Hyvä sato kaurasa, nisusa ja pavusa!
Hyvä sato kaurasa, nisusa ja pavusa!
Hyvä sato kaurasa, nisusa ja pavusa!
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Keskiviikko heinäkuun 2. 2008<br />
Tyrvään murteen sanakir<strong>ja</strong>n synty, osa 3<br />
<strong>Hyvä</strong> <strong>sato</strong> <strong>kaurasa</strong>, <strong>nisusa</strong> <strong>ja</strong> <strong>pavusa</strong>!<br />
Marko<br />
Vesterbacka<br />
tietokir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong>,<br />
suomen kielen opetta<strong>ja</strong><br />
Kesäkuun 1895 loppuun mennessä<br />
Heikki O<strong>ja</strong>nsuu oli saanut<br />
tutkittua Tyrvään emäpitäjän<br />
alueen. Hän oli ensin haastatellut<br />
viikon omaa isäänsä<br />
Josu O<strong>ja</strong>nsuuta kotonaan. Sen<br />
jälkeen hän oli viettänyt viikon<br />
pohjoisessa Myllymaassa<br />
<strong>ja</strong> sitten viikon etelässä Sammaljoen<br />
suunnalla.<br />
”Nautittuani vähän vapautta<br />
ryhdyin taas uudestaan työhön”,<br />
Heikki O<strong>ja</strong>nsuu <strong>ja</strong>tkaa<br />
matkakertomustaan.<br />
Kaksiviikkoisen levon jälkeen<br />
hän lähti täydentämään<br />
sanastoa Tyrvään kappeliseurakunnista<br />
Kiikasta <strong>ja</strong> Kiikoisista.<br />
O<strong>ja</strong>nsuu kirjoittaa:<br />
”Heinäk. 15–20 p. olin Kiikan<br />
kappelilla, Kilpijoessa, joka<br />
on Tyrvään <strong>ja</strong> Huittisten<br />
ra<strong>ja</strong>kylä. Siellä rupesin alusta<br />
alkain käymään jo saamaani<br />
sanastoa läpi, apuna noin 50vuotias<br />
vaimo, ”Pen<strong>ja</strong>min Hilma”.<br />
Samalla kertaa tein matkan<br />
Huittisiin, oppiakseni tuntemaan<br />
sikäläistä murretta <strong>ja</strong><br />
murrera<strong>ja</strong>a. Murrera<strong>ja</strong>na on<br />
pitäjäin ra<strong>ja</strong>, vaikka se seikka,<br />
että Tyrväästä päin on muuttanut<br />
Huittisten puolelle, on<br />
vaikuttanut vähäsen Huittisten<br />
itäisimpään puoleen.”<br />
O<strong>ja</strong>nsuu kävi myös Raukon<br />
saaressa. Se oli Tyrvään puolella,<br />
mutta O<strong>ja</strong>nsuu havaitsi<br />
siellä ”huittislaista vaikutusta”.<br />
Saaren asukkaiden puhetapa<br />
askarrutti häntä:<br />
”Kerrottiinpa, että tässä<br />
saaressa olisi merkillinen eri<br />
murteensa, joka eroisi sekä<br />
Tyrvään että Huittisten murteista<br />
etupäässä merkillisen<br />
sanakorkonsa kautta; nyt olisi<br />
se jo melkein kadonnut. Minä<br />
en onnistunut saamaan siitä<br />
sen parempaa selkoa.”<br />
Matka <strong>ja</strong>tkui Kiikoisiin:<br />
”Seuraavaksi viikoksi, heinäk.<br />
22–27 p., siirryin Kiikosiin<br />
(Kiikoisiin). Kuosman<br />
kulmilla, Lavian puoleisessa<br />
päässä oleskelin <strong>ja</strong> siellä Kankaanhuhdan<br />
talossa pääsin<br />
taas sanakir<strong>ja</strong>n loppuun. Ennen<br />
poislähtöäni kävin Lavi-<br />
Kauhoo: pelkää. (Piirros Jenni Suutari.)<br />
Tyrvään murteen sanakir<strong>ja</strong>n ensimmäinen osa ilmestyi Vanhan kir<strong>ja</strong>llisuuden päivillä.<br />
assa <strong>ja</strong> huomasin senkin kuuluvan<br />
alueeseeni.<br />
Sitte palasin Tyrvääseen<br />
Kauvatsan kautta, nähdäkseni,<br />
missä murrera<strong>ja</strong> sielläpäin<br />
kulkee. Kiikosten <strong>ja</strong> Kauvatsan<br />
luonnollinen ra<strong>ja</strong> on eri<br />
murteittenkin ra<strong>ja</strong>na. Ulvilan<br />
ra<strong>ja</strong>lle en tällä kertaa kerinnyt,<br />
mutta kun Kiikosta erot-<br />
taa Ulvilasta leveä kangas, niin<br />
voi päättää, ett’ei tässä eri murre-alueet<br />
ole sekaantuneet.”<br />
O<strong>ja</strong>nsuu palasi Tyrvääseen<br />
<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkoi melkein saman tien<br />
toiseen suuntaan. Vastikään<br />
valmistunut Tampere–Porirautatie<br />
helpotti matkantekoa:<br />
”Viivyttyäni kotona pyhän,<br />
lähdin maanantaina ha-<br />
kemaan murre-alueen ra<strong>ja</strong>a<br />
idästä päin <strong>ja</strong> kuljin junalla<br />
Siuron asemalle <strong>ja</strong> siitä Lukkilaan<br />
veneellä. Siellä sain selville,<br />
että Pirkkalan murre eroo<br />
Tyrväästä pää-asiallisesti klusilismissa,<br />
ie-dift ongissa <strong>ja</strong><br />
inessiivin päätteessä.<br />
Päätin jättää siis Pirkkalan<br />
<strong>ja</strong> lähdin Suoniemelle (Suo-<br />
niemeen sanotaan kylästä).<br />
Siellä on klusilismin suhde<br />
sama kuin Pirkkalassa. Jätin<br />
siis senkin <strong>ja</strong> siirryin emäseurakuntaan,<br />
Karkkuun, missä<br />
Tyrvään murre on vallitsevana.<br />
Siellä en kerinnyt juuri sanottavasti<br />
sanakir<strong>ja</strong>n tekoon,<br />
kun murre-ra<strong>ja</strong>n tutkiminen<br />
vei paraan osan viikkoa. Murrera<strong>ja</strong>na<br />
on tässä luonnollinen,<br />
noin penikulman levyinen<br />
Salmin kangas.”<br />
O<strong>ja</strong>nsuun mainitsema ero<br />
inessiivin päätteessä muodostaa<br />
jyrkän ra<strong>ja</strong>n Tyrvään seudun<br />
murteen <strong>ja</strong> esimerkiksi<br />
Vesilahdessa puhutun murteen<br />
välillä. Kun Tyrvään seudulla<br />
sanotaan -sa tai -sä, vesilahtelaisilla<br />
näiden si<strong>ja</strong>lla on<br />
-ssa tai -ssä.<br />
Tämä inessiivin lopun -sa<br />
tai -sä on ollut <strong>ja</strong> on edelleenkin<br />
hyvin tyypillinen lähes koko<br />
Tyrvään seudulle. Vanhastaan<br />
vain Laviassa on käytetty<br />
niin sanottua loppuheittoista<br />
muotoa eli pelkkää ässää (”kävi<br />
hiirens päästämäs”).<br />
Niilo Ikolalta, O<strong>ja</strong>nsuun<br />
oppilaalta <strong>ja</strong> niin ikään Turun<br />
yliopiston suomen kielen professorilta,<br />
kysyttiin kerran vas-<br />
tausta vanhaan pulmaan Tyrvää-nimen<br />
taivuttamisesta.<br />
– Sanovatko syntyperäiset<br />
tyrvääläiset Tyrväällä vai Tyrväässä?<br />
– Eivät kummallakaan tavalla,<br />
Ikola vastasi. – He sanovat<br />
Tyrvääsä!<br />
Tyrvääläinen kunnallisneuvos<br />
<strong>ja</strong> kansanedusta<strong>ja</strong> Taave<br />
Junnila oli 1920-luvulla kerran<br />
juhlapuhu<strong>ja</strong>na maanviljelysseuran<br />
kesäjuhlissa Kaalisaaressa.<br />
Junnila tunnettiin<br />
siitä, että hän puhui täyttä tyrväätä<br />
julkisissa puheissaan <strong>ja</strong><br />
oli ylpeä siitä. Junnila aloitti<br />
tämänkertaisen puheensa:<br />
”Täälä Länsi-Suamesa, täälä<br />
Satakunnasa <strong>ja</strong> täälä Tyrvääsä<br />
saaraan tänä suvena hyvä<br />
<strong>sato</strong> rukkiisa, ohrasa, <strong>kaurasa</strong>,<br />
<strong>nisusa</strong> <strong>ja</strong> <strong>pavusa</strong>!”<br />
Takaisin O<strong>ja</strong>nsuun matkakertomukseen.<br />
Kun O<strong>ja</strong>nsuu<br />
oli palannut Karkusta, hänen<br />
täytyi jälleen pitää vähän taukoa:<br />
”Seuraavan viikon alkupään<br />
olin matkalle epä-edullisten<br />
ilmain takia pakoitettu<br />
viipymään kotona. Loppuviikoksi<br />
menin Mouhijärvelle.”<br />
O<strong>ja</strong>nsuu toteaa matkakertomuksessa<br />
Mouhijärvestä,<br />
13<br />
että se ”kuuluu ehdottomasti<br />
Tyrvään kanssa samaan alaan,<br />
vaikka se on saanut vaikutuksia<br />
Hämeenkyröstä päin”.<br />
O<strong>ja</strong>nsuu tarkoitti näillä vaikutuksilla<br />
erityisesti t:n heikkoasteista<br />
vastinetta.<br />
Kir<strong>ja</strong>kielessä t:n vastineena<br />
on d, mutta Tyrvään pitäjän<br />
alueella se oli yleensä ärrä:<br />
perunalooda oli pernalooraa.<br />
Mouhijärvellä varsinkin vanhemmat<br />
ihmiset käyttivät ärrän<br />
si<strong>ja</strong>sta yleensä ällää, joten<br />
looda oli loolaa.<br />
Tyrvääläiset matkivat –<br />
pilkkasivat – noihin aikoihin<br />
mouhijärveläisten puhetapaa<br />
tällaisella hokemalla:<br />
Minä otan melan kolan solasta<br />
<strong>ja</strong> soulan sinun yli velen.<br />
O<strong>ja</strong>nsuu kirjoittaa, että<br />
mouhijärveläisten nuorempi<br />
polvi oli jo ”pilkan <strong>ja</strong> koulujen<br />
vaikutuksesta” ruvennut<br />
käyttämään ällän si<strong>ja</strong>sta ärrää,<br />
osa myös kir<strong>ja</strong>kielen d:tä. Ällän<br />
väistyminen kesti yli puoli<br />
vuosisataa. 1900-luvun puoliväliin<br />
tultaessa ällästä oli tullut<br />
Mouhijärvellä t:n heikkoasteisena<br />
vastineena jo harvinaisuus.<br />
Nahti = naft i. Nahti on hiukan liian lyhyt, hiukan liian pieni, hiukan liian tiukka tai<br />
jotenkin muuten riittämätön. (Piirros Jenni Suutari.)<br />
”Upeeta loolaa<br />
Salmin kylässä asuneesta<br />
”Mura<strong>ja</strong>n mummusta” kerrotaan<br />
Mouhijärvellä kaskua,<br />
joka kuvastaa hyvin<br />
sitä, kuinka ällän säilyttäjien<br />
puhe rupesi kuulumaan<br />
muiden korvissa naurettavalta.<br />
Mummu oli varronnut<br />
vieraita <strong>ja</strong> laittanut monenlaisia<br />
ruokia, muun muassa<br />
räätikkälooraa. Vieraat jäi-<br />
vät kuitenkin tulematta, <strong>ja</strong><br />
mummu sanoi:<br />
”Tehtiin upeeta loolaa, ku<br />
piti niin viaraita tulla. Mutte<br />
viaraat tulleekkaan, ni syätiin<br />
se upee loola itte.”
14 Keskiviikko heinäkuun 2. 2008<br />
Puhemies Sauli Niinistöä isännöivät Vammalan luottamusmiehistä muun muassa kaupunginhallituksen<br />
puheenjohta<strong>ja</strong> Erkki Välimäki.<br />
- Lukeminen vaatii motiivin,<br />
sanoi Niinistö Vammalassa<br />
Vammalan Vanhan kir<strong>ja</strong>llisuuden<br />
päivien ava<strong>ja</strong>isten pääpuhu<strong>ja</strong><br />
oli eduskunnan puhemies<br />
Sauli Niinistö. Sylvään<br />
koulun sali oli ava<strong>ja</strong>isissa ääriään<br />
myöten täynnä väkeä,<br />
<strong>ja</strong> monia tuntui kiinnostavan<br />
juuri eduskunnan puhemiehen<br />
puhe. Niinistö ei pettänyt<br />
yleisöään, vaan otti tilanteen<br />
haltuun tyylillä. Niinistön aiheena<br />
oli ”löytöjäni vahasta<br />
kir<strong>ja</strong>llisuudesta”.<br />
- Vihaan valmiiksi kirjoitetusta<br />
tekstistä puhumista,<br />
siksi puhun yleensä vapaasti.<br />
Minua on yleensä pidetty hyvin<br />
kuivana <strong>ja</strong> kankeana puhu<strong>ja</strong>na,<br />
totesi puhemies Sauli<br />
Niinistö sarkastisesti Radio<br />
Mantalle.<br />
Niinistö korosti, että kir<strong>ja</strong>llisuus<br />
ei ole vanhaa vaan iätöntä.<br />
- Kir<strong>ja</strong> on iätön <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>ton,<br />
lukeminen vaatii a<strong>ja</strong>ttelemaan<br />
itse. Lukeminen on hyödyllinen<br />
harrastus <strong>ja</strong> sitä paitsi<br />
huonon kir<strong>ja</strong>n voi aina heittää<br />
nurkkaan, puhemies sanaili.<br />
Niinistön mukaan aiheet<br />
kir<strong>ja</strong>llisuudessa ovat olleet aina<br />
samo<strong>ja</strong> - vain käsittelytyyli<br />
on vaihtunut: - Shakespeare<br />
kirjoitti rakas älä mene, nykyisin<br />
sama asia kirjoitetaan<br />
muotoon ”vittu sä mihinkään<br />
mene!<br />
Sauli Niinistö on suuri kir<strong>ja</strong>llisuuden<br />
ystävä, joka lukee<br />
aina kun on aikaa. Niinistö<br />
kuitenkin totesi puheessaan,<br />
että ihmistä ei ole luotu luke-<br />
maan, vaan lukemiseen täytyy<br />
olla erityinen motiivi. Niinistön<br />
omiin motiiveihin kuuluvat<br />
muun muassa halu lukea<br />
<strong>ja</strong>loudesta <strong>ja</strong> sankaruudesta.<br />
Niinistö tunnustautui vanhojen<br />
lännen kirjojen ystäväksi.<br />
Hänen mukaansa vieraat kulttuurit<br />
ovat aina kiehtoneet ihmisiä.<br />
Esimerkkinä vanhasta<br />
kir<strong>ja</strong>llisuudesta Niinistö poimi<br />
David Livingstonen kir<strong>ja</strong>n<br />
Afrikkalainen päiväkir<strong>ja</strong>.<br />
- Lukeminen on tunnepoh<strong>ja</strong>ista<br />
hommaa, mutta mikäli<br />
sattuu sopiva hetki, saattaa<br />
jäädä putki päälle, totesi Sauli<br />
Niinistö.<br />
”Minä, valta <strong>ja</strong> Waltari”<br />
Paavo Lipponen, entinen pääministeri<br />
muun muassa, tarkasteli<br />
esityksessään Waltarin<br />
tuotantoa Sinuhe egyptiläisen<br />
valossa otsikolla ”Minä, valta<br />
<strong>ja</strong> Waltari” <strong>ja</strong> kytki kir<strong>ja</strong>n henkilöt<br />
Suomeen lähihistoriaan<br />
muutamallakin tavalla.<br />
Ennen hän kuitenkin siteerasi<br />
Waltaria vuodelta 1967,<br />
jolloin Waltari oli todennut,<br />
että ”nykypäivän radikaalit<br />
joutuvat vielä havaitsemaan<br />
päätyvänsä niin sanotuiksi<br />
yhteiskunnan hyödyllisiksi jäseniksi<br />
<strong>ja</strong> kulttuurin tukipylväiksi”.<br />
- Heistä oli siis tuleva<br />
myös vallan käyttäjiä. Siitä<br />
syystä minut on ilmeisesti<br />
tänne haastettu, tuumi Lipponen.<br />
Lipposen siteeraamiin Sinuhen-teoksen<br />
huikeimpiin<br />
kohtiin kuului episodi ”Väärän<br />
kuninkaan päivä”, jolloin<br />
Kaptah nousee pääosaan korvaamaan<br />
Babylonian kuninkaan<br />
maan tavan mukaan yhdeksi<br />
karnevaalipäväksi täysinvaltuuksin.<br />
- Tällainen päivä voisi tehdä<br />
hyvää meidänkin demokratiassamme,<br />
tuumi Lipponen<br />
<strong>ja</strong> sanoi että sitä voisi<br />
kokeilla vaikkapa antamalla<br />
puoluesihteeri Korhoselle<br />
päiväksi pääministerin valtuudet<br />
- tietenkin sillä edellytyksellä,<br />
että hän saisi pitää<br />
hekensä kuten keskustan<br />
puoluekokouksessa kävi, toisin<br />
kuin Babyloniassa, jossa<br />
väärä kuningas ootettiin päivän<br />
päätteeksi hengiltä.<br />
Urho Kekkoseenkin löytyi<br />
Lipposen mukaan yhtymäkohta<br />
Waltarin Sinuhesta Horemhebin<br />
kautta: - Ilmestyessään<br />
tarinaan tämä ilmoittaa<br />
alhaisesta syntyperästään<br />
huolimatta, että ”hänestä tuleen<br />
vielä monen käskijä. Hänestä<br />
tulee todellinen sotapäällikkö,<br />
joka himoitsee valtaa<br />
<strong>ja</strong> joka naimakaupan ansiosta<br />
nousee alhaissyntyisestä<br />
po<strong>ja</strong>sta Egyptin faaraoksi. Se<br />
on hänen päämääränsä; hänen<br />
kunnianhimonsa on suunnaton,<br />
hänen kykynsä käyttää<br />
olosuhteita hyväkseen osittaa<br />
todellista valtiomiestä <strong>ja</strong> sotapäällikköä.”<br />
Mar<strong>ja</strong> Norha <strong>ja</strong> Panu Ra<strong>ja</strong>la. Aviopari on nähty <strong>ja</strong> nähdään vastakin Vammalassa. Nyt Ra<strong>ja</strong>la on päivien<br />
ohjelmallinen johta<strong>ja</strong>.<br />
Lipposen mukaan Urho<br />
Kekkosen aika muodostaa hyvän<br />
vertailukohdan. Sisäpoliittisen<br />
ha<strong>ja</strong>annukseen <strong>ja</strong> siitä<br />
aiheutuvaan valtatyhjiöön<br />
astui määrätietoinen, tarvittaessa<br />
häikäilemätön poliitikko.<br />
- Valtakunta pelastettiin,<br />
jos niin haluttiin sanoa, sanoi<br />
Paavo Lipponen. - Vallan keskitys<br />
loi kuitenkin uuden ongelman.<br />
Siitä päästiin kun parlamentaarinen<br />
poliittinen järjestelmä<br />
vihdoinkin vakiintui<br />
toimintakykyiseksi.<br />
Lipponen tuumi myös presidenttiydestä<br />
tässä yhteydessä:<br />
- Kekkosen a<strong>ja</strong>sta jäi elämään<br />
nuorempien poliitikkojenpresidenttikompleksi:<br />
monille presidenttiydestä<br />
muodostui pakkomielteinen<br />
tavoite, elämän tarkoitus.<br />
Onko demokratia<br />
taas vaarassa?<br />
Waltari riisuu Sinuhessa korkeimman<br />
vallan käyttäjät<br />
alastomiksi, sellaisiksi kuin<br />
he ovat jumalan edessä. - Demokratiassa<br />
vallan vaihdos on<br />
luonnollinen tapahtuma, johon<br />
vallassa oli<strong>ja</strong>n on valmistauduttava.<br />
- Niin olin minäkin<br />
valmistautunut sekä 1999<br />
että 2003 vaaleissa, sanoi Lipponen<br />
<strong>ja</strong> totesi, että helppoa<br />
vallan menetys ei ole. Tästä<br />
edetessään hän suomi mediaa,<br />
todeten että median käyttämätä<br />
legendat v-alkuisten<br />
Väkeä jälleen kuin vuorisaarnan aikoihin. Vanho<strong>ja</strong> tuttu<strong>ja</strong> läheltä <strong>ja</strong> kaukaa. Vanhan kir<strong>ja</strong>llisuuden<br />
päivät on saavuttanut lu<strong>ja</strong>n aseman kir<strong>ja</strong>n ystävien keskuudessa.<br />
VKP:n hallituksen puheenjohta<strong>ja</strong>, professori Jukka Sar<strong>ja</strong>la lupaa ensi vuodeksi kir<strong>ja</strong>päivistä<br />
juhlajulkaisun. Nyt hän ”leikisti” bongasi kameralla tuttu<strong>ja</strong>.<br />
sanojen käytöstä vaalivalvo<strong>ja</strong>isissa<br />
ei perustu yhteenkään<br />
käyttämääni repliikkiin vaan<br />
edustavat tyypillitä kaunaosastojen<br />
tuotekehittelyä.<br />
Hän sanoi myös, että mediakeskeisessä<br />
demokratiassa valtaa<br />
<strong>ja</strong> sen käyttöä voidaan vieroksua<br />
siinä määrin, että poliittisen<br />
johtajuuden edellytyksiä<br />
systemaattisesti nakerretaan. -<br />
Tästä a<strong>ja</strong>udutaan nykyisenkaltaiseen<br />
asetelmaan: medioissa<br />
tehdään täyttä päätä legendo<strong>ja</strong><br />
poliitikoista, joilla ei ole mitään<br />
todellisia näyttöjä, mutta silti<br />
saavat palstatilaa puhtaalta imagopoh<strong>ja</strong>lta.<br />
- Ilmassa on Suuren<br />
Johta<strong>ja</strong>n kaipuuta. Kauan hy-<br />
vin toiminut parlamentarismi<br />
uhkaa rappeutua, sanoi hän <strong>ja</strong><br />
päätti esityksensä sanoihin:<br />
- Tämä kääntyi nyt toisin<br />
päin: Walttari, valta <strong>ja</strong> minä. -<br />
Ja niin sen pitääkin olla, Mika<br />
Waltarin satavuotisjuhlavuonna...<br />
Neljännesvuosisata<br />
kir<strong>ja</strong>päiviä v. 2009<br />
Vanhan kir<strong>ja</strong>llisuuden päivien<br />
hallituksen puheenjohta<strong>ja</strong><br />
Jukka Sar<strong>ja</strong>la kertoi Alueviestille<br />
ava<strong>ja</strong>ispäivänä, että ensi<br />
vuonna, jolloin vanhan kiran<br />
päiviä tulee neljännesvuosisata<br />
täyteen, on tarkoituksena<br />
julkaista juhlakir<strong>ja</strong>. Tekijäkin<br />
on jo valittu.<br />
Nykyinen vanhan kir<strong>ja</strong>llisuuden<br />
päivien ohjelmallinen<br />
johta<strong>ja</strong>, fi losofi an tohtori Panu<br />
Ra<strong>ja</strong>la lisää Waltarin tuntemusta<br />
jo syyskuussa, jolloin<br />
tulee kuluneeksi sata vuotta<br />
akateemikon syntymästä. Silloin<br />
ilmestyy hänen kirjoittamansa<br />
Mika Waltarin elämäkerta.<br />
Jo kirjoitetun lisäksi Waltaria,<br />
joka elää voimakasta renesanssia,<br />
nyt eritoten entisessä<br />
itä-Euroopassa Ra<strong>ja</strong>lan<br />
mukaan, tekee nykypolville<br />
tunnetummaksi Juha Järvelän<br />
valmisteilla oleva väitöskir<strong>ja</strong>.<br />
Marras-Workshopin Veli-Pekka Bäckman toi näkösälle kustantamiaan Jaakko Juteinin tekstejä.
Keskiviikko heinäkuun 2. 2008<br />
Antiikkimessuilla<br />
ei ollut yleisöryntäystä<br />
Pauliina Parto<br />
itsekin menossa kir<strong>ja</strong>päiville,<br />
mutta a<strong>ja</strong>ttelimme poiketa<br />
tässä ensin. Kyllä tämä taitaa<br />
enemmän sellaista katselua<br />
olla kuin ostamista, kertoivat<br />
Tiitta Savolainen Joroisilta,<br />
Anita Nieminen Vammalasta<br />
<strong>ja</strong> Sinikka Ra<strong>ja</strong>la Kankaanpäästä.<br />
Vammalan lukiolla järjestettiin<br />
viime viikonloppuna jo 17.<br />
Antiikki- <strong>ja</strong> Keräilyalan myyntimessut.<br />
Jos Sylvään koululla<br />
riittikin hulinaa Vanhan kir<strong>ja</strong>llisuuden<br />
päivien johdosta,<br />
vietettiin antiikkimessu<strong>ja</strong> huomattavastirauhallisemmissa<br />
merkeissä. Kauppa oli silti<br />
kuulemma käynyt. -Väkimäärään<br />
nähden kauppa on käynyt<br />
todella hyvin. Uskon, että<br />
kirjo<strong>ja</strong> myydään täällä senkin<br />
takia hyvin, kun ihmisillä on<br />
enemmän tilaa katsella <strong>ja</strong> tutkia.<br />
Kir<strong>ja</strong>päivillä väkeä on niin<br />
paljon, ettei myyntipöytien lähelle<br />
oikein tahdo edes päästä,<br />
tuumi tamperelaisen Antiikki-<br />
<strong>ja</strong> keräilyliikkeen tiskin takana<br />
seissyt Lauri Ylikomi lauantaina<br />
aamupäivällä.<br />
Tiskille pysähtyneet naiset<br />
nyökyttelivät. -Olemme<br />
Eri a<strong>ja</strong>nkohta parempi?<br />
Säde Pystynen oli saapunut<br />
Antiikki- <strong>ja</strong> Keräilyalan messuille<br />
Ur<strong>ja</strong>lasta. Hän kertoi olleensa<br />
paikan päällä lähes joka<br />
vuosi. -Mukavat asiakkaathan<br />
tänne saavat tietysti palaamaan,<br />
Pystynen naurahti. Hänen<br />
pöydillään kimmelsi toinen<br />
toistaan upeampia koru<strong>ja</strong>.<br />
-Erityisesti näistä nimikir<strong>ja</strong>imilla<br />
varustetuista hopeisista<br />
koruista asiakkaat ovat olleet<br />
kiinnostuneita. Tämän voi<br />
kiinnittää vaikka laukkuun tai<br />
Säde Pystynen Ur<strong>ja</strong>lasta on ollut Antiikkimessuilla<br />
mukana lähes joka vuosi. Hän<br />
kertoi kävijöiden kyselevän usein esimerkiksi<br />
turkkiin kiinnitettäviä nimikir<strong>ja</strong>inkoru<strong>ja</strong>.<br />
turkkiin, <strong>ja</strong> niitä on tietysti eri nimikir<strong>ja</strong>imilla varustettu<strong>ja</strong>,<br />
Pystynen esitteli.<br />
Monen näytteilleasetta<strong>ja</strong>n huulilla pyöri lauantaina<br />
kysymys siitä, kannattaisiko messut järjestää<br />
<strong>ja</strong>tkossa eri aikaan kuin Vanhan kir<strong>ja</strong>llisuuden päivät.<br />
-Tuntuu, että väkeä on joka vuosi vähemmän <strong>ja</strong><br />
vähemmän. Ehkä olisi parempi järjestää kaksi näin<br />
isoa tapahtumaa eri aikaan. Silloin molempiin voisi<br />
riittää eri lailla kävijöitä, nimettömänä pysytellyt<br />
henkilö pohti tyhjiä käytäviä katsellessaan.<br />
Vasemmalla: Antiikki- <strong>ja</strong> Keräilyalan myyntimessuilta<br />
saattaa löytää itselleen vaikkapa<br />
uusvanhat ruokailuvälineet.<br />
Sinikka Ra<strong>ja</strong>la (vas.), Anita Nieminen <strong>ja</strong> Tiitta Savolainen olivat matkalla Vanhan<br />
kir<strong>ja</strong>llisuuden päiville. Lauri Ylikomi Tampereen Antiikki- <strong>ja</strong> keräilyliikkeestä esitteli<br />
naisille kirjo<strong>ja</strong>.<br />
Suurta ruuhkaa ei Vammalan lukion käytävillä lauantaiaamupäivällä ollut.<br />
15
16 Keskiviikko heinäkuun 2. 2008<br />
Melan veto tapahtuu suorin<br />
käsin, jolloin melaa vedetään<br />
ihan ka<strong>ja</strong>kin vierestä.<br />
Oikea käsi pitää kiinni<br />
<strong>ja</strong> vasemmassa kädessä mela<br />
pyörii, koska lapakulmat<br />
ovat erilaisia. Nämäkin asiat<br />
opeteltiin ensin kuivalla<br />
maalla. Pirjo Reima opastaa.<br />
Teljän Latu opasti<br />
melonnan saloihin<br />
Teljän Latu järjesti Kokemäen Pitkäjärvellä<br />
melonnan opastusta sekä<br />
käytännön harjoituksia.<br />
Oh<strong>ja</strong>uksesta vastasi Pirjo Reima.<br />
Ensimmäisellä kurssilla oli neljä in-<br />
nokasta ka<strong>ja</strong>kkiyksiköllä <strong>ja</strong> kaksi<br />
melo<strong>ja</strong>a kaksikolla.<br />
Seuran kaluston määrä rajoitti<br />
kurssilaiset neljään. Toinen melontakurssi<br />
sekä retki Kokemäenjoelle<br />
Ei tämä niin vaikeaa olekaan,<br />
mitä etukäteen arveli,<br />
tuntui olevan kurssilaisten<br />
a<strong>ja</strong>tus, kun todella<br />
päästiin melomaan. Kaatumista<br />
ei tarvitse pelätä, kun<br />
perusasiat on hallinnassa.<br />
Retkika<strong>ja</strong>kit eivät edes ole<br />
kiikkeriä. Toisaalta harrastukseen<br />
kuuluu olennaisena<br />
osana myös kylmät kylvyt,<br />
mutta niitäkin on hyvä<br />
harjoitella oh<strong>ja</strong>tusti. Nyt<br />
kukaan ei halunnut tätä<br />
kokeilla.<br />
peruutettiin koska melojia ei ilmoittautunut<br />
riittävästi.<br />
Jatkossa kursse<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> retkiä järjestetään,<br />
mikäli kiinnostusta löytyy.<br />
Oppilasvaihtoa<br />
Vammalassa<br />
jo 40 vuotta<br />
Marianna Langeno<strong>ja</strong><br />
noa, <strong>ja</strong> nyt on selvästi muotia lähteä<br />
vaihtoon ulkomaille. Tänä vuonna<br />
vuosivaihtoon menee kolme <strong>ja</strong> kesävaihdossa<br />
on kymmenen vamma-<br />
Vammalan lukion käytävän seinälle<br />
on nostettu kartta, josta näkyy missä<br />
maissa Vammalan nuoret ovat<br />
olleet vaihdossa viimeisen neljänkymmenen<br />
vuoden aikana. Kartasta<br />
selviävät myös ne kansalaisuudet,<br />
jotka ovat samojen vuosikymmenten<br />
aikana vierailleet Vammalassa<br />
vaihto-oppilaina. Nuoret ovat olleet<br />
vuosi- <strong>ja</strong> kesävaihdossa sekä vierailulla<br />
<strong>ja</strong> leireillä ulkomailla Vammalan<br />
Rotaryklubin kautta.<br />
Nyt, kun ensimmäisestä vaihdosta<br />
on kulunut 40 vuotta, päivitettiin<br />
kartta vastaamaan nykyistä tilannetta.<br />
Kartan suunnitteli <strong>ja</strong> toteutti<br />
Sylvään koululla aikanaan lehtorina<br />
toiminut Osmo Nevala yhdessä<br />
Idea-Mainoksen kanssa.<br />
Taulun taustalta löytyy lisäksi<br />
muun muassa Nevalan vuonna<br />
1995 kirjoittama kir<strong>ja</strong> vaihto-oppilastoiminnasta.<br />
Vuonna 2000 hän<br />
teki historiikin, <strong>ja</strong> selvitteli jälleen<br />
Vammalan vaihto-oppilastoiminnan<br />
perinteitä. Sittemmin Nevalalle<br />
syntyi a<strong>ja</strong>tus, että kaikki vaihto-oppilaat<br />
voisivat olla nähtävillä yhdellä<br />
silmäyksellä isossa kartassa.<br />
Nevalan mukaan Vammalan lukiosta<br />
on lähdetty vuosivaihtoon<br />
erityisesti Pohjois-Amerikkaan. Se<br />
oli suosittu kohde etenkin vaihto-oppilastoiminnan<br />
alkuaikoina.<br />
Nyttemmin nuoret ovat innostuneet<br />
myös Brasiliasta <strong>ja</strong> Meksikosta.<br />
Myös Australia on aina houkutellut.<br />
Aasia <strong>ja</strong> Venäjä eivät puolestaan<br />
ole houkutelleet nuoria samalla voimalla.<br />
Etelä-Afrikka <strong>ja</strong> Israel ovat<br />
tämän kesän suositut maat.<br />
Osmo Nevalan mukaan vaihtotoiminnan<br />
kehitys on ollut hie-<br />
lalaista nuorta. Erityisesti vuodesta<br />
1996 lähtien nimenomaan Rotaryklubi<br />
on ollut Vammalan lukion<br />
kansainvälisyyskasvatuksen runko.<br />
Yhteensä koko 40 vuoden aikana<br />
vuosivaihdossa on ollut 55 vammalalaista,<br />
kun taas ulkomailta Vammalaan<br />
tulleita vuosivaihto-oppilaita<br />
on ollut 52.<br />
Vammalan Rotaryklubi valittiin<br />
vuoden 2007-2008 nuorisovaihtoklubiksi<br />
piirissä 1410, johon kuuluu<br />
yli 60 klubia.<br />
Nevala kiittää Tauno Virtasta <strong>ja</strong><br />
Pirjo Äijälää, jotka auttoivat aktiivisesti<br />
taulun valmistusprosessissa.<br />
Nuorisovaihtoasiamies Tauno Virtanen (vas.) <strong>ja</strong> Osmo Nevala<br />
esittelevät ylpeinä uutta oppilasvaihtokarttaa Vammalan lukiolla.
Change language