Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kaikissa vertailumaissa voidaan määrätä eläintenpitokielto, mutta sen ehdot vaihtelevat<br />
maittain. Nor<strong>ja</strong>ssa, Ruotsissa <strong>ja</strong> Sveitsissä valvova viranomainen voi itsenäisesti tarvittaessa<br />
määrätä eläintenpitokiellon, Tanskassa <strong>ja</strong> Alankomaissa kielto voidaan määrätä vain<br />
tuomioistuimessa rikosasian käsittelyn yhteydessä. Valvova viranomainen saa asettaa<br />
eläintenpitokiellon, jos rikkomus on törkeä tai toistuva. Vaikka kiellon saa asettaa<br />
viranomainen, kiellon edellytykset on määritetty ankarasti, <strong>ja</strong> puuttumiskynnystä voidaan<br />
pitää melko korkeana. Sveitsissä kielto voidaan määrätä myös, jos henkilö on muutoin<br />
kykenemätön huolehtimaan eläimistä (esimerkiksi sairas vanhus). Tanskassa<br />
eläintenpitokieltoa vastaava kielto voidaan määrätä myös eläimiä kaupallisesti kuljettavalle.<br />
Vastaavaa kieltoa ei ole muiden vertailumaiden lainsäädännössä. Tällainen eläinten<br />
kaupallisen kuljetuksen kielto edellyttää rikoksen uusimista, pahoinpitelyä tai muuten<br />
törkeää tekomuotoa. Eläinten kuljetuskiellon määrääminen oikeushenkilölle edellyttää<br />
toistuvaa määräysten rikkomisia tai muuten raskauttavia tosiseikko<strong>ja</strong>. Suomessa ei ole<br />
käytössä erillistä tuomioistuimen määräämää eläinkuljetuskieltoa. Eläinkuljetuslain no<strong>ja</strong>lla<br />
eläinkuljetuslupa voidaan kuitenkin perua <strong>ja</strong> lisäksi eläinkuljetus voidaan akuuteissa<br />
tapauksissa keskeyttää.<br />
Kaikissa vertailumaissa myös oikeushenkilö voidaan tuomita eläinsuojelurikoksesta<br />
sakkorangaistukseen. Rangaistusmahdollisuus perustuu rikoslain nimenomaiseen<br />
määräykseen asiasta. Oikeushenkilön rangaistus on ankarin Nor<strong>ja</strong>ssa, jossa teosta<br />
voidaan tuomita, vaikka yksittäistä tekijää ei pystytä tunnistamaan <strong>ja</strong> yritys voi myös<br />
menettää oikeutensa elinkeinonharjoittamiseen. Nor<strong>ja</strong>ssa ei ole määritelty sakon<br />
suuruutta, vaan rikoslaissa määritellään perusteet rangaistuksen arvioimiseksi.<br />
Ruotsissa <strong>ja</strong> Alankomaissa on annettu sakon enimmäisra<strong>ja</strong>t, mutta ne ovat niin suuria<br />
summia, että tuomioistuimelle jää paljon harkintavaltaa. Alankomaissa enimmäismäärä<br />
on 760 000 euroa <strong>ja</strong> Ruotsissa jopa 1 124 000 euroa. <strong>Ruotsin</strong> selvittäjä arvioi<br />
hallinnollisten maksujen tehoavan paremmin oikeushenkilöihin.<br />
Suomessa nykyistä eläinsuojelulainsäädäntöä on kritisoitu valvonnan puutteesta <strong>ja</strong> siitä, että<br />
tuomiot ovat liian lyhyitä. Suomen eläinsuojelulain maksimirangaistukset<br />
eläinsuojelurikoksista ovat kuitenkin pidempiä kuin vertailumaissa. Ainoastaan Tanskassa<br />
maksimirangaistus törkeästä eläinsuojelurikoksesta on yhtä pitkä kuin Suomessa. Selvitystä<br />
varten tutkittujen vertailumaiden oikeuskäytännön perusteella Suomi erottautuu joukosta<br />
siinä, että Suomessa tuomio on usein pelkkiä päiväsakko<strong>ja</strong> ilman ehdollista tuomiota.<br />
Ehdotonta vankeutta saa eläinsuojelurikoksista vain harvoin, kaikissa vertailumaissa.<br />
Suomessa on jo nyt poikkeuksellisen ankarat rangaistukset eläinsuojelurikoksesta.<br />
Alankomaissa suunnitellaan eläinsuojelurikosten rangaistusten koventamista. Ruotsissa<br />
rangaistuksia kovennettiin äskettäin, mutta sillä ei ollut vaikutusta oikeuskäytäntöön.<br />
77
Change language