Englanninspringerspanielien jalostuksen tavoiteohjelma - Suomen ...

Springerspanielit ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 59 (79)
Englanninspringerspanieli
v1.0
16.2.2009
detty sitä, ettei kantajiakaan käytettäisi jalostukseen, koska kantajia on hyvin vähän eikä niiden
käyttämättä jättämisellä ole suurta vaikutusta populaation geenivaihteluun.
Fukosidoosia on tiedetty olevan rodussa jo aina 80-luvulta lähtien, jolloin asiasta kirjoiteltiin
mm. englantilaisissa vuosikirjoissa. DNA-testi tuli Englannissa käyttöön alkuvuodesta 2002 ja
myöhemmin samana vuonna myös Suomessa. Vuodesta 2002 lähtien on DNA-testattu yhteensä
151 koiraa (omistajien julkistamat rotujärjestölle toimittamat tulokset), joista on 147 kpl
tutkittu terveeksi ja 4 kpl kantajiksi. Fukosidoosi-vapaita pentueita on tehty 260 kpl, joissa on
yhteensä 1481 pentua. Tämän kuuden vuoden aikana on maassamme päästy siihen tilanteeseen,
että 92 % rekisteröidyistä yhdistelmistä on sellaisia, joissa on vähintään toinen vanhemmista
todettu vapaaksi ja 84 % sellaisia, joissa molemmat vanhemmat on todettu vapaaksi, jolloin
myös syntyvät pennut ovat geenimutaatiosta vapaita. Vuosien 2006 ja 2007 aikana rekisteröidyistä
yhdistelmistä yhdeksän oli yhdistelmiä, joissa kumpaakaan vanhemmista ei tiettävästi
ole todettu vapaaksi ja nämä kaikki yhdistelmät olivat käyttölinjaisista (field trial) koirista. Yhdeksässä
muussa yhdistelmässä ei ole varmaa tietoa toisen vanhemman fukosidoosigeeniperimästä,
mutta toinen vanhemmista on vapaa (ei kantaja), ja näistä yhdistelmistä kahdeksan
on näyttelylinjaisista koirista. Näiden kahden vuoden aikana rekisteröidyistä käyttölinjaisten
koirien yhdistelmistä vain kaksi oli sellaisia, joissa molemmat vanhemmat on DNAtestattu
vapaiksi. On siis huomattavissa, että maassamme testataan selvästi aktiivisemmin nimenomaan
näyttelylinjaisia koiria tämän geenimutaation varalta.
4.3.4. Muut sairaudet ja vaivat
Tähän kappaleeseen on koottu tietoa muista rodussa harvinaisemmista terveydellisistä ongelmista,
jotka perustuvat lähinnä terveyskyselyn tuloksiin.
4.3.4.1. Sisäelinsairaudet
Sisäelinsairaudet eivät ole kovin yleisiä rodussa (terveyskyselyssä alle 3 prosentilla ilmoitettiin
ilmenneen sisäelinsairauksia). Ilmenneistä sairauksista yleisin oli munuaisten vajaatoiminta.
Muita olivat Fanconin syndrooma, toisesta sairaudesta johtunut munuaisvaurio, Cushingin-tauti
(lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta), synnynnäinen maksashuntti (maksan sisäinen)
sekä maksatulehdus. Hoitona näihin sairauksiin käytetään leikkauksia, erityisruokavalioita sekä
lääkitystä. Sisäelinsairaudet ovat kuitenkin melko yleinen kuolinsyy suhteessa ongelmien harvinaisuuteen
(lähes joka kymmenes kuolleista ilmoitettu kuolleen sisäelinsairauden seurauksena).
Vakavasta sisäelinsairaudesta kärsivät yksilöt tulee sulkea pois jalostuksesta, sillä sairaudella
voi olla geneettinen tausta ja jalostuskäytön tuoma rasitus voi vaarantaa koiran hengen
tai heikentää koiran terveydentilaa.
4.3.4.2. Virtsakivet ja -kiteet
Virtsakivet ja -kiteet eivät ole rodussa kovin yleisiä. Hoitona käytetään erityisruokavaliota, lääkkeillä,
liuotushoitoja sekä leikkauksia. Vaivan uusiutuminen ei vaikuttaisi olevan rodussa ongelma,
hoidot ovat auttaneet eivätkä vaivat ole selvästi heikentäneet koiran elämänlaatua eivätkä
vaikuttaneet käyttötarkoitukseen kuin hetkellisesti.
4.3.4.3. Sydänsairaudet
Sydänsairaudet ovat melko harvinaisia englanninspringerspanieleilla ja ovatkin lähinnä vanhuusiän
ongelmia (sydämen vajaatoiminta). Nuoremmalla iällä esiintyneet ongelmat ovat olleet
mm. sydämen laajentumia, mitraalisläpän endokardiooseja sekä lieviä sivuääniä ja rytmihäiriöitä.
Sydänsairauksia voidaan hoitaa lääkkeillä. Lievimmissä tapauksissa ei hoitoa ole tarvittu
lainkaan. Vakavasta sydänsairaudesta kärsivät yksilöt tulee sulkea pois jalostuksesta, sillä sairaudella
voi olla geneettinen tausta ja jalostuskäytön tuoma rasitus voi vaarantaa koiran hengen
tai heikentää koiran terveydentilaa.