Englanninspringerspanielien jalostuksen tavoiteohjelma - Suomen ...

Springerspanielit ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 31 (79)
Englanninspringerspanieli
v1.0
16.2.2009
lostusmateriaalin vaihtoa tapahtuu edelleen runsaasti maiden välillä. Lisäksi harrastustoiminta,
metsästyskulttuuri ja yleinen koiranpito ovat pääsääntöisesti samantyyppistä molemmissa
maissa joten myös ihmisten odotusten voidaan olettaa olevan koirien suhteen samansuuntaiset.
Suomessa luonnekuvauksia on Springerspanielit ry:n toimesta tehty vuodesta 2006 virallisten,
Ruotsissa koulutuksen saaneiden luonnekuvaajien ja täällä koulutettujen toimitsijoiden voimin.
Englanninspringerspanieleita on syyskuuhun 2008 mennessä testattu yhteensä 52 kpl, joista 3
kpl on keskeytetty voimakkaan pelkoreaktion vuoksi ja yksi koiran tottelemattomuuden vuoksi
(ohjaaja keskeytti: ei saanut ajoissa kytkettyä koiraansa).
Suomen MH-testitulokset ovat melko lailla yhteneviä Ruotsin rodun keskiverron kanssa. Eroavaisuuksia
löytyy etenkin käytöksessä etäleikkijällä (koirat eivät irtoa ja/tai leiki) ja aaveilla (pelkoreaktiot,
tarvitsevat ohjaajan apua kontaktinotossa). Osasyynä käytöksessä voi olla opitut tavat.
Vaikka Ruotsin harrastustoiminta suurelta osin muistuttaakin omaamme, eroaa se kuitenkin
siinä että toisin kuin meillä, Ruotsissa springereillä on pääsy palveluskoirien kokeisiin. Tästä
syystä useammalle ruotsalaiskoiralle tilanne, jossa vieraita ihmisiä on ”piiloutuneena metsään”,
ja joihin pitäisi ottaa kontaktia, ja joiden kanssa tulisi leikkiä, voi olla tutumpi kuin suomalaisille
springereille. On myös muistettava että Ruotsissa luonnekuvattuja koiria on kymmenkertainen
määrä Suomeen verrattuna mikä osaltaan voi selittää eroavaisuuksia.
Vuosien 1988–2007 aikana luonnetestiin (LTE) on osallistunut 38 englanninspringerspanielia.
Korkeimmat pisteet luonnetestissä ovat olleet 221 pistettä ja alimmat 58 pistettä. Tulosten keskiarvo
oli 142 pistettä.
Rotumääritelmän suomennos sanoo englanninspringerspanielista näin: Ystävällinen, luonteeltaan
iloinen ja miellyttämishaluinen. Arkuus ja aggressiivisuus eivät ole hyväksyttäviä. Luonnetestien,
MH-luonnekuvausten ja edempänä mainitun Springerspanielit ry:n tekemän kyselyn
mukaan nykypäivän springeri vastaa keskimääräisesti rotumääritelmän kuvausta. Luonneongelmista
arkuutta esiintyy enemmän kuin aggressiivisuutta. Ihmisiin kohdistuvaa aggressiivisuutta
esiintyy erittäin harvoin, toisia koiria kohtaan kohdistuvasta epäsosiaalisuudesta, jopa
aggressiosta, sen sijaan on raportoitu.
Ulkomaisissa lähdeaineistoissa springerspanielit mainitaan rotuna, jolla esiintyy keskimääräistä
enemmän niin kutsuttua rage syndromea (idiopaattinen aggressio; hallitsematon aggressiivinen
purkaus ilman näkyvää syytä). Syyksi mainitaan sekä koirien dominoiva käytös että väärä kotikasvatus.
Toisaalta asiantuntijoiden mukaan rage syndrome olisi kytköksissä epilepsiaan, kohtausten
muistuttaessa epileptisiä kohtauksia. Jalostustoimikunnan saamien tietojen mukaan
epilepsia on rodussamme valitettavan yleistä myös Suomessa. Meillä varsinaisia rage syndromen
täyttäviä tapauksia ei ole raportoitu.
Useimmat ongelmatilanteet syntyvätkin omistajan vääristä odotuksista: vilkas, temperamenttinen
lintukoira ei välttämättä ole etenkään nuorena helppo kotikoira. Myös omistajien toiveet
ovat usein ristiriitaisia: halutaan saalis- ja riistaviettinen koira, joka aloittaa leikin nopeasti, tarttuu
leluun täydellä suulla ja voimakkaasti, osoittaa taistelutahtoa ja peräänantamattomuutta, ei
pelkää ääniä, suhtautuu uteliaasti yllättäviin, pelottavaankin tilanteisiin haluten päästä tutkimaan,
suhtautuu ystävällisen sosiaalisesti vieraisiin ihmisiin ja koiriin, on nopea reaktioissaan
mutta palautuu nopeasti. Kaikki erinomaisia ominaisuuksia, jotka ovat yhteneviä niin metsästys-
kuin useimpien lajien harrastus- / kisakoirallekin. Silti kaikki samalla ominaisuuksia jotka
tekevät koiran kotikasvatuksesta vaativan ja koulutuksesta välttämättömän, jotta koiran kanssa
olisi helppoa elää. Metsästävillä ja harrastavilla henkilöillä tuntuisi olevan vähemmän ongelmia
kuin ”pelkän kotikoiran” omistajilla.
Luonnekuvauksen ja – testin lisäksi kasvattajat hyödyntävät jalostuseläinten rodunomaisen
luonteen arvioinneissa käyttötuloksia rodunomaisista kokeista. Arvokasta tietoa antavat myös
koetulokset muista harrastuslajeista, korreloivathan hyvän ylösajavan ja noutavan koiran ominaisuudet
hyvän harrastuskoiran ominaisuuksien kanssa. Ehkä yllättäen, myös näyttelyt palvelevat
luonteiden jalostamista. Englanninspringerspanieleista varsin moni osallistuu jossain vaiheessa
elämäänsä koiranäyttelyyn. Näyttelykoiralta vaaditaan hyvää sopeutumiskykyä ja hermojen
hallintaa, sosiaalista käytöstä, itsehillintää sekä etenkin näyttelykoirien tulee ystävällis-