Englanninspringerspanielien jalostuksen tavoiteohjelma - Suomen ...
Englanninspringerspanielien jalostuksen tavoiteohjelma - Suomen ...
Englanninspringerspanielien jalostuksen tavoiteohjelma - Suomen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Springerspanielit ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 58 (79)<br />
Englanninspringerspanieli<br />
v1.0<br />
16.2.2009<br />
Taulukko: Terveyskyselyssä ilmoitetut rodussa esiintyvät narttujen sukupuolisidonnaiset terveydelliset<br />
ja jalostukselliset vaivat (huom. prosentuaaliset määrät koskevat kaikkia tai synnyttäneitä<br />
nartuista, joilla tai joiden jälkeläisissä on esiintynyt vaivaa, ei jälkeläisten prosentuaalista<br />
määrää, joilla on esiintynyt vaivaa).<br />
Vaiva Kpl Kaikista (%) Synnyttäneistä (%)<br />
Valeraskaudet 39 25,2 % ---<br />
Kohtutulehdukset 24 15,5 % ---<br />
Jäänyt astutuksesta tyhjäksi 22 14,2 % ---<br />
Epäsäännölliset juoksuvälit 3 1,9 % ---<br />
Tiheä juoksuväli 3 1,9 % ---<br />
Runsaat vuodot / pitkä juoksuväli 2 1,3 % ---<br />
Huomaamattomat juoksut 2 1,3 % ---<br />
Kuolleina syntyneitä pentuja 14 --- 25,5 %<br />
Syntymän jälkeen kuolleita pentuja 13 --- 23,6 %<br />
Keisarinleikkaukset 4 --- 7,3 %<br />
Ongelmia pentujen hoidossa 4 --- 7,3 %<br />
Pennuilla kitalakihalkioita 1 --- 1,8 %<br />
Pennuissa epämuodostumia 3 --- 5,5 %<br />
Muita komplikaatioita synnytyksessä 1 --- 1,8 %<br />
Taulukko: Terveyskyselyssä ilmoitetut rodussa esiintyvät urosten sukupuolisidonnaiset terveydelliset<br />
ja jalostukselliset vaivat.<br />
Vaiva Kpl %-osuus<br />
Nartun tyhjäksi jättäminen 13 11,9 %<br />
Eturauhasvaivat 10 9,2 %<br />
Kivesvika 2 1,8 %<br />
Astutusongelmat 1 0,9 %<br />
4.3.3.8. Fukosidoosi<br />
Fukosidoosi on englanninspringerspanielilla esiintyvä resessiivisesti periytyvä sairaus. Koira<br />
sairastuu tähän kuolemaan johtavaan tautiin, mikäli se perii tautia aiheuttavan geenimuunnoksen<br />
molemmilta vanhemmiltaan. Sairauden testaamiseen on kehitetty DNA-testi, jonka avulla<br />
selviää onko koira sairausgeenin kantaja, vapaa (ei-kantaja) vai tuleeko se sairastumaan fukosidoosiin.<br />
Eläinlääkärin ottama näyte lähetetään täytetyn näytelähete kanssa laboratorioon.<br />
Testi tehdään toistaiseksi vain verinäytteestä. Fukosidoosia esiintyy myös ihmisellä erittäin<br />
harvinaisena. Fukosidoosi johtuu alfa-L-fukosidaasi -nimistä entsyymiä koodaavan geenin mutaatiosta.<br />
Mutaation seurauksena entsyymin rakenne muuttuu sellaiseksi, ettei se pysty hajottamaan<br />
eräitä sokereita ja rasvoja solun käytettäväksi tai poistettavaksi solusta. Nämä rasvat ja<br />
sokerit kertyvät soluihin, minkä seurauksena solujen toiminta häiriintyy. Eräät kudokset sietävät<br />
tätä tilaa kohtalaisen hyvin, mutta esimerkiksi keskushermoston solut ovat erityisen herkkiä<br />
kertymille. Sairastuneiden koirien oireet ovatkin useimmiten hermostoperäisiä, koirilla esiintyy<br />
mm. aggressiota, depressiota ja hätääntyneisyyttä. Koirat saattavat unohtaa aiemmin opittuja<br />
käyttäytymismalleja. Toisinaan ilmenee tasapainohäiriöitä ja joskus myös sokeutta, kuuroutta<br />
tai suolisto-oireita. Sairauden ensioireet ilmenevät 1-3 vuoden iässä. Jo muutaman viikon<br />
päästä ensioireista koira kuolee tai on lopetettava. Fukosidoosia ei ole vielä havaittu Suomessa,<br />
mutta kantajia tiedetään olevan. Tämä perinnöllinen sairaus ei ole yleinen, mutta koska oireet<br />
ovat varsin dramaattisia eikä taudille ole hoitokeinoa, on siihen suhtauduttava vakavasti.<br />
Koska sairausgeenin kantajilla ei ole kliinisiä oireita, on DNA- testaus ainoa mahdollinen keino<br />
tunnistaa geeniä mahdollisesti periyttävät yksilöt.<br />
(Lähde: Finnzymes Diagnostics / diagnostics.finnzymes.fi)<br />
Sairautta on tavattu muutamia tapauksia vuosien mittaan ainakin Ruotsissa, Iso-Britanniassa,<br />
Yhdysvalloissa ja Australiassa (näyttely- ja käyttölinjaisissa koirissa). DNA-testin yleistyttyä on<br />
kanta ympäri maailman suurelta osin vapaaksi todettua tästä geenimutaatiosta.<br />
DNA-testi mahdollistaa myös tunnettujen kantajien käyttämisen jalostukseen. Kun toinen vanhemmista<br />
on todettu vapaaksi tästä geenimutaatiosta, ei koskaan synny sairaita jälkeläisiä.<br />
Sairauden harvinaisuuden vuoksi ei rodussa kuitenkaan ole syytä yhdistää kahta kantajaa keskenään<br />
ja ottaa riskiä sairaiden yksilöiden syntymisestä. Jalostuksen suosituksena on myös pi-