Metsaviesti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset
12.07.2013 • Views
Share Embed Flag

Metsaviesti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset

Metsaviesti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset

Metsaviesti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
mhy.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

metsänomistajat<br />

MHY HAAPAVESI-KÄRSÄMÄEN, PYHÄJOKILAAKSON,<br />

SIIKALAKEUDEN JA SIIKALATVAN TIEDOTUSLEHTI 2/2012<br />

Taimiralli<br />

rävähti käyntiin<br />

jokilaaksoissa<br />

Metsänviljelykausi on lähtenyt vauhdilla käyntiin Siika- ja Pyhäjokilaakson yksityismetsissä. Taimimäärä<br />

on osapuilleen edellisen vuoden tasoa ja kuusi valtaa edelleen alaa. <strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> toimittavat<br />

taimet ja siemenet metsänomistajille nopeasti ja edullisesti. Yhdistyksistä löytyvät tarvittavat työkalut<br />

ja myös työvoimaa viljelytöihin.<br />

Lisää metsänviljelystä sivuilla 16-17.<br />

metsänomistajat<br />

Sivu 5<br />

Mhy Siikalatva ja Mhy Siikalakeus tekevät historiaa.<br />

Yhdistykset lyövät hynttyyt yhteen ja lähtevät entistä<br />

vahvempana yksikkönä uusiin haasteisiin.<br />

Sivu 6<br />

Tuulivoimayhtiöiden kirjava vuokrasopimuspolitiikka<br />

herättää hämmennystä metsänomistajien keskuudessa.<br />

Sivu 10-11<br />

Puun kysyntä on parempi kuin aikoihin. <strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong><br />

vauhdittavat puukauppaa maksuttomalla<br />

leimauksella.<br />

1

2 metsänomistajat<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

4.5.2012<br />

PUUKAUPALLE!<br />

Puukauppaa käydään taas miehekkäästi ja puulle on kysyntää.<br />

Metsänomistaja! Suunnista metsänhoitoyhdistykseen<br />

ja teetä puunmyyntisuunnitelma – leimikko.<br />

Leimikon kilpailuttaminen on tärkeää. Vain siten saadaan<br />

puuerälle paras hinta. Metsänhoitoyhdistyksesi tuntee<br />

ja tietää ostajat, eri puutavaralajien laatuvaatimukset ja<br />

katkonnan. Yhdistyksesi puukaupan asiantuntija avustaa<br />

sinua kilpailuttamisessa sekä tarjousten vertailuissa.<br />

LAIT MUUTOKSESSA<br />

Metsälaki on muutoksessa. Metsien käsittelyssä puhaltaa<br />

uusia tuulia. Kuinka minä metsänomistaja käsittelen,<br />

hoidan metsääni? Tieto ja asiantuntemus avuksesi löytyvät<br />

metsänhoitoyhdistyksestäsi. Esittelemme tavoitteittesi<br />

mukaisia vaihtoehtoja, päätös on Sinulla metsänomistaja.<br />

Metsänhoitoyhdistyslaki on myös rukkauksessa.<br />

<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> ovat edelleenkin tarpeellisia<br />

metsänomistajien neuvonnassa ja palvelutuotannossa<br />

sekä erityisesti metsänomistajien etujen valvonnassa.<br />

<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> ovat mukana metsänomistajien<br />

etujen valvonnassa aina kannolta maailmalle yhdessä<br />

metsänomistajienliittojen ja mtk:n kanssa – muita ei<br />

siellä ole.<br />

VAALIT KOHTA KÄSILLÄ<br />

Metsänomistaja ole vaikuttamassa metsänhoitoyhdistyksesi<br />

asioihin osallistumalla syyskesän metsänhoitoyhdistysten<br />

valtuustovaaleihin. Asetu rohkeasti ehdokkaaksi<br />

tai ole asettamassa ehdokasta. Käytä äänioikeuttasi<br />

vaalissa, tottakai.<br />

METSÄTANSSEIHIN<br />

Puukauppojen ja metsänuudistustöiden lomassa metsänomistajia<br />

kutsutaan perinteisiin Paavolan Ruokolahden<br />

metsätansseihin. Metsätansseissa tavataan.<br />

Kari Salo<br />

toiminnanjohtaja<br />

Mhy Siikalakeus<br />

Erkki Ollanketo<br />

Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäenpitkäaikainen<br />

metsuri, Erkki Tapani Ollanketo<br />

menehtyi Haapavedellä<br />

1.4.2012 vain 58-vuotiaana.<br />

Marraskuussa 2011 Erkki<br />

oli vielä työmaalla, raivaamassa<br />

nuorta metsää raivaussahan<br />

kanssa, mutta joulukuulla alkanut<br />

sairausloma toi jo huhtikuussa<br />

suruviestin. Nopeasti<br />

edennyt syöpäsairaus vei lopulta<br />

miehen nopeasti. Erkki ehti<br />

olla metsänhoitoyhdistyksen<br />

palveluksessa noin 16 vuotta ja<br />

monissa Haapaveden taimikoissa<br />

näkyy hänen työnjälkensä<br />

vielä vuosikymmenten jälkeenkin.<br />

Erkki syntyi yhdeksän lapsen<br />

perheeseen toiseksi viimei-<br />

metsänhoitoyhdistys<br />

metsänomistajan asialla<br />

JULKAISIJA: Metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaakso<br />

Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäki<br />

Metsänhoitoyhdistys Siikalatva<br />

Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus<br />

PÄÄTOIMITTAJA: Kari Salo<br />

In memoriam<br />

senä ja jäi lopulta viljelemään<br />

Siltosaaren kotitilaa Haapaveden<br />

Ainalin kylälle, jossa asuikin<br />

loppuun saakka. Kun karjanpito<br />

loppui pientilalla, Erkki<br />

hakeutui palkkatyöhön. Erkki<br />

oli vaatimaton ja hiljainen<br />

puurtaja ja omantien kulkija.<br />

Viimeiset seitsemän vuotta Erkki<br />

ja metsuri Reijo Aittola tekivät<br />

töitä työparina. Monet savotat<br />

hitsasivat yhteistyön saumattomaksi<br />

ja jälkeä syntyi. Vaikka<br />

työmaat ja –matkat olivat yhteisiä,<br />

metsurin työ vaatii, että<br />

viihtyy yksin metsässä kelistä<br />

riippumatta. Nämä ominaisuudet<br />

Erkiltä löytyivät. Hän ei<br />

näyttänyt kaipaavan suuria väkijoukkoja<br />

tai huomiota. Toisaalta<br />

Erkki oli myös yhteisissä<br />

kahvihetkissä kuin kotonaan,<br />

TOIMITUSKUNTA: Veli Kalaoja, Kari Salo, Martti Hyvärinen,<br />

Jaana Ruotsalainen ja Juha Rautakoski<br />

ILMOITUKSET JA<br />

TAITTO: Viestimix,<br />

Savisilta 1, 84100 Ylivieska<br />

PAINO: Kisapaino - Kiuruvesi<br />

hänelle ei tuottanut vaikeuksia<br />

olla joukossakaan.<br />

Oli lohduttavaa kuulla, että<br />

vaikka Erkki muutoin viihtyi<br />

yksin ja piti huolen asioistaan,<br />

niin viimeisinä päivinä<br />

ja viikkoina, hänen omasta<br />

toivomuksestaan, sisaret<br />

olivat Erkin rinnalla ja lähellä<br />

loppuun saakka. Saatoimme<br />

Erkin omaisten, sukulaisten<br />

ja ystävien kanssa haudan<br />

lepoon jykevän männyn vierelle<br />

28.4.2012.<br />

Hyvän työntekijän muistoa<br />

kunnioittaen<br />

Metsänhoitoyhdistys<br />

Haapavesi-Kärsämäki

Tapahtumia metsänomistajille<br />

HARJOITUSMETSÄTAITOILUT<br />

RUUKISSA TIISTAINA 22.5.2012 KLO 10 ALKAEN<br />

Kokoontuminen Ruukissa Paavolan Vesihuollon pihalla<br />

os. Kyyräntie 33, Ruukki.<br />

OPASTUS TUOMIOJANTIEN LIITTYMÄSTÄ<br />

Ilmoittautumiset Eerolle p. 044 0271015 tai Tuulalle p. 010 2193 300<br />

Osallistumismaksu 5 €. Nokipannukahvit.<br />

Paikalla 4H-yhdistys myy makkaraa.<br />

Sopivia sarjoja löytyy kaikille, niin miehille, naisille kuin nuorisollekin.<br />

TERVETULOA!<br />

Järjestää metsämiehet<br />

Metsätaitokilpailut<br />

Avoimet metsätaitokilpailut<br />

Siikalatvalla perjantaina 8.6.2012<br />

Kokoontuminen Kestilän hiihtomajalla klo 10.00<br />

Kilpailu on samalla Mhy Siikalatvan mestaruuskilpailu.<br />

Sarjat: miehet, naiset ja nuoret<br />

Kahvi- ja makkaratarjoilu<br />

Tervetuloa !<br />

SIIKALATVA<br />

Siikalatvan metsänhoitoyhdistyksen<br />

alueneuvoja Tuomo<br />

Rantapelkonen jäi puolen vuo-<br />

RUOKOLAHDEN<br />

LAVALLA<br />

26.5.2012 klo 20.15 - 01.00<br />

20.15 Tukkilaiskuoro<br />

Aikaset Miehet<br />

20.30 Tanssit alkaa Mervi<br />

Koponen&Hovinarrit<br />

21.15 Metsäisiä terveisiä<br />

21.30 Pattijoen harrastajateatteri<br />

22.00 Tanssit jatkuvat<br />

Metsäiltamat järjestävät:<br />

Metsämarkkinat LKV<br />

Vapaa pääsy!<br />

metsänomistajat<br />

Kari Pränni metsäneuvojaksi<br />

Pulkkilaan<br />

den vuorotteluvapaalle huhtikuun<br />

lopulla. Hänen tehtäviään<br />

hoitamaan on valittu met-<br />

Metsäiltamat<br />

Paavolan ns<br />

3<br />

sätalousinsinööri Kari Pränni.<br />

Kari valmistui keväällä 2011 ja<br />

työkokemusta on kertynyt sen<br />

jälkeen Metsäkeskuksen metsäsuunnittelijan<br />

työtehtävistä.<br />

Rovaniemeltä kotoisin oleva<br />

27-vuotias Kari Pränni harrastaa<br />

metsästystä ja kalastusta<br />

sekä lenkkeilyä koiran kanssa.<br />

Perheeseen kuuluu vaimo, joka<br />

asuu Rovaniemellä opintojensa<br />

vuoksi.<br />

Karin työtehtäviin kuuluu<br />

Pulkkilan alueen metsäneuvojan<br />

tehtävät. Tehtäväkenttä<br />

on laaja sisältäen puunmyyntisuunnitelmien<br />

laatimista, metsänviljely-<br />

ja taimikonhoitotöiden<br />

suunnittelua ja toteutusta,<br />

metsänarviointia ja metsänomistajien<br />

neuvontaa.<br />

Pulkkilan alueen metsänomistajat<br />

tavoittavat Kari<br />

Prännin numerosta 0400-<br />

236476. Sähköpostiosoite on<br />

kari.pranni@mhy.fi

4 metsänomistajat<br />

Metsänhoitoyhdistysten asema puntarissa<br />

Metsänomistajajärjestö on<br />

valmiina muutokseen<br />

Nykyisen hallituksen<br />

ohjelmaan on kirjattu<br />

lauseke, jossa<br />

metsänhoitoyhdistyslaki<br />

uudistetaan<br />

hallituskauden aikana.<br />

Metsänomistajajärjestön<br />

mielestä laista pitää<br />

tulla sellainen, että<br />

se mahdollistaa<br />

tulevaisuudessakin<br />

edunvalvonnan<br />

ja sitä tukevan<br />

palveluliiketoiminnan.<br />

Hallitusohjelma on vahva paperi<br />

ja ohjenuora valtioneuvoston<br />

toiminnalle. Jos metsänhoitoyhdistyslaki<br />

uudistetaan,<br />

siinä ei hallitusohjelmakirjauksen<br />

näkökulmasta ole juuri<br />

muuta uudistettavaa kuin metsänhoitomaksu,<br />

sen määräytyminen<br />

ja kerääminen.<br />

Metsänhoitomaksu<br />

jäsenmaksuksi<br />

Ministeri Jari Koskisen nimeämän<br />

pientyöryhmän esitykset<br />

mhy-lain uudistamisesta koskivat<br />

nimenomaan metsänhoitomaksua<br />

ja siitä irtaantumista,<br />

sekä metsäomistajien valinnanvapautta<br />

yhdistyksen valinnassa.<br />

Luultavaa on, että<br />

lakia myös uudistetaan tähän<br />

suuntaan. Suunta on oikea, sillä<br />

metsänomistajalla pitää ol-<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

la valinnanvapaus. Tutkimusten<br />

mukaan ylivoimainen osa<br />

metsänomistajista pitää metsänhoitoyhdistystoimintaatärkeänä<br />

ja ovat valmiita maksamaan<br />

vapaaehtoisen jäsenmaksun<br />

nykyisen metsänhoitomaksun<br />

sijaan.<br />

- On selvää, että metsänhoitoyhdistykset<br />

tuovat toiminnallaan<br />

lisää kilpailua keskittyneille<br />

puumarkkinoille. Tämän<br />

on myöntänyt myös Kilpailuvirasto.<br />

Ilman metsänhoitoyhdistysten<br />

toimintaa esimerkiksi<br />

raakapuukartellin vaikutukset<br />

olisivat olleet paljon kohtalokkaammat<br />

metsänomistajien<br />

kannalta. Sama koskee myös<br />

metsänhoitoa. Nykyisen kal-<br />

<br />

<br />

tainen metsätalous ja huikeat<br />

tulokset esimerkiksi puuston<br />

kasvussa eivät olisi olleet<br />

mahdollisia ilman yhdistystoimintaa,<br />

muistutti puheenjohtaja<br />

Mikko Tiirola MTK:n metsävaltuuskunnan<br />

kokouksessa<br />

Espoossa.<br />

Valtuustovaalit<br />

tärkeät<br />

- Laista pitää tulla sellainen,<br />

että se mahdollistaa tulevaisuudessakinmetsäomistajien<br />

edunvalvonnan ja sitä tukevan<br />

palveluliiketoiminnan. Nimenomaan<br />

tässä järjestyksessä,<br />

Tiirola painotti.<br />

Metsänhoitoyhdistysten toi-<br />

mintaa on kehitetty pitkäjänteisesti.<br />

Muutostilanteisiin liittyy<br />

aina uhkakuvia, mutta<br />

myös mahdollisuuksia. Metsänomistajien<br />

edunvalvontatyö<br />

muuttuu entistäkin tarpeellisemmaksi.<br />

Tulevat yhdistysten valtuustovaalit<br />

ovat tärkeät. Voimien<br />

yhdistämiseen vaalivuosi tarjoaa<br />

hyvän nivelkohdan. Yhdistysten<br />

hallintoon pitää löytyä<br />

paljon aktiivisia ihmisiä, sillä<br />

muutostilanteessa aktiivinen<br />

hallinto on yhdistykselle elintärkeä.<br />

- Viimeisen kuukauden aikana<br />

olen tavannut liki kaikkien<br />

metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajat<br />

ja toiminnanjoh-<br />

tajat ja olen luottavainen metsänomistajien<br />

edunvalvontaan.<br />

Muutosvalmius on korkealla<br />

tasolla ja yhteishenki on hyvä,<br />

kertoi Tiirola.<br />

Mikko Tiirola<br />

Tule metsävaltuuston<br />

vaaliin ehdokkaaksi!<br />

Alkusyksystä pidettävää metsävaltuuston vaalia valmistellaan<br />

jo täyttä päätä. Valtuustovalli pidetään nyt ennätysaikaisin.<br />

Ehdokkaat tulee olla asetettuna elokuun alussa<br />

ja itse äänestys tapahtuu postin kautta syyskuussa.<br />

Sen verran tulee muutosta edelliseen vaaliin, että Mhy Siikalakeuden<br />

ja Siikalatvan metsänhoitoyhdistyksissä on yhteinen<br />

vaali. Sen sijaan Haapavesi-Kärsämäen ja Pyhäjokilaakson<br />

metsänhoitoyhdistykset järjestävät kumpikin oman vaalinsa.<br />

Äänet suoraan ehdokkaille<br />

Enemmistövaalina toteutettavassa vaalissa ei ole tunnuksia<br />

eikä puolueita, joten vaali on puhdas henkilövaali. Vaalissa<br />

ehdokkaana voi olla kuka tahansa alueella yksin, yhdessä<br />

puolison kanssa tai yhteisomistustilan osakkaana metsää<br />

omistava henkilö, joka on samalla yhdistyksen jäsen ja ikää<br />

on karttunut vuoden 2012 alkuun mennessä 18 vuotta. Yläikärajaa<br />

valtuustovaalissa ei ole.<br />

Lähes kaikki Haapavesi-Kärsämäen, Pyhäjokilaakson, Siikalakeuden<br />

ja Siikalatvan mhy-alueiden metsänomistajat ovat<br />

myös jäseniä, sillä jäsenprosentti on yli 98.<br />

Vähintään kaksi metsänomistajaa esittäjinä<br />

Ehdokkaitten esittämisaika on alkanut. Vähimmillään kaksi<br />

yhdistyksen alueen äänioikeutettua metsänomistajaa voi esittää<br />

ehdokkaita valtuuston vaaliin. Esitettäviä henkilöitä saa<br />

olla enintään yhtä monta kuin on esittäjiäkin. Mikäli esittäjiä<br />

on allekirjoittajina vaikkapa kolme, voivat he esittää enimmillään<br />

kolmea metsänomistajaa valtuustoehdokkaiksi. Ehdokkailta<br />

pitää luonnollisesti saada kirjallinen suostumus asialle.<br />

Mhy Siikalakeus ja Mhy Siikalatva pitävät siis yhteisen vaalin.<br />

Siikalakeuden metsänomistajat muodostavat vaalipiirin<br />

1. ja Siikalatvan metsänomistajat vaalipiirin 2. Jos metsänomistaja<br />

omistaa metsää molemmilla puolilla, hän käyttää<br />

äänioikeuttaan siinä vaalipiirissä, jossa metsää on enemmän.<br />

Ehdokkaitten asettamisaika päättyy 10. päivänä elokuuta,<br />

eli siihen mennessä kaikki esitykset tulee olla vaalitoimikunnalla,<br />

joka käytännössä tarkoittaa jollakin oman metsänhoitoyhdistyksen<br />

toimistoista.<br />

Esitykset ehdokkaista on tehtävä kirjallisesti sitä varten<br />

laaditulla tai vastaavansisältöisellä lomakkeella. Tämän artikkelin<br />

ohessa on valmis lomake, jolla esityksen voi tehdä<br />

vaikka heti.<br />

Lisätietoa ja lomakkeita löytyy myös kotisivuilta www.<br />

mhy.fi .

Uusi Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus syntyi<br />

Siikajokivarren<br />

metsänomistajat<br />

kokoavat voimat yhteen<br />

Metsänhoitoyhdistyskenttää<br />

on yritetty<br />

vavisuttaa kantilta jos<br />

toiseltakin. Yhdistysten<br />

toiminta metsänomistajien<br />

edunvalvonnassa,<br />

puukaupassa ja<br />

palvelujen tuottamisessa<br />

on kuitenkin vain<br />

tiivistynyt ja terävöitynyt.<br />

Siikajokivarressa voimat<br />

kootaan nyt yhteen.<br />

Siikalatvan ja Siikalakauden<br />

metsänhoitoyhdistysten metsänomistajat,luottamusmiehet<br />

niin valtuustoissa kuin hallituksissakin,<br />

ovat tarkastelleet<br />

edunvalvonnan ja palvelujen<br />

tuottamista muuttuvien lakien<br />

ja metsänomistajakunnan näkökulmasta.<br />

-Siikajokivarren metsänhoitoyhdistykset<br />

ovat menneinä<br />

vuosina aika-ajoin tarkistelleet<br />

toimintaa ja palvelukykyään.<br />

Vielä 1960- luvulla alueella<br />

toimi seitsemän metsänhoitoyhdistystä.<br />

Ajan myötä<br />

ovat nämä yhdistykset yhdistyneet<br />

viiden erillisen yhdistymisen<br />

kautta vuoden 2013 alusta<br />

aloittavaksi Metsänhoitoyhdistys<br />

Siikalakeudeksi, kertaa historiaa<br />

uuden yhdistyksen toiminnanjohtajaksi<br />

valittu metsätalousinsinööri<br />

Kari Salo.<br />

Edunvalvonta edellä<br />

Puukaupassa avustaminen on<br />

ollut yhdistysten toiminnassa<br />

alusta alkaen tärkein metsänomistajanedunvalvontapalvelu<br />

ja on edelleenkin. Edunvalvontaan<br />

on toiminnanjohtaja<br />

Kari Salon mukaan tullut lisäksi<br />

paljon muuta - viime aikoina<br />

näkyvimpinä kaavoitukseen<br />

liittyvät asiat.<br />

-Liiketoiminnan palveluissa<br />

on konkreettiset metsänuudistamiseen<br />

sekä metsänparannukseen<br />

liittyvät asiat, kuten<br />

ojitus- ja tienrakennus. Omaisuuden<br />

hoito, kiinteistökaup-<br />

Puheenjohtajat Paavo Mämmelä ja Matti Heikkilä kättelevät aiesopimuksen<br />

allekirjoituksen 15.3.2012 jälkeen.<br />

pa, sukupolvenvaihdokset, arviot<br />

yms. ovat kasvattaneet<br />

tarpeellisuuttaan ajan myötä.<br />

Metsänhoitoyhdistys on tänä<br />

päivänä metsänomistajien<br />

hallitsema laaja-alainen asiantuntija-<br />

ja edunvalvontaorganisaatio.<br />

Myös Uusi Metsänhoitoyhdistys<br />

Siikalakeus rakentuu<br />

tälle perustalle, Salo linjaa.<br />

Toimintaympäristön<br />

muutos vauhdittajana<br />

Uusi Mhy Siikalakeus syntyi<br />

24.3.2012 nykyisten yhdistysten<br />

valtuustojen yhtäaikaisilla<br />

päätöksillä. Päätöstä oli tietenkin<br />

edeltänyt asian valmistelua.<br />

-Vuoden 2011 lopulla ajatusta<br />

tunnusteltiin yhdistyksen<br />

hallitusten puheenjohtajien<br />

ja toiminnanjohtajien tapaamisissa.<br />

Varsinkin muuttuva<br />

metsänhoitoyhdistyslaki mutta<br />

myös kemeralaki-muutokset,<br />

metsälakimuutokset sekä kiristyvä<br />

kilpailu haastoivat tarkastelemaan<br />

asioita miten hyvin<br />

toimivat yhdistykset toimisivat<br />

hyvin myös tulevaisuudessa<br />

alati muuttuvassa toimintaympäristössä,<br />

toteaa Mhy Siikalakeuden<br />

hallituksen puheenjoh-<br />

taja Matti Heikkilä.<br />

Koska asiaa kannatti tarkastella<br />

laajemmalti, päättivät<br />

syksyllä 2011 molempien yhdistysten<br />

hallitukset kartoittaa<br />

asiaa.<br />

-Muodostimme työryhmä<br />

johon kuuluivat molempien yhdistysten<br />

valtuustojen ja hallitusten<br />

puheenjohtajisto sekä<br />

toiminnanjohtajat. Tämä<br />

ryhmä toimi työrukkasena joka<br />

kuunteli myös ulkopuolisia<br />

asiantuntijoita. Työryhmän<br />

tuloksia käsittelivät molempien<br />

yhdistysten hallitukset<br />

myös itsenäisesti. Työryhmä<br />

loi ensimmäisessä tapaamisessaan<br />

aikataulun millä edettäisiin<br />

ja näin myös edettiin, Mat-<br />

ti Heikkilä kuvailee neuvotteluprosessia.<br />

Väliaikainen hallitus<br />

Työryhmä kokoontui kaksi<br />

kertaa ja hallitukset käsittelivät<br />

asiaa useammissa kokouksissaan.<br />

Valtuustoille järjestettiin<br />

helmikuussa 2012 informaatio-<br />

ja keskustelutilaisuus<br />

Siikalatvalla. Tilaisuudessa esiteltiin<br />

työryhmän esitys sekä<br />

kuunneltiin herkällä korvalla<br />

valtuutettujen kommentteja ja<br />

esityksiä asiaan.<br />

Työryhmä laati aiesopimuksen,<br />

säännöt sekä vaalijärjestyksen.<br />

Molempien yhdistysten<br />

hallitukset hyväksyivät työryhmän<br />

laatimat asiakirjat ja hallituksen<br />

puheenjohtajisto sekä<br />

toiminnanjohtajat allekirjoittivat<br />

Siikalatvan kunnassa<br />

15.3.2012 aiesopimuksen Siikalatvan<br />

ja Siikalakeuden metsänhoitoyhdistystenyhdistämiseksi.<br />

Asia käsiteltiin valtuustoissa<br />

24.3.2012 ja molempien yhdistysten<br />

valtuustot päättivät uuden<br />

Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus<br />

ry:n perustamisesta.<br />

Toiminta alkaa 1.1.2013 alusta,<br />

mutta valmistelut ja toimintasuunnitelman<br />

rakentaminen<br />

alkaa heti. Uuden yhdistyksen<br />

väliaikaisena hallituksena toimivat<br />

nykyiset hallitukset yhdessä.<br />

Siikalakeuden valtuuston syyskokous 8.12.2011. Valtuutetut pohtivat<br />

yhdistysfuusion vaikutuksia.<br />

Valtuustojen tiedotustilaisuus<br />

Siikalatvalla 28.2.2012 . Etualalla<br />

metsänomistajien liiton aluejohtaja<br />

Heikki Rahko (vas.), Mhy<br />

Siikalatvan toiminnanjohtaja<br />

Veli Kalaoja ja Mhy Siikalakeuden<br />

hallituksen puheenjohtaja<br />

Matti Heikkilä.<br />

metsänomistajat<br />

Yhdistyksen tavoitteena on parantaa metsänomistajien palvelua<br />

ja edunvalvontaa, toiminnanjohtaja Kari Salo linjaa.<br />

Kari Salo uuden<br />

Mhy Siikalakeuden<br />

toiminnanjohtajaksi<br />

Metsänhoitoyhdistys Siikalatva ja Metsänhoitoyhdistys<br />

Siikalakeus yhdistyvät ensi vuoden alussa.<br />

Vuoden 2013 alussa varsinaisen toimintansa<br />

aloittavan uuden metsänhoitoyhdistyksen nimi on<br />

Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus.<br />

Uuden yhdistyksen toiminnanjohtajaksi on valittu metsätalousinsinööri,<br />

LKV Kari Salo Limingasta. Toiminnanjohtajan<br />

varalla toimii nykyisen metsänhoitoyhdistys Siikalatvan<br />

toiminnanjohtaja Veli Kalaoja Kestilästä.<br />

Henkilöstö jatkaa tulevassa yhdistyksessä ns. vanhoina<br />

työntekijöinä. Hallinto yhdistämällä voidaan henkilöstön<br />

työpanosta suunnata entistä tehokkaammin metsänomistajien<br />

palveluun.<br />

-Yhdistyksissä on 21 toimihenkilöä, 22 metsätyöntekijää<br />

ja noin 25-35 koneyrittäjää. Tiimiorganisaatio takaa tutut<br />

ja turvalliset palvelut metsänomistaja-asiakkaille, lupaa toiminnnajohtaja<br />

Kari Salo.<br />

Valtakunnan kärkikastiin<br />

Uusi Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus asettuu kooltaan monilla<br />

mittareilla mitaten valtakunnan metsänhoitoyhdistysten<br />

kärkikaartiin. Pohjoisessa Suomessa yhdistys tulee olemaan<br />

toiseksi suurin heti Mhy Kalajokilaakson jälkeen.<br />

-Metsänhoitoyhdistysten yhdistymisen tavoitteena on parantaa<br />

metsänomistajien palvelua ja edunvalvontaa Limingan,<br />

Lumijoen, Pyhännän, Raahen, Siikajoen, Siikalatvan<br />

ja Tyrnävän kuntien alueella. Metsänomistajien oman palvelu-<br />

ja edunvalvontaorganisaation tarkoituksena on pärjätä<br />

entistä paremmin kiristyvässä kilpailussa ja muuttuvassa<br />

toimintaympäristössä sekä tarjota nykyistäkin parempaa<br />

palvelua koko alueella myös metsäomaisuuden hallinnassa,<br />

tienteossa, ojituksissa ja metsäsuunnittelussa. Metsänhoitotöissä<br />

on tavoitteena säilyttää markkinajohtajan asema, Salo<br />

linjaa.<br />

Alueen yksityismetsien hakkuusuunnite on yli 700.000<br />

kuutiometriä. Metsälöitä on liki 5.000 ja metsähehtaareita<br />

n. 300.000 ha. Yhdistyvien yhdistysten yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto<br />

on noin 5,2 miljoonaa euroa.<br />

Siikalakeus<br />

5

6 metsänomistajat<br />

Tuulipuistojen maanvuokraus<br />

kirjavaa ja vuokrien tasoerot suuria<br />

Oulun läänin eteläosaan on<br />

tällä hetkellä suunnitteilla<br />

varsin mittava määrä<br />

tuulipuistoja useiden<br />

eri yhtiöiden toimesta.<br />

Tuulipuistojen avulla on<br />

aikanaan tarkoitus tuottaa<br />

sähköä valtakunnan<br />

verkkoon.<br />

Juha Rautakoski<br />

Tuulimyllyhankkeita vauhdittaa<br />

valtiovallan avokätinen tariffi<br />

politiikka, jonka ansiosta<br />

verovaroja pumpataan alkuvaiheessa<br />

toimintaan paljon.<br />

Syöttötariffi , eli takuuhinta, on<br />

vuoteen 2015 saakka 105,3 euroa/megawattitunnilta.<br />

Yksi 3 megawatin mylly<br />

tuottaa vuodessa sähköä ehkä<br />

7000 - 8000 megawattituntia.<br />

Mikäli sähkön hinta pysyy nykyisellä<br />

50 euron tasolla megawattitunnilta,<br />

tietää se sitä, että<br />

valtion varoja pumpataan<br />

toimintaan 55 euroa jokaista<br />

megawattituntia kohti. Yksi<br />

mylly nielee verovaroja vuodessa<br />

siis noin 400.000 euroa<br />

ja tuottaa omistajalleen markkinasähkö<br />

mukaan lukien vajaat<br />

800.000 euroa vuodessa.<br />

Tästä tuotosta pitää myös<br />

maata vuokraavien metsänomistajien<br />

päästä osallisiksi.<br />

Paljon hankkeita<br />

vireillä<br />

Tällä hetkellä läänin eteläosaan<br />

on suunnitteilla myllyjä<br />

hyvän joukon toista tuhatta,<br />

joten aivan varmaa on, että<br />

vain pieni osa hankkeista toteutuu.<br />

Nykyisellään valtion<br />

määrittämä kiintiö mahdollistaa<br />

noin 700 myllyn rakentamisen<br />

koko maahan.<br />

Tuuliyhtiöt pyrkivät toimimaan<br />

kahdella tavalla. Osa toimii<br />

mahdollisimman salaisesti<br />

ja pyrkii tekemään maanvuokrasopimukset<br />

kaikessa hiljaisuudessa<br />

ja osa toimii avoimesti.<br />

Niinpä myös vuokrasopimukset<br />

ja vuokratasot ovat kovin<br />

erilaisia.<br />

Heikoimmat - pari vuotta<br />

sitten solmitut - sopimukset<br />

lähtevät ehkä parin-kolmen<br />

tuhannen euron kiinteästä<br />

vuokratasosta tuulimyllyä<br />

kohti ja vuokra kohdistuu yksinomaan<br />

tuulimyllyn sijaintikiinteistöön.<br />

Nykyisin vuokratasot ovat<br />

liikkuneet 10.000 euron tasolla<br />

tuulimyllyä kohti, sillä<br />

myllyjen kootkin ovat parin<br />

vuoden aikana selvästi kasvaneet<br />

piirustuslaudoilla. Osa<br />

sopimuksista on sidottu myl-<br />

lyn tuottoon - tai ainakin osa<br />

vuokrasta.<br />

Esimerkiksi Ullavalla pari<br />

viikkoa sitten julkistettu ruotsalaisen<br />

toimijan myllyhanke<br />

lupaa 2-3 prosentin tuottoa<br />

myllyn tuottamasta markkinasähköstä.<br />

Tämä tietää sitä,<br />

että puhutaan jopa 12.000<br />

- 15.000 euron vuokratasosta<br />

myllyä kohti 3 megawatin myllyillä,<br />

mikäli markkina sähkön<br />

hinta on tuossa 50-60 euron<br />

kieppeillä megawattitunnilta.<br />

Myös naapurit<br />

osallisiksi<br />

Vasta julkaistun TEM:n Lauri<br />

Tarastin työryhmän raport-<br />

Hirvineuvottelujen saalista<br />

Oulaisten Honkamajalle kokoonnuttiin<br />

metsästäjien ja<br />

metsänomistajien yhteistyöpalaveriin<br />

maaliskuussa. Tilaisuuteen<br />

oli kutsuttu koko Pyhäjokilaakson<br />

alueen tuottajayhdistysten,riistanhoitoyhdistysten<br />

ja metsästysseurojen<br />

väkeä Pyhäjoelta Kärsämäelle.<br />

Paikalla oli myös Suomen<br />

Riistakeskuksen edustaja Keijo<br />

Kapiainen. Vuosittaisen hirvineuvottelunkoollekutsujana<br />

toimivat alueen Metsänhoi-<br />

toyhdistykset Pyhäjokilaakso<br />

ja Haapavesi-Kärsämäki.<br />

Tavoitteen saavuttaminen<br />

lähellä<br />

-Positiivisena asiana neuvottelussa<br />

todettiin, että hirvikannan<br />

suhteen on kovaa vauhtia<br />

lähestytty tavoitteeksi asetettua<br />

2,5-3 hirven määrää<br />

tuhannen hehtaarilla. Hirvineuvottelujen<br />

ja yhteistyön tarve<br />

ei lopu, vaikka hirvikannas-<br />

sa on päästy lähelle tavoitteita.<br />

Päinvastoin, nyt on oikea ajankohta<br />

virittää keskustelua hirvenmetsästyksen<br />

ja kestävän<br />

hirvikannan kehittämisasioista,<br />

pohtii Mhy Haapavesi-Kärsämäen<br />

toiminnanjohtaja Jaana<br />

Ruotsalainen hirvitilannetta.<br />

Honkamajan neuvottelussa<br />

keskusteltiinkin mm. hirvikannan<br />

rakenteen ongelmista,<br />

naarasvoittoisesta, vääristyneestä<br />

kannasta ja sen korjaa-<br />

ti suosittaa, että vuokra jyvitetään<br />

siten, että myllyn paikka<br />

saa osan vuokrasta (esim puolet)<br />

ja loppuosa vuokrasta jyvitetään<br />

500 metrin säteellä oleville<br />

kiinteistöille pinta-alan<br />

suhteessa. Myös myllykiinteistö<br />

pääsee näin osalliseksi pinta-alavuokrasta<br />

myllynpaikan<br />

vuokran lisäksi.<br />

Osalliseksi pääsevät tässä mallissa<br />

myös naapurikiinteistöt.<br />

Tämä sen takia, että maankäytön<br />

ja rakentamisen rajoitukset<br />

koskettavat aina myös lähinaapureita<br />

ja meluhaitat, maisemamuutokset<br />

ym ovat hyvin<br />

lähellä.<br />

Yhden tuulimyllyn käyttöikä<br />

on maksimissaan 25 vuotta.<br />

Niinpä vuokrasopimusten kestot<br />

määritellään useimmiten<br />

30 vuodeksi - ehkä maksimissaan<br />

35 vuodeksi. Sen pidempiä<br />

sopimuksia ei ehkä kannata<br />

tehdä, jotta mahdollinen<br />

myllyalueiden purku ja siivouskin<br />

tulevat ajallaan tehdyksi.<br />

Tuulipuistojen vuokraus on<br />

sinällään kannatettavaa ja se<br />

tukee hyvin normaalin metsätalouden<br />

harjoittamisen liiketoimintaa<br />

ja tuo kaivattua lisätuloa<br />

maanomistajille. Mutta<br />

maiden vuokraaminen ja<br />

vuokratasojen määrittäminen<br />

tulisi olla ehdottomasti avoimempaa<br />

ja maanomistajankin<br />

näkökannat enemmän huomioivaa.<br />

Pyhä- ja Siikajokilaaksoissakin lähestytään tavoitekantaa kovaa kyytiä. Hirvikannan kehitys punaisella<br />

paksulla viivalla ja oranssi paksu viiva on tavoitetaso.<br />

misen vaikeuksista.<br />

-Tarvetta tällaiseen laajempaan<br />

neuvonpitoon todettiin<br />

olevan myös metsästäjien kesken,<br />

ei pelkästään sidosryhmien<br />

kanssa, Ruotsalainen arvioi<br />

keskustelua.<br />

Uusi vuokrasopimus<br />

käyttöön<br />

Käynnissä on useita hirvenmetsästyksen<br />

ja yhteistyön<br />

kehittämishankkeita, kuten<br />

laajempien hirvitalousalueiden<br />

määrittäminen sekä<br />

uuden metsästysvuokrasopimuksen<br />

käyttöönotto. Virallisia<br />

RKTL:n kanta-arvioita jäätiin<br />

vielä odottamaan, mutta<br />

kaikki olivat yksimielisiä siitä,<br />

että metsästäjät ovat kantaneet<br />

vastuuta hirvikannan saattamisesta<br />

tavoitteisiin ja myös<br />

siitä, että metsästäjien havaintokortit<br />

antavat osapuolille ar-<br />

vokasta tietoa.<br />

-Uusi metsästysvuokrasopimus<br />

tarjoaa vanhan, yksipuolisen<br />

sopimuksen tilalle nykyaikaisen,<br />

kahden välisen sopimuksen<br />

pohjan, jossa sovitaan<br />

valmiiksi mm. kulkemisesta<br />

metsästyksen yhteydessä. Tämä<br />

sopimuspohja tulisi ottaa<br />

joka paikassa välittömästi<br />

käyttöön, Jaana Ruotsalainen<br />

vaatii.

Puukaupan ennakonpidätykset nousivat<br />

Ennakonpidätystä<br />

voi muuttaa<br />

tarvittaessa<br />

Arto Taskinen<br />

Pääomaverotuksen kiristymisen<br />

myötä myös puukaupan<br />

ennakonpidätykset nousivat<br />

vuoden vaihteessa. Ennakkoa<br />

pidätetään kaikkien puukauppojen<br />

yhteydessä. Hankintakaupan<br />

ennakonpidätys on nyt<br />

14 % ja pystykaupan ennakonpidätys<br />

on 20 %.<br />

Lopullinen pääomavero on<br />

tämän vuoden alusta lukien 30<br />

%. Vero nousee 32 prosenttiin<br />

siltä osin, kun pääomatulot<br />

Arto Taskinen<br />

Metsänomistajista suurin osa<br />

on arvonlisäveron osalta vuosimenettelyssä.<br />

Tuttu käytäntö<br />

on, että vuoden arvonlisävero<br />

tilitetään seuraavan vuoden<br />

helmikuun loppuun mennessä.<br />

Jotkut metsänomistajat kokevat<br />

kiusalliseksi, että puumaksujen<br />

mukana tullutta arvonlisäveroa<br />

joutuu säilyttämään<br />

omalla tilillä joskus jopa rei-<br />

ylittävät vuositasolla 50.000<br />

euroa. Tähän summaan luetaan<br />

myös muut pääomatulot<br />

kuin puun myyntitulot.<br />

Ennakonpidätys on lopullista<br />

verotusta pienempi, koska<br />

verovelvollisella on usein<br />

verovähennyksiä metsätaloudesta.<br />

Jos verovähennyksiä ei ole<br />

merkittävästi, puukauppatulon<br />

perusteella metsänomistajalle<br />

tulee usein maksuun lisäveroa<br />

lopullisessa verotuksessa.<br />

Mikäli vähennyksiä ei ole<br />

tiedossa ja metsänomista-<br />

ja haluaa välttää lisäveron,<br />

puukaupan ennakonpidätystä<br />

voi halutessaan nostaa. Ennakonpidätyksen<br />

nostamisen<br />

voi hoitaa ilmoittamalla asiasta<br />

ostajalle mittaustodistuksen<br />

laatimisen yhteydessä tai<br />

jo kaupantekovaiheessa. Jos<br />

ennakonpidätystä maksetaan<br />

liikaa, se palautuu aikanaan<br />

veronpalautuksena.<br />

Puukaupan ennakonpidätystä<br />

voi alentaa verottajalta<br />

haettavalla verokortilla puun<br />

myyntituloja varten. Ennakon-<br />

pidätyksen pienentämisen perusteena<br />

on, että metsätaloudesta<br />

ei jää verotettavaa tuloa<br />

verovuonna. Ennakonpidätyksen<br />

pienentäminen voi tulla<br />

kysymykseen esimerkiksi<br />

ensiharvennuksen yhteydessä,<br />

jossa koko puukaupan tuotto<br />

käytetään metsänhoitotöihin<br />

samana vuonna.<br />

Lisätietoa asiasta saa<br />

metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöiltä.<br />

Verotilin ansiosta arvonlisäveroa<br />

voi tilittää pitkin vuotta<br />

lun vuoden. On mahdollista,<br />

että vuoden mittaan koko asia<br />

unohtuu, ja omalla tilillä oleva<br />

alv käytetään ”elämiseen ja<br />

olemiseen”.<br />

Nykyisen verotilikäytännön<br />

myötä arvonlisäverovelvollinen<br />

metsänomistaja voi halutessaan<br />

tilittää arvonlisäveroa<br />

verotililleen pitkin vuotta. Tilityksen<br />

voi tehdä vaikka heti,<br />

kun on saanut puumaksun<br />

puun ostajalta. Maksu tapah-<br />

tuu y-tunnuskohtaisella viitenumerolla<br />

(samoin kuin normaali<br />

alv:n tilitys) verottajan<br />

tilille.<br />

Vaikka tilitystä on tehty vuoden<br />

varrella, kausiveroilmoitus<br />

tehdään normaalisti seuraavan<br />

vuoden helmikuun loppuun<br />

mennessä. Tällöin tilitettävästä<br />

arvonlisäverosta luonnollisesti<br />

vähennetään verotilin saldo,<br />

eli vuoden varrella verotilille<br />

maksettu arvonlisävero.<br />

Ennen määräaikaa tilitetylle<br />

arvonlisäverolle verottaja maksaa<br />

0,5 %:n vuosikorkoa.<br />

Oma-aloitteisesti etukäteen<br />

maksettuja arvonlisäveroja palautetaan<br />

vain erillisestä pyynnöstä.<br />

Muutoin mahdollisesti<br />

liian suurena maksettu alv jää<br />

odottamaan seuraavia velvoitteita.<br />

metsänomistajat<br />

METSÄKIINTEISTÖJÄ<br />

MYYTÄVÄNÄ<br />

SIIKALAKEUDELLA<br />

Siikajoki, Siikajoki LISÄLEHTOLA tila. Pinta-ala 7,9<br />

ha. Sijaitsee Siikajoen Golf kentän vieressä.<br />

Yleiskaavassa merkitty omakotitalon tontti tilalle.<br />

Osta oma tila sekä metsää marja- ja metsästysmaiden<br />

keskeltä. Hintapyyntö 36.000€<br />

Siikajoki, Luohua AHO. Määräala kahdessa palstassa.<br />

Pinta-ala noin 53,5 ha. Hintapyyntö 45.000€. Tarjota<br />

voi myöss palstoittain.<br />

Siikajoki, Luohua PIETARILA Tila koostuu neljästä<br />

erillisestäf palstasta. Pinta-ala noin 41,5 ha.<br />

Hintapyyntö 98.500 €. Voi tarjota myös palstoittain.<br />

Tyrnävä, Tyrnävä NIEMIKORPI tila. Pinta-ala n. 69<br />

ha. Tila sijaitsee Suutarinkylässä, Pihlajarannalla.<br />

Tilalla jokivartta. Hintapyyntö 70.000€/ tarjotakin<br />

saa. Hakattavaa metsää, ojitustarvetta. Kitumaat<br />

ympäristötuen piirissä.<br />

Siikalatva, Kerälä (Rantsila) ALI-HEIKKILÄ,<br />

Määräala Sarvikankaan palsta. Pinta-ala n. 52,8 ha.<br />

Tie palstalle, turvetuotannossa oleva suoalue.<br />

Hintapyyntö 38.000€/ tarjoa.<br />

Siikalatva, Kestilä KUUSELA metsätila. Kahdessa<br />

palstassa oleva tila. Tarjouksen voi tehdä koko tilasta<br />

tai palstasta. Tarjoukset 28.6.2012 mennessä.<br />

Raahe, Pattijoki JUNTINKORPI metsätila. Yhdessä<br />

palstassa. Pinta-ala n 12,6 ha. Puustoa, hakattavaa.<br />

Myydään tarjousten perusteella.<br />

Yhteystiedot<br />

Matti Otsamo, LKV Raahe p.040 7360682<br />

Kari Salo LKV Ruukki p. 040 7360681<br />

www.mhy.fi/siikalakeus<br />

HAAPAVESI<br />

Ainali Hyvin hoidettua kasvatusmännikköä 228 ha.<br />

Arvioitu puusto n. 19 500 m 3 Voi tarjota myös tilan<br />

osasta.<br />

Lisätiedot: Jaana Ruotsalainen p. 044 035 4010<br />

Myytävien kiinteistöjen<br />

tarkemmat tiedot www.metsatilat.fi<br />

Pohjois-Suomen<br />

Metsämarkkinat Oy LKV<br />

etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

SilvaNetti – Metsänomistajan verkkopalvelu<br />

Uusi ja tehokas sähköinen metsäsuunnitelma – SilvaNetti<br />

SilvaNetti mahdollistaa metsäomaisuuden nykyaikaisen<br />

hallinnan. Uusi helppokäyttöinen sovellus toimii verkossa ja<br />

hyvin myös hitaammilla yhteyksillä on-line muistitikun avulla.<br />

Voit hakea ja selata metsäsuunnitelman mukaisia hakkuu- ja hoitotyöehdotuksia<br />

kartalla. SilvaNetin avulla voit välittää metsänhoitoyhdistykselle<br />

omia ehdotuksiasi metsänkäsittelystä.<br />

Teemakartat, kaaviot ja yhteenvedot auttavat päätöksenteossa.<br />

Tutustu Silvanettiin osoitteessa www.mhy.fi -> suunnittelu ja arviointi.<br />

Kysy lisätietoa metsänhoitoyhdistyksestäsi.<br />

7

8 metsänomistajat<br />

Puuta poikki ja pinoon<br />

Puunkorjuunäytös<br />

kiinnosti<br />

metsänomistajia<br />

Raahessa<br />

Siikalakeuden metsänhoitoyhdistys<br />

järjesti korjuunäytöksen<br />

Raahessa metsänomistajaviikolla<br />

huhtikuun lopulla.<br />

Yhdistyksen urakoitsijat Sauli<br />

Leinonen hakkuukalustollaan<br />

ja Reino Impola ajokalustollaan<br />

näytti miten puu kaatuu ja<br />

liikkuu. Paikalla oli myös pienempää<br />

ajokalustoa.<br />

Siikalakeuden oma poika<br />

metsuri Markku Lempinen<br />

esitteli raivaussahan käyttöä<br />

ja työskentelyä. Markulta sahan<br />

käyttö luonnistuu. Kolmisenkymmentä<br />

vuotta Lakeuden<br />

yksityismetsien hoitotöitä<br />

tehneenä raivaus- ja moottorisahat<br />

ovat tulleet tutuiksi. Työ<br />

kävi kuin tanssi.<br />

Metsäiltamat<br />

jälleen<br />

Paavolassa<br />

Mhy Siikalakeus on jälleen mukana alueen muiden<br />

metsätoimijoiden kanssa järjestämässä Metsäiltamia<br />

Ruokolahden lavalla Paavolassa toukokuun lopussa. Jo<br />

neljättä kertaa järjestettävät iltamat ovat kasvattaneet<br />

suosiotaan vuosi vuodelta ja viime vuoden yli tuhannen<br />

kävijän ennätys rikotaan varmasti jälleen.<br />

Metsäalan toimijat ovat jälleen kattavasti esillä ja<br />

viihteestä vastaavat Mervi Koponen & Hovinarrit,<br />

Tukkilaiskuoro Aikaiset Miehet sekä Pattijoen Harrastajateatteri.<br />

Tilaisuus, johon on vapaa pääsy, alkaa lauantaina<br />

26.5. kello 20.15. Tervetuloa!<br />

Suorat kännykkänumerot<br />

metsätoimihenkilöille löytyvät<br />

www.mhy.fi<br />

Paikalla piipahti reilut toistasataa<br />

metsänomistajaa ja asiasta<br />

kiinnostunutta. Nokipannukahvit<br />

ja makkara maistuivat<br />

ja keväinen sää suosi niin järjestelijöitä<br />

kuin kävijöitäkin.<br />

Nyt on puukaupan ja metsätöiden<br />

suunnittelun aika.<br />

Metsänhoitoyhdistys Siikalakauden<br />

toimistonhoitajana lähinnä<br />

Raahen toimistolla pitkään<br />

toiminut toimistonhoitaja<br />

Aila Hauru on vaihtamassa<br />

vapaalle pitkä työuran jälkeen.<br />

Aila jäi äskettäin lomille ja<br />

On vihreää ja keltaista metsäkonetta ja<br />

pienempää punaista.<br />

Markku työssä, saha surisee ja puu kaatuu.<br />

Toimistonhoitaja Aila Hauru<br />

siirtyy eläkepäiville<br />

siirtyy eläkkeelle kesäkuun<br />

alusta 2012 lukien.<br />

Ailan läksiäisiä juhlittiin<br />

maaliskuun alkupuolella sekä<br />

henkilöstön, hallinnon että<br />

metsänomistajien voimin.<br />

Aina niin nuorekas Aila kiit-<br />

ti lämpimästi kaikkia metsänomistajia<br />

ja yhteistyökumppaneita<br />

sekä työkavereitaan yhteisistä<br />

työvuosista.<br />

-Metsänhoitoyhdistys on ollut<br />

mieluinen työnantaja. Työhön<br />

on ollut aina mukava tul-<br />

Mhy:n hallituksen pj Matti Heikkilä muistaa Ailaa,<br />

toimihenkilöitä taustalla<br />

Eläkkeelle? Ei voi olla totta!<br />

la, Aila Hauru totesi.<br />

Työkaverit, hallinto ja alueen<br />

metsänomistajat kiittävät Ailaa<br />

yhteisistä vuosista ja toivottavat<br />

terveyttä ja leppoisia eläkepäivä.

SIIKALATVA<br />

www.mhy.fi /siikalatva<br />

sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Pulkkilan toimisto<br />

Pulkkilantie 15, 92600 Pulkkila<br />

Kaisu Rönkkömäki<br />

toimistonhoitaja<br />

puh. 0400 200 708<br />

Kari Pränni<br />

alueneuvoja: Pulkkila<br />

puh. 0400 236 476<br />

Kestilän toimisto<br />

Tiinanmäki 2, 92700 Kestilä<br />

Veli Kalaoja<br />

toiminnanjohtaja<br />

puh. 0500 236 472<br />

SIIKALAKEUS<br />

www.mhy.fi /siikalakeus<br />

sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Ruukin toimisto<br />

Kuormatie 1, 92400 Ruukki<br />

Kari Salo<br />

toiminnanjohtaja<br />

puh. 040 736 0681<br />

Tuula Kangas<br />

toimistonhoitaja<br />

puh. 0440 354 013<br />

Matti Tuukkanen<br />

korjuuesimies<br />

puh. 0440 354 012<br />

Samuli Kallio<br />

alueasiantuntija<br />

Revonlahti, Ruukki, Tuomioja<br />

puh. 0400 282 336<br />

Raahen toimisto<br />

Ouluntie 28 C, 92130 Raahe<br />

Jari Wright<br />

metsäneuvoja<br />

puh. 040 0803 725<br />

Juho Junnila<br />

alueasiantuntija Raahe<br />

puh. 044 3439 500<br />

Tyrnävän toimisto<br />

Vanhatie 14, 91800 Tyrnävä<br />

Pekka Mustonen<br />

alueasiantuntija<br />

Tyrnävä ja osia Limingasta<br />

puh. 0400 168 669<br />

Rantsilan toimisto<br />

Rantakaari 4, 92500 Rantsila<br />

Erkki Rytilahti<br />

alueasiantuntija<br />

Rantsilan eteläosa<br />

puh. 0400 282 331<br />

Juha Junttila<br />

alueasiantuntija<br />

Rantsilan pohjoisosa<br />

puh. 0400 282 335<br />

Limingan toimisto<br />

Kakarakuja 2, 91900 Liminka<br />

Keijo Havula<br />

alueasiantuntija<br />

Liminka länsiosat, Lumijoki,<br />

Siikajoen pohjoispuoli<br />

puh. 040 5512 528<br />

Satu Heikkilä<br />

alueasiantuntila,<br />

Metso-asiantuntija<br />

Luohua, Paavola (Pehkola)<br />

puh. 0440 358 010<br />

Matti Jormakka<br />

metsänparannusesimies<br />

p. 0400 132 224<br />

Heikki Runtti<br />

metsänparannusesimies<br />

p. 044 7211 277<br />

Matti Otsamo<br />

alueasiantuntija Pattijoki, LKV<br />

p. 040 7360 682<br />

Pekka Marttila<br />

korjuuvastaava:<br />

Rantsila, Siikajoki alueella<br />

puh. 0400 282 334<br />

Risto Komulainen<br />

alueneuvoja: Piippola<br />

puh. 0500 236 475<br />

Jukka Haaraniemi<br />

metsäneuvoja<br />

puh. 040 8259 979<br />

Heikki Kilpelänaho<br />

alueneuvoja: Kestilä, Pyhäntä<br />

puh. 0400 236 473<br />

Puhelin (08) 470 029<br />

www.mhy.fi /pyhajokilaakso<br />

sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Oulaisten toimisto<br />

Kehäkatu 4, 86300 Oulainen<br />

p. (08) 470 029, f. 472 614<br />

Martti Hyvärinen<br />

Toiminnajohtaja<br />

p. 0500 282 346<br />

Tarja Luomajoki<br />

Toimistonhoitaja<br />

p. 0440 281 024<br />

Jorma Vikki<br />

Metsäneuvoja<br />

p. 050 364 3708<br />

Merijärven toimisto<br />

Vanhatie 10, 86220 Merijärvi<br />

f. (08) 477 297<br />

Timo Siipilehto<br />

Metsäneuvoja<br />

0500 281 033<br />

Pyhäjoen toimisto<br />

Vanhatie 32, 86100 Pyhäjoki<br />

f. (08) 433 109<br />

Kari Suvanto<br />

Metsäneuvoja<br />

p. 0500 361 033<br />

Vihannin toimisto<br />

Vanha Raahentie 2, 86400 Vihanti<br />

f. (08) 281 193<br />

Raimo Kovalainen<br />

Metsäneuvoja<br />

p. 0500 180 143<br />

PYHÄJOKILAAKSO<br />

Jari Penttilä<br />

Metsäneuvoja<br />

p. 050 567 1076<br />

Jussi Rissanen<br />

Korjuuvastaava<br />

p. 050 321 9480<br />

Olli Suorsa<br />

Metsäneuvoja<br />

p. 0500 281 942<br />

metsänomistajat<br />

Me palvelemme!<br />

www.mhy.fi /haapavesikarsamaki<br />

sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Haapaveden toimisto<br />

Tähtelänkuja 4, 86600 Haapavesi<br />

p. (08) 452 911, f. 452 914<br />

Jaana Ruotsalainen<br />

Toiminnanjohtaja LKV<br />

p. 0440 354 010<br />

Tuula Jyrinki<br />

Toimistonhoitaja<br />

p. (08) 452 911<br />

Jani Mäyrä<br />

Metsäneuvoja<br />

p. 0400 614 778<br />

Kärsämäen toimisto<br />

Frosteruksenkatu 13, 86710 Kärsämäki<br />

HUOM! Toimiston lankanumero ja faksi poistuu käytöstä<br />

Hannu Pääkkö<br />

Metsäneuvoja, LKV<br />

p. 0400 388 589<br />

HAAPAVESI-KÄRSÄMÄKI<br />

Paavo Törmälehto<br />

Metsäneuvoja<br />

p. 040 7331 563<br />

Hannu Haataja<br />

Metsäneuvoja<br />

p. 040 838 4551<br />

Matti Muilu<br />

Metsäneuvoja<br />

p. 044 7598 853<br />

9

10 metsänomistajat<br />

Visakoivua myyntiin kilokaupalla<br />

Mikko Niemelä ostaa puntarilla mitattua puukonvärkkiä ylivieskalaiselta Ilmo Isotalukselta (oik.).<br />

Metsurina keskellä Väinö Haapakoski.<br />

Metsänomistajat!<br />

Tästä alkaa turvallinen puukauppa<br />

MAKSUTON LEIMAUS<br />

ja<br />

PUUNMYYNTISUUNNITELMA<br />

-Myytävän puuerän määrittely<br />

-Tarvittavat leimikon rajaukset<br />

-Hakkuutapojen määrittely<br />

-Metsän uudistamisen suunnitelmat<br />

-Metsänkäyttöilmoitus, kartat jne<br />

VARAA HETI OMALTA METSÄNEUVOJALTA!<br />

Ylivieskasta Nivalaan päin<br />

ajelleet ja rautatiesillalta oikeaan<br />

käteen vilkaisseet ovat<br />

saattaneet huomata, että alhaalla<br />

radan varressa on pieni,<br />

vähän vänkkyräinen koivumetsikkö.<br />

Se on vuonna 1990<br />

perustettu Ilmo Isotaluksen<br />

nykyisin omistama visakoivikko.<br />

Visakoivu on puutuoteteollisuuden<br />

suuresti arvostamaa<br />

raaka-ainetta, josta valmistetaan<br />

pääasiassa koriste-esi-<br />

neitä ja taidetta. Visakoivu on<br />

niin arvokasta, että siitä käydään<br />

kauppaa kilohinnalla - ei<br />

kuutiokaupalla.<br />

Isotaluksen visakoivikossa<br />

oli huhtikuussa ensimmäinen<br />

varsinainen kaupallinen harvennushakkuu<br />

ja visakoivusta<br />

käytiin kauppaa - toden totta -<br />

kilohinnalla.<br />

-Muistan kun isä tämän koivikon<br />

22 vuotta sitten istutti.<br />

Harmi vaan, että aluetta ei tullut<br />

istutettua silloin enemmän.<br />

Visakoivun koristeellisuus näkyy hyvin puun tyvileikosta.<br />

Suunnista Suunnista<br />

metsänhoitoyhdistykseen<br />

metsänhoitoyhdistykseen<br />

metsänhoitoyhdistykseen<br />

Tässä ei varsinaista kaupallista<br />

hakkuuta ole aikaisemmin tehty,<br />

mitä nyt muutamia visautumattomia<br />

koivuja on poistettu.<br />

Kaikki visakoivuina istutetut<br />

koivut kun eivät välttämättä<br />

visaudu, Ilmo Isotalus kertoo.<br />

Puukonkahvoja ja<br />

voiveitsiä<br />

Puun ostajana on itsekin metsänomistaja<br />

lohtajalainen Mikko<br />

Niemelä, joka lastaa puntarin<br />

kautta kulkevia lyhyitä visapölkkyjä<br />

farmariauton perään.<br />

-Nämä visakoivupölkyt menee<br />

meillä käsitöihin. Me teemme<br />

mm puukonpäitä ja muita<br />

koristeellisia työkaluja ja tarve-esineitä.<br />

Näistä tulee vielä<br />

monta voiveihtenpäätä, Mikko<br />

myhäilee visapölkkyjä autoon<br />

lastatessaan.<br />

Visakoivun visaisuus ja koristeellisuus<br />

näkyy hyvin koivupölkyn<br />

leikossa. Ei siis ole<br />

ihme, että tällainen puu käsityöläisiä<br />

kiinnostaa.<br />

-Näitä toimitellaan useampaankin<br />

käyttökohteeseen<br />

täällä Ylivieskassa - mm kouluille.<br />

Hinnassa puhutaan noin<br />

euron kilo tasosta. Tästä lähdetään<br />

liikkeelle, Ilmo Isotalus<br />

pohtii.

Puulla on kysyntää<br />

Puukauppassa alkaa<br />

olla taas vauhti päällä<br />

Loppuvuoden ja alkutalven<br />

aikana nihkeänä käynyt<br />

puukauppa on nyt selkeästi<br />

piristynyt kevätauringon<br />

myötä. Kysyntä on vahvaa<br />

kaikilla puutavaralajeilla<br />

ja hintakin on noussut<br />

kysynnän kasvun mukana.<br />

Siikalakeuden, Siikalatvan,<br />

Pyhäjokilaakson ja Haapavesi-Kärsämäenmetsänhoitoyhdistysten<br />

alueilla tehtiin tammi-huhtikuussa<br />

puukauppaa<br />

liki kolmanneksen edellisvuotta<br />

vahvemmin. Koko Pohjois-<br />

Suomessa määrä on 28% neljän<br />

edellisen vuoden keskiarvoa<br />

suurempi.<br />

Myrskypuiden kauppa on<br />

vauhdittanut Etelä-Suomen<br />

puukauppaa ja koko maan<br />

kauppamäärä lähes kaksinkertaistui<br />

neljän edellisen vuoden<br />

keskiarvoon nähden.<br />

Puun hinnat<br />

edellisvuotta<br />

korkeammat<br />

Tilastojen mukaan Pohjanmaa-Kainuu<br />

alueen kantohinnat<br />

ovat kauttaaltaan hieman<br />

viimevuotista korkeammat.<br />

Kesäkorjuuseen tulevissa leimikoissa<br />

hintataso on selvästi<br />

talvella korjattuja leimikoita<br />

parempi. Hyvä kysyntä ja kohonnut<br />

hintataso antavat hyvät<br />

eväät kevään ja kesän puukaupalle.<br />

<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong><br />

vauhdittava puukauppaa maksuttomalla<br />

leimauksella ja tiedotuskampanjalla<br />

koko Pohjois-Suomessa.<br />

-Turvallinen ja tuottava puukauppa<br />

lähtee liikkeelle yhdessämetsänhoitoyhdistyksen<br />

kanssa tehtävästä puunmyyntisuunnitelmasta.<br />

Tämä<br />

on metsänomistajille maksuton<br />

palvelu ja pitää kaikki puukaupan<br />

vaihtoehdot ja kilpailun<br />

avoimena. Vain tällä tavalla<br />

toteutuu taloudellisesti onnistunut<br />

puukauppa, korostaa<br />

aluejohtaja Heikki Rahko Pohjois-Suomen<br />

metsänomistajien<br />

liitosta.<br />

Rahko kehottaakin metsänomistajia<br />

ryhtymään puukaupan<br />

valmisteluun hyvissä<br />

ajoin, että valmis leimikko voidaan<br />

myydä ilman viivytyksiä<br />

haluttuna aikana. Puukaupan<br />

kysyntä vaihtelu on lisääntynyt<br />

ja on hyvä olla myyntikoh-<br />

de valmiiksi mietittynä.<br />

-Hyvä markkinatilanne kannattaa<br />

hyödyntää koko vuoden<br />

ajan - myös keväällä ja kesällä.<br />

Pitkällä tähtäimellä parhaan<br />

tuloksen metsänomistaja saa<br />

puunmyynneilleen kilpailuttamalla,<br />

ei hintahuippuja kyttäämällä,<br />

Rahko muistuttaa.<br />

PTT ennustaa<br />

puukaupan edelleen<br />

vilkastuvan<br />

Pellervon taloustutkimus julkaisi<br />

huhtikuussa metsäsektorin<br />

ennusteensa, jonka mukaan<br />

ensi vuonna talouskasvu ennusteen<br />

elpyy. Paperintuotanto<br />

vähenee Suomessa tänä vuon-<br />

Alla olevassa hintataulukossa on hintahavaintoja<br />

maalis-huhtikuulta Siika- ja Pyhäjokilaaksoista. Taulukko<br />

antaa karkeaa suuntaa siitä tasosta, jolla puukauppaa<br />

on viime aikoina käyty. Kannattaa huomioida,<br />

että korkeassa tukinhintatarjouksessa saattaa<br />

kuitupuun hinta olla alhaisempi ja päinvastoin.<br />

Hintoja tarkasteltaessa on huomioitava, että kovimmat<br />

hinnat ovat suurilla, tukkivaltaisilla tienvarsileimikoilla<br />

ja kesäleimikoilla. Heikoimmat hinnat ovat<br />

pienillä, kuitupuuvaltaisilla ja kaukana tiestä sijaitsevilla<br />

talvileimikoilla. Myös kysyntä- ja tarjontatilanne<br />

vaikuttaa hintaan. Jokainen leimikko on erilainen<br />

tapaus. Metsänhoitoyhdistys auttaa hintatason selvittämisessä<br />

ja puukaupassa.<br />

na, mutta ensi vuonna tuotantomäärä<br />

ja hinta nousevat ja se<br />

vaikuttaa jo tänä vuonna puun<br />

kysyntään.<br />

Kartongintuotannossa tilanne<br />

säilyy paperintuotantoa selvästi<br />

parempana. Sellun hinta<br />

laskee tänä ja ensi vuonna<br />

mutta säilyy PTT:n arvion mukaan<br />

edelleen suhteellisen hy-<br />

metsänomistajat<br />

11<br />

Heikki Rahko<br />

vällä tasolla.<br />

Taantuma saattaa vähentää<br />

rakentamista kotimaassa<br />

ja Euroopassa, mutta muilla<br />

markkinoilla puutavaran tarve<br />

kasvaa. Sahateollisuuden kannattavuus<br />

laskee tuotannon<br />

ja vientihinnan laskiessa tänä<br />

vuonna. PTT:n arvion mukaan<br />

tämä voi johtaa tehottoman<br />

kapasiteetin sulkemisiin.<br />

Ennustetta edeltävänä päivänä<br />

julkistettiinkin UPM:n Kajaanin<br />

sahan myyntipäätös.<br />

Ensi vuonna sahatavaran<br />

toimitukset lisääntyvät ja kannattavuutta<br />

nostaa myös vientihinnan<br />

nousu.<br />

PTT:n ennusteen mukaan<br />

puukaupat piristyvät tänä<br />

vuonna viime vuoden erittäin<br />

jähmeään tilanteeseen verrattuna.<br />

Ostomäärien arvioidaan<br />

nousevan kuluvana vuonna<br />

jopa 20 prosenttia edelliseen<br />

vuoteen verrattuna. Näillä näkymillä<br />

metsänomistajat voivat<br />

suhtautua luottavaisesti<br />

puun kysynnän säilymiseen.<br />

Maalis-huhtikuun puukaupan hintatasoa<br />

Siika-Pyhäjokialueella<br />

Avohakkuu Muu harvennus Ensiharvennus<br />

/m3 €/m3 €/m3<br />

Mäntytukki 54,00-59,00 43,00-50,00 38,00-44,00<br />

Kuusitukki 54,00-59,00 43,00-50,00 38,00-44,00<br />

Mäntykuitupuu 16,00-20,00 13,00-16,00 11,00-14,00<br />

Kuusikuitupuu 16,00-20,00 13,00-16,00 11,00-14,00<br />

Koivukuitupuu 15,00-19,00 12,00-15,00 10,00-14,00<br />

Parru/pikkutukki 22,00-28,00 15,00-21,00 14,00-19,00<br />

Hankintakuitupuun tienvarsihinta on vaihdellut keskimäärin 28-33<br />

euron välillä kuutiolta lähinnä erän koosta, kuljetuskelpoisuudesta ja<br />

ostajasta riippuen. Lisätietoa puukaupasta verkkosivuillamme www.<br />

mhy.fi

12 metsänomistajat<br />

METSÄN UUDET TUOTTEET<br />

Eihän tervakaan säilynyt tuotteena ikuisesti!<br />

Puun mekaaninen jalostus laudaksi<br />

ja lankuksi - tai parruksi kuten kuvassa<br />

- säilyttää varmasti roolinsa, vaikka<br />

uusia tuotteita tuleekin markkinoille.<br />

METSÄNOMISTAJA<br />

Osallistu vuoden 2012<br />

taimikonhoitokilpailuun!<br />

Mhy Pyhäjokilaakso järjestää<br />

vuoden 2012 ajalle taimikonhoitokilpailun.<br />

Kilpailuun voivat ottaa osaa kaikki Mhy<br />

Pyhäjokilaakson alueen metsänomistajat, jotka<br />

tekevät tai teettävät taimikonhoitoa, taimikon<br />

varhaishoitoa ja nuoren metsän harvennusta<br />

vähintään 1ha:n ja ilmoittavat siitä<br />

metsänhoitoyhdistykselle<br />

31.12.2012 mennessä.<br />

Palkintona on<br />

matkalahjakortti.<br />

Metsävarat Suomessa hyödynnetään<br />

hyvin verrattuna moneen<br />

muuhun metsätalousmaahan.<br />

Yksityinen metsänomistus<br />

on toiminut hyvin ja<br />

tarjonnut metsäteollisuudelle<br />

korkealuokkaista raaka-ainetta<br />

riittävästi.<br />

Sen sijaan kemiallisella metsäteollisuudella<br />

on ollut viimevuosien<br />

aikana ongelmia.<br />

Varsinkin eräiden paperilaatujen<br />

kysyntä vientimaissamme<br />

on ollut jopa laskussa. Uusien<br />

puunjalostustuotteiden<br />

tuotanto on alkutekijöissä ja<br />

joudumme odottamaan teollisen<br />

luokan jalostuslaitoksia<br />

vielä joitakin vuosia.<br />

Biodiesel ja muut<br />

energiatuotteet<br />

-Puun energiakäyttö kasvaa<br />

vauhdilla. Metsähaketta käytetään<br />

vuositasolla 7-8 miljoonaa<br />

kuutiometriä. Lisäksi maahamme<br />

ollaan perustamassa<br />

puun käyttöön perustuvia<br />

biodiesel-laitoksia, jotka laitoskohtaisesti<br />

käyttävät puuraaka-ainetta<br />

useita miljoonia<br />

kuutiometrejä. Tavoitteena on<br />

että vuoteen 2020 mennessä<br />

noin viidennes liikennepolttoaineista<br />

on Suomessa biopolttoaineita.<br />

Sadattuhannet autot<br />

liikkuvat kohta puupohjaisella<br />

dieselillä, Pohjois-Suomen<br />

Metsänomistajien liiton aluejohtaja<br />

Heikki Rahko ennustaa.<br />

Nanoselluloosa ja<br />

ympäristöystävällistä<br />

rakentamista<br />

Nanoselluloosaan kohdistuu<br />

suuria odotuksia. Siitä on mahdollista<br />

valmistaa tuotteita entistä<br />

energiatehokkaammin<br />

ja vähemmällä raaka-aineella.<br />

Siihen pohjautuvien tuotteiden<br />

ja tuotantoteknologioiden<br />

kehittäminen tarjoaa Rahkon<br />

mukaan merkittäviä mahdollisuuksia<br />

uusien kestävien tuotantotapojen<br />

rakentumiselle.<br />

-Nanoselluloosan ansiosta<br />

voidaan kehittää kevyempiä<br />

paperi- ja kartonkituotteita<br />

pakkauksiin sekä täysin uusiin<br />

käyttökohteisiin rakennus-, auto-,<br />

huonekalu-, elektroniikka-,<br />

elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa,<br />

Rahko<br />

arvioi.<br />

Puuta on perinteisesti käytetty<br />

terveelliseen asumiseen,<br />

mutta nyt puun käyttö kierrätettävänä<br />

ja pienen hiilijalanjälkensä<br />

ansiosta on kovassa<br />

nosteessa myös rivi- ja kerrostalosektorilla.Rakennussäädöksiä<br />

ollaan muuttamassa<br />

puurakentamisen mahdollistaviksi.<br />

-Rakennusmateriaalien valmistuksen<br />

hiilijalanjälkeen on<br />

nyt alettu kiinnittämään huomiota<br />

ja puu on muihin materiaaleihin<br />

nähden ylivoimaisesti<br />

vähiten ilmastoa kuormittava.<br />

Puun käyttö rakennusmateriaalina<br />

tulee kasvamaan<br />

Euroopassa lähivuosina merkittävästi.<br />

Virkistyspalvelut ja<br />

green care<br />

Virkistysarvokauppaa on Suomessa<br />

tehtykin jonkin verran<br />

maanomistajien ja matkailuyritysten<br />

välillä. Sopijapuolet<br />

sitoutuvat sopimukseen ja sopivat<br />

tarvittavista korvauksista<br />

keskenään. Näin metsän<br />

virkistysarvo hyödyttää sekä<br />

vuokraajaa että metsänomistajaa.<br />

-Metsän käyttö kiireisen ihmisen<br />

rauhoittumis- ja elpymistarkoituksiin<br />

ottaa ensi askeliaan.<br />

Muualla maatilojen ja<br />

metsäalueiden hyötykäyttö terveydenhoidossa<br />

on paljon pitemmällä.<br />

Ehkä Suomen poikkeuksellisen<br />

laajat jokamiehen<br />

oikeudet ja metsien runsaus<br />

on toistaiseksi jarruttanut tätä<br />

metsänkäyttöä, aluejohtaja<br />

Heikki Rahko sanoo.<br />

Metsien uudet tuotteet tulevat<br />

muuttamaan totuttuja metsällisiä<br />

toimintoja. Nykyistenkaltaisten<br />

hakkuu- ja hoitotöiden<br />

rinnalle on tulossa uusia<br />

toimintoja ja tuotteita. Metsänomistajien<br />

kannalta Rahko<br />

pitää hienona asiana, että<br />

näin on.<br />

-Metsiemme kasvu ja olosuhteet<br />

mahdollistavat uudenlaisen<br />

tuotannon, sillä perinteisten<br />

tuotteiden teolliseen<br />

tuotantoon ei tarvita kaikkia<br />

hakkuumahdollisuuksiamme.

Maalle, metsään ja maantielle,<br />

täysin kotimaisen rengasliikkeen kautta!<br />

• Renkaita ja vanteita traktoreihin, kuorma-autoihin ja työkoneisiin<br />

• Valmistamme myös vanteita • Puramme raskasta kalustoa<br />

• Traktorit ja metsäkärryt •Lavetteja •Pyöräkoneita •Kuorma-autoja<br />

• Dumppereita •Maansiirtokoneita •Kaivureita<br />

KONEET KONEET JA JA LAITTEET LAITTEET p. p. 0500 0500 382 382 560 560<br />

RASKAAT RASKAAT RENKAAT RENKAAT<br />

p. p. 08 08 211 211 7123, 7123, p. p. 050 050 369 369 4940 4940<br />

-TALVIPITOA - KESÄVETOA<br />

RAAHEN RENGAS & LAITE OY<br />

Hallitie 6, 61600 JALASJÄRVI P. 06 4565000, 0500 683505, 050 4325898<br />

HONKAJOKI 044 5565038, LIMINKA 08 381171, 050 5611296<br />

www.koskelantaimitarha.fi<br />

JONSERED<br />

CS 2260<br />

979 €<br />

JONSERED<br />

FC 2245<br />

45.7 cm³, 2.2 kW, 8.1 kg<br />

829 €<br />

Haapavesi 010 7684 955<br />

Kempele 010 7684 730<br />

CS 2260W<br />

1049 €<br />

3.5 kW, 59.8 cm³,<br />

33.02-50.8 cm, 5.6 kg<br />

JONSERED<br />

CC 2245<br />

45.7 cm³,<br />

2.1 kW, 8.3 kg<br />

759 €<br />

Raahen konttori<br />

Sovionkatu 12<br />

92100 Raahe<br />

P. 010 5460 740<br />

metsänomistajat<br />

13<br />

Suorat kännykkänumerot<br />

metsätoimihenkilöille löytyvät<br />

www.mhy.fi<br />

Muista<br />

ilmoittaa<br />

metsätalouden<br />

menosi veroilmoituslomakkeella,<br />

vaikka et olisi<br />

tehnyt puukauppaa.<br />

Älä stressaa<br />

veroilmoituksen<br />

tekoa<br />

Metsätalouden veroilmoituksen laatiminen ei ole niin<br />

vaikeaa kuin moni luulee.<br />

Metsäverkko-sivuston www.metsaverkko.fi verotyökalulla<br />

ylläpidät tietoja oman metsätaloutesi tuloista ja menoista<br />

pitkin vuotta, sitä mukaa kun tapahtumia syntyy.<br />

Hyväksyttyäsi vuoden kirjanpidon ohjelma tekee laskelmat<br />

ja erottelee arvonlisäverot veroilmoitusta varten. Ohjelma<br />

myös ehdottaa automaattisesti verokirjanpitoon Metsäliiton<br />

kanssa tekemiesi kauppojen tietoja. Omistajajäsenenä saat<br />

verotyökalun maksutta käyttöösi, kun valtuutat Metsäliiton<br />

lataamaan metsäsuunnitelmasi Metsäverkkoon.<br />

www.metsaliitto.fi > Puukauppa ja metsäpalvelut

14 metsänomistajat<br />

Energiakäyttöön<br />

meneviä kantojen<br />

nosto alkaa taas<br />

toukokuussa<br />

<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> aloittavat kantojen nostot aikaisempien<br />

vuosien tapaan heti roudan sulamisen jälkeen toukokuun<br />

alkupuolella.<br />

Kantoja nostetaan kuusivaltaisilta avohakkuualueilta,<br />

joilla kantojen määrä on kohtuullisen suuri. Alueilta nostetaan<br />

vain kuusen kantoa, sillä kuusi pintajuurisena lähtee<br />

kohtuullisen helposti irti maasta.<br />

Pienemmät kuusen kannot sekä kaikki mäntyjen ja lehtipuiden<br />

kannot jäävät maahan, eli noin kolmannes kantomassasta<br />

jää aina nostamatta. Tällä varmistetaan se, että<br />

maapohjaan jää riittävästi maatuvaa massaa.<br />

Kannot nostetaan maasta kaivinkoneella, pilkotaan useampaan<br />

osaan kantoleikkurilla ja kasataan palstalle korkeisiin<br />

kekoihin kuivumaan. Muutaman viikon kuluttua tulee<br />

ajokone ja ajaa kantopilkkeen tienvarsivarastoon suureen<br />

aumaan.<br />

Tienvarsiaumassa kantojen tulee kuivua 1-2 vuotta, ennen<br />

kuin ne ovat valmiita vietäväksi energialaitoksille polttoon.<br />

Lisätietoa asiasta saa oman alueen metsäneuvojalta.<br />

Metsäneuvoja Jari Penttilä luovuttaa palkintoa Erkki Kivirannalle<br />

(oik.)<br />

Pyhäjokilaakson<br />

kevätmetsäpäivässä<br />

vilskettä<br />

Pyhäjokilaakson metsänhoitoyhdistys järjesti metsänomistajaviikolla<br />

joka toimistollaan Kevätmetsäpäivän. Osallistujia<br />

oli todella runsaasti kaikilla toimistoilla. Kaikkien<br />

osallistujien kesken suoritetussa arvonnassa kylpylälahjakortin<br />

Oulun Edeniin voitti Erkki Kiviranta Oulaisista.<br />

Lisäpalkintoina arvottiin kaksi isoa kylpypyyhettä, jossa<br />

voittajiksi tuli Hannu Ilomäki Oulaisista ja Timo Mikkelä<br />

Vihannista. Onnittelut voittajille.<br />

Arvonta suoritettiin Oulaisten toimistolla ja arvat nosti<br />

laatikosta Pertti Ikkala asiointimatkallaan Maa-ja metsätalolla.<br />

Vielä ehtii mukaan lannoituksiin!<br />

Metsänlannoitus tuo puhtia<br />

puuntuotantoon<br />

Hannu Haataja<br />

Metsänlannoitus on<br />

selkeästi tuottoisin<br />

metsänhoidon<br />

työmuoto. Tukkivaltaisen<br />

kangasmetsän yksi<br />

lannoituskerta vaikuttaa<br />

7-8 vuotta ja tuottaa<br />

lannoitukseen sijoitetulle<br />

rahalla maapohjasta ja<br />

tukkiosuudesta riippuen<br />

hulppean 15-20 prosentin<br />

koron vuodessa.<br />

Tämän vuoden metsänlannoitusten<br />

suunnittelu on meneillään<br />

ja yhdistysten ammattilaisilta<br />

saa arvokasta apua kohteiden<br />

valintaan.<br />

-Sijoituskohteena parhaita<br />

ovat kangasmaiden tukkipuuvaltaiset<br />

kohteet, joissa ha-<br />

vupuuston osuus on yli puolet<br />

puumäärästä. Näissä lannoitus<br />

vaikuttaa nopeimmin ja korko<br />

on kovin. Myöskin nuoremmat<br />

puustot, joissa kuitupuurunkojen<br />

siirtymistä tukkirungoiksi<br />

voidaan lannoituksella<br />

merkittävästi nopeuttaa, ovat<br />

erinomaisia lannoituskohteita,<br />

kertoo metsäneuvoja Hannu<br />

Haataja Haapavesi-Kärsämäen<br />

metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> valmistautuvat<br />

Siika-ja Pyhäjokilaaksoissa<br />

uuteen kauteen<br />

myös metsänlannoituksen<br />

merkeissä ja hankkeita kerätään<br />

kasaan yhteishankkeena<br />

toteutettavaksi.<br />

Kangasmailla<br />

typen puute<br />

Kangasmaiden mäntyvaltaisille<br />

kohteille kasvua rajoittava<br />

ravinnetekijä kun aina typpi ja<br />

yleensä vain rehevien vain rehevien<br />

maiden kuusikoissa tarvitaan<br />

moniravinteista NP-lannosta,<br />

jossa typen ohella mukana<br />

on myös mm fosforia ja<br />

Metsänlannoituksen<br />

tuottolaskelma<br />

Muiden metsätalouden menojen tapaan metsänlannoituskulut<br />

saa vähentää kokonaisuudessaan myyntitulojen verotuksessa.<br />

Mikäli metsänomistajalla ei ole lannoitusvuonna laisinkaan<br />

metsätuloja, saa lannoituskulut vähentää alijäämähyvityksenä<br />

suoraan ansiotulojen verosta, eli yksikään vähennyseuro<br />

ei mene hukkaan vaikka metsätuloja tai muita<br />

pääomatuloja ei olisikaan.<br />

Otetaanpa esimerkiksi 5,0 hehtaarin varttuneen männikön<br />

lannoitus:<br />

Lannoitteet + levitys 5,0 ha x 280 euroa = 1.400 euroa<br />

Myyntiverovähennys 30% - 420 euroa<br />

Lopullinen kustannus 980 euroa<br />

Kasvunlisäys: 8 vuotta x 5,0 ha x 2,3 m3/ha= 92 m3<br />

Kasvunlisäyksen kantoraha-arvo<br />

92 m3 x 40 euroa = 3.680 euroa<br />

Nettotuotto 8 vuodessa (3.680-980 euroa) = 2.700 euroa<br />

=======================<br />

(Lisätuotto on luonnollisesti veronalaista tuloa pääomatulojen<br />

verotuksessa)<br />

booria.<br />

-Kangasmaiden lannoitus<br />

on varsin edullista, sillä lentolevityksenä<br />

typpilannoitus tulee<br />

maksamaan reilun 300 euron<br />

verran hehtaarilta. Muutamassa<br />

vuodessa tuo sijoitettu<br />

raha kasvaa kangasmaan<br />

männikössä kolminkertaiseksi.<br />

Tähän kun lasketaan päälle<br />

verohyöty, sijoituksen tuotto<br />

on erinomainen, Haataja summaa.<br />

Kangasmaista poiketen suometsissä<br />

tehtävillä terveyslannoituksilla<br />

vaihtoehtoina ovat<br />

rakeistettu tuhka ja perinteiset<br />

PK- ja Y-lannoitteet ravinnetarpeesta<br />

riippuen. Suometsissä<br />

neulasanalyysi on tarpeen<br />

puuston ravinnetilan selvittämiseksi.<br />

Lentolevitys on<br />

tarkkaa työtä<br />

Lantojen levitys tapahtuu viime<br />

vuosien tapaan helikopterilevityksenä,<br />

jossa metsänhoitoyhdistys<br />

valmistelee ja toteuttaa<br />

metsänomistajan puo-<br />

lesta koko hankkeen alusta<br />

loppuun saakka.<br />

-Haapavesi-Kärsämäen, Pyhäjokilaakson,<br />

Siikalakeuden<br />

ja Siikalatvan metsänhoitoyhdistysten<br />

alueilla lannoitettiin<br />

tällä tavalla viime syksynä yli<br />

1000 hehtaaria metsiä usean<br />

sadan metsänomistajan tiluksilla.<br />

Monet hankkeissa mukana<br />

olevat metsänomistajat olivat<br />

seuraamassa yhdistyksen<br />

valvoman helikopterityönä toteutetun<br />

lannoitustyön toteutusta,<br />

Hannu Haataja toteaa.<br />

Lentoja ohjailtiin sähköisen<br />

TyöohjelmaGIS-ohjausjärjestelmän<br />

avulla. Tutkimusten ja<br />

nyt jo vuosien kokemustenkin<br />

mukaan lentolevitys on yksi<br />

tarkimmista ja silti edullisimmista<br />

tavoista lannoittaa metsiä.<br />

-Nyt on vielä muutama viikko<br />

aikaa ehtiä mukaan lannoitushankkeeseen,<br />

sillä suunnitelmat<br />

tämän vuoden osalta pitää<br />

olla pikopuoliin valmiina.<br />

Lannoitteiden yhteishankinta<br />

ja töiden urakointi ottaa oman<br />

aikansa. Kannattaa siis olla<br />

pikimmiten yhteydessä oman<br />

alueen metsäneuvojaan, Haataja<br />

kehottaa.<br />

Lisätietoa metsänlannoituksesta<br />

omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Suorat kännykkänumerot<br />

metsätoimihenkilöille<br />

löytyvät<br />

www.mhy.fi<br />

Villen Rengas ja Kone<br />

Koskelankatu 2, OULAINEN<br />

puh. (08) 473 457<br />

SHELL PIIPPOLA<br />

Anttila ja Kotisaari avoinyhtiö<br />

Pihkalantie 1, 92620 PIIPPOLA<br />

puh. (08) 8120 211<br />

JP-Osa Oy<br />

Hakakuja 1, 86600 HAAPAVESI<br />

puh. 0400 685 767<br />

Limingan<br />

Kone&Tarvike<br />

Pölykuja 3, 91900 LIMINKA<br />

p. 040 48648 48<br />

NESTE OULUNTIE<br />

Ouluntie 42, RAAHE<br />

puh. (08) 2237 131, 0400 384 805<br />

YPPÄRIN<br />

AUTOHUOLTO<br />

Kokkolantie 1116, YPPÄRI<br />

p. (08) 433 423<br />

metsänomistajat<br />

Haapajärven ammattiopistossa tarjolla<br />

BIOENERGIA-ALAN<br />

KOULUTUSTA<br />

Syksyllä 2012 alkavat noin 1,5 vuotta kestävät<br />

bioenergia-alan monimuoto-opinnot.<br />

(Myllymäki on nyt Smartia)<br />

15<br />

Opintojen tavoitteena on ammattitutkinnon suorittaminen.<br />

Koulutus muodostuu kahdesta tutkinnon osasta, joista<br />

toinen on kaikille pakollinen, bioenergia-alan tuntemus,<br />

ja toinen vapaavalintainen.<br />

Hae koulutukseen 1.8.2012 mennessä<br />

www.jedu.fi/haapajarvi “alkavat koulutukset”.<br />

Lisätietoja<br />

Riitta Uusivirta,<br />

050 5168 241,<br />

riitta.uusivirta@jedu.fi<br />

Metsänhoitoyhdistysten<br />

valtuustovaalit<br />

31.8. – 21.9.2012<br />

Jokelantie 3,<br />

92140 PATTIJOKI<br />

Avoinna:<br />

ark 8-19 ja la 9-19<br />

Puh. 010 277 7100<br />

ALPUAN<br />

VALINTA-VINKIT<br />

Alpuantie 13, Alpua<br />

p. (08) 285 108<br />

Markkinointi<br />

H. MÄÄTTÄ<br />

Siikasavontie 8, 92400 RUUKKI<br />

P. 050 329 3344, (08) 276 170

16 metsänomistajat<br />

Istutusta ei kannata kiireellä pilata<br />

Pottiputken säännöllinen<br />

kalahdus kaikuu keväisessä<br />

metsässä. Pottiputki<br />

muokattuun maahan,<br />

putken leuat auki, taimi<br />

putkeen, putki varovasti<br />

ylös maasta ja lopuksi maan<br />

tiivistys taimen ympäriltä.<br />

Jari Nikunen tekee työtään<br />

vahvalla kokemuksella.<br />

Työmaa lähtee käyntiin metsänhoitoyhdistyksentaimivarastolta.<br />

Kalajokinen metsänomistaja<br />

Jari Nikunen omistaa<br />

metsää mm Pyhäjokilaakson<br />

ja Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistysten<br />

alueilla ja istuttamista<br />

on sekä Pyhäjoella että<br />

Ylivieskassa. Metsäneuvoja<br />

Markku Mämmelä ja Jari Nikunen<br />

lastaavat taimikuormaa<br />

Nikusen autoon metsänhoitoyhdistyksen<br />

taimivarastolla.<br />

-Taimivaraston kiertonopeus<br />

on meillä maksimissaan muutaman<br />

päivän luokkaa. Yritämme<br />

pitää taimet täällä varastolla<br />

kosteina koko varastoinnin<br />

ajan kastelemalla niitä<br />

säännöllisesti. Taimien tulisi<br />

olla istutusvaiheessa niin kosteita,<br />

että pottia puristamalla<br />

siitä tippuu vähän vettä. Mikäli<br />

taimi pääsee kuivahtamaan<br />

ja se laitetaan kuivana maahan,<br />

riskit taimen menehtymiselle<br />

kyllä kasvavat nopeasti,<br />

Markku Mämmelä kertoo.<br />

Jari Nikunen ihastelee suurikokoista<br />

kuusen tainta, joka<br />

soveltuu hänen mukaansa erityisen<br />

hyvin nyt istutettavana<br />

olevalle kohteelle.<br />

-Rehevälle kasvupaikalle<br />

tarvitaan suurikokoinen kuusentaimi,<br />

jotta se ei huku heinikkoon.<br />

Karulle kasvupaikalla<br />

soveltuu hyvin tämä pieni<br />

männyn pottitaimi, jota mekin<br />

olemme paljon käyttäneet,<br />

Nikunen toteaa viereistä männyntaimikenttää<br />

osoittaen.<br />

Kuorma täyttyy ja istuttaja<br />

lähtee kohti metsäpalstaa, jos-<br />

Rehevälle paikalle tarvitaan iso<br />

kuusentaimi, jotta se ei huku heinään,<br />

Jari Nikunen neuvoo.<br />

sa istutettava kohde sijaitsee.<br />

Myyrät olleet<br />

asialla<br />

Aivan maantien tuntumassa<br />

Ylivieskan Ojakylässä olevalla<br />

palstalla alkaa pian kuulua<br />

tuttu kalke. Putki maahan,<br />

taimi putkeen, putki varovasti<br />

ylös ja sitten tiivistys. Terhakka<br />

kuusen taimi jää mättääseen<br />

ja aloittaa vahvan kasvun<br />

auringon lämmittämässä mättäässä.<br />

Jari Nikuselle metsänistutus<br />

on tuttua hommaa vuosien<br />

varrelta, sillä metsää on omissa<br />

ja yhtymän nimissä eri puolilla<br />

jokilaaksoa.<br />

-Ostimme tämän metsätilan<br />

muutama vuosi sitten. Tuossa<br />

tien toisella puolella kun toteutimme<br />

hakkuita, niin tä-<br />

män vanhan pellon ja muutaman<br />

sadan metrin päässä olevan<br />

toisen peltopalan tilanne<br />

tuli yhdistyksen metsäneuvojan<br />

Kaisa Raution kanssa puheeksi.<br />

Tutkimme aluetta yhdessä<br />

ja totesimme, että pellot<br />

oli joskus metsitetty, mutta ilmeisesti<br />

myyrät olivat tehneet<br />

tuhojaan. Niinpä Kaisa teki tähän<br />

luonnontuhohankkeen ja<br />

istutamme nyt uudet kuusen<br />

taimet, Jari Nikunen selvittää<br />

istutustyön lomassa.<br />

Taimet ovat kookkaita ja entiselle<br />

pellolle juuri sopivia.<br />

-Tällaisella herkästi heinittyvällä<br />

maalla taimet kannattaa<br />

Mikäli taimet tulevat kasvatusalustoissa, ne kannattaa sijoittaa<br />

varjoisaan paikkaan joko palstalle tai pihalle vierekkäin<br />

ja tiiviisti maata vasten, etteivät laatikot pääse alta<br />

kuivumaan. Taimia kastellaan säännöllisesti.<br />

Mikäli taimet toimitetaan pahvilaatikoissa, tulee laatikoiden<br />

tuuletusaukot välittömästi aukaista ja varmistaa<br />

taimien hapensaanti. Palstalla laatikot avataan. Nämäkin<br />

taimet tulee sijoittaa suojaan auringonvalolta. Mikäli taimet<br />

toimitetaan sulina, pahvilaatikkotaimet tulee saada istutukseen<br />

mahdollisimman nopeasti, sillä laatikko ei ole<br />

tarkoitettu pitempään säilytykseen.<br />

Kun taimet toimitetaan muovisäkeissä, säkit aukaistaan<br />

ja tarpeen mukaan kastellaan. Säkki on erittäin huono säilytyspakkaus<br />

ja senpä takia taimet tulisi mahdollisimman<br />

pikaisesti saada istutukseen.<br />

laittaa mahdollisimman korkealle<br />

mättään päälle. Ja kun taimi<br />

on näin kookas, se ei kyllä<br />

mene hukkaan heinän sekaan.<br />

Pienen taimen kun laitat tähän<br />

maahan, niin vaikeuksia piisaa.<br />

Jälleen putki mättään päälle,<br />

putki polkaistaan maata vas-<br />

Taimien oikea varastointi auttaa viljelyn onnistumista<br />

Taimia ei saa istuttaa maahan jäisinä<br />

taan, putken leuat auki, taimi<br />

vakasta putkeen, putki varovasti<br />

ylös maasta ja maan tiivistys<br />

taimen ympäriltä. Ja lopuksi<br />

tuttu kalahdus kun putken<br />

leuat laukeavat perusasentoon.<br />

Tiivistä mätäs ennen<br />

istutusta<br />

Nikusen istuttama alue laikkumätästettiin<br />

edellisenä syksynä.<br />

Laikkumätästys tarkoittaa<br />

sitä, että maata kuopaistaan<br />

kauvurilla noin parin metrin<br />

välein ja nostettu maamätäs<br />

”kaadetaan” kuopan viereen<br />

niin, että mättään elolliset<br />

osat tulevat vastakkain ja musta<br />

maa jää näkyviin. Mätäs on<br />

muuta maanpintaa korkeammalla<br />

ja siten paremmin turvassa<br />

heinältä.<br />

-Ison kuusen taimen voi istuttaa<br />

tällaiseen pehmeään<br />

mättääseen niin syvälle kuin<br />

vain putken säätörauta antaa<br />

myöten. Maata saa tulla potin<br />

päälle 5-6 senttiä. Ja on tätä<br />

polkurautaa vielä mahdollista<br />

säätää syvemmällekin, Nikunen<br />

näyttää pottiputken alaosaa.<br />

Vuosien saatossa tuhansia<br />

taimia istuttanut metsänomistaja<br />

tietää myös onnistumisen<br />

tärkeyden ja huolellisuuden<br />

merkityksen.<br />

-Monesti pannaan istutus<br />

kiireellä pilalle. Jos mätästys<br />

on tehty samana keväänä ja istuttaja<br />

tulee heti perässä, on<br />

mätäs syytä polkemalla ensin<br />

tiivistää, että se tulee varmasti<br />

maata vasten. Meillä on tuolla<br />

Pyhäjoella meneillään mätästys<br />

ja tarkoitus on täältä mennä<br />

sinne heti perään jatkamaan<br />

istutusta. Silloin kun mätästys<br />

tehdään edellisenä syksynä,<br />

talvi kyllä hoitaa mättään tiivistämisen,<br />

Jari Nikunen tietää.<br />

Nykyään yhä suurempi osa taimista säilytetään taimitarhoilla<br />

pakastettuna ja tämä vaatii entistä enemmän huolellisuutta<br />

taimien käsittelyltä. Pakastetut taimet tulee pahvilaatikoissa<br />

ja tässäkin tapauksessa tuuletusaukot tulee<br />

aukaista heti ja sitten koko laatikko auki niin pian kuin<br />

mahdollista. Taimien sulaminen saattaa viedä muutamasta<br />

päivästä jopa reiluun viikkoon. Taimia ei saa missään<br />

tapauksessa istuttaa maahan jäisinä.<br />

Kaikissa tapauksissa taimet tulee vielä ennen istutusta<br />

huolellisesti kastella, jotta kasvuun lähtö olisi varma. Jos<br />

taimi on kevyt ja kuivanoloinen maahan laitettaessa, on se<br />

melkoinen riski onnistumiselle. Paakku on sopivan kostea<br />

kun siitä irtoaa vettä kevyesti puristettaessa.<br />

Lisää asiasta: www.mhy.fi /kalajokilaakso/metsanhoito.

Männyn kylvö onnistuu<br />

vain karuilla maapohjilla<br />

Metsä-äkeeseen on liitetty kylvölaite<br />

Konekylvö on viime<br />

vuosina lyönyt itsensä läpi<br />

metsänuudistamismuotona.<br />

Karujen metsämaiden<br />

uudistamisessa männyn<br />

kylvö onkin usein varsin<br />

varteenotettava vaihtoehto.<br />

Koneellisessa metsäkylvössä<br />

metsätraktorin vetämään<br />

äkeeseen on liitetty kylvölaite.<br />

Muokkausjäljellä on kylvön<br />

onnistumiselle suuri merkitys,<br />

sillä määrävälein muokkausvakoon<br />

siemeniä sylkevä<br />

kylvölaite ei näe mihin siemen<br />

putoaa.<br />

-Mikäli maaperä on kovin<br />

kivistä, osa siemenistä voi joutua<br />

sellaisiin paikkoihin, joissa<br />

siemen ei idä. Tämän takia<br />

muokkausjäljen on oltava riittävän<br />

leveä. Männyn siementä<br />

joudutaan käyttämään jonkin<br />

verran enemmän kuin käsin tapahtuvassa<br />

kylvössä, eli yleensä<br />

noin 300 grammaa hehtaarille.<br />

Joka tapauksessa konekylvö<br />

on edullinen uudistamismuoto,<br />

kertoo metsäneuvoja<br />

Jari Penttilä Pyhäjokilaakson<br />

metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

-Missään tapauksessa konekylvöä<br />

ei tule viedä reheville ja<br />

heinittyville maille. Siellä siemen<br />

varmuudella tukehtuu heinikkoon<br />

ja operaatio epäonnistuu,<br />

Penttilä varoittaa.<br />

Käsinkylvössä<br />

tarvitaan riittävästi<br />

kylvökohtia<br />

Käsin tapahtuvassa kylvössä<br />

kannattaa hakea istutukseen<br />

nähden tuplamäärä viljelykohtia,<br />

eli noin 4000 kylvökohtaa<br />

hehtaarille. Tämä merkitsee sitä,<br />

että siemeniä ripotellaan<br />

noin metrin välein muokkausvakoon.<br />

-Kylvöpaikkaa valitessa kannattaa<br />

kiinnittää huomiota siihen,<br />

että siemenet tulevat paljastettuun<br />

kivennäismaahan ja<br />

mielellään äestysvaon reunaalueelle<br />

ja sielläkin korkeimmille<br />

kohdille. Erityisesti tulee<br />

varoa siementen kylvämistä<br />

alavilla mailla vaon pohjaan,<br />

sillä siinä on todennäköisesti<br />

ensi keväänä vettä, joka tu-<br />

Metsäviljelyn tarvikkeet ja palvelut omasta<br />

metsänhoitoyhdistyksestä:<br />

- Metsätaimet ja siemenet<br />

- Työvälineet (putket, vakat ym.)<br />

- Työnopastus<br />

- Muokkaus- ja konekylvöpalvelut<br />

- Istutuspalvelut<br />

kahduttaa pienen sirkkataimen<br />

elämän alkuunsa, varoitta Jari<br />

Penttilä kylväjiä.<br />

Männyn siemenet on helppo<br />

kylvää pullosta, jonka korkkiin<br />

on tehty reikä. Jokaiselle<br />

kylväjälle annetaan oma pullo<br />

ja annostus testataan ennen<br />

kylvöä vaikka sanomalehden<br />

päälle.<br />

-Uusimpien tutkimusten mukaan<br />

kylvökohtaa ei tarvitse<br />

erikseen tiivistää, koska siemenen<br />

pinta saattaa tiivistämisen<br />

yhteydessä vaurioitua.<br />

Riittävästi<br />

siementä<br />

Pistekylvössä siemenet ripotellaan<br />

suppealle alalle muokkausjälkeen<br />

ja maa tiivistetään<br />

polkaisemalla hyvin kevyesti.<br />

Viirukylvössä tehdään vaikkapa<br />

terävällä kepillä muokkausjälkeen<br />

pieni ura, johon siemenet<br />

ripotellaan ja sen jälkeen<br />

maa kevyesti tiivistetään kevyesti<br />

niin, että siemen peittyy<br />

3-4 millin maakerroksen alle<br />

-Jokaiseen kylvöpisteeseen<br />

Jari Penttilä<br />

tulisi kylvää itävyydestä riippuen<br />

10-30 siementä, jolloin<br />

ainakin osa siemenistä itää ja<br />

kehittyy taimeksi asti, metsäneuvoja<br />

Jari Penttilä opastaa.<br />

Itäminen tapahtuu hitaasti<br />

ja useana vuonna, joten lopullinen<br />

tulos nähdään vasta noin<br />

viiden kasvukauden kuluttua.<br />

-Käsinkylvössä siementä<br />

käytetään itävyydestä riippuen<br />

200-350 grammaa hehtaarille.<br />

Alueemme metsänhoitoyhdistykset<br />

ovat varanneet kaikkiin<br />

alueensa männyn kylvönä<br />

toteutettaviin uudistamistöihin<br />

riittävän määrän siementä,<br />

mutta asia kannattaa kuitenkin<br />

hetimmiten varmistaa<br />

ja sopia milloin siemenet tarvitsee.<br />

metsänomistajat<br />

Laikkumätästys<br />

nopeuttaa kuusen<br />

pituuskasvua<br />

ja vähentää<br />

vesakoitumista<br />

Laikkumätästys vähentää istutuskuusikoiden<br />

vesakko-ongelmia merkittävästi. Kuusen taimien<br />

pituuskasvu on nopeaa, ja vesakkoa alkaa syntyä<br />

vasta muutaman vuoden kuluttua. Kuusi pärjää<br />

vesakkoa vastaan paljon paremmin kuin äestetyillä<br />

tai laikutetuilla aloilla.<br />

17<br />

Mätäspinnoilla koivuvesakon kasvuun lähtö viivästyy muutamalla<br />

vuodella, ja kuusen taimi saa elintärkeän etumatkan<br />

kasvunsa kriittisessä alkuvaiheessa<br />

Metsäntutkimuslaitos toteaa kuusen viljelyä ja laikkumätästystä<br />

koskevassa tutkimuksessaan, että laikutuksen tai<br />

äestyksen sijaan nykyisin kuusen istutusaloista pääosa mätästetään<br />

– tai ainakin niin suositellaan.<br />

-Mätästys nopeuttaa kuusten alkukehitystä, mutta se<br />

myös vähentää vesakko-ongelmia ja perkaustarvetta, toteaa<br />

tutkija Sauli Valkonen Metlasta.<br />

Kuusen taimet joutuvat istutuksen jälkeen kilpailemaan<br />

nopeakasvuisen lehtipuuvesakon kanssa. Maan muokkaus<br />

edistää kuusen taimien alkukehitystä, mutta samalla paljastettu<br />

kivennäismaapinta voi tarjota siemen syntyiselle<br />

vesakolle soveliasta kasvualustaa.<br />

Vesakko nousee mättäälle<br />

muutaman vuoden viiveellä<br />

Laikkujen ja äesvakojen painanteisiin syntyy Sauli Valkosen<br />

mukaan nopeasti runsas vesakko. Kun taimetkin istutetaan<br />

äestysvakoihin tai laikkuihin, niiden ympärille nousee<br />

runsaasti vesakkoa.<br />

-Mättäiden muodostamien kivennäismaapintaisten<br />

kohoumien on arveltu olevan siemensyntyisen vesan<br />

kasvuun lähdölle epäedullisempi paikka. Tutkimuksen<br />

tulokset tukevat tätä havaintoa. Mätäspinnoilla<br />

koivu vesakon kasvuun lähtö viivästyy muutamalla<br />

vuodella. Tämä antaa kuuselle etumatkaa<br />

kriittisimmässä alku vaiheessa, Valkonen muistuttaa.<br />

Alustavien tulosten mukaan tuoreet mätäspinnat eivät<br />

vesoittuneet kovin herkästi.<br />

-Kuusen taimet saivat mättäillä etua nopeasta pituuskasvustaan.<br />

Kuusi otti koivun pituus etumatkaa kiinni ja<br />

9-vuotiaissa taimikoissa koivu oli etumatkansa menettänyt,<br />

tutkija Sauli Valkonen sanoo.

18 metsänomistajat<br />

Mikä on tiekunnan vastuu kun<br />

auton öljypohja puhkeaa kiveen?<br />

Jaakko Aho<br />

Yhteiskunta on tukenut metsäteiden<br />

rakentamista voimakkaasti,<br />

ja nykyisin alueellamme<br />

onkin varsin kattava metsätieverkosto.<br />

Alkuvaiheessa<br />

metsätien kunnossapito ei vaadi<br />

juurikaan ponnisteluja, joten<br />

tiekunnan toiminta herkästi<br />

hiljentyy. Tarvittavat lanaukset<br />

tehdään kenties yhteisellä<br />

sopimuksella, mutta tiekuntien<br />

kokouksia ei aina jakseta pitää.<br />

Aikojen saatossa metsätie<br />

kuluu, routa saattaa nostella<br />

kiviä pintaan tai vanha tierumpu<br />

pettää. Vaurioituneella tiellä<br />

on vahingon mahdollisuus.<br />

Rikkoutunut öljypohja on aina<br />

ikävä yllätys auton omistajalle,<br />

mutta saattaa tulla kalliiksi<br />

myös tiekunnalle.<br />

Kuka korvaa vahingon?<br />

- Kun tiekunta on hoitanut tiekokouksessa<br />

yhdessä sovitut<br />

toimenpiteet, se ei ole vastuussa<br />

tien osakkaalle sattuneesta<br />

vahingosta. Jos kunnossapidossa<br />

ei ole tapahtunut laiminlyöntiä,<br />

ei korvausvelvollisuutta<br />

yleensä ole myöskään<br />

tiekunnan ulkopuoliselle sattuneessa<br />

vahingossa. Sen sijaan<br />

kunnossapidon laiminlyönti<br />

voi aiheuttaa tiekunnalle korvausvelvoitteen,<br />

kertoo MetsänhoitoyhdistysKalajokilaakson<br />

tieasiantuntija metsänparannusesimies<br />

Jaakko Aho.<br />

Mikäli metsäautotie saa kunnalta<br />

avustusta tien kunnossapitoon<br />

tai vaikkapa kemera-tukea<br />

tien peruskunnostukseen,<br />

on tie Ahon mukaan pidettävä<br />

liikennöitävässä kunnossa.<br />

-Jos tien rakenne ei kestä<br />

liikennettä kelirikkoaikaan, on<br />

kelirikosta varoitettava tienkäyttäjiä<br />

tai rajoitettava tien<br />

käyttöä kelirikon aikana.<br />

Huolimaton kulkija<br />

vastaa omat<br />

törmäilynsä<br />

Jos tiekunta ei ole saanut avustusta<br />

kunnossapitoon tai perusparannukseen,<br />

se on periaatteessa<br />

vain osakkaiden<br />

käytössä oleva tie. Jos kunnossapito<br />

on jäänyt vähän heikolle,<br />

kannattaa tiekunnan ilmoittaa,<br />

että tietä saa käyttää<br />

omalla vastuullaan, tai ääritapauksessa<br />

kieltää tien käyttö<br />

kokonaan.<br />

-Mikäli tie näyttää kunnossapidetyltä<br />

eikä tiellä ole minkäänlaisia<br />

näkyviä kieltoja tai<br />

rajoituksia, ulkopuolinen tien<br />

käyttäjä yleensä olettaa tien<br />

olevan normaalisti käytettävissä.<br />

Tällaisissa tapauksissa voi<br />

olla mahdollista, että tiekunta<br />

joutuu vastuuseen vahingoista,<br />

Jaakko Aho selvittää.<br />

Äkillinen tulva voi katkaista<br />

tien tai myrsky voi kaataa tielle<br />

puun. Äkillisiin ja odottamattomiin<br />

vaurioihin tiekunta<br />

ei pysty ennalta varautumaan.<br />

Tällaisen vaurion seurauksena<br />

syntyneisiin vahinkoihin tiekunnalla<br />

ei Ahon mukaan ole<br />

korvausvelvollisuutta.<br />

- Tienkäyttäjän huolimattomuuttaan<br />

itsellensä aiheuttaman<br />

vahingon hän luonnollisesti<br />

kärsii itse. Esimerkiksi<br />

liian kovan nopeuden<br />

vuoksi tieltä suistunut kulkija<br />

hoitaa itse omat kulunsa.<br />

Ruohikon kätkössä vaanivaa<br />

routakiveä ei kuitenkaan<br />

voi aina nähdä. Tämän vuok-<br />

si myös hoitamattoman tien<br />

alkupäähän kannattaa laittaa<br />

liikennemerkki, jossa kerrotaan<br />

tien olevan yksityistie.<br />

Myös ajokieltokyltti tekstillä<br />

”ajo omalla vastuulla” on hyvä<br />

vaihtoehto, jos tien käyttöä ei<br />

haluta tai voida rajoittaa.<br />

Hyvä kunnossapito on<br />

paras vakuutus<br />

Varmimmin tiekunta välttää<br />

yllättävät maksut pitämällä<br />

tien kunnossa. Hyvä kunnossapito<br />

myös siirtää perusparannuksen<br />

tarvetta myöhemmäksi,<br />

mikä osaltaan tuo säästöjä<br />

tienpitoon pitkällä aikavälillä.<br />

-Jossakin vaiheessa tien voimakkaampi<br />

kunnostus tulee<br />

väistämättä eteen. Tällöin perusparannushankekannattaa<br />

toteuttaa turhia viivyttelemättä.<br />

Hyvän tien avulla estetään<br />

turhat vahingonkorvausvaateet<br />

- ja mikä vielä paljon<br />

tärkeämpää - hyvän tien avulla<br />

parannetaan puun hintaa ja<br />

pienennetään metsänhoidon<br />

kustannuksia, Aho muistuttaa.<br />

Raivaussahat pörisemään<br />

Jaakko Aho<br />

Hyväkuntoinen metsätie on myös tiekunnalle varmin vakuutus.<br />

MHY Haapavesi-Kärsämäki järjestää jälleen kampanjan<br />

taimikoiden ja nuorten metsien hoitajille.<br />

Vuoden aikana taimikonhoitoa tai nuoren metsän hoitoa tehneiden tai<br />

teettäneiden kesken arvotaan raivaussaha.<br />

Muistathan olla aktiivinen ja ilmoittaa hankkeesi kisaan<br />

metsänhoitoyhdistykselle!<br />

Arvontaan voivat osallistua metsänomistajat, jotka ovat tehneet tai<br />

teetättäneet taimikonhoitoa tai nuoren metsänhoitoa vähintään hehtaarin.<br />

Metsänhoitoyhdistyksen raportoimat hankkeet pääsevät arvontaan<br />

automaattisesti. Muut hankkeet, esim. taimikon varhaisperkaukset tulisi<br />

ilmoittaa mhy:lle, jotta on mukana arvonnassa.<br />

Metsänhoitokampanjan säännöt:<br />

- Metsänomistaja on tehnyt tai teettänyt Metsänhoitoyhdistys Haapavesi – Kärsämäen<br />

alueella taimikon varhaishoitoa, taimikonhoitoa tai nuoren metsän kunnostusta<br />

(kehitysluokat T1, T2 tai 02) vähintään yhden hehtaarin.<br />

- Hankkeesta on ilmoitettu mhy:lle 1.4.2012-31.3.2013, eikä se ole aikaisemmin ollut<br />

mukana raivaussahan arvonnassa.<br />

- Yksi arpalippu/omistaja, kuolinpesä, yhtymä, yli 15 ha:n toteutuksesta kaksi arpalippua<br />

HAAPAVESI-KÄRSÄMÄKI

Metsänistuttajan<br />

muistilista<br />

- Sovi metsänhoitoyhdistyksen<br />

kanssa hyvissä ajoin taimien<br />

ja viljelyvälineiden toimituksesta.<br />

- Ellet voi itse istuttaa, sovi heti<br />

mhy:n kanssa istutuksen tekemisestä.<br />

- Varastoi taimet hyvin ja huolehdi<br />

kastelusta.<br />

- ”Juota” taimet ennen viljelyä.<br />

- Viljele vain hyviin kohtiin. Hyvä<br />

viljelykohta on säännöllistä<br />

istutusväliä tärkeämpi.<br />

- Istuta taimet riittävän syvälle.<br />

- Opettele työvälineiden oikea<br />

käyttö ja pidä välineet kunnossa.<br />

- Tarkkaile työsi laatua, eli istutustiheyttä<br />

ja istutuskohtia.<br />

- Älä jätä säkkejä, laatikoita tai<br />

alustoja metsään. Muoviset<br />

kasvatusalustat pitää aina palauttaa<br />

taimien toimittajalle.<br />

metsänomistajat<br />

OSTAMME TUKKI- JA PARRUVALTAISIA LEIMIKOITA<br />

19<br />

KYSY LISÄÄ HANKINTAESIMIEHILTÄMME<br />

Eero Parkkila p. 040 540 9416<br />

Haapajärvi - Reisjärvi - Sievi - Lestijärvi<br />

- Toholampi - Halsua<br />

Marko Vilppola p. 040 842 9024<br />

Nivala - Kärsämäki - Ylivieska<br />

Seppo Vainio p. 0400 387 135<br />

Pyhäjärvi - Pihtipudas - Kinnula - Kivijärvi<br />

- Viitasaari<br />

Antero Haataja p. 040 513 0345<br />

Haapavesi - Pulkkila - Piippola - Kestilä<br />

- Pyhäntä - Vaala - Utajärvi<br />

Pertti Engman p. 040 759 2532<br />

Haapavesi hankinta- ja käteiskaupat<br />

Ari Poutiainen p. 0400 509 543<br />

Oulainen - Vihanti - Ruukki - Rantsila - Liminka<br />

- Temmes - Tyrnävä - Muhos<br />

Mika Luttinen p. 044 369 7279<br />

Kiuruvesi - Pielavesi - Vieremä - Vuolijoki<br />

etunimi.sukunimi@hasa.fi<br />

Pidetään sahat pyörimässä!

20 metsänomistajat<br />

Siikalatvan ja<br />

Siikalakeuden<br />

toimihenkilöt<br />

yhteisillä<br />

virkistyspäivillä<br />

Tästä se päivä alkoi aamupalasta ja katsauksesta tulevaan.<br />

Työ vaatii myös yhteistä rentoa aikaa. Vuoden 2013 alusta<br />

yhdistyvät Siikalakeuden ja Siikalatvan metsänhoitoyhdistysten<br />

toimihenkilöt viettivät yhteisiä virkistyspäiviä. Päivät<br />

aloitettiin aamupalan ja tulevan uuden mhy Siikalakeuden<br />

tunnuslukuja katsastellen. Päivien tarkoitus oli kuitenkin<br />

viettää yhteistä aikaa, tutustua työkavereihin sekä rentoutua.<br />

Sulkapallon peluulla hiki-irti<br />

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita.<br />

Kova laji, moni löysi tai paremminkin tunnisti uusia lihaksia<br />

itsestään pelin jälkeen. Pelaamisesta koettiin riemua ja<br />

onnistumisia.<br />

Jotta paikat eivät liiaksi kangistuisi ja kipeytyisi siirryttiin<br />

pelin jälkeen hieronta-akatemiaan ammattitaitoisten hierojien<br />

käsittelyyn. Hierojan käsittelyssä kuulosti löytyvän kipeät<br />

lihakset yhdeltä sun toiselta. Paikkoja saatiin kuitenkin<br />

vetreimmiksi jotta voitiin jatkaa kohti illan ja iltapäivän tapahtumia.<br />

Majoituimme Oululaiseen merenrannalla olevaan kylpylähotelliin.<br />

Kylpylän käyttö oli vapaata. Siirryimme päivälliselle<br />

kaupungin keskustaan. Päivällistimme pidemmän kaavan<br />

mukaan ja olihan porukalla jo hieman hiuka ja nestevajaustakin<br />

oli syntynyt. Kyllä ruoka voi sitten olla hyvää.<br />

Hyvältä kuulostaa.<br />

Syönnin jatkeeksi siirryimme teatteri Rioon jossa Ismo<br />

Leikola stanp up show jatkoi illan viihdyttämistä. Osa joukkueestamme<br />

siirtyi shown jälkeen kotirintamalle. Nuorisoketju<br />

vahvistettuna senioriketjulla siirtyi katsastamaan kaupungin<br />

yöelämää.<br />

Aamupalalla vapaapäivän aamunakin kohtasimme reippaita<br />

metsätoimihenkilöitä jo auringon nousun aikoihin. Porukka<br />

oli silmin nähden rentoutunut ja nauttinut päivien annista.<br />

Kotiuduimme.<br />

Matti Heikkilä on<br />

Vuoden nuori<br />

metsänomistaja 2012<br />

Vuoden nuori<br />

metsänomistaja Matti<br />

Heikkilä haluaa tehdä<br />

metsänhoitoyhdistysten<br />

roolia ja tehtävää<br />

tutummaksi<br />

etämetsänomistajille.<br />

Vuoden nuoren<br />

metsänomistajan valinta<br />

julkistettiin Oulussa<br />

Metsänomistaja-viikon<br />

seminaarissa.<br />

Vuoden nuori metsänomistaja<br />

Matti Heikkilä on viljatilallinen<br />

Siikajoelta Pohjois-Pohjanmaalta.<br />

Hänen perheeseensä<br />

kuuluvat vaimo ja 5 ja 1,5<br />

-vuotiaat lapset. Tilanpidon<br />

ja metsätalouden lisäksi hänellä<br />

on yhteistyökumppanin<br />

kanssa yritys, joka hoitaa Oulun<br />

kaupungin puistometsiä.<br />

-Olen tällainen perinteisen<br />

metsätalouden edistäjä, Heikkilä<br />

luonnehtii itseään.<br />

Heikkilästä tuli metsänomistaja<br />

21-vuotiaana vuonna<br />

2001 kun hän osti ensimmäiset<br />

maat, 7 ha metsää ja 20<br />

ha peltoa. Vuonna 2002 tehtiin<br />

kotitilalla sukupolvenvaihdos,<br />

ja Matti osti tilan vanhemmiltaan.<br />

Tilaa on kasvatettu viimeksi<br />

vuonna 2009 ostamalla<br />

rajanaapurilta lisää metsää.<br />

Nyt metsää on kaikkiaan noin<br />

200 ha.<br />

Oikeaa<br />

metsänhoitoa<br />

-Metsänhoitotyöt pyrin tekemään<br />

ajallaan ja mahdollisimman<br />

paljon itse. Aina parin<br />

vuoden välein tulee tehtyä sellainen<br />

”ryhtiliike” että nyt laitetaan<br />

metsät kuntoon, Heikkilä<br />

tunnustaa. Metsänhoitoyhdistys<br />

kilpailuttaa puukaupat,<br />

hoitaa istutukset ja<br />

viimeksi teetettiin 17 hehtaarin<br />

tuhkalannoitus.<br />

Heikkilä on innostunut lehtikuusesta,<br />

jota kasvaa nyt<br />

noin 10 hehtaarilla. Vuonna<br />

1995 metsityspelloille laitettiin<br />

lehtikuusta ja se näytti kasvavan<br />

oikein hyvin.<br />

-Kiertoaikaa ja kuutioita kun<br />

katsoo, niin lehtikuusen kasvatus<br />

kannattaa vaikka hakettaisi<br />

kaikki, Heikkilä laskee.<br />

Heikkilä on tehokkaan<br />

puuntuotannon kannattaja.<br />

Suojeluasioita hän ei vierasta,<br />

omista metsistä vaan ei ole<br />

löytynyt suojeluarvot täyttäviä<br />

kohteita. Myös vaihtoehtoiset<br />

metsänkäsittelymenetelmät<br />

kiinnostavat ja eri-ikäiskasvatustakin<br />

on kokeiltu.<br />

Luottamustehtävä<br />

antaa näköalapaikan<br />

Heikkilä on aktiivinen luottamushenkilö.<br />

Vuonna 2004<br />

hän pääsi mhy Siikalakeuden<br />

valtuustoon ja sittemmin valtuuston<br />

puheenjohtajaksi. Nyt<br />

Heikkilä toimii yhdistyksen<br />

hallituksen puheenjohtajana.<br />

Yhdistyksen asenne on uusiutumishenkinen,<br />

joten nuoren<br />

oli helppo päästä mukaan.<br />

Tärkeää alussa oli<br />

myös, että vanhempi polvi<br />

auttoi ja tuki sopivasti.<br />

-Suuri kiitos luottamushenkilöuran<br />

alussa kummina toi-<br />

mimisesta kuuluu entiselle hallituksen<br />

puheenjohtajalle Ilkka<br />

Lehdolle, kiittelee Heikkilä.<br />

-Jos mhy-laki avataan, ollaan<br />

tulikokeessa, Heikkilä<br />

tuumaa yhdistyksen tulevaisuudesta.<br />

Mutta mahdottomana<br />

hän ei tilannetta näe.<br />

Hän on voimakkaasti tiukemman<br />

ketjuajattelun puolesta:<br />

Yhteistyötä, fuusioita ja yhteisiin<br />

toimintamalleihin sitoutumista<br />

tarvitaan. Tiukkaan räätälöityjä<br />

palvelupaketteja metsänomistajille<br />

hän ei sen sijaan<br />

kannata.<br />

-Metsänomistajaa pitää<br />

kuunnella ja jokaiselle räätälöidä<br />

oma palvelunsa, paket-<br />

tiratkaisuilla ei päästä aitoon<br />

asiakaslähtöisyyteen, Heikkilä<br />

toteaa.<br />

Metsänomistajat -brändi on<br />

Heikkilän mielestä askel oikeaan<br />

suuntaan ja erityisesti etämetsänomistajat<br />

pitää pystyä<br />

tavoittamaan entistä paremmin.<br />

Vuoden nuoren metsänomistajan<br />

valitsivat nyt kahdeksatta<br />

kertaa MTK ja Nordea<br />

Pankki. Palkinnolla halutaan<br />

kiinnittää huomiota metsätalouden<br />

jatkuvuuden kannalta<br />

tärkeisiin kysymyksiin kuten<br />

sukupolvenvaihdoksiin, metsäomaisuuden<br />

hoitoon ja nuorten<br />

yrittäjyyteen.

Taimikon kevättarkastuksella<br />

Taimikon täydennystarpeen voi näppärästi selvittää nelimetrisen runkolukumitan avulla.<br />

Muutaman vuoden ajan<br />

metsänviljelyn jälkeen<br />

kannattaa taimikko<br />

tarkastaa säännöllisesti ja<br />

varmistaa taimien alkuun<br />

lähtö. Erityisen tärkeää on<br />

tehdä tarkastus keväällä<br />

heti lumien sulamisen<br />

jälkeen.<br />

Taimikon kunto on syytä tarkastaa<br />

vähintään kolmen vuoden<br />

ajan viljelyn jälkeen. Toinen<br />

tarkastus kannattaa tehdä<br />

keväällä ja toinen syys-lokakuussa<br />

ennen talven tuloa.<br />

Kevättarkastus tulisi tehdä<br />

heti lumien lähdettyä huhtitoukokuussa.<br />

Mielellään ennen<br />

kuin heinä ja muu pintakasvil-<br />

lisuus aloittaa kasvun. Silloin<br />

nimittäin viljelytaimet löytyvät<br />

helposti ja niiden tila on nopea<br />

tarkastaa.<br />

Taimikon täydennystarve<br />

selviää useimmiten jo silmämääräisellä<br />

tarkastelulla. Kannattaa<br />

tutkia taimia myös hyvin<br />

läheltä, jolloin selviää mahdolliset<br />

myyrien syönnökset ja<br />

muut vauriot.<br />

Runkoluvun mittaus selvittää<br />

kuitenkin parhaiten, onko<br />

uudistusalalla riittävästi kehityskelpoisia<br />

taimia.<br />

Ota mukaan neljän metrin<br />

keppi tai onkivapa. Sillä on taimien<br />

määrä helppo tarkistaa.<br />

Männyntaimia tulisi olla noin<br />

2000 kpl hehtaarilla ja kuusen<br />

taimia 1800 kpl hehtaarilla.<br />

Tämä mitataan siten, että<br />

pyörähdetään taimikossa täysi<br />

ympyrä tuolla neljän metrin<br />

säteellä ja lasketaan kaikki<br />

taimet, jotka ympyrälle osuvat.<br />

Taimien määrä kerrotaan<br />

luvulla 200, josta saadaan suoraan<br />

taimimäärä hehtaarilla.<br />

Esimerkiksi jos ympyrälle jää 8<br />

elinkelpoista tainta - luonnontaimet<br />

mukaan lukien, on hehtaarilla<br />

taimia 1600 kpl. Muutama<br />

koeala kannattaa ottaa ja<br />

mitata niistä keskiarvo.<br />

Mikäli taimia on selvästi alle<br />

suositusmäärän, kannattaa<br />

harkita täydennysviljelyä.<br />

Mikäli männyntaimia on alle<br />

1500 kpl hehtaarilla tai kuusen<br />

taimia alle 1300 kpl hehtaarilla,<br />

kannattaa viimeistään ryhtyä<br />

täydennysistutukseen.<br />

Täydennysistutus pitäisi tehdä<br />

mahdollisimman pian täydennystarpeen<br />

tultua ilmi.<br />

Metsänhoitoyhdistykseltä kannattaa<br />

varata mahdollisimman<br />

suuret taimet, sillä varsinkin<br />

rehevillä mailla heinä on täydennystaimien<br />

paha vihollinen.<br />

Turvallinen puukauppa<br />

lähtee liikkeelle<br />

metsänhoitoyhdistyksen<br />

laatimasta puunmyyntisuunnitelmasta.<br />

Samassa<br />

yhteydessä yhdistyksen<br />

metsäneuvoja huolehtii<br />

myös metsänkäyttöilmoituksen<br />

tekemisestä ja<br />

laatii leimikolle alustavan<br />

hintalaskelman.<br />

Varsinainen valtakirjakauppa<br />

alkaa siitä, että metsänomistaja<br />

valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen<br />

neuvojan hoitamaan<br />

puukauppaa.<br />

Tämän jälkeen metsänhoitoyhdistys<br />

laatii tarjouspyyntöasiakirjat<br />

ja aloittaa kaupan<br />

valmistelun. Tarjouspyyn-<br />

metsänomistajat<br />

SAVOTALLA SATTUNUTTA<br />

21<br />

Nätti-Jussi oli aikansa legenda pohjoisen savotoilla ja hänestä<br />

kerrottiin paljon monenlaisia juttuja. Lieneekö kaikki ollut aivan<br />

tottakaan, mutta legenda jäi elämään.<br />

Kerran muuan kaveri kehuskeli suurella jänissaalillaan. Nätti-Jussi<br />

kuunteli aikansa ja kertoili omia saaliitaan:<br />

-Sainhan minäkin kerran kokolailla kunnon saaliin ilman asetta<br />

ja koiraa. Oli pieni metsälampi, jonka jäällä jänikset tapasivat kulkea<br />

öiseen aikaan. Eräänä iltana menin ja hakkasin kirveellä reikiä<br />

jäähän, niin että vettä nousi vähän jään päälle. Lammen keskelle<br />

laitoin myrskylyhdyn palamaan.<br />

Mennessäni aamulla kokemaan pyydystä, näin että koko lammen<br />

pinta oli täynnä tassuistaan kiinni jäätyneitä jäniksiä. Hupsusti<br />

oli käynyt kun olivat tulleet tuijottamaan palavaa myrskylyhtyä.<br />

Lainasin lähitalosta viikatteen ja niittelin pupuvainaat irti<br />

jäästä. Yksin lukien niitä oli 364 kappaletta.<br />

Kerran rahattomana ollessaan oli Nätti-Jussi pyytänyt eräältä<br />

emännältä ruokaa. Emäntä ei kuitenkaan antanut, sillä itselläkin<br />

oli niukasti sekä ruokaa että rahaa.<br />

Kun Jussi sai tilin savotasta, hän täytti reppunsa paperilla, rypisteli<br />

saamiaan rahoja ja asetti ne repun suulle näkösälle. Sitten<br />

Nätti-Jussi suuntasi kulkunsa emännän taloon. Sisällä Jussi pyysi<br />

emännältä puntaria.<br />

Emännän ihmetellessä mitä Jussi tekee puntarilla, pudotti Jussi<br />

repun selästään ja vastasi:<br />

-Katsoisin vain paljonko menee kuivia satasia kiloon.<br />

Jutut kirjasta: Jätkän pätkät<br />

Julkaisija Postipankki 1970<br />

Turvallisin tie puukauppaan<br />

Valtakirjakauppa huolehtii metsänomistajan oikeusturvasta<br />

nöt pyydetään kaikilta ostajilta<br />

tiettyyn aikaan mennessä. Ostajat<br />

toimittavat tarjouksensa<br />

ja sen jälkeen päästään vertailemaan<br />

tarjouksia.<br />

Vertailussa käytetään peruspuutavaralajeja,<br />

kunkin ostajan<br />

mahdollisia erityispuutavaralajeja,<br />

jokaisen ostajan yksikköhintoja<br />

sekä katkontahistoriaa,<br />

joka ilmaisee miten hyvin<br />

kukin ostaja on onnistunut arvopuun<br />

talteenotossa viime aikoina.<br />

Metsäneuvojan tekemän vertailun<br />

jälkeen päätetään ostajan<br />

valinnasta yhdessä metsänomistajan<br />

kanssa. Samassa<br />

yhteydessä sovitaan myös<br />

mahdollisista erityisehdoista<br />

kauppaan liittyen.<br />

Näitä voivat olla korjuuaika,<br />

mittaustapa, teiden käyttö<br />

jne. Kun ostajan valintapäätös<br />

on tehty, tekee metsäneuvoja<br />

varsinaisen puukaupan ostajan<br />

edustajan kanssa.<br />

Sitten vain odotellaan korjuun<br />

alkua, josta ostaja on velvollinen<br />

ilmoittamaan ajoissa<br />

valtakirjan haltijalle ja sitä<br />

kautta metsänomistajalle.<br />

Puunkorjuun ja mittauksen<br />

valvonnan jälkeen saadaan ostajalta<br />

mittaustulos, jonka perusteella<br />

laaditaan mittaustodistus.<br />

Siinä näkyvät lopulliset<br />

mittaustulokset ja kaupan kokonaishinta<br />

ja maksutiedot.<br />

Nämä kun on tarkistettu, alkaa<br />

kauppa olla fi naalissa.

22 metsänomistajat<br />

Meillä on ollut<br />

tapana selviytyä.<br />

Keski-Suomi<br />

Tervetuloa METSÄNOMISTAJAN METSÄKOULUUN<br />

Metsäkoulu on kaikille 18-65 vuotiaille metsänomistajille räätälöity kaksivuotinen monimuotoopintokokonaisuus.<br />

Opetus antaa hyvät valmiudet omien metsien hoitoon ja käyttöön.<br />

Metsänomistajille lähes maksuttomaan opetukseen sisältyy metsäopetusta 2-3 iltaa<br />

kuukaudessa, metsäretkeilyjä, työmaakäyntejä, tehdasvierailuja sekä omalla tilalla tapahtuvaa<br />

käytännön opastusta. Tähän mennessä yli 300 alueemme metsänomistajaa on opinnot<br />

suorittanut tai parhaillaan suorittaa.<br />

Uusi metsäkoulu-ryhmä aloittaa Kalajoella tammikuussa 2012 ja<br />

siihen on ilmoittautuminen alkanut. Koulutuksen esittely- ja aloitusilta<br />

pidetään Tapion Tuvalla, Kalajoen hiekkasärkillä 16.1.2013 klo 18.<br />

Järjestelyistä vastaa Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yhdessä alueen metsänhoitoyhdistysten<br />

kanssa. Mukaan voi ilmoittautua mistä tahansa Kalajokilaakson, Pyhäjokilaakson tai Keski-<br />

Pohjanmaan alueelta.<br />

Patamantie 146<br />

43170 HÄKKILÄ<br />

Puh. 0205 64 6185<br />

Fax. 0205 64 6131<br />

www.finforelia.fi<br />

alk. 5880 €<br />

alk. 2990 €<br />

alk. 9290 €<br />

Ilmoittautuminen aloitusiltaan metsänhoitoyhdistykseen puh. 044-578 0329/Eija Malinen<br />

tai sähköpostilla eija.malinen@mhy.fi<br />

HUOM! Mukaan yhteen ryhmään mahtuu noin 20 opiskelijaa, joten kannattaa<br />

ilmoittautua heti.<br />

Lisätiedot: Maaseutuopiston Kannuksen yksikkö puh. 044-725 0639/ Hannu Heikkilä.<br />

Metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaakso puh. 0500-282 346/ Martti Hyvärinen.<br />

www.mhy.fi/kalajokilaakso/ajankohtaista<br />

PYHÄJOKILAAKSO<br />

KALAJOKILAAKSO<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

020 772 9250• 020 772 9251 • <br />

Kestävää tuottoa (jälki)kasvulle<br />

Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta?<br />

Tuottoa jopa 20 %<br />

Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen<br />

lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton.<br />

Lannoitus on turvallista<br />

Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu-<br />

ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä<br />

sen antimia.<br />

Lannoittaminen on ilmastoteko<br />

Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa<br />

metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän<br />

kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.<br />

Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija<br />

Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin.<br />

Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus,<br />

joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara<br />

Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälkitakuu.<br />

Valitse Yara, maan parhaaksi. www.yara.fi<br />

Tutustu nyt verkossa<br />

metsänlannoitus.fi

Seuraava Metsänomistajan<br />

metsäkouluryhmä alkaa<br />

tammikuussa<br />

Metsänomistajan metsäkoulu<br />

on metsänomistajien tarpeisiin<br />

räätälöity opintokokonaisuus,<br />

jonka pohjana on metsäalan<br />

perustutkinto. Kyseessä<br />

on kahden vuoden aikana<br />

toteutettava opintokokonaisuus,<br />

jossa lähiopiskelu tapahtuu<br />

pääasiassa iltaisin 2-4 kertaa<br />

kuukaudessa. Lisäksi opintoihin<br />

kuuluu työnopastusta,<br />

LIMINKA<br />

HAAPAVESI<br />

EJK-Kone Oy Konepalvelu JK Oy<br />

Myös biopolttoaineen kuormaus ja kuljetus<br />

www.mhy.fi<br />

omalla tilalla tapahtuvaa työskentelyä,<br />

maastoretkeilyä jne.<br />

Tällä hetkellä on meneillään<br />

yksi Pyhäjokilaakson ja Kalajokilaakson<br />

alueen yhteinen<br />

ryhmä.<br />

Seuraava uusi ryhmä on tarkoitus<br />

aloittaa tammikuussa<br />

2013 Kalajoella. Tähän ryhmään<br />

on ilmoittautuminen alkanut<br />

ja metsänomistajia mah-<br />

tuu mukaan sekä Pyhäjokilaaksosta<br />

että Kalajokilaaksosta.<br />

Mukaan mahtuu reilut parikymmentä<br />

metsänomistajaa.<br />

Tämän ryhmän aloitustilaisuus<br />

pidetään Tapion Tuvalla<br />

Kalajoen Hiekkasärkillä keskiviikkona<br />

16.1.2013. Ilmoittautumisesta<br />

on ohjeet viereisellä<br />

sivulla.<br />

URAKOINTIPALVELUT<br />

PATTIJOKI<br />

PIIPPOLA<br />

VIHANTI<br />

KAIVINKONE- JA<br />

HAKKUUTYÖT<br />

KONEURAKOINTI<br />

ANTERO MUSTAKANGAS KY<br />

VIHANTI, p. 0400 285 189<br />

MERIJÄRVI<br />

JUHA PERÄLÄ<br />

Peräläntie 247, 86220 Merijärvi<br />

p. 040 701 3798<br />

metsänomistajat<br />

RUUKKI<br />

PYHÄJOKI<br />

• METSÄKONEURAKOINTIA<br />

• Kaivinkoneurakointia<br />

- koneellinen taimenistutus<br />

- kannonnostoa!<br />

puh. 08 435 740, 0400 381 214<br />

23

24 metsänomistajat<br />

Uusia ajatuksia<br />

metsästä.<br />

Stora Enson Tähtitilillä ® metsä jatkaa kasvuaan<br />

puukaupan jälkeenkin. Kysy lisää lähimmältä<br />

Stora Enson puunostajalta.<br />

Stora Enso Metsä<br />

p. 020 46 1478<br />

www.storaensometsa.fi<br />

metsänhoitoyhdistys<br />

metsänomistajan<br />

asialla<br />

METSÄN UUSI<br />

KASVU ALKAA<br />

TUHKASTA!<br />

Tutkitut ja turvalliset Ecolan ®<br />

tuhkalannoitteet ovat tuottava<br />

sijoitus Sinun, metsäsi ja<br />

ympäristön parhaaksi.<br />

www.ecolan.fi<br />

Metsätalouden suunnittelua<br />

ja toteutusta sinun<br />

tavoitteesi mukaan<br />

• Laadimme metsäsuunnitelmat ja tila-arviot<br />

• Avustamme suometsänhoidossa niin<br />

puukaupassa kuin metsänhoidossa<br />

• Suunnittelemme ja toteutamme metsätie- ja<br />

ojitushankkeet<br />

• Tiekunnille tarjoamme hallintopalveluja tieyksiköinneistä<br />

kokous- ja kirjanpitopalveluihin<br />

Lisätietoja Pohjanmaan alueen tiimiesimiehiltä<br />

Asko Heinonen Pyhäjärvi, Haapajärvi, Reisjärvi,<br />

Nivala, Kärsämäki puh. 040 533 6388<br />

Hannu Kajula Haapavesi, Oulainen, Merijärvi,<br />

Pyhäjoki, Raahe, Vihanti puh. 040 733 8618<br />

Matti Moilanen Ylivieska, Alavieska, Sievi,<br />

Kalajoki puh. 040 514 9207<br />

sähköposti: etunimi.sukunimi@metsakeskus.<br />

www.mhy.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!