Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Metsävahinkojen</strong> <strong>arviointi</strong>
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
ARVIOINTIOPPAAN KÄYTTÄJÄLLE<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Maamme 26 miljoonasta metsähehtaarista on turvattu metsävakuutuksella noin<br />
5 miljoonaa hehtaaria. Valtion ja yhtiöiden metsät ovat kokonaan vailla vakuutuksia<br />
eikä yksityismetsistäkään ole vakuutettu kuin kolmannes. Alhaisesta vakuuttamisasteesta<br />
johtuu, että esimerkiksi myrskyjen jälkeen arvioidut todelliset vahingot ovat<br />
usein moninkertaisia vakuutusyhtiöiden maksamiin korvauksiin verrattuna.<br />
Eri metsävahinkojen lukumäärä samoin kuin metsävakuutuksen perusteella suoritetut<br />
korvaukset vaihtelevat suuresti vuosittain. Myrskyt ovat ylivoimaisesti suurin metsävahinkojen<br />
aiheuttaja miltei joka vuosi. Niiden osuus korvauksista on keskimäärin<br />
70% - 80 %. Seuraavaksi eniten korvauksia maksetaan lumen, jyrsijöiden ja palon<br />
aiheuttamista vahingoista.<br />
Suurimman osan metsävahingoista arvioivat metsänhoitoyhdistysten tai metsäkeskusten<br />
metsäammattilaiset. Metsävahingon arvioiminen edellyttää tekijältään puolueettomuutta,<br />
ammattitaitoa ja kokemusta. Puolueettomuus tarkoittaa tasapuolista<br />
suhtautumista sekä vakuutuksenottajaan että vakuutusyhtiöön. Tasapuolisuus taas on<br />
kaikkien samanlaisissa vahinko-olosuhteissa sattuneiden vahinkojen arvioimista samanlaisin<br />
perustein.<br />
Vahingon arvioija toimii tehtävässään luottamusmiehenä. Hän on avainasemassa<br />
vahingon suuruutta määritettäessä, ja on siis tärkeä henkilö niin metsänomistajan kuin<br />
vakuutusyhtiönkin kannalta. Arvioijan on luonnollisesti pyrittävä siihen, että vakuutuksenottaja<br />
saa vakuutusehtoihin, vahingon suuruuteen ja olemassa oleviin olosuhteisiin<br />
perustuvan oikean korvauksen vahingoistaan.<br />
Arvion tekijän on syytä olla perillä metsävakuutusehtojen sisällöstä ainakin pääpiirteissään;<br />
mitä vahinkoja metsävakuutus korvaa ja mitkä ovat vahinkojen korvausrajat<br />
eri vahinkolajeissa. Nämä tiedot ovat välttämättömiä, jotta arvioija pystyy keskustelemaan<br />
<strong>arviointi</strong>in liittyvistä asioista sekä perustelemaan, miksi esimerkiksi jotakin vahinkoa<br />
ei korvata. Näin poistetaan heti alussa epäluuloja ja väärinkäsityksiä, joiden<br />
selvittely korvauskäsittelyn aikana ja sen jälkeen on vaikeampaa.<br />
Tämän <strong>arviointi</strong>oppaan tarkoituksena on auttaa vahingon arvioijaa selviytymään tehtävästään<br />
hyvin. Oppaan laatijat toivovat, että siitä on hyötyä arvion tekijälle hänen<br />
vastuunalaisessa tehtävässään.<br />
Helsingissä marraskuussa 2002
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTIOPAS ..................................................................................................................................1<br />
1. TOIMENPITEET VAHINGON SATTUESSA ..........................................................................................................................3<br />
1.1 VAHINGON RAJOITTAMINEN.................................................................................................................................................3<br />
1.2 VAHINKOILMOITUS VAKUUTUSYHTIÖÖN..............................................................................................................................3<br />
1.3 VAHINGON TARKASTAMINEN JA ALUEEN RAIVAAMINEN......................................................................................................3<br />
1.4 ARVIOINTIPYYNTÖ VAKUUTUSYHTIÖLTÄ.............................................................................................................................5<br />
1.5 VAHINKOARVIOTA EI AINA TARVITA....................................................................................................................................5<br />
1.6 VAHINGON SELVITTELYÄ VARTEN TARVITTAVAT ASIAKIRJAT.............................................................................................6<br />
2. METSÄVAKUUTUKSET............................................................................................................................................................6<br />
2.1 NYKYISET METSÄVAKUUTUKSET .........................................................................................................................................6<br />
2.2 VOIMASSA OLEVAT AINAISVAKUUTUKSET...........................................................................................................................6<br />
3. KORVATTAVAT VAHINGOT ..................................................................................................................................................7<br />
3.1 LAAJA METSÄVAKUUTUS .....................................................................................................................................................7<br />
3.2 METSÄPALOVAKUUTUS........................................................................................................................................................8<br />
4. KORVAUSPIIRIN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT VAHINGOT..............................................................................................8<br />
5. ARVIOIMISPERUSTEET.........................................................................................................................................................10<br />
5.1 KORVAUKSEN LAAJUUS .....................................................................................................................................................10<br />
5.2 VAHINGON MÄÄRÄN ARVIOIMINEN....................................................................................................................................11<br />
5.2.1 Puustovahinko ja hakkuuarvon menetys........................................................................................................................11<br />
5.2.1.1 Hakkuuarvo ennen vahinkoa.......................................................................................................................................................... 11<br />
5.2.1.2 Hakkuuarvo vahingon jälkeen........................................................................................................................................................ 11<br />
5.2.2 Nuoren puuston odotusarvon menetys...........................................................................................................................12<br />
5.2.3 Hakatun puutavaran hinta.............................................................................................................................................13<br />
5.2.4 Taimikon kustannusarvo................................................................................................................................................13<br />
5.3 VAHINKOLAJEITTAISET ERITYISPIIRTEET ...........................................................................................................................13<br />
5.3.1 Palovahinko...................................................................................................................................................................13<br />
5.3.2 Myrskyvahinko...............................................................................................................................................................14<br />
5.3.3 Lumivahinko ..................................................................................................................................................................14<br />
5.3.4 Hyönteis-, tulva- ja sienitautivahinko puustolle ............................................................................................................14<br />
5.3.5 Taimikkovahingot ..........................................................................................................................................................14<br />
6. VAHINKOARVION TÄYTTÄMINEN....................................................................................................................................15<br />
6.1 YLEISTIEDOT......................................................................................................................................................................15<br />
6.2 TAIMIKON KUSTANNUSARVO .............................................................................................................................................17<br />
6.3 PUUSTON ODOTUSARVO .....................................................................................................................................................18<br />
6.4 PUUSTON MÄÄRÄ JA ARVO ENNEN VAHINKOA....................................................................................................................20<br />
6.5 PUUSTON MÄÄRÄ JA ARVO VAHINGON JÄLKEEN ................................................................................................................21<br />
6.6 PUUSTOLLE AIHEUTUNUT VAHINKO ...................................................................................................................................22<br />
6.7 LISÄTIEDOT........................................................................................................................................................................22<br />
6.8 ARVION TOIMEKSIANTO JA SUORITUS ................................................................................................................................23
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
1. TOIMENPITEET VAHINGON SATTUESSA<br />
1.1 Vahingon rajoittaminen<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Vahingon sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutuksenottaja on velvollinen kykynsä<br />
mukaan huolehtimaan vahingon rajoittamisesta.<br />
Metsävahingot aiheutuvat useimmiten sääolosuhteiden ja luonnonolojen odottamattomista<br />
muutoksista. Vahingon rajoittaminen ei yleensä onnistu palovahinkoa lukuun<br />
ottamatta. Jossain määrin voidaan kuitenkin hyvällä metsänhoidolla parantaa esimerkiksi<br />
metsien myrskyn- ja lumenkestävyyttä.<br />
1.2 Vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön<br />
Vakuutusyhtiön korvauspalvelu käynnistyy vahinkoilmoituksella. Kun vakuutetussa<br />
metsässä sattuu vahinko, joka ehtojen mukaan kuuluu vakuutusyhtiön korvattavaksi,<br />
tulee vakuutuksenottajan välittömästi vahingosta tiedon saatuaan ilmoittaa siitä vakuutusyhtiölleen.<br />
Vahinkoilmoitus on aina tehtävä mahdollisimman huolellisesti ja se on varustettava<br />
vakuutuksenottajan allekirjoituksella. Vahinkoilmoitus tehdään kirjallisena vahinkoilmoituslomakkeella<br />
joko vakuutusyhtiössä tai internetin kautta. Vahingosta voi ilmoittaa<br />
vakuutusyhtiöön myös puhelimitse. Mikäli sama metsä on vakuutettuna useammassa<br />
yhtiössä, ilmoitus tehdään kaikkiin yhtiöihin.<br />
Asiallisesti täytetyllä vahinkoilmoituksella saadaan korvauspalvelu nopeasti käynnistetyksi.<br />
1.3 Vahingon tarkastaminen ja alueen raivaaminen<br />
Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus tarkastaa vahingot ennen kuin vahinkoaluetta<br />
ryhdytään raivaamaan, vahingoittuneita puita korjaamaan tai ennen kuin ryhdytään<br />
muihin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaikeuttaa vahingon toteamista.<br />
Suurissa myrskyvahingoissa, joissa vahinkopuuston korjuulla on kiire, vakuutusyhtiöt<br />
voivat antaa yhteisesti luvan korjuun aloittamiseen välittömästi, jotta vahinkopuusto ei<br />
esimerkiksi jäisi lumen alle.<br />
Taimikkovahingoissa ei saa aloittaa uudelleen metsittämistä, täydentämistä tai näitä<br />
valmistelevia toimenpiteitä, ennen kuin vahinko on arvioitu.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
Metsävahingon käsittely<br />
Vakuutuksenottaja<br />
Vahingon <strong>arviointi</strong><br />
Vahinkoilmoitus<br />
Arviopyyntö metsänhoitoyhdistykselle,metsäkeskukselle,metsäpalveluyrittäjälle<br />
tai metsäyhtiölle<br />
Vahinkoarvio vakuutusyhtiöön<br />
VAKUUTUSYHTIÖ<br />
Korvaus<br />
Vakuutuksenottaja<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong>
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
1.4 Arviointipyyntö vakuutusyhtiöltä<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Vakuutusyhtiö tarkistaa vahinkoilmoituksen saatuaan vakuutuksen voimassaolon ja<br />
korvauspiirin. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö lähettää <strong>arviointi</strong>pyynnön yleensä paikalliselle<br />
metsänhoitoyhdistykselle, metsäkeskukselle tai muulle alan ammattilaiselle.<br />
Vakuutusyhtiö ilmoittaa vakuutuksenottajalle, kenen tehtäväksi <strong>arviointi</strong> on annettu.<br />
Kun arvioija on saanut vakuutusyhtiön <strong>arviointi</strong>pyynnön, hänen on syytä ottaa yhteyttä<br />
metsänomistajaan tai hänen edustajaansa. Tällöin sovitaan arvioinnin ajankohdasta.<br />
Metsänomistajan tai hänen edustajansa läsnäolo <strong>arviointi</strong>a tehtäessä on useimmiten<br />
tarpeen vahinkokohteiden selvittämiseksi. Vahinkokohteiden osoittamisen lisäksi<br />
vakuutuksenottajan velvollisuuksiin kuuluu tarpeellisten asiakirjojen, kuten vakuutuskirjan,<br />
tilan kartan, metsäsuunnitelman jne. luovuttaminen arvioijan käyttöön.<br />
Vahinkoarvioinnin toimeksiantajana on yleensä aina vakuutusyhtiö. Yhtiön toimeksianto<br />
varmistaa sen, että arvion tekijä saa palkkion työstään vakuutusyhtiöltä. Tästä<br />
periaatteesta voidaan poiketa vain, mikäli asia on sovittu ennakolta vakuutusyhtiön<br />
kanssa. Mikäli metsänomistaja pyytää itse suoraan vahinkoarviota, on arvion tekijän<br />
aina syytä kääntyä vakuutusyhtiön puoleen asian johdosta. Metsänomistaja vastaa itse<br />
palkkion suorittamisesta, ellei asiasta ole sovittu vakuutusyhtiön kanssa.<br />
1.5 Vahinkoarviota ei aina tarvita<br />
Pienissä myrskyvahingoissa vakuutusyhtiö saattaa laskea korvauksen vahinkoilmoituksen<br />
tietoihin perustuen tai puunkorjuun asiakirjojen perusteella. Tämän vuoksi on<br />
tärkeätä, että vahinkoilmoituksessa vahingoittuneiden puiden määriä koskevat kohdat<br />
on huolellisesti täytetty. Tällöin erillistä vahinkoarviota ei tarvita.<br />
Arviointi ei ole mielekästä myöskään silloin, kun korvauksen perusteena on pahasti<br />
jälkeenjäänyt ainaisvakuutus tai kun vahinko on niin pieni, että <strong>arviointi</strong>kulujen osuus<br />
kustannuksista nousee suhteettoman suureksi.<br />
Joissakin taimikkovahingoissa saattaa olla syytä siirtää <strong>arviointi</strong> myöhemmäksi, jotta<br />
voitaisiin todeta taimikon mahdollinen toipuminen. Arvion siirrosta on ilmoitettava<br />
vakuutusyhtiölle.<br />
Vakuutusyhtiöön kannattaa ennen <strong>arviointi</strong>a ottaa yhteyttä myös, mikäli vahinko on<br />
kohdistunut normaalia talousmetsää arvokkaampaan erikoispuuviljelmään, kuten<br />
vaikkapa visakoivikkoon.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
1.6 Vahingon selvittelyä varten tarvittavat asiakirjat<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Palovahingoissa poliisitutkintapöytäkirjan kopio on liitettävä arvion mukaan. Vakuutusyhtiö<br />
maksaa pöytäkirjan lunastusmaksun. Lisäksi tarvitaan palokunnan hälytys- ja<br />
onnettomuusselosteet, joista käy ilmi palon jälkivartioinnin alkamis- ja päättymisaika.<br />
Metsämaan (veroluokat I-IV) pinta-alatietojen tarkistamiseksi epäselvissä tapauksissa<br />
tarvitaan kopio metsäsuunnitelmasta tai viimeisen veroselvityksen siitä osasta, jossa<br />
pinta-alatiedot on esitetty, mikäli veroselvityksen tiedot vastaavat todellisuutta. Myös<br />
metsäammattilaisen todistus tai muu vastaava asiakirja kelpaa pinta-alatietojen tarkistukseen.<br />
Puutavaran hintojen tai määrän tarkistamiseksi saatetaan joissakin tapauksissa pyytää<br />
jäljennös mittaustodistuksesta. Karttakopio vahinkoalueesta on aina liitettävä vahinkoarvion<br />
mukaan.<br />
2. METSÄVAKUUTUKSET<br />
2.1 Nykyiset metsävakuutukset<br />
Metsävakuutus korvaa laajimmillaan puuston, puutavaran ja taimikon palo-, myrsky-,<br />
lumi-, hyönteis-, tulva,- sienitauti-, eläin-, ilkivalta- ja anastusvahinkoja.<br />
Eläinvahingoilla tarkoitetaan tavallisimmin myyrän, jäniksen ja majavan aiheuttamia<br />
vahinkoja. Hirvieläinten aiheuttamat vahingot eivät sen sijaan yleensä kuulu vakuutuksen<br />
korvauspiiriin.<br />
Eri vakuutusyhtiöiden ehdot poikkeavat jonkin verran toisistaan, joten varsinkin harvinaisemmissa<br />
vahingoissa saattaa olla tarkoituksenmukaista tarkistaa vakuutusturvan<br />
sisältö yhtiöltä ennen arvion tekemistä.<br />
Tässä oppaassa käsitellään vain ne vakuutusehtojen kohdat, jotka yleisesti vaikuttavat<br />
korvauksiin ja vahinkojen <strong>arviointi</strong>in. Ehtojen esittely käydään läpi laajan metsävakuutuksen<br />
ehtoihin perustuen.<br />
2.2 Voimassa olevat ainaisvakuutukset<br />
Voimassa olevia ainaismetsävakuutuksia ovat ainainen metsävakuutus ja ainainen<br />
metsäpalovakuutus.<br />
Ainaismetsävakuutusten ongelmana on niiden alhaisista vakuutusmääristä johtuva<br />
alivakuutus. Alkuperäisiä vakuutusmääriä ei ole sidottu mihinkään indeksiin, joten<br />
vakuutukset ovat edelleen voimassa sen suuruisina kuin ne on alun perin otettu.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Vahingot korvataan alivakuutussuhteen mukaisesti eli vertaamalla alkuperäistä<br />
vakuutusmäärää puuston nykyiseen arvoon, joka saadaan Metsäntutkimuslaitokselta<br />
metsäkeskuskohtaisesti laskettuna. Ainaisvakuutusten vakuutusmäärät ovat nykyään<br />
keskimäärin vain 5-10 % puuston nykyarvosta.<br />
Jos esimerkiksi vakuutusmäärä on 1.000 euroa ja puuston nykyarvo 10.000 euroa,<br />
saadaan alivakuutussuhteeksi 1.000 : 10.000 = 0,1. Ainaisvakuutuksesta korvataan<br />
siis tässä esimerkkitapauksessa 10 % vahingon todellisesta määrästä.<br />
Ainainen metsävakuutus korvaa mainitun alivakuutusperiaatteen mukaisesti puuston<br />
palo-, myrsky- ja lumivahinkoja sekä taimikon hirvi- ja hyönteisvahinkoja. Kaikki<br />
ainaisvakuutukset, jotka ovat alkaneet ennen vuotta 1962, korvaavat edellä mainittuja<br />
vahinkoja. Vuosina 1962-1972 tehdyt ainaiset metsäpalovakuutukset korvaavat yksinomaan<br />
palovahinkoja.<br />
3. KORVATTAVAT VAHINGOT<br />
3.1 Laaja metsävakuutus<br />
Vakuutuksen kohteina ovat vakuutuskirjassa mainitun tilan metsätalousmaan puusto<br />
ja taimikko sekä hakkuupaikalla ja metsä- tai tienvarsivarastossa oleva vakuutuksenottajan<br />
omistama, vakuutetulta tilalta hakattu käsittelemätön puutavara. Metsätalousmaalla<br />
tarkoitetaan metsämaata, kitumaata ja näiden muodostamaan kokonaisuuteen<br />
kuuluvaa joutomaata.<br />
Vakuutuksesta korvataan puustolle, taimikolle tai puutavaralle vahingot, jotka ovat aiheutuneet<br />
- palosta ja sen sammutustoimista<br />
- salamaniskusta<br />
- myrskystä<br />
- lumesta<br />
- hyönteisistä<br />
- tulvasta (ei kaikki yhtiöt)<br />
- sienitaudeista (ei kaikki yhtiöt)<br />
- eläimistä (ei hirvieläimet)<br />
- anastamisesta (ei kaikki yhtiöt)<br />
- vahingonteosta (ei kaikki yhtiöt)<br />
Korvattavia sammutustoimien aiheuttamia vahinkoja ovat esimerkiksi vastatulen, palokäytävien<br />
ja kulkureittien vakuutetulle puustolle, puutavaralle ja taimikolle aiheuttamat<br />
vahingot. Myöskin kohtuulliset ja välttämättömät jälkivartiointikulut korvataan vakuutuksesta.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Yksittäisiä puita ei korvata. Puustolle ja puutavaralle aiheutunut vahinko korvataan,<br />
kun vahingoittuneen puuston tai puutavaran määrä vahinkotapahtumaa kohti on<br />
vakuutusyhtiöstä riippuen vähintään 15 tai 20 kiintokuutiometriä. Joissakin yhtiöissä<br />
hyönteisten, tulvan ja sienitautien vahingoissa vaaditaan vähintään puolen (½) hehtaarin<br />
suuruinen yhtenäinen tuhoalue.<br />
Taimikkovahinko korvataan, kun keinollinen metsittäminen on vahingon johdosta<br />
syntyneen vajaatuottoisuuden poistamiseksi tarpeen ja yhtenäinen metsitettävä alue<br />
on vähintään puolen - yhden (½ - 1) hehtaarin suuruinen. Vajaatuottoisuus arvioidaan<br />
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ohjeiden perusteella.<br />
Korvaamisen edellytyksenä on, että vahinko täyttää ehdoissa asetetut, edellä mainitut<br />
vähimmäisvaatimukset. Puustovahinkojen vähimmäisvaatimus (15-20 m 3 ) tarkoittaa<br />
vahingoittuneiden puiden määrää yhtä vahinkotapahtumaa kohti vakuutetun tilan koko<br />
alueelta. Tätä pienempiä vahinkoja ei korvata.<br />
3.2 Metsäpalovakuutus<br />
Metsäpalovakuutus korvaa irtipäässeen tulen ja sen sammutustoimien puustolle,<br />
puutavaralle ja taimikolle aiheuttaman vahingon sekä jälkivartiointikulut samoin edellytyksin<br />
kuin laajemmassakin metsävakuutuksessa.<br />
4. KORVAUSPIIRIN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT VAHINGOT<br />
Vakuutuksesta ei korvata<br />
vahinkoa, jos vahinkotapahtuma on alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa<br />
Vahingon alkamisajankohta on merkittävä arvioon. Se on määritettävä mahdollisimman<br />
tarkasti tuhoalueella havaittavien seikkojen perusteella. Jos tarkkaa määritystä ei<br />
pystytä tekemään, on alkamisajankohta määritettävä vuoden tarkkuudella. Tällä määrityksellä<br />
ratkaistaan, onko vahinko sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.<br />
vahinkoa siltä osin, kuin se voidaan korvata julkisista varoista eikä siltä<br />
osin, kuin korvausta suoritetaan ainaismetsä- tai ainaismetsäpalovakuutuksesta<br />
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin, kuin siihen voidaan saada julkisia varoja,<br />
esimerkiksi Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaista avustusta.<br />
Jos vakuutuksenottaja on oikeutettu korvaukseen ainaisvakuutuksesta, vähennetään<br />
täysarvovakuutuksen perusteella maksettavaa korvausta ainaisvakuutuksen korvauksen<br />
verran.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
puustolle aiheutuneen vahingon johdosta syntyviä metsittämiskustannuksia<br />
Vakuutus korvaa siemen- tai suojuspuille aiheutuneen vahingon, mutta ei sitä, että<br />
kyseinen alue ei ole taimettunut ennen siemen- tai suojuspuiden tuhoutumista.<br />
sammutuskustannuksia eikä jälkiraivauksesta aiheutuneita kustannuksia<br />
Vakuutus ei korvaa sammutus- eikä jälkiraivauskustannuksia. Pelastustoimilain<br />
mukaan sammutuskustannukset kuuluvat kunnan korvattaviksi.<br />
Sen sijaan vakuutuksesta korvataan kohtuulliset ja välttämättömät jälkivartiointikulut<br />
siitä lähtien, kun varsinainen sammutustyö on päättynyt ja pelastustoiminnan johtaja<br />
on määrännyt jälkivartioinnin metsänomistajan vastuulle. Vahinkoarvioon on liitettävä<br />
tarpeelliset hälytys- ja onnettomuusselosteet, joista jälkivartioinnin ajankohta ja kesto<br />
käyvät selvästi ilmi.<br />
puuston tai taimikon kasvutappioita<br />
Joillekin hyönteisille ja sienitaudeille on tyypillistä, että ne eivät iskeytyessään aiheuta<br />
puuston kuolemaa, vaan ainoastaan muutaman vuoden kasvun menetyksen. Kasvutappioita<br />
ei kuitenkaan vakuutuksesta korvata, koska niiden aiheuttamien rahamääräisten<br />
menetysten tarkka <strong>arviointi</strong> on lähes mahdotonta.<br />
vahinkoa, joka on aiheutunut ilman, veden tai maaperän saastumisesta<br />
Myöskään saastumisesta johtunutta seurannaisvahinkoa, esimerkiksi hyönteisvahinkoa,<br />
vakuutus ei korvaa.<br />
kuivuuden, hallan, roudan, ravinnepuutosten tai hirvieläinten aiheuttamaa<br />
vahinkoa<br />
Jos on tiedossa, että vahingon aiheuttajana on joku edellä mainituista tekijöistä,<br />
arvion tekeminen on silloin turhaa.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
5. ARVIOIMISPERUSTEET<br />
5.1 Korvauksen laajuus<br />
Puutavaralajisiirtymä<br />
Puuston tai<br />
puutavaran<br />
tuhoutuminen<br />
tai käyttökelvottomaksi<br />
tuleminen<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Vakuutuksesta korvataan puustolle, puutavaralle ja taimikolle aiheutunut<br />
vahinko, joka johtuu:<br />
puutavaralajisiirtymästä<br />
Hakkuu- ja<br />
korjuukustannusten<br />
kohoaminen<br />
Puutavaralajisiirtymän aiheuttamalla vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu<br />
siitä, että kantohinnaltaan kalliimpi puutavara muuttuu vahingon johdosta halvemmaksi<br />
puutavaralajiksi.<br />
tuhoutumisesta ja käyttökelvottomaksi tulemisesta<br />
Tuhoutumisella tarkoitetaan puuston ja puutavaran vahingoittumista esimerkiksi palossa<br />
niin, että siitä ei saada enää minkään arvoista puutavaraa vahingon jälkeen.<br />
Käyttökelvottomaksi tulleella puustolla tarkoitetaan esimerkiksi puutavaraa, joka jää<br />
vahingon johdosta normaalia pidempään kantoon.<br />
hakkuu- ja korjuukustannusten kohoamisesta<br />
Liian aikaisin<br />
tapahtunut<br />
hakkuu<br />
(odotusarvovahinko)<br />
Varsinkin myrskyvahingoissa merkittävä osa vahingosta muodostuu hakkuu- ja<br />
korjuukustannusten kohoamisesta, jolla tarkoitetaan vahingon johdosta tapahtunutta<br />
kustannusten nousua verrattuna normaaliin hakkuu- ja korjuutilanteeseen.<br />
liian aikaisin tapahtuneesta hakkuusta (odotusarvovahinko)<br />
Taimikon<br />
tuhoutuminen<br />
(kustannusarvovahinko)<br />
Odotusarvovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että puusto joudutaan<br />
vahingon johdosta hakkaamaan ennenaikaisesti. Vahinko korvataan odotusarvokertoimien<br />
avulla, jotka saadaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion taulukoista.<br />
taimikon tuhoutumisesta (kustannusarvovahinko)<br />
Taimikon tuhoutumisessa korvataan taimikon perustamisesta ja kasvattamisesta<br />
aiheutuneet kustannukset. Korvaamisperusteena käytetään kustannusarvoa, joka<br />
löytyy Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion taulukoista.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
5.2 Vahingon määrän arvioiminen<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Vahingon määrä lasketaan vahingon kohteeksi joutuneen puuston, taimikon tai puutavaran<br />
metsätaloudellisen arvon menetyksen perusteella.<br />
Metsätaloudellisen arvon menetys saadaan puustolla hakkuuarvon, taimikolla kustannusarvon<br />
ja korjatulla puutavaralla myyntihinnan menetyksen perusteella. Nuorella<br />
puustolla huomioidaan lisäksi odotusarvon menetys.<br />
Vahingon määrän arvioinnissa ei oteta huomioon vahingosta välillisesti aiheutuvia<br />
tappioita taikka voiton tai muiden etujen menetyksiä.<br />
5.2.1 Puustovahinko ja hakkuuarvon menetys<br />
Puustovahingon määrä saadaan arvioimalla puuston hakkuuarvo ennen ja jälkeen<br />
vahingon. Puuston hakkuuarvolla tarkoitetaan puustosta saatavaa kantorahaa käypinä<br />
puutavaralajeina myytäessä.<br />
5.2.1.1 Hakkuuarvo ennen vahinkoa<br />
Hakkuuarvo ennen vahinkoa on arvioitu kantohinta, joka vahinkopuustosta olisi saatu<br />
ilman vahingon aiheuttamaa arvonvähennystä. Hakkuuarvo arvioidaan puutavaralajeittain<br />
vahinkoajankohdan mitta- ja laatuvaatimukset huomioonottaen.<br />
Pienehköissä vahingoissa käyttökelpoisin tapa on yksinpuinluku. Puusto kuutioidaan<br />
tavaralajeittaisiksi puumääriksi. Isoissa vahingoissa on puiden luku aikaa vievä ellei<br />
mahdoton toimenpide. Tällöin on turvauduttava silmävaraiseen <strong>arviointi</strong>in puumääristä.<br />
Mikäli puutavaramäärä osoittautuu esimerkiksi mittaustodistuksen avulla arvioitua<br />
suuremmaksi, vahingosta on syytä tehdä lisäarvio todellisen puumäärän mukaisesti.<br />
Puutavaralajeittaiset kantohinnat perustuvat vahinkohetken toteutuneeseen hintatasoon<br />
paikkakunnalla. Hintatasoa arvioitaessa ei voida ottaa huomioon ennustettavaa<br />
tai jo <strong>arviointi</strong>hetkellä toteutunutta kantohintatason muutosta.<br />
5.2.1.2 Hakkuuarvo vahingon jälkeen<br />
Hakkuuarvo vahingon jälkeen tarkoittaa vahingoittuneen omaisuuden jäännösarvoa.<br />
Saatavien puutavaralajien määriä arvioitaessa on syytä mitata riittävä määrä vahinkopuita<br />
kantojen pitenemisen aiheuttaman kantotappion laskemiseksi.<br />
Katkeamisten aiheuttama puutavaralajisiirtymä riippuu niiden sijainnista rungolla ja<br />
halkeilleen osan pituudesta. Siirtymän vaikutuksen selvittämiseksi lajimäärien muutokseen<br />
on syytä tehdä koeapteerauksia edustavista vahinkopuista.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Puutavaralajisiirtymää arvioitaessa on syytä arvioida korjuuajankohdan siirtymisen<br />
vaikutus puuston säilymiseen ja markkinointimahdollisuuksiin. Vahinkopuuston heikompi<br />
laatu otetaan huomioon puutavaralajisiirtymää arvioitaessa.<br />
Korjuukustannusten kohoaminen vaikuttaa suoraan kantohintatasoon vahingon jälkeen.<br />
Korjuukustannukset kohoavat laajan vahinkoaineiston mukaisesti keskimäärin<br />
20 - 30 % taksan mukaisesta.<br />
Jos vahinkopuusto saadaan markkinoitua aiemmin myydyn leimikon osana, ei sen<br />
kantohinta laske. Kantohinnat saadaan suoraan kauppasopimuksesta, jos puusto on<br />
<strong>arviointi</strong>hetkellä myyty. Vakuutusyhtiöllä on oikeus epäselvissä tapauksissa vaatia<br />
nähtäväkseen kauppasopimus tai mittaustodistus kantohintojen toteamiseksi.<br />
Mikäli puusto joutuu vahingon seurauksena vajaatuottoiseksi, voidaan vajaatuottoisen<br />
leimikon hakkuun yhteydessä poistettavien ei-vahinkopuiden osalta maksaa<br />
vahingonkorvausta vain, jos näiden puiden korjuukustannukset tosiasiallisesti vahingon<br />
seurauksena nousevat. Nuorella puustolla huomioidaan luonnollisesti mahdollinen<br />
odotusarvolisä.<br />
5.2.2 Nuoren puuston odotusarvon menetys<br />
Puuston odotusarvolla tarkoitetaan puustosta tulevaisuudessa saatavien hakkuutulojen<br />
perusteella laskettua nykyarvoa.<br />
Puustolle voidaan laskea odotusarvoa silloin, kun vahingon kohteena oleva puusto on<br />
vahingon jälkeen vajaatuottoinen. Vajaatuottoisuus todetaan Metsätalouden kehittämiskeskus<br />
Tapion ohjeiden mukaisesti. Yksittäisille puille odotusarvoa ei lasketa.<br />
Odotusarvoa voidaan laskea vain vahinkopuuston osalle, jota olisi edelleen kasvatettu.<br />
Esimerkiksi ylitiheänä kasvaneen puuston sille osalle, joka olisi pitänyt harvennushakkuussa<br />
poistaa, ei voida laskea odotusarvoa.<br />
Odotusarvokertoimina käytetään Tapion uusimpia voimassa olevia taulukkoarvoja.<br />
Vahinkoarvioinnissa odotusarvo lasketaan aina odotusarvolisänä, jolloin sovellettava<br />
kerroin saadaan vähentämällä odotusarvokertoimesta luku 1,0.<br />
Esimerkki odotusarvon ja odotusarvolisän käytöstä:<br />
Käytetään seuraavia oletuksia:<br />
* Vahinkopuuston määrä on 100 m 3 , josta puolet eli 50 m 3 odotusarvopuuta<br />
* Puuston hakkuuarvo on 20 €/m 3<br />
* Puuston odotusarvokerroin on 1,5<br />
* Odotusarvolisäkerroin = 1,5-1 = 0,5<br />
A. Laskenta odotusarvolla<br />
- ei-odotusarvopuuston hakkuuarvo: 50 m 3 * 20 €/m 3 = 1000 €<br />
- odotusarvopuuston odotusarvo: 50 m 3 * 20 €/m 3 * 1,5 = 1500 €<br />
- hakkuu- ja odotusarvo yhteensä: 2500 €
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
B. Laskenta odotusarvolisällä<br />
- koko puuston hakkuuarvo: 100 m 3 * 20 €/m 3 = 2000 €<br />
- odotusarvopuuston odotusarvolisä: 50 m 3 * 20 €/m 3 * 0,5 = 500 €<br />
- hakkuuarvo ja odotusarvolisä yhteensä: 2500 €<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Molemmat laskentatavat tuottavat siis saman tuloksen. Vahinkoarvioissa sovelletaan<br />
kuitenkin aina laskentatapaa B eli odotusarvolisää.<br />
5.2.3 Hakatun puutavaran hinta<br />
Puutavaran hinnalla tarkoitetaan hakatusta puutavarasta saatavaa hintaa.<br />
Hakatulle puutavaralle aiheutuneen vahingon korvattavuus riippuu puutavaran omistusoikeudesta<br />
vahinkohetkellä. Vahingoittuneen puutavaran ollessa vakuutuksenottajan<br />
omistuksessa korvataan sille aiheutunut vahinko pystykaupassa kantohinnan<br />
mukaisesti.<br />
Hankintakaupassa kantohintaan lisätään hakkuukustannus ja puutavaran ollessa<br />
ajettuna myös metsäkuljetuskustannus.<br />
5.2.4 Taimikon kustannusarvo<br />
Taimikon kustannusarvo perustuu taimikon perustamisesta ja hoidosta aiheutuneisiin<br />
kustannuksiin ja niistä johtuvaan laskennalliseen korkoon.<br />
Kustannusarvo saadaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion uusimmista voimassa<br />
olevista taulukoista.<br />
5.3 Vahinkolajeittaiset erityispiirteet<br />
5.3.1 Palovahinko<br />
Pienikin metsäpalo aiheuttaa yleensä merkittävää vahinkoa. Nokeutuneella puulla ei<br />
yleensä ole markkinoita, joten sen hakkuuarvo vahingon jälkeen on useimmiten polttopuun<br />
arvo.<br />
Palon aiheuttamien vahinkojen tarkka laajuus voi olla hankala todeta välittömästi palon<br />
jälkeen. Toisinaan on perusteltua siirtää <strong>arviointi</strong>a vahingon lopullisen laajuuden<br />
toteamiseksi. Arvioinnin siirtämisestä on ilmoitettava vakuutusyhtiöön ja metsänomistajalle.<br />
Metsäpalovakuutukset korvaavat yleensä myös kohtuulliset jälkivartiointikustannukset.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
5.3.2 Myrskyvahinko<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Ukkosmyrskyt sattuvat kevään, kesän ja alkusyksyn aikana. Myrskyille on tunnusomaista<br />
voimakas puuskittaisuus ja pyörteisyys maantieteellisesti suppealla alueella.<br />
Kesämyrskyjen vahinkoja lisää katkeilleiden runkojen suuri osuus. Merkittävä osuus<br />
tukkipuusta siirtyy kuitupuuksi ja osa katkeilleista rungoista jää käyttökelvottomana<br />
korjaamatta. Korjuun viivästyessä katkeilleet rungot sinistyvät nopeasti eivätkä kelpaa<br />
tukkiosaltaan sahapuuksi.<br />
Syysmyrskyt kaatavat puut yleensä juurineen ja vahinko muodostuu pääosin hakkuuja<br />
korjuukustannusten kohoamisesta.<br />
Myrskyvahinkojen enimmäiskorvaus<br />
Myrskyvahingoissa sovelletaan yhtiökohtaista enimmäiskorvausmäärää, jonka suuruus<br />
on tavallisimmin 10 euroa kiintokuutiometriltä. Enimmäiskorvausmäärä ei tarkoita<br />
kiinteää korvausmäärää. Myös myrskyvahingoissa tehdään yleensä normaali vahinkoarvio,<br />
ja vakuutusyhtiö soveltaa enimmäiskorvausta silloin, kun vahingon määrä<br />
ylittää enimmäiskorvausrajan.<br />
5.3.3 Lumivahinko<br />
Lumivahinko kohdistuu useimmiten vasta harvennettuun ylitiheänä kasvaneeseen<br />
metsikköön. Suuri osa puista katkeaa ja korjuu on hankalaa ja kallista. Odotusarvo<br />
näyttelee usein merkittävää osaa vahingon kokonaiskustannuksissa.<br />
5.3.4 Hyönteis-, tulva- ja sienitautivahinko puustolle<br />
Hyönteisten, tulvan ja sienitautien vahingoittama puusto useimmiten kuolee pystyyn.<br />
Tällöin tukkipuuosuus siirtyy kuitupuuksi tai polttopuuksi. Sienitautien korvattavuudessa<br />
on yhtiökohtaisia eroja.<br />
Toisinaan sienitaudit ja hyönteiset aiheuttavat puustolle pelkästään kasvutappioita,<br />
joita ei kuitenkaan korvata vakuutuksesta.<br />
5.3.5 Taimikkovahingot<br />
Taimikolle aiheutuneet vahingot jyrsijävahinkoja lukuun ottamatta kehittyvät yleensä<br />
hitaasti. Taimikon kehityskelpoisten taimien tiheyden ylittäessä uudistamisrajan on<br />
taimikon kehitystä syytä seurata yli seuraavan kasvukauden.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
6. VAHINKOARVION TÄYTTÄMINEN<br />
6.1 Yleistiedot<br />
SUOMEN VAKUUTUSYHTIÖIDEN<br />
KESKUSLIITTO<br />
Vakuutusyhtiö täyttää värilliset alueet<br />
VAKUUTUK-<br />
SENOTTAJA,<br />
METSÄNOMIS-<br />
TAJA,<br />
KORVAUKSEN<br />
SAAJA<br />
VOIMASSA-<br />
OLEVAT<br />
VAKUUTUKSET<br />
Vakuutuksenottaja<br />
Männistö Kalle<br />
Lähiosoite<br />
Laitakylä<br />
Omistaja (ellei sama)<br />
METSÄVAHINKOARVIO<br />
Vahinkonumero<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
VAKUUTUSYHTIÖ VASTAA ARVIOINTIKULUISTA<br />
VAIN, JOS ARVIO ON TEHTY YHTIÖN TOIMEK-<br />
SIANNOSTA TAI SUOSTUMUKSELLA<br />
Postinumero<br />
32800<br />
Postitoimipaikka<br />
Kokemäki<br />
Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka<br />
Korvauksen saaja (ellei sama)<br />
Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka<br />
Vakuutuksenottajan osoitetiedot merkitään ainoastaan ylimmäisiin sarakkeisiin,<br />
mikäli omistaja ja korvauksen saaja on sama kuin vakuutuksenottaja.<br />
Vakuutusyhtiö<br />
ABC<br />
Vakuutuksen numero<br />
115-7804296-C<br />
Vakuutusmuoto<br />
Laaja metsävakuutus<br />
Vakuutusmäärä<br />
Voimassaolevat vakuutukset on merkittävä tähän kohtaan. Vakuutusten<br />
voimassaolo ja vakuutusmuoto on syytä tarkistaa vakuutuskirjasta.<br />
Tieto mahdollisesta tilan uudesta omistajasta merkitään ao. sarakkeeseen<br />
vakuutuksenottaja -kohtaan. Vakuutus päättyy, jos vakuutettu metsä siirtyy<br />
Vakuutusyhtiön<br />
merkintöjä
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
muulle uudelle omistajalle kuin vakuutuksenottajan kuolinpesälle. Seuraavalla<br />
omistajalla on oikeus korvaukseen 14 päivän kuluessa omistajan vaihdoksesta,<br />
mikäli hänellä ei ole omaa vakuutusta. Ainaisvakuutus sen sijaan siirtyy<br />
pääsääntöisesti uudelle omistajalle.<br />
VAHINGON<br />
AIHEUTTAJA ❑ palo ❑ myrsky ❑ lumi ❑ tulva ❑ hyönteinen, mikä<br />
TUHOALUEEN<br />
SIJAINTI<br />
TAPAHTUMA-<br />
AIKA<br />
VAKUUTETTU<br />
METSÄ<br />
❑ jyrsijä, mikä ❑ sienitauti, mikä ❑ muu, mikä<br />
Merkitään rasti arvioon sisältyvän vahinkolajin mukaisesti. Jos kysymyksessä<br />
on selvästi kahden eri vahingonaiheuttajan yhteisvaikutus, arvioidaan molempien<br />
osuus vahingon syntyyn, esimerkiksi lumi 80% ja myrsky 20 %.<br />
Taimikkovahingoissa todellisen vahingonaiheuttajan selvittämiseen on kiinnitettävä<br />
erityistä huomiota.<br />
Kunta<br />
Kokemäki<br />
Kylä<br />
Laitakylä<br />
Tila (nimi ja rekisterinumero)<br />
Metsälä 3.16<br />
Merkitään vahingon kohteeksi joutuneiden tilojen nimet ja rekisterinumerot.<br />
Vahinko sattui<br />
27.5.2002<br />
Vahingon sattumisajankohta on aina merkittävä. Ellei sitä pystytä määrittämään<br />
tarkasti, niin se on joka tapauksessa arvioitava vuoden tarkkuudella.<br />
Metsämaan pinta-ala<br />
Veroluokat I – IV 68 ha<br />
Vahinkoarvioon on ehdottomasti merkittävä veroluokkiin I - IV kuuluva tilan<br />
metsämaan pinta-ala. Mikäli veroluokitus ei vastaa todellisuutta, käytetään<br />
metsäsuunnitelman tai muun asiakirjan metsämaan pinta-alatietoja.<br />
Täysi vahingonkorvaus edellyttää, että vakuutukseen ilmoitettu pinta-ala vastaa<br />
todellisuutta.
VAHIN-<br />
GOITTUNUT<br />
METSÄALA<br />
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
Pinta-ala<br />
ja<br />
Metsätyypit<br />
Ha<br />
Ikäluokat<br />
Ha<br />
Koko pinta-ala<br />
2,0 ha<br />
0–20 v<br />
0,6<br />
21-70 v<br />
1,0<br />
Tuoreet kankaat<br />
1,0 ha<br />
Yli 70 v<br />
0,4<br />
Kuivat kankaat<br />
1,0 ha<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Rämeet Korvet<br />
Taulukon tietoja tarvitaan vahinkotilastoinnin pohjaksi sekä odotusarvojen<br />
määritykseen.<br />
6.2 Taimikon kustannusarvo<br />
TUHOALUEEN<br />
TAIMIKOT<br />
Kuvio<br />
Nro<br />
Metsätyyppi<br />
Pääpuulaji<br />
Ikä<br />
v<br />
Valta- Kehityskelpoisia taimia<br />
pituus<br />
kpl/ha<br />
m Ennen Vahingon<br />
Vahinkoa Jälkeen<br />
Pinta-ala<br />
Ha<br />
74 VT Mä 15 4,5 2000 1000 0,6 2000<br />
Taimikolle aiheutunut vahinko korvataan kustannusarvon mukaisesti. Taimikko<br />
ja puusto määritellään Tapion ohjeiden mukaisesti.<br />
Kustannusarvon määrittelemistä varten on taulukon kaikki kohdat täytettävä.<br />
Pinta-ala<br />
Kustannusarvo<br />
€/ha<br />
Uudelleen metsitettävä pinta-ala merkitään vahinkoalueen mitattuna pintaalana.<br />
Täydennettävien tai alitiheinä kasvatettavien taimikoiden osalta merkitään<br />
vahingoittuneen taimikon kokonaispinta-ala.<br />
Kehityskelpoisten taimien määrä ennen ja jälkeen vahingon<br />
Taimikon tiheys ennen vahinkoa pyritään selvittämään korvattavan vahingon<br />
takia kuolleiden taimien mukaisesti.<br />
Jos taimimäärä on ollut jo ennen vahinkoa ohjetiheyttä pienempi heinittymisen,<br />
huonon istutustyön tai muun vakuutusehtoihin kuulumattoman syyn takia,<br />
alennetaan korvausta vastaavasti. Vahinko korvataan siis lähtötiheyteen asti.<br />
Taimien määräksi vahingon jälkeen merkitään se kehityskelpoisten taimien<br />
määrä, joka voidaan käyttää hyödyksi taimikkoa täydennettäessä. Taimitiheydet<br />
määritetään aina koealamittausten perusteella. Kehityskelpoisten taimien<br />
tiheyttä vahingon jälkeen arvioitaessa otetaan huomioon luontaisesti syntyneet<br />
taimet Tapion ohjeiden mukaisesti.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
Kustannusarvo<br />
Kustannusarvon suuruutta määritettäessä otetaan huomioon kasvatuskelpoisten<br />
taimien määrä ennen vahinkoa ja sen jälkeen.<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Mikäli kasvatuskelpoisten taimien määrä vahingon jälkeen ylittää Tapion<br />
ohjeiden mukaisen täydennysrajan, ei korvausta makseta. Mikäli taas taimien<br />
määrä jää alle uusimisrajan, vahinko korvataan totaalivahinkona.<br />
Kasvatuskelpoisten taimien määrän ollessa vahingon jälkeen alle Tapion<br />
täydentämisrajan, mutta yli uusimisrajan, lasketaan todellinen kustannusarvo<br />
alla olevan kaavan mukaisesti:<br />
Taimimäärä ennen Taimimäärä vahingon<br />
vahinkoa/ha - jälkeen/ha<br />
_____________________________________ x Kustannusarvo<br />
€/ha<br />
Ohjetiheys/ha<br />
= todellinen (korvattava) kustannusarvo/ha.<br />
Julkiset tuet ja avustukset (Kemera)<br />
Vahingon määrän laskennassa on aina otettava huomioon vakuutuksenottajalle<br />
julkisista varoista myönnettävät tuet ja avustukset. Esim. luonnontuhon<br />
johdosta mahdollisesti saatavan Kemera-avustuksen suuruus (kopio Kemera -<br />
hakemuksesta tai -päätöksestä) on aina liitettävä mukaan vahinko-arvioon.<br />
6.3 Puuston odotusarvo<br />
TUHOALAN<br />
ODOTUSARVO-<br />
METSIKÖT<br />
Kuvio<br />
Nro<br />
Metsätyyppi<br />
Pääpuulaji Ikä<br />
v<br />
Pinta-ala<br />
ha<br />
Vahinkopuusto<br />
m 3 /ha<br />
36 MT Mä 35 1,0 40 1,7<br />
Odotusarvokerroin
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Metsävahingon vioittamaa nuorta puustoa arvioitaessa käytetään Metsätalouden<br />
kehittämiskeskus Tapion julkaisemia uusimpia odotusarvokertoimia.<br />
Odotusarvokertoimen käyttö edellyttää metsiköltä kehityskelpoisuutta.<br />
Odotusarvolisää voidaan korvata ainoastaan silloin, kun vahingon kohteeksi<br />
joutunut puusto on vahingon jälkeen Tapion ohjeiden mukaisesti vajaatuottoinen.<br />
Odotusarvoa voidaan laskea vain vahingoittuneelle puustolle.<br />
Metsätyyppi<br />
Metsätyyppi merkitään metsiköittäin vallitsevan metsätyypin mukaisena.<br />
Metsätyypin määrittely on tärkeää, jotta odotusarvokertoimen tarkistaminen<br />
yhtiössä onnistuu.<br />
Pääpuulaji<br />
Vahingoittuneen metsikön pääpuulaji on se puulaji, jota silmälläpitäen kuviota<br />
edelleen kasvatetaan.<br />
Ikä<br />
Odotusarvopuuston ikä on syytä selvittää riittävällä määrällä ikäkairauksia.<br />
Nuorten metsiköiden ikä on usein selvitettävissä metsänomistajan kirjanpitotai<br />
muistitietojen pohjalta. Ojitetulla suolla käytetään metsikön ikänä sen<br />
talousikää.<br />
Odotusarvokertoimen suuruus riippuu ratkaisevasti vahinkopuuston iästä,<br />
joten iän tarkka selvittäminen on tärkeää oikeudenmukaisen odotusarvolisän<br />
laskemiseksi.<br />
Pinta-ala<br />
Vajaatuottoiseksi tulleen alueen pinta-ala merkitään hehtaarin kymmenesosan<br />
tarkkuudella.<br />
Vahinkopuusto<br />
Sarakkeeseen merkitään se vahinkopuuston määrä hehtaaria kohti, jolle<br />
lasketaan odotusarvolisä.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
6.4 Puuston määrä ja arvo ennen vahinkoa<br />
VAHINKOPUUSTON<br />
MÄÄRÄ JA ARVO<br />
ENNEN VAHINKOA<br />
Puutavaralaji Määrä m 3<br />
Odotusarvopuuston<br />
osuus edellisestä<br />
m 3<br />
€<br />
Kantohinta<br />
€/m 3<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Mäntytukkipuut 56 runkoa<br />
20,0 40 800<br />
Kuusitukkipuut ”<br />
Koivutukkipuut ”<br />
”<br />
Mäntykuitupuu 42,0 40,0 600 15 630<br />
Kuusikuitupuu<br />
Lehtikuitupuu<br />
Polttopuu<br />
Arvo €<br />
Yhteensä 62,0 ---- ↓ ---- 1.430<br />
Odotusarvolisä 1) Myrsky- ja lumivahingot:<br />
Vahinkopuiden runko-<br />
0,7 x 600 = → 420<br />
jen katkeamisprosentti Tuhoutuneiden taimikoiden kustannusarvo → 600<br />
10 % Vahinkopuuston arvo ennen vahinkoa (A) 2.450<br />
Vahingoittuneen puuston osalta arvioidaan, paljonko eri puutavaralajeja olisi<br />
hakattaessa saatu ilman vahinkoa.<br />
Puutavaralajeittaiset kantohinnat merkitään hintoina, jotka metsänomistaja<br />
olisi saanut vahinkopuustosta vahinkoajankohdan käyvän hintatason mukaisesti.<br />
Puuston arvon laskemiseen käytetään aina kantohintoja, siis silloinkin<br />
kun metsänomistaja korjaa puut metsästä hankinta- tai käteiskaupalla.<br />
Vahinkopuuston arvo ennen vahinkoa on puutavaralajeittaisten tulojen summa.<br />
Odotusarvopuuston määräksi merkitään se puutavaralajeittainen osuus koko<br />
vahinkopuustosta, jolle lasketaan odotusarvolisä.<br />
1) Odotusarvolisä on osa puuston arvosta ennen vahinkoa ja sen suuruus<br />
riippuu odotusarvopuuston hakkuuarvosta sekä odotusarvokertoimesta.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Odotusarvopuuston hakkuuarvo kerrotaan odotusarvokertoimella, josta on<br />
vähennetty hakkuuarvon mukainen osa eli arvo 1,0. Käytetään siis odotusarvolisää.<br />
Jos odotusarvokerroin on esimerkiksi 1,7, saadaan odotusarvolisä<br />
kertomalla odotusarvopuuston hakkuuarvo luvulla 0,7.<br />
Puuston arvo ennen vahinkoa on hakkuuarvon, odotusarvolisän ja taimikon<br />
kustannusarvon summa.<br />
Puutavaralajisiirtymän suuruutta selvittämään arvioidaan katkenneiden<br />
runkojen osuusprosentti ja merkitään se ao. kohtaan.<br />
6.5 Puuston määrä ja arvo vahingon jälkeen<br />
VAHINKOPUUSTON<br />
MÄÄRÄ JA ARVO<br />
VAHINGON JÄLKEEN<br />
Puutavaralaji Määrä m 3<br />
Kantohinta<br />
€/m 3<br />
Arvo €<br />
Mäntytukkipuut 50 runkoa 18,0 35 630<br />
Kuusitukkipuut ”<br />
Koivutukkipuut ”<br />
”<br />
Mäntykuitupuu 40,0 10 400<br />
Kuusikuitupuu<br />
Lehtikuitupuu<br />
Polttopuu<br />
Hakkuutähteet 4,0 0<br />
Vahinkopuuston arvo vahingon<br />
jälkeen 62,0 (B) 1.030<br />
Puutavaran määrä vahingon jälkeen on vahinkopuuston hakkuusta saatavaksi<br />
arvioitu määrä tai hakatun puuston osalta mittaustodistuksen mukainen määrä<br />
puutavaralajeittain.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Vahingon aiheuttama kantojen piteneminen aiheuttaa arvokkaimman tyviosan<br />
jäämistä hakkuutähteenä metsään. Vahinkopuuston pirstoutuminen ja sen<br />
korjuun viivästyminen aiheuttaa siirtymää alempiarvoiseksi puutavaralajiksi ja<br />
mahdollisesti hakkuutähteeksi.<br />
Vahinkopuustosta saatavat kantohinnat perustuvat leimikkotekijöiden<br />
huononemisen aiheuttamiin alennuksiin. Luotettavin tieto hinnoista saadaan<br />
tehdystä kauppasopimuksesta tai hakkuun jälkeen mittaustodistuksesta.<br />
6.6 Puustolle aiheutunut vahinko<br />
VAHINKO Puustolle aiheutunut vahinko (A –B) 1.420<br />
PANKKI-<br />
YHTEYS<br />
Puustolle aiheutuneen vahingon suuruus on ennen vahinkoa (A) ja vahingon<br />
jälkeen (B) laskettujen arvojen erotus.<br />
Korvaus suoritetaan<br />
❑ pankkiin ❑ postiin<br />
Tilinumero<br />
101350 - 189458<br />
6.7 Lisätiedot<br />
LISÄTIETOJA<br />
Pankki ja konttori<br />
Kokemäen Op, Laitakylän konttori<br />
”Pankkiyhteys” -kohtaan merkitään, miten korvaus halutaan suoritettavaksi.<br />
Pankin konttori ja tilinumero on myös merkittävä.<br />
Vahingoittunutta taimikkoa kasvatetaan edelleen.<br />
Vahinko tältä osin on 50 % 0,6:n ha:n alalla eli<br />
2.000 - 1.000<br />
-------------------- x 2000 €/ha x 0,6 ha = 600 €<br />
2.000<br />
Usein tarvitaan selventäviä tietoja arvioinnin perusteista. Arviointilomakkeen<br />
"Lisätietoja" -sarakkeeseen on syytä merkitä seikat, jotka vaikuttavat siihen,<br />
että vahinkomäärä jollakin tavoin poikkeaa muista vastaavista tapauksista.<br />
Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi huomattavat puutavaralajisiirtymät,<br />
poikkeukselliset korjuuvaikeudet, poikkeamat yleisestä kantohintatasosta jne.
METSÄVAHINKOJEN ARVIOINTI<br />
6.8 Arvion toimeksianto ja suoritus<br />
ARVION<br />
TOIMEKSIANTO JA<br />
SUORITUS<br />
Toimeksiantaja<br />
Vakuutusyhtiö ABC<br />
Arviotoimituksessa olivat läsnä (nimet ja osoitteet)<br />
Metsänomistaja Kalle Männistö<br />
Arvion tekijä<br />
Ville Palomäki<br />
Lähiosoite<br />
Uusikatu 2<br />
Paikka ja päivämäärä<br />
Kokemäki 3.6.2002<br />
Toimiasema<br />
mh –neuvoja<br />
Postinumero<br />
32800<br />
Arvion tekijän allekirjoitus<br />
Ville Palomäki<br />
Ville Palomäki<br />
Arviopäivämäärä<br />
3.6.2002<br />
OPAS 1/<strong>2003</strong><br />
Puhelinnumero<br />
040 – 123 456<br />
Postitoimipaikka<br />
Kokemäki<br />
Arviointipalkkion maksamisen perusteena on yleensä se, että arvio on suoritettu<br />
vakuutusyhtiön toimeksiannosta tai suostumuksella. Tästä syystä on tärkeätä<br />
merkitä <strong>arviointi</strong>lomakkeeseen arvioinnin toimeksiantaja. Veroviraston<br />
ohjeiden mukaisesti vakuutusyhtiölle tehty vahinko<strong>arviointi</strong> on arvonlisäverotonta<br />
toimintaa eli alv on 0 %.<br />
Lomakkeeseen merkitään aina <strong>arviointi</strong>toimituksen suorituspäivämäärä sekä<br />
<strong>arviointi</strong>toimituksessa läsnä olleet henkilöt. Puhelinnumeron merkitseminen<br />
suuntanumeroineen on myös tärkeää, sillä joskus arvion tekijältä joudutaan<br />
pyytämään puhelimitse lisäselvityksiä. Edelleen lomakkeeseen tulee arvion<br />
tekijän tarkka osoite sekä lomakkeen täyttöpaikka ja päivämäärä. Lopuksi<br />
lomake varustetaan arvioijan omakätisellä allekirjoituksella.
Bulevardi 28<br />
00120 Helsinki<br />
etunimi.sukunimi@fkl.fi<br />
www.fkl.fi<br />
www.vahingontorjunta.fi
Change language