26.07.2013 Views

Englanninspringerspanielien jalostuksen tavoiteohjelma - Suomen ...

Englanninspringerspanielien jalostuksen tavoiteohjelma - Suomen ...

Englanninspringerspanielien jalostuksen tavoiteohjelma - Suomen ...

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Springerspanielit ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 58 (79)<br />

Englanninspringerspanieli<br />

v1.0<br />

16.2.2009<br />

Taulukko: Terveyskyselyssä ilmoitetut rodussa esiintyvät narttujen sukupuolisidonnaiset terveydelliset<br />

ja jalostukselliset vaivat (huom. prosentuaaliset määrät koskevat kaikkia tai synnyttäneitä<br />

nartuista, joilla tai joiden jälkeläisissä on esiintynyt vaivaa, ei jälkeläisten prosentuaalista<br />

määrää, joilla on esiintynyt vaivaa).<br />

Vaiva Kpl Kaikista (%) Synnyttäneistä (%)<br />

Valeraskaudet 39 25,2 % ---<br />

Kohtutulehdukset 24 15,5 % ---<br />

Jäänyt astutuksesta tyhjäksi 22 14,2 % ---<br />

Epäsäännölliset juoksuvälit 3 1,9 % ---<br />

Tiheä juoksuväli 3 1,9 % ---<br />

Runsaat vuodot / pitkä juoksuväli 2 1,3 % ---<br />

Huomaamattomat juoksut 2 1,3 % ---<br />

Kuolleina syntyneitä pentuja 14 --- 25,5 %<br />

Syntymän jälkeen kuolleita pentuja 13 --- 23,6 %<br />

Keisarinleikkaukset 4 --- 7,3 %<br />

Ongelmia pentujen hoidossa 4 --- 7,3 %<br />

Pennuilla kitalakihalkioita 1 --- 1,8 %<br />

Pennuissa epämuodostumia 3 --- 5,5 %<br />

Muita komplikaatioita synnytyksessä 1 --- 1,8 %<br />

Taulukko: Terveyskyselyssä ilmoitetut rodussa esiintyvät urosten sukupuolisidonnaiset terveydelliset<br />

ja jalostukselliset vaivat.<br />

Vaiva Kpl %-osuus<br />

Nartun tyhjäksi jättäminen 13 11,9 %<br />

Eturauhasvaivat 10 9,2 %<br />

Kivesvika 2 1,8 %<br />

Astutusongelmat 1 0,9 %<br />

4.3.3.8. Fukosidoosi<br />

Fukosidoosi on englanninspringerspanielilla esiintyvä resessiivisesti periytyvä sairaus. Koira<br />

sairastuu tähän kuolemaan johtavaan tautiin, mikäli se perii tautia aiheuttavan geenimuunnoksen<br />

molemmilta vanhemmiltaan. Sairauden testaamiseen on kehitetty DNA-testi, jonka avulla<br />

selviää onko koira sairausgeenin kantaja, vapaa (ei-kantaja) vai tuleeko se sairastumaan fukosidoosiin.<br />

Eläinlääkärin ottama näyte lähetetään täytetyn näytelähete kanssa laboratorioon.<br />

Testi tehdään toistaiseksi vain verinäytteestä. Fukosidoosia esiintyy myös ihmisellä erittäin<br />

harvinaisena. Fukosidoosi johtuu alfa-L-fukosidaasi -nimistä entsyymiä koodaavan geenin mutaatiosta.<br />

Mutaation seurauksena entsyymin rakenne muuttuu sellaiseksi, ettei se pysty hajottamaan<br />

eräitä sokereita ja rasvoja solun käytettäväksi tai poistettavaksi solusta. Nämä rasvat ja<br />

sokerit kertyvät soluihin, minkä seurauksena solujen toiminta häiriintyy. Eräät kudokset sietävät<br />

tätä tilaa kohtalaisen hyvin, mutta esimerkiksi keskushermoston solut ovat erityisen herkkiä<br />

kertymille. Sairastuneiden koirien oireet ovatkin useimmiten hermostoperäisiä, koirilla esiintyy<br />

mm. aggressiota, depressiota ja hätääntyneisyyttä. Koirat saattavat unohtaa aiemmin opittuja<br />

käyttäytymismalleja. Toisinaan ilmenee tasapainohäiriöitä ja joskus myös sokeutta, kuuroutta<br />

tai suolisto-oireita. Sairauden ensioireet ilmenevät 1-3 vuoden iässä. Jo muutaman viikon<br />

päästä ensioireista koira kuolee tai on lopetettava. Fukosidoosia ei ole vielä havaittu Suomessa,<br />

mutta kantajia tiedetään olevan. Tämä perinnöllinen sairaus ei ole yleinen, mutta koska oireet<br />

ovat varsin dramaattisia eikä taudille ole hoitokeinoa, on siihen suhtauduttava vakavasti.<br />

Koska sairausgeenin kantajilla ei ole kliinisiä oireita, on DNA- testaus ainoa mahdollinen keino<br />

tunnistaa geeniä mahdollisesti periyttävät yksilöt.<br />

(Lähde: Finnzymes Diagnostics / diagnostics.finnzymes.fi)<br />

Sairautta on tavattu muutamia tapauksia vuosien mittaan ainakin Ruotsissa, Iso-Britanniassa,<br />

Yhdysvalloissa ja Australiassa (näyttely- ja käyttölinjaisissa koirissa). DNA-testin yleistyttyä on<br />

kanta ympäri maailman suurelta osin vapaaksi todettua tästä geenimutaatiosta.<br />

DNA-testi mahdollistaa myös tunnettujen kantajien käyttämisen jalostukseen. Kun toinen vanhemmista<br />

on todettu vapaaksi tästä geenimutaatiosta, ei koskaan synny sairaita jälkeläisiä.<br />

Sairauden harvinaisuuden vuoksi ei rodussa kuitenkaan ole syytä yhdistää kahta kantajaa keskenään<br />

ja ottaa riskiä sairaiden yksilöiden syntymisestä. Jalostuksen suosituksena on myös pi-

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!