Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ... Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
hoitohenkilökunnan pätevyys, eläinten hyvinvointi ja kutsua säännöllisesti eläinlääkäri tarkistamaan eläinten vointi. Varsinaista omavalvontaa koskevat määräykset käsittelevät elintarvikkeiden ja eläinten ravinnon turvallisuuden varmistamista. Kyseisiä aiheita ei juurikaan käsitellä eläinsuojelulaissa, lukuun ottamatta Alankomaiden eläinsuojelulakia. Vertailumaiden lainsäädäntö on omavalvonnan kannalta melko yhtenäinen, johtuen alan kattavasta eurooppaoikeudellisesta sääntelystä. Elintarvikkeiden turvallisuutta ja/tai eläinten hyvinvointia eri tuotantovaiheessa sääntelee 17 eri direktiiviä. Direktiivien määrän vähentämiseksi ja alan sääntelyn selkiyttämiseksi komissio on antanut valkoisen kirjan jossa ehdotetaan uuden selkeämmän sääntelyn luomista alalle(European Comission, DG Health & Consumer Protection). Omavalvontaa käsitellään laajasti muun muassa EU:n rehuasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 183/2005 rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista, annettu 12.1. 2005). Vertailumaista kaikki velvoittavat lainsäädännössään käyttämään omavalvonnassa niin sanottua HACCP-mallia (Hazard Analysis and Critical Control Points). EU-säädökset velvoittavat muita kuin alkutuottajia hyödyntämään HACCP-mallia toimintansa arviointiin ja omavalvontaan. Komissio on myös julkaissut valkoisen kirjan, jossa selvitetään tarpeellisuutta ulottaa HACCP-mallin käyttö myös alkutuotannon ruokateollisuuden toimijoihin. Omavalvonnan parantamiseksi komissio on myös julkaissut hyvien käytäntöjen oppaan. EU on vuodesta 2006 julkaissut verkkolehteä, jossa käsitellään ruuan hygieniaa ja turvallisuutta. Oppaan mukaan alkutuottajien ei tarvitse ottaa käyttöön HACCP-periaatteisiin perustuvia toimenpiteitä, eikä valvoa elintarvikkeiden mahdollisia riskitekijöitä. Sen sijaan vähimmäisvaatimusten noudattaminen on pakollista ja hyvien käytäntöjen oppaan noudattamista suositellaan. (European Comission, DG Health & Consumer Protection, 2012) Norjan ja Tanskan eläinsuojelulakiin sisältyvät seuraavat omavalvontaa sivuavat määräykset. Muiden maiden eläinsuojelulaissa ei käsitellä omavalvontaa. Norjassa jokainen eläinten omistaja on velvollinen huolehtimaan eläimiä hoitavan henkilökunnan pätevyydestä ja välineiden asianmukaisuudesta. Tanskassa eläimen omistajan on tarkastettava eläimen vointi vähintään kerran päivässä. Poikkeuksena laiduntavat eläimet, joiden vointi on tarkastettava säännöllisesti. Jokaisen joka kaupallisessa tarkoituksessa pitää eläimiä tulee varmistaa, että eläinlääkäri tarkistaa eläinten voinnin vähintään kerran vuodessa. Kotieläimien kohdalla säännöstä voidaan poiketa asetuksella. 51
6 Pakkokeinot ja rangaistukset 6.1 Huostaanotto Kaikkien vertailumaiden viranomaisille ja Hollannissa myös LID:ille on annettu oikeus huostaanottaa eläin, mikäli sen hoito on laiminlyöty vakavalla tavalla. Norjassa valvontaviranomainen (Mattilsynet) voi myös valtuuttaa kolmannen osapuolen tarvittaviin toimiin. Varsinaisen huostaanotto-oikeuden lisäksi kaikissa maissa viranomaiset voivat myös tarvittaessa lopettaa eläimen välittömästi tai myöhemmin. Norjassa ja Tanskassa viranomaiselle on lisäksi annettu lainsäädännössä varsin laaja toimintavaltuus. Viranomaiset saavat ryhtyä sellaisiin muihin välttämättömiin toimiin, jotka ovat tarpeen eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yksityiskohtaisin huostaanoton edellytysten määrittely lainsäädännössä on Ruotsissa. Siellä selvittäjä on ehdottanut, että yksi peruste olisi jatkossa eläintenpitokiellon rikkominen, kiellon vaikutusten tehostamiseksi (Eriksson, 2011). Koska huostaanotto- ja lopetuspäätös vaikuttaa merkittävästi eläimen omistajan oikeuksiinn, on vertailun kohdemaissa määrätty tiukat säännökset koskien omistajan oikeusturvaa. Sveitsissä huostaanottopäätöksen tekee kantoni ja päätöksestä voi valittaa liittovaltion viranomaiselle. Norjassa poliisin tekemä huostaanotto- tai lopetuspäätös menettää lainvoimaisuutensa, ellei valvontaviranomainen sitä vahvista. Eläinsuojelululautakuntien tekemiä päätöksiä taas valvovat lääninhallitus ja Mattilsynet. Ruotsissa poliisin päätöksen oikeellisuus tulee saattaa lääninhallituksen arvioitavaksi mahdollisimman pian. Tanskassa päätöksen tekee poliisi ja sen voi saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi valittamalla ensin poliisihallitukseen. Valittaminen ei yleensä estä päätöksen täytäntöönpanoa. Norjassa tilanteessa, jossa valvontaviranomaisen määräyksiä ei noudateta, jossa on epäselvää, kuka on vastuussa määräyksen noudattamisesta, tai määräyksen mukaiset toimenpiteet tulee suorittaa nopeasti, voi valvontaviranomainen itse toteuttaa tarpeelliset toimet. Poliisin tulee valvontaviranomaisen pyynnöstä avustaa päätöksen teossa ja eläinten hoidon järjestämisessä. Sekä poliisi, että valvontaviranomainen voivat oma-aloitteisesti tehtyään itsenäisesti asiasta päätöksen, siirtää eläimet väliaikaiseen hoitopaikkaan tai muuten ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin eläimen tarpeellisen hoidon varmistamiseksi. Poliisin tekemä päätös menettää lainvoimaisuutensa, ellei valvontaviranomainen vahvista sitä seitsemän päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Vastuu niiden eläinten hoidosta, jotka poliisi on päätöksellään ottanut hoitaakseen, siirtyy valvontaviranomaiselle, kun se vahvistaa poliisin tekemän päätöksen. Eläinten väliaikainen huostaanotto edellä mainituilla perusteilla ei saa kestää pidempään kuin se on tarpeen. Mikäli valvontaviranomainen havaitsee, ettei eläimiä voida palauttaa omistajilleen, tulee eläimet teurastaa. Omistajan suostumuksella eläimet voidaan kuitenkin myös uudelleen sijoittaa tai myydä. Edellä mainitut toimenpiteet voidaan suorittaa eläintenpitäjän kustannuksella. Toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset ovat ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen tuomiota. Lain esitöiden mukaan valvontaviranomainen voi itse toteuttaa tarpeelliset toimet tai valtuutta kolmannen osapuolen siihen. Välttämättömien toimien suorittaminen sisältäen eläimen tappamisen tai 52
- Page 1 and 2: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Oik
- Page 3 and 4: 8.2 ESIMERKKEJÄ VERTAILUMAIDEN OIK
- Page 5 and 6: tavoite. Tämä asettaa haasteita m
- Page 7 and 8: enemmän. Näin yleinen lain sovelt
- Page 9 and 10: Norjan eläinsuojelulain julkilausu
- Page 11 and 12: Sveitsissä eläin ei ole ollut esi
- Page 13 and 14: Tanskassa eläimen pitopaikan on ty
- Page 15 and 16: laki on nykymuodossaan hieman keske
- Page 17 and 18: tiukentaisi kilpailujen tuomareiden
- Page 19 and 20: Kyseisiä kriteereitä käytetään
- Page 21 and 22: Norjassa eläimen teurastuksen tule
- Page 23 and 24: Sveitsissä eläinsuojelulain mukaa
- Page 25 and 26: 10. hygieniaa ja vaadittavia toimen
- Page 27 and 28: 3.3.2 Lääketieteellisiä ja kirur
- Page 29 and 30: läsnäoloa. Urossiat voidaan kastr
- Page 31 and 32: 4 Erityiset eläinryhmät 4.1 Eksoo
- Page 33 and 34: käyttäytymishäiriöt minimoidaan
- Page 35 and 36: Kaikissa vertailumaissa eläinsuoje
- Page 37 and 38: 4.3.2 Löytöeläimet Kaikissa selv
- Page 39 and 40: tarkennettu kieltämällä erikseen
- Page 41 and 42: Ruotsin selvityksessä puolletaan k
- Page 43 and 44: pyritään parantamaan turkiseläin
- Page 45 and 46: annettu viranomaisille kuuluvia toi
- Page 47 and 48: eläintenpitokiellon määräämist
- Page 49 and 50: apupyynnön. Ulkomaiset tarkastajat
- Page 51: ja kyseisten valtuuksien antamisen
- Page 55 and 56: syntynyttä pentua. Omistaja ei saa
- Page 57 and 58: Ruotsissa useat tahot ovat toivonee
- Page 59 and 60: huomattavan ankaria. Sveitsin eläi
- Page 61 and 62: pitäville asetettaisiin lisäksi t
- Page 63 and 64: 4. tutkimuskäytössä aiheuttaa el
- Page 65 and 66: Suomen rikoslain mukaan sukupuolisi
- Page 67 and 68: tai toistaiseksi voimassa oleva. Ma
- Page 69 and 70: määräämistä voidaan pitää pe
- Page 71 and 72: 7 Johtopäätökset Johtopäätöks
- Page 73 and 74: toisistaan lähinnä suhtautumisess
- Page 75 and 76: ekisteröimään koiraa, mutta selv
- Page 77 and 78: Norjassa poliisin tekemä huostaano
- Page 79 and 80: Lähteet 7.1 Lait ja asetukset Nor
- Page 81 and 82: European Comission, DG Health & Con
- Page 83: 8 Liitteet 8.1 Valvovat viranomaise
- Page 87: tekohetkellä 17, jonka vuoksi hän
6 Pakkokeinot <strong>ja</strong> rangaistukset<br />
6.1 Huostaanotto<br />
Kaikkien vertailumaiden viranomaisille <strong>ja</strong> Hollannissa myös LID:ille on annettu oikeus<br />
huostaanottaa eläin, mikäli sen hoito on laiminlyöty vakavalla tavalla. Nor<strong>ja</strong>ssa<br />
valvontaviranomainen (Mattilsynet) voi myös valtuuttaa kolmannen osapuolen tarvittaviin<br />
toimiin. Varsinaisen huostaanotto-oikeuden lisäksi kaikissa maissa viranomaiset voivat myös<br />
tarvittaessa lopettaa eläimen välittömästi tai myöhemmin. Nor<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> Tanskassa<br />
viranomaiselle on lisäksi annettu lainsäädännössä varsin laa<strong>ja</strong> toimintavaltuus. Viranomaiset<br />
saavat ryhtyä sellaisiin muihin välttämättömiin toimiin, jotka ovat tarpeen eläimen<br />
hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yksityiskohtaisin huostaanoton edellytysten määrittely<br />
lainsäädännössä on Ruotsissa. Siellä selvittäjä on ehdottanut, että yksi peruste olisi <strong>ja</strong>tkossa<br />
eläintenpitokiellon rikkominen, kiellon vaikutusten tehostamiseksi (Eriksson, 2011). Koska<br />
huostaanotto- <strong>ja</strong> lopetuspäätös vaikuttaa merkittävästi eläimen omista<strong>ja</strong>n oikeuksiinn, on<br />
vertailun kohdemaissa määrätty tiukat säännökset koskien omista<strong>ja</strong>n oikeusturvaa. Sveitsissä<br />
huostaanottopäätöksen tekee kantoni <strong>ja</strong> päätöksestä voi valittaa liittovaltion viranomaiselle.<br />
Nor<strong>ja</strong>ssa poliisin tekemä huostaanotto- tai lopetuspäätös menettää lainvoimaisuutensa, ellei<br />
valvontaviranomainen sitä vahvista. Eläinsuojelululautakuntien tekemiä päätöksiä taas<br />
valvovat lääninhallitus <strong>ja</strong> Mattilsynet. Ruotsissa poliisin päätöksen oikeellisuus tulee saattaa<br />
lääninhallituksen arvioitavaksi mahdollisimman pian. Tanskassa päätöksen tekee poliisi <strong>ja</strong><br />
sen voi saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi valittamalla ensin poliisihallitukseen.<br />
Valittaminen ei yleensä estä päätöksen täytäntöönpanoa.<br />
Nor<strong>ja</strong>ssa tilanteessa, jossa valvontaviranomaisen määräyksiä ei noudateta, jossa on<br />
epäselvää, kuka on vastuussa määräyksen noudattamisesta, tai määräyksen mukaiset<br />
toimenpiteet tulee suorittaa nopeasti, voi valvontaviranomainen itse toteuttaa tarpeelliset<br />
toimet. Poliisin tulee valvontaviranomaisen pyynnöstä avustaa päätöksen teossa <strong>ja</strong> eläinten<br />
hoidon järjestämisessä. Sekä poliisi, että valvontaviranomainen voivat oma-aloitteisesti<br />
tehtyään itsenäisesti asiasta päätöksen, siirtää eläimet väliaikaiseen hoitopaikkaan tai muuten<br />
ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin eläimen tarpeellisen hoidon varmistamiseksi. Poliisin<br />
tekemä päätös menettää lainvoimaisuutensa, ellei valvontaviranomainen vahvista sitä<br />
seitsemän päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Vastuu niiden eläinten hoidosta, jotka<br />
poliisi on päätöksellään ottanut hoitaakseen, siirtyy valvontaviranomaiselle, kun se vahvistaa<br />
poliisin tekemän päätöksen.<br />
Eläinten väliaikainen huostaanotto edellä mainituilla perusteilla ei saa kestää pidempään kuin<br />
se on tarpeen. Mikäli valvontaviranomainen havaitsee, ettei eläimiä voida palauttaa<br />
omistajilleen, tulee eläimet teurastaa. Omista<strong>ja</strong>n suostumuksella eläimet voidaan kuitenkin<br />
myös uudelleen sijoittaa tai myydä. Edellä mainitut toimenpiteet voidaan suorittaa<br />
eläintenpitäjän kustannuksella. Toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset ovat<br />
ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen tuomiota. Lain esitöiden mukaan<br />
valvontaviranomainen voi itse toteuttaa tarpeelliset toimet tai valtuutta kolmannen<br />
osapuolen siihen. Välttämättömien toimien suorittaminen sisältäen eläimen tappamisen tai<br />
52
Change language