Kasvatettavan puuston määritys - Pohjois-Suomi - Metsäteho Oy
Kasvatettavan puuston määritys - Pohjois-Suomi - Metsäteho Oy
Kasvatettavan puuston määritys - Pohjois-Suomi - Metsäteho Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kasvatettavan</strong><br />
<strong>puuston</strong> <strong>määritys</strong><br />
koneellisessa<br />
harvennuksessa<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Suomi</strong><br />
Ohje hakkuukoneen kuljettajalle
HARVENNUKSEN TAVOITTEET<br />
Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky<br />
terveisiin, hyvälaatuisiin ja haluttua puulajia oleviin<br />
yksilöihin. Harvennukset pitävät kasvatettavat puut elinvoimaisina<br />
ja nopeuttavat niiden järeytymistä. Siten tulevien<br />
hakkuiden taloudellinen tuotto paranee.<br />
Harvennuksilla voidaan lisätä metsien monimuotoisuutta<br />
säästämällä eri puulajien puuryhmiä ja lahopuuta sekä<br />
luonnontilaisia alueita.<br />
POISTETTAVIEN PUIDEN VALINTA<br />
Harvennuksissa poistetaan<br />
• Monimuotoisuuden kannalta merkityksettömiä vioittuneita,<br />
sairaita ja huonolaatuisia puita<br />
• Ensiharvennuksissa huonolaatuisia valtapuita, jos jäljelle<br />
jää riittävästi hyvälaatuisia lisävaltapuita<br />
• Väli- ja aluspuita sekä latvukseltaan supistuneita lisävaltapuita<br />
• Valtapuiden kasvua haittaavia puita siten, että jäävän<br />
<strong>puuston</strong> määrä on harvennusmallin tasolla<br />
• Tasaikäisten, hoidettujen mänty- ja kuusimetsien toisessa<br />
ja kolmannessa harvennuksessa voidaan työpisteellä<br />
poistaa edellisten lisäksi myös yksittäisiä suurimpia valtapuita<br />
(yläharvennus). Hakkuuoikeuden haltija ilmoittaa<br />
hakkuukohteet, joissa yläharvennusta voidaan soveltaa.<br />
Ulkoasu: Studio Jussi Ronkainen Ky<br />
Valokuva ja piirrokset <strong>Metsäteho</strong> <strong>Oy</strong><br />
Karttapohja © Genimap <strong>Oy</strong>, L6504/06<br />
Paino: Käpylä Print <strong>Oy</strong><br />
Toinen uusittu painos<br />
Helsinki 2006
Valintatilanteessa suositaan<br />
• Hyvälaatuisia ja -kasvuisia kuusia oksikkaiden mäntyjen<br />
asemesta<br />
• Viljavalla kasvupaikalla hyvälaatuisia koivuja ja haapoja<br />
sekapuuna.<br />
Monimuotoisuuden säilyttämiseksi säästetään<br />
• Jalot lehtipuut: tammi, jalava, lehmus<br />
• Osa kasvatuskelpoisista haavoista, raidoista ja pihlajista<br />
• Pystyssä tai maassa olevat lahopuut<br />
• Kelot ja kolopuut<br />
• Metsojen hakopuut ja petolintujen pesäpuut.<br />
päävaltapuut<br />
lisävaltapuut<br />
välipuut<br />
aluspuut<br />
alikasvospuut
HARVENNUSVOIMAKKUUDEN SEURANTA<br />
<strong>Kasvatettavan</strong> <strong>puuston</strong> määrä perustuu kasvupaikoittain ja<br />
puulajeittain laadittuihin harvennusmalleihin. Hakkuun<br />
aikana harvennusvoimakkuutta seurataan jäävän <strong>puuston</strong><br />
runkoluvun avulla. Lisäksi mitataan säännöllisesti jäävän<br />
<strong>puuston</strong> pohjapinta-ala relaskooppikoealoilta ja verrataan<br />
sitä harvennusmallin edellyttämään tavoitepohjapintaalaan.<br />
Näin varmistutaan siitä, että kasvamaan jää riittävä<br />
määrä puustoa.<br />
Runkoluvun mittaaminen hakkuun aikana<br />
• Kasvatettava puusto määritellään työpistekohtaisesti.<br />
• Kasvatettavien puiden lukumäärän ala- ja yläraja työpisteessä<br />
saadaan oheisesta taulukosta kasvupaikan ja<br />
<strong>puuston</strong> keskiläpimitan mukaan.<br />
• Keskiläpimitta on työpisteen kasvatettavien puiden toiseksi<br />
suurimman ja toiseksi pienimmän puun läpimittojen<br />
keskiarvo.<br />
• Keskiläpimitan tarkka arviointi on tärkeää, jotta harvennusmalli<br />
antaa oikean jäävän <strong>puuston</strong> määrän.<br />
Keskiläpimitta-arvio on tarkistettava mittaamalla päivittäin.<br />
• Tiheänä kasvaneissa, tuulille alttiissa ja riukuuntuneissa<br />
metsissä työpistekohtainen runkoluku jätetään ohjelukujen<br />
ylärajan tuntumaan.<br />
• Aukkoisissa metsiköissä tiheiköt harvennetaan ohjelukujen<br />
välille ja aukkojen reunat jätetään ylärajan tuntumaan.<br />
• Pystykarsitut metsiköt, sekametsiköt, erittäin kivisten<br />
maiden metsiköt ja tuhoista kärsineet metsiköt harvennetaan<br />
ohjelukujen alarajalle.<br />
• Koko ajourien väli harvennetaan tasaisesti, aukkoja ei<br />
saa tehdä eikä laajentaa.<br />
• Ajouraväli on vähintään 20 metriä ja ajouran leveys enintään<br />
4 metriä.<br />
• Ajouraväliä ja -leveyttä tarkkaillaan mittaamalla.
Runkoluvun mittaaminen työpisteessä<br />
Runkoluku mitataan puoliympyrästä, jonka keskipiste on<br />
ajouran keskellä ja säde 11 metriä. Säteen arvioinnissa voi<br />
käyttää apuna hakkuukoneen nosturia. Jos nosturi ei yllä<br />
ajouran keskeltä 11 metrin päähän, on tarvittava lisäys<br />
arvioitava.<br />
11 m<br />
Jäävän <strong>puuston</strong> työpistekohtainen runkoluku, ala- ja yläraja.<br />
Jäävän <strong>puuston</strong> keskiläpimitta, cm<br />
Puulaji ja<br />
kasvupaikka 13 15 17 19 21 23 25 27<br />
Runkoja työpisteessä, kpl<br />
Kuusikot<br />
Lehtomainen 19-24 16-20 13-16 11-13 9-11 7-9 6-8<br />
Tuore 17-21 14-17 12-14 10-12 8-10 7-8 6-7<br />
Männiköt<br />
Tuore 17-21 14-17 12-14 10-12 8-10 7-8 6-7<br />
Kuivahko 15-19 12-16 10-13 9-11 7-9 6-7 5-6<br />
Kuiva 13-17 11-14 9-11 7-9 6-8 5-7 4-5<br />
Hieskoivikot<br />
Viljava<br />
turvemaa 15-19 12-15 10-12 8-10 6-8<br />
Työpistekohtaisen runkoluvun ala- ja ylärajat vastaavat Metsätalouden kehittämiskeskus<br />
Tapion harvennusmallien tavoitepohjapinta-alan ala- ja ylärajoja.
Kasvamaan jäävän <strong>puuston</strong> tavoitetaso<br />
Kuusikot ja koivikot<br />
Pohjapinta-ala, m 2 /ha<br />
Pohjapinta-ala, m 2 /ha<br />
22<br />
20<br />
18<br />
16<br />
14<br />
12<br />
10<br />
8<br />
6<br />
4<br />
10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22<br />
Valtapituus, m<br />
Kuusikot<br />
20<br />
18<br />
16<br />
14<br />
12<br />
10<br />
8<br />
6<br />
Puuston pohjapinta-alan mittaaminen<br />
harvennuksen jälkeen<br />
• <strong>Kasvatettavan</strong> <strong>puuston</strong> määrää valvotaan<br />
mittaamalla harvennuksen jälkeinen<br />
<strong>puuston</strong> pohjapinta-ala relaskooppikoealoilta.<br />
• Pohjapinta-alan tavoitetaso harvennuksen<br />
jälkeen saadaan oheisista harvennusmalleista<br />
kasvupaikan ja <strong>puuston</strong><br />
valtapituuden mukaan.<br />
Viljava turvemaa,<br />
hieskoivu<br />
Lehtomainen kangas,<br />
kuusi<br />
Tuore kangas,<br />
kuusi<br />
4<br />
10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22<br />
Valtapituus, m
Relaskooppikoealojen<br />
sijoittelu<br />
leimikossa<br />
puulajin ja kasvupaikan mukaan<br />
Pohjapinta-ala, m 2 /ha<br />
Pohjapinta-ala, m 2 /ha<br />
Männiköt<br />
20<br />
18<br />
16<br />
14<br />
12<br />
10<br />
8<br />
6<br />
Tuore kangas,<br />
mänty<br />
4<br />
10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22<br />
Valtapituus, m<br />
Männiköt<br />
24<br />
22<br />
20<br />
18<br />
16<br />
14<br />
12<br />
10<br />
8<br />
6<br />
Ajouran leveys 4 m<br />
Kuivahko kangas,<br />
mänty<br />
Kuiva kangas,<br />
mänty<br />
4<br />
10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22<br />
Valtapituus, m<br />
Lähde: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion harvennusmallit<br />
Ajouraväli 20 m
<strong>Metsäteho</strong> <strong>Oy</strong><br />
PL 101 (Snellmaninkatu 13)<br />
00171 HELSINKI<br />
Puh. 020 765 8800<br />
www.metsateho.fi<br />
ISBN 951-673-194-5
Change language