Media suhtautuu kirkkoon ja uskoon perusmyönteisesti ...
Media suhtautuu kirkkoon ja uskoon perusmyönteisesti ...
Media suhtautuu kirkkoon ja uskoon perusmyönteisesti ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Keskiviikko helmikuun 28. 2007<br />
<strong>Media</strong> <strong>suhtautuu</strong><br />
<strong>kirkkoon</strong> <strong>ja</strong> <strong>uskoon</strong><br />
<strong>perusmyönteisesti</strong><br />
Valtamedian suhde kristin<strong>uskoon</strong> <strong>ja</strong> kirkollisiin asioihin<br />
on perusmyönteinen <strong>ja</strong> kunnioittava, joskin etäisyyttä<br />
ottava. Uskonnon merkitystä horjutetaan tai suoraan<br />
tai epäsuorasti kyseenalaistetaan varsin vähän.<br />
- Valtamedia tulee siten tukeneeksi<br />
<strong>ja</strong> vahvistaneeksi historian<br />
kuluessa muotoutuneita<br />
traditioita, mikä näkyy etenkin<br />
kirkollisten juhlapyhien<br />
aikaan. <strong>Media</strong> on elimellinen<br />
osa sen yhteiskunnan vakiintunutta<br />
tapakulttuuria <strong>ja</strong> päiväjärjestystä,<br />
jossa se toimii.<br />
Tätä vakiintuneet tiedotusvälineet<br />
eivät hevin lähde horjuttamaan.<br />
-Tietty tuttuus, turvallisuus<br />
<strong>ja</strong> ennustettavuus kuuluvat<br />
valtamedian sisällön ominaispiirteisiin.<br />
Joulurauhan<br />
julistamisesta kertova uutinen<br />
ei tuo uutta tietoa, mutta se<br />
vahvistaa olemassa olevaa asiaintilaa.<br />
Näin todetaan tuoreessa<br />
tutkimuksessa Kirkko median<br />
kuvastimessa. Tutkimuksen<br />
on laatinut YTT Juho Rahkonen<br />
Tampereen yliopistosta <strong>ja</strong><br />
se on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksenwww-julkaisujen<br />
sar<strong>ja</strong>ssa.<br />
-Kristinusko <strong>ja</strong> kirkko<br />
ovat juurtuneet syvälle suomalaiseen<br />
kulttuuriin <strong>ja</strong> elämäntapaan,<br />
<strong>ja</strong> se näkyy myös<br />
journalismissa. Kirkko <strong>ja</strong> kristinusko<br />
tulevat esiin jutuissa<br />
siellä täällä, yllättävissäkin yhteyksissä,<br />
arvioi Rahkonen.<br />
Hautauspalvelut<br />
-Kirkkoon <strong>ja</strong> kristin<strong>uskoon</strong><br />
liittyvät kielteiset ilmiöt, kuten<br />
naispappeuskiistat, kirkosta<br />
eroaminen <strong>ja</strong> erilaiset skandaalit<br />
saavat hetkittäin paljon<br />
näkyvyyttä mediassa. Sen<br />
vuoksi arkikokemus näyttää<br />
osoittavan, että median sisältö<br />
on uskontokielteistä. Tällöin<br />
jää kuitenkin huomiotta kirkon<br />
saama laa<strong>ja</strong> perusmyönteinen<br />
julkisuus.<br />
Maakuntalehtien<br />
suhde läheisempi<br />
Tutkimuksen aineistona ovat<br />
kaikki kirkkoa <strong>ja</strong> kristinuskoa<br />
käsittelevät artikkelit<br />
Aamulehdestä, Helsingin Sanomista,<br />
Ilta-Sanomista, Kalevasta<br />
<strong>ja</strong> Keskisuomalaisesta<br />
tammikuun alusta huhtikuun<br />
loppuun vuonna 2006. Juttu<strong>ja</strong><br />
kertyi yhteensä 1 081. Lisäksi<br />
tutkimuksessa oli mukana<br />
erillisaineisto, johon oli kerätty<br />
kaikki joulua <strong>ja</strong> kristinuskoa<br />
käsittelevät jutut kolmestakymmenestä<br />
sanomalehdestä<br />
joulukuulta 2005.<br />
Tutkimuksen mukaan<br />
maakuntalehtien suhde <strong>kirkkoon</strong><br />
<strong>ja</strong> kristin<strong>uskoon</strong> on<br />
läheisempi kuin Helsingin<br />
Sanomien. Helsingin Sanomien<br />
kirkkoa <strong>ja</strong> kristinuskoa<br />
verrattain kriittisesti <strong>ja</strong> etäi-<br />
Avaamme 1.3. liikkeen Vammalaan!<br />
Hautaustoimisto Mettänen<br />
Puistokatu 28, Vammala<br />
P. 03 511 5313 tai 0400 231 777<br />
Myös iltaisin <strong>ja</strong> viikonloppuisin<br />
sesti kohteleva journalismi<br />
leviää laajemmalle yleisölle<br />
kuin muiden lehtien. Toisaalta<br />
maakuntalehdet ovat alueillaan<br />
kiistattomia ykkösiä.<br />
Maan keski- <strong>ja</strong> pohjoisosista<br />
katsottuna pääkaupunkiseutu<br />
<strong>ja</strong> sille tyypilliset urbaani-liberaalit<br />
arvot näyttäytyvät<br />
monelle kaukaisina.<br />
Ilta-Sanomissakin kirkkoa<br />
<strong>ja</strong> kristinuskoa käsitellään<br />
pohjimmiltaan varsin kunnioittavasti<br />
<strong>ja</strong> myönteisesti. Kristillisyyden<br />
katsotaan kuuluvat<br />
tavalliseen suomalaiseen elämänkiertoon<br />
eli siihen, mistä<br />
lehti ammentaa päivittäisen<br />
yleisöpoh<strong>ja</strong>nsa. Ilta-Sanomat<br />
pyrkii puhuttelemaan lukijoitaan<br />
yleisemmällä tasolla kuin<br />
alueelliset lehdet.<br />
Joulusta ei kirjoiteta<br />
muutoksen hengessä<br />
Lehtijuttujen yleissävy joulua<br />
<strong>ja</strong> kristinuskoa kohtaan on<br />
myös myönteinen <strong>ja</strong> vahvistava,<br />
todetaan tutkimuksessa.<br />
Kristinusko on jouluna näkyvästi<br />
esillä. Pääkirjoituksissa<br />
korostetaan joulun sanomaa<br />
<strong>ja</strong> hiljentymisen tärkeyttä,<br />
piispat <strong>ja</strong> muut kirkon edusta<strong>ja</strong>t<br />
kirjoittavat vierailevina kolumnisteinajoulutervehdyksiä.<br />
Tiernapoikien esitykset <strong>ja</strong><br />
muut perinteiset menot saavat<br />
runsaasti palstatilaa suurien<br />
kuvien kera. Ylivoimaisesti<br />
suurin osa jutuista käsittelee<br />
ensisi<strong>ja</strong>isesti luterilaista kirkkoa.<br />
Vaikka muutos on eräs<br />
kehys, jota journalismissa<br />
käytetään varsin paljon, kristinuskoa<br />
<strong>ja</strong> kirkollisia asioita<br />
käsittelevässä journalismissa<br />
muutos-kehys ei ole kovin<br />
yleinen, tutkimuksessa todetaan.<br />
Ylennyksiä reservissä<br />
Hämeen Sotilasläänin komenta<strong>ja</strong><br />
on ylentänyt 24.02.2007<br />
ylikersanteiksi mm. seuraavat<br />
henkilöt: Aaltonen Hannu Kalle<br />
Ensio (Mouhijärvi) <strong>ja</strong> Jääskeläinen<br />
Juha Petri (Vammala).<br />
Kersantiksi on ylennetty mm.<br />
Lehtimäki Juha Tapio (Mouhijärvi)<br />
<strong>ja</strong> alikersantiksi Harramo<br />
Jani Juhani (Mouhijärvi).<br />
Mouhijärven seurakunnan<br />
nuorisotiloilla (Hopuntie<br />
1:ssä vietetään ensi<br />
per<strong>ja</strong>ntaina 2. maaliskuuta<br />
Mouhijärven Mummon<br />
kammarin ava<strong>ja</strong>isia.<br />
Ava<strong>ja</strong>isten jälkeen toiminta<br />
<strong>ja</strong>tkuu joka per<strong>ja</strong>ntai klo<br />
10-13. Mummon kammariî<br />
on kaikille avoin kyläpaikka,<br />
johon voi tulla vaihtamaan<br />
kuulumisia kahvikupposen<br />
äärellä. Resurssien puitteissa<br />
järjestetään myös pieniä oh-<br />
Liikenneturvakoulutta<strong>ja</strong><br />
Juha Välilä <strong>ja</strong> Perhetalon<br />
YKSITYISTEN TEIDEN<br />
Kunnossapitoon vuoden 2007 määrärahasta myönnettäviä<br />
avustuksia koskevat hakemukset on jätettävä tai postitse<br />
lähetettävä kaupungintalolle, tekniseen palvelukeskukseen,<br />
osoitteella Vammalan kaupunki, tekninen palvelukeskus, PL<br />
23, 38201 VAMMALA tai Suodenniemen<br />
yhteispalvelupisteeseen Koippurintie 5, 38510<br />
SUODENNIEMI. Kunnossapidon hakemusten on oltava<br />
perillä viimeistään 31.3.2007.<br />
Kunnossapitoavustusten hakemisessa on käytettävä<br />
kuntaliiton tätä tarkoitusta varten laatimaa lomaketta tai<br />
postitse lähetettyä hakemuslomaketta. Lomakkeita saa<br />
kaupungintalolta teknisen palvelukeskuksen kansliasta.<br />
Lomakkeen voi täyttää myös internetissä osoitteessa<br />
www.vammala.fi/a<strong>ja</strong>nkohtaista. Hakemukseen on liitettävä<br />
mm. tilintarkastajien oikeaksi todistama täydellinen selvitys<br />
edellisen vuoden tileistä.<br />
Hakemuksissa on ehdottomasti ilmoitettava hoitokunnan<br />
puheenjohta<strong>ja</strong>n nimi <strong>ja</strong> osoite, sekä tiekunnan käyttämä<br />
rahalaitos <strong>ja</strong> tilinumero. Puutteellisesti täytettyjä tai<br />
myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.<br />
Perusparannusavustuksia voi hakea koko vuoden kuntaliiton<br />
lomakkeella.<br />
Vammalassa 13. päivänä helmikuuta 2007<br />
)+&*%*+*/'"()"&(*)"<br />
TONTTIJAON HYVÄKSYMINEN<br />
Teknisen palvelukeskuksen johta<strong>ja</strong> on päätöksellään<br />
19.2.2007 hyväksynyt Roismalan kaupunginosan korttelin<br />
59 <strong>ja</strong> Vinkin kaupunginosan korttelien 16-22 tontti<strong>ja</strong>on.<br />
Vammalassa 28.2.2007<br />
)+&*%*+*/#"'!+'(&+-&(-<br />
ASEMAKAAVOITUS<br />
Kuvastinku<strong>ja</strong>n asemakaava <strong>ja</strong> asemakaavanmuutos<br />
Vammalan tekninen lautakunta on 14.2.2007 hyväksynyt<br />
Kuvastinku<strong>ja</strong>n asemakaavan <strong>ja</strong> asemakaavanmuutoksen<br />
osallistumis- <strong>ja</strong> arviointisuunnitelman. Osallistumis- <strong>ja</strong> arviointisuunnitelmaan<br />
voi tutustua yhdyskuntasuunnittelun<br />
yksikössä kaupungintalon 2. kerroksessa Aarnontie 2 A<br />
kaavaprosessin a<strong>ja</strong>n.<br />
Kuvastinku<strong>ja</strong>n asemakaava- <strong>ja</strong> asemakaavanmuutosluonnos<br />
on nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten 1.3. –<br />
16.3.2007 yhdyskuntasuunnittelun yksikössä kaupungintalon<br />
2. kerroksessa <strong>ja</strong> internetissä kaavoituksen sivuilla. Mahdolliset<br />
mielipiteet luonnoksesta tulee jättää tänä aikana tekniselle<br />
lautakunnalle osoitettuina joko postitse osoitteella PL 23,<br />
38201 VAMMALA tai sähköpostitse osoitteella jorma.tuomisto@vammala.fi<br />
tai suoraan yhdyskuntasuunnittelun<br />
yksikköön.<br />
Asemakaavaluonnoksessa on <strong>ja</strong>tkettu Vinkissä rakenteilla<br />
olevaa Kuvastinku<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> muodostettu sen varteen kolme<br />
uutta omakotitonttia.<br />
Vammalassa 28.2.2007<br />
)+&*%*+*/'"()"&(*)"<br />
Mouhijärvikin saa<br />
oman kammarinsa<br />
Tera rokkaa<br />
Seukulla<br />
Vammalan seurakunnan<br />
nuorisotyö järjestää Seukulla<br />
yökahvilan per<strong>ja</strong>ntaina<br />
2.3.07 klo 21-24. Bändivieraana<br />
on tällä kertaa melo-<br />
Aviopareille<br />
oma teemailta<br />
Mouhijärvellä<br />
jelmatuokioita <strong>ja</strong> esim. netin<br />
käytön opastus on suunnitelmissa.<br />
Mukaan toimintaa pyörittämään<br />
ovat lupautuneet<br />
Mouhijärven seurakunta,<br />
Mouhijärven eläkkeensaa<strong>ja</strong>t,<br />
Eläkeliiton Mouhijärven yhdistys,<br />
Reumayhdistys, SPR,<br />
Mouhijärven sotaveteraanit<br />
<strong>ja</strong> Mouhijärven sotainvalidien<br />
nais<strong>ja</strong>osto. Jokainen taho hoitaa<br />
vuorollaan yhden kerran.<br />
Muutkin asiasta kiinnostuneet<br />
ovat tervetulleita mukaan.<br />
dista kitararockia soittava<br />
Tera.<br />
Teran kokoonpanossa<br />
häärii joitakin tuttu<strong>ja</strong><br />
kasvo<strong>ja</strong> suositusta, reilu<br />
vuosi sitten lopettaneesta<br />
Terapia-bändistä. Uusien<br />
biisien lisäksi Tera soittaa<br />
myös Terapia-ajoilta tuttu<strong>ja</strong><br />
kappaleita. Yökahvilaan<br />
on vapaa pääsy.<br />
toimitusjohta<strong>ja</strong> Liisa Välilä<br />
luennoivat Mouhijärven<br />
seurakuntakodilla keskiviikkona<br />
7.3. kello 18 aiheista<br />
miten löydämme aikaa<br />
perheen arjen haasteiden<br />
keskellä, milloin hoidamme<br />
parisuhdettamme <strong>ja</strong> mitä<br />
puolisoltani odotan.<br />
Toiminnalle etsitään omaa,<br />
kuvaavaa nimeä nyt työnimenä<br />
toimivan Mummon kammarin<br />
tilalle. Yleisöllä on<br />
mahdollisuus ava<strong>ja</strong>ispäivänä<br />
jättää omat ehdotuksensa<br />
nimeksi. Yleisöltä kaivataan<br />
apua myös tilojen kalustamisessa.<br />
Pulaa on tukevista, käsino<strong>ja</strong>llisista<br />
tuoleista, joissa<br />
on hyvä istua <strong>ja</strong> hyvä nousta<br />
ylös. Lahjoituksia otetaan kiitollisina<br />
vastaan.<br />
Ava<strong>ja</strong>ispäivään tuo tervehdyksensä<br />
Tampereen<br />
Mummon kammarin ideoi<strong>ja</strong>,<br />
toiminnanjohta<strong>ja</strong> Maarit<br />
Tammisto. Lisäksi Ar<strong>ja</strong> Saarisen<br />
esittää omia runo<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong><br />
kirkkoherra Lasse Hautala pitää<br />
hartauden. Ohjelmallinen<br />
osuus alkaa klo 11<br />
VAMMALAN KAUPUNGIN AVUSTUKSET<br />
Vammalan kaupunki julistaa asianomaisten järjestöjen <strong>ja</strong><br />
yhdistysten haettavaksi seuraavat avustukset ellei toisin<br />
mainita maaliskuun 31. päivään 2007 kello 15.00 mennessä:<br />
1. Vapaa-aikatoimen avustukset 2007<br />
Avustukset on tarkoitettu eri järjestöjen kansalaistoiminnan<br />
tukemiseen. Avustusta myönnetään nuorisotyöhön, kulttuuri<br />
<strong>ja</strong> liikuntatoimintaan sekä muiden yhdistysten harrastustoimintaan<br />
<strong>ja</strong> harrastustilojen käyttöön <strong>ja</strong> ylläpitoon.<br />
Avustukset ovat:<br />
a) vuosiavustuksia jotka on tarkoitettu haki<strong>ja</strong>järjestöjen toiminnan<br />
tukemiseen<br />
b) kohdeavustuksia, jotka on tarkoitettu tapahtumien <strong>ja</strong><br />
kilpailuiden osallistumis- <strong>ja</strong> järjestelykuluihin, ystävyyskaupunkitoimintaan<br />
sekä nuorten leiritoimintaan.<br />
Nuorten leiritoiminta-avustukset haetaan 14.9.2007<br />
mennessä. Muut kohdeavustukset haetaan <strong>ja</strong>tkuvana<br />
hakuna.<br />
c) avustuksia, jotka on tarkoitettu yhdistysten harrastustilojen<br />
ylläpitoon<br />
Kohdeavustusten hakemus on vapaamuotoinen. Hakemuksesta<br />
tulee ilmetä avustuksen käyttötarkoitus, tapahtuman<br />
talousarvio, ohjelma <strong>ja</strong> osanotta<strong>ja</strong>määrä. Leiritoimintaavustuksia<br />
varten on erillinen hakemuslomake.<br />
Hakulomakkeita saa Vinkin vapaa-aikakeskuksesta, os. Aherta<strong>ja</strong>nkatu<br />
33, Vammala tai ne voi tulostaa osoitteesta<br />
www.vammala.fi/asukas/vapaa-aika/index.tmpl<br />
Yllämainitut avustushakemukset tulee osoittaa vapaa-aikalautakunnalle<br />
<strong>ja</strong> postittaa os. Vammalan kaupunki/Vapaaaikapalvelut,<br />
PL 23, 38201 Vammala tai jättää Vinkin vapaaaikakeskukseen,<br />
os. Aherta<strong>ja</strong>nkatu 33, Roismala<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> avustuksista antavat nuorisotoimenjohta<strong>ja</strong> puh.<br />
5198277 <strong>ja</strong> vapaa-aikatoimen päällikkö puh. 5198270.<br />
2. Avustukset sosiaalista vapaaehtoistyötä tekeville<br />
järjestöille<br />
Hakemukset osoitetaan Vammalan kaupungin perusturvalautakunnalle<br />
<strong>ja</strong> tulee jättää perusturvatoimistoon, osoite Aarnontie<br />
2 A, PL 23 38201 Vammala. Hakemuslomakkeita <strong>ja</strong> lisätieto<strong>ja</strong><br />
saa perusturvatoimistosta, puh. 5198324.<br />
3. Avustukset eläkeläisjärjestöille<br />
Vapaamuotoiset hakemukset osoitetaan Vammalan kaupungin<br />
perusturvalautakunnalle <strong>ja</strong> tulee jättää perusturvatoimistoon,<br />
osoite Aarnontie 2 A, PL 23 38201 Vammala. Lisätieto<strong>ja</strong> saa<br />
perusturvatoimistosta, puh. 5198211.<br />
4. Avustukset opintojärjestöille<br />
Vapaamuotoiset hakemukset osoitetaan Vammalan kaupungin<br />
sivistyslautakunnalle <strong>ja</strong> tulee jättää Sastamalan Opistolle,<br />
osoite Onkiniemenkatu 1, 38200 Vammala. Lisätieto<strong>ja</strong> saa<br />
Sastamalan Opistolta puh. 5198498.<br />
Vuosiavustushakemuksiin tulee liittää edellisen vuoden toimintakertomus,<br />
tilinpäätös <strong>ja</strong> tilintarkastajien kertomus sekä<br />
alkaneen vuoden toimintasuunnitelma <strong>ja</strong> talousarvio. Lisäksi<br />
hakemukseen tulee liittää selvitys edellisen vuoden toimintaavustuksen<br />
käytöstä. Uusien hakijoiden tulee liittää hakemukseen<br />
yhdistyksen säännöt <strong>ja</strong> mahdollinen keskusjärjestön tai<br />
piirijärjetön todistus jäsenyydestä.<br />
Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsiteltäväksi.<br />
Vammalassa 16. helmikuuta 2007<br />
!"#""$"%&"'"()"&(*)"<br />
#+,(-)(,!"'"()"&(*)"<br />
-%!%-).-'"()"&(*)"<br />
Yhteisvastuu liikuttaa<br />
tuhansia vapaaehtoisia<br />
Yhteisvastuukeräys<br />
2007 on täydessä vauhdissa.<br />
Keräystä toteuttaa<br />
40 000 vapaaehtoista<br />
kerääjää <strong>ja</strong> talkoolaista<br />
<strong>ja</strong> siihen osallistuvat<br />
kaikki yli 500 luterilaista<br />
seurakuntaa.<br />
Yhteisvastuukeräys on luterilaisen<br />
kirkon diakonian<br />
vuotuinen suurtapahtuma<br />
<strong>ja</strong> samalla Suomen<br />
suurin vuosittain järjestettävä<br />
kansalaiskeräys. Yhteisvastuutapahtumilla<br />
on<br />
kaksi tavoitetta: sekä pitää<br />
Uskoo tai ei,<br />
uskonto mietityttää<br />
Uskonto mietityttää kasvattajia. Yksi osoitus siitä<br />
on Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla käyty<br />
keskustelu, joka keräsi kuuden viikon aikana yli tuhat<br />
kannanottoa <strong>ja</strong> pohdintaa.<br />
Nettikannanotoissa vastaa<strong>ja</strong>t<br />
näkivät uskonnon<br />
turvallisuutta <strong>ja</strong> henkistä<br />
poh<strong>ja</strong>a elämälle luovana,<br />
yleissivistykseen <strong>ja</strong> suomalaiseen<br />
kulttuuriin kuuluvana,<br />
mutta myös merkityksettömänä,<br />
turhana<br />
tai lapselle ahdistavanakin<br />
asiana. Eniten vanhempia<br />
mietitytti lapsen vakaumuksenvapaus.<br />
Useat vastaa<strong>ja</strong>t<br />
pitivät tärkeänä, että lapsella<br />
on kasvaessaan mahdollisuus<br />
muodostaa oma uskonnollinen<br />
vakaumuksensa. Toiset<br />
näkivät taas vanhempien välittämien<br />
uskonnollisten tapojen<br />
<strong>ja</strong> arvojen luovan turvallisen<br />
poh<strong>ja</strong>n lapsen elämälle.<br />
esillä keräyksen aihetta<br />
että kerätä rahaa. Konkreettisen<br />
auttamisen lisäksi<br />
keräys myös vaikuttaa nostamalla<br />
esiin hätää, joka<br />
muuten saattaa olla näkymättömissä.<br />
Vuoden 2007 Yhteisvastuukeräyksellä<br />
tuetaan suomalaisia<br />
<strong>ja</strong> perulaisia lapsia,<br />
joiden vanhemmilla on<br />
mielenterveyden ongelmia.<br />
Keräyksellä autetaan perheitä<br />
katkaisemaan ongelmien<br />
periytymisen kierre.<br />
Teemana on ”Ehjä lapsen<br />
mieli”.<br />
Uskontokasvatuksen<br />
nähtiin kuuluvan ennen<br />
kaikkea kodeille. Uskonnon<br />
asema päiväkodissa<br />
<strong>ja</strong> koulussa sen si<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong>koi<br />
vastaajien mielipiteitä.<br />
Osa vastaajista katsoi, ettei<br />
uskontokasvatus kuulu<br />
päiväkotiin eikä kouluun.<br />
Lähes kaikki pitivät tärkeänä,<br />
että lapsille annetaan<br />
tietoa tasapuolisesti kaikista<br />
uskonnoista.<br />
Vastaa<strong>ja</strong>t olivat laa<strong>ja</strong>sti<br />
sitä mieltä, että kristillisyys<br />
kuuluu suomalaiseen<br />
perinteeseen, <strong>ja</strong> perinteen<br />
opettaminen kuuluu olennaisesti<br />
yleissivistykseen.<br />
Uskonto liittyy myös omien<br />
juurien tuntemiseen<br />
niin suomalaisilla kuin<br />
muista kulttuureista tulevilla.<br />
9
10 Keskiviikko helmikuun 28. 2007<br />
Arto Satonen<br />
Parannusta<br />
opiskelijoiden<br />
<strong>ja</strong> eläkeläisten<br />
asemaan!<br />
Kun viimeistä neljää vuotta eduskunnassa <strong>ja</strong><br />
Vanhasen hallituksen aikaa arvioidaan, on löydettävissä<br />
sekä hyvää, että huonoa. Työllisyyden<br />
myönteinen kehitys on positiivista. Lähes 100<br />
000 uutta työpaikkaaa, vaikka niistä lähes puolet<br />
onkin osa-aikaisia, on ollut askel oikeaan suntaan.<br />
Työllisyyden hyvä kehitys on yhtäältä seurausta<br />
maailmantalouden nopeasta kasvusta, jonka<br />
Suomi vahvana vientimaana on osannut hyödyntää.<br />
Toisaalta veronalennukset ovat kasvattaneet<br />
ostovoimaa <strong>ja</strong> siten palvelujen kysyntää.<br />
Uudet työpaikat ovatkin syntyneet juuri palveluihin.<br />
Työmarkkinarauhan säilyminen on osaltaan<br />
edistänyt talouskasvua. Lakot ovat olleet<br />
harvo<strong>ja</strong> poikkeuksia, tosin paperialan selkkaus<br />
vaikutti koko kansantalouteen.<br />
Viimeaikaisesta talouskasvusta huolimatta on väestöryhmiä,<br />
jotka eivät ole päässeet hyötymään<br />
kehityksestä riittävästi. Vanhasen hallituksen aikana<br />
eläkeläiset <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>t ovat olleet väliinputoajia.<br />
Näiden ryhmien tulot eivät ole kehittyneet<br />
edes hintatason nousua vastaavasti.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>t ovat saaneet vain pienen korotuksen<br />
asumislisään <strong>ja</strong> minimaalisen lisän ateriatukeen,<br />
joka sekin meni suoraan aterioiden hintaan.<br />
Opintotukeen ei ole tehty sentinkään korotusta.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong> ei pääse köyhyysloukusta eroon edes<br />
osa-aikatyöllä, koska työtulot leikkaavat opintotukea.<br />
Vapaan tulora<strong>ja</strong>n 20 prosentin korotusta<br />
on oppositiosta esitetty jokaiseen budjettiin,<br />
mutta toistaiseksi tuloksetta. Vapaan tulora<strong>ja</strong>n<br />
korotuksella moni opiskeli<strong>ja</strong> pääsisi myös eroon<br />
tukien takaisinperintään liittyvistä ongelmista.<br />
Eläkeläisille ennen viime vaale<strong>ja</strong> varsinkin Keskusta<br />
lupasi kuun taivaalta. Todellisuudessa eläkeläisten<br />
ansiotaso on kehittynyt Vanhasen hallituksen<br />
aikana heikosti. Indeksiin ei ole tehty<br />
muutoksia <strong>ja</strong> kansaneläkkeen 12 euron korotus<br />
ei vastaa edes kustannustason nousua. Kalleusluokituksen<br />
poistuminen on toki positiivinen<br />
asia.<br />
Tämä vaalikausi on osoittanut, että eläkeläisten<br />
asioita ei hoideta lupaamalla, vaan teoilla. Siksi<br />
on keskityttävä niihin asioihin, jotka on realistista<br />
muuttaa. Näitä ovat mm. kansaneläkkeen<br />
kustannustason nousua vastaava 20 euron korotus<br />
<strong>ja</strong> samansuuruinen korotus hoitotukeen,<br />
joka auttaa kaikkein pienimmillä tuloilla olevia<br />
eläkeläisiä. Myös lääkkeiden ALVn poisto olisi<br />
täsmäapu niille, jotka joutuvat ostamaan paljon<br />
lääkkeitä.<br />
Eläkeläisten verotus on selvästi palkansaajia kireämpää.<br />
Hieman yli 1000 euron kuukausieläkettä<br />
saavat maksavat eläkkeestä useita prosenttiyksikköjä<br />
korkeampaa veroa kuin palkansaa<strong>ja</strong>t.<br />
Tämän veroeron poistaminen on tärkeä asia.<br />
Indeksiä voidaan kor<strong>ja</strong>ta siten, että eläkeläisille<br />
tehdään oma indeksi, joka vastaa heidän kulutustaan.<br />
Tällöin alkoholin painoa indeksissä voidaan<br />
vähentää <strong>ja</strong> lääkkeiden painoarvoa lisätä.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> eläkeläiset ovat kiistatta jääneet<br />
Vanhasen hallituksen politiikan väliinputoajiksi<br />
<strong>ja</strong> siksi edellämainittujen täsmätoimien toteuttaminen<br />
seuraavassa hallituksessa on oikeudenmukaisuuskysymys.<br />
Järjestelmän tulee olla sellainen, että saamme<br />
yhteistä kakkua kasvatettua, mutta myös sen tuloksia<br />
on <strong>ja</strong>ettava oikeudenmukaisesti.<br />
Peuralupia<br />
jäi käyttämättä<br />
Lavian seudulla<br />
Lavian seudun riistanhoitoyhdistyksen<br />
alueen seuroille<br />
oli myönnetty yhteensä 161<br />
valkohäntäpeuran kaatolupaa.<br />
Luvilla sai kaataa enintään<br />
108 aikuista peuraa <strong>ja</strong><br />
106 vasaa. Syksyn oikullisista<br />
säistä <strong>ja</strong> seurueiden saamattomuudesta<br />
johtuen kaato-<br />
prosentti jäi jälleen alhaiseksi<br />
ollen 63,04 %.<br />
Parhaaseen tulokseen pääsi<br />
Suodenniemen Metsästysseura,<br />
jolla kaatoprosentti<br />
oli 90,00 %. Heikoin tulos oli<br />
Hanhijoen Metsästäjillä, joilla<br />
kaatoprosentti oli vain 27,77<br />
%.<br />
Suomen koululaitoksen tärkein<br />
osa, alakoulu kasvatta<strong>ja</strong>na<br />
<strong>ja</strong> koulutta<strong>ja</strong>na on a<strong>ja</strong>utunut<br />
maailmaa syleilevän<br />
opetussuunnitelman syliin.<br />
Kor<strong>ja</strong>ttu <strong>ja</strong> pelkistetty OPS<br />
olisi seuraava:<br />
- koulussa <strong>ja</strong>tketaan sosiaalisen<br />
käyttäytymisen alkeiden<br />
opettamista (joskus jopa aloitetaan<br />
alusta)<br />
- koulussa opetetaan lukemaan<br />
sujuvasti<br />
- koulussa opetetaan kirjoittamaan<br />
selkeästi<br />
- kielen kannalta keskeiset<br />
kieliopin perusteet opetellaan<br />
kunnolla<br />
- koulussa har<strong>ja</strong>annutetaan<br />
laskemaan oikein sekä päässä<br />
<strong>ja</strong> paperilla (laskimia ei vielä<br />
käytetä)<br />
- koulussa tutustaan yhteen<br />
vieraaseen kieleen, aluksi<br />
kielikylvynomaisesti <strong>ja</strong> myöhemmin<br />
suomenkielen kieliopin<br />
jälkeen myös kielen<br />
rakenteeseen.<br />
- Koulussa annetaan tieto <strong>ja</strong><br />
taito liikunnan tärkeydestä.<br />
Väitän, että Suomen koululaitoksen<br />
opettajilla on ammattitaito<br />
toteuttaa edellä oleva<br />
opetussuunnitelma, kunhan<br />
saadaan selkeät <strong>ja</strong> riittävän<br />
niukat oppikir<strong>ja</strong>sisällöt.<br />
Kaikkien kirjojen äiti epäselvyydessään<br />
alakoululaisille<br />
on ”Salainen Kerho”.<br />
Perusasetelma lienee vinoutunut<br />
niiden konsulttien<br />
ansiosta, jotka ovat pesiytyneet<br />
julkiselle sektorille kapulakielisten<br />
monisivuisten<br />
höpinöidensä kera. Pahimmillaan<br />
on puhuttu asiakkuudesta,<br />
jonka muodostavat<br />
opetta<strong>ja</strong>t yhdessä oppilaiden<br />
<strong>ja</strong> huoltajien kanssa. Koulua<br />
pitäisi tarkastella kuitenkin<br />
paremminkin instituutiona,<br />
joka tarjoaa perustuslaissa<br />
luvattua opetusta, jonka valtiovalta<br />
on kunnat velvoittanut<br />
tuottamaan. Parempi on<br />
palauttaa peruspilarit paikalleen<br />
<strong>ja</strong> puhua oppilaista,<br />
opettajista <strong>ja</strong> tarjottavasta<br />
opetuksesta.<br />
Ollessani viime kevään si<strong>ja</strong>isena<br />
alakoulussa (todella<br />
Yleisön osasto<br />
Tärkeimmästä koulusta, alakoulusta se alkaa?<br />
Nyt vaalien alla on alkanut<br />
kilpahuudanta ruoan arvonlisäveron<br />
alentamisesta<br />
<strong>ja</strong> sen vaikutuksista. En vastusta<br />
ko. veron alentamista.<br />
Sillä saattaisi olla myönteisiä<br />
vaikutuksia lisätyöpaikkojen<br />
syntyyn niin maaseudulla<br />
kuin elintarviketeollisuudessakin.<br />
Mutta pienituloisten<br />
<strong>ja</strong> köyhien ostovoimaan sillä<br />
on minimaalinen merkitys.<br />
Se ei toisi helpotusta köyhien<br />
asemaan. Parin kolmen<br />
euron halpeneminen ruokakassin<br />
osalta kuukaudessa ei<br />
ole mikään ratkaisu köyhyyden<br />
poistamisessa. Ratkaisut<br />
on haettava ihan muualta.<br />
Ja pian sittenkin. Edellyttäen<br />
tietysti että asiantilaa<br />
halutaan oikeasti kohentaa.<br />
Olemmehan nähneet miten<br />
kolme suurinta puoluetta<br />
ovat mitään tekemättömiä<br />
asian suhteen. Kaikki toimivat<br />
ikään kuin kepuillen.<br />
Nuo puolueet ovat yhteistuumin<br />
alentaneet varakkaiden<br />
verotusta varsin<br />
rajusti. Samalla on keskitytty<br />
kansanedustajien oman tulotason<br />
verotuksen keventämiseen.<br />
Pienituloiset <strong>ja</strong><br />
tulonsiirtojen varassa elävät<br />
eivät ole saaneet mitään.<br />
upea kokemus) mieleeni tuli<br />
monenlaisia asioita.<br />
Ruokailusta tulisi syntyä<br />
hyvien tapojen käytännön<br />
toteutusketju: ruokailuun<br />
meno, siihen valmistautuminen,<br />
ruuan otto, itse ruokailu<br />
<strong>ja</strong> sen lopettaminen. Turha on<br />
opettaa vain yhteiskuntaopissa<br />
mihin asentoon ruokailuvälineet<br />
asetetaan ruokailun<br />
päätyttyä.<br />
Tervehtiminen on paljon<br />
laajempi käsite kuin vain se,<br />
että oppilaat nousevat ensimmäisellä<br />
tunnilla ylös <strong>ja</strong> lausuvat<br />
kuorossa ”HUOMEN-<br />
TA”.<br />
Tervehtiminen aloitetaan<br />
heti ensimmäisen kerran tavattaessa<br />
aamulla, ihan yksilöinä,<br />
ei pelkästään luokassa<br />
kollektiivisena huomenena.<br />
Mikäli tervehtimisen todellista<br />
ideaa ei valaista, elämä<br />
monen kohdalla <strong>ja</strong>tkuu îjörrikkämäisenäî<br />
käytöksenä<br />
ilman luontevia kontakte<strong>ja</strong><br />
vieraisiin ihmisiin.<br />
Muiden työn käytännön<br />
arvostamista voidaan toteuttaa<br />
monin käytännön toimin,<br />
puhdistamalla <strong>ja</strong>lkineet sisään<br />
tullessa, ottamalla sopivat<br />
annokset ruokailussa,<br />
toimimalla siististi niin kulkuneuvoissa<br />
kuin muissakin<br />
tiloissa, huomioimalla ylipäätään<br />
toinen ihminen.<br />
Uskonto (liianko kuuma<br />
peruna?), ilmeisesti tänä<br />
maahanmuuttajien aikana,<br />
on syytä unohtaa <strong>ja</strong> siirtyä<br />
toivottavasti ensisi<strong>ja</strong>ssa länsimaisesta<br />
etiikasta <strong>ja</strong> moraalista<br />
pohdiskeluun <strong>ja</strong> sisällön<br />
käytännön toteuttamiseen,<br />
ettei tarvittaisi mitään ennakkoilmoituksia<br />
uskonnollisista<br />
sisällöistä.<br />
Opetushallituksen markkinoima<br />
käsite ”kansainvälisyys”<br />
pitäisi purkaa <strong>ja</strong><br />
ketju aloittaa oikeasta päästä<br />
tiedostamalla omaa kulttuuria,<br />
jotta pystyisi antamaan<br />
muista kulttuureista tulleille<br />
tietoa, miten täällä toimitaan.<br />
Tämän jälkeen on varmaan<br />
Alv vai jotenkin muuten<br />
Monin osin etenkin tulonsiirtojen<br />
varassa elävien verotus<br />
on kiristynyt suhteellisesti<br />
<strong>ja</strong> reaalisesti. Tällaisen<br />
toiminnan puolestahan mm.<br />
monet kansanedusta<strong>ja</strong>t ovat<br />
äänestäneet.<br />
Näkemykseni mukaan<br />
köyhyyden poistaminen on<br />
ensisi<strong>ja</strong>inen tehtävä. Onhan<br />
köyhyys maassamme jo varsin<br />
laa<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> häpeäksi niin<br />
maalle kuin kansanedustuslaitokselle.<br />
Leipäjonot ovat<br />
<strong>ja</strong> pysyvät nykykäytännöllä.<br />
Meillä suuri osa kansanedustajista<br />
pissii köyhien<br />
päälle. Heitä on eduskunnassa<br />
paljon. Tuleeko sitten<br />
näin olemaan tulevassa eduskunnassa<br />
<strong>ja</strong> hallituksessa, jää<br />
nähtäväksi.<br />
Tietysti on selvää että<br />
jokaiselle pitää saada työtä<br />
jolla ihminen voi elättää<br />
itsensä <strong>ja</strong> perheensä. Sitäkään<br />
ei tunnuta haluttavan.<br />
Jos haluttaisiin niin kaikilla<br />
olisi tuollaista työtä. Pienipalkkaista<br />
työtä tulisi tukea<br />
verottomuudella. Vuodessa<br />
pitää saada ansaita 10000<br />
euroa verottomasti. Se olisi<br />
mahdollistava monenlaiset<br />
työtehtävät joita nyt ei kukaan<br />
tee. Samalla se helpot-<br />
Yleisönosasto <strong>ja</strong>tkuu sivulla 24<br />
helpompi tulla keskenään<br />
toimeen puolin <strong>ja</strong> toisin.<br />
Opetushallituksen alakoulun<br />
opetussuunnitelman<br />
perusteet vuodelta 2004 sisältää<br />
320 sivua suurelta osin<br />
tarpeetonta tekstiä. Teoria <strong>ja</strong><br />
käytäntö kun ovat niin kaukana<br />
toisistaan. Opetta<strong>ja</strong>n<br />
henkilökohtainen rooli opetuksessa<br />
on monin verroin<br />
tärkeämpi, kuin îpioneerileirinî<br />
kaltaiset seikkaperäiset<br />
pilkuntarkat opsit <strong>ja</strong> niiden<br />
perusteet. Kouluhan on elävää<br />
elämää, eikä pelkästään<br />
teoreettisia kirjoitettu<strong>ja</strong> kuvitelmia.<br />
Opetussuunnitelmat, jotka<br />
ovat luodut em. perusteiden<br />
poh<strong>ja</strong>lta sisältävät ainakin<br />
puoli toistasataa sivua tekstiä,<br />
jolla todellisen käytännön arkityön<br />
kanssa on valitettavan<br />
vähän tekemistä esitetyissä<br />
muodoissa. Mihin opetta<strong>ja</strong>koulutusta<br />
enää tarvitaan?<br />
Opetushallituksen tulisi<br />
laskeutua norsunluutorneistaan<br />
kentälle seuraamaan<br />
mitä todella ehditään tekemään<br />
<strong>ja</strong> mitkä asiat ovat<br />
peruspilareita tuleville opinnoille<br />
<strong>ja</strong> elämälle.<br />
Päiväkir<strong>ja</strong>t pitäisi palauttaa<br />
käyttöön dokumentoimaan<br />
todellisuudessa tapahtuvat<br />
asiat, jotta annettuun<br />
opetukseen voidaan perehtyä<br />
<strong>ja</strong> saada tapahtuneesta todellisuudesta<br />
feedbackia ainakin<br />
itselle.<br />
Alakoulu on erityisen<br />
merkittävä paikka, jossa voidaan<br />
vaikuttaa erittäin paljon<br />
tulevaisuuden rakentamiseen.<br />
Lapset ovat edelleenkin<br />
lapsia.<br />
Valitettavasti kaikilla<br />
lapsilla ei ole samo<strong>ja</strong> lähtökohtia.<br />
Alakoulussa voidaan<br />
saada turvallisella <strong>ja</strong> selkeällä<br />
toimintatavalla aikaan uskomattoman<br />
hyviä kor<strong>ja</strong>usliikkeitä.<br />
Matti Tala<br />
Äetsä<br />
matti.tala@kopteri.net<br />
taisi myös pienten tulosiirtojen<br />
varassa elävien elämää<br />
toisin kuin kikkailu joillakin<br />
pikkuhippusilla kuten ruoan<br />
alv on. Tähän olisi tietysti<br />
lisättävä mahdollisuus ettei<br />
esim. työmarkkinatuki heti<br />
katkeaisi kun saa hieman lisätulo<strong>ja</strong><br />
työn kautta.<br />
Olisi ikään kuin jonkin<br />
asteinen perusturva koko<br />
a<strong>ja</strong>n tai perustulon kaltainen<br />
osa. Työmarkkinatuella<br />
voitaisiin kannustaa lisäansioihin<br />
<strong>ja</strong> lyhyemmänkin<br />
työsuhteen vastaanottoon.<br />
Eikö vain. Tätä kautta mahdollistettaisiin<br />
myös innovatiivinen<br />
a<strong>ja</strong>ttelu, otettaisiin<br />
kaikki mahdollinen potentiaali<br />
käyttöön.<br />
Eiköhän tässä ole a<strong>ja</strong>ttelemista<br />
niin kansanedusta<strong>ja</strong>ehdokkaille<br />
kuin tuleville<br />
edustajillekin. Ja tietty myös<br />
meille kansalaisille jotka äänestämme.<br />
Minä itse äänestän<br />
ihmistä joka on aidosti<br />
heikompiosaisten elämän<br />
tilanteen parantamisen puolesta<br />
työtä tekevä. En äänestä<br />
suurituloisille verohelpotuksia<br />
antavaa henkilöä. Enkä<br />
puoluetta joka tuohon suuntaan<br />
toimii <strong>ja</strong> on toiminut.<br />
Erkki Piiroinen<br />
Jauhesammuttimia<br />
anastaneet nuoret<br />
olivat Vampulasta<br />
Huittisissa anastettiin<br />
per<strong>ja</strong>ntain vastaisena<br />
yönä <strong>ja</strong>uhesammuttimet<br />
kuudesta polttoaineen<br />
<strong>ja</strong>kelupisteestä. Jauhesammuttimia<br />
käytettiin<br />
samana yönä Huittisten<br />
ala- <strong>ja</strong> yläkoulun seinien<br />
<strong>ja</strong> ikkunoiden töhrimiseen.<br />
Poliisi sai kiinni<br />
tekijät, neljä vampulalaista<br />
nuorta.<br />
Poliisi pääsi tekijöiden<br />
jäljille paikallistuntemuk-<br />
Säkylässä onnettomuuspaikaltapoistuneet<br />
kaksi humalaista<br />
miestä tavoitettiin lähistöltäsunnuntai-iltana<br />
kello 18:n aikaan.<br />
Miehet ajoivat autolla<br />
tieltä Pyhäjoentiellä.<br />
Poliisi otti miehet kiinni<br />
<strong>ja</strong> heidät vietiin verikokeisiin.<br />
Kuulusteluissa selvisi,<br />
että Raumalta kotoisin oleva,<br />
vuonna 1982 syntynyt<br />
mies oli kuljettanut autoa.<br />
Törkeän rattijuopumuksen<br />
lisäksi mies syyllistyi<br />
sen <strong>ja</strong> hyvien vinkkien<br />
ansiosta. Jauhesammuttimien<br />
anastuksien tutkinnan<br />
yhteydessä selvisi<br />
myös uudenvuoden yönä<br />
Vampulassa tapahtuneita<br />
vahingonteko<strong>ja</strong>. Vampulassa<br />
rikottiin uudenvuodenyönä<br />
usean kiinteistön<br />
ulkovalaisimien lamppu<strong>ja</strong>.<br />
Tekijöinä oli kaksi Vampulalaista<br />
poikaa, joista<br />
toinen kuului myös <strong>ja</strong>uhesammuttimiaanasteneeseen<br />
porukkaan.<br />
Törkeä ratti Säkylässä<br />
Kokemäen poliisilaitos<br />
suoritti aktiivisesti liikennevalvontaapohjoismaisen<br />
liikennevalvontaviikon<br />
aikana. Sen yhteydessä<br />
kirjoitettiin muun muassa<br />
3 rikosilmoitusta, 20<br />
rangaistusvaatimusta, 34<br />
Poliisin piiristä<br />
liikenneturvallisuuden<br />
vaarantamiseen <strong>ja</strong> kulkuneuvon<br />
kuljettamiseen oikeudetta.<br />
Kortitta kännissä<br />
myös Huittisissa<br />
Poliisipartio pysäytti lauantai-iltana<br />
klo 20 Huittisissa<br />
Risto Rytin kadulla<br />
henkilöauton, jonka<br />
kuljetta<strong>ja</strong> oli humalassa.<br />
Naantalilainen nainen puhalsi<br />
alkometriin 1,30 promillen<br />
lukeman .Naisella<br />
ei ollut voimassa olevaa<br />
ajokorttia.<br />
Liikennevalvonta<br />
tuotti tulosta<br />
Kokemäellä<br />
Tonneittain<br />
jätepaperia<br />
paloi Tursassa<br />
Arviolta 50 tonnia<br />
keräyspaperia paloi<br />
maanantaina lajittelulaitoksessa<br />
Ur<strong>ja</strong>lan<br />
Tursan kylässä. Uhkaavaa<br />
tulipaloa oli vaikea<br />
sammuttaa. Aluehälytyskeskus<br />
sai tiedon<br />
palosta kello 16.25.<br />
Palavia paale<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> irrallista<br />
paperia sammutti<br />
ainakin 12 yksikköä <strong>ja</strong><br />
45 miestä.<br />
Tuli saatiin hallintaan<br />
parin tunnin kulua syttymisestä.<br />
Henkilövahinko<strong>ja</strong><br />
ei tullut, mutta palosta levisi<br />
ympäristöön runsaasti<br />
savua.<br />
Paperinkeräys Oy:n<br />
omistama lajittelulaitos<br />
si<strong>ja</strong>itsee Punkalaitumelle<br />
johtavan 230-tien varrella.<br />
Siellä säilytettiin noin 500<br />
tonnia keräyspaperia, josta<br />
paloi arviolta kymmenesosa.<br />
Päällikköpäivystäjä Jukka<br />
Lehtonen Tampereen<br />
rikesakkoa <strong>ja</strong> 7 kir<strong>ja</strong>llista<br />
huomautusta.<br />
Puhallutuksia tehtiin 166<br />
kappaletta <strong>ja</strong> rattijuoppo<strong>ja</strong><br />
tavattiin kolme. Ajokortte<strong>ja</strong><br />
otettiin valvontaviikon<br />
kuluessa pois 6 kappaletta.<br />
aluepelastuslaitoksesta<br />
kertoi, että sammutustyö<br />
oli erittäin hankalaa, koska<br />
tiiviit paalit piti yksitellen<br />
purkaa <strong>ja</strong> kastella.<br />
Keräyspaperia paloi<br />
sekä ulkona että tontilla si<strong>ja</strong>itsevan<br />
varastokatoksen<br />
sisällä. Myös varasto kärsi<br />
jonkin verran palovahingoista<br />
<strong>ja</strong> sen sisällä ollut<br />
kuormaa<strong>ja</strong> tuhoutui.<br />
Laitoksen henkilökunta<br />
arveli maanantai-iltana,<br />
että palo on alkanut kuormaa<strong>ja</strong>sta,<br />
jolla paale<strong>ja</strong> siirretään<br />
paikasta toiseen.<br />
Lähimmät asunnot si<strong>ja</strong>itsevat<br />
laitoksen lähellä,<br />
mutta niitä ei tarvinnut<br />
evakuoida. Paikalla oli<br />
sammutusyksiköitä seitsemältä<br />
paikkakunnalta.<br />
Laitoksella otetaan vastaan<br />
erilaisia paperi- <strong>ja</strong><br />
kartonkilaatu<strong>ja</strong> sekä energiakäyttöön<br />
kelpaavia materiaale<strong>ja</strong><br />
rakennuksilta,<br />
kaupalta <strong>ja</strong> teollisuudelta.
Keskiviikko helmikuun 28. 2007<br />
Mäkinen oli Taekwon-Don<br />
SM-kilpailuiden ykkösmies,<br />
Korolainen Helmi Cupin valtiatar<br />
ITF Taekwon-Don Suomen<br />
mestaruudet ratkottiin lauantaina<br />
17.2. Tampereen<br />
Kaukajärvellä. SM-titteleistä<br />
voivat kilvoitella vain<br />
mustat vyöt, mutta samaan<br />
aikaan värivyöt kilpailivat<br />
Helmi Cupissa. Vammalan<br />
Taekwon-Do Seura osallistui<br />
koitokseen viiden hengen<br />
joukkueella <strong>ja</strong> tuomisina<br />
oli peräti 12 mitalia.<br />
Seuran konkari Ismo Mäkinen<br />
taisteli tuplamestariksi<br />
ottamalla voiton toisen danin<br />
liikesarjoissa <strong>ja</strong> -71 kg:n ottelussa.<br />
Hopeaa kirkkaimpien<br />
mitalien seuraksi mies ponnisti<br />
erikoistekniikoista.<br />
Mäkinen osallistui myös<br />
avoimiin sarjoihin sekä liikesar<strong>ja</strong>ssa<br />
että ottelussa. Näissä<br />
sarjoissa ei tunneta painoluokkia<br />
ottelussa, eikä vyöarvokohtaisia<br />
sarjo<strong>ja</strong> liikesarjoissa.<br />
Avoimilla sarjoilla ei kuitenkaan<br />
ole SM-arvoa, vaan ne<br />
antavat hyvän mahdollisuuden<br />
saada kisatuntumaa, mikä on<br />
erittäin arvokasta kevään arvokiso<strong>ja</strong><br />
kohti mentäessä. Avoimessa<br />
ottelusar<strong>ja</strong>ssa Mäkinen<br />
päihitti kaikki vastusta<strong>ja</strong>nsa <strong>ja</strong><br />
otti hienon voiton. Finaalissa<br />
vammalalainen onnistui taktiikassaan<br />
mainiosti, eikä raskaan<br />
sar<strong>ja</strong>n Suomen mestari,<br />
Espoon Matti Miinala, päässyt<br />
nopeamman vastusta<strong>ja</strong>nsa<br />
vauhtiin missään vaiheessa.<br />
Avoimessa liikesar<strong>ja</strong>ssa<br />
Mäkinen kärsi pitkästä aikaa<br />
tappion, kun Vammalan kasvatti,<br />
Tampereen Taekwon-Do<br />
seuran Lasse Kuusisto vei voiton<br />
välierässä <strong>ja</strong> jätti Mäkisen<br />
pronssille. Helpolla ei voitto<br />
Kuusistolle irronnut, sillä kahden<br />
liikesar<strong>ja</strong>n jälkeen tilanne<br />
oli tasan <strong>ja</strong> ylimääräisen suorituksen<br />
jälkeenkin tuomariäänet<br />
<strong>ja</strong>kautuivat 2-1.<br />
- Harmittaahan häviäminen<br />
ihan tosissaan, mutta enpä hävinnyt<br />
huonolle kaverille, Mäkinen<br />
toteaa. - Olen harjoitellut<br />
tiiviisti toisen danin vyöarvon<br />
vaikeinta liikesar<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> näiden<br />
kisojen tärkein tehtävä oli toimia<br />
testipaikkana sille. Tässä<br />
mielessä kisa palveli erinomaisesti,<br />
sillä pääsin tahkoamaan<br />
tuon liikesar<strong>ja</strong>n läpi tositilanteessa<br />
viisi kertaa <strong>ja</strong> nyt tiedän<br />
paremmin mitä kohtia pitää<br />
vielä erityisesti hioa. Lisäksi<br />
tappio saattaa kevään mittaan<br />
kääntyä vielä hyödyksenikin,<br />
sillä uskon että se vapauttaa<br />
henkisesti kun voittamisen<br />
pakko helpottaa. Sitä paitsi<br />
tuli jälleen huomattua kuinka<br />
ärsyttävää häviäminen on,<br />
mikä tuo varmasti lisäpontta<br />
tuleviin treeneihin, Mäkinen<br />
pohtii tuntemuksiaan kisan<br />
jälkeen. Kaikkiaan viisi mitalia<br />
kahminut vammalalainen<br />
valittiin myös SM-kisojen parhaaksi<br />
mieskilpaili<strong>ja</strong>ksi.<br />
Värivöiden Helmi Cupiin<br />
osallistui neljä vammalalaista.<br />
Juniori Jari Pääkkönen ylsi hienosti<br />
pronssille sekä liikesar<strong>ja</strong>ssa<br />
että ottelussa <strong>ja</strong> Esa Pa<strong>ja</strong>la<br />
otti pronssia ottelussa.<br />
Nyyti Korolainen <strong>ja</strong>tkoi jo<br />
tutuksi tulleella lin<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> voitti<br />
lähes kaiken mihin osallistui.<br />
Kultaa tuli niin ottelussa, erikoistekniikoissa<br />
kuin voimamurskauksessakin.Liikesar<strong>ja</strong>ssakin<br />
Korolainen haastoi<br />
tosissaan hopeaa ottaneen<br />
Tampereen Henna Ma<strong>ja</strong>sen,<br />
mutta jäi vielä tällä kertaa niukasti<br />
pronssille. Sanomattakin<br />
on selvää, että hänet valittiin<br />
myös Helmi Cupin parhaaksi<br />
naiskilpaili<strong>ja</strong>ksi.<br />
Korolainen ei oikein ole<br />
saanut kunnon otteluvastusta<br />
kotimaan värivyösarjoissa <strong>ja</strong><br />
ulkomaillakin menestystä on<br />
tullut maailmancup-voittoa<br />
myöten.<br />
Haasteista ei kuitenkaan<br />
lähiaikoina ole pulaa, sillä<br />
maaliskuussa hän osallistuu<br />
mustan vyön kokeeseen. Mikäli<br />
kaikki menee hyvin <strong>ja</strong><br />
Korolainen saavuttaa ensimmäisen<br />
dan-asteen, on edessä<br />
siirtyminen mustien vöiden<br />
kilpasarjoihin.<br />
Tämä mahdollistaisi myös<br />
maajoukkuepaikan tavoittelun<br />
kevään EM- <strong>ja</strong> MM-kisoihin.<br />
Toivotaan, että Korolainen onnistuu,<br />
näin hän olisi ensimmäinen<br />
Vammalasta graduoitu<br />
musta vyö 11 vuoteen.<br />
Sekä Korolainen että Mäkinen<br />
osallistuvat seuraavaksi<br />
maajoukkueryhmän leirille.<br />
Viikko tämän jälkeen Mäkinen<br />
matkaa Irlantiin testaamaan<br />
ottelun maailmanmestarin<br />
Ciaran Ryanin <strong>ja</strong> kumppaneiden<br />
kisakunnon INTA Openiin.<br />
Korolainen keskittyy<br />
vyökokeeseen valmistautumiseen<br />
Vammalan Taekwon-Do<br />
Seuran <strong>ja</strong> maajoukkueen pääluotsin<br />
Mariusz Steckiewiczin<br />
johdolla.<br />
Lisää Ismo Mäkisen tuntemuksia<br />
SM-kisoista, kuvia<br />
sekä videomateriaalia voi katsoa<br />
miehen omilta kotisivuilta<br />
osoitteessa www.ismomakinen.com.<br />
Nyyti Korolainen <strong>ja</strong>tkoi jo tutuksi tulleella lin<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> voitti lähes kaiken mihin osallistui.<br />
Vammalan seuran Ismo Mäkinen, Ari Asplund, Jari Pääkkönen <strong>ja</strong> Mikko Virtanen. Kirvespotku, jonka Ismo Mäkinen osoitti vastusta<strong>ja</strong>lleen Joonas Helassuolle.<br />
Vammala <strong>ja</strong> kumppanit vasta hännillä<br />
Mäntässä Pirkanmaan<br />
ahkerimmat veikkaa<strong>ja</strong>t<br />
Pirkanmaalla pelattiin viime<br />
vuonna (krs 1-52/06)<br />
Veikkauksen pelejä keskimäärin<br />
254 eurolla asukasta<br />
kohden. Maakunnan<br />
innokkaimmat veikkauskunnat<br />
ovat Mänttä (423<br />
euroa/asukas), Toi<strong>ja</strong>la<br />
(331 euroa/asukas) <strong>ja</strong> Orivesi<br />
(293 euroa/asukas).<br />
Satakuntaan kuuluvassa Huittisissa<br />
veikattiin 346 eurolla,<br />
Mouhijärvellä 290 eurolla <strong>ja</strong><br />
Punkalaitumella 225 eurolla<br />
asukasta kohden. Vammalassa<br />
veikkaamaan innostuttiin<br />
221 eurolla. Äetsässä veikkauspelejä<br />
pelattiin 206 eurolla.<br />
Suodenniemellä <strong>ja</strong> Satakunnan<br />
Vampulassa pelattiin<br />
kummassakin 153 eurolla per<br />
asukas. Satakunnan Kiikoisissa<br />
pelaamiseen käytettiin 139<br />
euroa.<br />
Pirkanmaan suosituimmat<br />
pelit ovat Lotto (78 euroa/asu-<br />
kas), Keno (47 euroa/asukas)<br />
<strong>ja</strong> Pitkäveto (30 euroa/asukas).<br />
Lotto <strong>ja</strong>tkaa veturina<br />
Suomalaiset pelasivat Veikkauksen<br />
pelejä vuonna 2006<br />
(krs 1-52/2006) keskimäärin<br />
260 eurolla asukasta kohden.<br />
Lotto pitää pintansa maamme<br />
suosikkipelinä. Suomalaiset<br />
lottosivat viime vuonna<br />
(krs 1-52/2006) keskimäärin<br />
82 eurolla asukasta kohden.<br />
Myös päivittäispeli Kenon<br />
suosio <strong>ja</strong>tkoi kasvuaan. Se oli<br />
jälleen toiseksi suosituin peli,<br />
<strong>ja</strong> sitä pelattiin keskimäärin<br />
51 eurolla asukasta kohden.<br />
Kolmanneksi suosituinta Pitkävetoa<br />
pelattiin 27 eurolla<br />
asukasta kohden.<br />
Loton suosiota siivitti<br />
vuonna 2006 suuri jättipottien<br />
määrä. Lukuisten pienempien<br />
voittojen lisäksi täysosumankin<br />
saalisti viime vuonna 42<br />
lottoa<strong>ja</strong>a. Loton päävoitto<strong>ja</strong><br />
osui tasaisesti ympäri Suomen<br />
eteläisemmästä kärjestä Tunturi-Lappiin.<br />
Onni potkaisi<br />
Helsingissä seitsemän kertaa,<br />
Tampereella viidesti <strong>ja</strong> Turussa<br />
kolmasti. Vuoden suurin<br />
lottovoitto saatiin kesäkuussa,<br />
kun 4,3 miljoonaa euroa matkasi<br />
Helsinkiin.<br />
Suomen innokkaimmat<br />
pelaa<strong>ja</strong>t löytyivät jälleen Töysästä,<br />
jossa veikattiin keskimäärin<br />
718 eurolla asukasta<br />
kohden. Toiseksi eniten Veikkauksen<br />
peleihin panostettiin<br />
Siuntiossa, missä veikattiin<br />
646 eurolla asukasta kohden.<br />
Kolmanneksi aktiivisimmin<br />
Veikkauksen pelejä pelattiin<br />
Suomusjärvellä (582 euroa/<br />
asukas).<br />
Lähes jokainen suomalainen<br />
nauttii veikkausvoittovaroin<br />
tuetuista asioista. Yhtiön<br />
tuotto luovutetaan opetusministeriölle,<br />
joka <strong>ja</strong>kaa sen<br />
edelleen suomalaisen taiteen,<br />
liikunnan, tieteen <strong>ja</strong> nuorisotyön<br />
hyväksi.<br />
Vuonna 2006 veikkausvoittovaro<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong>ettiin lehden<br />
levikkialueella mm. Suomen<br />
kir<strong>ja</strong>instituutin säätiölle Vammalankir<strong>ja</strong>kulttuurikeskuksen<br />
kehittämishankkeeseen<br />
(14 000 eur), Vammalan kaupungille<br />
Lasten <strong>ja</strong> nuorten<br />
kir<strong>ja</strong>päivät 2006 -tapahtumaan<br />
(4 000 eur) sekä Tampereen<br />
kaupungille Tampereen<br />
uintikeskuksen laajennukseen<br />
(500 000 eur).<br />
Kaikkiaan opetusministeriö<br />
<strong>ja</strong>koi vuonna 2006 veikkausvoittovaro<strong>ja</strong><br />
401,4 miljoonaa<br />
euroa. Edunsaajille tämä<br />
merkitsi yhteensä yli miljoonaa<br />
euroa joka päivä.<br />
Pirkanmaa, kaikki pelit,<br />
top 10 vuonna 2006<br />
1. Mänttä 423 (e/asukas), 2.<br />
Toi<strong>ja</strong>la 331, 3. Orivesi 293, 4.<br />
Ikaalinen 292, 5. Parkano 290,<br />
6. Mouhijärvi 290, 7. Pälkäne<br />
289, 8. Vilppula 281, 9. Hämeenkyrö<br />
273, 10. Valkeakoski<br />
272.......21. Punkalaidun<br />
225, 22. Vammala 221, 25.<br />
Äetsä 206, 29. Suodenniemi<br />
153.<br />
Satakuntaan kuuluvat Huittinen,<br />
Vampula <strong>ja</strong> Kiikoinen<br />
sijoittuivat oman maakuntansa<br />
tilastossa sijoille 3, 22 <strong>ja</strong> 24.<br />
Pirkanmaan suosituimmat<br />
pelit vuonna 2006: 1.<br />
Lotto 78 (e/as), 2. Keno 47,<br />
3. Pitkäveto 30, 4. Moniveto<br />
17, 5. Viking Lotto 14, 6. Lauantai-Jokeri<br />
12, 7. Vakio 10, 8.<br />
Ässä 9, 9. Casino 8, 10. Tulosveto<br />
6.<br />
Huittisten suosituimmat<br />
pelit: 1. Lotto 122 e/as, 2.<br />
Keno 57, 3. Pitkäveto 40, 4.<br />
Lauantai-Jokeri 19, 5. Viking<br />
Lotto 18.<br />
Mouhijärven suosituimmat<br />
pelit: 1. Lotto 113 euroa/<br />
asukas, 2. Keno 64, 3. Lauantai-Jokeri<br />
17, 4. Viking Lotto<br />
17, 5. Pitkäveto 16.<br />
Punkalaitumen suosituimmat<br />
pelit: 1. Lotto 90<br />
euroa/asukas, 2. Keno 39, 3.<br />
Pitkäveto 15, 4. Viking Lotto<br />
15, 5. Lauantai-Jokeri 14.<br />
Vammalan suosituimmat<br />
pelit: 1. Lotto 81 euroa/as, 2.<br />
Keno 48, 3. Pitkäveto 19, 4.<br />
Lauantai-Jokeri 12, 5. Viking<br />
Lotto 12.<br />
Äetsän suosituimmat pelit:<br />
1. Lotto 67 e/as, 2. Keno<br />
36, 3. Pitkäveto 26, 4. Viking<br />
Lotto 11, 5. Moniveto 11.<br />
Suodenniemen suosituimmat<br />
pelit: 1. Lotto 66 e/<br />
as,2. Keno 32,3. Viking Lotto<br />
9, 4. Lauantai-Jokeri 9, 5. Pitkäveto<br />
7.<br />
Vampulan suosituimmat<br />
pelit: 1. Lotto 59 e/as, 2. Keno<br />
19, 3. Lauantai-Jokeri 9, 4. Viking<br />
Lotto 9, 5. Tulosveto 8.<br />
Kiikoisten suosituimmat<br />
pelit: 1. Lotto 62 e/as,2. Keno<br />
24,3. Lauantai-Jokeri 9,4. Ässä<br />
8,5. Viking Lotto 7.<br />
Veikkauksen pelitilastot<br />
muodostuvat siten, että<br />
maakunnan/kunnan alueella<br />
11<br />
tapahtuva myynti <strong>ja</strong>etaan kyseisen<br />
alueen asukasluvulla.<br />
Pelitilastoihin kir<strong>ja</strong>utuu siten<br />
myös ohikulkijoiden <strong>ja</strong> lomailijoiden<br />
pelaaminen.<br />
Lotto vetää suomalaisia, myös television ääreen lauantaisin,<br />
jolloin voitot arvotaan. Maakunnan innokkaimmat<br />
veikkauskunnat ovat Mänttä (423 euroa/asukas), Toi<strong>ja</strong>la<br />
(331 euroa/asukas) <strong>ja</strong> Orivesi (293 euroa/asukas). Kuva;<br />
Keijo Leväaho Oy Veikkaus Ab.
12 Keskiviikko helmikuun 28. 2007<br />
Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto:<br />
Asuntojen hinnoissa kasvava nousupaine<br />
Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto (SKVL) toteutti tämän<br />
vuoden tammi- <strong>ja</strong> helmikuussa jäsenistölleen markkinaennustekyselyn,<br />
jossa tiedusteltiin liiton välittäjien<br />
näkemystä tammikuun <strong>ja</strong> kesäkuun 2007 välisenä aikana<br />
tapahtuvien asuntokauppojen määrän <strong>ja</strong> toteutuvan<br />
hintatason kehityksestä sekä asunnon vuokrausten<br />
määrän <strong>ja</strong> vuokrahintatason kehityksestä.<br />
Kyselyyn vastasi yhteensä 123<br />
välitysyritystä. Valtaosa eli<br />
noin 68 prosenttia vastaajista<br />
uskoi asuntojen kauppahintatason<br />
pysyvän ennallaan. Hintatason<br />
nousuun uskoi 18 prosenttia<br />
<strong>ja</strong> hintatason laskuun<br />
14 prosenttia välittäjistä. ”Näkemys<br />
hintojen kehityksestä<br />
positiivisempaan suuntaan on<br />
välittäjien keskuudessa jonkin<br />
verran lisääntynyt: hintatason<br />
nousuun uskovien välittäjien<br />
määrä on lisääntynyt noin 7<br />
prosentilla viime vuoden syksyllä<br />
toteutetusta vastaavasta<br />
tutkimuksesta. Vastaavasti<br />
hintatason laskuun uskovien<br />
määrä on vähentynyt yli 10<br />
prosenttia”, kertoo SKVL:n<br />
toimitusjohta<strong>ja</strong> Jukka Malila.<br />
Valtaosa eli yhteensä yli 75<br />
prosenttia kaikista kyselyyn<br />
vastanneista yrityksistä arvioi<br />
asuntokauppojen määrän<br />
pysyvän nykyisellä tasollaan.<br />
Kauppamäärien kasvuun uskoi<br />
reilu 8 prosenttia <strong>ja</strong> määrien<br />
laskuun 16 prosenttia<br />
vastanneista. Vielä viime syksynä<br />
toteutetussa edellisessä<br />
vastaavassa tutkimuksessa<br />
kauppamäärien laskuun uskoi<br />
lähes 40 prosenttia vastanneista,<br />
joten näkemys markkinoista<br />
on kauppamäärissäkin<br />
arvioituna muuttunut positiivisempaan<br />
suuntaan.<br />
”Asuntomarkkinoiden positiivista<br />
virettä ylläpitävät<br />
edelleen <strong>ja</strong>tkuva muuttoliike,<br />
hyvä työllisyyskehitys <strong>ja</strong> korkealla<br />
olevat asunnonostoaikeet.<br />
Korko on jonkin verran<br />
noussut, mutta kulutta<strong>ja</strong>t<br />
luottavat omaan <strong>ja</strong> kansakunnan<br />
talouteen. Koronnousu<br />
on tuonut asunnonostoon<br />
mukanaan tervettä harkintaa<br />
Huoneistokeskuksen Arto Vormisto sanoo tutkimuksen kertovan lähinnä kehityksestä<br />
suurissa kaupungeissa.<br />
<strong>ja</strong> malttia. Alkuvuosi 2007 on<br />
näyttänyt, että asuntokauppa<br />
käy Suomessa edelleen. Ennustamme,<br />
että asuntojen<br />
hinnat nousevat Suomessa<br />
tänä vuonna keskimäärin 3-<br />
5 prosenttia. Kehitys voi toki<br />
poiketa paikkakuntakohtaisesti<br />
merkittävästikin keskiarvoista”,<br />
Malila luonnehtii.<br />
Kaikista kyselyyn vastanneista<br />
välittäjistä noin 65<br />
prosenttia arvioi vuokrausten<br />
määrän pysyvän ennallaan<br />
kesäkuuhun 2007 mennessä.<br />
Noin 10 prosenttia vastanneista<br />
arvioi vuokrausten<br />
määrän samana aikana laskevan.<br />
Vuokrausten määrän<br />
nousuun uskoi noin 24 prosenttia<br />
vastaajista, missä lisäystä<br />
edelliseen tutkimukseen<br />
yli 10 prosenttia.<br />
Reilu 72 prosenttia vastaajista<br />
ennakoi asuntojen<br />
vuokrahintatason pysyvän<br />
ennallaan. Noin 7 prosenttia<br />
vastanneista uskoi vuokrahintatasossa<br />
tapahtuvan laskua<br />
<strong>ja</strong> noin 20 prosenttia ennakoi<br />
hintatason nousevan. Suomen<br />
Kiinteistönvälittäjäliittoon<br />
kuuluu noin 400 jäsenyritystä<br />
eri puolilta Suomea.<br />
”Näkemys ei päde<br />
Vammalan seudulla”<br />
Huoneistokeskuksen myyntipäällikkö<br />
Arto Vormisto<br />
Vammalasta ei välttämättä<br />
yhdy tutkimuksen tulokseen:<br />
- Korkojen nousu nähdään<br />
taustalla pelkona <strong>ja</strong> tämä hillittsee<br />
hintojen nousua, sanoo<br />
hän. - Vammalassa <strong>ja</strong> ympäristössä<br />
kaupankäynti on ollut<br />
vilkasta, eikä pelko korkojen<br />
noususta ole hiljentänyt kaupankäynti.<br />
Täällä vallitseva<br />
hintataso on ehkä hivenen<br />
noussut vuoden takaisesta,<br />
mutta ei merkittävästi.<br />
Tauno Vuorenniemi<br />
pyrkii nollabudjetilla<br />
eduskuntaan!<br />
Suodenniemen huvilakaupunginosasta<br />
Vammalasta<br />
ponnistaa Arkadianmäelle<br />
71-vuotias mies, kuvanveistäjä<br />
Tauno Vuorenniemi,<br />
joka palasi isiensä<br />
maille Puta<strong>ja</strong>an kolme <strong>ja</strong><br />
puoli vuotta sitten Ruotsista<br />
eläkepäiville. Tämä<br />
Suomen senioripuolueen<br />
ehdokas tähtää nyt maaliin<br />
kansan tuella, jonka<br />
hankkimiseen hän ei satsaa<br />
bensaraho<strong>ja</strong> lukuunottamatta<br />
latin latia.<br />
Tauno Vuorenniemi on laskeutunut<br />
sananmukaisesti<br />
lapsuutensa maisemiin, joissa<br />
nykyisin näkyvintä on veljenpo<strong>ja</strong>n<br />
aikaansaannosta,<br />
Puta<strong>ja</strong>n yksityinen maatalousmuseo.<br />
Museon pihassa<br />
seisoo joukko setä-Taunon<br />
veistoksia, jotka todistavat<br />
miehen juurten olevan syvällä<br />
maaseudun mullassa. Nämä<br />
työt Tauno Vuorenniemi<br />
teki museon omista<strong>ja</strong>n, Arto<br />
Vuorenniemen tilauksesta jo<br />
Ruotsissa asuessaan. Museota<br />
vastapäätä, Puta<strong>ja</strong>ntien toisella<br />
puolen on pieni hirsimökki,<br />
Taunon nykyinen koti.<br />
Tauno Vuorenniemi lähti<br />
Ruotsiin vuonna 1969, asettui<br />
siellä Boråsin kaupunkiin <strong>ja</strong><br />
työskenteli suurimman osan<br />
Ruotsin vuosista yrittäjänä.<br />
Hänellä oli pieni automaalaamo.<br />
Pääammatti oli siis automaalari.<br />
Perhettäkin karttui,<br />
lapsia syntyi kaikkiaan viisi<br />
<strong>ja</strong> he kaikki asuvat edelleen<br />
Ruotsissa. Lapsenlapsiakin on<br />
viisi.<br />
Taunon lapsista neljä oli<br />
syntynyt jo Vammalassa.,<br />
missä mies jo työskenteli automaalarina.<br />
Ruotsissa vierähti 34 vuotta.<br />
Suomeen palasi erilainen<br />
Tauno kuin täältä lähti. Taunossa<br />
piilleet taiteelliset lah<strong>ja</strong>t<br />
alkoivat konkretisoitua Ruotsissa,<br />
missä hän on tehnyt<br />
kaikki esimerkiksi Puta<strong>ja</strong>n<br />
maatalousmuseossa nähtävät<br />
veistokset.<br />
Tekniikka on harvinainen.<br />
Tauno on edelleenkin sitä<br />
mieltä, etteivät muut samalla<br />
menetelmällä taidetta tee.<br />
Materiaali on lasikuitua <strong>ja</strong> kiviainesta.<br />
Myös ruostumatonta<br />
terästä on seassa.<br />
Hän on tehnyt lasikuidusta<br />
myös reliefejä, kohokuvia,<br />
joissa on käytetty runsaasti värejä.<br />
Vuorenniemi on tehnyt<br />
poh<strong>ja</strong>t, muut taiteili<strong>ja</strong>t ovat<br />
tehneet värityksen. Trioon,<br />
On ihkisarvoa alentavaa, että köyhät eläkeläiset joutuvat<br />
käsi ojossa pyytämään apua joka kuukausi, sanoo<br />
Tauno Vuorenniemi.<br />
joka näitä töitä tekee, kuuluu<br />
Vuorenniemen lisäksi kaksi<br />
naispuolista taiteili<strong>ja</strong>a.<br />
Tämä taustasta. Nyt itse<br />
asiaan:<br />
Rikkailta on tasattava<br />
eläkkeitä köyhemmille<br />
Tauno Vuorenniemi on Suomen<br />
senioripuolueen kansanedusta<strong>ja</strong>ehdokkaanamaalisvaaleissa.<br />
- Olen itsekin<br />
yllättynyt. Kun minua Tampereelta<br />
kutsuttiin, luulin että<br />
se oli leikkiä. Kolmannella<br />
kerralla suostuin. Sanoin, että<br />
minulla on ainakin yksi sydämenasia,<br />
sama minkä muutkin<br />
ovat nyt huomanneet. - Tämä<br />
köyhyysra<strong>ja</strong> on saatava pois,<br />
hän kuvaa vaaliohjelmaansa.<br />
- Koska jokainen ihminen<br />
on tehnyt työtä, <strong>ja</strong> kohtalo on<br />
määrännyt niin, että monet<br />
ovat joutuneet jäämään hyvin<br />
pienelle eläkkeelle, esimerkiksi<br />
perheenäidit, vararikon tehneet<br />
yrittäjät, onnettomuuksissa<br />
vammautuneet <strong>ja</strong> niin edelleen,<br />
niin miksi heidän täytyy<br />
pyytää käsi ojossa <strong>ja</strong> anoa<br />
rahaa joka kuukausi tai ainakin<br />
hyvin usein, koska se kuuluisi<br />
kuitenkin heille se raha.<br />
- Tämä on ihmisarvoa alentavaa,<br />
Vuoriniemi tuhahtaa <strong>ja</strong> lisää,<br />
että häneltä itseltään meni<br />
työssaoloa<strong>ja</strong>sta 17 vuotta niin,<br />
ettei eläkettä juuri kertynyt.<br />
Rikkailta huiput pois! Heitä<br />
on kolme prosenttia Suomen<br />
eläkeläisistä, joita kaikkiaan<br />
on 1,3 miljoonaa. Huippurikkaita<br />
eläkeläisiä on 39 000<br />
kpl, <strong>ja</strong> tämä joukko vetää koko<br />
eläkesummasta 11 prosenttia<br />
itselleen. Minun mielestäni<br />
heidän tilaansa ei horjuta, jos<br />
vuorenhuiput tasataan meille<br />
köyhille. Aion tehdä tästä esityksen<br />
Arkadianmäellä.<br />
Itse senioripuolueesta Vuorenniemi<br />
toteaa, että se on<br />
”puolueeton”. - Ei kallellaan<br />
mihinkään suuntaan. Pirkanmaalla<br />
puolueella on 13 ehdokasta,<br />
<strong>ja</strong> heistä Vuorenniemi<br />
pyrkii numerolla 50. Kaksi<br />
kertaa aiemmin puolue on<br />
yrittänyt eduskuntaan,, mutta<br />
ei ole päässyt. - Täytyy tässä<br />
vaiheessa täytyy jo olla varma<br />
pääsystään, tuumii Vuorenniemi<br />
päättäväisesti.<br />
Niukkuus tuo sympatiaa<br />
Vuorenniemi sanoo, että hänen<br />
vaalibudjettinsa ei ole<br />
suuren suuri. - Se on itse asiassa<br />
nolla. - Yllätys yllätys!<br />
Koska mulla ei ole rahaa, niin<br />
kansa on osoittanut kovasti<br />
sympatiaa. Olen yllättynyt <strong>ja</strong><br />
onnellinen siitä että joka puolelta<br />
tulee tämän vuoksi sympatiaa<br />
<strong>ja</strong> se on jo tehnyt minua<br />
tunnetuksi.<br />
Vaalikampan<strong>ja</strong>ansa Vuorenniemi<br />
käykin mainoksitta<br />
<strong>ja</strong> julisteitta. - En ilmoita<br />
ihmiselle että tulen jonnekin<br />
puhumaan. Puhun tilaisuuden<br />
tullen, baareissa, <strong>ja</strong> toreilla <strong>ja</strong><br />
yleisillä paikoilla ihmisten<br />
kanssa keskustellen, kuvaa<br />
hän menetelmäänsä, jolla uskoo<br />
maaliin pääsevänsä.<br />
Erkki Petman<br />
Kansanmusiikki kuuluu Tauno Vuorenniemen harrastuksiin. Tässä hän soittee Mäkisen<br />
pariskunnan kanssa viime kesän purpureilla Kiikoisissa.
Change language