Johdanto Bracha L. Ettingerin yhdessätuotantoon

siin. Se on jo itsessään eriytynyt perusaffekti, joka ei liu’u kohti
mielihyvää tai mielipahaa fallisesti ennalta uurrettuja kanavia
pitkin. Matriisiset affektit liukuvat kohti toisiaan eivätkä ne
välttämättä pyri katoamaan täydelliseen hiljaisuuteen.
Kytkös a, kytkös x (link a, link x)
Jos katse jälkenä tai Lacanin objekti a:na on halun poissaoleva
syy, joka näkymättömästi materialisoituu maalauksessa,
niin silloin katse (tai ääni, hengitys, kosketus jne.) psyykkisenä
virtuaalisena objektina eli objekti x:na (Deleuze), löytää paikkansa
toistona taidetyössä. Kun katseen, äänen ja kosketuksen
psyykkiset jäljet kytketään sisään- ja uloshengitykseen toistona,
tulemisena ja häipymisenä; ja huomataan, että jokainen näistä
näkymättömistä jäljistä on psyykkisen rajakytkeytymisen
– eikä affektiivisesti vaikuttavan objektin – jälki, kutovat nämä
jäljet psykomentaalisen langan: tämä on kytkös a tai kytkös x
(pikemmin kuin objekti a tai objekti x).
Useus (severality)
Useus on erityislaatuinen sommittuma. Se merkitsee usean,
mutta ei loputtoman monen, kohtaamista. Useus ei ole ”yksi”
kollektiivinen psyyke tai ”yksi” subjekti. Se ei ole myöskään
”kaksi” subjektia symbioosissa tai erossa, eikä myöskään intersubjektiivinen
suhde. Se ei ole loputon moneus tai rihmasto.
Useus viittaa matriisiseen sfäärinä ja esi-inhimillisenä vaiheena.
Useus tarkoittaa erityisesti affektiivista ja mentaalista jakamiskykyä
ja ei-jakamisen mahdottomuutta, joka kestää, liikuttaa ja
kehittyy läpi koko elämän. Affektiivisen erossa-jakamisen kesto,
jonka mallina raskauden keston aika-tila-tapahtuma toimii,
muodostaa useiden jakamisen potentiaalisuutta. Usean kohtaaminen
tarkoittaa subjektiivisten hetkien erityisiä kokonaisuuksia,
jotka nousevat esiin, aktivoituvat ja aktivoivat psyykkisen
resonassi-camera obscuran erityisissä yksilöissä, jotka osallistuvat
kytkeytymisen erityisiin kokemuksiin. Useudessa havaitsemat-
9