Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja ...

niitä ei saa pitää kiinni kytkettynä tai korissa tai laatikossa. Porsitushäkeissä tulee olla
riittävästi pehmikettä ja se ei saa olla niin ahdas, että se estää emakkoa liikkumasta.
Alankomaissa broilerien, sianlihan ja naudanlihan tuotantoon liittyviin ongelmiin on pyritty
puuttumaan ”parempi elämä” (beter leaven) -sertifioinnilla. Lihatuotannossa Alankomaissa on
samat ongelmat kuin muissakin maissa, broilereilla on liian vähän tilaa ja ne kasvavat liian
nopeasti. Nautojen ei tarvitse lain mukaan lainkaan päästä laiduntamaan, joskin iso osa
pääsee käytännössä kesäisin laitumelle. Sikatuotannon ongelmiin on Alankomaissa puututtu
sikatuottajien etujärjestön ja eläinsuojelujärjestön yhteisellä ”mukaavuusluokka” (comfort
class) -kampanjalla. Kampanjaan osallistuvissa sikaloissa siat saavat nukkua oljilla, tilaa on
riittävästi turvaamaan erillisen ruokapaikan ja sioilla on myös erilliset tilat, missä ne voivat
rypeä. Eläinsuojelujärjestöt ovat moittineet sikatiloja ahtaudesta sekä korkeasta
kuolleisuudesta. Niiden mukaan sikaloiden hygienia on huono ja sikalat ovat niin ahtaita, että
siat eivät pääse liikkumaan. (Dierenbescherming, 2012)
4.3 Lemmikkieläimet
Lemmikkieläimistä erityisesti kissoja ja koiria käsitellään tietyissä tapauksissa omana
ryhmänä. Pohjoismaista ainakin Tanskalla ja Norjalla on erillinen koiralaki, jossa säädetään
muun muassa koiran kiinni pitämisestä ja rekisteröintivelvollisuudesta. Lemmikkieläimiä
koskeva sääntely on erityisen tiukkaa Sveitsissä, jossa muun muassa kultakaloja, undulaatteja,
sikoja ja muita sosiaalisia eläimiä on omistettava vähintään kaksi, jotta eläimet eivät joudu
olemaan yksin. Lisäksi hevosien ja lehmien tulee saada ulkoilla säännöllisesti sekä kesällä että
talvella, ja koirien omistajien tulee suorittaa kursseja, joilla opetetaan pitämään ja
kouluttamaan koiria oikein. (Foulkes, 2010) Koiralla on myös oltava päivittäin kosketus
ihmisiin ja sen on päästävä päivittäin ulos. Koska Sveitsissä lemmikkieläimiä koskeva sääntely
on niin tiukkaa, myös lemmikkieläimet on määritelty lainsäädännössä tarkasti.
Lemmikkieläimiksi luokitellaan eläinsuojeluasetuksessa seuraavat eläinlajit: kesytetyt
hevoset, karjaeläimet, siat, lampaat ja vuohet (lukuun ottamatta niiden eksoottisia lajeja),
kesytetyt jakit, vesipuhvelit, laamat, alpakat, kanit, jänikset, koirat, kissat ja siipikarja
(kesytetyt kanat, ankat, broilerit, kalkkunat, kyyhkyset, hanhet ja helmikanat).
Sveitsi on lemmikkieläimiä koskevassa sääntelyssä poikkeus. Muissa maissa lemmikkieläimiä
ei ole määritelty yhtä tarkasti ja pääosin niiden kohtelu määräytyy kaikkia eläimiä koskevien
sääntöjen perusteella. Erityisesti lemmikkieläimiä koskevia pykäliä muiden maiden
lainsäädännössä on lähinnä koskien tiettyjen eläinten rekisteröintiä, omistamisen kieltoa ja
käyttöä kilpailuissa sekä näyttelyissä. Näistä aiheista on omat luvut selvityksessä.
4.3.1 Lemmikkieläinten tunnistusmerkintä ja rekisteröinti
Lemmikkieläinten tunnistusmerkintää koskevat vaatimukset ovat vertailumaissa samat:
merkintä ei saa aiheuttaa eläimelle kipua tai muuta haittaa. Käytännössä lemmikkieläimistä
eniten merkitään koiria ja kissoja, joilla hyväksytyt tavat ovat mikrosiru sekä tatuointi.
33