Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
7 Johtopäätökset<br />
Johtopäätöksissä kerrataan vertailumaiden lainsäädännön keskeiset kohdat <strong>ja</strong> analysoidaan<br />
niitä hieman perusteellisemmin. Koska tämän selvityksen tarkoitus on tukea eläinsuojelulain<br />
kokonaisuudistusta, tässä luvussa tarkastellaan myös Suomen nykylain tilaa suhteessa<br />
vertailumaiden lainsäädäntöön, sekä pohditaan tulevia muutosehdotuksia.<br />
Eläinsuojelulain soveltamisala<br />
Soveltamisalaltaan Suomen eläinsuojelulaki vastaa Alankomaiden lakia. Molempia sovelletaan<br />
kaikkiin eläimiin. Käytännössä myös <strong>Tanskan</strong> eläinsuojelulain soveltamisala on sama, vaikka<br />
laissa ei ole omaa pykälää asiasta. Sveitsissä <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa lain soveltamisala on määritelty<br />
tarkemmin. Sveitsissä laki koskee kaikkia selkärangallisia <strong>ja</strong> valtioneuvoston määrittelemässä<br />
laajuudessa selkärangattomia. <strong>Nor<strong>ja</strong>n</strong> eläinsuojelulakia sovelletaan nisäkkäisiin, lintuihin,<br />
matelijoihin, sammakkoeläimiin, kaloihin, rapuihin <strong>ja</strong> kymmen<strong>ja</strong>lkaisiin, mustekaloihin sekä<br />
huna<strong>ja</strong>mehiläisiin. Lisäksi lakia sovelletaan myös edellä mainittujen eläinluokkien alkioihin,<br />
joiden kehitysaste on sillä tasolla, että niiden tuntoaistit vastaavat elävien eläinten<br />
tuntoaiste<strong>ja</strong>. Eläinlajien yksityiskohtaista luettelointia voidaan perustella sillä, että<br />
selkärankaisten <strong>ja</strong> selkärangattomien eläinten kyky tuntea kipua, pelkoa <strong>ja</strong> kärsimystä on<br />
hyvin erilainen, minkä johdosta eläinsuojelulain soveltaminen täydessä laajuudessaan myös<br />
kaikkiin selkärangattomiin voidaan kyseenalaistaa. Toisaalta määrittelemällä<br />
soveltamisalaksi kaikki eläimet vältetään vaara ”porsaanreikien” jäämisestä lakiin, eli<br />
tilannetta jossa joku merkittävä eläinlaji jäisi pois lain soveltamisalasta.<br />
Eläinsuojelulain tavoite<br />
Suomen eläinsuojelulain tavoite on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla<br />
kärsimykseltä, kivulta <strong>ja</strong> tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia <strong>ja</strong> hyvää kohtelua.<br />
Vertailumaiden lainsäädännössä eläinsuojelulain tavoitteita on laajennettu näistä klassisista<br />
tavoitteista. Fyysisen kivun <strong>ja</strong> tuskan lisäksi, Tanskassa eläimiä suojellaan myös ahdistukselta.<br />
Myös muiden maiden lainsäädännössä eläimiä suojellaan vastaavilta psyykkisiltä vahingoilta,<br />
kuten pelolta. <strong>Ruotsin</strong> laki painottaa tavoitetta turvata eläimen mahdollisuus käyttäytyä<br />
lajilleen luontaisella tavalla (möjlighet att bete sig naturligt). <strong>Ruotsin</strong> selvittäjä Eva Eriksson<br />
ehdottaa velvollisuutta turvata eläimen luonnollinen käyttäytyminen lain keskeisimmäksi<br />
tavoitteeksi sekä käsitteen selkiyttämistä. Käsitteen vahvuus on, että se turvaa laa<strong>ja</strong>sti<br />
eläinten hyvinvointia kieltämällä useat toimet, jotka ovat eläinten hyvinvoinnille haitallisia.<br />
Lisäksi käsite on helposti ymmärrettävissä. Vertailumaiden lainsäädännössä pyritään myös<br />
vaikuttamaan ihmisten asenteisiin, mikä usein epäsuorasti lisää eläinten hyvinvointia<br />
korostamalla eläinten itseisarvoa <strong>ja</strong> arvokkuutta, joka on riippumaton niiden hyötyarvosta<br />
ihmisille. Pisimmälle kehityksen on vienyt Sveitsi, jonka lainsäädännössä eläin ei ole esine.<br />
Käytännössä lakimuutos näkyy laissa useina kieltoina toiminnalle, joka loukkaa eläinten<br />
arvokkuutta. Arvokkuus, itseisarvo <strong>ja</strong> muut vastaavat käsitteet laajentavat eläinten<br />
hyvinvoinnin turvaamisvelvoitteen hyvin kattavaksi, sillä se sisältää suo<strong>ja</strong>amisvelvoitteen<br />
sekä fyysiseltä, että henkiseltä kivulta <strong>ja</strong> lisäksi vielä velvoitteen toimia eläimen kanssa sitä<br />
kunnioittavasti. <strong>Sveitsin</strong> laki kieltää eläimen kunnian <strong>ja</strong> arvokkuuden loukkaamisen. Nor<strong>ja</strong>ssa<br />
lain tavoite on eläinten hyvinvoinnin <strong>ja</strong> niihin kohdistuvan kunnioituksen lisääminen.<br />
70
Change language