleisesti ottaen seinätaulujen sisältöön oltiin tyytyväisiä ja ne 

katsottiin erittäin hyviksi ja toimiviksi. Taskukokoiseen sairaalasanastoon toivottiin 

lisättäväksi toimenpiteitä ja apuvälineitä. 

21

Sairaalamaailma otti meidät erittäin hyvin vastaan ja jokainen osastonhoitaja oli jo ehti- 

nyt tutustua ennalta dementiaryhmäkoteihin kohdennettuun sanastoon. Tekeillä olevaan 

sanastoon toivottiin lisättävän muun muassa potilaiden vastaanottotilanteisiin, hoitotoi- 

menpiteisiin, hoitovälineisiin sekä kotiutumiseen. Vaikka osastojen potilasaines oli varsin 

erilaista, eivät palautteet ja kehitystoiveet juurikaan poikenneet toisistaan. Myös 

vanhan sanaston koko koettiin hyväksi ja helppolukuiseksi. 

Sanaston sekä seinätaulujen asiakaskontakteihin kohdistuvat vaikutukset olivat positiivisia, 

monet kokivat potilaiden tulleen aktiivisimmiksi kuultuaan hoitajien käyttävän 

heidän kieltään. Tämä myös lisäsi tunnetta siitä, että potilaista ollaan aidosti kiinnostuneita. 

Myös moni hoitaja koki saaneensa työhönsä uutta motivaatiota saatuaan uuden 

näkökulman ja uuden ammattitaidon kehittämishaasteen. 

6.3 Arvionti terveydenedistämismateriaalin perusteella 

Koskinen- Ollonqvist ym. (2001) sekä Rouvinen- Wilenius (2008) korostavat terveyden 

edistämisen materiaalinen tarpeellisuutta ja tavoitteellisuutta. Aineistomme täyttää terveyden 

edistämisen materiaalille asetetut kriteerit. Sillä on selkeä hyvinvointi tavoite, se 

välittää tietoa kielen merkityksestä ja motivoi ja palvelee käyttäjäänsä. Aineistossa on 

huomioitu julkaisuformaatin, aineistomuodon ja sisällön edellyttämät vaatimukset. 

Aineisto pyrkii aikaansaamaan hoitajissa käyttäytymisen muutoksen. Raportista välittyy 

konkreettinen ja ymmärrettävä tieto siitä, mitkä tekijät tuottavat terveyttä ja turvallisuuden 

tunnetta ja mihin tekijöihin hoitajat voivat vaikuttaa omalla käyttäytymisellään. 

6.4 Prochaskan transteoreetinen muutosvaihemalli 

Prochascan (1983) muutosvaihemallin ensimmäisessä, esimietiskelyn vaiheessa, ihminen 

ei aiokaan muuttaa käytöstään lähitulevaisuudessa (esimerkiksi kuuden kuukauden 

aikana). Seuraava vaihe on miettimisvaihe, jossa ihminen ei ole valmis muutokseen, 

mutta harkitsee sitä. Kolmannessa eli valmisteluvaiheessa esiintyy aktiivista käyttäytymisen 

muutospohdintaa esimerkiksi seuraavan kuukauden aikana. Neljäs vaihe on toi- 

22

mintavaihe, jossa käyttäytymismuutos on jo tehty, mutta muutokset eivät ole vielä elä- 

mässä mukana. Viides vaihe on ylläpitovaihe, jossa ihminen on muuttanut käytöstään 

kuuden kuukauden sisällä ja ylläpitää tätä muutosta. 

Opinnäytetyön tekemisen aikana havaitsimme olevamme eri vaiheissa käyttäytymisemme 

muutoksessa. Huomasimme myös, eri vaiheet ovat kestoltaan vaihtelevia riippuen 

esimerkiksi siitä kuinka paljon työssämme pääsemme kieltä käyttämään, kuinka motivoituneita 

olemme oppimaan kieltä yksilölliset valmiudet huomioiden. Pisimpään aiheen 

parissa työskennellyt opiskelija koki olevansa käyttäytymisen muutoksen viimeisessä 

vaiheessa, koska ylläpiti hankkimaansa ruotsinkielen taitoa muun muassa työskentelemällä 

ruotsinkielisten asiakkaiden parissa sekä kuuntelemalla ruotsinkielistä radiota. 

Ryhmän muut opiskelijat sijoittuivat valmistelu- ja toimintavaiheen väliin. He olivat 

käyttäneet työssään aikaisemmin tehtyä sanastoa, mutta ruotsinkielen käyttäminen työssä 

ei vielä tunnu luonnolliselta, vaikka usein heillä oli ajatus siitä, mitä ja miten voisi 

potilaalle sanoa. 

Meille tuli tutuksi myös muutosvaihemalliin kuuluva muutoksen eteneminen sykleittäin 

ja ajoittainen muutoksen taaksepäin meneminen (Prochaska & DiClemente 1983; 

Prochaska 1994; Velicer 1998; Droomers 2004). 

6.5 Yhteenveto arvioinnista 

Aiheen valinta ja työhön ryhtyminen oli helppoa, sillä sanaston ja teorian samanaikainen 

työstäminen oli valmiiksi tuttu opinnäytetyön toteuttamistapa eikä työn tarpeellisuutta 

ei enää tarvinnut enää alusta alkaen perustella idean noustua aiemmasta työstä. 

Rautakorven & Åströmin saama Thesis 2007 –palkinto opinnäytekilpailusta toimi hyvänä 

kannustimena. 

Kohderyhmän valita oli helppoa, sillä olimme saaneet työelämästä palautetta edellisestä 

sanastosta. Käytimme ajan tehokkaasti tekemällä selkeän työnjaon, mikä mahdollisti 

monen eri asian samanaikaisen työstämisen lyhyessä ajassa. Tässä mielestämme näkyy 

ammatillinen kasvumme sekä ammattikorkeakoulutuksen tuoma tietotaito. Pystymme 

käsittelemään asioita siltä pohjalta, miten asia tai asiayhteys liittyy tai vaikuttaa juuri 

23

meidän työhömme. Hyödynsimme myös opintojen edetessä omaksumaamme tietoko- 

neen käyttöä muun muassa pitämällä kokouksia internetin välityksellä sekä tietoa etsi- 

mällä. 

Työn tekeminen oli mielekästä ja se sisälsi monipuolisesti erilaisia työskentelymuotoja 

ja oli mielenkiintoista huomata, miten ammattimaisesti saimme niistä nidottua yhden 

tiiviin paketin. Työskentelemiseemme ei vaikuttanut se, että yksi meistä on työskennellyt 

tämän aiheen ympärillä jo monta vuotta ja muille aihe oli uusi. Toisaalta, jos asiaa 

tarkastelee syvemmin, onkin aihe kaikille ennalta tuttu, sillä tiimin uudet jäsenet osallistuivat 

aiemman sanaston koekäyttöön. 

Mielenkiintoisinta oli huomata, että työelämä on edelleenkin hyvin kiinnostunut ja innostunut 

aiheesta. Lisäksi koekäytöstä saamamme palaute tuki omia kokemuksiamme 

hoitotyöstä ja jokainen työhömme osallistunut osasto otti meidän hyvin vastaan ja hoitohenkilöstö 

avusti meitä mielellään. Haastavaa olikin pitää tiukka linja sairaalaan kohdennetun 

sanaston laajuuden rajaamisessa, sillä jokainen osasto toivoi juuri omiin tarpeisiinsa 

suunniteltua sanastoa. 

Yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö oli sujuvaa, vaikka vaati aluksi hieman 

neuvottelua toimintatapojen, aikataulujen ja tekijän oikeuksien osalta. Myös yhteydenotto 

seinätaulujen koekäyttöpaikkoihin oli sujuvaa, sillä dementiaryhmäkoteihin 

kohdennettu sanasto oli niissä ennalta tuttu, idea oli selvillä ja niistä löytyi hoitajia, jotka 

olivat sitä jo käytännön hoitotyössä käyttäneet. Pyrimme siihen, että palautteen antaminen 

olisi mahdollisimman helppoa (kirjallinen, sähköposti). Myös oma sekä ohjaavien 

opettajien usko tähän työhön oli luja ja työn tarpeellisuus oli jo usealta taholta todistettu. 

Teoriaosuutta työstäessämme huomasimme, että asioiden ja asiayhteyksien rajaaminen 

oli haastavaa. Samoin sanastoa laatiessamme pidimme mielessämme sen seikan, että 

sanaston ei ole tarkoitus toimia oppikirjan tavoin. 

24

7. POHDINTA 

Mielestämme tämä prosessi on ollut erittäin hyödyllinen työelämän ja tekijöiden ammatillisen 

kasvun kannalta. Tulevina terveydenedistämistyön ammattilaisina on tärkeää, 

että ymmärrämme huomioida kielen ja kulttuurin merkityksen kohdatessamme ihmisen 

kokonaisuutena. 

Ammatillisessa mielessä voimme hyödyntää opinnäytetyön tekemisen myötä kehittynyttä 

rohkeutta käyttää ruotsin kieltä potilaiden kanssa. Asennemuutoksemme mahdollistaa 

se, että voimme oppia uusia sanoja tulevan työn kuvan mukaisesti. Tämä muutos 

voi näkyä palkkauksessa, sillä osa työnantajista kannustaa työntekijöitä erillisillä kielilisillä. 

Uskomme myös prosessin aikana työelämään syntyneiden kontaktien helpottavan 

työllistymistämme. 

Koska tällä hetkellä on vaikea saada sekä ruotsia että suomea puhuvaa hoitohenkilöstöä, 

työnantajien kannattaisi kiinnittää huomiota työntekijöiden asenteisiin. Kaikki kehittämistyö 

lähtee asenteiden muokkaamisesta ja tätä kautta kuntien omakielisten palvelujen 

toteuttaminen helpottuisi (Sosiaali- ja terveydenministeriö 2004, 12–13; Lukkarinen 

2001). Myös erilaisten hoito-ohjeiden kääntäminen eri kielille helpottaisi hoitajien työtä 

(Dunckley & Higginson 2003). Olemme huomanneet, sen, että jos käännöstyöt jäävät 

hoitohenkilöstön vastuulle, niitä ei tehdä ja vaarana on. että potilaat jäävät ilman omakielisiä 

hoito-ohjeita. 

Katsomme olevamme avainasemassa ruotsinkielisen hoidon kehittämisen ja asenteiden 

muokkaamisen kannalta nimenomaan siksi, että itse olemme suomenkielisiä eikä ruotsinkielen 

taitomme ole kovinkaan hyvä. Uskomme antamamme esimerkin olevan hyödyllinen 

motivoimiskeino. Vaikka työelämässä pärjääkin pitkälle ammatti- ja kommunikointitaidoilla, 

voi oikeanlaisella asenteella paikata puuttuvaa kielitaitoa. 

Opinnäytetyömme tuotoksina syntyneet seinätaulut ja sairaalamaailmaan kohdennettu 

sanasto toimii hyvänä välineenä rohkaisemistyössä. Yhteistyökumppaniltamme saamamme 

palautteen mukaan työelämässä on prosessimme myötä käynnistynyt suuri 

asennemuutos ruotsinkieltä puhuvia kohtaan. Itsekin olemme tyytyväisiä siitä, että 

25

saimme kehitellä hyväksi havaittua ideaa eteenpäin. Idean nerokkuudesta kertoo sekin, 

että aikaisempi sanasto löytyy kahdeksan tuhannen hoitajan taskusta. Haluamme va- 

kuuttaa muutkin hoitoalalla työskentelevät siitä, että omakielisten palveluiden antami- 

nen ei vaadi suuria ponnisteluja. Pelkkä oma kiinnostus ja pieni aktiivisuus riittää (Rau- 

takorpi ja Åström, 2007). 

Eräs mielenkiintoisimmista havainnoistamme on ollut se näkökanta, että vastuu omakielisen 

hoidon saamisesta on myös ruotsinkielisillä itsellään. Arjessa sen tulisi näkyä siten, 

että he käyttäisivät omaa kieltään käyttäessään terveyspalveluita. Jos Suomen kaksikielisyys 

ymmärrettäisiin laajemmin rikkautena, vaikuttaisi se hoitohenkilökunnan 

haluun oppia ja käyttää ruotsin kieltä ja sitä kautta ruotsinkielisten palveluiden saatavuus 

parantuisi ja ruotsin kielen asema vahvistuisi. Tätä viestiä haluamme viedä mukanamme 

työelämään siirryttyämme, sillä omassa työssämme huomaamme uusia ulottuvuuksia 

uskallettuamme käyttää meille vieraita kieltä työssä. Ei riitä, että me, yksittäiset 

hoitotyön ammattilaiset, haluamme oppia ruotsin kieltä paremmin ja rohkaistua 

käyttämään sitä työssämme. Mukaan tarvitsemme myös työnantajat, joiden tulee ymmärtää 

kielten opiskelu osana ammatillista täydennyskoulutusta. Vaikka jokaiselle 

Suomessa kuuluu ruotsinkielen opetus peruskoulun opetussuunnitelmaan, meille on 

varmistunut se seikka, että suomenkieliset hoitajat eivät osaa tai eivät uskalla ruotsinkieltä 

käyttää. 

Monikulttuurisuuden lisääntyminen lisää hoitotyön haasteita jo nyt siinä määrin, mielestämme 

tulisi harkita myös muilla kielillä tehtyjä sanastoja. Väitämme, että jokainen 

hoitoalalla työskennellyt muistaa tilanteita, joissa ei ole ollut yhteistä kieltä. Sanastomme 

ei ainoana tukitoimena riitä tasavertaiseen kommunikointiin, mutta sen avulla on 

mahdollista saada kommunikointi alkuun. Mielestämme tietoisuutta eri kulttuurien terveyskäsityksistä 

tulisi lisätä. Käytännön työssä olemme monta kertaa huomanneet sen, 

että eri kulttuureista tulevien tapoja saatetaan pitää jopa outoina eikä ymmärretä, että 

juuri ne ”outoudet” voivat olla asiakkaan näkökulmasta tärkeitä. Olennaista on ymmärtää 

ihmisten tarpeiden erilaisuus ja tietoisuus, jotka ovat pääsyy uusien terveystapojen 

vastustamiseen. (Tones 1990; Prochaska 1994; Prochaska & Velicer 1997; Velicer 

1998). 

26

Mielenkiinnolla jäämme myös seuraamaan Ruotsissa sotalapsena vuosina olleita suo- 

malaisia, kuinka heidän kielitaitonsa kehittyy iän tuomien muutosten myötä. Jo nyt ken- 

tältä kuuluu viestejä, joiden mukaan täysin suomenkieliseltä vanhukselta alkaakin pu- 

hetta muodostua ainoastaan ruotsin kielellä eikä tähän ole voitu osoittaa muuta syytä 

kuin lapsena Ruotsissa vietetyt vuodet. Koska tämä sotalapsien väestöryhmä on vielä 

suhteellisen nuorta, emme löytäneet aiheesta tutkittua tietoa. 

Työstämme heräsi runsaasti kehittämishaasteita, mielestämme eri toimipisteisiin kohdennettuja 

sanastoja voisi tehdä vaikka kuinka paljon, esimerkiksi neuvolaan sekä sairaaloiden 

eri osastoille. Mielestämme lapset, vanhukset ja vakavasti sairaat tarvitsisivat 

kipeimmin omakielistä hoitoa. 

Aiheen pohjalta voisi tehdä internet sivut, josta eri alojen sanastoja olisi tulostettavissa 

suoraan. Sivustoilla voisi olla myös muuta aiheeseen liittyvää materiaalia kuten tietoa 

eri kulttuureista. Työelämä toivoo eri laitteisiin kiinnitettäviä sanastoja, esimerkiksi 

päivystyksessä toivottiin EKG-laitteeseen kiinnitettävää sanastoa, jossa olisi tutkittavalle 

annettavat ohjeet ruotsiksi. Mielenkiintoista luettavaa olisivat eri tutkimukset aiheestamme, 

kuten esimerkiksi miksi hoitohenkilöstö ei anna hoitoa ruotsinkielellä tai kuinka 

paljon tekemämme sanastot ovat muokanneet asenteita työelämässä. 

27

LÄHTEET 

Aalto, Pirjo, Herrala, Jaakko & Tainio, Hanna 2007. Potilaan hyvä hoito. Pirkanmaan 

Sairaanhoitopiiri: Tampere. 

Aaltonen, Olli & Tuomainen, Jyrki 2005. Mitä on puheen havaitseminen? Teoksessa 

Antti Iivonen (toim.) Puheen salaisuudet. Fonetiikan uusia suuntia. Helsinki: 

Gaudeamus, 38-51. 

Allardt, Erik. 2000. Vårt land, vårt språk. Kahden kielen kansa. En attitydundersökning 

om det svenska i Finland. Suomalaisia asenteita ruotsin kieleen Suomessa. 

Finlandssvensk rapport nr 35. Helsingfors. 

Björkstrand, Gustav 2005. Finlandssvenskarnans identitet och framtid. Folktinget: Helsinki. 

Blom, Bengt 2005. Fungerande svenskspråkiga socialservicekedjor i huvudstadsregionen. 

Yhteenveto ruotsinkielisistä sosiaalipalveluista Helsingissä, Espossa, 

Vantaalla ja Kauniaisissa. Helsingin sosiaalivirasto. 

Downie, Fiona Randal, Fyfe, Carol & Tannahill, Andrew 1992. Health Promotion, 

Models and Values. Oxford University Press. 

Dreger, Vicki & Trembeck, Thomas 2002. Optimize Patient Health by Treating Literacy 

and Language Barriers. AORN Journal 75(2), 278–304. 

Droomers, M, Schrijvers C, Mackenbach, JP 2004. Educational differences in the intention 

to stop smoking:Explanations based on the Theory of Planned Behavior. 

European Journal of Public Health. Näslindh-Ylispangar, Anita Men´s 

health behavior, health beliefs and need for health counselling. Helsinki: 

Helsingin yliopisto, 18-21 

Dunckley, Maria. & Higginson, Irene 2003. Translating clinical tools in nursing practice. 

Journal of Advanced Nursing 44 (4), 420–426. 

Ekman, Sirkka-Liisa 1993. Monolingual and Bilingual Communication Between Patients 

Within Dementia Diseases And Their Caregivers. Umeå University 

medical Dissertations. New Series No 370. Umeå: Department of Advanced 

Nursing, Umeå University, and the Department of Geriatric Medicine, 

Karolinska Institute, Stockholm. 

28

Eloniemi-Sulkava, Ulla, Laaksonen, Ritva & Rantala, Leena 2004. Ymmärrä – tule 

ymmärretyksi. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Helsinki: Suomen 

dementiahoitoyhdistys. 

FINLEX 1972. Kansanterveyslaki 28.1.1972/66. Viitattu 1.9.2008 

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066. 

FINLEX 1982. Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710. Viitattu 24.10.2008 

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710 

FINLEX 1989. Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062. Viitattu 24.10.2008 


FINLEX 1992. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785. Viitattu 1.9.2008 


FINLEX 1994. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. Viitattu 

24.10.2008 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559 

FINLEX 2003. Kielilaki 6.6.2003/423. Viitattu 19.9.2008 


Gothoni Raili 2005. Näkökulmia uskonnolliseen ja arvoja etsivään vanhukseen. Koisti- 

nen Paula & Eija Noppari (toim.) Teoksessa Laatua vanhustyöhön. Hel- 

sinki: Tammi, 92-112. 

Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 2004. Vård på modersmålet på HUCS, Hel- 

singforssjukhusen. Delprojekt II av HNS utvecklingsprojekt ”Vähemmis- 

tökielisten palvelujen kehittäminen”. 

Huovinen, Pentti 2006.Kansaterveys 2008:5-6.Pääkirjoitus. 

Karjalainen, Karoliina, Koskinen-Ollonqvist, Pirjo & Pelto-Huikko, Antti 2006. 

Terveydenedistämisen toimintamallit. Terveyden edistämisen hankkeissa 

kehitettyjen toimintamallien arviointi ja kehittäminen. Terveyden edistämisenkeskus: 

Helsinki.2006 

Kauppinen, Sari, Niskanen, Tapani 2004. Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja ter 

veydenhuollossa. Raportteja 274. Helsinki: Stakes. 

Kivinen, Pirkko 2005: Hoitotyön opiskelijoiden oppimiskokemuksia vaihto-opiskelun 

aikana. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Lääketieteel 

linen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. 

Kivirinta, Mervi Kuokkanen, Ritva, , Määttänen, Jukka, Ockenström, Leena 2007. Kohti 

tutkivaa ammattikäytäntöä, opas diakonia-ammattikorkeakoulun opin- 

29

näytetöitä varten. 4. Uud. laitos. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 

C. Katsauksia ja aineistoja 10. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. 

Koskinen-Ollonqvist, Pirjo, Parkkunen, Nina &Vertio, Harri 2001. Terveysaineiston 

suunnittelun ja arvioinnin opas. Terveyden edistämiskeskus: Helsinki 

Kreps, Gary L. Kunimoto, Elizabeth N 1994. Effective communication in multicultural 

health care settings. Sage Publications. International Educational and Pro- 

fessional Publisher. Thousand Oaks, California. 

Kuusio, Hanna-Maria 2000. Kulttuurien kohtaaminen terveydenhuollossa – 

hoitohenkilökunnankokemuksia maahanmuuttajapotilaista, pro gradu – 

tutkielma Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, uskontotieteen lai- 

tos. 

Kärkkäinen, Tanja & Mononen, Kaarina 1999. Maahanmuuttajavanhukset ja suomen 

kieli: haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnami- 

laisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalista verkoista ja et- 

nolingvistisestä identiteetistä. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. 

Laine, Pekka 2002. Demensvården i Svenksfinland och eventuella utvecklingsbehov. 

Reminiscens- och demenskunskapscenter. Folkhälsan. 

Lehtonen, Johannes 1998. Kultturin merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kokkosalo, 

Pirkko (toim.) Terveyttä kultturista.Helsinki: Taiteen keskutoimikunta, 8- 

11. 

Leininger, Madeleine 1991. Culture, care, diversity and universality: A theory of nurs 

ing. New York: National League for Nursing. 

Leininger, Madeleine 1994. Kulttuurilähtöisen hoidon teoria. Marriner-Tomey, Ann 

(toim.) Hoitotyön teoreetikot ja heidän työnsä. Vammala: Vammalan kirjapaino 

oy, paino oy, 410-431 

Leininger, Madeleine 1997. Transcultural Nursing as a Global Care Humanizer, 

Diversifien, and Unifier. Hoitotiede 9 (5). 219-225. 

Leininger, Madeleine 2006. Culture Care Diversity and Universality - A Worldwide 

Nursing Theory. Sudbury, Massachusetts: Jones and Barlett Publishers. 

Liimatainen, Anja 2004. Nuorten ääni terveyskeskusteluissa: kuvauksia ja arvioita 

kouluterveydenhoitajan työmenetelmistä. Pro gradu-tutkielma. Kuopion 

yliopisto. Hoitotieteenlaitos, preventiivinen hoitotiede. 

Lukkarinen, Margita 2001. Hoito omalla kielellä. Omakielisten palveluiden turvaami- 

30

nen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkai- 

suja 2001:2. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 

Lukkarinen, Margita 2001. Omakielisten palvelujen turvaaminen sosiaali- ja terveyden- 

huollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:1. Viitattu 

21.2.2007 http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/taosisallys54.htm 

McQuail’s, Denis. 2000. Mass Communication Theory. London: SAGE Puplications. 

Meyer-Arnold, Marianne, Mustajoki, Marianne 2005. Den svenskspråkiga hälsövårdens 

kvalitet i Esbo. Kyselytutkimus. Espoon sosiaali- ja terveystoimi. 

Mullins, Daniel C., Blatt, Lisa, Gbarayor, Confidence M., Hui-Wen keri Yang & Baqu- 

et, Claudia 2005. Health disparities: A barrier to high-quality care. Ameri- 

can Journal of Health-System Pharmacy 15.9., 62 (18),1873. 

Murphy, Kathy & Macleod Clark, Jill 1993. Nurses’ experiences of caring for ethnic- 

minority clients. Journal of Advanced Nursing 18 (3), 442–450. 

Oikeusministeriö 2005. Oikeusministeriön suositus 3/58/2005 kielitaidon huomioon 

ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja työtuomioistuimissa. 

28.2.2005 

Hakulinen, Tuovi, Hirvonen, Eila, Koponen, Päivikki, Pietilä, Anna-Maija, Salminen, 

Eeva-Maija, Sirola, Kirsi 2002. Terveyden edistäminen. Uudistuvat työ- 

menetelmät. Helsinki: WSOY. 

Prochaska JO, DiClemente, CC 1983. Stages and process of self-change in smoking: 

towards an interactive model of change. Näslindh-Ylispangar, Anita 

Men´s health behavior, health beliefs and need for health counselling. Hel- 

sinki: Helsingin yliopisto, 18-21. 

Prochaska JO, Velicer WF, Rossi, JS 1994. Stages of change and desisional balance for 

12 problem behaviors. Näslindh-Ylispangar, Anita Men´s health behavior, 

health beliefs and need for health counselling. Helsinki: Helsingin yliopisto, 

18-21 

Prochaska, JO, Velicer, WF 1997. The transtheoretical model of health behavior change. 

Näslindh-Ylispangar, Anita Men´s health behavior, health beliefs and 

need for health counselling. Helsinki: Helsingin yliopisto, 53-54 

Rautakorpi, Leena & Åström Kati 2007. Jag är här för dig selkokielinen suomi-ruotsi 

sanasto dementiaryhmäkotien arkea helpottamaan. Helsinki: Diakoniaammattikorkeakoulu. 

Rouvinen-Wilenius, Päivi 2008. Tavoitteena hyvä ja hyödyllinen terveysaineisto. 

31

Kriteeristö aineiston tuotannon ja arvioinnin tueksi. Terveydenedistämisen 

keskus: Helsinki. 

Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus 2005. Suunnitelma sosialan toiminnasta 

ruotsinkielisen väestön keskuudessa. Verksamhetsplan inom det sociala 

området för den svenskspråkiga befolkningen. Helsinki: Ruotsinkielisen 

sosiaalan osaamiskeskus. 

Sairaanhoitajaliitto 1996. Ethical Guidelines of Nursing. Viitattu 21.10.2008 

http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo/ohjeita_ja_suosituksi 

a/sairaanhoitajan_eettiset_ohjeet/ethical_guidelines_of_nursing/ Tuloste 

tekijöiden hallussa. 

Sarvimäki, Anneli 2003. Vanheneminen eri kulttuureissa ja etnisissä ryhmissä. Eino 

Heikkinen & Taina Rantanen (toim.) Gerontologia. Helsinki: Duodecim, 

78-85 

Savola, Elina, Koskinen-Ollonqvist, Pirjo 2005: Terveyden edistäminen esimerkein. 

Käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämisen keskus ry. Verkkodokumeti.www.health.fi/timage.php?i=100311&f=1&name=Terveyden_edistamin 

en_esimerkein.pdf. Viitattu 10.10.2008. 

Schulman, Minette, Reimavuo, Runa 1996. Svenskspråkiga äldre inom långvården i 

Helsinfors. Tutkimus ruotsinkielisten ikäihmisten pitkäaikaishoidosta Helsingissä. 

Helsinki: yliopistopaino. 

Socialstyrelsen 1999. Äldreomsorg för finskatalande i Sverige. 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2004. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 

2004-2007. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 

Sosiaali-ja terveysministeriö 2001. Julkaisu 2001:4. Valtioneuvoston periaatepäätös. 

Terveys 2015- kansasterveysohjelma.www.terveys2015.fi/terveys2015.pdf 

Sosiaali ja-terveysministeriö. 2006. Julkaisu 2006:19. Terveyden edistämisen laatusositus.www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2006/09/pr1158139777250 

/passthru.pdf 

Språkbarometern 2004. Finlands Kommunförbund, Åbo Akademi och Svenska kultur 

fonden. 

Tilastokeskus 2007. Viitattu 1.9.2008. www.tilastokeskus.fi 

Toivola, Minnaleena 2005. Havaintoja toiskielisten suomen kielen tuottamisesta ja havaitsemisesta. 

Teoksessa Antti Iivonen (toim.) Puheen salaisuudet. Fonetiikan 

uusia suuntia. Helsinki: Gaudeamus, 230-286. 

32

Tones, K, Tilford, S, Robinson, Y 1990. Health education: Effectiveness and efficiency. 

Näslindh-Ylispangar, Anita Men´s health behavior, health beliefs and need 

for health counselling. Helsinki: Helsingin yliopisto, 53-54 

Torkkola Sinikka 2002. Terveysviestintä. Sarja: Hygieia. Helsinki: Tammi. 

Torkkola Sinikka 2007. Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet. Luen- 

tomateriaali. Viitattu 2.9.2008. www.terkko.helsinki.fi/bmf/sinikka- 

torkkola-07.pdf. 

Vairinen Satu 2004. Vårdpersonalens kunskaper i och behov av svenska i Helsingfors. 

Pro gradu-tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. 

Velicer, WF, Prochaska, JO, Fava, JL, Norman, GJ, Redding, CA 1998. Smoking cessa- 

tion and stress management: Applications of the Transtheoretical Model of 

behavior change. Näslindh-Ylispangar, Anita Men´s health behavior, 

health beliefs and need for health counselling. Helsinki: Helsingin yliopis- 

to, 18-21, 53-54 

Wathen Marja.2007. Maahanmuuttajien potilasohjaus sairaanhoitajien kokemana.Pro 

gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto: lääketieteellinen tiedekunta. 

Wiio, Osmo, Puska, Pekka 1993. Terveysviestinnän opas. Keuruu: Otava. 

WHO.2008.www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/mexico/en/hpr_mexic 

ocoreport_en.pdf. Viitattu 10.10.2008. 

33

LIITTEET 

Liite 1 Sanasto 

”JAG ÄR HÄR FÖR DIG” 

Selkokielinen suomi–ruotsi -sanasto hoitotyöhön 

ALKUSANAT 

Selkokielisen sanaston avulla on tarkoitus helpottaa suomenkielisen hoitajan ja ruotsinkielisen 

dementiaa sairastavan asiakkaan yhteistä kommunikointia rohkaisemalla hoitajia 

puhumaan helppoa ruotsia. 

Lauseet saattavat kuulostaa tylyiltä, mutta dementoituneen on helppo ymmärtää yksinkertaisia 

lauseita. 

Ystävällisyys puheeseen saadaan aikaan äänensävyillä ja hoitajan empaattisella olemuksella 

sekä kielitaidon karttuessa pienillä lisäsanoilla (esimerkkejä sanaston alussa). 

Tarkoitus myös on, että yksinkertaiset lauseet jäävät helpommin hoitajan mieleen, samalla 

madaltuu kynnys vieraan kielen käyttämiseen. Välttämättömimmät lauseet arkiaskareiden 

sujumiseksi löytyy helposti, sillä sanasto on koottu päivärutiinijärjestyksen mukaisesti. 

Sanaston loppuun on kerätty jotakin yleistä sanastoa. 

Uudistettu painos 2008. Katja Ranne, Leena Rautakorpi ja Tiina Sainio. Diakoniaammattirkorkeakoulu, 

Etelä, Helsingin yksikkö 

LAUSEIDEN YSTÄVÄLLISYYTTÄ LISÄÄVÄÄ SANASTOA 

Ole kiltti ja… Var snäll och… 

Voitko / voisitteko… Kan du / ni…, Skulle du / ni kunna… 

34

Haluatko / haluatteko… Vill du / ni… 

Yrittäisitkö / yrittäisittekö… Ska du / ni försöka… 

Jaksatko / jaksaisitteko… Orkar du / ni… 

Pyydän sinua / teitä… Jag ber dig / er… 

SANOJEN TAIVUTUSMALLIT 

Deklinaatiot eli substantiivien taivutusmuodot 

1. en skjorta, skjortan, skjortor, skjortorna 

2. en klänning, klänningen, klänningar, klänningarna 

3. en kalsong, kalsongen, kalsonger, kalsongerna 

4. ett öga, ögat, ögon, ögonen 

5. ett glas, glaset, glas, glasen 

en läkare, läkaren, läkare, läkarna 

Konjugaatiot eli verbien taivutusmuodot 

I kalla (kutsua), kallar, kallade, kallat 

II ställa (asettaa), ställer, ställde, ställt 

läsa (lukea), läser, läste, läst 

III sy (ommella), syr, sydde, sytt 

IV skriva (kirjoittaa), skriver, skrev, skrivit 

binda (sitoa), binder, band, bundit (epäsäännölliset verbit) 

VASTAANOTTO MOTTAGANDE 

Kirjaan sinut/teidät sisään. Skriver iner (inskrivning). 

Mikä on sinun/teidän äidinkieli? Vad är ditt/ert modersmålet? 

Haluatko varata ajan? Vill du/ni boka tid? 

Varaan sinulle/teille ajan. Jag bokar tid åt dig/er. 

Mitä asia koskee? Vad gäller saken? 

Minkä vuoksi hakeuduit/-tte sairaalaan? Varför sökte du/ni er till sjukhuset? 

Anteeksi, voitko/-teko toistaa? Förlåt, kan du/ni upprepa? 

Onko sinulla sairausvakuutuskortti tai Har du sjukförsäkringskortet 

henkilöllisyystodistus mukana? eller identitetskortet med? 

Mikä on sinun/teidän… Vad är ditt/teidän… 

...nimi …namn? 

35

…ammatti …yrket? 

…siviilisääty? …civilstånd? 

Milloin olet/-tte syntynyt/-neet? När är du/ni född? 

Mikä on sinun/teidän… Vad är din/teidän… 

…henkilötunnus …personbeteckningen? 

…osoite …adress? 

…puhelin numero? …telefon nummer? 

…kotikunta? …hemkommunen? 

Kuka on sinun/teidän lähiomainen? Din/er närmaste anhörig? 

Voitko kirjoittaa osoitteesi? Kan du skriva din adress? 

Voitko/-tte täyttää tämän kaavakkeen? Kan du/ni fylla i den här blanket? 

Allekirjoitus tähän, kiitos. Din/er underskrift här, tack. 

Tulitko/-teko yksin? Kom du/ni ensam? 

Millä tulitte? Med vad kom ni? 

Lasku tulee kotiin. Er räkning kommer hem. 

Käynti maksaa... Besöket kostar… 

Onko sinulla/teillä allergioita? Har du/ni några allergier? 

Onko sinulla diettejä? Ha du/ni special dieter? 

laktoositon / maidoton laktosfri/mjölkfrisockerfri 

sokeriton sockerfri 

sappi galla 

keliakia keliaki 

kihti gikt 

Mikä on sinun/teidän paino ja pituus? Vad är din/er vikt och längd? 

Oletko/-tteko raskaana? Är du/ni 

Jaksat/-tteko istua/odottaa… Orkar du/ni sitta/vänta… 

…käytävällä? …i korridoren? 

…odotusaulassa? …i väntesalen? 

Olkaa hyvä ja istu/-kaa odottamaan. Vänligen sätt dig/er ner och vänta. 

Hoitaja/lääkäri tulee kohta. Vårdaren/läkaren kommer snart. 

päivystävä dejourhavande 

vierailuaika besökstid 

36

POTILAAN TUTKIMINEN UNDERSÖKNING 

Rauhoittukaa! Ta de lugnt! 

Kuinka voin auttaa sinua/teitä? Hur kan jag hjälpa dig/er? 

Mitä on tapahtunut? Vad har hänt? 

Olet saanut sairauskohtauksen. Du/ni har fått sjukfall. 

Olet ollut onnettomuudessa. Du/ni har varit i en olycka. 

Millaisia oireita sinulla/teillä on? Vilka symptomer har du/ni? 

Tutkin sinua. Jag skall undersöka dig. 

Onko sinulla / teillä kipuja? Har du / ni smärtor? 

Mihin sattuu? Var tar / gör det ont? 

Näytä mihin sattuu? Visa mig var det gör ont? 

Tuntuuko pahalta? Känns det illa? 

Onko vatsa toiminut? Har magen fungerat? 

Tarvitsetko laksatiivia? Behöver du/ni laxativ? 

Kuinka voit / -te? Hur mår du / ni? 

Voin hyvin / huonosti. Jag mår bra / dåligt. 

Särkee. Det värker. 

Hammasta vihloo. Det ilar i tanden. 

Voitko / -teko pahoin (oksettaako)? Mår du / ni illa? 

Onko vaikea hengittää? Har du / ni svårt att andas? 

Oletko /oletteko vilustunut? Är du / ni förkyld / -a? 

Huimaako? Svindlar det? Har du / ni svindel /yrsel? 

Jaksatko / -teko kävellä? Orkar du / ni gå? 

Paleletko / -teko? Fryser du / ni? 

Oletko / -teko märkä? Är du / ni våt? 

Oletko juonut alkoholia? Har du/ni druckit alkohol? 

Oletko käyttäneet huumeita? Har du/ni använt droger? 

OIREITA/SAIRAUKSIA 

ahdistunut ångestfull, -t, -na 

ahdistus ångest, -en 

aivohalvaus stroke 

aivovamma hjärnskada 

37

aivoverenvuoto en hjärnblödning 3 

haava ett sår 

halvaus förlamning 

hapenpuute syrebrist,-en 

heikkous en svaghet 3 

hengenahdistus andnöd,-et 

hengitysvaikeudet andtäppä,-n 

huimaus svindel 

ihottuma ett eksem, -et, en 

jano törst, -en 

janoinen törstig, -t, -a 

kasvain tumör 

kipu en smärta 1 

korvatulehdus öroninflammation, -en,-er,-erna 

kouristuskohtaus krampanfall 

kuhmu en bula 

kutiava kliande 

kuume feb/er, -ern,rar,-rarna 

kyhmy,patti knöl 

luunmurtuma ett benbrott, 5 

masentunut deprimer/ad, -at, -ade 

murtuma benbrott, brott 5 

mustelma ett blåmärke 4 

nyrjähdys vrikning,-en-,ar-arna 

nälkä hunger, -n 

nälkäinen hungrig, -t, -a 

oire ett sym(p)tom 5 

oksennus en kräkning 2, uppkastning 2 

oksentaa kasta 1 upp, kräkas II, spy III (puhekieli) 

onnettomuus en olycka 1 

pidätys kyvyttömyys inkontinens 

pyörryttää yrsel 

päänsärky huvudvärk 5 

rasitus ansträngning 

38

sairauskohtaus en sjukdomsattack 3 

sydäninfarkti en hjärtinfarkt 3 

sydämen vajaatoiminta hjärtsvikt 

säteillä stråla I ut 

turvotus svullnad 

rintakipu smärtör i bröstet 

ripuli diarrè, -n 

ummetus förstopping 

vaiva ett besvär 5 

venähdys en försträckning 2 

verenvuoto blödning 

väsymys trötthet 

yskä hosta, –n 

HOITOTOIMENPITEITÄ VÅRD 

Sinut/tiedät täytyy tutkia. Du/ni måste undersökas. 

Sinulle/teille täytyy tehdä toimenpide. Du/ni måste 

Mittaan… Jag mäter / tar… 

…kuumeen / lämmön. …febern / tempen. 

…verenpaineen. …blodtrycket. 

… pulssin. …pulsen. 

…verensokerin. …blodsockret. 

…happisaturaation. …saturation. 

Voitko kääriä hihan ylös? Kan du kavla upp värmen? 

Lääkäri kuuntelee sydämen ja keuhkot. Doktorn lyssnar på hjärtat och lungorna. 

Tarvitaan virtsanäyte sinulta / teiltä. Jag måste ta ett urinprov av dig / er. 

Käy wc:ssä ja tuo purkki hoitajalle. Gå på toaletten och hämta burken till vårdaren. 

Otetaan verikoe. Jag tar blodprov av dig / er. 

Sinun/teidän täytyy olla ravinnotta 12 h. Du/ni skall vara oåten i 12 timmar. 

Se tuntuu hieman. Det känns litet. 

Nipistää vähän. Det kniper litet. 

Nyt puristaa vähän. Nu klämmer det litet. 

Pysy paikoillasi. Håll stilla. 

Laitan sinulle… Jag ska lägga… 

39

…katetrin. …en kateter åt dig/er. 

…peräruiskeen. 

…monitori anturat 

…ekg anturat. 

…ett lavemang åt dig/er. 

Nyt laitan tipan. Nu ska jag sätta på droppet. 

keittosuolaliuos koksaltlösning, -en 

suonensisäisesti intravenöst 

Kiinnitän sinulle/teille tarkkailulaitteet? 

Valmistan sinut/teidät toimenpiteeseen? Förbereder dig för 

Annan sinulle/teille… 

… esilääkkeen. 

Jag ger dig/er 

…puudutusaineen. bedövnings ämne. 

Sinut täytyy nukuttaa. Du/ni måste sovas. 

Sinä/te tarvitset/-tte… Du/ni behövar… 

…lisähappea. …tilläggssyre. 

Hengittäkää rauhallisesti. Andas lugnt. 

Otan teistä sydänfilmin. Jag tar hjärtfilm av er. 

Voitko olla hetken hiljaa? Ska du/ni vara tyst en liten stund? 

Pysy/-kää paikoillasi/-nne. Hålss stilla. 

Tämä on välttämätöntä. Det här är nödvändigt. 

haava ett sår 5 

kuume nousee febern stiger IV 

kutinaa lievittävä klådstillande 

kylkiasento sidoläge 

kävelyharjoitus en gångövning 2 

kääre ett omslag 5 

laastaroida, laittaa laastari plåstra I 

leikkaus en operation 3 

lievitys (esim. kivun) lindring, -en 2 

lämpöhoito värmebehandling, -en 2 

lääkärintarkastus en läkarundersökning 2 

mitata mäta II 

naarmu ett skrubbsår 5 

niistää nenänsä snyta IV –er, snöt, snutit sig 

40

nuha snuva, -n 1 

näyte ett prov 5 

paino vikt, -en 3 

pistos en injektion 3 

pistää sticka IV, -er. stack, stuckit 

puhdistaa ren/göra IV, -gör, -gjorde, -gjort 

rokote ett vaccin 5 

rokottaa vaccinera I 

sitoa (för)binda IV, -er, band, bundit 

säärihaava bensår 5 

tikki ommel ett stygn 5, en sutur 3 

turvonnut (nilkka) svull/en, -et, -na (vrist) 

turvonnut (vatsa) uppsväll/d, -t, -na (buk) 

turvotus svullnad, -en 3 

tutkimus en undersökning 2 

ulostenäyte ett avföringsprov 5 

ummetus förstoppning, -en 2 

yskiä hosta I 

yskösnäyte 

spirometria/puhalluskoe 

pulloonpuhallus 

hengityskone respirator 

HOITOTARVIKKEITA SKÖTMEDEL 

alusastia ett (stick)bäcken 5 

apuväline ett hjälpmedel 5 

avannepussi en colostomipåse 2 

dosetti en medicindoserare 5 

insuliinikynä en insulinpenna 1 

kaarimalja en rondskål 2 

keppi en käpp 2 

kipsi en gips 3 

kolmioliina en mitella 1 

kuumemittari febertermometer 2 

41

laastari ett plåster 5 

lasta en spjäla 1 

letku en slang 2, en skena 2 

lääkelista medicinlista 

mansetti en manschett 3 

nenämahaletku 

portatiivi ett portativ 5 

ravintoletku 

resepti resept 

side ett förband 5 

sidetaitos en kompress 3 

soittokello en ringklocka 1 

sorsa en urinanka 1 

suihkutuoli duschstol 

sänky en säng 2 

tukisidos/tukisukka stöd förband/stödstrumpa 

vaaka en våg 2 

vaippa en blöja 1 

verenpainemittari en blodtrycksmätare 5 

virtsapullo 

vuodepöytä 

en urinflaska 1 

LÄÄKKEENOTTO MEDICIN INTAGNING 

Sinä/te tarvitset/-tte lääkettä. Du behöver medicin. 

Tässä lääkkeesi / -nne. Här är dina / era mediciner. 

Ota lääkkeesi / -nne. Ta dina / era mediciner. 

Lääkäri on määrännyt sen / ne. Läkaren har ordinerat den / dem. 

Nielaise se. Svälj (ner) det/den. 

Pureskele. Tugga. 

Anna liueta kielen alla. Låt smälta under tugga. 

Murskaa tabletit. Krossa tabletterna. 

Juo vettä tabletin kanssa. Drick vatten med tabletten. 

Otetaan ennen ruokaa. Tas före måltid. 

42

Otetaan ruoan jälkeen. Tas efter måltid. 

Juo kaikki. Drick allt. 

Voi ärsyttää vatsaa. Kan irritera magen. 

Ota Kuuri loppuun. Ta hela kuren slut. 

Se on sinun / teidän parhaaksesi. Det är för ditt / ert bästa. 

Joudut/-tte tiputukseen. Du/ni hamnar i dropp. 

Tarvitset/-tte… Du/ni behöver… 

…nesteytystä. …vätska. 

…suonensisäistä lääkitystä. …intravenost medicinering. 

Kolme kertaa päivässä. Tre gånger om dagen. 

Tarvittaessa. Vid behov. 

Liotetaan veteen. Löses i vatten. 

annos en dos 3 

annostella dosera I 

kuumetta alentava febernedsättande 

limaa irrottava slemlösande 

lääke en medicin 3 

lääkärinmääräys en läkarordination 3 

masennuslääke medicin för depression 

niellä svälja, –er, svalde, svalt 2 

nitro nitro, -n 

nukahtamislääke insomningsmedicin 3 

pilleri ett piller 5 

rauhoittava lääke lugnande medicin 3 

ruiske en spruta 1 

särkylääke värkmedicin 3 

ulostuslääke ett laxermedel 5 / ett laxativ 5 

unitabletti en sömntablett 3 

verenpainelääke blodtrycksmedicin 3 

AAMUTOIMET MORGONTOALETT 

Huomenta. God morgon. 

Nukuitko / nukuitteko hyvin? Har du /ni sovit gott? 

Voinko auttaa sinua / teitä aamutoimissa? Kan jag hjälpa dig / er med morgontvätten? 

43

Mennään wc:hen / kylpyhuoneeseen. Vi går till wc / badrummet. 

Istu / istukaa pöntölle. Sätt dig / er på (WC-)byttan. 

Istu / istukaa taaksepäin. Sätt dig / er bakåt. 

Istu / istukaa eteenpäin. Sätt dig / er framåt. 

Laske housut alas. Ta ner byxorna. 

Istu / istuutukaa. Sätt dig / er ner. 

Nyt voit / voitte istua. Nu kan du / ni sitta. 

Nyt voit pissata / kakkia. Nu kan du kissa (/pinka) / kacka. 

Pesen sinua / teitä vähän. Jag tvättar dig / er litet. 

Nouse ylös. Stig upp. 

Varo / varokaa, lattia on liukas. Akta dig / er, golvet är halt. 

Nyt voit / -te nousta. Nu kan du / ni stiga upp. 

Pese… Tvätta… 

…kädet. …händerna. 

…kasvot. …ansiktet. 

Harjaa hampaat. Borsta tänderna. 

Tässä on… Här är… 

…hammasharjasi / -nne. …din / er tandborste. 

…hammastahnasi / -nne. …din / er tandkräm. 

…kampasi / -nne. …din / er kam. 

…käsipyyhkeesi / -nne. …din / er handduk. 

Purskuta. Skölj munnen. 

Anna tekohampaasi / -nne. Ge mig din / er (tand)protes. 

…dina / era löständer. 

Avaa suu. Öppna munnen. 

Kampaa hiukset. Kamma håret. 

Aja partasi / -nne. Raka dig / er. 

Tässä partakoneesi / -nne. Här är din / er rakapparat. 

Kuivaa kädet. Torka händerna. 

Olet / olette valmis. Du / ni är färdig (nu). 

Pukeudu / pukeutukaa. Klä på dig / er. 

Saatko / -teko napitettua itse? Kan du / ni knäppa själv? 

alushousut naisten trosor, -na 1 / underbyxor, -na 1 

alushousut miesten herrtrosor, -na 1 / kalsonger, -na 3 

44

aluspaita en undertröja 1 

alusvaatteet underkläder, -na 3 

hame en kjol 2 [tsu:l] 

housut byxor, -na 1 

kenkä en sko 3 

kuulolaite en hörapparat 3 

leninki en klänning 2 

lonkkahousut höftbyxor 1 

nilkkasukka en socka 1 

paita en skjorta 1 

pusero en blus 2 

rintaliivit en behå 2 / en bysthållare5 

shortsit shorts, -en 3 

silmälasit glasögon, -en 4 

sukka en strumpa 1 

sukkahousut strumpbyxor, -na 1 

tohveli, aamutossu en toffel, -n, tofflor, -na 1 

tukisukka en stödstrumpa 1 

villapaita en ylletröja 1 

villatakki en yllekofta 1 

AAMIAINEN FRUKOST, MORGONMÅL 

Haluatko / haluatteko… Vill du / ni ha… 

…aamiaista? …frukost? 

…kahvia tai teetä? …kaffe eller te? 

…mehua tai maitoa? …saft eller mjölk? 

…puuroa? …gröt? 

…velliä? …välling? 

…voileipää? …smörgås? 

…juustolla? …med ost? 

…makkaralla? …med korv? 

…kinkulla? …med skinka? 

LOUNAS / PÄIVÄLLINEN LUNCH / MIDDAG 

45

Nyt on ruoka-aika. Nu har du / ni mattid. 

Tule / -kaa syömään. Kom och ät. 

Voit / -te tulla syömään. Du / ni kan komma och äta. 

Tänään ruokana on… Till maten har vi… 

…keittoa. …soppa. 

…puuroa. …gröt. 

…kiusausta. …frestelse. 

…perunoita ja kastiketta. …potatis och sås. 

Otatko / -teko leipää? Tar du / ni bröd? 

Haluatko / -teko tätä? Vill du / ni ha det här? 

Mitä haluat / -te juoda? Vad vill du / ni dricka? 

maito mjölk, -en 

piimä surmjölk 

mehu saft 

olut öl, -et 

vesi vatten 

Haluatko / -teko jälkiruokaa? Vill du / ni ha efterrätt? 

Maistuiko? Smakade det (bra)? 

Ole hyvä. Var så god. 

Kiitos. Tack. 

(ruoka)annos en portion 3 

haarukka en gaffel 2 

hedelmä en frukt 3 

jogurtti yoghurt, -n 

juures en rotfrukt 3 

jälkiruoka en efterrätt 3 

jäätelö glass, -en 

kala fisk, -en 2 

kastike sås, -en 3 

keitto soppa, -n 

kiisseli kräm, -en 

lautanen en tallrik 2 

lasi ett glas 5 

leipä bröd, -et 

46

liha kött, -et 5 

lusikka en sked 2 

marja ett bär 5 

muki en mugg 2 

muna ett ägg 5 

riisi ris, -et 

ruokaliina en haklapp 2 

veitsi en kniv 2 

vihannekset grönsaker, -na 3 

viili fil, -en 

PÄIVÄKAHVI DAGSKAFFE 

Nyt meillä on kahviaika. Nu har du / ni kaffetid. 

Tuletko / -teko kahville? Ska du / ni komma och dricka 

kaffe? 

Haluatko / -teko sokeria Vill du / ni ha socker 

…makeutusaine… …sötningsmedel… 

…maitoa… …mjölk… 

…kermaa… …grädde… 

…kahviin? …i kaffet? 

Haluatko / -teko pullaa / kakkua? Vill du / ni ha en bulle / kaka? 

asetti en assiett 3 

kuppi en kopp 2 

leivos en bakelse 3 

servietti en servett 3 

tarjotin en bricka 1 

ILTAPALA KVÄLLSMÅL 

Haluatko / -teko iltapalaa? Vill du / ni ha kvällsmål? 

Ota ainakin lääkkeesi/-nne. Ta åtminstone dina / er mediciner. 

ILTATOIMET KVÄLLSTOALETT 

Mennään vessaan. Nu går vi på toaletten. 

Pestään kasvot / kädet. Tvätta ansiktet / händerna. 

47

Harjataan hampaat. Borsta tänderna. 

Kuivaa. Torka. 

Vaihda yöpuku / pyjama. Byt nattlinnet / pyjamasen på. 

Vaihdetaan vaippa. Jag byter blöjan. 

Laitetaan hampaat purkkiin. Jag sätter din protes i burken. 

pyjama en pyjamas 2 

yöpaita ett nattlinne 4 

vaippa en blöja 1 

NUKKUMAANMENOAIKA SÄNGDAGS 

Tässä unilääke/-nne. Här är din/er sömnmedicin. 

Oletko / -teko väsynyt? Är du / ni trött? 

Mene / tule nukkumaan. Gå / kom och lägg dig. 

Ota tossut pois. Ta bort / av tofflorna. 

Mene peiton alle. Lägg dig under täcket. 

Sammutanko lampun / tv:n? Släcker jag lampan / tv:n? 

Hyvää yötä. God natt. 

Nuku hyvin. / Kauniita unia. Sov gott. / Vackra drömmar. 

YÖ NATT 

Minä olen yöhoitaja. Jag är nattsköterska. 

Huolehdin sinusta. Jag ska sköta om dig. 

Minä hoidan asian. Jag tar hand om det. 

Et / ette ole yksin. Du / ni är inte ensam. 

Olen täällä koko yön. Jag ska vara / stanna här hela natten. 

Kaikki on hyvin. Allt är väl. 

Luota minuun. Lita på mig. 

On yö vielä. Det är ännu natt. 

Mene takaisin nukkumaan. Gå och lägg dig på nytt. 

Tarvitsetko / -teko unilääkettä? Behöver du / ni sömnmedel / en sömntablett? 

Onko teillä pissahätä / kakkahätä? Vill du kissa / kacka? 

Onko sinulla pissahätä? Har du kissbrått? 

nukkua sova, -er, sov, sovit V 

rauhallinen lugn, -t, -na 

48

auhaton rastlös, orolig, -t, -a 

uneton sömnlös, -t, -na 

uni sömn 1 

uninen sömnig, -t, -na 

SUIHKU / SAUNA DUSCH / BASTU 

Mennään suihkuun / saunaan Vi går till duscha / till bastu 

…tänään / nyt / hetken päästä. …idag / nu / om en stund. 

Tule suihkuun. Kom till duschen. 

Onko (vesi) sopivan lämpöistä? Är vattnet lagom / tillräckligt varmt? 

Tässä on shampoo. Här är schampon. 

Pese hiukset. Tvätta håret. 

Minä autan hiusten pesussa. Jag hjälper med hårtvättningen. 

Voinko pestä selkäsi / -nne? Får jag tvätta din / er rygg? 

Kuivaan sinut. Jag torkar dig. 

deodorantti en deodorant 3 

hiustenhoitoaine ett hårvårdsmede/el, -let 5 

pesulappu en tvättlapp 2 

rasvata smörja I 

saippua en tvål 2 

saippuoida tvåla I 

saunoa bada I bastu 

voide kräm, -en 3 / salva, -n 1 

RUUMIINOSIA KROPPSDELAR 

aivot en hjärna 1 

aivoverenvuoto en hjärnblödning 2 

emätin slida, -n 

haima bukspottskörtel 2 

hartia en skuldra 1 

hammas en tand 3, tänder, -na 

henkitorvi en luftstrupe 2 

huuli en läpp 2 

hyytymä blodplump? 

49

jalka en fot 3, -en, fötter, fötterna 

jalka, sääri ett ben 5 

kainalo en armhåla 1 

kasvot ett ansikte 4 

kantapää en häl 2 

kaula en hals 2 

keuhko en lunga 1 

keuhkoputki luftrör 

kieli en tunga 1 

kives testikel 

korva öra, -t 

kudos vävnad 

kurkku en hals 2 

kylkiluu ett öra 4, örat, öron, -en 

kyynärpää en armbåge 2 

kyynärvarsi underarm 

käsi en hand 3, handen, händer, -na 

käsivarsi en arm 2 

lantio en höft 3 

laskimo en ven 3 

leuka en haka 1 

lihas en muskel 3, -n, muskler, -na 

limakalvo en slemhinna 1 

lonkka en höft 3 

maha en mage 2 

maksa en lever 2 

munuainen en njure 2 

napa en navel 2 

nenä en näsa 1 

nilkka en vrist 3 

niska en nacke 2 

nivel en led 3 

nivuset en ljumske 2 

nivustaive ett ljumskveck 5 

50

ohutsuoli en tunntarm 2 

olkapää en axel 2 

otsa en panna 1 

paksusuoli en tjocktarm 2 

pohje en vad 3 

polvi ett knä 4 

poski en kind 3 

pää ett huvud 5 

ranne en handlov 2, en handled 3 

reisi ett lår 5 

rinta ett bröst 5 

ruokatorvi en matstrupe 2 

sairauskohtaus en sjukdomsattack 3 

selkä en rygg 2 

silmä ett öga 4, ögon, -en 

sormi ett finger, fingret, fingrar, fingrarna 

sukupuolielin ett könsorgan 5 

suu en mun 2 

sydämen vajaatoiminta hjärtsvikt, -n 

sydän ett hjärta 5 

takamus, pakarat ett säte 4, en rumpa 1 

vamma en skada 1 

varvas en tå 3 

vatsa en buk 2 

virtsaputki ett urinrör 5 

MUUTA ANNAT 

Voitko / -teko toistaa? Kan du / ni upprepa? 

En ymmärtänyt. Jag förstod inte. 

Minä vain autan sinua. Jag bara hjälper dig. 

Sinulla / teillä on jalkahoito. Du / ni har fotvård. 

Minä saatan sinut… Jag för dig till… 

Vien sinut/teidät… Jag följer dig/ er till… 

…fysioterapiaan. …fysioterapia. 

51

…hammaslääkärille. …tandläkaren. 

…jalkahoitajalle. …fotvårdaren. 

…kampaajalle / parturiin. …frisörskan / frisören. 

…klinikkalle. …kliniken. 

…laboratorioon. …laboratoriet. 

…potilashuoneeseen. …patientrummet. 

…potilastoimistoon. …patientbyrån. 

…päivystykseen …jour. 

…röntgeniin. …röntgen. 

…sosiaalihoitajan luokse. …sosialskötaren. 

…terveyskeskukseen. …hälsocentralen. 

…toimintaterapiaan. … 

…tutkimushuoneeseen. …undersökningsrummet. 

…vuodeosastolle. …vårdavdelningen. 

Sinulle / teille on vieraita / puhelu. Du / ni har besök / ett samtal. 

Tytär / poika / lapsenlapsi / ystävä dotter, -n / son, -en / barnbarn, -et / en vän 

…sanoi terveisiä sinulle / teille. …hälsade dig / er. 

Tule tervehtimään. Kom och hälsa på. 

Tuletko / -teko mukaani? Följer du / ni mig? 

Tule mukaan. Kom med. 

Voit / -te istua... Du / ni kan sätta dig / er… 

…sohvalle. …på soffan. 

…pöydän ääreen. …vid bordet. 

Ota rauhallisesti. Ta det lugnt. 

Ei kestä kauan. Det tar inte länge. 

Olet / olette eläkkeellä. Du / ni är pensionerad. 

Sinun / teidän ei tarvitse enää työskennellä. Du / ni behöver inte arbeta mera. 

kauppa en butik 3 

kioski en kiosk 3 

lähihoitaja en närvårdare 5 

omahoitaja en egenskötare 5 

omainen anhörig, -t, -a 

omalääkäri en husläkare 5 

pyörätuoli en rullstol 2 

52

ollaattori en rollator 3 

Sinut siirretään toiselle osastolle. Du ska flyttas till en annan avdelning 

Jos tarvitset apua, voit painaa hälytysnappia.Om du behöver hjälp, kan du trycka på 

alarmetknappen. 

Olet/-tte kaatunut/-neet. Du/ni har fallit. 

Joudut/-te leikkaukseen. Du/ni hamnar i operation. 

Palohälytys. Mene/menkää ulos! Brandalarm. Gå ut! 

Seuraa nuolta/viivaa. Gå dit pilen/strädiet visar. 

KOTIUTUMINEN 

Pääset/-tte huomenna kotiin. Du/ni slipper hem imorgon. 

Tule takaisin jos…? Kom tillbaka om....? 

Ota yhteyttä omalle terveysasemalle. Tag kontakt med er egen hälsocentral 

Sinun täytyy käydä tarkastuksessa Du måste gå på kontroll. 

Jälkitarkastus on… Efterkontrollen är… 

jatkohoito fortsatt vård 

jälkihoito eftervård 

jälkitarkastus efterkontroll 

katkaisuhoito avgiftning 

kuntoutus rehabilitering 

saattohoito terminalvård 

sairaalahoito sjukhusvård 

sairausloma sjukledighet 

tahdonvastainen hoito tvångsvård 

tarkkailu observation 

tehohoito intensiv vård 

terveystarkastus hälsoundersökning 

pitkäaikaishoito långtidsvård 

kotihoito hemvård, -en 

kotisairaala hemsjukhus 

Asutko/-teko yksin? Bor du/ ni ensmam? 

Onko sinulla/teillä… Har du/ ni… 

…kotiavaimet? …hemnyckeln med er? 

53

…rahaa? …pengar? 

Tarvitsetteko matkatodistuksen? Behöver du/ni reseintyg? 

Omavastuu matkasta on… Självrisken för resan är… 

Te saatte kotipalvelua. Ni fär hemvård. 

ateriapalvelu målservice 

siivousapu städtjänst 

lähete en remiss 3 

lääkärintodistus ett läkarintyg 5 

Onko kaikki asiat selvillä? Har ni allt klart för er? 

Parane pian! Krya på dig/er! 

Mukavaa kotimatkaa! Trevlig hemresa! 

HENGELLISET TARPEET ANDLIGA BEHOV 

Sairaalapastori / diakonissa Sjukhuspastor 3/ diakonissan 

tulee tänään. kommer i dag. 

Haluatko / -teko tulla mukaan? Vill du / ni komma med? 

Haluatko / -teko laulaa mukana? Vill du / ni sjunga med? 

Kuuletko / kuuletteko? Hör du / ni? 

Nyt puhuu pappi. Nu pratar prästen. 

Sytytän kynttilän. Jag tänder ljuset. 

Rukoilemme. Vi ska bedja. 

Laita kädet ristiin. Knäpp händerna. 

Laulamme virren… Vi sjunger psalmen... 

diakonissa en diakonissa 1 

kanttori en kantor 3 

pappi en präst 3 

raamattu bibel, -n, biblar, biblarna 2 

rukous en bön 3 

virsi en psalm 3 

virsikirja en psalmbok 3 -en, böcker, böckerna 

SOSIAALISET TARPEET SOCIAL BEHOV 

Haluatko / -teko olla yksin? Vill du / ni vara ensam? 

Kaipaatko / -teko seuraa? Vill du / ni ha sällskap? 

54

Tunnetko itsesi yksinäiseksi? Känner du dig ensam? 

Oletko / -teko surullinen? Är du / ni ledsen / sorgsen? 

…ahdistunut? …beklämd? 

…masentunut? …deprimerad, nedstämd, nere? 

…iloinen? …glad? 

…hyvällä tuulella? …på gott humör? 

Odotatko / -teko jotakuta / vieraita? Väntar du / ni på någon / besök? 

Kuka on tulossa? Vem ska komma? 

VIRIKETOIMINTAA INSPIRERANDE AKTIVITETER 

Tänään leivotaan. I dag bakar vi. 

Haluatko / -teko maistaa? Vill du / ni smaka på? 

Haluatko / -teko osallistua askarteluun? Vill du / ni vara med och pyssla? 

Tänään… I dag… 

… piirretään. …ritar vi. 

…maalataan. …målar vi. 

…leikataan saksilla. …klipper vi med saksar. 

…liimataan. …limmar vi. 

Nyt lauletaan. Nu sjunger vi. 

Luenko päivän lehden? Ska jag läsa dagens tidning? 

Jumpataan. Vi jumpar. 

Heitetäänkö palloa? Ska vi kasta boll? 

Heitä pallo / hernepussi. Kasta bollen / ärtpåsen. 

Osallistua… Delta i… 

Olla kiinnostunut… Vara intresserad av… 

hiutale en flinga 1 

hiiva jäst, -en 

jauhot mjöl, -et 

keitetty kokt, -, -a 

lisätä tillsätt/a IV -er, -satte, -satt 

paistaa steka I 

raaka rå 

ruokalusikka en matsked 2 

sekoittaa blanda I 

55

taikina deg, -en 

vaivata knåda I 

vatkata vispa I 

KELLONAJAT KLOCKAN 

Kello on …kaksitoista… Klockan är …tolv… 

…päivällä / yöllä. …på dagen / natten. 

…puoli neljä. …halv fyra. 

…varttia vaille viisi. …kvart före fem. 

…varttia yli kuusi. …kvart över sex. 

…kaksikymmentä vaille seitsemän. …tjugo före sju. 

…kymmentä yli kahdeksan. …tio över åtta. 

VUODENAJAT 

talvi vinter 2 

kevät vår 2 

kesä sommar 2 

syksy höst 2 

VIIKONPÄIVÄT VECKODAGAR 

maanantai måndag 

tiistai tisdag 

keskiviikko onsdag 

torstai torsdag 

perjantai fredag 

lauantai lördag 

sunnuntai söndag 

PERUSLUVUT - GRUNDTALET JÄRJESTYSLUVUT – ORDINGSTALET 

1 ett (den) första 

2 två (den) andra 

3 tre (den) tredje 

4 fyra (den) fjärde 

56

5 fem (den) femte 

6 sex (den) sjätte 

7 sju (den) sjunde 

8 åtta (den) åttonde 

9 nio (den) nionde 

10 tio (den) tionde 

11 elva (den) elfte 

12 tolv (den) tolfte 

13 tretton (den) trettonde 

14 fjorton (den) fjortonde 

15 femton (den) femtonde 

16 sexton (den) sextonde 

17 sjutton (den) sjuttonde 

18 aderton (den) adertonde 

19 nitton (den) nittonde 

20 tjugo (den) tjugonde 

21 tjugoett (-en) (den) tjugofärsta 

30 trettio (den) trettionde 

40 fyrtio (den) fyrtionde 

50 femtio (den) femtionde 

60 sextio (den) sextionde 

70 sjuttio (den) sjuttionde 

80 åttio (den) åttionde 

90 nittio (den) nittionde 

100 (ett) hundra (den) hundrade 

1000 (ett) tusen (den) (ett) tusende 

KUUKAUDET MÅNADER 

tammikuu januari 

helmikuu februari 

maaliskuu mars 

huhtikuu april 

toukokuu maj 

kesäkuu juni 

57

heinäkuu juli 

elokuu augusti 

syyskuu september 

lokakuu oktober 

marraskuu november 

joulu december 

JUHLAPÄIVÄT HÖGTIDSDAGAR 

Onnea syntymäpäivänäsi! Grattis på födelsedagen! 

Hyvää joulua! God jul! 

Hyvää uutta vuotta! Gott nytt år! 

Hauskaa pääsiäistä! Glad påsk! 

Hauskaa vappua! Trevlig valborg! 

helluntai pingst, -en 2 

hääpäivä bröllopsdag, -en 2 

itsenäisyyspäivä självständighetsdag, -en 2 

isänpäivä farsdag, -en 2 

joulu jul, -en 2 

juhannus midsommar, -en 2 

kihlajaispäivä förlovningsdag, -en 2 

nimipäivä namnsdag, -en 2 

pyhäinpäivä allhelgonadag, -en 2 

pääsiäinen påsk, -en 2 

ruotsalaisuuden päivä svenskadag, -en 2 

syntymäpäivä födelsedag, -en 2 

uusivuosi nytt år 5 

vappu valborg, första maj 

vuosipäivä årsdag, -en 2 

ystävänpäivä alla hjärtans dag, -en 2 

äitienpäivä morsdag, -en 2 

58

Lataa tästä - Diakonia-ammattikorkeakoulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?