Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Mikäli rikos on tehty tahallaan <strong>ja</strong> sitä on pidettävä eläinsuojelulain näkökulmasta<br />
merkittävänä, tuomitaan teosta aina vankeutta, korkeintaan kaksi vuotta. Mikäli teko on<br />
vähämerkityksellinen, jääköön tekijä ilman rangaistusta. Eläinsuojelulain määräyksiä ei<br />
noudateta, jos rikoslaissa on määrätty teosta ankarampi rangaistus.<br />
Rikoslaissa on kriminalisoitu eläinrääkkäys, joka on rikos yleistä järjestystä vastaan.<br />
Eläinrääkkäyksestä tuomitaan se, joka tahallaan tai tuottamuksellisesti eläintä kaltoin<br />
kohtelemalla, liikaa rasittamalla tai huolimattomalla hoidolla asiattomasti altistaa eläimen<br />
kärsimykselle. Rangaistus on sakko tai korkeintaan kahden vuoden vankeustuomio. Rikoslain<br />
eläinrääkkäys koskee kaikki eläimiä. Kynnys syytteiden nostamiseksi on korkeampi kuin<br />
eläinsuojelulaissa, sillä rikoslain mukaan edellytetään näyttöä eläimelle aiheutuneesta<br />
kärsimyksestä. Toisaalta rikoslakiperusteinen tuomio johtaa aina eläintenpitokieltoon,<br />
eläinsuojeluperusteinen vain jos rikos on ollut törkeä.<br />
Jos tekijä on määrätty uhkasakon no<strong>ja</strong>lla noudattamaan tiettyä kieltoa tai määräystä, häntä ei<br />
lisäksi tuomita sakkoihin tai vankeuteen, jos hän jättää noudattamatta tätä kieltoa tai<br />
määräystä. Sama sääntö pätee tilanteisiin, joissa tekijä on uhkasakon uhalla määrätty<br />
kor<strong>ja</strong>amaan eläinten pitopaikka, <strong>ja</strong> hän laiminlyö tämän velvollisuutensa. Laissa on yksilöity<br />
erikseen, että kielto koskee nimenomaan rangaistusta EU:n antamien oikeusnormien<br />
perusteella, joista rangaistaan kuten kansallisen lain rikkomuksista. Erillisellä pykälällä<br />
pyritään siis varmistamaan, ettei tekijää rangaista ensin kansallisen lainsäädännön mukaan<br />
uhkasakolla <strong>ja</strong> myöhemmin erikseen uudelleen esimerkiksi EU:n tarkasta<strong>ja</strong>n käynnin<br />
perusteella EU:n oikeuden mukaan.<br />
Ruotsissa eläinsuojelurikosten maksimituomiota kovennettiin vuonna 2003. Poliisien <strong>ja</strong><br />
syyttäjien mukaan lainmuutos ei ole juurikaan vaikuttanut tuomioihin. Siitä huolimatta<br />
Ruotsissa uutta lakia varten tehdyssä selvityksessä ehdotetaan rangaistusasteikon<br />
monipuolistamista pidentämällä törkeän eläinsuojelurikoksen maksimituomiota kahdesta<br />
vuodesta neljään. Selvityksessä ehdotettu muutos muistuttaa Suomen rikoslain törkeän<br />
eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistöä. Törkeänä olisi selvityksen mukaan pidettävä rikosta<br />
joka aiheuttaa eläimelle merkittävää kärsimystä, teolla on tavoiteltu huomattavaa<br />
taloudellista voittoa tai on rikottu määräystä, jolla on merkittävä luonne eläinsuojelullisesta<br />
näkökulmasta.<br />
<strong>Ruotsin</strong> selvittäjä esittää selvityksessään laa<strong>ja</strong>a rangaistusten kokonaisuudistusta. Selvittäjä<br />
on esittänyt tiettyjen tekojen kriminalisointia sekä nykyisten rikosten rangaistusten<br />
tarkistamista seuraavalla tavalla. Selvityksen mukaan sakkoihin tulisi tuomita se, joka<br />
1. rikkoo selvittäjän ehdottamia määräyksiä joiden mukaan kaikilta eläinten pitäjiltä<br />
vaaditaan tiettyä pätevyyttä. Eläimiä ammattimaisesti tai suuremmassa määrin<br />
59
Change language