17.07.2013 Views

Mitä lahjaksi valmistuvalle?

Mitä lahjaksi valmistuvalle?

Mitä lahjaksi valmistuvalle?

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Keskiviikko 28. toukokuuta 2008<br />

Gallup<br />

<strong>Mitä</strong> <strong>lahjaksi</strong> <strong>valmistuvalle</strong>?<br />

Teksti:<br />

Pauliina Parto<br />

Kuvat: Marianna Langenoja<br />

Monessa suomalaisperheessä on viikonloppuna juhlan aika. Ylioppilaat<br />

ja ammattiin valmistuvat tarttuvat ylpeinä todistuksiinsa,<br />

ja kääntävät elämässään uuden lehden. Monen juhlavieraan<br />

mieltä askarruttaa näin juhlien kynnyksellä valmistuvan lahja.<br />

Gallupimme Vammalan keskustassa selvitti, mikä olisi sopiva<br />

lahja <strong>valmistuvalle</strong>.<br />

Aino Lehtonen, Vammala<br />

-Raha tietysti. Kaiken maailman krääsää on kuitenkin jo<br />

nurkat täynnä. Rahan määrä taas riippuu sukulaisuussuhteesta.<br />

Näin mummuna sitä joutuu usein antamaan vähän<br />

enemmänkin.<br />

Olavi Jokinen, Vammala<br />

-Olen kyllä vähän sitä mieltä, että jos ei rahana vie niin sitten<br />

pankin lahjashekki. Siten saa asianomainen itse päättää,<br />

mihin haluaa rahansa sijoittaa.<br />

Aila Luuppala, Vammala<br />

-Nuorelle viedään tietenkin lahjakortti tai rahaa, saa sitten<br />

itse hakea sillä mitä haluaa. Vaikea on tänä päivänä oikein<br />

ostaa mitään, kun nuorten maku vaihtelee niin kovin.<br />

Helka Lepistö, Vammala<br />

-Juu, talouteen liittyvää viedään. Toiset vie varmaan korujakin,<br />

mutta jotain käytännöllistä olisi lahjan hyvä olla.<br />

Esko Koivuniemi, Vammala<br />

-Kolmekymppiä rahaa.<br />

Paula Mäntysaari, Vammala<br />

-No kukkia tietenkin viedään, mutta lahja voisi olla jotain<br />

talouteen liittyvää. Ei rahaa, tavarasta jää kuitenkin muisto.<br />

Otsikoiden takaa<br />

Maija<br />

Latva<br />

Kesäloman kynnyksellä<br />

Joku aika sitten silmiini osui kaupan lehtihyllyssä olleesta lehdestä<br />

etukannen teksti, joka meni jotenkin näin: Suomalainen<br />

vaatii luksusta mökille, 8 televisiota, jalopuiset kaapit ja täydellinen<br />

koneistus. En ostanut sitä lehteä, koska olen tuosta vaatimustasosta<br />

vähän eri mieltä. Ei kesämökki tosin mikään työleirikään<br />

saa olla, vaan puuhastelua ja relaksoitumista - sopivassa<br />

suhteessa.<br />

Kotona on joskus käynyt niinkin, että lämmin vesi on päässyt loppumaan.<br />

Mikä katastrofi ! Mökillä sen sijaan jaksaa kummasti odotella,<br />

että vesi lämpiää saunan padassa. Tai tiskivesi isossa kattilassa.<br />

En oikeastaan tiedä montaakaan rentouttavampaa asiaa, kuin<br />

ulkona tiskaaminen. Siis mökillä. Kotona tympii välillä jo astioiden<br />

koneeseen laittokin, saati sitten koneen tyhjennys. Sen tähden<br />

olenkin ulkoistanut sen homman meidän jälkikasvulle.<br />

Mökkielämä tuo ihmisistä esiin ihan uusiakin puolia. Kotona on<br />

jotenkin pakko ainakin suunnitella seuraavaa hommaa, joku kaappi<br />

tai laatikko on ihan varmasti räjähtämispisteessä. Ja pyykkiähän<br />

on aina. Mökillä sen sijaan saatan olla yöpaidassa vaikka koko<br />

päivän. Tai lumoutua luonnon äänistä niin, että istun terassilla<br />

aamukahvini kanssa parikin tuntia. Miehestäni sen sijaan on<br />

paljastanut mökkiterroristinkin piirteitä, kun taas kotona häntä ei<br />

haittaa, vaikka nurkissa pyörivät pölykoirat kasvaisivat bernhardilaisen<br />

kokoisiksi. Jos hän jo aamulla aloittaa sillä, että tänään olisi<br />

koko porukalle pieni homma, niin tiedämme varautua joko puiden<br />

kantoon, verkkojen selvittelyyn tai muuhun vastaavaan. Monesti<br />

sellaisina hetkinä meihin perheen naisiin iskee siivousvimma.<br />

Nautin kesällä erityisesti joutilaisuudesta ja siitä, että kalenteri<br />

ammottaa tyhjyyttä. Ihan tarkoituksella olen kerrankin ollut suunnittelematta<br />

päivien varalle yhtään mitään. Saattaa olla, että jonkun<br />

viikon ainoaksi mainittavaksi tapahtumaksi jää kauppareissu<br />

mantereelle. Silloin voikin sitten jo laittaa kukkamekon päälle. Ja<br />

vähän ripsiväriä ja huulipunaa.<br />

Kesän 2008 rantamuoti:<br />

Uimamekkoja ja syvään<br />

uurrettuja kaula-aukkoja<br />

Naisten uima-asumuodissa<br />

on täksi kesäksi kaksi erilaista<br />

tyylisuuntaa: rohkeasti avonaiset<br />

uimapuvut sekä hieman<br />

peittävämpään suuntaan<br />

kehittyneet bikinit, joiden alaosat<br />

ovat yhä useammin hipster-tyyliset.<br />

Uimapuvun valinnassa on<br />

tärkeää ottaa huomioon vartalon<br />

muoto. Runsasmuotoisille<br />

naisille on omilla mitoituksilla<br />

vähintään yhtä tyy-<br />

Uimapuku pestään heti<br />

käytön jälkeen hellävaraisesti<br />

hienopesuaineella ja<br />

huuhdellaan huolellisesti.<br />

Pelkkä vesi ei riitä puhdistamaan<br />

uimapukua aurinkoöljyn,<br />

meriveden ja hie-<br />

“<br />

Mökillä sen sijaan saatan olla<br />

yöpaidassa vaikka koko päivän. Tai<br />

lumoutua luonnon äänistä niin, että<br />

istun terassilla aamukahvini kanssa<br />

parikin tuntia.<br />

likkäitä uima-asuja kuin solakoille<br />

naisille.<br />

Kimaltelevat yksityiskohdat<br />

ovat tämän kesän uutuus.<br />

Kultaista väriä on myös itse<br />

uima-asussa, etenkin bikineissä.<br />

Löytyypä mallistoista<br />

uimamekkoja ja hihallisia uima-asuja,<br />

jotka takuulla keräävät<br />

katseita. Väreistä suosittuja<br />

ovat kiiltosävyjen lisäksi<br />

ruskea, vaaleansininen,<br />

musta ja valkoinen sekä kesän<br />

Uima-asujen hoito-ohjeita:<br />

kan cocktailista. Uimapuku<br />

kannattaa kuivattaa varjossa,<br />

sillä auringonvalo haalistaa<br />

värejä ja haurastuttaa<br />

materiaalia. Oikein hoitamalla<br />

säilytät uima-asusi<br />

käyttökelpoisena pitkään.<br />

13<br />

suosikkiväri keltainen. Kuoseissa<br />

näkyy paljon kukkia.<br />

Miesten uima-asumuodissa<br />

ei ole tapahtunut suurempia<br />

mullistuksia. Toiset vannovat<br />

uimashortsien ja toiset perinteisten<br />

uimahousujen nimeen.<br />

Valikoimaa piisaa laidasta laitaan.<br />

Kokeiltaviksi uutuusväreiksi<br />

kannattaa harkita vihreän<br />

eri sävyjä.<br />

Uimapukujen materiaaleissa<br />

on yleensä elastaania, joten<br />

huuhteluaineen käyttöä<br />

ei suositella. Elastaania sisältäviä<br />

tuotteita ei tarvitse<br />

silittää.


14 Keskiviikko 28. toukokuuta 2008<br />

Vammalan Palveluliikenteen autot alkavat ajaa paikallisliikennettä kesäkuun alusta.<br />

Toimitusjohtaja Janne Haapamäen mukaan reiteille tulee tämän valkoisen 20-paikkaisen<br />

auton lisäksi uusi 49-paikkainen keltainen bussi.<br />

Vammalan kaupunki<br />

rohkaisee käyttämään<br />

paikallisliikennettä<br />

Hannu Virtanen<br />

Yritykselle tulee liikentee-<br />

Vammalan kaupunki rohkaisee<br />

käyttämään paikallisliikennettä<br />

entistä enemmän.<br />

Jotta matkustus paikallisessa<br />

joukkoliikenteessä lisääntyisi,<br />

Vammalassa on parannettu<br />

Hoppu-Roismala -suunnan<br />

yhteyksiä sekä panostettu kesän<br />

jälkeenkin jatkuvaan lauantailiikenteeseen.<br />

Vireimmillään Vammalan<br />

keskustan paikallisliikenteessä<br />

autoja kulkee tunnin välein<br />

aamulla, päivällä ja iltapäivällä.<br />

-Eniten mahdollisuuksia lisätä<br />

matkustajamääriä on Varila-Lousaja<br />

-välillä, kaupungin<br />

talouspäällikkö Alpo Jokinen<br />

sanoo.<br />

Reiteille uusi yrittäjä<br />

Vammalan paikallisliikenteen<br />

kolmivuotinen sopimuskausi<br />

vaihtuu kesäkuun alusta.<br />

Liikenne on kilpailutettu<br />

ja uutena yrittäjänä paikallisliikennettä<br />

ryhtyy hoitamaan<br />

Vammalan Palveluliikenne.<br />

Kaupunki sai kaksi tarjousta.<br />

Paikallisliikennettä ajoi pitkään<br />

Antti Lauhamo Oy.<br />

-Reiteillä kuitenkin jatkaa<br />

tuttu kuljettaja, Hannu Jokinen,<br />

Vammalan Palveluliikenteen<br />

toimitusjohtaja Janne<br />

Haapamäki kertoo.<br />

seen kokonaan uusi isompi auto,<br />

jossa on 49 paikkaa. Tämän<br />

keltaisen bussin lisäksi reiteillä<br />

kulkee pienempi valkoinen<br />

auto, jossa paikkoja on 20.<br />

Edelleen ajetaan kolmella<br />

pääreitillä, jotka ovat keskustan<br />

Varila-Lousaja, Hoppu-<br />

Tyrvään teollisuusalue ja Tyrvään<br />

Voima.<br />

-Varila-Lousaja -reitin ensimmäisen<br />

vuoron lähtöaikaa<br />

on aikaistettu niin, että siltä<br />

ehtii rautatieasemalle 6.07<br />

lähtevään Tampere-Helsinki -<br />

junaan, Alpo Jokinen sanoo.<br />

Roismala-Hoppu<br />

mukaan reittiin<br />

Asiakaspalautteen perusteella<br />

Varilan lenkkiä on jatkettu<br />

kulkemaan Roismalan risteyksen<br />

ja Hopun teollisuusalueen<br />

kautta, jolloin mahdollisuudet<br />

asioida alueen<br />

liikkeissä paranevat.<br />

Tämän alueen paluuvuorot<br />

ajetaan toisin päin. Ajomatkan<br />

hiukan pidennyttyä<br />

on myös aikatauluja jonkin<br />

verran muutettu.<br />

Koulujen kesäloma-aikoina<br />

Varila-Lousajan ja Tyrvään<br />

Voiman vuorot ajetaan<br />

kaksi kertaa maanantaisin,<br />

keskiviikkoisin ja lauantaisin.<br />

Ensi kesänä ajankohta on<br />

2.6.-9.8. Muutosta aikaisem-<br />

paan on yhden vuoron jääminen<br />

pois keskustan reitiltä<br />

sekä perjantain ajopäivän<br />

muuttuminen maanantaina<br />

ajettavaksi.<br />

Uutena kokeiluna tänä<br />

vuonna ajetaan lauantailiikennettä<br />

16.8.-27.12. keskustan<br />

ja Tyrvään Voiman reiteillä.<br />

-Mikäli liikenne osoittautuu<br />

tarpeelliseksi, lauantaiajoa<br />

voidaan jatkaa, Jokinen<br />

sanoo.<br />

Matkalle alle<br />

kolmen euron<br />

Paikallisliikennettä käytti<br />

viime vuonna 14 208 matkustajaa.<br />

Joukossa on runsaasti<br />

koululaisia, joista osa<br />

maksaa itse matkansa ja osa<br />

käyttää paikallisliikennettä<br />

kaupungin tarjoamana koulukyytinä.<br />

Käytössä ovat normaalit<br />

Matkahuollon taksat, jolloin<br />

edullisimmillaan alle kuuden<br />

kilometrin matka taittuu<br />

hintaan 2,80 euroa. Matkustajalla<br />

on mahdollisuus ostaa<br />

kuukausikortti, jolle hinnaksi<br />

tulee 25 euroa. Myös seutulippua<br />

voi käyttää.<br />

-Tarkoitus on houkutella<br />

ihmisiä paikallisliikenteeseen<br />

ja käyttämään joukkoliikennettä,<br />

Alpo Jokinen<br />

perustelee huokeaa hinnoittelua.<br />

Paikallisliikenteen kustannukset<br />

olivat viime vuonna<br />

kokonaisuudessaan 72 300<br />

euroa. Asiakastuloa kertyi<br />

36 500 euroa, joten kaupungille<br />

jäi 35 900 euron nettomeno.<br />

Tähän kaupunki sai<br />

puolet valtionosuutta.<br />

-Paikallisliikenne maksoi<br />

Vammalan kaupungille viime<br />

vuonna 18 000 euroa, Jokinen<br />

tiivistää loppulaskun<br />

ja kehuu järjestelmää järkeväksi<br />

ja kustannustehokkaaksi.<br />

• kolme pääreittiä: Varila-Lousaja, Hoppu-Tyrvään teollisuusalue<br />

ja Tyrvään Voima<br />

• asiointimahdollisuus Roismalan ja Hopun teollisuusalueen<br />

liikkeissä paranee<br />

• lauantailiikennettä kokeillaan 16.8.-27.12.<br />

•<br />

Varila-Lousaja -reitiltä ehtii Tampereen 6.07 -junaan


Keskiviikko 28. toukokuuta 2008<br />

Mumbai kutsuu Saria<br />

1200-sivuinen opus valmentaa<br />

biologiaolympialaisiin<br />

1200-sivuinen englanninkielinen opus on kulkenut Sarin matkassa tiiviisti viime päivät.<br />

Abiturientti on ehtinyt kahlata painavan teoksen jo kerran kokonaan läpi.<br />

Biologian olympialaiset<br />

IBO (International Biology Olympiad) on<br />

laaja kansainvälinen biologian kilpailu, joka<br />

järjestetään vuosittain heinäkuussa jossain<br />

IBO:n jäsenmaassa. Kilpailu kestää<br />

viikon, ja siihen sisältyy sekä taitoja (Practical<br />

I-IV) että tietoja (Th eoretical A-B)<br />

mittaavat kilpailupäivät. IBO:ssa on mukana<br />

yli 50 maata ja määrä kasvaa vuosittain<br />

muutamalla.<br />

Kilpailijat ovat osallistuvien maiden biologiakilpailuissa<br />

menestyneitä koululaisia.<br />

Kunkin maan joukkue koostuu yleensä<br />

neljästä kilpailijasta ja 2-3 aikuisesta, jotka<br />

toimivat kansainvälisen juryn jäseninä, jo-<br />

ka muun muassa hyväksyy kilpailun sisällön,<br />

sekä kääntävät kilpailutehtävät oman<br />

maansa kielelle.<br />

IBO:n päämääränä on innostaa opiskelijoita<br />

biologian opintoihin ja edistää ajatusten<br />

vaihtoa sekä kansainvälisiä ystävyyssuhteita<br />

biologiasta kiinnostuneiden<br />

nuorten välillä. Kahden kilpailupäivän lisäksi<br />

biologian olympialaisten ohjelmaan<br />

sisältyy retkeilyjä, juhlia ja vapaata yhdessäoloa.<br />

IBO:ssa jokainen saa kavereita ympäri<br />

maailmaa - asuvathan kaikkien osallistujamaiden<br />

opiskelijat koko viikon samassa<br />

majoituspaikassa erillään aikuisista.<br />

olympialaisiin. -Vielä ei jännitä,<br />

mutta jännitys varmaan<br />

kasvaa pikku hiljaa, kun tulee<br />

eteen rokotusten ja viisumin<br />

hankinta, Sari kertoo.<br />

Mumbai ei ole Sarille entuudestaan<br />

tuttu paikka, mutta<br />

hän on ottanut kaupungista<br />

selvää kahlaamalla läpi kirjallisuutta.<br />

-Aasian suurin slummialue<br />

on kai ihan siinä lähellä.<br />

Ja heinäkuussa, kun olympialaiset<br />

järjestetään, sadekausi<br />

on pahimmillaan. Lämpöä<br />

lienee kolmenkymmenen pintaan,<br />

mutta eiköhän sade vähän<br />

viilennä, kun sitä kerran<br />

on paljon silloin luvassa.<br />

Valtakunnan paras<br />

Sari Rytkönen kirjoitti biologian<br />

viime syksynä valtakunnan<br />

parhain tuloksin ja sai kokeesta<br />

kirkkaasti laudaturin.<br />

Ei liene ihme, että Sari nimeää<br />

juuri biologian lempiaineekseen.<br />

-Maantieto tulee hyvänä<br />

kakkosena, mutta kyllä biologia<br />

ajaa vielä sen edelle, abiturientti<br />

hymyilee. Lukijoille<br />

tiedoksi, että olympiaedustajamme<br />

oli jaetulla ykköstilalla<br />

maantieteen kansallisessa<br />

Maisematiemaratoonarit<br />

kootaan Huittisiin<br />

Maisematiemaraton juostaan<br />

edelleen yhteen suuntaan<br />

syyskuun toisena viikonloppuna.<br />

Tapahtuman järjestelyissä<br />

on kuitenkin luvassa<br />

muutoksia mm. jälki-ilmoittautumisen<br />

osalta.<br />

Puolimaratonin ja minimaratonin<br />

suosio lisääntyy, mutta<br />

maratonilla on osanottajamäärässä<br />

nähtävissä pientä<br />

hiipumista. Kilpailun johtaja<br />

Antti Hirvineva kaipaa lisää<br />

juoksijoita myös varttimaratonille.<br />

Syyskuun 13. päivä jo 12.<br />

kerran juostava Maisematiemaraton-tapahtuma<br />

uudistuu.<br />

Viime vuonna kyseltiin niin<br />

juoksijoilta kuin yleisöltäkin<br />

pitäisikö maratonin lähtö siir-<br />

tää Huittisiin. Tapahtuman alkuperäinen<br />

ideahan on ollut<br />

yhteen suuntaan juostava maraton,<br />

joita Suomessa järjestetään<br />

äärimmäisen vähän. Selkeä<br />

enemmistö kyselyyn vastanneista<br />

oli sitä mieltä, että<br />

maratonin ja puolimaratonin<br />

lähtöpaikkoja ei tule vaihtaa.<br />

Myöskään tapahtuman siirto<br />

syksystä kevääseen ei saanut<br />

kannatusta. Maisematiemaratonin<br />

järjestelytoimikunta<br />

onkin päätynyt säilyttämään<br />

reitin ja ajankohdan ennallaan,<br />

mutta pohti miten asiat<br />

saataisiin rullaamaan kilpailupäivänä<br />

jouheammin. Maratonin<br />

jälki-ilmoittautuminen<br />

ja numerojen jako on tapahtunut<br />

Urjalassa Nuutajärven<br />

lasikylässä. Puolimaratoonarit<br />

ovat puolestaan kokoontuneet<br />

Punkalaitumen liikuntahallissa.<br />

Kilpailijat on kuljetettu<br />

linja-autoilla maalialueelta<br />

Huittisista jälki-ilmoittautumispaikoille<br />

ja lähtöpaikoille.<br />

Varusteet on kuljetettu lähtöpaikoilta<br />

maalialueelle Huittisiin,<br />

jossa ne ovat odottaneet<br />

maaliin juosseita.<br />

Kilpailukeskus<br />

Huittisten<br />

Huhkolinnassa<br />

Tänä vuonna tapahtuman<br />

kilpailukeskuksena toimii urheilutalo<br />

Huhkolinna, jossa<br />

tapahtuu kaikkien matkojen<br />

jälki-ilmoittautuminen ja kil-<br />

Pauliina Parto<br />

kilpailussa ja olisi päässyt tämänkin<br />

oppiaineen valmen-<br />

Vammalan lukion abiturientti nuskurssille. Sarin vaaka kal-<br />

Sari Rytkönen elää jännittäviä listui kuitenkin rakkaamman<br />

aikoja. Eilen tiistaina hän is- aineen puolelle.<br />

tui Turussa eläinlääketieteel- -En osaa oikein sanoa, mislisen<br />

tiedekunnan pääsykotä kiinnostukseni biologiaa<br />

keissa ja lauantaina hän pai- kohtaan kumpuaa. Olen ollut<br />

naa päähänsä valkolakin. Eh- ihan pienestä asti kiinnostukä<br />

kaikkein jännittävin hetki nut näistä asioista, eikä se ole<br />

koittaa kuitenkin heinäkuus- koskaan ollut mitään pakkosa,<br />

kun Sari suunnistaa Intian pullaa, hän pohtii. Lempioh-<br />

Mumbaihin kansainvälisiin jelmiin on aina kuulunut Mer-<br />

biologian olympialaisiin edusten salaisuudet ja Avara luonto<br />

tamaan Suomea. Abiturient- -dokumentit. -Paljon muuta ei<br />

ti voitti tammikuussa biolo- sitten olekaan ehtinyt televisigian<br />

kansallisen kilpailun yliosta katsella.<br />

voimaisesti, ja pääsi voittonsa Biologian sisälle mahtuu<br />

johdosta pariksi viikoksi val- paljon, ja Sari nimeääkin lemmennukseen<br />

Helsingin ylipiaiheikseen eläinten anatomiopistoon.<br />

Menestyksekkään an ja fysiologian. -Se on myös<br />

valmennuksen jälkeen hänet todella haastavaa, ja kiinnos-<br />

valittiin Suomen edustajaksi taa varmaan siksikin.<br />

”<br />

Pelkällä pänttäämisellä ei<br />

pärjää, asiat pitää oikeasti<br />

tajuta.<br />

pailunumerojen jako. Huittisista<br />

juoksijat kuljetetaan<br />

linja-autoilla lähtöpaikoille<br />

kuten aiemminkin. Aikatauluihin<br />

joudutaan kuitenkin<br />

tekemään pieniä muutoksia.<br />

Kilpailun johtaja Antti Hirvineva<br />

perustelee muutosta lähinnä<br />

kilpailukanslian töiden<br />

helpottumisella ja parempana<br />

palveluna juoksijoille. Aiempina<br />

vuosina jälki-ilmoittautuneiden<br />

tiedot on välitetty<br />

Urjalasta ja Punkalaitumelta<br />

sähköisessä muodossa kilpailukansliaan<br />

Huittisiin. Ne<br />

on kuitenkin jouduttu syöttämään<br />

ajanotto- ja tulosjärjestelmään<br />

uudestaan. Tämä<br />

on joinakin vuosina tuottanut<br />

melkoisia paineita kilpai-<br />

Pelkkä<br />

pänttääminen ei auta<br />

Sari tietää jo hieman, mikä<br />

häntä Intiassa heinäkuussa<br />

odottaa. -Tiedossa on ainakin<br />

teorian ja käytännön kokeita,<br />

kuten labratöitä. Aiheet<br />

voivat vaihdella ihan laidasta<br />

laitaan vaikka norsun evoluutiosta<br />

loisen tunkeutumismenetelmään.<br />

Sari korostaa, että<br />

ulkoluvulla ei biologiassa saati<br />

sitten olympialaisissa tule pärjäämään.<br />

-Ei pelkkä pänttääminen<br />

auta, kyllä nämä asiat<br />

pitää oikeasti tajuta.<br />

Viime päivät nuoren naisen<br />

mukana on kulkenut tuhti<br />

1200-sivuinen englanninkielinen<br />

biologiankirja, jolla Sari<br />

preppaa itseään kilpailua varten.<br />

Toimittajalle, joka ei tahdo<br />

ymmärtää edes suomenkielistä<br />

solubiologiaa, kirja on<br />

täysin verrattavissa hepreaan.<br />

Sari kuitenkin selittää silmät<br />

loistaen oppineensa hirvittävästi<br />

uutta paitsi biologiasta<br />

myös englannista. -Kerran<br />

olen kirjan jo lukenut alusta<br />

loppuun. Tavoite olisi, että<br />

saisin sen luettua vielä toistamiseen.<br />

lukanslian toimitsijoille. Tänä<br />

vuonna otetaan käyttöön<br />

myös uusi ajanottojärjestelmä,<br />

jota hoitaa Lauttakylän<br />

Lujan hiihtojaosto. -Uudistuksen<br />

myötä tapahtuman<br />

ajanoton ja tulospalvelun<br />

luotettavuus ja nopeus paranee<br />

entisestään, uskoo Hirvineva.<br />

Osanottajamäärissä<br />

myönteinen kehitys<br />

Maisematiemaratonin osanottajamäärissä<br />

on viime vuosina<br />

jatkunut positiivinen<br />

kehitys. Etenkin puolimaratonin<br />

suosio paranee vuosi<br />

vuodelta. Eniten väki on<br />

lisääntynyt miesten ja nais-<br />

15<br />

Lauri Jaakkola ja Samuli Alasarkki näyttivät, miten pienestäkin<br />

lukiosta voi oppia ammentaa: Lauri kirjoitti<br />

yhdeksän ainetta ja Samuli kahdeksan ainetta.<br />

Lauri ja Samuli<br />

toivat 13 ällää<br />

Mouhijärvelle<br />

Hannu Virtanen<br />

kion asemaa suurempien jou-<br />

Mouhijärven lukiossa ensi<br />

lauantain valkolakin päähänsä<br />

painavat Samuli Alasarkki<br />

ja Lauri Jaakkola olisivat edustavia<br />

ylioppilaita mille tahansa<br />

maamme lukiolle. Samuli kirjoitti<br />

kahdeksan ainetta, joista<br />

seitsemälle tuli arvosanaksi<br />

laudatur. Lauri kirjoitti yhdeksän<br />

ainetta, joista kuuden<br />

arvosana on laudatur.<br />

Rehtori Kari Koivurannan<br />

mukaan Mouhijärven lukioon<br />

tuli laudatur-arvosanoja kolme<br />

ja puoli kertaa enemmän<br />

kuin valtakuntaan keskimäärin.<br />

Laudatur on nykyisessä<br />

arvostelussa painava kiitos hyvin<br />

tehdystä työstä, sillä niitä<br />

on vain viisi prosenttia arvosanoista.<br />

Mouhijärven lukiosta valmistuu<br />

tänä keväänä kaikkiaan<br />

neljätoista ylioppilasta.<br />

Pienelläkin tarjontaa<br />

Samuli kirjoitti kolme ainetta<br />

syksyllä ja viisi keväällä. Lauri<br />

kirjoitti aineista neljä syksyllä<br />

ja loput viisi keväällä.<br />

-Olen viihtynyt Mouhijärven<br />

lukiossa. En harkinnutkaan<br />

opiskelua muualla, Samuli<br />

sanoo.<br />

Lauri kehuu pienen lukion<br />

toimivuutta:<br />

-Kaikki ovat tuttuja keskenään.<br />

Opinto-ohjaaja ja rehtori<br />

ovat täällä hyvin tavattavissa.<br />

Lauri oli toisen lukiovuotensa<br />

alussa neljä kuukautta<br />

Saksassa, mikä sekin nivoutui<br />

hyvin opintoihin eikä hankaloittanut<br />

paluuta opiskelemaan<br />

Mouhijärvelle.<br />

-Voiko lukiotasolla ollakaan<br />

oleellista eroa lukioiden<br />

välillä? Lauri pohtii pienen lu-<br />

ten yleisessä sarjassa. Myös<br />

minimaratonilla on juoksijoita<br />

mukana vuosi vuodelta<br />

enemmän.<br />

Kilpailun johtajan Antti<br />

Hirvinevan mukaan pari<br />

kertaa juostu varttimaraton<br />

ei kuitenkaan ole lyönyt<br />

itseään läpi aivan odotetulla<br />

tavalla. -Uskoisin kuitenkin,<br />

että myös tämä kympin<br />

lenkki vakiinnuttaa asemansa,<br />

tuumii Hirvineva.<br />

Viime vuonna tapahtumaan<br />

osallistui yhteensä liki 350<br />

juoksijaa. Määrä lähentelee<br />

osanottajaennätystä vuodelta<br />

1999. -Miksikään massatapahtumaksi<br />

ei Maisematiemaratonia<br />

pyritäkään kehittämään,<br />

vaan haluamme<br />

kossa.<br />

-Täällä on hyvä kielitarjonta<br />

ja opetusta tarjotaan pienellekin<br />

joukolle, sanoo englannin,<br />

ruotsin ja pitkän saksan<br />

Samulin tapaan kirjoittanut<br />

Lauri.<br />

Tukea lukion<br />

säilymiselle<br />

Mouhijärvi on mukana perustamassa<br />

Sastamalan kaupunkia,<br />

jonka alueella toimii<br />

Mouhijärven lukion lisäksi<br />

Vammalan lukio ja Äetsän<br />

Sarkia-lukio. Vuoden alussa<br />

toimintansa aloittavassa<br />

uudessa kaupungissa nämä<br />

muodostavat verkostolukion.<br />

-Kyllä yhteistyötä kannattaa<br />

tehdä. Tuen sitä, että lukio<br />

säilyy täällä. Jos lukio loppuisi,<br />

tulisi myös peruskoululle<br />

ongelmia, koska lukion opettajat<br />

opettavat myös siellä,<br />

Lauri miettii.<br />

Mouhijärven väkiluku<br />

kasvaa ja Samuli muistuttaakin<br />

siitä, että Mouhijärvellä<br />

on paljon lapsiperheitä, joten<br />

kouluihin näyttäisi tulevaisuudessakin<br />

riittävän oppilaita.<br />

Varsin pian ylioppilasjuhlien<br />

jälkeen nuorukaisten elämässä<br />

kääntyy uusi lehti, sillä<br />

molemmat lähtevät armeijaan<br />

kesällä. Samuli astuu<br />

palvelukseen 7. heinäkuuta<br />

tykistöprikaatissa Niinisalossa.<br />

Laurin tie vie Säkylään ja<br />

siellä kansainväliseen valmiusjoukkoon.<br />

Jatko-opinnot ovat edessä<br />

runsaan vuoden kuluttua. Samuli<br />

kaavailee opiskelevansa<br />

fysiikkaa. Laurilla ovat mielessään<br />

kansainvälisen politiikan<br />

opinnot, mutta myös kauppatiede<br />

kiinnostaa häntä.<br />

tarjota kaikille osanottajille<br />

mahdollisimman hyvän palvelun<br />

niillä resursseilla, jotka<br />

ovat organisaatiomme<br />

käytössä, lupaa Hirvineva.<br />

Päävastuun tapahtuman järjestelyistä<br />

kantavat Lauttakylän<br />

Luja ja Punkalaitumen<br />

Kunto. -Lisäksi mukana on<br />

useita muita yhdistyksiä ja<br />

yhteistyökumppaneita. Kaiken<br />

kaikkiaan toimitsijoita<br />

on talkoissa kilpailupäivänä<br />

kilpailukeskuksessa ja reitin<br />

varrella yhteensä noin 120<br />

henkilöä, ynnäilee Hirvineva.<br />

Urjalan Valajärveltä Punkalaitumen<br />

kautta Huittisiin<br />

juostava maraton on tänäkin<br />

vuonna Satakunnan piirinmestaruusmaraton.


16 Keskiviikko 28. toukokuuta 2008<br />

• Marjo Anttoora<br />

Kalavala<br />

Käräjäoikeuden notaarin tehtäviin kuuluu ottaa<br />

vastaan valoja ja vakuutuksia. Omalla toukokuisella<br />

vuorollani paikalle saapui seitsemän<br />

miestä, joiden ruskettuneet kasvot kertoivat, että kyseessä<br />

oli ulkoilmaihmisiä. Mukana oli kaksi pöytäkirjaa,<br />

joilla tulijat oli hyväksytty tietyn kalastuskunnan kalastuksenvalvojiksi.<br />

Papereissa oli reilut rasvaiset läikät,<br />

joiden yhdessä arvelimme olevan kalanmaksaöljyä.<br />

Miehet toistivat yhdessä möreillä äänillä perässäni vakuutuksen,<br />

jonka teksti kuuluu seuraavasti:<br />

”Minä N.N. vakuutan, että minä uutterasti ja tunnollisesti,<br />

puolueettomasti ja ilman oman voiton tavoittelua,<br />

parhaan ymmärrykseni ja taitoni mukaan täytän velvollisuuteni<br />

valvoa kalastusta ja sitä koskevien säännösten<br />

ja määräysten noudattamista. Tämän minä lupaan kunniani<br />

ja omantuntoni kautta.”<br />

Yksi herroista totesi heti perään, että tilanne oli kuin<br />

rippikoulussa. Itselleni tuli mieleen Seitsemän veljestä,<br />

sillä seitsemän tavaaja ja yksi lukkarin tytöstä käyvä oli<br />

tässäkin koulussa. Tilaisuuden juhlavuus ehkä hieman<br />

kärsi yhteisestä huvittuneisuudestamme, mutta muistutin,<br />

että vakuutus velvoittaa silti toimimaan sen mukaisesti.<br />

Kalastuslaissa todetaan, että kalastusta harjoitettaessa<br />

on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen<br />

pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta<br />

siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti<br />

ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä<br />

huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin<br />

on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa<br />

vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.<br />

Kalastuksenvalvojalla on velvollisuus valvoa, että<br />

kalastusta koskevia määräyksiä ja säännöksiä noudatetaan.<br />

Tärkeitä miehiä!<br />

Tässä yhteydessä muistutan, että maksatte kalastusluvan<br />

ennen vesille lähtöä. Pienemmille ja isommille kalamiehille<br />

ja -naisille kannattaa ostaa <strong>lahjaksi</strong> kalasakset,<br />

joilla perkaaminen käy kätevästi. Kalaan lähtö käy<br />

helpommin, kun ei kotiväkeä pelota saapuva saalis.<br />

Maikku Halme 30 vuotta diakonina<br />

”Olen saanut tehdä työtä,<br />

josta todella pidän”<br />

Pauliina<br />

Parto<br />

-Tuntuu siltä, kuin aika olisi<br />

mennyt silmänräpäyksessä.<br />

Välillä tuntuu kuin olisin<br />

yhä se nuori tyttö, joka vasta<br />

opettelee tätä työtä, mutta sitten<br />

tajuan, että en ehkä olekaan<br />

enää ihan nuorimmasta<br />

päästä. Onhan tässä ehtinyt jo<br />

turvetta jalkojen alle kertyä,<br />

sanoo Maija-Liisa ”Maikku”<br />

Halme, diakoni 30 vuoden kokemuksella,<br />

ja purskahtaa hersyvään<br />

nauruun.<br />

Hänen työhuoneeseensa<br />

Vammalan kirkkoherranvirastossa<br />

paistaa iltapäivän aurinko,<br />

mutta Maikku sytyttää silti<br />

kynttilän palamaan. On aika<br />

pysähtyä ja pohtia, miten työ<br />

on vuosikymmenten aikana<br />

muuttunut. -En sanoisi, että<br />

ihminen itsessään on muuttunut,<br />

mutta toimintatavat ovat.<br />

Aiemmin diakoniatyö on ollut<br />

lähinnä vanhustyötä, mutta<br />

90-luvun lama mullisti tämän<br />

työn. Silloin tulivat mukaan<br />

ihmiset, jotka kärsivät taloudellisista<br />

vaikeuksista.<br />

Maikku näkee diakonin<br />

työn laaja-alaisena vierellä<br />

kulkemisena, jossa toisena<br />

osapuolena voi olla kuka tahansa<br />

vauvasta vaariin. -Ihmiset<br />

haluavat apua hyvin erilaisiin<br />

asioihin. On taloudellisia<br />

vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia,<br />

sairauksia, päihde- ja<br />

mielenterveysongelmia. Toisaalta<br />

joku voi kokea eksistentiaalistakin<br />

kriisiä. Meillä<br />

diakoniatyössä on välineet<br />

kohdata ihminen kokonaisuutena.<br />

Me voimme hoitaa<br />

sekä kehon, mielen että sielun<br />

tarpeet, kun esimerkiksi sosiaalityön<br />

puolella unohdetaan<br />

sielu.<br />

Jumalan tuntee<br />

sydämellään<br />

Maikku Halmeen mukaan uskontoon<br />

ja uskomiseen liittyy<br />

Suomessa kiinteästi häpeäkulttuuri.<br />

-Uskonnollisia<br />

ja hengellisiä asioita pidetään<br />

niin yksityisinä, ettei niistä<br />

Maikku Halme on työskennellyt diakonina 30 vuotta.<br />

Hän haluaa tehdä työtään ihmisenä ihmisten parissa,<br />

koko elämänkokemuksellaan.<br />

uskalleta tai haluta puhua julkisesti.<br />

Monissa maissa asia<br />

on aivan toisin, siellä näistä<br />

asioista voidaan keskustella<br />

luontevasti aikaa ja paikkaa<br />

katsomatta. Mielestäni uskominen<br />

on ihan yhtä luonnollista<br />

kuin syöminen. Tähän<br />

asiaan toivoisin todella muutosta<br />

meillä.<br />

Maikku on huomannut<br />

työssään, kuinka ihmiset yrittävät<br />

hukuttaa oman henki-<br />

lökohtaisen uskonkriisinsä<br />

erilaisiin asioihin. Joku tekee<br />

paljon töitä, joku käyttää runsaasti<br />

alkoholia, joku tyydyttää<br />

Jumalan tarvetta olemalla<br />

ateisti. -Olen viime aikoina<br />

jutellut paljon rippikoululaisten<br />

kanssa. Lähes jokaiselle<br />

olen esittänyt Jumalan olemassaolosta<br />

esimerkin, johon<br />

törmäsin lehdessä. Kari Suomalainen<br />

oli piirtänyt kuvan,<br />

jossa oli suuri kämmen, käm-<br />

”<br />

Oikeastaan vaan sydämellään<br />

voi aavistaa ja tuntea Jumalan<br />

olemassaolon.<br />

menen päällä pöytä ja sen ympärillä<br />

istumassa viisi miestä.<br />

Miehet pohtivat, onko Jumalaa<br />

olemassa, ja tulivat siihen<br />

tulokseen ettei ole, sillä häntä<br />

ei voi nähdä. Se, että nämä<br />

miehet istuivat Jumalan kädellä,<br />

kuvaa hyvin omaa ajatusmaailmaani.<br />

Jumala on jotain<br />

niin suurta, ettei sitä voi<br />

tajuta, ei kääriä käsinkosketeltavaan<br />

pakettiin ja ottaa hyllystä<br />

esiin aina tarvittaessa.<br />

Oikeastaan vaan sydämellään<br />

voi aavistaa ja tuntea Jumalan<br />

olemassaolon.<br />

Mummuus saa<br />

toimimaan<br />

Kuten papeilla ja kanttoreilla,<br />

myöskään diakoneilla ei ole<br />

varsinaisia työaikoja. Kun töihin<br />

saattaa kulua kaksitoistakin<br />

tuntia vuorokaudessa, on<br />

vapaa-ajan merkitys tärkeä. -<br />

Usein lähden koiran kanssa<br />

metsään kävelemään, vetäydyn<br />

hiljaisuuteen. Toisinaan<br />

voin vaikka istua keittiön pöydän<br />

ääressä ja katsella puolitoista<br />

tuntia, kun oksa heiluu<br />

puussa. Mieli on saatava välillä<br />

tyhjennettyä ja akut ladattua.<br />

-Olen oppinut vuosien varrella<br />

lokeroimaan asioita. Rituaalitkin<br />

auttavat, esimerkiksi<br />

aina kun tulen töistä, otan<br />

rannekellon pois. Pieni asia,<br />

mutta se on itselleni merkki<br />

siitä, että nyt olen vapaalla.<br />

Tällä hetkellä rentoutumiskeinona<br />

toimii pienten töppösten<br />

neulominen, sillä Maikusta<br />

on kuukauden sisällä<br />

Susanna suunnitteli oman korumalliston<br />

Maija Latva<br />

toimiva huittislainen Susanna<br />

Virtanen on viime aikoi-<br />

Huittislaisessa Kello ja Kulta na kunnostautunut myös ko-<br />

Riihimäessä sekä vammalalairusuunnittelijana. S-Designin<br />

sessa Villen Kellossa myyjänä nimellä suunniteltuja ja teh-<br />

Tekijä ja suunnittelija. Susanna Virtanen piirtää mallit<br />

ja kultaseppä Kimmo Virtanen tekee korut.<br />

tyjä koruja on tässä vaiheessa<br />

kymmenkuntaa erilaista,<br />

myös miehille löytyy oma riipus.<br />

-Idea sai lopullisen muotonsa<br />

Johtamistaidon opiston<br />

yrittäjän erikoisammattitutkinnon<br />

kurssilta, jota käyn<br />

parasta aikaa, Susanna kertoo.<br />

Korusuunnittelu on yksi<br />

osa Susannan näyttötyöstä.<br />

Ensimmäiset Susannan<br />

suunnittelemat korut tulivat<br />

myyntiin alkukeväästä. -Olen<br />

saanut todella hyvää palautetta<br />

asiakkailta, Susanna iloitsee.<br />

Hänen mukaansa koruille<br />

oli olemassa selkeä tilaus,<br />

koska samanlaisia ei markkinoilla<br />

ole. -Kaipasin nimenomaan<br />

aikuiselle naiselle<br />

sopivia, yksinkertaisia hopeakoruja,<br />

Susanna selvittää.<br />

Susannan mallistosta löytyy<br />

lisäksi hymynaama -riipus,<br />

joka sopii erityisesti lapsille ja<br />

nuorille.<br />

Uniikki ja yksilöllinen<br />

Korun matka alkaa paperilta.<br />

Susanna suunnittelee kaikki<br />

mallit piirtäen ja näyttää<br />

versiot miehelleen Kimmo<br />

Virtaselle, joka toimii samassa<br />

yrityksessä kultaseppänä.<br />

Kimmo kertoo, mitkä versiot<br />

ovat toteuttamiskelpoisia ja<br />

mitkä vaativat vielä hiomista.<br />

Sen jälkeen Kimmo tekee korusta<br />

prototyypin. -Valmiista<br />

korusta on helppo nähdä,<br />

kaipaako se vielä jotakin, Susanna<br />

kertoo.<br />

Jokainen S-Designin koru<br />

on uniikki ja yksilöllinen,<br />

mutta hinta silti kilpailukykyinen.<br />

-Lähdin alun perinkin<br />

siitä ajatuksesta, että sarja<br />

olisi kaikkien ulottuvilla, Susanna<br />

toteaa.<br />

Suunnitelmissa on vielä<br />

jalostaa korusarjoja niin, että<br />

jokaiseen malliin tulisi riipuksen<br />

lisäksi myös rannekoru<br />

ja korvakorut. Jokainen<br />

malli tullaan myös nimeämään.<br />

-Nimet ovat parasta<br />

aikaa mietinnän alla. Uusia<br />

ideoitakin olisi taas vaikka<br />

kuinka paljon, mutta nyt eletään<br />

tällä alalla kiireisiä aikoja.<br />

Uusia malleja tulee kuitenkin<br />

vielä kesän aikana, Susanna<br />

Virtanen lupaa. S-Designin korut ovat saaneet positiivista palautetta asiakkailta.<br />

tulossa mummu. -Jännä juttu,<br />

että omille lapsille en aikanaan<br />

neulonut mitään. Kai se<br />

on tämä mummuus, joka saa<br />

toimimaan, hän nauraa.<br />

Maikku Halme myöntää<br />

juttelevansa mielellään ihmisten<br />

kanssa. Hänen tehtävänsä<br />

diakonina on olla koko<br />

ajan läsnä ja käytettävissä. Siksi<br />

esimerkiksi kauppareissulla<br />

juttusille tulee aina vähintään<br />

pari ihmistä.<br />

Ihminen ihmisten<br />

parissa<br />

Juttutuokiomme loppupuolella<br />

Maikku Halme keksii toisenkin<br />

muutoksen, joka diakonin<br />

työssä vuosien varrella<br />

on tapahtunut. -Ihmiset ottavat<br />

rohkeammin yhteyttä<br />

kuin ennen. Rohkeita ollaan<br />

nimenomaan kaupunkimaisessa<br />

ympäristössä. Maaseudulla<br />

työskentelevien kollegoiden<br />

mukaan ihmiset odottavat<br />

siellä yhä edelleen, että<br />

diakoni osaisi lukea ajatuksia<br />

ja mennä kysymään mitä kuuluu.<br />

Monesti esimerkiksi vanhuksen<br />

omaiset ovat niitä, jotka<br />

ottavat yhteyttä meihin.<br />

Maikku Halmeen fi losofi a<br />

diakoniatyössä on olla läsnä. -<br />

Ihminen sytyttää minut. Vaikka<br />

aamulla ajattelisin, että en<br />

jaksa, saattaa keskusteluissa<br />

päivän aikana ilmetä jotain<br />

niin pyhää, että väsymys kaikkoaa<br />

saman tien. En halua olla<br />

se, joka istuu vaan virastossa,<br />

haluan olla ihminen ihmisten<br />

seurassa, laittaa koko elämänkokemukseni<br />

likoon.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!