16.07.2013 Views

Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...

Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...

Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

laista todella pitkän. Lisäksi iso osa määräyksistä joudutaan kuitenkin siirtämään erilaisiin<br />

asetuksiin, jolloin laissa vain määrätään asetusten reunaehdoista.<br />

Yksiselitteisiä määräyksiä koskien mahdollisuutta poiketa eläinsuojelulaista oli vain<br />

Alankomaiden eläinsuojelulaissa. Ruotsissa tehdyssä selvityksessä myös <strong>Ruotsin</strong><br />

lainsäädäntöä ehdotetaan selkiytettäväksi tältä osin. Niissä maissa, joissa poikkeamisista ei<br />

ole säädetty eläinsuojelulaissa, poikkeamismahdollisuus on yleensä kir<strong>ja</strong>ttu valmiuslakiin, tai<br />

muuhun vastaavaan poikkeustilaa koskevaan lakiin.<br />

<strong>Ruotsin</strong> selvityksessä ehdotetaan mahdollisuutta poiketa eläinsuojelulain määräyksistä<br />

kriisitilanteissa. Kriisitilanteissa hallitus tai sen määräämä viranomainen voisi antaa erityisiä<br />

määräaikaisia asetuksia, päätöksiä tai määräyksiä joilla eläinsuojelulain vaatimuksista<br />

poiketaan. <strong>Ruotsin</strong> nykyinen eläinsuojelulaki mahdollistaa poikkeukset, mutta selvityksen<br />

mukaan kasuistisempi sääntely on tarpeen epäselvyyksien välttämiseksi. Alankomaiden<br />

eläinsuojelulakiin sisältyy hyvin avoin lauseke poikkeustilo<strong>ja</strong> varten. Eläinsuojelulain 10:5<br />

mukaan, mikäli ihmisten tai eläinten terveyden <strong>ja</strong> hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää<br />

välittömästi toimenpiteitä, ministeri voi antaa tarvittavan määräyksen. Tällainen määräys on<br />

voimassa enintään vuoden. Mikäli ministerin määräys korvataan hallinnollisella asetuksella,<br />

ministerin määräyksen voimassaolo loppuu asetuksen voimaantullessa.<br />

2.3 Tavoitteet <strong>ja</strong> yleiset periaatteet<br />

Suomen nykyisen eläinsuojelulain tavoite on klassinen eläinten suojeleminen kivulta,<br />

kärsimykseltä <strong>ja</strong> tuskalta, sekä niiden hyvän kohtelun edistäminen <strong>Tanskan</strong> laki muistuttaa<br />

Suomen lakia, mutta siinä eläimiä suojellaan myös ahdistukselta. Myös muiden maiden laeissa<br />

suojellaan kivun <strong>ja</strong> kärsimyksen lisäksi ahdistukselta, pelolta <strong>ja</strong> muilta vaikeammin<br />

mitattavilta tuntemuksilta. <strong>Ruotsin</strong> laki painottaa tavoitetta turvata eläimen mahdollisuus<br />

käyttäytyä lajilleen luontaisella tavalla. Käsitteellä turvataan laa<strong>ja</strong>sti eläimen hyvinvointia <strong>ja</strong><br />

ehkäistään niin kärsimystä kuin pelkoa, ahdistusta <strong>ja</strong> käyttäytymishäiriöitä. Eläinsuojelulain<br />

tavoitteisiin liittyen <strong>Ruotsin</strong> selvittäjä ehdottaa velvollisuutta turvata eläimen luonnollinen<br />

käyttäytyminen lain keskeisimmäksi tavoitteeksi, sekä käsitteen selkiyttämistä. (Eriksson,<br />

2011)<br />

Merkittävin muutos uusimpien eläinsuojelulakien tavoitteissa on eläimen itseisarvon <strong>ja</strong><br />

arvokkuuden korostaminen. Pisimmälle kehityksen on vienyt Sveitsi, jonka lainsäädännössä<br />

eläin ei ole esine. Käytännössä sinänsä merkittävä muutos näkyy lainsäädännössä lähinnä<br />

niin, että kaikkien toimenpiteiden kohdalla korostetaan velvollisuutta olla loukkaamatta<br />

eläimen kunniaa <strong>ja</strong> arvokkuutta (Würde). <strong>Sveitsin</strong> lisäksi Alankomaiden laissa korostetaan<br />

eläinten itseisarvoa, joka voidaan rinnastaa ihmisarvoon <strong>ja</strong> joka velvoittaa tunnustamaan<br />

eläimet tuntevina olentoina. Muut tuomioistuinten tunnustamat periaatteet ovat kuitenkin<br />

ensisi<strong>ja</strong>isia suhteessa eläinten itseisarvoon. <strong>Nor<strong>ja</strong>n</strong> lain mukaan eläimillä on itseisarvo <strong>ja</strong> lain<br />

tavoitteena on kunnioituksen lisääminen. Eläinten itseisarvon tunnustaminen on moraalisesti<br />

<strong>ja</strong> eettisesti iso askel, mutta on epäselvää onko sillä merkittäviä juridisia vaikutuksia.<br />

7

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!