Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Valtra</strong> Team<br />
<strong>Valtra</strong>n asiakaslehti 1/2002<br />
www.valtra.fi<br />
Oikea valinta
<strong>Valtra</strong> Team<br />
<strong>Valtra</strong>n asiakaslehti<br />
Toimitusneuvosto<br />
Arto Tiitinen<br />
Pertti Kettunen<br />
Aarne Pehkonen<br />
Visa Vilkuna<br />
Päätoimittaja<br />
Arto Tiitinen<br />
arto.tiitinen@valtra.fi<br />
Toimitustiimi<br />
Jan Aspvik<br />
Katja Kainulainen<br />
Irene Pakkanen<br />
Juhani Rahkonen<br />
Heikki Suurseppä<br />
Julkaisija<br />
<strong>Valtra</strong> Oy Ab<br />
PL 200<br />
40101 JYVÅSKYLÄ<br />
Puh. 0204 5501<br />
Fax (014) 549 685<br />
Ulkoasu<br />
Viherjuuren Ilme Oy<br />
Layout<br />
Mainostoimisto AltAvanti Oy<br />
Painopaikka<br />
Alprint<br />
Kannet ja ilmoitukset<br />
AdPro Oy<br />
Osoitteiden luovutus<br />
Ajoneuvohallintokeskus/<br />
TietoEnator<br />
Osoitteenmuutokset<br />
Katso viereinen teksti.<br />
Oikeudet muutoksiin pidetään.<br />
Sisällys<br />
Pääkirjoitus.............................................................................. 3<br />
Mäkisen maaston mestarit.................................................. 4<br />
Traktoriteollisuus uusien haasteiden edessä................... 6<br />
<strong>Valtra</strong>-bonukset....................................................................... 7<br />
Taakseajovarustelu tarjoaa<br />
lisää työulottovuuksia ja tehoa............................................ 8<br />
Asiakastilaus kymmenen vuotta......................................... 9<br />
Jo 25.000 kinkkua joulupöytään.......................................... 10<br />
<strong>Valtra</strong>lle uskollinen, vaikka vieraalla ajaakin.................... 11<br />
Maausko tarttui mummolassa............................................ 12<br />
Runko-ohjatulla Agrilla ehtii enemmän............................. 14<br />
Tämä on Agri........................................................................... 15<br />
<strong>Valtra</strong> hurmasi saksalaisarvostelussa............................... 16<br />
Tiisseli sen olla pitää..............................................................17<br />
Vapaapäivät häiritsevät koneurakointia............................ 20<br />
Traktorikaupat yhdellä puhelinsoitolla...............................22<br />
Elämää ja elämyksiä.............................................................. 23<br />
Uudet palveluhenkilöt ja -yritykset......................................23<br />
Turvetuotannossa kovat tavoitteet..................................... 24<br />
Harvennushakkuuta kyllä riittää..........................................26<br />
Näppäryys on valttia.............................................................. 30<br />
<strong>Valtra</strong>n internetpalvelut.........................................................32<br />
Osoitelähteet:<br />
<strong>Valtra</strong> on ostanut tämän lehden<br />
jakeluosoitteet seuraavilta yrityksiltä:<br />
Sanoma Magazines Finland Oy<br />
Blue Book<br />
TietoEnator Oyj<br />
Suoramarkkinointipalvelut<br />
www.valtra.fi
Pääkirjoitus<br />
Traktoreita valmistettu asiakastilauksena<br />
kymmenen vuotta – <strong>Valtra</strong> á la carte<br />
<strong>Valtra</strong>n asiakaslähtöinen toimintatapa tuo asiakkaille<br />
merkittäviä etuja verrattuna varastosta toimitettaviin<br />
traktoreihin. <strong>Valtra</strong>n tapa valmistaa traktorit tilauksien<br />
mukaan takaa asiakkaalle tuoreen traktorin oikeilla<br />
varusteilla. Asiakkaamme eivät tee kompromisseja teholuokan,<br />
varusteiden ja traktorin käyttötarpeen<br />
tuomiin vaatimuksiin, vaan valitsevat heille sopivat<br />
vaihtoehdot traktoria tilatessaan.<br />
<strong>Valtra</strong>lla on kymmenen vuoden etumatka kilpailijoihin<br />
asiakaspohjaisessa tuotannossa. Suomessa <strong>Valtra</strong>n<br />
toimituksista 90 prosenttia perustuu asiakastilauksiin,<br />
loput ovat esittelykoneita. Toimintatapa on lähentänyt<br />
käyttäjiä ja traktorintekijöitä. Suolahdessa kävi viime<br />
vuonna 3000 henkilöä seuraamassa oman traktorinsa<br />
valmistusta.<br />
Erilaisten käyttötarpeiden vaatimukset näkyvät <strong>Valtra</strong>traktoreiden<br />
monissa perusrakenteissa ja varustevaihtoehtojen<br />
määrässä. Vuonna 2001 meiltä<br />
ostettiin Suomeen 750 traktoria urakointikäyttöön.<br />
Tehtaalla varusteltiin etukuormaajalla yli 2000 traktoria,<br />
joista toimitettiin Suomeen yli puolet. Kun yksilölliseen<br />
valmistukseen liitetään <strong>Valtra</strong>n kokonaispalvelu, ovat<br />
tulokset nähtävissä. Tänään meidän traktorimme ja<br />
palvelumme sopivat puolelle suomalaisista. Jatkamme<br />
määrätietoista kehitystyötä yhdessä asiakkaidemme<br />
kanssa. Me autamme kumppaneitamme menestymään,<br />
ja asiakkaamme auttavat meitä kehittymään.<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
On ollut hyvä huomata, että uudelle toimitusjohtajallemme<br />
Ilkka Hakalalle on asiakassuhteen<br />
hoitaminen tärkeä asia. Hänen haastattelunsa ilmestyy<br />
seuraavassa <strong>Valtra</strong> Team -lehdessä.<br />
Tulevaisuudessa tulemme ottamaan huomioon<br />
entistäkin paremmin eri tuotantosuuntien vaatimukset<br />
kehittäessämme tuotteitamme ja palveluitamme.<br />
Tarjoamme suomalaisena traktorinvalmistajana Sinulle<br />
palvelun, jota tuontitraktorit eivät pysty tarjoamaan.<br />
Asiakastilausjärjestelmän uusi nimi, á la carte kuvaa<br />
valinnanvaraa ja hyvää palveluamme.<br />
Vuonna 2001 <strong>Valtra</strong>n traktoreista 84 prosenttia<br />
ostettiin Suomen ulkopuolelle. Menestyminen kansainvälisillä<br />
markkinoilla varmistaa tuotteen kilpailukyvyn.<br />
Olet tervetullut perheesi kanssa tutustumaan<br />
myyntipisteissämme palveluumme ja tuotteisiimme.<br />
Kerromme Sinulle samalla, miten vastaamme juuri<br />
Sinun käyttötarpeisiisi.<br />
Arto Tiitinen<br />
Markkinointijohtaja<br />
Traktoritehdas<br />
3
Mäkisen maaston mestarit<br />
Ruuskalanmäen iso karja hoidetaan pääosin<br />
kolmen ihmisen voimin. Veljesten<br />
lisäksi Tapion vaimo Merja osallistuu<br />
tilan pitoon. Kesällä on parikin maatalousharjoittelijaa<br />
auttamassa tilan töissä<br />
ja onpa talvellakin apua löytynyt tarpeeseen.<br />
- Nykyajan koneet niin navetassa kuin<br />
pellollakin ovat sen verran monimutkai-<br />
sia, että ihan kenestä tahansa niiden<br />
käyttöön ei heti ole. Mutta kun vaan<br />
muistaa ja uskaltaa kysyä, niin työrytmiin<br />
pääsee nopeasti sisään ilman<br />
haavereita, kertovat Tuomo ja Tapio.<br />
Navetan tandemlypsyasema, automaattiset<br />
ruokkijat väki- ja tuorerehulle sekä<br />
maitohuoneen koneet ja laitteet vaativat<br />
osaamista ja oikeaa asennetta.<br />
Nilsiän Kinahmin kylä on tunnettu<br />
reipasotteisista ihmisistä jo muutaman<br />
sadan vuoden takaa. 1700- ja<br />
1800-lukujen taitteen kinahmilaiset<br />
olivat tunnettuja metsärosvouksesta<br />
ja pahanteosta. Työtä kylässä tehdään<br />
edelleenkin, mutta tämän<br />
päivän toiminnallisuus kelpaa esimerkiksi<br />
kenelle vain.<br />
Ruuskalanmäen päällä lypsy- ja<br />
lihakarjaa pitävät kaksosveljekset<br />
Tapio ja Tuomo Korhonen luottavat<br />
huomiseen. Luottamuksen takana<br />
on vankka ammattitaito ja usko<br />
kotimaisen elintarvikeketjun ylivoimaisuuteen.<br />
Lunta on ripeksinyt sen verran,<br />
että linko piti laittaa perään.<br />
Perheen nuorimmat olisivat innolla<br />
tulossa Tuomon kyytiin.<br />
Pellot nurmella<br />
Navetan yhteydessä on noin kolmen<br />
miljoonan kilon laakasiilot tuorerehulle,<br />
joihin peltojen sato säilötään. Viljaa ei<br />
tilalla ole viljelyssä ollenkaan.<br />
- Viime kesänä säilörehun teko sujui<br />
napakasti, kun valjastimme <strong>Valtra</strong>n 200<br />
hevosvoimaisen 8950 Sigma Powerin<br />
4 www.valtra.fi<br />
Kuvat: Visa Vilkuna
Eipä ole <strong>Valtra</strong>n myyjä Eero Tuorilaisen<br />
kanssa pahemmin kättä väännetty<br />
ainakaan traktorikaupoissa näyttää<br />
Tuomo. Savolaista leikinlaskua<br />
seuraamassa Tapion lisäksi todella<br />
nuori isäntä Oskari, jolla on ikää<br />
2,5 vuotta.<br />
Pöttingerin 60 kuutioisen noukinvaunun<br />
eteen. Siinä tulee suunnilleen hehtaarin<br />
sato eli pyöreät 20.000 kiloa tuorerehua<br />
kerralla talouskeskukseen.<br />
Sigma Powerin mainio kaksoisteho on<br />
paikallaan noukinvaunun edessä. Ulosoton<br />
kautta noukkimelle ja silppurikoneistoon<br />
menee valtava voimamäärä<br />
ja kohtuullisen kevyt traktori antaa 200<br />
hevosvoimaa vain silloin, kun sitä todella<br />
tarvitaan. Aiemmin noukinvaunua<br />
vedettiin 140 hevosvoimaisella <strong>Valtra</strong>n<br />
8400:lla. Siirtyminen Sigmaan nopeutti<br />
työtä ja vähensi polttoaineenkulutusta<br />
korjattua pinta-alaa kohti.<br />
Nyt <strong>Valtra</strong>n 8400 kaataa heinää 3,4<br />
metrisellä molemmin puolin niittävällä<br />
niittomurskaimella. Tähän työhön yhdistelmä<br />
on optimaalinen, sillä luokoa tulee<br />
noin kolmen hehtaarin tuntivauhdilla.<br />
Työsaavutusta arvioitaessa täytyy muistaa<br />
Nilsiän erittäin mäkiset ja pienikuvioiset<br />
pellot, jotka vaativat vetokoneelta<br />
raakaa voimaa ja vääntöä myös<br />
ylämäkeen mentäessä.<br />
- Yksi päätös tuli viime kesänä tehdyksi,<br />
joka taatusti pitää. Se on traktorin ilmastointi.<br />
Yhden kesän kokemuksella olemme<br />
todella ihastuneita sopivan lämpöiseen<br />
ja puhtaaseen ohjaamoon. Hellepäivinä<br />
peltohommissa jaksaa moninkertaisesti<br />
sen, mitä ilmastoimattomassa<br />
ohjaamossa pystyisi olemaan. Mukavuuden<br />
lisäksi ihanteellisessa työympäristössä<br />
turvallisuuskin paranee,<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
kun ajatukset eivät seilaa juomapullon ja<br />
vilvoittelutauon välillä, tilittävät Tuomo ja<br />
Tapio kuin yhdestä suusta.<br />
Ruuskalanmäen Sigma on käytössä<br />
ympäri vuoden. Noukinvaunu, 15<br />
kuutioinen lietetankki, kyntöaura saavat<br />
sulan maan aikana tuntea Sigman voiman.<br />
Talvisin traktorilla lingotaan teitä ja<br />
etukuormaajalla nostellaan rehukakkuja<br />
nautojen eteen.<br />
Tilan pellot ovat monessa eri lohkossa<br />
noin kymmenen kilometrin säteellä<br />
talouskeskuksesta, mikä tietää melkoista<br />
määrää tieajoa.<br />
- On se vaan tuo Aires valtavan hyvä<br />
jousitussysteemi. Raskaalla lastilla yhdistelmä<br />
ei lähde tiellä pomppimaan,<br />
vaan jousitus nielaisee montut ja heitot<br />
huomaamattomasti. Pellollakin Aires<br />
vähentää ratkaisevasti tärinää ja<br />
heiluntaa. Etukuormaajatöissäkin<br />
jousituksesta tuntuu olevan apua eikä<br />
jousituksen lukitusta ole tarvinnut edes<br />
ajatella, ynnäävät Korhosen veljekset<br />
kokemuksiaan ilmajousitetusta<br />
etuakselista.<br />
Mäkinen maasto asettaa traktorin koville<br />
ja kuskin ammattitaidon viimeisen<br />
päälle tarkkaan syyniin. Raskas vaunu<br />
tai lietetankki työntää alamäessä tosi<br />
voimallisesti, mutta tehokkaat hydrauliset<br />
jarrut myös perävaunuissa takaavat<br />
yhdistelmän pysähtymisen traktorin<br />
jarrupoljinta painamalla.<br />
Suomalaisuus on arvossaan kaikessa<br />
mahdollisessa Ruuskalanmäellä.<br />
Koko talouskeskus lämpiää puilla, mutta<br />
ennen kevättä pitäisi uuden 120 kW:n<br />
hakevoimalan olla valmis. Siitä riittää<br />
lämpöä niin konehallin, navetan kuin<br />
asuinrakennustenkin tarpeisiin.<br />
- Vähäisiä ne meidän metsäajot traktorilla<br />
on, mitä nyt kotitarvepuita haetaan.<br />
Etupäässä vaihtelun takia ja metsänhoidollisia<br />
nämä meidän savotat ovat<br />
olleet. Mutta onhan se hyvä kun <strong>Valtra</strong>lla<br />
voi tarvittaessa poiketa metsäänkin huoletta.<br />
Valmistuvan lämpökeskuksen polttoaineen<br />
haketuksen Tuomo ja Tapio ovat<br />
ainakin aluksi antaneet paikalliselle<br />
urakoitsijalle. Järeillä ammattilaisen laitteilla<br />
hakkeesta tulee tasalaatuista.<br />
Aikanaan Kinahmin kuuluisaksi tehnyt<br />
rosvoporukka päätyi perimätiedon mukaan<br />
Siperiaan pakkotyöhön eikä heitä ei<br />
ole takaisin kuulunut. Se mikä kylälle jäi<br />
jäljelle, on usko omiin kykyihin ja suomalaisuuden<br />
voimaan.<br />
Visa Vilkuna<br />
5
Traktori on ollut ja on edelleen maatalouden<br />
peruskone. Tästä syystä maataloudessa<br />
tapahtuvat muutokset heijastuvat<br />
hyvin suoraviivaisesti myös<br />
traktorille asetettaviin vaatimuksiin.<br />
Perinteisten maataloustuotteiden kannattavuus<br />
on heikko. Tilat ovat yrittäneet<br />
hankkia lisätuloja laajentamalla<br />
tuotantoaan tai etsimällä sivuansioita<br />
tilan ulkopuolelta. Traktoria on pystyttävä<br />
käyttämään sekä pellolla että metsässä<br />
samoin kuin tilan ulkopuolella mitä<br />
moninaisimmissa töissä turvesuolta<br />
kiinteistöjen huoltoon. Lyhyesti sanottuna<br />
koneella on pystyttävä tekemään<br />
entistä enemmän ja entistä monipuolisempia<br />
töitä sekä kesällä että talvella.<br />
Tästä syystä kukin traktori on räätälöitävä<br />
yksilöllisesti vastaamaan tulevaa<br />
käyttöä. Standardi - yleistraktorien aika<br />
on ohi.<br />
Traktori ei kuitenkaan tee itse varsinaista<br />
työtä, vaan sen suorittaa työkone.<br />
Traktorin tehtävä on tarjota työkoneelle<br />
ja kuljettajalle hyvät toimintaedellytykset.<br />
Sen olisi mukauduttava eri olosuhteissa<br />
työkoneelta ja sen käsittelemältä<br />
materiaalilta tuleviin mitä erilaisimpiin<br />
vaatimuksiin. Keskiarvosäätö ei riitä.<br />
Tästä syystä etekin suurimmat työkoneet,<br />
kuten tarkkuussilppurit, sokerijuurikkaan<br />
ja perunan korjuukoneet ja<br />
jopa kasvinsuojeluruiskut ja lietelannan<br />
levitysvaunut ovat muuttumassa itsekulkeviksi.<br />
Tällaiset koneet ovat tehokkaita,<br />
niiden työn jälki on hyvä ja<br />
ohjaamo on työn kannata parhaassa<br />
Aarne Pehkonen<br />
Helsingin yliopisto<br />
Maa- ja kotitalousteknologian laitos<br />
Traktoriteollisuus uusien<br />
haasteiden edessä<br />
paikassa, mutta ne ovat kalliita ja suuresta<br />
koostaan johtuen myös hyvin painavia.<br />
Näyttää siltä, että ne jäävät lähinnä<br />
urakoitsijoiden, todella suurten tilojen tai<br />
tilayhteenliittymien koneiksi. Ne eivät<br />
uhkaa traktorin asemaa peruskoneena,<br />
mutta ne muodostavat traktorityökone<br />
-yhdistelmän toiminnalle eräänlaisen<br />
tavoitetason.<br />
Työn jäljen, tehokkuuden ja käyttömukavuuden<br />
osalta traktori-työkone -<br />
yhdistelmään pitäisi saadaan itsekulkevan<br />
työkoneen toiminnallisia ominaisuuksia.<br />
Kuljettajan olisi voitava<br />
ohjata työkonetta traktorin ohjaamossa<br />
olevilla normaaleilla hallintalaitteilla.<br />
Tämä on minimivaatimus.<br />
Kehittyneemmissä versioissa olosuhteiden<br />
muutos, käsiteltävän materiaalin<br />
vaihtelu tai koneen muistiin talletettu<br />
maalajikartta on saatava ohjaamaan traktorin<br />
avulla automaattisesti työkoneen<br />
toimintoja, esim. materiaalivirtaa (tarkoittaa<br />
yleensä ajonopeutta), työsyvyyttä tai<br />
vantaan kohdistumista riviin tai riviväliin.<br />
Kameroiden ja monitorien avulla kuljettajalle<br />
on luotava traktorin ohjaamosta<br />
normaalissa istuma-asennossa hyvä<br />
näköyhteys työkoneen keskeisiin toimielimiin.<br />
Traktorista tulee tällöin kuljettajan<br />
valvoma työkoneen nöyrä ja osaava<br />
palvelija. Traktorin on tuotettava työkoneelle<br />
sen tarvitsema teho ja energia<br />
kuten ennekin. Sen lisäksi sen on pystyttävä<br />
tulkitsemaan työkoneen eri<br />
antureilta tulevat signaalit ja mukauttamaan<br />
oma toimintansa siten, että työn<br />
laatu ja työsaavutus säilyvät optimaalisina.<br />
Tämä on mahdollista jo lähitulevaisuudessa,<br />
sillä traktorin ja työkoneiden<br />
välistä tietoliikennettä säätelevä<br />
standardi on valmistumassa. Ensimmäiset<br />
tämän standardin mukaiset<br />
koneet ovat jo markkinoilla (esim. <strong>Valtra</strong>n<br />
S-sarja). Uusi järjestelmästä<br />
helpottaa koneiden<br />
käyttöä ja lisää tehokkuutta. Parhaimmillaan<br />
yhdistelmä toimii itsekulkevan<br />
työkoneen tavoin. Lisäksi se<br />
on hyvin joustava. Tila voi valita<br />
yhdistelmän traktori- ja työkoneosat eri<br />
valmistajilta niiden tilan olosuhteisin<br />
parhaiten sopivien ominaisuuksien perusteella.<br />
Peltoviljelyssä maa ja sen rakenne ovat<br />
kriittisiä tekijöitä. Maatalouskoneiden<br />
historia on tässä suhteessa mielenkiintoista<br />
luettavaa. Alkujaan höyrykäyttöiset<br />
“peltoveturit” olivat niin raskaita,<br />
että niillä ei uskallettu ajaa pellolla.<br />
Peltoveturi kulki päisteessä olevalla tiellä<br />
ja työkonetta, lähinnä auraa, vedettiin<br />
pellolla vaijereiden avulla. Nyt eräät<br />
maatalouskoneet, lähinnä korjuukoneet,<br />
lähestyvät painoltaan peltovetureita,<br />
suurimmat jopa ylittävät ne. Suurien<br />
renkaiden, paripyörien tai telojen avulla<br />
pintapaine on kuitenkin voitu pitää niin<br />
alhaisena, että koneet pystyvät liikkumaan<br />
pellolla. Ongelmaksi niillä on<br />
muo-dostumassa tästä huolimatta<br />
muokkauskerroksen alapuolisen osan,<br />
jankon tiivistyminen, mitä koneiden<br />
massan kasvaessa liian suureksi ei voida<br />
estää edes pintapainetta pienentämällä.<br />
Pääosa maaperätieteilijöistä on päätynyt<br />
siihen tulokseen, että suurimpien pellolla<br />
liikkuvien koneiden massa on tässä<br />
suhteessa jo nyt ylittänyt riskirajan.<br />
Muut viljelytekniset parannukset nostavat<br />
satotasoa kuitenkin siten, että<br />
tiivisty-misen haitat tulevat hitaasti näkyviin<br />
sadossa. Toisaalta tämä on onni,<br />
mutta toisaalta melkoinen riski, sillä<br />
jankko tiivistyy joka tapauksessa, ajokerta<br />
ajokerralta. Tiivistyminen haittaa<br />
maan vesitaloutta ja juurten kasvua,<br />
mitkä ovat sadonmuodostuksen keskei-<br />
6 www.valtra.fi
siä osatekijöitä. Pahinta tässä kaikessa<br />
on se, että jankon<br />
tiivistymistä on hyvin vaikea<br />
korjata. Em. syystä tulevaisuudessa<br />
hieman pidemmällä<br />
aikavälillä koneiden<br />
painon kasvun pysäyttäminen<br />
työsaavutusta,<br />
työn laatua ja kuljettajan<br />
työympäristöä huonontamatta<br />
nousee merkittäväksi<br />
haasteeksi traktori- ja<br />
maatalouskoneteollisuudelle.<br />
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi<br />
paluuta vanhaan<br />
“piikkilangankiristäjän” ja “hiirenharmaan”<br />
aikakauteen ei kuitenkaan ole.<br />
Ratkaisuksi tähän on visioitu<br />
kuljettajattomia traktoreita, joista ensimmäisiä<br />
prototyyppejä on jo nähty alan<br />
näyttelyissä. Nämä keveät peltorobotit<br />
liikkuvat työssä joko itsenäisesti esim.<br />
GPS:n perustuvan automaattisen ohjausjärjestelmän<br />
avulla tai seuraten<br />
ohjelmoidusti “orjina” kuljettajan ajamaa<br />
“isäntätraktoria”.<br />
Tulevaisuus on täynnä mielenkiintoisia<br />
haasteita ja mahdollisuuksia. Suomi on<br />
valinnut viisaasti selviytymisstrategiakseen<br />
tiedon ja siihen perustuvan osaamisen.<br />
Tämä heijastuu selvästi myös<br />
maatalouteen ja siinä käytettävään teknologiaan.<br />
Tiedosta tulee jatkossa entistä<br />
keskeisempi tuotannon tekijä. Tästä<br />
syystä myös maatalouskoneisiin on<br />
saatava entistä enemmän tietoa ja tiedon<br />
käsittelykykyä. Koneet ja laitteet<br />
muuttuvat erillisistä koneista tuotantoprosessin<br />
osaksi. Tällainen toimintamalli<br />
edellyttää kovaa osaamista ja tilan,<br />
kauppiaan ja tehtaan välillä syvää<br />
luottamukseen perustuvaa toimintamallia,<br />
jota vanha tuttu sana asiakassuhde<br />
ei riitä kuvaamaan. Suhteen on kehityttävä<br />
yhteistyöksi, kumppanuudeksi,<br />
jossa yhdessä avoimesti pohditaan,<br />
millä menetelmällä ja millaisia koneita<br />
käyttäen päästään parhaaseen tulokseen.<br />
Kauppias muuttuu myyjästä konsultiksi.<br />
Tässä onnistuminen edellyttää,<br />
että kauppias ja valmistaja tuntevat ja<br />
ymmärtävät perusjuuria myöten asiakkaansa<br />
tarpeet ja pystyvät yhdessä hänen<br />
kanssa kehittämään niihin ratkaisun.<br />
Tästä syystä niin tuotekehityk-sessä<br />
kuin muussakin toiminnassa keskeisen<br />
ohjenuora on: mitä hyötyä tästä on asiakkaalle.<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
VALTRA-BONUKSET VUONNA 2002 MTK:N JA SLC:N JÄSENILLE<br />
Traktoribonus<br />
<strong>Valtra</strong> Oy Ab on tehnyt traktoribonustarjouksen MTK:n ja SLC:n<br />
jäsenille, jotka ostavat uuden <strong>Valtra</strong>-traktorin vuonna 2002 ja<br />
Tulevaisuuden haalarit -bonustarjouksen jäsenille, jotka aloittavat<br />
yritystoiminnan vuoden 2002 aikana.<br />
Bonuksia on jaettu vuodesta 1992 lähtien yhteensä 4,6 miljoonaa<br />
euroa. Vuoden 2001 traktoribonukset (<strong>Valtra</strong> 2001-polkupyörä)<br />
jaetaan tämän vuoden huhtikuussa. Haalaribonuksia jaetaan<br />
ympäri vuoden.<br />
Traktoribonukseen ovat oikeutettuja kaikki MTK:n ja SLC:n jäsenet,<br />
jotka ostavat uuden <strong>Valtra</strong>-traktorin vuonna 2002. Vuoden aikana<br />
kauppakirjan allekirjoittaneet saavat bonuksen.<br />
Bonuksen arvo riippuu vuonna 2002 rekisteröityjen<br />
<strong>Valtra</strong>-traktoreiden määrästä /ANHK 1-12 kk) seuraavasti:<br />
<strong>Valtra</strong>-rekisteröinti Bonus/traktori<br />
1600 traktoria 100 euroa •<br />
1800 traktoria 150 euroa •<br />
2000 traktoria 200 euroa•<br />
2300 traktoria Superbonus<br />
Rekisteröinnin jäädessä alle 2300 bonuskortin summan voi käyttää<br />
kylpylälomaan kevään 2003 aikana (kohteita eri puolella Suomea).<br />
Kun 2300 rekisteröintiä täyttyy, otetaan käyttöön Superbonus.<br />
Bonuksen saaja on tällöin oikeutettu suomalaiseen <strong>Valtra</strong> 2002polkupyörään<br />
(emännän tai isännän malli, nuorisopyörä tai<br />
kuntopyörä). Superbonuksen arvo on n. 500 euroa •.<br />
Yhteinen bonusten luovutustilaisuus järjestetään vuonna 2003<br />
<strong>Valtra</strong> Oy Ab:n asiakaspalvelukeskuksissa.<br />
Tulevaisuuden haalarit<br />
Sukupolven vaihdoksen tekevät tai aloittavat yrittäjät saavat<br />
Tulevaisuuden haalarit –bonuksena suomalaiset, laadukkaat<br />
työhaalarit. Bonuksen saa seuraavilla ehdoilla:<br />
a) tekee sukupolvenvaihdoksen tai aloittaa<br />
yritystoiminnan vuoden 2002 aikana<br />
b) ilmoittaa Maaseudun Tulevaisuuden/Landsbygdens<br />
Folkin ”Uusia yrittäjiä” –palstalla<br />
sukupolvenvaihdoksesta tai yritystoiminnan<br />
aloittamisesta. Ilmoitus on maksuton.<br />
c) on MTK:n/SLC:n jäsen tai jos ei, niin liittyy MTK:n/SLC:n<br />
jäseneksi.<br />
Lisätietoja:<br />
<strong>Valtra</strong> Oy Ab toimittaa haalarit suoraan bonuksen ehdot täyttäville.<br />
- järjestöpäällikkö Jyrki Wallin, MTK, puh. 040-523 3864<br />
- toiminnanjohtaja Tage Ginström, SLC, puh. 0400-601 510<br />
- markkinointijohtaja Arto Tiitinen, <strong>Valtra</strong> Oy Ab, puh. 020<br />
55 0688<br />
7
Työergonomia on ollut varmasti<br />
paras vauhdittaja traktorin taakseajo-ominaisuuksien<br />
kehittymiselle.<br />
<strong>Valtra</strong> Twin Trac kulkee tämän<br />
kehityksen kärjessä. Kunnollisella<br />
taakseajolaitteella saadaan hyödynnettyä<br />
tehokkaasti traktorin peräpään<br />
vahvempi akselikantavuus,<br />
hydrauliikka ja voimanotto. Ja mikä<br />
tärkeintä: kuljettajan työolosuhteet<br />
ovat Twin Tracilla omassa<br />
mukavuusluokassaan.<br />
Taakseajovarustelu tarjoaa<br />
lisää työulottuvuuksia ja -tehoa<br />
Taakseajolaitteella työkone on aina erittäin<br />
hyvin kuljettajan näkökentässä.<br />
Tässä on suurenmoinen ero verrattuna<br />
esim. edessä olevaan kuormaimeen,<br />
niittokoneeseen tai trukkihaarukkaan.<br />
Kuljettajan hyvä työasento ja suora<br />
näköyhteys työkoneelle tuottavat tähän<br />
lisävarusteluun panostettua lisähintaa<br />
takaisin reippaaseen tahtiin suuremman<br />
työsaavutuksen muodossa. Säästyvää<br />
terveyttä ja työmukavuutta ei voi edes<br />
euroina mitata.<br />
Taakseajolaitevarustelulla <strong>Valtra</strong>sta saa<br />
oikeastaan varsin vähällä rahalla todellisen<br />
monitoimikoneen. Twin Trac taakseajovarustelu<br />
on saatavana HiTech -,<br />
Mezzo - ja Mega -malleihin. Vain 100-sarja<br />
joutuu tyytymään perinteiseen.<br />
Järeän kourakuormaimen käytössä <strong>Valtra</strong>n ohjaamon ominaisuudet erottuvat<br />
muista. Tavallisesta maataloustraktorista saadaan sopivasti varusteltuna<br />
ergonominen ja tehokas työyksikkö.<br />
Tapani Brofeldt on todellinen monitoimiyrittäjä.<br />
Välillä <strong>Valtra</strong>nkin ajo sujuu kravatti kaulassa.<br />
- Insinööritaidon ja maatalouden yhdistäminen kiehtoo minua.<br />
Terve maalaisjärki on tärkeää. Ikävin puoli tässä on ajankäytön hallinta.<br />
<strong>Valtra</strong> Twin Tracilla sujuu<br />
<strong>Valtra</strong>n ohjaamossa on tunnetusti hyvät<br />
tilat myös ”takaperin” ajoon. Istuin pyörähtää<br />
nahistelematta täydet 180 astetta.<br />
Ratti on sijoitettu kätevästi ohjaamon<br />
takakulmaan. HiTechin suunnanvaihtovipu<br />
on <strong>Valtra</strong>n malliin totutulla paikallaan<br />
vasemmalla puolella ratin alla. Normaalit<br />
polkimet takana ovat istuimeen<br />
nähden oikein sijoitetut.<br />
Twin Trac -varustelu ja sen sijoittelu ei<br />
mitenkään häiritse muita toimintoja.<br />
HiTech Twin Tracissa on HiTech-näyttö<br />
myös ohjaamon takapilarissa. Siinä ilmenee<br />
mm. käytössä oleva DPS pikavaihdealue,<br />
voimanoton toiminta, ulkolämpötila<br />
ym.<br />
Twin Tracin monipuolisuus realisoituu<br />
hyvin monessa työtehtävässä. Tehokas<br />
heinän niitto, käärintä, rehun siirto, lumityöt<br />
ja muut puskutyöt sekä<br />
kuormaukset käyvät varmasti hyvinä<br />
esimerkkeinä. Myös metsäurakoinnin<br />
moni ammattilainen on mieltynyt taakseajolaitteiden<br />
lisäominaisuuksiin; siirtyminen<br />
puulta tai kasalta toiselle käy todella<br />
vaivattomasti.<br />
Totuuden nimessä pitää todeta, että<br />
työkoneiden ”kaksipuoliset” käyttövalmiudet<br />
rajoittavat vielä <strong>Valtra</strong> Twin<br />
Tracin maksimaalista hyväksikäyttöä.<br />
Kehitys kulkee kuitenkin hyvää vauhtia.<br />
- Sopivia tehokkaita työkoneita olisi kyllä<br />
tarjolla Euroopassa, mutta niiden maahantuojat<br />
eivät tunnu olevan halukkaita<br />
8 www.valtra.fi<br />
Kuvat: Juhani Rahkonen
tällaisten mallien tuonnin aloittamiseen.<br />
Kokonaisuutena ottaen taakseajolaitteella<br />
saadaan lisää käyttötunteja<br />
traktorille, sanoo <strong>Valtra</strong>n markkinointijohtaja<br />
Arto Tiitinen.<br />
- Viime vuonna toimitimme jo reilut viisikymmentä<br />
taakseajolaitetta Suomeen,<br />
kuitenkaan niiden osuus ei ole vielä mitenkään<br />
iso. Vientiin meni suunnilleen<br />
sama määrä kuin kotimaahan. Juuri<br />
HiTechin myötä taakseajolaitteiden menekki<br />
lähti kasvuun, sillä suunnanvaihto<br />
käy siinä niin kätevästi.<br />
Monitoimiyrittäjän Twin Trac<br />
Tapani Brofeldt Hämeenkoskella Päijät-<br />
Hämeessä on todellinen monitoimiyrittäjä.<br />
Diplomi-insinöörin koulutuksella<br />
hän viljelee viljaa yli sadalla hehtaarilla.<br />
Hän on Mäkelän sukutilan viides isäntä.<br />
Tämän lisäksi hän toimii mittavan luokan<br />
lämpöyrittäjänä. Oman tilan hakelämmityksen<br />
lisäksi yritys lämmittää nyt<br />
kahta laitosta, ja kolmas on valmistumassa.<br />
Toiminta on kokonaisvaltaista, tili<br />
tulee tuotettujen megawattituntien mukaan.<br />
Brofeldtin yrittäjyyden kolmantena,<br />
vaan ei vähäpätöisimpänä osana on<br />
insinööritoimisto Broftan pyörittäminen.<br />
Siinä keskitytään pk-yritysten ja<br />
maatalouksien keittämistoimintaan.<br />
Brofeldtin <strong>Valtra</strong>t HiTech 110 hv ja 6400<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
100 hv ovat pitkän linjan Ford-talon ensimmäiset<br />
<strong>Valtra</strong>t. Metsäkäytön ominaisuudet<br />
toivat uutta traktoriväriä taloon.<br />
- Ohjaamo, taakseajolaitteet, maavara ja<br />
sileä alusta sekä etukuormainkäytössä<br />
oikeuksiinsa pääsevä turbiinikytkin olivat<br />
tärkeimmät perusteet <strong>Valtra</strong>n tulolle,<br />
kertoo yrittäjä itse.<br />
Puuenergian tuotannon tehtävien<br />
helpottuminen oli kriteerinä Twin Traciin<br />
investoinnille. HiTech 110 hv on varustettu<br />
takasiltasovitteisella Patruuna 875<br />
kuormaimella. Kun siihen lisätään<br />
Normetin CH260 hakkuri varustettuna<br />
Säätötulen hydraulisella 3,5 metrin<br />
hihnasyöttökuljettimella, syntyy rangasta<br />
polttoenergiaa jo ”laitosvauhdilla”.<br />
- Kuormauksen ja haketuksen pikku-<br />
Puolitoistavuotias Santeri on päivisin mummin ja papan silmäterä.<br />
siirrot ilman työasennon muutoksia<br />
käyvät nyt mukavasti tämän Twin Tracin<br />
ansiosta, kiittelee Tapani Brofeldt. Vuoden<br />
2000 HiTechiin oli kertynyt joulukuun<br />
alkuun mennessä noin 850 tuntia.<br />
Viime vuoden <strong>Valtra</strong> 6400 on varustettu<br />
<strong>Valtra</strong> 960 kuormaimella.<br />
Etukuormaintraktorille on omat monipuoliset<br />
tehtävänsä tällaisessa monen<br />
toimen maametsätalousalan yrityksessä.<br />
- <strong>Valtra</strong>n yksilöllinen tehdasvarustelu on<br />
merkin etu. <strong>Valtra</strong>n huolenpito asiakkaasta<br />
on ylivoimaista muihin merkkeihin<br />
nähden, mietiskelee Brofeldt ääneen<br />
<strong>Valtra</strong>n strategiaa.<br />
Juhani Rahkonen<br />
“Luo oma <strong>Valtra</strong>si”<br />
Asiakastilaus<br />
toiminut<br />
kymmenen vuotta<br />
Ajatus asiakkaiden ohjaamasta tuotannosta,<br />
asiakastilausjärjestelmästä, lähti<br />
liikkeelle 1990-luvun alussa, kun koko<br />
maailman traktoriteollisuus oli kriisissä<br />
ja tuskasteltiin suurten varastojen kanssa.<br />
Nykyään <strong>Valtra</strong>n Suolahden tehtaan<br />
kiistämätön kilpailuetu on asiakastilausjärjestelmä,<br />
jota on kehitetty 10 vuoden<br />
ajan.<br />
Asiakastilausjärjestelmä on sinänsä<br />
yksinkertainen. Ostohetkellä asiakas<br />
yhdessä <strong>Valtra</strong>n myyjän kanssa määrittelee<br />
omien tarpeidensa ja kehitysnäkymiensä<br />
mukaan sen, mitä ominaisuuksia<br />
ja varusteita traktoriin tulee.<br />
Tilaus lähetetään tehtaalle, minkä jälkeen<br />
kyseisen traktorin materiaalinhankinta<br />
käynnistyy.<br />
Asiakkaan kannalta on tärkeää, että<br />
hän saa juuri omiin käyttötarpeisiinsa<br />
sopivan traktorin, joka on käyttövalmis<br />
heti. Asiakas ostaa, mitä tarvitsee, mikä<br />
hillitsee kustannuksia.<br />
Asiakastilaus on edullinen molemmille<br />
osapuolille. Valmistaja ei tarvitse lyhytaikaisia<br />
ennusteita tuotannosta, vaan<br />
tilauskirja kertoo, millaisia tuotteita valmistetaan.<br />
Siksi puolivalmisteisiin<br />
sitoutuvaa pääomaa voidaan vähentää.<br />
Myös muissa Pohjoismaissa asiakastilaukset<br />
muodostavat valtaosan toimituksista.<br />
Muualla Euroopassa toimintakulttuuri<br />
perustuu myyntiin varastosta,<br />
mutta <strong>Valtra</strong>n asiakkaat ovat alkaneet<br />
arvostaa oman tilan tarpeista lähtevää<br />
varustelua. Toisaalta tämä toimintatapa<br />
mahdollistaa ostajan löytämisen asiakkaan<br />
vaihtotraktorille uuden traktorin<br />
toimitusajan kuluessa.<br />
<strong>Valtra</strong> on ottanut asiakastilauksen korostamisen<br />
vuoden 2002 kantavaksi<br />
teemaksi, jolle on kehitetty kansainvälinen<br />
ja helposti ymmärrettävä nimi, á la<br />
carte. Tämä makujen maailmaan liittyvä<br />
termi antaa mielikuvan valinnanvapaudesta<br />
ja hyvästä palvelusta.<br />
9
Kuva: Visa Vilkuna<br />
Jo 25.000 kinkkua<br />
joulupöytään<br />
Tuija ja Timo Autio ovat tuottaneet<br />
porsaita Jalasjärvellä viitisen vuotta.<br />
2500 possun vuosivauhdilla Aution<br />
sikala on varmistanut noin 25.000<br />
suomalaistaloudelle taatusti laadukkaan<br />
kotimaisen kinkun joulupöytään.<br />
- Olin aiemmin töissä Atrialla<br />
Nurmossa ja siellä minä aloin toden<br />
teolla ymmärtää kotimaisen elintarvikeketjun<br />
tärkeyden. Laadukas<br />
liha tuottajilta kuluttajille vaatii<br />
vastavuoroisesti myös laadukkaat<br />
kotimaiset tuotantopanokset niiden<br />
valmistajilta viljelijöille. Vasta näin<br />
toimien voidaan hyvällä omalla<br />
tunnolla puhua reilusta pelistä,<br />
kiteyttää Timo Autio ajatuksensa<br />
kotimaisuudesta.<br />
<strong>Valtra</strong>n valoisassa ja tilavassa ohjaamossa on turvallinen istumapaikka nuorelle isännälle.<br />
Timo Autio kertoo siirtyneensä tilalle<br />
vaiheittain. Nuorena poikana ukin tilalla<br />
tuli olluksi traktorihommissa kiireaikaan.<br />
Silloin hommat hoideltiin vuoden 1966<br />
vuoden mallia olevalla Valmet 565:lla.<br />
Vuonna 1990 Timo osti tilan itselleen ja<br />
vuodesta 1994 alkoi sikalan pito. Voimallisempi<br />
kehitys pääsi vauhtiin kolme<br />
vuotta myöhemmin, kun isäntä jäi pois<br />
vieraan töistä. Valmetien ja Valtrojen<br />
määrä on kasvanut, tällä hetkellä tilalla<br />
on 1995 mallinen Valmet 6600, 105 hv ja<br />
kevättöille ehtinyt etukuormaajalla varustettu<br />
<strong>Valtra</strong> 6400, 100 hv.<br />
Etukuormaajalla stokerin säiliö täyttyy<br />
näppärästi ja kun kuormaajan hyödyntämistä<br />
miettii laajemminkin, sille löytää<br />
yllättävän paljon käyttökohteita. Työ<br />
joutuu ja selkä säästyy.<br />
Kotoinen kasvattaa<br />
Aution siat kasvavat kokonaan kotovaraisella<br />
rehulla. Tilalla on peltoa<br />
vuokramaineen sen verran, että rehu<br />
riittää eikä lietteen levityksessäkään tule<br />
ongelmia.<br />
- Tarkoitus olisi laajentaa sikalaa, jos vain<br />
saa luvat kuntoon. Nykyään tahtoo ottaa<br />
aikaa, kun rakennushanke täytyy kierrättää<br />
niin monella taholla ja naapureillakin<br />
on siihen melkoinen sananvalta,<br />
miettii Timo Autio tilansa tulevaisuudesta.<br />
Kotimainen laatuliha ja kotimaiset<br />
koneet saavat luontevan jatkon tilan<br />
lämmitysjärjestelmästä. Hakkeella ja<br />
turpeella toimiva stokerijärjestelmä lämmittää<br />
tuotantorakennusten ja pajan<br />
lisäksi asuintalonkin.<br />
- Osittain lämmitysjärjestelmän vuoksi<br />
minä <strong>Valtra</strong>an päädyin. Traktori on tosi<br />
nopea maantiellä ja sillä voi surutta ja<br />
ilman erikoivarusteluja poiketa metsään<br />
lämmitysenergian ja kotitarvepuun hakuun.<br />
Monipuolisuus on sellainen valtti,<br />
jota ei koskaan arvosta liikaa.<br />
Lietteenajossa tarvitaan välttämättä<br />
kolmea traktoria. Yksi sekoittaa ja<br />
pumppaa, toinen ajaa kuormia pellolle ja<br />
kolmas kyntää lietteen heti maahan. Näin<br />
ravinteet tulevat paremmin hyödyksi eikä<br />
hajuhaittojakaan pääse pahemmin tulemaan.<br />
Ketterä sataheppainen<br />
Timo on tyytyväinen traktorivalintoi-<br />
hinsa. Sadan hevosvoiman nurkilla olevat<br />
nelisylinteriset koneet ovat voimakkaita<br />
ja ketteriä. Käteen sopivilla ja<br />
ergonomisilla koneilla jaksaa tehdä<br />
pitempääkin päivää. Ja päiville tahtoo<br />
tulla pituutta, sillä Timo urakoi jonkin<br />
verran Valtroillaan.<br />
- Vähäisen urakoinnin ohella harrastamme<br />
muutamien lähialueen viljelijöiden<br />
kanssa vastavuoroisuutta traktoritöissä.<br />
Yksi äestää ja toinen kylvää<br />
isomman alueen kerrallaan ja ruiskutushommakin<br />
on järkevämpää tehdä yhteistyössä.<br />
<strong>Valtra</strong>n asiakastilausjärjestelmällä<br />
traktoriaan hankkiva voi räätälöidä koneensa<br />
mieleisekseen. Jos tilan töistä<br />
selviää muutamilla valinnaisvarusteilla,<br />
<strong>Valtra</strong>n valikoimasta ne on helppo<br />
rastittaa tilauslomakkeeseen. Ja kone<br />
tulee sovittuun aikaan itse kunkin<br />
tarvitsemilla varusteilla.<br />
- Luotettavuus, räätälöitävyys ja markkinoiden<br />
ylivoimaisesti kattavin huoltoverkosto<br />
ovat seikkoja joita todellinen<br />
traktorinkäyttäjä osaa arvostaa.<br />
Visa Vilkuna<br />
10 www.valtra.fi
- Ei ole iskää oikein viime päivinä<br />
kotona näkynyt, 5-vuotias Oskari ja<br />
10-vuotias Jere Kotamäki tuumaavat.<br />
Ja oikeassa ovat, sillä tammihelmikuun<br />
vaihteen lumipyryt ovat<br />
pitäneet yrittäjä Jorma Kotamäkeä<br />
lumitöissä vuorokaudet ympäriinsä.<br />
- Yhtenä yönä ajoin 600 kuutiota<br />
lunta. Keikkojen määrä on helppo<br />
laskea, sillä peräkärryn lavalle<br />
mahtuu kymmenen kuutiota lunta.<br />
Petäjäveden keskustassakin on<br />
pitänyt käyttää auraa, sillä lunta on<br />
niin paljon, että penkat eivät enää<br />
anna auralle myöten, Kotamäki<br />
kertoo.<br />
Jämsänveden rannalla sijaitsevan komean<br />
talon pihaan on parkkeerattu kaksi<br />
CaseIH-traktoria. Molemmat on hankittu<br />
<strong>Valtra</strong>n kautta, pienempi 4230 vuodelta<br />
1996 vaihtopörssin välityksellä ja<br />
järeämpi 5150 vuosimallia 1998 suoraan<br />
<strong>Valtra</strong>n varastosta Suolahdesta.<br />
- Etsin tietyn tyyppistä traktoria. <strong>Valtra</strong>n<br />
Ismo Kauppinen sanoi, että tuossa olisi,<br />
ja ehdotti, että menisin katsomaan konetta<br />
entisen omistajan luo Laukaaseen.<br />
Menin ja olin tyytyväinen näkemääni,<br />
joten kaupat syntyivät nopeasti, Kotamäki<br />
kertoo. Toisen vaihtokoneen, jälleen<br />
Casen, mies osti lokakuussa<br />
lumiurakointia varten.<br />
Vaihtokoneista löytyy<br />
huippuyksilöitä<br />
Vieraasta merkistä huolimatta yrittäjä<br />
Kotamäki on ollut uskollinen <strong>Valtra</strong>lle:<br />
- Asiat ovat sujuneet niin mutkattomasti.<br />
Vaihtokoneen valitsin puhtaasti hinnan<br />
vuoksi. Eikä kummankaan koneen kanssa<br />
ole tullut pettymyksiä, mies kertoo.<br />
- Jatkossa pienemmällä traktorilla<br />
aurataan Petäjäveden kirkonkylällä,<br />
isommalla hoidetaan ajoväyliä.<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
Kuva: Irene Pakkanen<br />
<strong>Valtra</strong>lle uskollinen,<br />
vaikka vieraalla ajaakin<br />
Isommalle koneelle pitäisi keksiä käyttöä<br />
myös kesäksi, mutta suolle en sitä kovin<br />
mielelläni veisi.<br />
- <strong>Valtra</strong>n puoleen voi kääntyä, vaikka ei<br />
olisi <strong>Valtra</strong>a ostamassakaan. Puolet<br />
vaihtokoneista on Valmetia tai <strong>Valtra</strong>a,<br />
loput muita merkkejä, vaihtopörssistä<br />
vastaava meklari Arja Pihlajasaari kertoo.<br />
- Vieraiden merkkien osuus on kasvanut<br />
sitä mukaa, kun <strong>Valtra</strong>n markkinaosuuskin.<br />
Myynnissä on jopa viisikymmentäluvun<br />
malleja, tuoreimmat<br />
ovat saman vuoden satoa. Kaikille<br />
vaihtopörssiin tuleville koneille tehdään<br />
kuntoarvio, meklari kertoo.<br />
Auraus kuin taitoajoa<br />
Kesken kiihkeimmän lumiurakan Kotamäeltä<br />
petti lumiaura:<br />
- Ei ollut aurassa vikaa, ajovirheen vuoksi<br />
tuo särkyi, mies tuumaa rauhallisesti.<br />
Aura saatiin korjatuksi pikavauhtia, joten<br />
uudet pyryt saavat tulla. Lumikinoksista<br />
ilmaantuu auran eteen kaikenlaista, potkuria,<br />
pulkkaa ja polkupyöriä. Kaivonkannet<br />
ovat ”löytötavaroista” tavallisimpia,<br />
sähkökaapit onneksi ovat Kotamäen<br />
mukaan kiitettävän hyvin merkityt.<br />
- Varovaisuus on aina paikallaan. Joka<br />
kerran, kun kone käy, katson tarkkaan,<br />
että Oskari ja Jere eivät ole lähellä,<br />
Jorma Kotamäki sanoo.<br />
Koneet ja miehet kovilla<br />
Runsasluminen talvi on laittanut niin<br />
miehet kuin koneetkin koville, mutta<br />
toistaiseksi molemmissa on riittänyt<br />
puhtia:<br />
- Kun tuon ison traktorin perään laittaa<br />
lingon, varustus on paras mahdollinen.<br />
Ainoa mitä isompaan koneeseen kaipaan,<br />
on palarengas, vaikka aika hyvin<br />
nuokin renkaat ovat pitäneet, Kotamäki<br />
miettii.<br />
Lumityöt ovat tunnetusti epäkiitollista<br />
työtä: päivällä on puikittava liikenteen<br />
seassa ja yöllä, kun työ kävisi monin<br />
verroin nopeammin, ihmiset valittavat<br />
metelistä. Jalkakäytävää lähdetään<br />
auraamaan kahdesta sentistä lunta, tietä<br />
neljästä:<br />
- Ei noita ole näillä pyryillä pystynyt pitämään.<br />
Traktoreiden kanssa pienestä pojasta<br />
pelannut Kotamäki korostaa säännöllisen<br />
huollon tärkeyttä. Hän vaihtaa<br />
traktoreihinsa itse öljyt ja huoltaa pienet<br />
viat, vaativammat remontit tehdään<br />
tutulla korjaamolla. Ja koneet pidetään<br />
puhtaana.<br />
Irene Pakkanen<br />
11
Sääskilahden Jani isovanhempien jalanjäljillä<br />
Maausko tarttui mummolassa<br />
Mukavaa, kun traktorimyyjä tulee ihan<br />
tilalle opettamaan uuden traktorin<br />
käyttöä, iloitsee Jani Sääskilahti<br />
Torvisen Eskon asiantuntevasta ja<br />
perusteellisesta opetuksesta.<br />
- Ihan kaupunkilaispoika minä olen,<br />
mutta mummolassa minuun tarttui<br />
kova maausko ja etenkin eläimet<br />
kiinnostivat niin paljon, että jo<br />
armeijassa ollessani ostin tämän<br />
Välikummun tilan Ranuan Toljan<br />
kylästä, kertoo Jani Sääskilahti<br />
päätymisestään lypsykarjatilalliseksi.<br />
Janin vanhemmista molemmat olivat<br />
maatalosta kotoisin, mutta kummankin<br />
tie vei kaupunkiin töihin. Jani jatkoi perinnettä<br />
ikään kuin vanhempien maataloussyrjähypyn<br />
jälkeen ja viljelee tällä<br />
hetkellä myös äitinsä kotitilan peltoja.<br />
- Tervolan maatalouskoulun jälkeen menin<br />
armeijaan ja siellä ollessahan minä<br />
toukokuussa 97 tilan ostin. Vanhemmat<br />
yhdessä veljieni kanssa kunnostivat<br />
rapistumaan päässyttä tilaa sen kesän ja<br />
kun syksyllä pääsin siviiliin aloin hankkia<br />
vasikoita ja lehmiä navettaan.<br />
Ammattitaito avainasemassa<br />
Janin navetassa on tätä nykyä lypsyssä<br />
reilut 20 lehmää ja kasvatettavat hiehot<br />
päälle. Sonnivasikat lähtevät välitykseen,<br />
sillä navettaan ei kunnolla mahdu lihaeläimiä.<br />
Aivan tavallisesta karjasta ei<br />
Välikummun tilan tapauksessa ole kyse,<br />
sillä isäntä on heruttanut lehmänsä mahtavaan,<br />
10.000 kilon vuosituotokseen.<br />
- En minä kovin innokas konemies ole,<br />
mutta navetassa kyllä viihdyn. Nyt, kun<br />
pikkuveli Risto tuli oppisopimuksella<br />
hoitelemaan konehommia, olen saanut<br />
täysin keskittyä navettaan. Ja sehän<br />
tuotti heti ensimmäisenä vuonna noin<br />
1.400 kilon tuotoksen nousun lehmää<br />
kohti, kertoo Jani Sääskilahti.<br />
Yhtenä lenkkinä hyvään tuotokseen<br />
Jani näkee konemiestenkin ammattitaidon,<br />
sillä huippulaatuinen rehu vaatii<br />
traktoriporukalta paneutumista ja huolellisuutta.<br />
Konehommista vastaava Risto kertoo<br />
tottuneensa <strong>Valtra</strong>an jo nuorempana eikä<br />
syytä merkin vaihtoon ole ilmaantunut.<br />
Kun kuski tietää, että kone ja huolto<br />
pelaavat, tulee työhommissa turvallinen<br />
olo.<br />
Pitkään etsittiin<br />
Välikummun tilalla on ennestään jo kaksi<br />
Valmetia. Käytettyinä hankitut 604 ja 865<br />
metsävarusteilla ovat palvelleet tilalla jo<br />
useita tuhansia tunteja. Viime vuonna<br />
alettiin etsi sopivaa vähän ajettua reilun<br />
sadan hevosvoiman konetta raskaimpiin<br />
peltotöihin. Siinä katseltiin vieraaseenkin<br />
merkkiin, mutta kun sopivaa käytettyä<br />
ei alkanut löytyä, rupesi uusi <strong>Valtra</strong><br />
tuntumaan turvallisimmalta ja kokonaistaloudellisimmalta.<br />
110 hevosvoimainen<br />
HiTech <strong>Valtra</strong> oli jo lähes päätetty, kun<br />
Risto Sääskilahti päätti käydä kokeilemassa<br />
syksyn koeajokierroksen uutuutta<br />
(6750) 105 hevosvoimaista Eco Power -<br />
mallia Tervolan maatalouskoulun pellolla.<br />
- Sen verran mahtavasti ja äänettömästi<br />
se satavitonen veti, että suosittelin<br />
12 www.valtra.fi
Kuvat: Visa Vilkuna<br />
Navetan tuloilla minä traktorin ostin.<br />
Ja eihän sieltä navetasta tuloja ole,<br />
jos hommaan ei keskity, kertoo Jani<br />
Sääskilahti ja sanookin tutkivansa<br />
melko tiiviisti erilaisia jalostusmahdollisuuksia<br />
aina alkionsiirtoja<br />
myöten.<br />
Janille matalakierroskoneen hankintaa.<br />
Ja kun minulla oli turvesuolta kokemusta<br />
ilmastoidun koneen mukavuudesta,<br />
valitsimme tulevaan <strong>Valtra</strong>an varustelistan<br />
kärkeen ilmastoinnin, kertoo Risto<br />
Sääskilahti 105 hv:n <strong>Valtra</strong>n hankitaan<br />
vaikuttaneista tekijöistä.<br />
Ennen joulua tulleeseen koneeseen ehti<br />
pyörähtää muutama tunti, kun <strong>Valtra</strong>myyjä<br />
Esko Torvinen tuli opastamaan<br />
tarkemmin HiTechin käyttöä. Sääskilahden<br />
kohtuullisen hyvin varusteltu<br />
kone vaatiikin ihan kunnollisen perehdyttämisen.<br />
- Tosi mahtava systeemi tämä <strong>Valtra</strong>n<br />
perehdytys. Ensiksi annetaan käyttö-<br />
Perehdytys on onnistunut, ja Jani voi<br />
laittaa nimensä paperiin.<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
turvallisuusopastus lyhykäisesti luovutuksen<br />
yhteydessä ja kun kone on ollut<br />
jonkun aikaa talossa seuraa seikkaperäisempi<br />
perehdyttäminen, jossa kaikki<br />
vivut ja napit käydään tarkkaa tehden<br />
läpi. Ja kaiken kruunaa HiTechin ostajien<br />
kurssi traktoritehtaalla, ihastelee Jani<br />
<strong>Valtra</strong>n toimintatapaa.<br />
Asiakasräätälöidyissä koneissa on sen<br />
verran paljon erilaisia varusteita, että<br />
kunnollinen perehdyttäminen on paikallaan.<br />
Ostotilanteessa ei aina voi olla<br />
varma tietyn laitteen toiminnasta, mutta<br />
kun sen sitten traktorimyyjän opastuksella<br />
saa kokeilla omalla pihallaan, oppiminen<br />
on taattu. Kun kone käydään<br />
kunnolla läpi, traktorinkäyttäjä pääsee<br />
heti alusta alkaen hyödyntämään uuden<br />
<strong>Valtra</strong>n ominaisuuksia sataprosenttisesti.<br />
Visa Vilkuna<br />
13
<strong>Valtra</strong>n runko-ohjatusta kunnallistekniikan<br />
monitoimikoneesta<br />
Citystä oli varsin luonnollista, ja<br />
odotettuakin ottaa linkun monet<br />
edut käyttöön myös maataloustraktoriin.<br />
Syntyi Agri. Enolainen<br />
Veijo Koponen vaihtoi kaksi traktoriaan<br />
yhdeksi runko-ohjatuksi 120 hv<br />
<strong>Valtra</strong> HiTechiksi. Koneurakoitsijan<br />
Agrin tuntimittari lähestyy jo<br />
kahdeksaa sataa.<br />
- Siirtyessäni muutama vuosi sitten<br />
viljelyhommista ja karjanpidosta<br />
koneurakointiyrittäjäksi ajattelin pyrkiä<br />
sellaiseen ratkaisuun, että yksi mies<br />
pärjäisi urakointipalveluja tarjotessaan<br />
yhdellä traktorilla tähänastisten kahden<br />
sijasta.<br />
Koposen <strong>Valtra</strong> HiTech 8550 ja MF 3060<br />
vaihtuivat 2001 aikana yhdeksi runkoohjatuksi<br />
120 hv Agriksi, joka tuli taloon<br />
lokakuussa. Agrin valinta oli hänen<br />
tilanteessaan helppoa. Ainoan traktorin<br />
pitää tarjota mahdollisimman tehokkaat<br />
etukuormainominaisuudet, ja sillä pitää<br />
päästä metsässä tositoimiin. Lokakuusta<br />
tammikuun loppuun tuntimittari oli<br />
kiertänyt jo pitkälti yli 700 h.<br />
Nöyrä ja nopea etukuormaimena<br />
- Yhtenä merkkikohtaisena ratkaisijana<br />
on metsäajo. <strong>Valtra</strong>ssa on hyvä maavara<br />
ja tasainen, suojattu pohja. Myös <strong>Valtra</strong>n<br />
ohjaamo on parhaiten hyödynnettävissä<br />
metsäajossa, juttelee puhelias enolainen<br />
Veijo Koponen ilman toimittajan turhia<br />
välikyselyitä.<br />
Joensuun yläpuolella Enossa on aina<br />
lumiset talvet. Jutun tekohetkellä tammikuun<br />
lopussa Pohjois-Karjalassa oli lunta<br />
noin 80 cm. Veijon arvion mukaan<br />
maaliskuussa maata peittää reilusti yli<br />
metrin valkoinen vaippa.<br />
Koponen pitää paikkoja puhtaana<br />
lumesta lingon ja etukauhan voimin.<br />
Kunnan väylät, koulujen pihat, yksityistiet<br />
ja kolmisenkymmentä omakotitalon<br />
pihaa sekä metsäautotiet pitävät Koposen<br />
ja <strong>Valtra</strong> Agrin kiireisinä.<br />
- Kyllä HiTech, runko-ohjaus ja kyynärnojasta<br />
pehmeästi hallittava etukuormain<br />
kaikki yhdessä tekevät<br />
kuormaintyön joutuisaksi. Linkku on<br />
vaan niin notkea käsitellä eikä nyt tarvitse<br />
varoa sitä kauhalla kolhimista. Lumilenkki<br />
sujuu nyt Agri-aikaan selvästi<br />
nopeammin kuin ennen.<br />
Veijo Koposen työhuone on hyvin<br />
varusteltu, niin kuin yli 2000 tunnin<br />
vuosikertymällä pitääkin.<br />
Suunnanvaihto on kätevästi ratin alla<br />
vasemman käden sormien hallinnassa.<br />
Etukuormaimen Electrodrive-hallinta on<br />
oikean kyynärnojan jatkeena.<br />
Täydellinen taakseajolaitteisto on Veijon<br />
mielestä pakollinen tosimielisessä<br />
metsäajossa.<br />
Runko-ohjatulla<br />
Agrilla ehtii<br />
enemmän<br />
Teollisuusmallin Agri etuakseli on<br />
varustettu myös jäykistyksellä, joka<br />
vakavoittaa kuormaustyötä. Työvaloja<br />
on asennettu eteen - taakse urakointivaatimusten<br />
mukaisesti.<br />
Peruutussummeri on turvavaruste<br />
pihoissa, ja se on helppo sulkea<br />
katkaisimella pois toiminnasta metsäajossa;<br />
karhuille ja hirville ei tarvitse<br />
töräytellä.<br />
Metsässä takaperin linkussa<br />
Siirtyminen lumityöurakoijasta metsäasentoon<br />
sujuu helposti ja nopeasti.<br />
Pikakiinnitteinen etukuormain irti, linko<br />
irti pikakytkentäkourista, ja peruutus<br />
kuormaimella varustetun metsäperävaunun<br />
eteen. Metsävaunu on varustettu<br />
omalla hydrauliikallaan, joten<br />
kiinnitys ei ole juuri tavallista perävaunua<br />
kummempaa.<br />
Taakseajolaitteet ovat Koposelle tutut jo<br />
14 www.valtra.fi<br />
Kuvat: Juhani Rahkonen
Runko-ohjattu Agri on parhaimmillaan ahtaissa paikoissa kuormaustehtävissä.<br />
Se tuntuma pitää itse kokea. Lunta oli kertynyt Koposen pihamaalle ihan<br />
näytöstyyliin.<br />
Koponen ja <strong>Valtra</strong> Agri joutuvat välillä vähän lumisempaankin paikkaan. Järven<br />
rantaan joensuulaisen mökille on saatava väylä auki rakennustarvikekuljetukselle.<br />
Koko <strong>Valtra</strong>n maavara on käytössä.<br />
HiTech 8550 ajoilta.<br />
- Se on kerrassaan välttämätön varustelu<br />
tosimielisessä metsäajossa. Siirtymiset<br />
kasalta toiselle käyvät nyt aina samassa<br />
istuma-asennossa; takana kun ovat<br />
HiTech-suunnanvaihto, normaalit<br />
polkimet, ratti ja vielä se HiTech-näyttö.<br />
Runko-ohjaus antaa oman maastokelpoisuuslisänsä<br />
metsässä. Pahassakin<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
paikassa ja syvässä lumessa sillä pääsee<br />
eteenpäin sopivasti linkkua hiertämällä.<br />
Molemmat varustelut - sekä taakseajo<br />
että linkku - vaativat kyllä oman metsäajo-opettelunsa,<br />
mutta ovat nyt mainiona<br />
apuna työn joutuvuudessa.<br />
Juhani Rahkonen<br />
Tämä on<br />
Agri<br />
Mitä on sitten <strong>Valtra</strong> Agri? Tavallisesta<br />
<strong>Valtra</strong>n HiTech 2.0:sta on tehty runkoohjattu<br />
Agri korvaamalla moottorin ja<br />
vaihteiston välirunko jykevällä metsäkoneista<br />
tutulla nivelrungolla. Tämä<br />
välinivel pidentää <strong>Valtra</strong>n akseliväliä 32<br />
cm. Eturungossa on 80 litran säiliötila<br />
polttoaineelle tai hydrauliöljylle,<br />
asiakkaan tarpeen mukaan. Takaosassa<br />
on 135 litran polttoainesäiliö.<br />
Tarjolla on kolmea nelisylinteristä Agri –<br />
teholuokkaa 100-110-120 hv. HiTech ja<br />
Delta Powershift takaavat sen, että<br />
kuljettajalla on käytössään mitä nykyaikaisin<br />
voimansiirron hallinta.<br />
Hydrauliikkapuolella vaativampaan<br />
käyttöön on valinnaisena tarjolla 132 tai<br />
156 litraa tuottavat säätötilavuuspumput.<br />
Runko-ohjaus tarkoittaa entistä<br />
ketterämpää traktoria. Agrin kääntöympyrän<br />
läpimitta on vain yhdeksän<br />
metriä, mikä on todella niukka luku yli<br />
100 hv traktorille. Linkun hieman pidempi<br />
akseliväli tuo oman lisämukavuutensa<br />
maantieajoon. Runko-ohjatun <strong>Valtra</strong><br />
Agrin etu- ja takapyörät kulkevat<br />
käännöksessäkin samaa jälkeä, mikä<br />
olisi etu esim. kasvinsuojeluruiskutuksissa.<br />
Agrin edut pääsevät valloilleen parhaiten<br />
etukuormainkäytössä. Ketteryys ja<br />
kuormaimen ”tiukka” hallittavuus tekevät<br />
työstä nautinnollisen. Eturungon<br />
mukana kääntyvä kuormain tuo aivan<br />
uusia ulottuvuuksia etukuormaimen<br />
tehokkaaseen käyttöön.<br />
Runko-ohjattu <strong>Valtra</strong> Agri on markkinoiden<br />
monipuolisin ja aikaansaavin<br />
traktorimalli. Näin uskallamme sanoa.<br />
Maataloustraktorin ja pyöräkuormaimen<br />
parhaat ominaisuudet on yhdistetty<br />
tässä kohtuuhintaiseen monen toimen<br />
traktoripakettiin, jota on lisäksi helppo<br />
varustella omien vaatimusten mukaan.<br />
15
<strong>Valtra</strong> suorastaan<br />
hurmasi<br />
saksalaisarvostelussa<br />
Lähes 3500 saksalaista traktorinomistajaa<br />
kertoi omat mielipiteensä<br />
arvostetun Top Agrar lehden<br />
mielipidekyselyssä, jonka tulokset<br />
lehti julkaisi 11.2001 numerossaan.<br />
Kymmenen valitun merkin joukossa<br />
oli myös <strong>Valtra</strong>. Suomalainen pääsi<br />
heti kärkikastiin.<br />
Top Agrar arvosteluryhmässä olivat<br />
mukana <strong>Valtra</strong>n lisäksi tässä suuruusjärjestyksessä:<br />
Fendt, John Deere, Deutz-<br />
Fahr, New Holland, MF, Case-Steyr, Case<br />
IH, Renault ja Same. Kymmenen merkkiä<br />
kattoivat kaikkiaan 150 traktorimallia.<br />
<strong>Valtra</strong>lle puolet ykkössijoista<br />
Kaikkien traktoreiden keski-ikä oli 2,9<br />
vuotta (<strong>Valtra</strong> 2,8). Keskiteho oli 113 hv<br />
(112). Tunteja oli kertynyt mittariin 1504<br />
(1672), mikä on vuotta kohden 526.<br />
<strong>Valtra</strong>lla ajetaan tämän tutkimuksen<br />
mukaan Saksassa 586 h.<br />
Suomalaisen <strong>Valtra</strong>n nimi oli keulilla<br />
lähes jokaisessa tutkimuskohteessa.<br />
Ryhmän parhaat arvosanat tulivat näissä<br />
arvostelukohteissa: moottori, eniten<br />
traktoreita ilman mitään korjauksia, vähiten<br />
korjauksesta johtuvia seisokkipäiviä,<br />
pienimmät korjauskulut, asiakaspalveluhuolto,<br />
hinnan ja suorituskyvyn suhde<br />
sekä halu pysyä merkissä seuraavaa<br />
traktoria hankittaessa.<br />
Tyytyväisiä omistajia,<br />
vähän korjauskuluja<br />
Arvosteluasteikko oli jaettu 1 – 5 (1=paras<br />
mahdollinen arvosana/5=huonoin).<br />
Viimeistely/työnjälki antoi <strong>Valtra</strong>lle 1,7<br />
pistettä. Moottorista <strong>Valtra</strong> sai parhaat<br />
pisteet (1,6) ennen JD:tä (1,7). <strong>Valtra</strong>n<br />
suoritus-kyvyn ja hinnan suhteeseen<br />
ollaan Saksassa hyvin tyytyväisiä;<br />
ykköstila ennen NH:ia.<br />
Hydrauliikan pisteparemmuus meni<br />
kolmen tasajakoon (1,8) <strong>Valtra</strong>-Fendt-JD.<br />
Vaihteiston toteutus ja toimivuus miellytti<br />
<strong>Valtra</strong>n kohdalla 2,1 pisteen edestä.<br />
Tuhatta ajotuntia kohden <strong>Valtra</strong> oli selviytynyt<br />
vikojen osalta selvästi parhaiten;<br />
joka kolmannella (32 %) <strong>Valtra</strong>lla ei ollut<br />
yhtään vauriota tuossa ajassa.<br />
<strong>Valtra</strong>lle kertyi työstä poissaolopäiviä<br />
tuhannen tunnin ajalta vähiten (1,9 pv)<br />
yhdessä JD:n kanssa. Tuon tuntimäärän<br />
korjauskustannukset olivat <strong>Valtra</strong>lla selvästi<br />
ryhmän pienimmät (368 mk/62<br />
euroa €€€).<br />
Kiitos ei portaattomalle vaihteistolle<br />
Top Agrarin tutkimuksen yksi mielenkiintoinen<br />
tulos oli: Omistajilta kysyttiin<br />
halukkuutta hankkia jatkossa traktorinsa<br />
portaattomalla vaihteistolla. <strong>Valtra</strong>n<br />
omistajista vain 16 % ilmaisi mieltymyk-<br />
sensä tähän suuntaan.<br />
Miksi <strong>Valtra</strong>n omistajat eivät kaipaa sitten<br />
tällaista ominaisuutta traktoriinsa?<br />
Oikeaa ja tyhjentävää vastausta ei ole.<br />
<strong>Valtra</strong>n suorituskyky, moottorin vääntöominaisuudet<br />
yhdistettynä voimansiirron<br />
välityskykyyn pyörien kautta<br />
vetotehoksi tuntuu vakuuttavan. Nykytaso<br />
riittää vaativalle, ja taloudellisesti<br />
ajattelevalle saksalaiselle <strong>Valtra</strong>-asiakkaalle.<br />
Nelisylinterinen HiTech parasta<br />
<strong>Valtra</strong>a<br />
Mallikohtaisesti katsottuna 4-sylinterinen<br />
HiTech sai vahvimmat kehut. Sen<br />
käyttöominaisuudet arvostettiin korkealle<br />
merkkirunsauden pulassa kylpevän<br />
saksalaisen käyttäjäkunnan silmissä.<br />
Tästä Top Agrar traktoriarvostelusta voit<br />
lukea lisää lehden 11.2001 ja 1.2002<br />
numeroista. Myös lehden internet tarjoaa<br />
lisätietoa osoitteessa<br />
www.topagrar.com.<br />
<strong>Valtra</strong>a parhaimmillaan / Top Agrar<br />
- Viimeistely ja työnlaatu<br />
- Moottori<br />
- Hinnan ja suorituskyvyn suhde<br />
- Asiakaspalvelu / huolto<br />
- Vähiten vioista johtuvia seisokkipäiviä<br />
- Pienimmät korjauskulut<br />
- Suurin halu pysyä merkissä<br />
Juhani Rahkonen<br />
16 www.valtra.fi
Vuonna 1951 alkanut kotimaisen traktorin<br />
tuotanto koki varsinaisen läpimurtonsa<br />
vuoden 1954 maatalousnäyttelyssä.<br />
Saman vuoden syyskuussa Tourulan tehtaalta<br />
lähti 2000. Valmet.<br />
Nelisylinterisellä ja vajaan puolentoista<br />
litran bensa/petrolikoneella ei traktorikisassa<br />
pitkälle pötkittäisi. Varsin pian<br />
Valmetin insinöörit huomasivat, että<br />
menestys traktorimarkkinoilla vaatii katseen<br />
suuntaamiseen dieselmoottoreihin.<br />
Ja tavoilleen uskollisena Valmet luotti<br />
jälleen suomalaiseen osaamiseen.<br />
Vaikka piikkilangankiristäjää terästettiin<br />
vuonna 1955 peräti 22 hevosvoimaiseksi<br />
ja hydraulisella nostolaitteella varustetuksi<br />
20:ksi, aika alkoi olla kypsä mallisarjan<br />
huipulle tulevalle dieseltraktorille.<br />
Keväällä 1955 Linnavuoressa aloitettiin<br />
suunnitella omaa dieselmoottoria.<br />
Alkuun kehitysyksikössä keskusteltiin<br />
jäähdytystavasta, ruiskutustavasta ja<br />
sylinteriluvusta. Mutta varsin pian kehitystyölle<br />
löytyi yhteinen sävel, jonka tuloksena<br />
tehtiin maailman edistyksellisin<br />
dieselmoottori traktoriin. Valmet 309 D<br />
tarjosi jotain mitä kilpailijoilla ei ollut:<br />
kolme sylinteriä, märät putket, suoraruiskutus<br />
ja kova 37 hevosvoiman teho saavutettiin<br />
2000 kierroksella minuutissa.<br />
Kun tämän moottorin ympärille tehtiin<br />
Valmet 33 D, oli suomalainen traktoriteollisuus<br />
ensimmäisen, mutta ei viimeisen<br />
kerran yllättänyt kilpailijansa.<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
Ensimmäisen diesel-valmetin tehopainosuhde<br />
oli hyvä, 1700 kiloa ja 37 hevosta.<br />
Nostolaite nosti reilut 1300 kiloa<br />
ja maavaraa oli niin, että kilpailijoita hirvitti.<br />
Vaihteita löytyi 6 + 2 ja kun vielä<br />
maantienopeuskin hipoi kolmea kymppiä,<br />
oli selvää, että kolmikolmonen herätti<br />
suurta kiinnostusta.<br />
Mallin ensiesittely vuonna 1956 järjestettiin<br />
juhlavasti Helsingin messuhallissa<br />
ja kutsuvieraiden joukossa oli juuri valittu<br />
tasavallan presidentti Urho Kekkonenkin.<br />
Heti alusta alkaen Valmetit joutuivat<br />
kovaan testiin. 33 D:llä ajettiin tukkeja<br />
Lapin suurilla konesavotoilla. Lapin kokemusten<br />
rohkaisemana Valmet ja Hankkija<br />
järjestivät metsäajonäytöksiä myös<br />
Valmetin kotikulmilla Keski-Suomessa.<br />
Vakolan testien loppuarvioinnissa todettiin<br />
muun muassa: ”Käyttöominaisuuksiltaan<br />
traktoria voidaan pitää olosuhteisiimme<br />
hyvin sopivana.”<br />
Lehdistö otti kotimaisen uutuuden<br />
avosylin vastaan. Seura kirjoitti ”teräsjuhdasta”,<br />
että ”ensi kevääksi Valmet on<br />
varannut maanviljelijöille aimo yllätyksen,<br />
raskastyyppisen dieseltraktorin.”<br />
Kyntäjä-lehti kirjoitti puolestaan, että<br />
”Vaikuttaa siltä, että vihdoin on saatu<br />
kotimaassa oloihimme sopiva keskiraskas<br />
traktorimalli…”<br />
Viisikymmentäluvulla traktoreiden hinnat<br />
nousivat välillä ripeästikin inflaatios-<br />
Tiisseli<br />
sen olla<br />
pitää<br />
ta sekä devalvaatiosta johtuen. Vuoden<br />
57-58 vaihteessa Valmet 33:n kanssa saman<br />
tehoisen, mutta toista sataa kiloa<br />
painavamman Nuffield 3D:n sai noin<br />
660.000 markalla ja kaksikymppistä<br />
piikkilangankiristäjää 325.000 markalla.<br />
Kotimaisen traktoriteollisuuden lippulaivasta<br />
Valmet 33 D:stä sai pulittaa 535.000<br />
markkaa eli karkealla matematiikalla laskien<br />
vajaan parinkymmenen tuhannen<br />
maitolitran myynnistä saatavalla tuotolla.<br />
Vuonna 1958 kotimaisen traktorin historiassa<br />
saavutettiin merkittävä rajapyykki:<br />
10.000 Valmet valmistettiin ja se oli<br />
tietysti Valmet 33 Diesel. Joidenkin lähteiden<br />
mukaan kyseessä olisi ollut jo 359<br />
malli. Joka tapauksessa juhlakone luovutettiin<br />
juhlallisin seremonioin Järvenpään<br />
maatalousnormaalikoululle.<br />
Kaikkiaan Valmet 33 D mallia tehtiin 1537<br />
kappaletta, joista osa vietiin Kiinaan ja<br />
Brasiliaan. Vaatimattomasta valmistusmäärästä<br />
huolimatta Valmet 33 Diesel oli<br />
suunnannäyttäjä ja tienaukaisija kohti<br />
tulevaisuuden maataloutta.<br />
Lähteet:<br />
Hannu Niskanen, Munktellista <strong>Valtra</strong>an<br />
Olli j. Ojanen, Kotimaiset traktorit<br />
Visa Vilkuna<br />
Kuva: Visa Vilkuna<br />
17
Power Partner<br />
<strong>Valtra</strong> on valmistanut<br />
traktoreita asiakkaan<br />
tilauksesta jo 10 vuotta!<br />
Juhlan kunniaksi<br />
asiakastilauspäivät
Olet tervetullut perheesi kanssa tutustumaan myyntipisteissämme<br />
palveluumme ja tuotteisiimme. Kerromme<br />
sinulle samalla, miten vastaamme juuri sinun käyttötarpeisiisi.<br />
à la carte asiakastilauspäivät viikoilla 11–12<br />
Tapahtumat järjestetään klo 10.00–15.00<br />
Etelä-Suomi<br />
Kiinteistöpäivät / 10-vuotisjuhlat /<br />
konepäivät<br />
Ti 12.3. Mäkipuistontie 11, Pori<br />
Pe 15.3. Juhanilantie 2, Vantaa<br />
Pe 22.3. Kärsämäentie 49, Turku<br />
Pe 22.3. Keskusojankatu 13, Tampere<br />
10-vuotisjuhlat / konepäivät<br />
Ke 13.3. Kivisenojankatu 13, Vammala<br />
To 14.3. Jokilevo, Huittinen<br />
Pe 15.3. Myllykuja, Virrat<br />
Ma 18.3. Teollisuuskatu 22 A, Riihimäki<br />
Ti 19.3. Turuntie 63, Loimaa<br />
Ti 19.3. Salitunkatu 6, Salo<br />
Ke 20.3. Valtatie 565, Liljendal<br />
To 21.3. Peltokatu 5, Forssa<br />
Pe 22.3. Luukkaankatu 2 B, Hämeenlinna<br />
Itä-Suomi<br />
Ma 11.3. Äijälänkatu 3, Lahti<br />
Ke 13.3. Alaniitynkau 13, Lappeenranta<br />
To 14.3. Kiesitie 3, Savonlinna<br />
à la carte<br />
- ominaisuudet ja varusteet<br />
käyttötarpeesi mukaan<br />
Pe 15.3. Korjalankatu 3, Kouvola<br />
Pe 15.3. Peltotie 1, Kitee<br />
Ma 18.3. Pamilonkatu 31, Joensuu<br />
Ti 19.3. Kaapelikatu 4, Mikkeli<br />
Ti 19.3. Porokylänkatu 23, Nurmes<br />
Ke 20.3. Tiirankatu 2, Iisalmi<br />
Ke 20.3. Traktoritehdas, Suolahti<br />
To 21.3. Leppälammintie 1, Kuopio<br />
Pe 22.3. Käsityökatu 39, Varkaus<br />
Pe 22.3. Teollisuuskatu 22, Hamina<br />
Länsi- ja Pohjois-Suomi:<br />
Mukana Rote ja NHK-keskus<br />
Ma 11.3. Tiklaksentie 3, Kauhajoki<br />
Ti 12.3. Silmukkatie 15, Vaasa<br />
To 14.3. Kahvitie 44, Kokkola<br />
Pe 15.3. Ruutihaantie 11, Ylivieska<br />
Ma 18.3. Kaarnatie 32, Oulu<br />
Ti 19.3. Autoilijantie 6, Keminmaa<br />
Ke 20.3. Alakorkalontie 9, Rovaniemi<br />
To 21.3. Kitkantie 83, Kuusamo<br />
Pe 22.3. Syväojankatu 7, Kajaani<br />
Myyntipisteissä tarjoilua<br />
Nyt kaupoille!<br />
Lisätietoja saat soittamalla numeroon<br />
02045 501<br />
tai www.valtra.fi<br />
<strong>Valtra</strong> on Partekin tuotemerkki
”Vapaapäivät häiritsevät<br />
koneurakointia”<br />
Forssassa Yhtymä Mikkolan isä<br />
ja pojat osoittautuvat heti ensi<br />
silmäyksellä viimeisen päälle innostuneiksi<br />
yrittäjiksi. Oman ihan<br />
kunnollisen kokoisen maametsätilan<br />
lisäksi he pyörittävät mittavaa<br />
koneurakointia; irtomassojen kuljetusta<br />
kahdella liikenne-<strong>Valtra</strong>lla,<br />
kaivua, kuormausta, ja puhtaanapitoa.<br />
Yhtymä Mikkolan toimialana on maatalous<br />
ja koneurakointi. Risto Mikkola,<br />
55 ja poikansa Petteri, 28 ja Jussi, 24<br />
paahtavat positiivisella innolla, jollaista<br />
yrittämistä on ilo katsella. Helpolla he<br />
eivät leipäänsä ota. Kalustoa liikuttaa<br />
isäntäväen lisäksi yksi ympärivuotinen<br />
kuljettaja. Kesällä ryhmää täydentää pari<br />
muuta kuljettajaa.<br />
Mikkoloiden tila Forssan Koijärvellä tuottaa<br />
kauraa ja ohraa noin 60 hehtaarin<br />
alalla. Tilaan kuuluu suunnilleen saman<br />
verran metsää. Kahdella isolla <strong>Valtra</strong>lla ja<br />
tehokkailla työkoneilla Mikkolat selviävät<br />
viljatilan töistään nopeasti. Pääpaukut<br />
kohdistuvat koneurakointiin.<br />
Isä Mikkolan mielestä kotitilalla voisi<br />
olla kolmaskin traktori. Petterin mukaan<br />
näihinkin kahteen <strong>Valtra</strong>an kertyy liian<br />
vähän tunteja. Maatilalla selvitään kahdella<br />
traktorilla siksi, että nosto-, kaivuja<br />
siirtoapua järjestyy yhtymän omalla<br />
kaivurilla ja pyöräkuormaajalla.<br />
Monipuolista massojen siirtoajoa<br />
Yhtymä Mikkolan koneurakoinnin tehtävät<br />
ovat moninaiset. Jäteveden puhdistamon<br />
mädätetty liete levitetään sulan<br />
maan aikaan 10 – 20 kilometrin säteellä<br />
viljelijöiden pelloille. Talvella se kerätään<br />
Talvella riittää polttoenergian siirtotehtäviä<br />
Kiimassuon voimalaitoksella.<br />
Petteri kuormaa noin 20 kuutiota kerralla<br />
isä Riston perävaunuun. <strong>Valtra</strong>ssa riittää<br />
kuljetusominaisuuksia.<br />
pelloille aumaan tai kompostointikasoiksi.<br />
Massaa kertyy kuukaudessa noin 450<br />
kuutiota. Mikkoloiden kaksi perävaunua<br />
ottavat tämän sortin kuormaa 15 ja 17<br />
mottia.<br />
Loimi-Hämeen Jätehuollon erilaisten<br />
jätteiden kuljetus on yksi merkittävä<br />
urakanantaja. Vapon Forssan Energian<br />
biovoimalaitoksen tuhkanajo tapahtuu<br />
yhtymän Valtrojen vauhdittamana. Laitoksen<br />
pääpolttoaine on puu, lisäksi<br />
energiaa luovuttavat turve ja erilainen<br />
jäte. Siirrettävää tuhkaa kertyy joka toisen<br />
päivän ajoon noin 40 tonnia.<br />
Kesällä kaupungin monet vihertyömaat<br />
tarjoavat tehokkaille koneille maamassojen<br />
siirtoa. Yhtymä levittää traktorikalustollaan<br />
lisäksi kosteaa kalkkia metsäkoneen<br />
alustalle itse tehdyllä vaunulla<br />
noin 2500 – 3000 tonnia vuodessa.<br />
Kahden <strong>Valtra</strong>n lisäksi Yhtymä Mikkolalla<br />
häärii kaksi Willeä, Volvo 50 pyöräkuormain<br />
ja pyöräalustainen 14 tonnin Åker-<br />
20 www.valtra.fi
man kaivuri. Forssan kaupunki, Forssan<br />
Energia ja Loimi-Hämeen Jätehuolto ovat<br />
tärkeimmät toimeksiantajat näille koneille.<br />
<strong>Valtra</strong>sta 15 vuoden kokemukset<br />
Mikkolat aloittivat maatilan ulkopuolisen<br />
urakoinnin lumitöillä. Tosissaan urakointiin<br />
lähdettiin 80-luvun alkupuolella.<br />
Valmet 805 oli ensimmäinen kosketus<br />
nykyiseen <strong>Valtra</strong>an. Sen jälkeen onkin<br />
merkissä pysytty; 355-655-6300-6600-<br />
8450 ovat kuuluneet yhtymän peruskalustoon.<br />
- <strong>Valtra</strong> on luotettava traktori. Tälläkin<br />
alueella näyttää urakointikalusto olevan<br />
enimmäkseen <strong>Valtra</strong>a. Liikennetraktori<br />
(50 km/h) on meille elintärkeä, laillista<br />
nopeutta on enemmän, ja perävaunuun<br />
voi laittaa kunnon kuorman, luettelee<br />
Risto Mikkola.<br />
Petteri jatkaa: - Ajovoimanotto, tai minä<br />
sanon sitä maavoimanotoksi, on tärkeä<br />
näissä vaunuhommissa. <strong>Valtra</strong>-huolto<br />
pelaa hyvin, ja <strong>Valtra</strong>-myyjäkin (Erkki<br />
Lonka) on tuttu. <strong>Valtra</strong>a ei ole myöskään<br />
tärvelty liialla ja turhalla elektroniikalla.<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
3500 traktorituntia vuodessa<br />
Yhtymä Mikkolan kaksi <strong>Valtra</strong>a kiertävät<br />
mittareihinsa yhteensä noin 3500 tuntia<br />
vuodessa, jota Petteri ei pidä ollenkaan<br />
suurena määränä. <strong>Valtra</strong> 8550, - 98 mitta-<br />
25 astetta on kylmän kuiva keli Forssassa.<br />
Henri Seppänen pöllyttää ja höyryttää energialaitoksen takapihalla.<br />
Kuvat: Juhani Rahkonen<br />
Mikkolat pitävät kaupunkikonevarikkoaan samassa kiinteistössä <strong>Valtra</strong>-palvelukeskuksen<br />
kanssa.<br />
rissa oli tammikuun alussa 5800 tuntia.<br />
Viime vuoden 8150:ssä oli tunteja tuolloin<br />
2500. Molemmissa on luonnollisena<br />
lisävarusteena ilmastointilaite.<br />
Tuoreemmassa 8150:ssä on Aires -ilmajousitus.<br />
Se saa Ristolta ja Petteriltä molemmilta<br />
varauksettoman kiitoksen.<br />
Riuskasti liikkuva liikennetraktori varustettuna<br />
etujousituksella säästää itseään<br />
ja kuljettajaa, ja lisäksi työsaavutus paranee,<br />
koska kulkuväylien epätasaisuuksia<br />
ei tarvitse niin kovasti varoa.<br />
Yrittäminen innostaa<br />
Yhtymä Mikkolan toiminnassa oli kova<br />
tekemisen meininki joulun ja paukkupakkastenkin<br />
aikaan, siksi vaikeaa oli<br />
haastatteluhetken löytäminen. Petteri<br />
sanookin nasevasti:<br />
- Vapaapäivän jälkeen on entistä kovempi<br />
kiire!<br />
- Tykkään maataloudesta ja touhuamisesta<br />
yleensä. Joskus tulee vaan tehtyä<br />
turhankin pitkää päivää. Pojista tuo Petteri<br />
ei osaa oikein pitää vapaata, nuorempi<br />
Jussi osaa paremmin. Verotus on toinen<br />
tekijä mikä rassaa yrittäjää, kertoo<br />
Risto Mikkola lopuksi, ja molemmat hyppäävät<br />
kiireesti <strong>Valtra</strong>nsa ohjaamoon 25<br />
asteen paukkupakkasessa. Ajotehtävät<br />
odottavat.<br />
Juhani Rahkonen<br />
21
Hannu aloitti traktorin etsinnän jo vuosi<br />
sitten.<br />
- Etsin traktoria lähinnä tilan raskaimpiin<br />
töihin. Tärkeimmät hakukriteerit olivat<br />
käyttötarkoituksen perusteella teholuokka,<br />
noin 90-100 hevosvoimaa ja noin<br />
40 000 markan hinta. Syksyllä kiinnostuin<br />
David Brown 1690 sekä Case IH 1690<br />
ja 1694 -mallisista traktoreista. Niissä oli<br />
usein vähän käyttötunteja, ne olivat<br />
nelivetoisia, ja hinta oli asettamani tason<br />
tietämissä, muistelee Hannu hakuprosessiaan.<br />
Internet oli Hannulle tuttu työväline. Jo<br />
syksyllä 1999 Hannu löysi vaimolleen<br />
vaihtoauton autohallinnon haku-<br />
Myy traktorisi.<br />
Osta toinen tilalle.<br />
www.mascus.com<br />
MAATALOUS KULJETUSKALUSTO<br />
MAARAKENNUS MATERIAALINKÄSITTELY METSÄKONEET<br />
Käytetyt työkoneet ja kuljetuskalusto<br />
Traktorikaupat<br />
yhdellä puhelinsoitolla<br />
Nopeus on nettikaupan<br />
valtti, tietää<br />
Erkki Lonka<br />
Forssasta.<br />
koneelta. Hannun mielestä internet on<br />
ylivoimainen hakukanava lehtiin nähden.<br />
Lehdissä valikoima on suppea ja aikaa<br />
kuluu.<br />
Myyjän nopea reagointi tärkeää<br />
- Sitten huomasin Mascuksen mainoksen<br />
lehdestä. Mascuksen haku toimi mielestäni<br />
johdonmukaisesti ja ennen kaikkea<br />
nopeasti. En käyttänyt vahtikoirapalvelua,<br />
vaan vierailin Mascuksen sivuilla<br />
usein ennen kuin löysin etsimäni koneen.<br />
Kiinnostava kone, 102-hevosvoimaisen<br />
Hannu Mankinen löysi itselleen<br />
traktorin Mascuksesta. Hannu on<br />
ollut päätoiminen maanviljelijä<br />
vuodesta 1983. Hänen peltopintaalaltaan<br />
36 hehtaarin lypsykarjatila<br />
sijaitsee Tyrnävän kunnassa<br />
Ritokorven kylässä lähellä Oulua.<br />
Tilalla viljellään muun muassa<br />
säilörehua, kuivaheinää, ohraa ja<br />
kauraa. Lypsäviä lehmiä on 13.<br />
neliveto David Brown 1690, 2 500 käyttötuntia,<br />
löytyi lokakuun lopussa. Myyjänä<br />
oli <strong>Valtra</strong>n myyntipiste Forssassa. Lähetin<br />
Mascuksesta sähköpostikyselyn<br />
konemyyjä Erkki Lonkalle. Tämä soitti<br />
minulle välittömästi takaisin ja kaupat,<br />
traktori kotiin kuljetettuna, tehtiin puolen<br />
tunnin neuvottelujen jälkeen puhelimessa,<br />
kuvailee Hannu kauppojen pikaista<br />
syntymistä.<br />
- Ennen sitä puhelua en olisi uskonut<br />
ostavani traktoria sitä näkemättä. Erkin<br />
antama vaikutelman ja asiantuntemuksen<br />
ansiosta uskalsin näin toimia. Tuli<br />
tunne, että häneen voi luottaa. Enkä ole<br />
ostostani katunut, pikemminkin päin<br />
vastoin.<br />
<strong>Valtra</strong>n traktorimyyjä Erkki Lonka pitää<br />
tärkeänä nopeaa yhteydenottoa internetpalveluiden<br />
kautta yhteyttä ottaneeseen<br />
asiakkaaseen.<br />
- Asiakkaalle pitää vastata välittömästi,<br />
sillä hän on varmasti tosissaan ostamassa<br />
konetta. Yleensä soitan heti ja lähetän<br />
lisätietoja tarvittaessa sähköpostilla.<br />
Kaupat tehdään nopeasti, mutta harvemmin<br />
kuitenkaan heti puhelimessa, kertoo<br />
kokemuksistaan Erkki Lonka Forssasta.<br />
Hannu Mankisen mielestä kokonaisuus<br />
Mascuksen ja <strong>Valtra</strong>n kanssa asioidessa<br />
toimi hyvin.<br />
- Kiinnostus asiakkaan mielipiteestä<br />
lämmitti mieltäni. Tuli sellainen tunne,<br />
että asiakkaasta välitetään ja sen eteen<br />
ollaan valmiita tekemään töitä. Palvelun<br />
edelleen kehittäminen tuntuu myös olevan<br />
mascuslaisille tärkeää, kiitteli onnellinen<br />
traktorin omistaja Tyrnävältä.<br />
22 www.valtra.fi
Pertti Kettunen<br />
Elämää ja elämyksiä<br />
Pääsin haravakonetta ajamaan, ison hevosen<br />
vetämää, minä pieni arka kaupunkilaispoika.<br />
Se oli minulle elämys, varmaan<br />
yhtä suuri elämys kuin räminää ja<br />
räiskettä tarjoavan tietokonepeli tämän<br />
päivän pikkupojalle. Tunne siitä, että<br />
osaa ja onnistuu jossakin uudessa ennen<br />
kokemattomassa, on vahva riemun<br />
tunne. Korkealta mäeltä näkee kauas.<br />
Maisema edessäni etenkin, jos valo vielä<br />
maalailee sen yksityiskohtia, on minulle<br />
näinä päivinä elämys. Tila, valo, näkymä<br />
herättävät toisenlaisia tunteita. Riemun<br />
asemasta nousee rauhan ja yhteenkuuluvuun<br />
tunne, olen osa maisemaa,<br />
jota katson. Elämyksiä on monenlaisia.<br />
Me kaipaamme elämyksiä, jostakin<br />
syystä. Arkipäivän toistuvista rutiineista<br />
emme niitä löydä. Emme vaikka olisimme<br />
töissä huvipuistossa vuorisoradan<br />
kuljettajana ja työksemme loisimme toisille<br />
elämyksiä. Etsimme elämyksiä.<br />
Elämyksistä on tullut kauppatavaraa.<br />
Yhä useampaa tavaraa tai palvelusta<br />
myydään elämyksellisenä ja elämyksiä<br />
luodaan kauppatavaraksi.<br />
Autoja ja kännyköitä, kaukomatkoja ja<br />
maatilalomia, formulakisoja ja jääkiekkoa,<br />
retriittejä ja itsetuntemuskursseja,<br />
kaikkia myydään elämyksinä. Kaikissa<br />
on elämyksellisyys osa myytävää kokonaisuutta.<br />
Kaikki tarjoavat ja lupaavat<br />
herättää meissä tunteita, elämyksiä. Äärimmilleen<br />
vietäessä ihmiselle myydään<br />
hänet itsensä, parempana ihmisenä vain.<br />
Hänelle myydään rentoutuneempi minä,<br />
osaavampi minä, kauniimpi minä tai<br />
laihempi minä, esimerkiksi. Elämykseen<br />
kaupattaessa niihin liitetään tarina ja on<br />
syytäkin liittää. Se tuo puolet lisää<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
elämykseen ja sen tunnelataukseen.<br />
Tällaisessa kaupankäynnissä ei hintaa<br />
ratkaise se, mitä elämyksen tuottaminen<br />
maksaa. Siinä ei lasketa työtunteja,<br />
raaka-aineita, ajokilometrejä. Elämys,<br />
etenkin, jos se on paremman tai kauniimman<br />
minän elämys, on aivan oma<br />
tapauksensa. Elämys on aina hyvin henkilökohtainen.<br />
Elämyksen arvon ihmiselle<br />
näyttää määräävän sen hinta. Kallis<br />
on parempi. Kalliimpi lomamatka on<br />
parempi kuin halvempi, kalliimpi hoito<br />
on parempaa kuin halvempi, kalliimpi<br />
hajuvesi on parempaa kuin halvempi.<br />
Maaseutu ja maatila ovat arkisinta arkea<br />
melkoiselle osalle suomalaisia. Aivan<br />
sama maaseudun arki on elämys vielä<br />
suuremmalle osalle suomalaisia ja vielä<br />
enemmän ulkomaalaisille. Siinä meillä<br />
on selvä elämysten luomisen ja myymisen<br />
paikka. Traktori on elämys ja traktorilla<br />
ajaminen siinä kuin lammas ja lampaan<br />
syöttäminen. Saunailta on elämys<br />
ja heinäntekokin tehtiin heinää sitten<br />
vanhaan malliin tai uuteen. Kertomukset<br />
karhuista ja susista nostavat nuotiolla<br />
istuttaessa illan elämyksen kaksinkertaiseksi.<br />
Tarinoilla voimistetaan elämystä.<br />
Maatilamatkailu on nouseva ala,<br />
elämyksillä on kysyntää. Lapset ja lapsiperheet<br />
etsivät varmaan toisenlaisia<br />
elämyksiä kuin vanhempi väki. Suomalaisille<br />
tarvitaan toisenlainen elämys kuin<br />
ulkomaalaisille. Elämykset ovat tulevaisuutta<br />
vanhoillekin. Vanhempina palaamme<br />
viimeistään lastenlasten kanssa<br />
itsekin lapsuuteen. Voisi olla taas mukava<br />
ajaa haravakonetta 55 vuotta edellisen<br />
elämyksen jälkeen.<br />
Uudet<br />
palveluhenkilöt<br />
ja -yritykset<br />
VARAOSAMYYNTI<br />
LÄNSI-SUOMI<br />
- Jari Mäkelä, Rovaniemen palvelujoukkue<br />
Alakorkalontie 9, puh. 020 455 1970,<br />
GSM 040 757 5473<br />
- Petri Tiinanen, Ylivieskan palvelujoukkue<br />
Ruutihaantie 11, puh. 020 455 1310,<br />
GSM 040 823 2453<br />
ETELÄ-SUOMI<br />
- Sonja Yrjölä, Vantaan palvelujoukkue<br />
Juhanilantie 2, puh. 020 455 1282,<br />
GSM 0400 778 382<br />
- Laitilan Varaosapalvelu Oy<br />
Pilppulantie 8, 23800 LAITILA,<br />
puh. (02) 854 910<br />
ITÄ-SUOMI<br />
- Öljyhetki Oy<br />
Teollisuuskatu 2, 49400 HAMINA,<br />
puh. (05) 345 6789<br />
- Öljyhetki Oy<br />
Pulttikatu 3, 48770 KARHULA,<br />
puh. (05) 358 8700<br />
HUOLTOPALVELUT<br />
ETELÄ-SUOMI<br />
- Konehuolto Palmunen<br />
Pilppulantie 4, 23800 LAITILA,<br />
puh. (02) 85 045, GSM 040 512 3558<br />
Huoltoalue; Laitila, Uusikaupunki,<br />
Pyhäranta, Kodisjoki<br />
- JT-Siirrot Oy<br />
Teollisuuskatu 22 A, 11100 RIIHIMÄKI,<br />
puh. (019) 719 840<br />
Huoltoalue:<br />
Hausjärvi, Hyvinkää, Riihimäki<br />
23
Ensi kesänä on turvesoilla vipinää.<br />
Turpeen tuotantotavoite on 15<br />
prosenttia suurempi kuin mitä viime<br />
vuonna saatiin nostetuksi.<br />
- Tavoitteet on laadittu hyvälle<br />
kesälle, Vapo Oy:n turvetoimialan<br />
johtaja Juhani Hakkarainen sanoo.<br />
Pelkkä hyvä sää ei kuitenkaan riitä:<br />
koko ketjun yhteistyön on pelattava<br />
saumattomasti. Korjuupäiviä turvesuolla<br />
on keskimäärin alle 40<br />
kauden aikana eikä luppopäiviin<br />
ole varaa.<br />
Vuonna 2001 Vapo tuotti turvetta<br />
Suomessa 16,5 miljoonaa kuutiometriä.<br />
Kotimaisten polttoaineiden käytön kasvu<br />
on vetänyt turvettakin ylös ja kysyntä<br />
sekä käyttö ovat kasvaneet. Ensi kesän<br />
korjuutavoite onkin 19,5 miljoonaa kuutiota,<br />
mikä on 15 prosenttia enemmän<br />
kuin tänä vuonna.<br />
Säiden armoilla<br />
Turpeen tuotanto on säiden armoilla<br />
samalla tavalla kuin heinäntekokin.<br />
Energia-asiakkaille ei voida kovimman<br />
käytön aikana myydä ei-oota. Turpeen<br />
riittävyys turvataankin varastoilla.<br />
Hakkaraisen mukaan vaikka kysyntä on<br />
Kotimaisen energian käyttö kasvussa<br />
Turvetuotannossa<br />
kovat tavoitteet<br />
ollut kovaa, turvetta oli vuoden vaihteessa<br />
varastoissa vielä vuoden käyttöön.<br />
Soilla uurastaa ensi kesänä 3 500 – 4000<br />
ihmistä. Urakoitsijoita on runsas puolitoista<br />
tuhatta, vapolaisia on pari sataa.<br />
- Urakoitsijoiden ammattitaidon kasvu<br />
näkyy viime kesän tilanteessa. Toimintaa<br />
pystyttiin tehostamaan selvästi kesken<br />
kauden, Hakkarainen kiittelee.<br />
”Venymään kyettiin kiitettävästi”, hän<br />
lisää.<br />
Suomalaiset menetelmät -<br />
suomalaiset koneet<br />
Suomalaisilla soilla turvetta korjataan<br />
suomalaisilla menetelmillä ja suomalaisilla<br />
koneilla. Massiivisista itäkoneista<br />
on luovuttu, ja korjuukoneina on Vapon<br />
kehittämät ja pääosin valmistamatkin<br />
koneet. Urakoitsijat ajavat tänä päivänä<br />
järeillä maataloustraktoreilla, jotka nekin<br />
ovat valtaosin suomalaisia Valtroja.<br />
Kovat vaatimukset<br />
Suo-olosuhteet asettavat kovat vaatimukset<br />
vetokoneille. Silloin, kun sää<br />
suosii, työtä tehdään vuorotta eikä<br />
seisokkeihin ole aikaa. Kuljettajat arvostavat<br />
hyvää ja puhdasta työympäristöä.<br />
Koska korjuukausi soilla on lyhyt, traktoreilla<br />
on pystyttävä muuna aikana<br />
muuhun urakointiin.<br />
Ympäristöystävällisyys on tullut yhä<br />
korostetummin esille viime vuosina.<br />
Koneista ei saa tulla öljyvuotoja eikä<br />
turhaa meteliä saa syntyä. Juhani Hakkarainen<br />
ennustaa, että vuoteen 2010 mennessä<br />
vetokoneet siirtyvät kotimaiseen<br />
polttoaineeseen!<br />
Hakkarainen kertoo, että urakkaneuvottelut<br />
ovat parhaillaan käynnissä<br />
”vähän joka suunnalla”.<br />
- Vuoden 2002 aikana joidenkin yrittäjien<br />
kanssa solmitaan jo partnershipsopimuksia,<br />
Hakkarainen sanoo. Näissä<br />
sopimuksissa vastuu toiminnan kehittämisestä<br />
on molemmilla osapuolilla.<br />
- Sitoudumme yhteisiin tavoitteisiin pitemmällä<br />
aikavälillä, Hakkarainen<br />
kertoo.<br />
Teollisuudessa vastaavanlaiset sopimukset<br />
ovat yleisiä, mutta urakointipuolella<br />
niitä ei juurikaan ole käytössä.<br />
Juhani Hakkarainen vastaa Vapokonsernissa<br />
turvetoimialasta. Turvetta<br />
tuotetaan Suomen lisäksi Ruotsissa.<br />
Turpeen tuotannon ohella metsänhoitaja<br />
Hakkarainen on melkoinen tilanhoitaja.<br />
Vapo kokeille ruokohelpin viljelyä turvetuotannosta<br />
poistuneilla soilla. Ensi<br />
kesänä viljelyssä on ruokohelpiä 500<br />
hehtaarilla.<br />
Ideana on ryhtyä tuottamaan entisillä<br />
turvesoilla ruokohelpiä energiaksi.<br />
Korjuu, kuljetukset ja käyttö voidaan<br />
rakentaa samaan logistiseen järjestelmään<br />
turpeen kanssa. Vanhat turvesuot<br />
voidaan myös metsittää tai päästää ne<br />
luonnontilaan.<br />
Hakkarainen arvioi, että tämän vuosikymmenen<br />
lopussa viljelykelpoista suon<br />
pohjaa olisi 15 000 hehtaaria. Miten viljely<br />
järjestetään, on selvityksen alla.<br />
- Kehittämisvaiheessa Vapon rooli on<br />
merkittävä, Hakkarainen sanoo.<br />
Metsänhoitaja Juhani Hakkarainen on<br />
ollut Vapossa parikymmentä vuotta eri<br />
tehtävissä. Turvetoimialan vetäjänä hän<br />
aloitti kesällä 2000.<br />
Vapo on valtion omistama monialakonserni,<br />
joka muodostuu energiatoimialasta<br />
(Vapo Oy Energia),<br />
ympäristöliiketoiminnasta (Vapo Oy<br />
Biotech), tytäryhtiö Vapo Timber Oy<br />
jalostaa puuta ja Kekkilä Oy markkinoi<br />
kasvualustoja ja kasvinravinteita.<br />
24 www.valtra.fi
www.valtra.fi<br />
Maaliskuun edut<br />
Mukavuutta<br />
kevättalven töihin. Aurinkolasit<br />
Korkealaatuiset<br />
<strong>Valtra</strong>-aurinkolasit suojaavat silmiäsi keväthankien<br />
heijastuksilta ja tekevät työnteosta mukavampaa.<br />
Työhaalarit<br />
Kestävät ja pestävät<br />
<strong>Valtra</strong>-haalarit suojaavat<br />
likaisimmissakin töissä.<br />
alk. 50<br />
Kokoja löytyy vaikka koko perheelle.<br />
Mukavuutta maaliskuuhun:<br />
Nappikytkin Vaivatonta vaihtamista....................alk. 1005<br />
Takakaasupoljin Katse aina ajosuuntaan...........................585<br />
Istuinsuojat ..........................................alk. 42<br />
Hydraulinen työntövarsi<br />
Monikäyttöinen apulainen.............................................alk. 307<br />
Hydraulinen kaltevuudensäädin<br />
Helppoa työlaitteen kytkentää........................................alk. 328<br />
Ruokatermos Lämpimät eväät mukana matkassa!....................31<br />
Ilmajousitetut istuimet<br />
Ajomukavuutta parhaimmillaan....................................alk. 1144<br />
Kuormainvaimentimet<br />
Vähentää rasituksia kuljetuksessa ja raskaassa työssa. Kuljettajan<br />
mukavuus nousee huomattavasti.......................................alk. 539<br />
Tervetuloa kahville<br />
keskiviikkona 13.3.2002<br />
<strong>Valtra</strong> on Partekin tuotemerkki<br />
34
Haapavetisen Juho Törmän<br />
kokemukset <strong>Valtra</strong> Forest motosta<br />
Harvennushakkuuta<br />
kyllä riittää<br />
- Tämä moto on minulla oikeastaan<br />
vasta kolmatta talvea kunnollisesti<br />
hommissa. Vuoden 1999 kevättalvi<br />
meni yrittäjäkurssilla eikä kaatohommia<br />
päässyt harjoittelemaan<br />
kun iltaisin ja viikonloppuisin.<br />
Aiempaa kokemusta minulla ei<br />
harvestereista ollut enkä näin ollen<br />
pysty vertailemaan. Mutta yleisesti<br />
ottaen olen tyytyväinen <strong>Valtra</strong>n<br />
harvennusyksikköön, kertoilee<br />
haapavetinen maanviljelijä-urakoitsija<br />
Juho Törmä kokemuksistaan<br />
harvennushakkuusta <strong>Valtra</strong>n<br />
Forestilla.<br />
Moton lisäksi Juholla on ajossa <strong>Valtra</strong>n<br />
120 HiTech ajokoneena. Vetävällä kärryllä<br />
ja nosturilla varustetulla yksiköllä ajava<br />
Juhana Männikkö ajaa kaadetut puut tien<br />
varteen. <strong>Valtra</strong> ulottuvalla kuormaimella<br />
on oivallinen kuljetusyksikkö harvennushakkuille.<br />
Kesäisin Törmän HiTech palvelee<br />
tavallisena maataloustraktorina.<br />
Niinpä siihen on tullut vajaassa parissa<br />
vuodessa reilusti yli 2000 tuntia.<br />
Juho urakoi Forestillaan etupäässä Haapaveden<br />
kunnan alueella, mutta leimikoita<br />
on tullut otetuksi myös naapurikunnista<br />
Pulkkilaa ja Rantsilaa myöten.<br />
Kauempaa soitteleville asiakkaille on<br />
helppo sanoa kyllä, koska <strong>Valtra</strong>n<br />
Forestilla on näppärä hurauttaa vähän<br />
etempänäkin oleville työmaille.<br />
- Yksi Forestin oivallisimmista ominaisuuksista<br />
on suuri maantienopeus. Kalliiksi<br />
tulevan lavetin kanssa takkuaminen<br />
jää pois ja se tietää selvää säästöä ja<br />
työn nopeutumista. Pitemmille matkoille<br />
nappaan vain ketjut pois pyöristä ja kun<br />
homman oppii, ei siihen mene aikaa kuin<br />
vajaa puoli tuntia.<br />
Yksityisille ja yhtiölle<br />
Juho Törmä kertoo urakoivansa sekä<br />
yksityisille, että UPM:lle. Syksyllä ennen<br />
yhtiön kanssa tehtyä sopimusta yksityisille<br />
luvattuja leimikoita on vielä korjaamatta,<br />
vaikka yhtiön työmaillekin saisi jo<br />
mennä.<br />
- Pienimmillään savotta on hehtaarin<br />
parin kokoinen. Hyvässä maastossa ja<br />
sopivan tiheässä metsässä siitä selviää<br />
päivässä. Mutta tuo työsuoritus tahtoo<br />
vaihdella niin paljon. Välillä ei saa<br />
perkattua kuin reilun puoli hehtaaria<br />
päivässä. Kuutiosaantokin vaihtelee,<br />
mutta hyvässä kohteessa taasen<br />
satakaan mottia ei ole ihmeellinen saavutus<br />
normaalissa kahdeksan tunnin<br />
26 www.valtra.fi
Juhana Männikön mielestä<br />
<strong>Valtra</strong>n taakseajolaite on<br />
puutavaran ajossa välttämätön.<br />
työpäivässä, ynnäilee Juho Törmä valtavan<br />
paljon vaihtelevista työmaistaan.<br />
Urakoinnin lisäksi Juho hoitaa myös<br />
oman tilansa metsiä. Kasvuvaiheessa<br />
olevat metsät takaavat sen, että koneella<br />
on talvisaikaan työllisyys turvattu.<br />
Metsänomistajat pitävät siitä, että<br />
harvennustyö tehdään kevyellä koneella.<br />
Runko-ohjauksen ansiosta ajouratkaan<br />
eivät ole häiritsevän isoja. Ajatuksen ja<br />
ammattitaidon kanssa tehdyn harvennuksen<br />
jälkeen ajouria on melko hankala<br />
edes havaita.<br />
Vaikka <strong>Valtra</strong>n Forest on suunniteltu<br />
harvennushakkuisiin, pystyy sillä Juho<br />
Törmän mukaan tekemään tarvittaessa<br />
isompaakin puuta. Parikymmentä senttiä<br />
läpimitaltaan oleva runko on ihanteellinen,<br />
sillä runkoja on harvemmassa ja<br />
niistä karttuu kuutioita mukavaan tahtiin.<br />
Vaikka Juho on kohtalaisen iso mies,<br />
haalarin koko 56, sanoo hän viihtyvänsä<br />
<strong>Valtra</strong> Team • 1/02<br />
<strong>Valtra</strong>n ohjaamossa. Penkki kääntyy<br />
vaikeuksitta ympäri ja ohjaamosta näkee<br />
joka suuntaan kohtuullisen hyvin. Myös<br />
työvalot ovat riittävät. Ainut mikä tuntuu<br />
haittaavan on pienehkö jalkatila. Uudemmassa<br />
HiTech-ajokoneessa on asiaan<br />
saatu jo parannus ohjaamoon tehdyllä<br />
laajennuksella.<br />
- Onhan se ihan selvää, että reilun pari<br />
miljoonaa maksava järeä päätehakkuisiin<br />
kykenevä moto on kaikin puolin eri kone<br />
tehoineen ja ohjaamoineen. Mutta kun<br />
ottaa huomioon <strong>Valtra</strong> Forestin reilusti<br />
puolta edullisemman hinnan, asiat saadaan<br />
asettumaan oikeaan mittakaavaan.<br />
<strong>Valtra</strong>ssa on hinta ja ominaisuudet melko<br />
mukavalla mallilla, summaa Juho<br />
Törmä parin tuhannen tunnin hakkuukokemuksiaan.<br />
Visa Vilkuna<br />
Nelisylinterinen 120 HiTech<br />
on ketterä ajokone<br />
harvennusleimikoissa.<br />
Kuvat: Visa Vilkuna<br />
Tauko paikalla. Ei niin kiire, etteikö ehtisi<br />
kahveja hörppäämään. Kyllä tässä <strong>Valtra</strong>n<br />
ohjaamossa ihan kohtuulliset työskentelytilat<br />
on, kertoo Juho Törmä kokemuksestaan.<br />
27
www.valtra.fi<br />
<strong>Valtra</strong> -voiteluaineet<br />
maatalouteen ja urakointiin<br />
Turvallinen<br />
Traktoreiden tekniikka ja kuormitusaste ovat kasvaneet vuosi<br />
vuodelta. Moottorista halutaan enemmän tehoa ja voimansiirron<br />
pitää läpäistä suurempi öljymäärä yhä pidemmillä vaihdonväleillä,<br />
öljyn ominaisuuksien kärsimättä.<br />
Yksilöllinen<br />
Kehitystyössä on ollut mukana sekä tuotekehityksen että<br />
tuotannon edustajat. Näin on varmistettu, että öljyt täyttävät<br />
traktorissa tehokkaasti sen tehtävän, mikä niille on tarkoitettu.<br />
Luotettava<br />
<strong>Valtra</strong> on öljyntoimittajansa kanssa kehittänyt sarjan öljyjä,<br />
joilla varmistetaan, että voiteluaineiden laatu ylittää traktorinvalmistajien<br />
korkean laatuvaatimustason.<br />
<strong>Valtra</strong> Transmission<br />
HT60 ja HT100 <strong>Valtra</strong> G2-98, GL-4<br />
ovat erikoisvaihteistoöljyjä, jotka<br />
on erityisesti kehitetty <strong>Valtra</strong><br />
HiTech-mallistoon, mutta niitä<br />
suositellaan myös muihin traktorivoimansiirtoihin.<br />
HT 60 ja HT 100<br />
ovat korkealaatuisia, moniasteisia öljyjä,<br />
joita voidaan käyttää ympäri vuoden.<br />
HT 60 on tarkoitettu käyttöalueelle -30 C° –<br />
+30 C° ja HT 100 käyttöalueelle -10 C° – +40 C°.<br />
Molemmat soveltuvat kaikkiin <strong>Valtra</strong>-vaihteistoihin ja<br />
hydrauliikkaan. Omalla öljytilalla varustettuihin vetopyörästöihin<br />
ja etuakseleihin soveltuu sen sijaan <strong>Valtra</strong> Axle LS-öljyt.<br />
200 l kotiiin toimitettuna 378,42<br />
Hinnat sis. alv 22 %
<strong>Valtra</strong> Super<br />
10W–30 ja 15W–40<br />
Api CE/SF, GL-4,CCMC D4<br />
on uudentyypin moniasteinen yleiskäyttö-öljy traktoreihin ja<br />
maatalouskoneisiin. Laajan lämpötila-alueensa ansiosta se<br />
sopii ympärivuotiseen käyttöön moottoreissa, vaihteistossa<br />
ja hydrauliikassa. Käyttökohteina ovat nelitahtiset, ahdetut<br />
ja ahtamattomat dieselmoottorit sekä osa bensiinimoottoreita.<br />
Sopii hydrauli-järjestelmiin sekä vaihteistoihin, joissa on<br />
vaatimuksena GL-4. <strong>Valtra</strong> Super sopii myös useimpien<br />
henkilö- ja pakettiautojen moottoreihin. Yleisöljyjen laatutaso<br />
vaihtelee suuresti. Sen sijaan <strong>Valtra</strong> Super on todella laadukas<br />
yleisöljy. Harkitse valintaasi!<br />
<strong>Valtra</strong> Axle LS<br />
LS 80W-90 Api GL-5<br />
LS (Limited Slip) –tyyppinen akselistoöljy on<br />
tarkoitettu akseleille, joissa on kitkalevyillä<br />
toimiva tasauspyörästö. Mineraalipohjainen<br />
perusöljy-lisäaineyhdistelmä sallii lukolle sopivan<br />
luiston ja pehmeän kytkeytymisen. Öljy soveltuu<br />
myös muiden traktorimallien etuakseleihin,<br />
joissa on kitkalukko.<br />
83,25 20 l<br />
<strong>Valtra</strong> Hydraulic 32 ja 46<br />
ISO VG32 ja VG46, DIN 51624-3 HVLP<br />
ovat hydrauliikan moniasteöljyjä, jotka on tarkoitettu voimakkaasti<br />
vaihtelevissa lämpötiloissa toimiviin hydraulijärjestelmiin. Tällaisia<br />
ovat maansiirtokoneet, metsäkoneet, traktorit ja monet muut<br />
työkoneet. <strong>Valtra</strong> Hydraulic on tasapainoitettu perusöljyn ja<br />
lisäaineen yhdistelmä, joka vastustaa tehokkaasti kulumista,<br />
vaahtoamista ja hapettumista.<br />
Kysy tarjous! 200 l kotiin toimitettuna<br />
<strong>Valtra</strong> Super<br />
<strong>Valtra</strong> Axle<br />
80W-90 Api GL-5<br />
<strong>Valtra</strong> Engine<br />
10W-30 ja 15W-40<br />
Api CF/CF4, SG, CCMC D4, PD2<br />
Power Partner<br />
200 l kotiin toimitettuna<br />
268,26<br />
<strong>Valtra</strong> Axle on suorituskykyinen vaihteisto- ja hypoidiöljy raskaasti<br />
kuormattuihin vetopyörästöihin sekä käsivalintaisiin vaihteistoihin.<br />
Laajan lämpötila-alueen johdosta sitä voidaan käyttää ympäri vuoden.<br />
Se soveltuu kaikkiin akseli- ja vetopyörästökäyttöihin, joihin suositellaan<br />
GL-5 -luokan öljyä, pois lukien akselit, joissa on kitkalevyllä<br />
toimiva tasauspyörästö. Siten <strong>Valtra</strong> Axle soveltuu mm. <strong>Valtra</strong>traktoreiden<br />
etuakseleihin, vaihteistoihin ja vetopyörästöihin.<br />
40,37 20 l<br />
ovat korkealaatuisia, moniasteisia dieselmoottoriöljyjä, jotka soveltuvat kaikkien traktoreiden<br />
moottoreihin. Muita käyttökohteita ovat ahdetut ja ahtamattomat nelitahtiset diesel- ja<br />
bensiinimoottorit. <strong>Valtra</strong> Engine on parhaimmillaan traktoreissa, raskaassa kalustossa,<br />
työkoneissa, kuorma- ja pakettiautoissa. <strong>Valtra</strong> Engine 10W–30 on tarkoitettu käyttöalueelle<br />
-20C° – +30C° ja <strong>Valtra</strong> Engine 15W–40 käyttöalueelle -10 C° – +40 C°. Moottoritekniikan<br />
kehityksestä on seurannut, että ominaistehot ovat suuremmat, moottorin ja varsinkin<br />
männän lämpökuormitus on kasvanut, öljyn täytyy entistä tehokkaammin pitää palamisjätteet<br />
kurissa. Tämän takia tarvitaan entistä paremmat lisäaineet.<br />
31,11 20 l 268,26 200 l<br />
<strong>Valtra</strong> on Partekin tuotemerkki
- Ei kai tämän näppärämpää ja<br />
terhakampaa konetta voi omatoimiseen<br />
metsätyöhön ollakaan,<br />
kuittaa mietoislainen maanviljelijä<br />
Seppo Lassila ajellessaan kallioisessa<br />
maastossa tuulenkaatoja keräämässä<br />
vuoden 1997 mallisella 465<br />
Valmetilla.<br />
Näppäryys<br />
Metsätyöt ovat Sepolle sekä hyvää vaihtelua<br />
maataloustyöhön että kasvinviljelypuolelta<br />
jäävien hiljaisempien kuukausien<br />
hyödyllistä täyttämistä. Sepon viljelytoiminnan<br />
selkäranka on sokerijuurikkaan<br />
viljely. Jurtin ohessa viljellään<br />
kuminaa ja viljaa sen verran, että viljelykierto<br />
toimii. Erikoiskasvipuolella Seppo<br />
Lassila on jo pitkään harjoittanut<br />
varhaiskukkakaalin viljelyä.<br />
- Kevättalven taimikasvatuksella kasvihuoneissa<br />
se meidän viljelyshomma<br />
alkaa ja syystalven juurikkaannostoon se<br />
päättyy. Talvikuukaudet ja osin kesälläkin<br />
tehdään sitten metsätöitä, kertoo Seppo.<br />
Kotimaista sen olla pitää<br />
Täällä metsän siimeksessä se mieli lepää. Kahvikin maistuu eri hyvälle puupinon<br />
päällä nautittuna, innostuu Seppo Lassila kehumaan.<br />
on valttia<br />
Lassilan tilan asuinrakennus, konehalli ja<br />
kasvihuoneet lämpiävät hakkeella. Jo yli<br />
20 vuoden kokemuksella Seppo on valintaansa<br />
tyytyväinen. Edullista lämpöä<br />
tehdään vuosittain noin 200 hakekuutiosta.<br />
Haketus hoituu porukan tehokkaalla<br />
hakkurilla hetkessä.<br />
- Mitä ihmettä sitä energiaa ulkomailta<br />
tuomaan, kun Suomen metsät pursuvat<br />
energiaa. Kaksinkertainen hyötyhän<br />
siinä tulee, kun harvennuksessa metsä<br />
paranee kasvukuntoon ja saatu niin sanottu<br />
roskapuu lämmittää.<br />
Kotimaisuus on muutenkin Sepon mieleen.<br />
Pelto- ja metsähommat hoidellaan<br />
kolmella <strong>Valtra</strong>lla. Peltopuolen ykkönen<br />
on parisen vuotta sitten hankittu 110 hv<br />
HiTech, jonka urakkana on jyrsinkylvö<br />
keväällä ja syksyisin kaksirivisen Jukon<br />
veto jurttimaalla sekä tietysti kyntö.<br />
Yhteistyö <strong>Valtra</strong>n ja Antti Laihon kanssa<br />
on alkanut jo 60-uvulla Mietoisten<br />
kyntömestaruuskisoista. Luottamus on<br />
vuosien mittaan lujittunut ja kaupanteossa<br />
ei enää turhia aikailla. Taitaapa<br />
yksi Laihon Antin nopeimpia traktorikauppoja<br />
olla juuri Lassilan Sepon<br />
kanssa tehty.<br />
Metsässä ylivoimaisuutensa näyttäneen<br />
465:n rohkaiseman Lassilan tilalle<br />
hankittiin viime syksynä uusi <strong>Valtra</strong>n 700<br />
–malli, joka pitkälle polveutuu juuri<br />
465:sta. Erikoiskasvien viljelyssä pieni<br />
koko ja ketteryys nousevat suureen arvoon.<br />
Kukkakaalin nostossa ja sokerijuurikkaan<br />
monissa viljelytöissä 70<br />
hevosvoimainen kone on omiaan. Onpa<br />
Lassilan Seppo vetänyt 465 Valmetillaan<br />
liki seitsemänmetristä tasausäestäkin<br />
menestyksekkäästi.<br />
Pieni päältä, iso sisältä<br />
Metsätöissä pienet ulkomitat omaava<br />
ketterä nelivetoinen kone, jossa on vielä<br />
reilu maavara ja tasainen pohja, on<br />
Sepon kokemusten mukaan erinomainen.<br />
Esimerkiksi siemenpuiden poisto ja<br />
tuulenkaatojen keräily on kevyellä ja<br />
ketterällä koneella sujuvaa.<br />
- Siemenpuiden poistoon minä en millään<br />
päästäisi isoa konetta möyrimään.<br />
Ja kyllä se tuulenkaatojenkin keräily on<br />
sellaista luikertelua ahtaista väleistä, että<br />
iso kone saattaisi tehdä melko pahaa<br />
jälkeä.<br />
70 hevosvoimaisen Valmetin ohjaamo<br />
on metsätöihin soveltuvana ulkomitoiltaan<br />
pieni, sisään mahtuu isompikin<br />
kuski. Seppo Lassila kertoo mahtuvansa<br />
mukavasti ohjaamoon, vaikka hän<br />
ei ole mikään pieni mies, sillä hänen<br />
haalarin kokonsa on 58 - 60.<br />
Välillä Seppo Lassila innostuu filosofoimaan<br />
maailman menoa omaan rakentavaan<br />
tyyliinsä. Vaikkapa hakelämmityksen<br />
kohdalla hän kertoo määrätietoisesti<br />
tehneensä työtä, jotta kotimainen<br />
energia toimisi pitkän aikavälin ratkaisuna.<br />
Energiakriisin aikaan aloitetusta<br />
hakelämmityksestä olisi varmasti voinut<br />
vähemmän kauaskantoisten laskelmien<br />
valossa luopuakin, mutta kokonaistaloudellisuus<br />
ja määrätietoisuus saivat<br />
Sepon pysymään ruodussa.<br />
- Kyllä minulla on sellainen vaikutelma,<br />
että monet ihmiset hyppäävät liian<br />
innokkaasti uusien asioiden perässä<br />
ilman asioiden perinpohjaista pohdintaa.<br />
Jos mielii pärjätä, oma linja tulevaisuuteen<br />
on pidettävä kohtuullisen kirkkaana<br />
mielessä.<br />
Sama määrätietoisuus ja kokonaistilanteen<br />
hallinta näkyy Lassilan tilan<br />
konehankinnoissakin. Kotimainen on<br />
valittu, kun se on ollut järkevää kilpailukykyisyyden,<br />
kokonaistaloudellisuuden<br />
ja ennen kaikkea turvallisuuden takia.<br />
Visa Vilkuna<br />
30 www.valtra.fi<br />
Kuva: Visa Vilkuna
www.valtra.fi<br />
<strong>Valtra</strong> huolto-osat<br />
- monta huolta vähemmän<br />
Harmia irrallisien osien saatavuudesta, sopivuudesta ja<br />
toimivuudesta. Huolta siitä, tuleeko kaikki tarvittavat osat<br />
vaihdettua… Entäpä jos hoitaisit traktorisi kerralla kuntoon –<br />
<strong>Valtra</strong>-huolto-osilla?<br />
Kaikki yhdessä paketissa!<br />
<strong>Valtra</strong>-huolto-osat on vaivaton ratkaisu. Saat kaikki traktorisi määräaikaishuollossa<br />
tarvittavat osat yhdessä paketissa. Mikään ei unohdu –<br />
kaikki osat tulevat varmasti kerralla vaihdettua.<br />
Huolto-osat on helppo hankkia. Saat ne omalta sopimushuoltajaltasi,<br />
joka huoltaa <strong>Valtra</strong>si asiantuntevasti. Tai poikkeat lähimmässä <strong>Valtra</strong>varaosapisteessä<br />
ja valitset myyjän kanssa traktorimalliisi sopivan paketin.<br />
Pakettimme sisältää ainoastaan aitoja <strong>Valtra</strong>-huolto-osia, joilla on<br />
12 kuukauden takuu. Alkuperäisillä huolto-osilla varmistat <strong>Valtra</strong>llesi<br />
luotettavat ajotunnit. Traktorisi pysyy aitona, jälleenmyyntiarvoltaan<br />
hyvänä <strong>Valtra</strong>na.<br />
Lisäksi <strong>Valtra</strong>-huolto-osat on edullinen paketti – paljon edullisempi kuin<br />
yksittäiset osat!<br />
<strong>Valtra</strong> – huolenpitoa traktoristasi koko sen käyttöiän.<br />
Varmista <strong>Valtra</strong>llesi nopea huolto ja luotettavat ajotunnit – tilaa<br />
määräaikaishuolto ja huolto-osat sopimushuoltajaltasi. Saat <strong>Valtra</strong>si<br />
arvoisen huoltopalvelun ja enemmän aikaa itsellesi!<br />
Muistathan, että laadukkailla <strong>Valtra</strong>-öljyillä ja -voiteluaineilla pidät traktorisi<br />
tuottoisan toimivana vuodesta toiseen.<br />
Palveluterveisin<br />
VALTRA<br />
Huoltopalvelut<br />
Power Partner<br />
<strong>Valtra</strong> on Partekin tuotemerkki<br />
Osoitelähde: <strong>Valtra</strong> Oy Ab:n asiakasrekisteri
<strong>Valtra</strong>n<br />
internetpalvelut<br />
osoitteessa<br />
www.valtra.fi<br />
Meidän <strong>Valtra</strong>mme -palveluiden ”yhteisöön”<br />
kuuluu jo yli 26.500 käyttäjää ja<br />
määrä kasvaa tasaisesti. Tyytyväisyys<br />
palveluihin on pysynyt jatkuvasti yli 8,5<br />
tasolla, joten olemme yhdessä oikealla<br />
suunnalla. Traktorimallistoomme kuuluu<br />
paljon malleja ja niiden räätälöitävyys<br />
asiakastarpeen mukaan on korkea.<br />
Tämän takia olemme rakentaneet Uudet<br />
traktorit -osioon räätälöintityökalun, jolla<br />
voit tutustua traktorimalleihin ja niiden<br />
hintoihin paremmin.<br />
Päälinkistöstä löytyvä Ota yhteyttä -osio<br />
on toiminto, jolla voit jättää palautetta<br />
palveluista ja toiminnastamme. Niin<br />
risut kuin ruusutkin ovat tervetulleita,<br />
sillä toiminnan kehittäminen vaatii jatkuvaa<br />
yhteydenpitoa yrityksen ja asiakkaiden<br />
välillä. Muistathan päivittää yhteystietojasi<br />
ja varsinkin sähköpostiosoite<br />
helpottaa kommunikointia huomattavasti.<br />
Päivitys onnistuu Minun sivuni -<br />
osion kautta. Myös palaute ja tuotteen<br />
kehitysvinkit on lähetettävissä jatkossa<br />
Ota yhteyttä -osiosta. Avaamme<br />
palautekategorian nimeltä Tuotekehitys.<br />
Käyttäjämäärien kasvu on ollut ripeää ja<br />
siksi palvelimemme kävivät syksyllä 2001<br />
liian pieniksi. Uusimme palvelimet vuoden<br />
2001 joulukuussa ja se näkyy sivustojen<br />
varmempana ja nopeampana toimintana.<br />
Vaihtokonepalvelut<br />
kehittyvät edelleen<br />
Myyntiorganisaatiomme on varustettu<br />
nyt kokonaisuudessaan digitaalikameroin,<br />
joten vaihtokonekuvien määrä<br />
tulee lisääntymään huomattavasti. Yksittäisen<br />
traktorin myynti-informaatioon<br />
on lisätty traktorin kuntoarvion keskiarvo<br />
kouluarvosanoin 4-10. Kuntoarviointihan<br />
tehdään yhteistyössä myyjän<br />
ja asiakkaan kanssa. Tähän arvioon<br />
sitoutuvat siis sekä traktorimyyjä että<br />
asiakas. Aikaisemmin tuotannossa olleiden<br />
Valmet -mallien teknisiin tietoihin on<br />
lisätty hieman historia- ja ominaisuustietoa<br />
höystettynä kuvalla kyseisestä<br />
mallista.<br />
<strong>Valtra</strong> Kauppa palvelee<br />
ympäri vuorokauden<br />
Vaikka internetin kautta tapahtuva ostaminen<br />
on meillä täällä Suomessa hieman<br />
Ruotsia jäljessä, ostosmäärät ovat <strong>Valtra</strong><br />
Kaupassakin kasvamaan päin. Internetostaminen<br />
on helppo tapa hankkia tuotteita<br />
vaikkapa suoraan kotiovelle. <strong>Valtra</strong>n<br />
tuoterepertuaariin kuuluu varsin paljon<br />
tekstiilejä. Olemme uusineet kaupan<br />
tuotekokovalinnat siten, että valitun<br />
tuotteen koko on helposti valittavissa<br />
pudotusvalikosta. Myös On Line -maksaminen<br />
on palannut maksutapoihin ja<br />
on helppo ja turvallinen tapa hoitaa maksu<br />
jo tilattaessa tuotetta.<br />
Asiakastyytyväisyystutkimukset<br />
jatkossa myös internetissä<br />
Asiakastyytyväisyysmittaukset ovat kuuluneet<br />
<strong>Valtra</strong>n toimintaan jo vuosia. Jatkossa<br />
uuden traktorin ostaneella kulloinkin<br />
rajatulla kohdejoukolla on mahdollisuus<br />
täyttää tutkimuslomake puhelinhaastattelun<br />
sijaan Meidän <strong>Valtra</strong>ssamme<br />
-palvelussa. Suorapostituskirje<br />
saapuu automaattisesti postitse ja sen<br />
liitteenä tunnus, jolla vastaaja kirjautuu<br />
palveluun. Tämä on helppo tapa antaa<br />
palautetta juuri silloin kuin sinulle sopii.<br />
Erilaiset <strong>Valtra</strong> sivustot löytyvät<br />
sukkelimmin osoitteesta<br />
www.valtra.com<br />
<strong>Valtra</strong>n internetpalvelut muodostuvat<br />
erilaisista kokonaisuuksista.<br />
www.valtra.com -osoite tarjoilee <strong>Valtra</strong>n<br />
tuote- ja yleisinformaatiota maailmanlaajuisesti.<br />
Tältä sivustokokonaisuudesta<br />
on mahdollisuus hakeutua kunkin<br />
maan omille palvelusivuille kuten esimerkiksi<br />
Suomeen osoitteesta www.valtra.fi<br />
tai Ruotsin sivustoille osoitteesta<br />
www.valtra.se jne. Jokainen <strong>Valtra</strong>n<br />
myyntiyhtiöistä vastaa itsenäisesti palveluiden<br />
kehittämisestä ja päivityksestä<br />
niin, että viimeisimmät uutiset ja tapahtumat<br />
löytyvät palveluista.<br />
www.valtra.fi<br />
MTV3 –tekstikanava s. 748<br />
Vaihtokonemeklari<br />
puh. 0203 50500 (vain pvm)<br />
32 www.valtra.fi
<strong>Valtra</strong> on Partekin tuotemerkki<br />
tai www.valtra.fi<br />
<strong>Valtra</strong>-traktorin ostajana saat täyden<br />
rahoitusedun: maksuaikaa 3 %:n<br />
kiinteällä korolla 30.8.2002 saakka<br />
– ilman rahoituskuluja. Traktoreita<br />
valmistetaan rajoitettu erä tilauksien<br />
mukaan.<br />
02045 501<br />
Sinua lähinnä olevan<br />
palvelukeskuksen<br />
numeron yhteystiedot saat<br />
soittamalla numeroon<br />
Päätä nyt, maksa vasta syksyllä!<br />
47. 500 sis.<br />
ALV 22%<br />
Suoralla kaupalla<br />
Erityisesti traktorikäyttöön suunnitellut moottorit valmistetaan<br />
<strong>Valtra</strong>n omalla moottoritehtaalla. Yksi henkilö kokoaa moottorin<br />
alusta loppuun; hän allekirjoittaa laadun kiinnittämällä oman<br />
nimensä moottorin kylkeen.<br />
Luotettavaa voimaa raskaaseen työhön<br />
<strong>Valtra</strong>125 hv<br />
6-sylinterinen<br />
www.valtra.fi<br />
Power Partner
Change language