Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4.3.2 Löytöeläimet<br />
Kaikissa selvityksen vertailumaissa huolehtimisvastuu löytöeläimistä on kunnilla, mutta<br />
käytännössä löytöeläimistä huolehtivat pääosin vapaaehtoisvoimin toimivat löytöeläintalot..<br />
Viranomaiset tukevat joissain tapauksissa löytöeläintalo<strong>ja</strong> joko rahallisesti tai muutoin.<br />
Esimerkiksi Sveitsissä kunta vastaa löytöeläinten hoitokuluista <strong>ja</strong> tarvittaessa lopettamisesta,<br />
mikäli omista<strong>ja</strong>a ei saada selville. Nor<strong>ja</strong>ssa valvova viranomainen rekisteröi kaikki löydetyt<br />
kulkukissat. Viranomaisilla on myös viime kädessä vastuu löytöeläimistä, mutta koska<br />
viranomaisilla harvoin on mahdollisuutta ylläpitää löytöeläimiä tai etsiä niille uusia kote<strong>ja</strong>,<br />
vastuu tarkoittaa käytännössä eläimen lopettamista. Vertailumaista osassa on säädetty<br />
pakollinen koirien rekisteröinti. Kulkukissat ovat kuitenkin vertailumaissa suurempi<br />
ongelma, eikä niillä ole missään maassa rekisteröintipakkoa. Kulkukissaongelmaan on<br />
puututtu muun muassa niiden kastroinnilla. <strong>Ruotsin</strong> selvityksessä ehdotetaan lisäksi kissojen<br />
pakollista rekisteröintiä ongelman hillitsemiseksi. Alankomaissa löytöeläintalot kattavat osan<br />
kuluistaan perimällä kotiutusmaksun uuden kodin löytävistä koirista <strong>ja</strong> kissoista. Summa on<br />
keskimäärin 60 euroa. (Dierenbescherming) Sveitsissä löytäjä saa omistusoikeuden<br />
kulkukissaan, mikäli hän ilmoittaa kissasta kantonin rekisteriviranomaiselle, eikä omista<strong>ja</strong><br />
nouda kissaa kahden kuukauden kuluessa. (Stiftung für das Tier im Recht) Kunnat vastaavat<br />
eläinlääkärilain (Veterinärgesetz) mukaan löytöeläinten hoitamisesta, mutta ne voivat pitää<br />
tutkinnan aiheuttamat eläimen hoitokulut sen omista<strong>ja</strong>lta, mikäli se selviää. Mikäli omista<strong>ja</strong>a<br />
ei saada selville, tulee kunnan määrätä eläin majoitettavaksi hyväksyttyyn löytöeläintaloon.<br />
Jos asianmukainen majoitus ei ole mahdollista tulee eläin lopettaa. Eläimen omista<strong>ja</strong>lla ei<br />
tällöin ole oikeutta korvauksiin.<br />
Ruotsissa Maatalousvirasto kielsi vuonna 2003 villikissojen <strong>ja</strong> tiettyjen rotukissojen<br />
risteyttämisen. Nykyisin rajoituksia on myös kansainvälisten kissaliittojen määräyksissä.<br />
Ruotsissa selvittäjä on esittänyt viisi lainmuutosta, jotta villiintyneiden lemmikkieläinten<br />
aiheuttamaan ongelmaan voitaisiin puuttua tehokkaammin.<br />
1. <strong>Ruotsin</strong> eläinsuojelulakia tulee tarkentaa niin, että villiintyneet lemmikkieläimet<br />
kuuluvat aina eläinsuojelulain piiriin.<br />
2. Eläinsuojelulakiin tulee kir<strong>ja</strong>ta yksiselitteinen <strong>ja</strong> ehdoton eläinten hylkäämisen <strong>ja</strong><br />
heitteillejätön kielto<br />
3. Koska suurin osa villiintyneistä eläimistä on kisso<strong>ja</strong>, tulee eläinsuojelulakiin kir<strong>ja</strong>ta<br />
velvoite kaikkien kissojen tunnistusmerkitsemiseksi sekä rekisteröimiseksi. Kyseisellä<br />
toimenpiteellä viranomaisten olisi helpompi erottaa villiintyneet kissat omistetuista,<br />
joka helpottaisi niiden käsittelyä <strong>ja</strong> vähentäisi kustannuksia.<br />
4. Eläinsuojelulain määräyksiä tulee selkeyttää siltä osin, että villiintyneistä eläimistä<br />
säädetään ainoastaan eläinsuojelulaissa, jolloin lääninhallitus on aina vastuullinen<br />
niistä.<br />
5. Vapaasti ulkona liikkuvien kissojen lisääntymismahdollisuuksia tulee rajoittaa<br />
maatalousviraston asetuksessa esimerkiksi asettamalla velvoite ko. kissojen<br />
kastroinnille tai lääketieteelliselle käsittelylle.<br />
36
Change language