Lähtötiedot ja tarkistetut tavoitteet

KOILLIS-SUOMI 

STRATEGINEN YLEISKAAVA 

Väliraportti 5.1.2006 

KUUSAMO 

POSIO 

SALLA 

TAIVALKOSKI

SISÄLLYSLUETTELO 

1. Johdanto................................................................................................................................... 3 

2. Suunnittelutilanne..................................................................................................................... 4 

2.1. Maakuntakaava.................................................................................................................................. 4 

2.2. Yleis- ja asemakaavat........................................................................................................................ 7 

3. Yleiskaavan tavoitteet .............................................................................................................. 8 

3.1. Valtakunnalliset tavoitteet .................................................................................................................. 8 

3.2. Maakunnalliset tavoitteet ................................................................................................................... 8 

3.3. Seudulliset tavoitteet........................................................................................................................ 10 

4. Lähtötiedot ja tarkennetut tavoitteet ....................................................................................... 11 

4.1. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen................................................................................................. 11 

4.1.1. Väestö ....................................................................................................................................... 11 

4.1.2. Asuminen .................................................................................................................................. 11 

4.1.3. Palvelut ja elinkeinot ................................................................................................................. 14 

4.1.4. Yhteysverkosto.......................................................................................................................... 19 

4.2. Luonnon ja rakennetun ympäristön monipuolinen hyödyntäminen ja ympäristöarvojen turvaaminen 

................................................................................................................................................................ 22 

4.2.1. Ensisijaisesti kehitettävät ja hoidettavat merkittävät luontoalueet ............................................ 22 

4.2.2. Muut merkittävät luontoalueet ................................................................................................... 26 

4.2.3. Maisemallisesti arvokkaat alueet .............................................................................................. 27 

4.2.4. Merkittävät kulttuuriympäristöt .................................................................................................. 30 

4.2.5. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävät tiet ja reitit ............................................. 31 

4.2.6. Sotahistorialliset kohteet ........................................................................................................... 31 

5. Vaikutusten alustavaa arviointia............................................................................................. 32 

liitteet 

Kuvat 

1. Kuusamo. Ruka. © Ympäristötaito Oy. Mikko Korhonen. 

2. Salla. Näkymä Oulankajoelta © Tommi Tenno.

1. JOHDANTO 

Maankäyttö- ja rakennuslain 46 §:n mukaan 

kunnat voivat laatia yhteistyönä kuntien yhteisen 

yleiskaavan, jolla ohjataan yleispiirteisesti 

maankäyttöä sekä sovitetaan yhteen 

erilaisia toimintoja. 

Kuusamon, Posion, Sallan ja Taivalkosken 

kuntien yhteinen yleiskaava, Koillis-Suomen 

strateginen yleiskaavatyö on aloitettu määrittelemällä 

visio, tavoitteet ja strategiset 

painopisteet. Työn ensimmäisestä vaiheesta 

on vastannut Kimmo Vähäjylkkä Nesenta 

Oy:stä ja työn tulokset on esitetty raportissa 

”Yhteenveto – visio, tavoitteet ja strategiset 

painopisteet”. 

Tavoitteena on, että yleiskaavassa esitetään 

seuraavat strategiset painopistealueet 

• Matkailullisesti ja muun elinkeinoelämän 

kannalta merkittävät alueet 

• Merkittävät luontoalueet ja kohteet 

• Asutus ja palveluverkko 

• Yhteydet 

Tässä raportissa esitetään erilaisista Kuusamoa, 

Posiota, Sallaa ja Taivalkoskea 

koskevista tilastoista ja suunnitelmista koottu 

sekä työn kuluessa käydyissä keskusteluissa 

esiin tullut tieto, jonka pohjalta yleiskaavaluonnos 

laaditaan. Myös yllä mainitussa 

tavoiteraportissa olevia tavoitteita on 

tässä raportissa pyritty tarkentamaan. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 47 §:n mukaan 

kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavan 

hyväksymisen maakunnan liiton, tehtävään 

soveltuvan muun kuntayhtymän tai kuntien 

muun yhteisen toimielimen hyväksyttäväksi. 

Koillis-Suomen strategisen yleiskaavaalueen 

kunnat tekevät yhdessä päätöksen 

yleiskaavan hyväksymistavasta. Yleiskaavan 

hyväksymisen jälkeen yleiskaava saatetaan 

ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 

Oulussa X.X.2005 

Anne Leskinen 

Ympäristötaito Oy

2. SUUNNITTELUTILANNE 

2.1. Maakuntakaava 

Posion ja Sallan maankäyttöä ohjaa Itä- 

Lapin maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö 

vahvisti 26.10.2004. Kuusamon ja 

Taivalkosken maankäyttöä ohjaava Pohjois- 

Pohjanmaan maakuntakaavan ympäristöministeriö 

vahvisti 17.2.2004. 

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa 

Kuusamon, Taivalkosken, Posion ja Sallan 

seutu - Koillis-Suomen aluekeskus - määritellään 

puhtaan luonnon kansainväliseksi 

matkailualueeksi sekä tietoyhteiskunnan 

osaamis- ja palvelukeskukseksi. 

Posio 

Itä-Lapin maakuntakaavassa Posion keskusta 

on taajamatoimintojen aluetta (A). 

Keskuskylinä (at) mainitaan Kuloharju, 

Suonnankylä-Hyväniemi, Lehtiniemi ja Mourujärvi. 

Keskuskylinä ovat lisäksi kulttuurihistoriallisesti 

ja maisemallisesti arvokkaat 

Karjalaisenniemi sekä Tolva. 

Maakuntakaavan mukaan kulttuurihistoriallisesti 

ja maisemallisesti arvokkaita ovat 

myös Sirniön kylä ja Kitkan-Livon tukinsiirtolaite, 

jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä 

kulttuuriympäristöjä. Tukinsiirtolaite on mainittu 

myös rakennussuojelualueena (SR). 

Karjalaisenniemen ja Tolvan lisäksi seudullisesti 

merkittävinä kulttuuriympäristöinä pidetään 

Naumaniemen talouskeskusta sekä 

Lohirannan ja Anetjärven kyliä. 

Syötteen kansallispuisto, Livojärvi ja Korouoma 

ovat maakuntakaavassa suojelualueena 

(S). Korouoma on myös valtakunnallisesti 

merkittävä virkistysalue (V) suojelualueeseen 

kuulumattomalta osalta. Luonnonsuojelualueena 

(SL) mainitaan Pahkasuo, 

Kitkajärvi, Riisitunturin kansallispuisto, Jäniskaira, 

Mustarinnan tunturi ja Pää-Äljy. 

Muinaismuistoalueina (SM) maakuntakaavassa 

Posion kunnan alueella ovat Kuivaniemi, 

Kuorikkikangas ja Posionkangas. 

Posion kunnassa Kitkan alue kunnan kaakkoisosassa, 

Etelä-Posiolla Kuoloharjun, 

Anetjärven, Sirniön ja Kynsivaaran kylät sekä 

kunnan koillisosassa Suolijärven alue 

4 

ovat seudullisesti merkittävää maaseutualuetta, 

jotka maakuntakaavassa on esitetty 

maaseudun kehittämisen kohdealueena 

(mk). 

Kirintövaara, joka on seudullinen matkailualue, 

on esitetty matkailupalveluiden alueena 

(RM). Matkailun vetovoima-alueena, 

matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueena 

(mv) on esitetty valtakunnallisesti 

merkittävä Itä-Lapin matkailualue, johon 

kuuluu iso osa Posion eteläisistä alueista. 

Nykyinen kaatopaikka on esitetty jätteenkäsittelyalueena 

(EJ). 

Nykyistä tieverkostoa esitetään kehitettäväksi 

uudella yhdystiellä, joka johtaa Ranua-Raistakka 

seututieltä (st 941) Taivalkosken 

Jäkälävaaraan. 

Moottorikelkkareiteillä on yhteystarpeet Korouoman 

pohjoispuolella olevalta reitiltä 

Kemijärven keskustaan, Riisitunturin länsipuoliselta 

pohjoiseen suuntautuvalta reitiltä 

Tolvan kylään sekä Posiolta etelään suuntautuvalta 

reitiltä Taivalkosken Kostonjärvelle. 

Lisäksi tarpeellisena nähdään myös yhteystarve 

Kuusamon rajalta Sallan Suomutunturille. 

Livojärven ja Korouoman alueelle on maakuntakaavassa 

osoitettu arvokasta harjualuetta. 

Tärkeitä tai vedenhankintaan soveltuvia 

pohjavesialueita on kunnan alueella 

useita. Eteläosassa kuntaa on osoitettu alueita, 

joissa on todettua tai todennäköistä 

malmi- ja mineraalivarantoa (ek 1). 

Kuusamo 


Kuusamon ydinkeskusta on keskustatoimintojen 

alueena (C) ja taajaman lähialueet 

taajamatoimintojen alueena, Ruka esitetään 

kaupunkiseudun paikalliskeskuksena. Kylinä 

mainitaan Patoniemi, Käylä, Vasaraperä, 

Vuotunki, Määttälänvaara, Rukajärvi, Nissinvaara, 

Saapunki, Heikkilä, Törmäsenvaara, 

Kuolio ja Murtovaara. Kylistä Vuotunki 

sekä Määttälänvaara ovat valtakunnallisesti 

arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita. 

Kuusamon taajama ja Ruka, lähialueineen 

muodostavat Kuusamon matkailukaupungin 

(kk-4), jota tulee kehittää toiminnallisesti 

monipuolisena sekä maisemallisesti ja kau-

punkikuvallisesti korkeatasoisena alueena. 

Tämä alue määritellään Pohjois- 

Pohjanmaan maakuntakaavassa Koillis- 

Suomen ydinalueeksi. 

Rukan lähialueet ovat maakuntakaavassa 

loma- ja matkailualuetta (R, RM) samoin 

kuin Kuusamon taajaman luoteispuolelle sijoittuvat 

alueet. Suunnittelussa alueella on 

kiinnitettävä erityistä huomiota alueen tarkoituksenmukaisimpaan 

käyttöön lomaasunto- 

ja matkailutoimintojen kannalta, 

toimintojen mitoitukseen sekä aluevarausten 

yhteensovittamiseen. Rukan välittömässä 

vaikutuspiirissä oleva Ruka-Oulanka- 

Kitka-alue on esitetty matkailun vetovoimaalueena/matkailun 

ja virkistyksen kehittämisen 

kohdealueena (mv-1). Merkinnällä pyritään 

siihen, että alueelle muodostuu matkailukeskuksiin 

tukeutuva virkistysalueiden ja 

reittien verkosto ja että myös muut alueidenkäyttöratkaisut 

tukevat matkailuun ja virkistystoimintaan 

perustuvia alueen kehittämismahdollisuuksia. 

Samalla merkinnällä on 

esitetty myös kunnan eteläosassa Julma- 

Ölkyn alue, joka on osa pääosin Taivalkosken 

puolelle sijoittuvaa Kylmäluoma- 

Jokijärvi-Hossan aluetta. Virkistys- ja matkailukohteena 

on mainittu Oivanki sekä 

Naatikkavaara. 

Rukan matkailualueisiin liittyy virkistysalue 

(V) sekä luonnonsuojelualueita (SL), joita 

koko kunnan alueella on hieman yli 30 kpl. 

Valtakunnallisesti maisemallisesti arvokkaita 

alueita ovat Virkkula-Ruka, Määttälänvaara- 

Vuotunki sekä Oulanka-Kitka, joka on kansallismaisemaa. 

Maakunnallisesti arvokkaina 

kohteina mainitaan lisäksi Kantokylä- 

Törmäsenvaara, Kurkijärvi, Vasaraperä, 

Purnuvaara, Heikkilä ja Iivaara. Näillä alueilla 

tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa 

edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen 

vaalimista. 

Maakuntakaavassa on mainittu viisitoista 

valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokasta 

perinnemaisemaa. Kiinteitä muinaisjäännöksiä 

kunnan alueella on luetteloitu 

176 kpl. 

Arvokasta harjualuetta (MY-hs) on kunnan 

eteläosassa sekä Oivangin virkistyskohteen, 

Joukamojärven sekä Yli-Kitkan läheisyydessä. 

Valtakunnallisesti arvokkaita kallio- 

5 

alueita kunnan alueella on hieman alle 30 

kappaletta ja luonnon monimuotoisuuden 

kannalta tärkeinä alueina on mainittu Jyrävänjärvi, 

Aroniemenrinne, Teerisuo- 

Hanhiharju, Kokkolammen eteläpää sekä 

Kuratti. 

Kunnassa on kaksi seudullisesti merkittävää 

maa-ainesten ottoaluetta (eo), jotka sijaitsevat 

Kuusamon taajaman itäpuolella. Tärkeitä 

pohjavesialueita on useita. Kunta on poronhoitoaluetta. 

Kortesalmi-Suonperän rajanylityspaikka on 

osoitettu kehitettäväksi kansainvälisenä rajanylityspaikkana. 

Rajanylityspaikan ja valtatien 

välinen tie on esitetty uutena tienä, 

joka jatkuu kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti 

merkittävänä reittinä Taivalkosken 

puolelle. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti 

arvokkaana reittinä on osoitettu 

myös Käylästä koilliseen suuntautuva tie. 

Kuusamon lentokenttä on osoitettu lentoliikenteen 

alueena (LL), jota tulisi kehittää 

suorat kansainväliset lentoreitit mahdollistavana 

kenttänä. 

Moottorikelkkareitti suuntautuu etelästä pohjoiseen 

ja siltä on yhteyksiä sekä itään että 

länteen. Ulkoilureittinä esitetään Rukalta 

Sallaan sekä Posiolle johtava reitti. 

Salla 

Itä-Lapin maakuntakaavassa Sallan ydinkeskusta 

on keskustatoimintojen alueena 

(C) ja muu osa taajamaa taajamatoimintojen 

alueena (A). Keskuskylinä (at) mainitaan 

Hautajärvi, Ahvenselkä, Kelloselkä sekä 

Saija ja Kursu. Kylistä kaksi viimeksi mainittua 

ovat seudullisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. 

Valtakunnallisesti merkittävä matkailualue 

Sallatunturi on matkailupalveluiden alueena 

(RM). 

Oulangan kansallispuisto on suojelualueena 

(S). Sammakkovaaran vanhat metsät, Saittajärvi, 

Suksenpaistama-Miehinkävaara, 

Suomujärven aapa, Peuratunturi ja Kaunisvaara 

on mainittu luonnonsuojelualueena 

(SL). Oulangan kansallispuistoon, Suksenpaistama-Miehinkävaaraan, 

Peuratunturiin 

ja Kaunisvaaraan liittyy maa- ja metsätalousvaltaista 

aluetta, jolla on ulkoilunohjaa-

mistarvetta (MU). Myös Onkamojärvi, Aatsingin 

hauta, Termusaapa, Joutsenaapa- 

Kaita-aapa, Vuotostunturi, Joutsitunturi, 

Auerma-aapa, Peurahaara ja Värriön luonnonpuisto 

on esitetty luonnonsuojelualueena 

(SL). Joutsitunturin luonnonsuojelualue 

jatkuu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, 

jolla on ulkoilunohjaamistarvetta 

(MU). Tuntsan erämaa-alue (Se) on perustettu 

alueen erämaaluonteen säilyttämiseksi, 

saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen 

turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen 

käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. 

Muinaismuistoalueena (SM) Sallassa ovat 

Kenttälampi, Mattila, Haltiajärvi sekä Onkamojoki 

ja Kaakkurilampi. Kohteet ovat maa- 

ja seutukunnallisesti merkittäviä muinaisjäännöksiä. 

Rakennussuojelualueena (SR) on mainittu 

Suoltijoen pirtti. Kulttuuriympäristön ja maiseman 

vaalimisen kannalta tärkeää aluetta 

(ma) ovat valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt 

Sallan kirkko ja Kivelän rakennusryhmä. 

Seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt 

Saijan kylä, Paikanseläntaistelualue, 

Kursun kylä, Aholanvaaran kylä, 

Riutukan uittotukikohta, ja Kirilahden kalakenttä 

on myös esitetty kulttuuriympäristön 

ja maiseman kannalta tärkeänä alueena. 

Nykyisellä kaatopaikalla on varauduttu siirtokuormausaseman 

sijoittamiseen merkinnällä 

jätteenkäsittelyalue (EJ). Kelloselän 

läheisyydessä on todennäköinen mineraalivarantoalue 

(ek) sekä sähkölinjan yhteystarvevaraus, 

joka jatkuu kunnasta Kemijärven 

puolelle. 

Maakuntakaavassa kantatie 82 on esitetty 

osana kansainvälisesti tärkeää Barentsin 

käytävää (bk). Tie johtaa Suomesta Sallan 

kansainvälisesti merkittävälle rajanylityspaikalle, 

joka maakuntakaavassa on esitetty 

erityisalueena (E). Tavoitteena on tämän 

kantatien muuttaminen valtatieksi. Tavoitteena 

on myös Sallasta Hautajärven kylän 

kautta Kuusamon puolelle valtatielle 5 johtavan 

seututien muuttaminen kantatieksi. 

Moottorikelkkareitin kehittämistarpeita on 

Sallan taajaman ja Pyhätunturin välillä sekä 

Suomutunturin ja Rukan välillä. 

6 

Sallan pohjoisin osa on tarkoitettu erityisesti 

poronhoitoa varten. Maaseudun kehittämisen 

kohdealuetta (mk) on Karhujärven alue, 

joka liittyy Posion kunnan puoleiseen Suolijärven 

alueeseen. Sallan taajaman pohjoispuolelle 

sijoittuu Saija-Kelloselän maaseutumaisen 

kehittämisen kohdealue, joka jatkuu 

Savukosken puolelle. Näiden alueiden 

lisäksi kehittämisalueena mainitaan Keminniemen 

alue sekä Hautajärven lähialueet. 

Tavoitteena näillä alueilla on kylien tukeminen 

pienyritystoiminnalla, matkailulla ja loma-asutuksella. 

Myös parhaiden maatalousalueiden 

säilyttämistä pidetään tärkeänä. 

Matkailun vetovoima-alueena (mv) kehitetään 

Oulangan kansallispuiston, Sallan kuntakeskuksen 

ja Saijan kylän kattavaa valtakunnallisesti 

merkittävää matkailualuetta, 

joka on osa viiden kunnan alueelle ulottuvaa 

Itä-Lapin matkailualuetta. 

Taivalkoski 


Taivalkoski on taajamatoimintojen alueena 

(A). Alueen välittömässä läheisyydessä on 

teollisuus- ja varastoalue (T), loma- ja matkailualue 

(R) sekä Taivalvaaran virkistysaluevaraus 

(V). Kylänä mainitaan Jokijärvi, 

Jurmu, Loukusa, Metsäkylä ja Tyrävaara. 

Iijokilaakson maaseudun kehittämisen 

kohdealueeseen (mk-1) kuuluvat Taivalkosken 

lisäksi Jokijärvi ja Tyrävaara. 

Alueella tulee kiinnittää huomiota erityisesti 

luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, 

maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun 

turvaamiseen ja ulkoilureitistöjen kehittämiseen. 

Kylmäluoma-Jokijärvi-Hossa alue on esitetty 

matkailun vetovoima-alueena/matkailun ja 

virkistyksen kehittämisen kohdealueena 

(mv-7). Kylmäluoman retkeilyalue on virkistysalueena 

(V) ja se on myös Naturaaluetta. 

Tämän lisäksi alueella on Sammakkoahon 

sekä Hossan luonnonsuojelualueet 

(SL) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman 

vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä 

Tyräjärven kulttuurimaisema. Kylmäluoman 

virkistysalueeseen liittyy välittömästi 

arvokasta harjualuetta (MY-hs). Alueelle on 

esitetty Taivalkoskelta Tyrävaaran kautta 

itään suuntutuva viheryhteystarve.

Muita arvokkaita harjualueita Taivalkosken 

keskustasta pohjoiseen ja lounaaseen sijoittuvalla 

hajujaksolla, Loukusasta kaakkoon 

olevalla alueella sekä kunnan kaakkoisrajalla 

Korvuanjärven rannalla. 

Kunnan alueella luonnonsuojelualueena 

(SL) ovat myös Maaselkä, Syöte, Mätäsojan 

lehto, Maijanlampi, Salmitunturi - Rääpysjärvi, 

Metsäkylä, Latvakorte-Kärppävaara, 

Tervajärvi-Ouvonsuo, Koivuoja, Pahkakuru 

ja Jurmunlampi, Uusitalon niitty sekä Lauttasuo. 

Arvokkaita perinnemaisemia on 9 kpl, joista 

Jurmun tulvasaaret ovat valtakunnallisesti 

arvokkaita. Luonnon monimuotoisuuden 

kaanlta erityisen tärkeä alue on Pirinsuo. 

Tyräjärven kulttuurimaiseman lisäksi kulttuuriympäristön 

ja maiseman vaalimisen 

kannalta valtakunnallisesti tärkeänä alueena 

mainitaan Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema, 

Taivalkosken kirkonkylä sekä Virkkunen. 

Arvokkaana vesistönä on mainittu Portinjoki 

sekä Kalajoki Kylmäluoman länsipuolella. 

Parannettavana tienä maakuntakaavassa 

esitetään Taivalkoskelta Puolangalle johtava 

tie, johon yhtyy kulttuurihistoriallisesti tai 

maisemallisesti merkittävänä tienä jo aiemmin 

mainittu yhteys Kuusamosta. 

Lähde: 

Lapin liitto. 2003. Itä-Lapin maakuntakaava. 

Pohjois-Pohjanmaan liitto. 2003. Pohjois-Pohjanmaan 

maakuntakaava 11.6.2003. 

2.2. Yleis- ja asemakaavat 

Kuntien yleiskaavat, asemakaavat ja rantaasemakaavat 

on esitetty liitekartalla x. 

Suunnittelualueella on voimassa seuraavat 

oikeusvaikutteiset yleiskaavat: 

Kunta Yleiskaava ja hyväksymis- 

/vahvistamispäivämäärä 

Kesäjärven osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto 

hyväksyi 29.4.2004. 

Oivangin rantayleiskaava. Ympäristökeskus 

vahvisti 30.6.2000. 

Rukan yleiskaava. Kaupunginvaltuusto 


Veskan osayleiskaava. Kaupunginval- 

7 

tuusto hyväksyi 18.6.2001. 

Viipusjärvi-Salmilamminvaaran osayleiskaava. 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 

18.6.2001. 

Posio Turjan yleiskaava. Kunnanvaltuusto hyväksyi 

15.4.2005. 

Salla Saija-Pulkkaviita osayleiskaava. Kunnanvaltuusto 

hyväksyi 20.12.2001. 

Sallan kirkonkylän osayleiskaava. Kunnanvaltuusto 


Sallatunturin alueen osayleiskaava. 

Lääninhallitus vahvisti 24.6.1993. 

Taivalkoski 

Suunnittelualueella on laadittavana seuraavat 

oikeusvaikutteiset yleiskaavat: 

Kunta Yleiskaava 

Kuusamo Iijärven rantaosayleiskaava. 

Muojärven rantaosayleiskaava. 

Naatikkavaaran osayleiskaava 

Pyhäjärven rantaosayleiskaava. 

Suiningin rantaosayleiskaava. 

Posio Turjan yleiskaava 

Lohiranta-Hyväniemi yleiskaava 

Seudun kunnissa on voimassa seuraavat 

valtuuston hyväksymät oikeusvaikutuksettomat 

yleiskaavat: 

Kunta Yleiskaava 

Kuusamo Juuman rantayleiskaava. Kunnanvaltuusto 


Kirkonkylän osayleiskaava. Kunnanvaltuusto 

hyväksyi 18.12.1989. 

Salla Kelloselän osayleiskaava. Kunnanvaltuusto 

hyväksyi 3.10.1996.

3. YLEISKAAVAN TAVOITTEET 

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä määriteltyjen 

alueiden käytön tavoitteiden sekä 

yleiskaavan sisältöä koskevien vaatimusten 

(MRL 39 §) lisäksi yleiskaavaa koskevat 

seuraavat kohdassa 3.1. - 3.3. mainitut tavoitteet 

3.1. Valtakunnalliset tavoitteet 

Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäytön 

tavoitteista 30.11.2000. Päätös 

tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. 

Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään 

alueidenkäytön suunnittelua koskevien periaatteellisten 

linjauksien lisäksi myös velvoitteita. 

Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön 

laadun kannalta pidetään tärkeänä, 

että alueidenkäytön suunnittelussa 

• Lähtökohtana on perusteltu väestönkehitysarvio 

• Esitetään yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen 

tarvittavat toimenpiteet 

• Ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta 

yhdyskuntarakenteesta uusia huomattavia 

asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen 

alueita 

• Matkailu- ja vapaa-ajantoiminnoilla tuetaan 

maaseudun taajamia ja kyläverkostoa 

sekä infrastruktuurin käyttöä 

• Varataan riittävät alueet jalankulun ja 

pyöräilyn verkostoja varten sekä edistetään 

verkostojen jatkuvuutta 

• Terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä 

aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille 

herkkien toimintojen välille jätetään 

riittävän suuri etäisyys 

• Maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun 

käyttöön otetaan huomioon 

• Ehkäistään melusta aiheutuvaa haittaa 

ja pyritään vähentämään jo olemassa 

olevia haittoja 

• Turvataan terveellisen ja hyvänlaatuisen 

veden riittävä saanti 

• Otetaan huomioon jätevesihaittojen ehkäisy 

8 

Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön 

ja luonnonvarojen kannalta on tärkeää, 

että 

• Varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien 

kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen 

säilyminen 

• Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta 

merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet 

säilyvät mahdollisimman yhtenäisinä 

• Luodaan edellytykset seudullisten virkistysalueiden 

muodostamiselle 

• Eheytetään matkailualueita 

• Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien 

suojelutarve ja käyttötarpeet 

• Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä 

peltoalueita oteta taajamatoimintojen 

käyttöön eikä laajoja metsäalueita 

saa pirstota muulla maankäytöllä 

Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon 

näkökulmasta suunnittelussa on 

• Turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti 

merkittävien ratojen, maanteiden 

ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet 

sekä satamien ja lentoasemien 

kehittämismahdollisuudet 

• Edistettävä eri liikennemuotojen yhteistyötä 

ja joukkoliikennettä 

• Otettava huomioon lentoesteiden korkeusrajoitukset 

sekä lentomelun aiheuttamat 

rajoitukset 

Lähteet: 

Ympäristöministeriö. 2001. Valtioneuvoston päätös 

valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. 

3.2. Maakunnalliset tavoitteet 

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois- 

Pohjanmaan maakuntakaavan tarkistetut 

tavoitteet 30.8.2002. Tavoitteista Kuusamoa 

ja Taivalkoskea koskevia ovat seuraavat: 

Maakunnan kansainvälinen ja valtakunnallinen 

asema vahvistuu 

• Aluekeskusten profiloitumista ja keskinäistä 

verkostoitumista vahvistetaan. 

• Kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ja – 

käytäviä sekä valtakunnallisia pääliikenneyhteyksiä 

kehitetään korkealuokkaisina 

ja elinkeinoelämän kannalta kilpailukykyisinä 

• Pääsähköjohtoverkosto rakennetaan 

maakunnan kattavaksi

• Varaudutaan valtakunnallisiin maakaasun 

käyttöönottosuunnitelmiin 

• Huolehditaan kansainvälisen vastuun 

mukaisesta ympäristöarvojen säilymisestä 

(suoluonto, pohjoiset luonnonmetsät, 

kulttuuriperintö) 

• Koillismaan erämaaluontoa ja kulttuuria 

hyödynnetään alueen kehittämisessä ja 

luontomatkailuverkostoa kehitetään 

kansainvälisesti vetovoimaisena 

Väestön hyvinvointi edistyy tasapainoisesti 

• Kehitys perustuu väestörakenteen ja 

muuttoliikkeen tasapainoisuuteen 

• Tasapainoisen aluerakenteen runkona 

ovat aluekeskukset, kuntakeskukset ja 

elinvoimaiset kylät. Seutukuntien merkitys 

palvelurakenteen ylläpitämisessä korostuu. 

• Luodaan matkailun ja vapaa-ajan toimintojen 

maakunnallinen verkosto. 

• Edistetään luonnonvarojen kestävää 

käyttöä ja jalostusasteen nostamista, 

erityisesti metsien ja soiden osalta 

• Maakunnan liikenneverkkoa kehitetään 

alueellisesti ja eri väestöryhmien suhteen 

tasapuolisesti 

• Tietoliikenteen infrastruktuuria ja palveluja 

kehitetään korkealuokkaisena ja 

maakunnan kattavana 

• Julkisen liikenteen peruspalvelut turvataan. 

• Alempiasteisen tieverkon kunto turvataan. 

• Turpeen ja suoluonnon käyttömahdollisuudet 

turvataan. Edistetään paikallisten, 

uusiutuvien energialähteiden käyttöä 

ja tuetaan niiden yhteiskäyttöä. 

• Pohjavesivarojen alueellinen riittävyys 

turvataan. 

• Jätehuollon taloudellisuutta parannetaan 

ja ympäristön kuormitusta vähennetään. 

• Edistetään maakunnan kulttuuriperintökohteiden 

tunnettavuutta, säilymistä ja 

hyödyntämistä. 

• Kehitetään laadukasta asuin- ja elinympäristöä 

alueen kulttuuriperinteen pohjalta. 

Ympäristön elinvoimaisuus säilyy maakunnan 

voimavarana 

• Maa-, metsä- ja porotalouden toimintaedellytykset 

turvataan. 

• Metsien monikäyttöä lisätään. 

9 

• Vesistöjen käyttökelpoisuus ja rantojen 

kestävä käyttö turvataan. 

• Liikennejärjestelmän kehittämisessä 

suositaan ympäristövaikutuksiltaan edullisimpia 

liikennemuotoja ja ratkaisuja. 

• Jätevesien kuormitusta vesistöissä vähennetään 

• Turvetuotannosta poistuvien alueiden 

jälkikäyttöä lisätään. 

• Edistetään luonnonsuojelualueiden toteuttamista 

sekä palveluja hoitotason 

nostamista. 

• Parannetaan jokivesistöjen tilaa. 

• Sovitetaan yhteen maa-ainesten käyttöä 

sekä pohjavesien suojelua kestävän 

luonnonvarojen käytön periaatteiden 

mukaisesti. 

• Kehitetään maakunnan suunnittelun 

edellyttämiä ympäristön laatu- ja seurantajärjestelmiä 

Ympäristöministeriö hyväksyi Itä-Lapin 

maakuntakaavan 26.10.2004. Maakuntakaavassa 

esitetyt väestö- ja työpaikkatavoitteet 

koskevat koko Itä-Lappia. Tavoitteen 

mukaan väestö vähenee Itä-Lapin seutukunnassa 

jonkin verran vuoteen 2020 mennessä. 

Tavoitteena on jalostuksen ja yksityisten 

palvelujen toimialojen työpaikkojen 

kasvu ja varautuminen alkutuotannon työpaikkojen 

sekä yhteiskunnallisten palvelujen 

vähenemiseen. 

Maakuntakaavassa tavoitteena on kuntakeskuspainotteinen 

aluerakenne, jossa työpaikat, 

väestö ja palvelut keskittyvät pääosin 

alue-, kunta- ja matkailukeskuksiin sekä 

näiden ympärillä työssäkäyntietäisyydellä 

oleville alueille. 

Maakuntakaavassa pidetään tärkeänä myös 

• Haja-asutusalueiden palvelujen saannin 

turvaamista kuljetuksia yhdistämällä 

• Vähäliikenteisten teiden kunnossapidosta 

huolehtimista 

• Maastoliikenteen ohjaamista reiteille 

• Joukkoliikenteen kehittämistä 

• Pääratojen akselipainon nostamista 

• Kelloselkä-Alakurtti ratayhteyden kannattavuuden 

selvittämistä 

• Kaivosten rautatieyhteyksiin varautumista 

• Liikenneturvallisuuden edistämistä 

maankäyttöä ja liikennettä suunnittelemalla

• Kotitalouksien saattamista tietoliikenneyhteyksien 

piiriin 

• Jätteiden hyötykäyttöasteen nostamista 

• Huolen pitämistä luonnon hyvinvoinnista 

• Lapin metsäohjelman noudattamista 

metsien käsitelyssä 

• Kaivosten, turpeenoton ja muun maaainestenoton 

ympäristösuojelutoimista 

huolehtimista 

• Energian tuottamista entistä enemmän 

uusiutuvilla luonnonvaroilla 

• Ympäristön rakentamisessa erityisen 

huomion kohdistamista kaupunkikeskustoihin, 

jälleenrakennusajan asuntoalueisiin, 

ehyisiin kyläympäristöihin sekä 

vanhoihin elinkeinoihin liittyviin kohteisiin 

• Talojen ja ulkoympäristöjen laatutason 

nostamiseen 

• Peltojen ja laitumien pitämistä avoimena 

Lähteet: 


maakuntakaava 

Lapin liitto. 2003. Itä-Lapin maakuntakaava 

3.3. Seudulliset tavoitteet 

Strateginen yleiskaavatyö on aloitettu määrittelemällä 

visio, tavoitteet ja strategiset 

painopisteet. Työn ensimmäisen vaiheen tulokset 

on esitetty raportissa ”Yhteenveto – 

visio, tavoitteet ja strategiset painopisteet”. 

Koillis-Suomen kehittämisen visiona on, 

että Koillis-Suomi on osaava, kansainvälinen 

ja tulevaisuuteen panostava alue, 

jossa puhdas luonto on matkailun ja paikallisidentiteetin 

perusta. 

Strategisen yleiskaavan tavoitteena on 

1. Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen 

kehittäminen 

• Vakituinen ja osa-aikainen asuminen 

• Pääliikenneyhteydet/kattava liikenneverkko 

• Yhteistyö erityiskysymyksissä (esim. 

jätehuolto) 

2. Luonnon monimuotoinen hyödyntäminen 

ja ympäristöarvojen turvaaminen 

• Luonnon raaka-aineet 

• Kattavat virkistäytymismahdollisuudet 

10 

• Arvokkaat luonto- ja ympäristökohteet 

3. Tasapainoinen aluetalous 

• Kuntatalouksien tasapaino 

• Yrittäjyyden edistäminen 

• Kansainvälinen ja kansallinen matkailu 

• Sopeutuminen muuttuviin suhdanteisiin 

4. Yhteistyöverkostojen luominen 

• Lähialueyhteistyö 

• Palvelustrategiat 

• Seudulliseen yhteistyöhön sitoutuminen 

5. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen 

• nuoret – työllistyminen, osallistuminen 

• koulutusmahdollisuudet 

• vanhusväestön laadukas elämä 

Edellä mainituista tavoitteista maankäytön 

kannalta keskeisiä ovat kaksi ensimmäistä 

tavoitetta. Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen 

kehittäminen on haaste tilanteessa, 

jossa väestönkehitystrendi on laskeva, uusista 

asuinrakennuksista iso osa on lomaasuntoja 

ja varat nykyisen liikenneverkon ylläpitoon 

ja kehittämiseen ovat niukat. Luonnon 

monimuotoisen hyödyntämisen ja ympäristöarvojen 

turvaamisen haasteet liittyvät 

siihen, miten sovittaa yhteen vaatimukset 

luonnon raaka-aineiden taloudellisesta hyödyntämisestä 

ja luonnonympäristön säilyttämisestä 

sellaisena, että se soveltuu luontomatkailun 

toimintaympäristöksi.

4. LÄHTÖTIEDOT JA TARKENNETUT 

TAVOITTEET 

4.1. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen 

4.1.1. Väestö 

Asukasmäärä 31.12.2004 

Kuusamo 17 193 

Posio 4 319 

Salla 4 683 

Taivalkoski 4 779 

Yhteensä 30 974 

Tilastokeskuksen tekemien ennusteiden 

mukaan alueen väestö laskee vuoteen 2040 

mennessä. Voimakkainta väestön vähenemisen 

ennustetaan olevan Sallassa (40 %). 

Myös Posiolla (32%) ja Taivalkoskella 

(24%) väestö vähenee. Kuusamossa asukkaita 

ennustetaan olevan vuonna 2040 noin 

15 % vähemmän kuin nykyään. 

Alueen väestön ikärakenteessa korostuu 

nuorten ja nuorten aikuisten pieni osuus. 

Tämä johtuu kyseisen väestönosan muita 

väestöryhmiä suuremmasta muuttohalukkuudesta. 

Työikäinen väestö on miesvoittoista, 

työikäisiä naisia on alueen kunnissa 

10-20% vähemmän kuin miehiä. 

Siitä huolimatta, että tilastokeskus on 

ennustanut väestönkasvun kääntyvän 

laskuun, kuntien tavoitteena on säilyttää 

alueen nykyinen noin 31 000 asukkaan 

väkimäärä. 

Lähde: 

Mustaniemi Anne. 2004. Koillis-Suomen työllisyysstrategia. 

Tilastokeskus. Väestöennuste 20.9.2004. 

4.1.2. Asuminen 

Koillis-Suomen kunnista Kuusamo on kaupunkimaisin. 

Posio, Salla ja Taivalkoski ovat 

selkeästi maaseutumaisia kuntia. Kaikissa 

kunnissa asutus keskittyy kuntakeskukseen. 

Muita asutuskeskittymiä ovat kylät. Tämän 

lisäksi asutus on levittäytynyt hajaasutuksena 

hyvin laajalle alueelle kuntakeskusten 

ja kylien ulkopuolelle. 

11 

Asutuksen ohjaaminen olemassa oleville 

keskusta- ja kyläalueille mahdollistaa nykyisten 

yhdyskuntateknisten verkostojen 

hyödyntämisen. Asutuksen keskittäminen 

tukee myös nykyisten palvelujen elinvoiman 

säilymistä ja luo mahdollisuuksia uusien 

palvelujen syntymiselle ja kehittämiselle. 

Tavoitteena on löytää sellaiset asumisen 

alueet, joilla oleva asutus sijaitsee nykyisten 

yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä, 

alueella on palveluja tai kuljetusmatkat 

esim. kouluun tai terveydenhuollon palveluihin 

voidaan hoitaa kunnan näkökulmasta 

mahdollisimman taloudellisesti. 

Vertailtaessa eri alueilla asumisen edullisuutta 

kunnan näkökulmasta kriteerinä on 

myös alueen nykyväestön määrä ja ikäjakauma. 

Väestön koostuessa työelämän ulkopuolella 

olevista asukkaista, on alueella 

heikommat tulevaisuuden kehitysnäkymät 

kuin alueilla, jossa nuoren väestön osuus on 

vanhempia ikäluokkia runsaampaa. 

Vakinainen asuminen 

Asuinrakennukset (erilliset pientalot, 

rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot) 

vuonna 2003 

Kuusamo 6 487 

Posio 2 012 

Salla 2 360 


Yhteensä 12 755 kpl 

Lähde: Tilastokeskus. 

Se, mihin vakinaiset asuinrakennukset sijoittuvat 

on esitetty liitekartalla 2. Kartalla on 

esitetty harmaalla rasterilla alueet, jossa 

pääosa asutuista asuinrakennuksista sijaitsee. 

Näillä alueilla etäisyys lähimpään vakinaiseen 

asuinrakennukseen on alle 1 km. 

Liitekartalla 2 on esitetty myös yhdyskuntarakenteen 

ja -talouden kannalta edullisimmat 

asumisen alueet. Alueiden valinnassa 

on käytetty seuraavia kriteereitä:

Edullisuusvyöhyke 1 

• etäisyys kunta- tai kyläkeskukseen alle 5 

km 

• alue on yleisen viemäriverkoston lähialuetta 

• alueella on kaupallisia ja/tai julkisia palveluja 

Edullisuusvyöhyke 2 

• etäisyys kunta- tai kyläkeskukseen alle 

10 km 

• alue on vesijohdon lähialuetta 

• alueen koulukuljetukset voidaan järjestää 

kohtuullisin kustannuksin 

Kuusamossa on noin 17200 asukasta. 

Matkailu- ja lomailukautena väkimäärä on 

ajoittain tuhansia henkilöitä enemmän kuin 

alueen pysyvän väestön määrä. Liitekartalla 

2 osoitetuilla edullisuusvyöhykkeillä asuu 

noin 80 % kaupungin väestöstä. 

Kuusamon keskusta (4. Taajama ja 5. Oivanki-Nissinvaara) 

ja Ruka lähiympäristöineen 

(2. Ruka-Rukajärvi) ovat yleisen viemäriverkoston 

piirissä. Näillä alueilla koulupalvelut 

ja muut kunnalliset palvelut ovat 

hyvin saavutettavissa. Alueille sijoittuu pääosa 

Kuusamon yksityisistä palveluista. Nämä 

alueet ovat yhdyskuntarakenteen eheyttämisen 

kannalta parhaiten rakentamiseen 

soveltuvia alueita. Tällä alueella asuu noin 

63 % kunnan asukkaista. Ruka-Rukajärvi 

alueella on voimassa oikeusvaikutteinen 

yleiskaava. Kirkonkylän yleiskaava vuodelta 

1989 on oikeusvaikutukseton. Alueet on 

määritelty edullisuusvyöhykkeeksi 1 ja ne 

on esitetty liitekartalla 2. 

Oivanki-Nissinvaaran (5) ja Ruka- 

Rukajärven (2) alueilla lasten määrä on 20- 

30 % alueen asukasmäärästä ja yli 65 vuotiaitten 

osuus on alle 10 %. Ruka-Rukajärvi 

alueella työikäisten osuus väestöstä on 

hieman suurempi kuin muilla edullisuusvyöhyketarkastelussa 

mukana olleilla alueilla. 

Tämä johtunee alueelle sijoittuvan palveluvaltaisen 

yritystoiminnan suuresta määrästä. 

Taajama-alueella vanhemman ikäluokan 

osuus on suurempi kuin lasten osuus, 

mikä johtunee vanhusväestön hakeutumisesta 

asumaan keskusta-alueelle hyvien 

palvelujen äärelle. (liite 1) 

12 

Melko edullista uuden asumisen aluetta yhdyskuntarakenteen 

eheyttämisen ja yhdyskuntatalouden 

kannalta ovat myös Kuusamon 

keskustan ja Rukan välisen vesijohtolinjan 

lähialueet (9. Erkkoranta) samoin kuin 

Heikkilän ja Saapungin (10. Mäkelä- Säynäjä-Heikkilä) 

sekä Törmäsenvaaran (12) ja 

Sänkikangas-Kemilän (6) alueet, jotka ovat 

vesijohdon piirissä. Alueilta etäisyys kouluun 

on kohtuullinen. Alueet on esitetty edullisuusvyöhykkeenä 

2 liitekartalla 2. Sänkikangas-Kemilän 

ja Mäkelä-Säynäjä-Heikkilä 

alueilla lasten osuus on suurempi kuin vanhusten 

osuus ja tästä johtuen alueet näyttävät 

elinvoimaisemmalta kuin Törmäsenvaaran 

alue, jossa vanhusten osuus asukkaista 

on lasten määrää suurempi. Väestökehityksellä 

saattaa olla vaikutusta Törmäsenvaaran 

koulun säilymiseen. Erkkorannan asukkaiden 

ikärakenteen kehityksellä ei ole kovin 

suurta merkitystä, koska alue sijoittuu 

keskustan ja Rukan välimaastoon kohtuulliselle 

etäisyydelle kunnan keskeisistä palveluista. 

Melko soveliaita (edullisuusvyöhyke 2) uuden 

vakinaisen asumisena alueeksi ovat 

myös Meskusvaaran (11) ja Määttälänvaara-Vuotungin 

(3) alueet. Kyseisten alueiden 

väestönkehitys näyttää myönteisemmältä 

kuin Vasaraperän alueen (8), Kuolio- 

Maanselän (7) ja Käylän (1) alueiden tuleva 

kehitys. Kaikki nämä alueet on esitetty edullisuusvyöhykkeenä 

2, koska alueet ovat vesijohdon 

piirissä ja niillä on toimiva ala-aste. 

Määttälänvaara-Vuotungin alueella asuinkäytöstä 

poistuneiden rakennusten määrä 

on suurempi kuin muilla edullisuusvyöhykkeillä. 

Kuusamon kunnan alueella asuminen ja vesijohtoverkosto 

ovat levinneet varsin laajalle 

alueelle, mistä johtuen osa vesijohtoverkoston 

piirissä olevista alueista soveltuu yhdyskuntataloudellisesta 

näkökulmasta vakinaista 

asutusta paremmin uuden lomaasumisen 

alueeksi. Tällaisia alueita ovat 

mm. Iivaaran, Patoniemen, Murtovaaran, ja 

Irnin kyläalueet, joista etäisyys lähimpään 

Kuusamon kouluun on yli 20 km. Salmisen 

koulun lähialueilla ei ole vesijohtoa, mistä 

syystä alue ei yhdyskuntataloudellisesta näkökulmasta 

ole edullista asumisen aluetta.

Posion 4 300 asukkaasta noin 37 % asuu 

taajama-alueella. Tarkentuu 

Taivalkosken 4 700 asukkaasta taajamaalueella 

asuu noin 48 % asukkaista. Tarkentuu 

Sallan 4 600 asukkaasta noin 74 % asuu liitekartalla 

2 osoitetuilla edullisuusvyöhykkeillä. 

Kirkonkylä-Sallatunturin (1) alue sijaitsee 

keskitetyn vesihuollon piirissä ja alueelle sijoittuu 

valtaosa kunnan palveluista. Alue on 

kuntatalouden kannalta edullisinta asumisen 

aluetta ja se on tästä johtuen osoitettu edullisuusvyöhykkeenä 

1 samoin kuin Kursun 

keskusta-alue (2). Näillä edullisuusvyöhykkeeksi 

1 luokitelluilla alueilla asuu noin 47 

% kunnan asukkaista. 

Kursun lähiympäristö (3), jossa on vesijohto, 

on määritelty edullisuusvyöhykkeeksi 2, 

samoin kuin kohtuullisella etäisyydellä Sallan 

keskustan palveluista sijaitseva Salmivaara 

(8). 

Hautajärven kylässä (4) on vesijohto ja koulu, 

johon myös Aholanvaara-Hirvasniemen 

(161) oppilaat voidaan kohtuullisin kustannuksin 

kuljettaa. Molemmat alueet on osoitettu 

edullisuusvyöhykkeenä 2. 

Sallan kunnassa on neljä toiminnassa olevaa 

ala-astetta. Asukasmäärältään suurimman 

kylän, Saijan (6), lapset kuljetetaan 

Kelloselän kouluun. Myös muiden, kunnan 

pohjoisosassa olevien Kotalan (7) ja Naruskan 

(11) lasten lähikouluna on useamman 

kymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitseva 

Kelloselän ala-aste. Onkamon (9) alueella 

on vesijohto. Alueen lapset kuljetetaan keskustaan 

ala-asteelle. Kaikki edellä mainitut 

alueet on esitetty edullisuusvyöhykkeenä 2 

liitekartalla 2. 

Sallan kaikilla edullisuusvyöhykkeillä lapsien 

osuus on alle 20 % väestöstä ja yli 65 vuotiaitten 

osuus 20-40 %. Suurin vanhemman 

ikäluokan osuus on Kursun ympäristössä ja 

lapsia väestöstä on eniten Hautajärvellä. 

Loma-asuminen 

Kunnissa loma-asutusta ohjataan yleiskaavojen 

ja asemakaavojen avulla. Suunnitte- 

13 

lualueella oleva kaavoitustilanne on esitetty 


Kesämökit 

vuonna 2004 

Kuusamo 6 067 

Posio 2 321 

Salla 1 254 


Yhteensä 10 777 kpl 

Lähde: Tilastokeskus. 

Suunnittelualueen loma-asuminen sijoittuu 

valtaosin samoille alueille vakinaisen asumisen 

kanssa. Loma-asuntojen sijainti on 

osoitettu liitekartalla 3. 

Loma-asumista koskevista Kuusamon rakennusluvista 

noin puolet ja Taivalkosken 

sekä Sallan rakennusluvista noin 30 % sijoittuu 

kaavoitetulle alueelle. Posiolla vastaava 

luku on noin 10 %. Kuusamossa, Sallassa 

ja Taivalkoskella noin 80 % rantaasemakaavojen 

tonteista on rakentamatta. 

Sallassa rakentamattomia tontteja on noin 

kolmannes asemakaavojen tonteista. Taivalkoskea 

lukuun ottamatta kaikissa muissa 

suunnittelualueen kunnissa on vuosittain ollut 

1 – 3 % käyttötarkoituksen muutoshakemusta. 

Lukumääräisesti muutoslupahakemuksia 

on ollut vain muutamia vuosittain. 

Kunnan kannalta alueet, jotka ovat edullisimpia 

vakinaisen asumisen alueita, ovat 

edullisia myös loma-asumiseen. Näillä alueilla 

loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen 

vakinaiseksi asunnoksi tukee olevaa 

yhdyskunta- ja palvelurakennetta. 

Tavoitteena on loma-asuntojen sijoittaminen 

rakentamiseen ja loma-asumiseen 

hyvin soveltuville alueille. Lomaasuntojen 

muuttaminen vakinaisiksi 

asunnoiksi on mahdollista alueilla, jotka 

soveltuvat hyvin vakinaiseen asumiseen. 

Kuntien ja Laatumaan näkökulmasta seuraavilla 

alueilla on rantarakentamisen suunnittelutarvetta: 

Kuusamo 

• Kurkijärvi-Kuikka-Soilujärvi

• Kuolion kyläympäristö mm. Kuoliojärvet 

ja Taipaleenalanen 

Taivalkoski 

• Jokijärvi-Tyräjärvi-Koviojärvi 

• Inkeen kyläympäristö mm. Inkeenjärvi ja 

Iso-Kovajärvi 

• Iivinjärvi-Kolkonjärvi-Koviojärvi 

Posio 

• Suolijärvet 

• Livo-järvi 

• Loukusan – Kuloharjun kyläympäristö 

mm. Iso-Hietajärvi, Hankaanjärvet, Hyvä-Valkeinen 

Salla 

• Naruskajoki 

• Kursu 

• Onkamo 

• Pitkäkoski 

• Oulankajoki 

• Karhujärvi 

• Palojärvi-Isojärvi 

Alueet, joilla on suunnittelutarvetta on esitetty 


Lähde: 

Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kuusamon kaupunki, 

8.9.2003. Suunnittelukeskus Oy. Rantarakentamisen 

kehittäminen ja haja-asutuksen edullisuusvertailu. 

Kohdekuntina Kuusamon kaupunki, Posion, Sallan ja 

Taivalkosken kunnat. 

4.1.3. Palvelut ja elinkeinot 

Julkiset palvelut sekä yksityiset palvelut 

Palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin, matkailukeskuksiin 

ja kyliin, joissa olevat koulut 

on esitetty liitekartalla 2. Suunnittelualueella 

on noin 10 400 työpaikkaa. 

Koko maahan verrattuna maa- ja metsätalouden 

osuus Koillis-Suomen kunnissa on 

suurempi ja jalostuksen pienempi kuin keskimäärin 

Suomessa. Palvelutyöpaikkojen 

osuus työpaikoista on Posiota lukuun ottamatta 

suurempi kuin Suomessa yleensä. 

Maa- ja 

metsäta- 

lous % 

Työpaikkarakenne 

Jalostus 

% 

Palvelut 

% 

Tuntematon 

% 

Koko maa 4,2 25,2 68,7 1,9 

Kuusamo 8,9 15,7 72,0 3,4 

Posio 23,4 17,4 54,3 4,9 

Salla 16,2 6,9 73,4 3,5 

Taivalkoski 14,5 12,6 68,8 4,1 

14 

Lähde: 

www.kunnat.net (Ennakkotieto vuodelta 2003. 

13.9.2005) 

Kuusamossa ja Sallassa palvelualan työpaikkojen 

osuus on suuri muihin Koillis- 

Suomen kuntiin verrattuna. Sallassa korostuu 

erityisesti julkisen sektorin tuottamisen 

palveluiden osuus työllistäjänä. Koko Koillis- 

Suomen alueella julkisen sektorin osuus 

työpaikoista on noin 36 % ja tästä johtuen 

kunnallisten palvelujen tuottamisella on suuri 

merkitys alueen työllisyyden kannalta. 

Toimialarakenne on muuttunut yhä palveluvaltaisemmaksi 

alkutuotannon osuuden laskiessa. 

Palvelutyöpaikkojen osuus työpaikoista 

oli Koillis-Suomessa vuosina 1993- 

2001 yli 60 %. Palvelutuotannossa on sekä 

yksityisiä että julkisia palveluja. Julkinen 

sektori on merkittävä työllistäjä kaikissa alueen 

kunnissa. Matkailu on osa palvelutuotantoa, 

mutta useissa selvityksissä se on 

erotettu omaksi osa-alueekseen. 

Kuusamossa edullisuusvyöhykkeillä 1 ja 2 

on yhteensä noin 900 yritystä. Yritysten jakautuminen 

eri edullisuusvyöhykkeille on 

esitetty liitteenä 2 olevassa taulukossa. Eniten 

yrityksiä on taajamassa. Myös Ruka- 

Rukajärvi alueella yrityksiä on runsaasti. 

Erkkorannan edullisuusvyöhykkeellä, jossa 

asukkaita on edullisuusvyöhykkeistä vähiten, 

ei ole lainkaan yrityksiä. Törmäsenvaaralla, 

asukasmäärältään pienehköllä edullisuusvyöhykeellä, 

on yrityksiä lukumääräisesti 

enemmän kuin asukasluvultaan toiseksi 

suurimman edullisuusvyöhykkeen 

Mäkelä-Säynäjä-Heikkilän alueella. Törmäsenvaaran 

alueella yrityksistä yli puolet 

edustaa alkutuotantoa samoin kuin Määttälänvaara-Vuotungin 

alueella. 

Kuusamossa perinteistä alkutuotantoa tukevat 

siihen liittyvä elintarviketeollisuus sekä 

mekaaninen metsäteollisuus. Uutena kasvavina 

sektoreina ovat matkailu ja tietoteollisuus. 

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon 

sektoreille työpaikkoja on syntynyt lisää. 

Kuusamon kaupungin suurimmat työnantajat 

kaupungin ja valtion lisäksi ovat Pölkky 

Oy, Koillismaan osuuskauppa, Rukakeskus 

ja JK-Juusto Kaira Oy/Kuusamon Osuusmeijeri.

Posion elinkeinorakenne on Koillis-Suomen 

kunnista maatalousvaltaisin. Alkutuotannon 

työpaikat ovat vähentyneet jatkuvasti. Kunnan 

elinkeinoelämän painopistealueena on 

mekaaninen puunjalostus sekä keramiikka. 

Tavoitteena on myös palveluelinkeinojen, 

erityisesti matkailun ja siihen liittyvien 

oheispalvelujen kuten liikenteen, rakentamisen 

ja kaupan alan palveluiden kehittäminen. 

Posion suurimmat työnantajat ovat kunta, 

valtio sekä Pentik, jonka Pentik-mäki on 

Koillis-Suomen neljänneksi suurin matkailukohde 

vuosittaisella kävijämäärällä mitattuna. 

Taivalkoskella palveluiden osuus on kasvanut 

ja maa- ja metsätalouden osuus pienentynyt 

viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Tärkeimmät työllistäjät ovat Telatek Oy, 

Pölkky Oy:n omistama Ulean saha ja Taivalkosken 

kunta. 

Sallassa jalostuksessa olevien työpaikkojen 

määrä selkeästi pienempi mitä muissa Koillis-Suomen 

kunnissa ja vajaa neljännes siitä, 

mitä keskimäärin koko Suomessa. Palvelutyöpaikkojen 

osuus sitä vastoin on 

suunnittelualueen suurin. 

Sallan suurimmat työnantajat ovat valtio ja 

kunta sekä hotelli Revontuli. 

Tavoitteena on kasvattaa työpaikkojen 

määrää luomalla edellytyksiä yritystoiminnan 

kehittämiselle. 

Matkailu 

Koillis-Suomen vahvin toimiala on matkailu, 

jonka merkitys työllistäjänä on suuri erityisesti 

Kuusamossa ja Sallassa. Matkailuelinkeinolla 

on yrittäjien mielestä muita elinkeinoja 

myönteisimmät suhdannenäkymät. 

Matkailu nähdään tärkeänä veturina myös 

muilla kuin matkailun toimialoilla. 

Kuusamon Ruka kuuluu Suomen suurimpiin 

ja tunnetuimpiin matkailukeskuksiin. Salla 

on suosittu perheiden talvilomakohteena. 

15 

Taivalkoski on Kalle Päätalon kotipitäjä, joka 

on kehittänyt matkailuaan kulttuuriin pohjautuen. 

Posiolta tunnetaan Pentik-mäki, 

Korouoma ja Kitkajärvi. 

Rukan alue, Kuusamon Tropiikki sekä Oulangan 

kansallispuisto/Karhunkierros ovat 

Koillis-Suomen suurimmat matkailukohteet 


Suunnittelualueen matkailijoista noin 80 % 

on kotimaasta. Vuonna 2002 Koillis- 

Suomen alueella ulkomaisten matkailijoiden 

yöpymisvuorokausien määrä oli 77 000 kpl, 

jota pidetään melko pienenä verrattuna suuriin 

Lapin matkailukohteisiin. 

Tavoitteena on ensisijaisesti kasvattaa 

kansainvälisen matkailun osuutta ja nykyisten 

tilauslentomäärien kasvattaminen 

kymmenkertaiseksi ja reittilentomäärien 

kaksinkertaistaminen vuoteen 2010 mennessä. 

Matkailun osuuden lisäämiseen pyritään 

hyödyntämällä Kuusamon lentokenttää 

maksimaalisesti. 

Matkailuyrittäjien näkökulmasta pidetään 

tärkeänä, että matkailijoille tarjottavissa 

tuotteissa on ripaus paikallista kulttuuria, 

paikallista arkielämää ja alkuperäisyyttä. 

Tärkeää on myös, että matkailupalvelujen 

kehittäminen on pitkäjänteistä ja loogista 

kaikissa tilanteissa. Matkailukysyntään vastaaminen 

edellyttää jatkuvaa kapasiteetin 

seurantaa ja sitä, että kysyntään voidaan 

vastata nopeasti uudella tarjonnalla. 

Edellä mainitut tavoitteet edellyttävät yleiskaavasuunnittelussa 

nykyisten matkailualueiden, 

matkailijoiden kiinnostuksen kohteena 

olevien muiden alueiden ja liikkumisreittien 

kehittämistä siten, että edellä mainitut 

tavoitteet voivat toteutua. 

Matkailun yhdeksi vahvuudeksi Koillis- 

Suomessa on määritelty luonto. Oleellisesti 

luontoon liittyväksi mielletään hiljaisuus. 

Luonto ja siihen liittyvä hiljaisuus on tärkeä 

vetovoimatekijä markkinoitaessa Koillis- 

Suomea ulkomaisille matkailijoille, joiden 

osuuden kasvattaminen on Koillis-Suomen 

matkailutavoitteena.

Hiljaisten alueiden säilyttäminen on tavoitteena 

myös vuonna 2002 voimaan 

tulleessa Euroopan parlamentin ja neuvoston 

ympäristömeludirektiivissä. 

Hiljaisuuden kokemista ja siihen vaikuttavia 

seikkoja pidetään kulttuurisidonnaisena samoin 

kuin erilaisten äänien ja melujen voimakkuuden 

ja haitallisuuden kokemistakin. 

Suunnittelualueella ei ole tehty erillistä hiljaisten 

alueiden kartoitusta. Yleiskaavatyötä 

varten on kuitenkin määritelty alueet, joiden 

etäisyys valta- ja kantatiestä on vähintään 4 

km, seutuja rautatiestä vähintään 3 km ja 

suuremmista yhdysteistä 2 km. Nämä alueet 

ovat potentiaalisia melualueita. Todellisuudessa 

melualueiden laajuuteen vaikuttaa 

liikenteen määrä, joka vuorokauden eri 

aikoina on erilainen sekä sääolot, jotka vaikuttavat 

äänen etenemisvaimentumiseen. 

Kolmantena syynä on maaston ja kasvillisuuden 

vaimennuksen vaihtelu eri vuodenaikoina. 

Melualueita määriteltäessä ei ole 

otettu huomioon lentokentän, puolustusvoimien 

harjoitusalueiden, moottoriveneilyn tai 

-kelkkailun aiheuttamaa melua. Tästä johtuen 

yleiskaavassa esitetyt hiljaiset alueet 

ovat viitteellisiä. Alueet on esitetty liitekartalla 

2. 

Suunnittelualueen laajin matkailullinen kokonaisuus 

Oulanka-Ruka-Kitka-Riisi muodostuu 

matkailu- ja suojelualueista sekä 

alueiden välisistä reiteistä. Rukan alue sekä 

Oulangan kansallispuisto/Karhunkierros 

ovat Koillis-Suomen suurimmat matkailukohteet 


Oulangan kansallispuiston vanhin osa, 

kantaosa, ulottuu Kuusamon kaupungin ja 

Sallan kunnan alueelle. Kuusamossa sijaitsee 

kantaosan lisäksi Kitkanniemi ja Sallassa 

aapaosa. Puiston Kuusamossa sijaitseva 

osa on pääosin kansallispuiston ns. perusosaa, 

jossa Oulanka-, Kitka- ja Aventojoen 

varret ovat nähtävyysosaa, Sallassa nähtävyysosaa 

on Keroharjun reitti. 

Nähtävyysosa on se osa puistoa, johon voidaan 

sijoittaa kävijöitä palvelevia rakenteita 

opastusta sekä merkittyjä retkeilyreittejä. 

16 

Perusosassa jokamiehen oikeuksiin perustuva 

liikkuminen on vapaata, ratsastus on 

luvanvaraista ja maastopyöräily sallitaan 

vain siihen merkityillä reiteillä. Retkeily pyritään 

ohjaamaan merkityille reiteille, joiden 

varrella palveluvarustuskin on. Moottoriajoneuvoilla 

sekä koiravaljakolla ajoon tarvitaan 

lupa. Leiriytyminen ja avotulen teko on 

sallittu vain merkityillä paikoilla. 

Kansallispuistossa on myös kolme rajoitusosaa, 

Korvasvaaran, Pesosjärven ja 

Juuman rajoitusosat Kuusamossa. Näillä 

alueilla liikkuminen on kielletty ilman lupaa 

lukuun ottamatta poronhoitotöiden ja metsästyksen 

yhteydessä tapahtuvaa liikkumista. 

Kansallispuistoon kuuluvalla rajavyöhykkeellä 

tarvitaan rajavartioviranomaisen 

myöntämä liikkumislupa. 

Aapaosa, lukuun ottamatta Keroharjun reittiä 

ja rajavyöhykettä, on erämaaosaa. Erämaa-alueella 

on voimassa samat retkeilyä 

koskevat säädökset kuin perusosassa, mutta 

leiriytymispaikat saa valita vapaasti. Avotulen 

teko on kuitenkin kielletty. Poikkeuksena 

on paikallisten asukkaiden oikeus tulentekoon 

veden äärellä kalastukseen, metsästyksen 

ja marjastuksen yhteydessä sekä 

poronhoitoon liittyen. 

Porojen laiduntaminen on sallittu kansallispuistossa 

samoin kuin siihen liittyvän poronhoitotyön 

vaatima liikkuminen, tulenteko 

ja leiriytyminen. 

Kansallispuistossa voi poimia marjoja ja 

sieniä. Kääpien poimiminen on kielletty. 

Paikalliset asukkaat voivat metsästää kansallispuiston 

alueella sutta ja karhua. Puiston 

kantaosalla muu metsästys on kielletty. 

Aapaosassa pienriistan metsästys on sallittu 

paikalliselle asukkaille samoin hirven metsästys 

puiston ulkopuolisiin metsästysalueisiin 

liittyen. Vesialueet muodostavat virkistyskalastusalueen. 

Kalastus on kokonaan 

kuitenkin kielletty Savinajoen alaosassa. 

Yritysten toiminta kansallispuistossa perustuu 

Metsähallituksen ja yrittäjien välisiin 

käyttöoikeussopimuksiin. 

Ruka on suosittu matkailukohde etenkin talvella 

monipuolisten talviurheilumahdollisuuksien 

vuoksi. Tulevaisuuden Ruka koos-

tuu kahdesta matkailukylästä, Länsi- ja Itä- 

Rukasta. Suunnitelmien mukaan alueen 

majoitus-, ravintola- ja rinnekapasiteetti 

kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. 

Myös erikoisliikkeiden määrä pyritään moninkertaistamaan. 

Yli-Kitka on osa laajempaa Kitkan aluekokonaisuutta, 

johon kuuluvat myös Posion 

Riisitunturin kansallispuisto, Kirintövaaran 

matkailukeskus, Himmerkin lomakylä ja Tolvan 

kylä. Kitkajärveä halutaan kehittää 

Suomen tunnetuimmaksi järvi- ja kalastusmatkailualueeksi. 

Tämä edellyttää jalokalan 

istutustoiminnan lisäämistä ja kalastusmatkailun 

tuotekehitystä. Kitkan alueella käynnissä 

olevassa yleiskaavoituksessa on kiinnitetty 

huomiota kaupallisen toiminnan, vakinaisen 

asumisen sekä 2-3 lomakeskus/mökkikylä 

alueiden sijoittamiseen alueelle. 

Riisitunturin kansallispuiston kaakkoisosa 

on ns. perusosaa ja luoteisosa ns. erämaaosaa. 

Perusosassa avotulen teko ja leiriytyminen 

on sallittu vain merkityillä paikoilla. 

Erämaaosassa leiriytyminen on vapaata, 

mutta avotulen teko on kielletty. Kansallispuistossa 

saa liikkua jalan ja hiihtäen. Polkupyörällä 

ajo on sallittu vain sitä varten 

osoitetulla reitillä. Moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla 

voi liikkua ainoastaan Tolva- 

Niirokumpu ja Jaksamo-Ruokamo välisillä 

teillä. 

Kansallispuiston alueella voi marjastaa ja 

sienestää. 

Poronhoito on sallittu samoin kuin siihen liittyvä 

moottoriajoneuvoilla liikkuminen, leiriytyminen 

ja tulenteko. Koko kansallispuiston 

alueella on myös Posion kunnan vakinaisilla 

asukkailla on lupa metsästää kansallispuistossa 

metsästyslain mukaisesti. Myös onkiminen 

ja pilkkiminen on sallittu kalastuslain 

mukaisesti. 

Syöteen matkailualueen rungon muodostavat 

Syötteen kansallispuisto ja Syötteen retkeilyalue. 

Pudasjärven kunnassa sijaitsevat 

Iso- ja Pikkusyötteen matkailukeskukset sekä 

alueen muut matkailuyritykset tarjoavat 

palvelujaan sekä kesä- että talvimatkailijoille. 

17 

Syötteen kansallispuisto ulottuu Pudasjärven 

lisäksi Posion ja Taivalkosken kuntien 

alueelle. Kansallispuiston Posiolle sijoittuva 

osa on suurimmaksi osaksi ns. syrjäosaa, 

jonne ei ohjata kävijöitä eikä rakenneta 

retkeilyreittejä. Tavoitteena on säilyttää 

tämä osa mahdollisimman erämaisena. 

Alueella on voimassa jokamiehen oikeudet. 

Leiriytymispaikan saa valita vapaasti, mutta 

avotulen tekoa ei retkeilyoikeus mahdollista. 

Kansallispuiston Posiolla olevaan osaan sijoittuu 

lisäksi pieni ns. nähtävyysosa, jolle 

on mahdollista sijoittaa kävijöitä palvelevia 

rakenteita, opastusta ja merkittyjä retkeilyreittejä. 

Kansallispuiston Taivalkoskelle sijoittuva 

osa on myös syrjäosaa samoin kuin 

Taivalkosken Latva-Korte-Kärppävaaran 

alue. 

Kansallispuistoon kuuluva Maaselkä sijoittuu 

osittain Taivalkosken ja osittain Pudasjärven 

kunnan puolelle. Tämä osa puistoa 

sekä kansallispuistoon kuuluva Salmijärvi- 

Rääpysjärvi, jossa Taivalkosken Pyhitystunturi 

sijaitsee, ovat kansallispuiston perusosaa, 

jossa liikkumista ohjaa jokamiehenoikeudet. 

Ratsastukseen ja koiravaljakolla 

ajamiseen tarvitaan lupa ja maastopyöräily 

on sallittu vain siihen osoitetuilla reiteillä. 

Leiriytyminen ja avotulen teko on sallittu 

merkityillä paikoilla. Moottorikelkkailu ja muu 

maastoajoneuvolla liikkuminen on kielletty 

kaikkialla kansallispuistossa. 

Poronhoitotyöt ja porojen laiduntaminen on 

sallittu kansallispuistossa poronhoitolain 

mukaisesti. Puiston alueella poronhoitoa 

harjoittavalta edellytetään poroisännän valtuutusta 

työtehtävään. Puistoon sijoitettavista 

porojen talviruokintapaikoista ja poronhoitoon 

liittyvistä rakennelmista on sovittava 

erikseen Metsähallituksen kanssa. 

Marjojen ja sienten poimiminen on mahdollista 

kansallispuiston alueella. Kääpien kerääminen 

sen sijaan on kielletty. 

Metsästys on sallittu paikallisille asukkaille 

metsästyslain mukaisesti. Paikallisiin metsästysseuroihin 

kuuluvat saavat metsästää 

kansallispuiston alueella hirviä. Metsästyskoirakokeiden 

järjestäminen on sallittua 

Metsähallituksen luvalla. Myös onkiminen ja 

pilkkiminen on kansallispuistossa mahdollista 

kalastuslain mukaisesti.

Matkailun yritystoiminnan tulee tapahtua 

kansallispuiston suojelutavoitteita sekä hoidon 

ja käytön periaatteita vaarantamatta. 

Puiston alueella sallitaan lihasvoimalla tapahtuva 

luontomatkailu, jonka on oltava 

ympäristöä säästävää ja luonnonsuojelua 

tukevaa. 

Posion Korouoma tarjoaa monipuoliset 

mahdollisuudet retkeilyyn, luonnon tarkkailuun, 

kalastukseen ja luonnon käytön kulttuurihistoriaan 

tutustumiseen. Alueella on 

joitakin tulentekopaikkoja, kämppiä ja vaellusreittejä. 

Alue muodostuu Korouoma- 

Jäniskaira Natura-alueesta sekä Korouoman 

virkistysalueesta. Natura-alue koostuu 

Jäniskairan alueesta, joka kuuluu vanhojen 

metsien suojeluohjelmaan sekä Korouoma- 

Jaakonkankaasta, joka kuuluu harjujensuojeluohjelmaan. 

Harjualueella olevat Korouoman 

lehdot ovat lehtojensuojeluohjelmaan 

kuuluvaa lehtojensuojelualuetta. 

Korouoman alueella tulentekoa suositellaan 

ainoastaan rakennetuilla tulentekopaikoilla. 

Alueella voi yöpyä lyhytaikaisesti maastossa 

sekä erikseen osoitetuilla telttailualueilla. 

Lehtojensuojelualueella leiriytyminen on 

kielletty. Polkupyöräillä voi teillä sekä poluilla. 

Kalastus on sallittu virkistyskalastusluvilla. 

Salla on suosittu etenkin perheiden talvilomakohteena. 

Sallatunturin alue on monipuolinen 

hiihto- ja matkailukeskus, jonka 

kehittämissuunnitelman laatiminen on käynnistyt 

kesällä 2005. 

Sallassa on eriomaiset metsästysmahdollisuudet. 

Paikallisilla asukkailla on laajoilla 

erämaa-alueilla vapaa metsästysoikeus. 

Tuntsan erämaa-alue sijaitsee Värriön 

luonnonpuiston välittömässä läheisyydessä. 

Luonnonpuistossa liikkuminen on kaikkina 

vuodenaikoina sallittu ainoastaan 

maastoon merkityillä retkeilyreiteillä Tuntsan 

erämaa-alueella sen sijaan voi liikkua jokamiehenoikeuksin. 

Kylmäluoman retkeilyalue koostuu retkeilyalueesta 

(alueen vanhin osa), luonnonhoitometsästä 

ja Valtio-Katajan tilasta. Alue on 

yksi Suomen monipuolisimmista valtion retkeilyalueista. 

Suuren retkeilijämäärän vuok- 

18 

si alueella kulkua ohjataan rakenteilla ja rajoituksilla. 

Alue on kansainvälinen kohde, 

jossa on runsas ja monipuolinen palveluvarustus 

(kehittämisluokka 1). Alueella voi liikkua 

jokamiehenoikeuksin jalkaisin, hiihtäen, 

pyöräillen, soutaen tai meloen. Alueella voi 

myös marjastaa ja sienestää vapaasti. Avotulen 

teko on sallittu ainoastaan sitä varten 

osoitetuilla paikoilla. Leiriytyä voi siihen varatuilla 

paikoilla. Muu toiminta on luvanvaraista. 

Poronhoitotyöt sekä porojen laiduntaminen 

sallitaan alueella poronhoitolain 

mukaisesti. 

Taivalvaara on taajaman läheisyydessä sijaitseva 

hiihtokeskus, jota kehitetään urheilu- 

ja vapaa-ajankeskukseksi ja lomailualueeksi. 

Lähde: 

Koillis-Suomen aluekeskus Naturpolis. Yritysbarometri 

2005. 

Koillis-Suomen aluekeskus Naturpolis. 31.12.2003. 

Kuusamo Lapland. Koillis-Suomi matkalla kansainvälisyyteen 

2010. 


Taustaraportti. 

Ympäristöministeriö. Karvinen Päivi A. & Savola Anne. 

2004. Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa. HiljaPi- 

Sa. Suomen ympäristö 691. 

Ympäristöministeriö. Pesonen Kari. 2004. Hiljaiset 

alueet. Hiljaisuuteen vaikuttavat tekijät ja hiljaisuuden 

kriteerit. Suomen ympäristö 783. 

Alkutuotanto 

Alkutuotannon toimialasta maatalouden 

osuus on merkittävä vaikka aktiivitilojen 

määrä alueella onkin viime vuosina laskenut 

tasaisesti. Metsäalat ovat valtakunnallista 

keskiarvoa suuremmat, mutta metsän tuotto 

hehtaaria kohden vastaavasti heikompi. 

Karjatuotannon lisäksi alkutuotannossa on 

huomattavaa toimintaa porotaloudessa ja 

kalastuksessa. Porotaloudesta toimeentulonsa 

saa noin 200 tuottajaa. Porotaloudessa 

painopiste on lihantuotannossa, mutta 

matkailuun liittyvän toiminnan osuus on viime 

vuosina voimistunut ja monipuolistunut. 

Kalataloudessa toimipaikkoja on sekä kalastuksessa 

että kalankasvatuksessa. 

Turkistalouden osuus alkutuotannosta on ollut 

laskeva. Alueella toimii joitakin yrityksiä. 

Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut työllistävät 

Kuusamon, Posion ja Taivalkosken 

kunnissa 53 yrityksessä yhteensä noin 170

henkilöä. Alkutuotannon toimialaan kuuluu 

myös elintarvikkeiden jatkojalostus. Elintarvikealan 

jalostajista suurin on JK Juusto 

Kaira Oy. Kuusamon, Posion ja Taivalkosken 

alueella toimi 13 elintarvikkeita ja juomia 

valmistaa yritystä, joissa työskenteli 

noin 130 henkilöä. Koillis-Suomen alkutuotannon 

kehittämisstrategiassa vuosille 

2005-2010 todetaan, että alkutuotanto ja 

siihen liittyvä elintarvikejalostus yhteensä 

ovat liikevaihdoltaan ja työllistävyydeltään 

lähes matkailun toimialan suuruisia. 

Tavoitteena alkutuotannon toimialalla on 

mm. eri toimialojen, esim. matkailun ja 

alkutuotannon, yhteistyön lisääminen. 

Tärkeänä pidetään myös toiminnan monipuolistamista. 

Mahdollisuuksia nähdään 

energiapuu ja –kasvituotannossa, 

matkailusektorin, vesistöjen ja kalastuksen 

hyödyntämisessä. Tärkeänä pidetään 

myös nykyisen viljelyksessä olevan 

peltoalan säilymistä. 

Lähteet: http://www.mmm.fi/mittarit/printti/mittaritporotalous.pdf. 

15.6.2005. 

Koillis-Suomen aluekeskus Naturpolis Kuusamo. Koillismaan 

kehittämiskeskus. Linjakumpu Seppo. Maatalous- 

ja elintarvikeketjun suunnitelma 2002-2006. 

Koillis-Suomen aluekeskus Naturpolis Kuusamo. Koillis-Suomen 

alkutuotannon kehittämisstrategia 2005- 

2010. 

Teollisuus (esim. puu- ja sahateollisuus, keramiikkatuotanto, 

tietoteollisuus) 

Alueen tietoyhteiskuntastrategia on tuonut 

alueelle noin 250 työpaikkaa lähes 20 uuteen 

yritykseen. Toimialalle asetetut kehittämistavoitteet 

eivät aseta vaatimuksia yhteiselle 

yleiskaavalle. Yksi tavoitteista on 

kuitenkin uusien toimitilojen suunnittelu ja 

toteutus, jolle luodaan edellytykset kuntien 

omissa yhteistä yleiskaavaa yksityiskohtaisemmissa 

suunnitelmissa. 

Puu- ja sahateollisuudessa yritysten määrä 

alueella on noin 40 yritystä, jotka työllistivät 

yhteensä yli 400 henkilöä. Viime vuosina 

hirsitaloteollisuus on noussut Koillis- 

Suomen mekaanisen puunjalostuksen toiseksi 

vahvuudeksi vahvan sahateollisuuden 

19 

rinnalle. Myös rakennuspuusepänteollisuuden 

osuus on noussut. 

Puu- ja sahateollisuuden tavoitteena on 

turvata raaka-aineen saanti. Yhtenä keinona 

tämän tavoitteen saavuttamisessa pidetään 

sitä, ettei alueelle enää perusteta uusia 

elinkeinoja haittaavia suojelualueita. 

Muita tuotannollisen toiminnan kannalta 

tärkeitä tavoitteita ovat mm. sujuva lentoliikenne 

sekä hyvä tiestö. Tuotannollisen 

toiminnan kannalta pidetään tärkeänä 

myös pitkäjänteistä kaavoitusta, jossa teollisuuden 

laajennusmahdollisuudet otetaan 

huomioon. 

Lähteet: 

Koillis-Suomen aluekeskus Naturpolis Kuusamo. Koillis-Suomen 

elinkeinostrategia 2005-2010. 

4.1.4. Yhteysverkosto 

Liikenneyhteydet 

Alueen tiestön kunnossapito ja kehittäminen 

on tärkeää alueen asukkaille, joiden liikkuminen 

alueella perustuu pääosin oman auton 

käyttöön. Hyvä tiestö on tärkeää myös 

matkailun ja muun elinkeinotoiminnan näkökulmasta. 

Liikenteen perusväylinä toimivat valtatie 5 ja 

20 sekä kantatiet 81 ja 82. Kantatie 82 on 

osa kansainvälistä Barentsin käytävää, jonka 

tason nostaminen on tärkeää Norjan, 

Ruotsin ja Venäjän välisen liikenteen kannalta. 

Seututie 950, Sallan raja-asemalta 

etelän suuntaan, on osa Salla-Oulu linjan 

eteläpuolisen Suomen ja Murmanskin välisestä 

kuljetusreitistä. Tie on tärkeä myös 

Kuusamo-Ruka-Salla-Venäjä matkailureitin 

kannalta. 

Tavoitteena on kehittää Vikajärveltä 

Sallan raja-asemalle johtava kantatie 

82 valtatietasoiseksi ja Sallasta Kuusamon 

suuntaan johtava seututie 950 

kantatieksi.

Ratayhteys Kemijärveltä Kelloselkään on 

tärkeää Suomen ja Venäjän välisen rahtiliikenteen 

kehittämisen kannalta. 

Tulevaisuuden tavoitteena on rakentaa 

ratayhteys Kelloselästä Sallan rajaasemalle. 

Taivalkoski-Kajaani välinen rautatie pyritään 

säilyttämään toimintakuntoisena 

ja lisäksi varaudutaan rautatien jatkamiseen 

Kuusamon raja-asemalle. Tämän 

lisäksi selvitetään Taivalkosken 

radan jatkaminen Kuusammon kautta 

Kemijärvelle. 

Kuusamon raja-asema on osa Oulu-Arkagel 

kehittämisvyöhykettä sekä ns. Valkeaa reittiä, 

joka ulottuu Oulusta Venäjän puolelle 

Vienan merelle. Sallan raja-asema on osa 

Barentsin käytävää. Yhteyksien parantaminen 

Suomen ja Venäjän välillä edellyttää 

myös Sallan ja Kuusamoon raja-asemien 

kehittämistä. 

Matkailustrategiassa tavoitellaan charterlentojen 

kymmenkertaistamista ja reittilentojen 

kaksinkertaistamista vuoteen 2010 

mennessä. 

Lentovuorojen ja matkustajamäärien lisääminen 

edellyttää lentoaseman kehittämistä 

ja toimivien transferyhteyksien järjestämistä 

lentokentältä Posiolle, Sallaan sekä 

Taivalkoskelle. 

Virkistystä ja matkailua palvelevat reitistöt 

Matkailuelinkeinon kannalta kaikkien liikkumisreittien 

kehittäminen ja ylläpitäminen on 

tärkeää. Tällä hetkellä suunnittelualueella 

on olemassa runsaasti moottorikelkkailureittejä. 

Osa reiteistä on virallisesti perustettuja 

kelkkareittejä (reittitoimitus tehty), osa epävirallisia 

mottorikelkkauria. 

20 

Matkailun kannalta on tärkeää, että moottorikelkkailun 

runkoreitit saadaan toimiviksi 

ja niitä ylläpidetään. Vaikka moottorikelkkailureittien 

ylläpidon kannalta on tärkeää, 

että reitit sijaitsevat maa-alueella, kaivataan 

reiteiltä yhteyttä myös vesialueille. 

Suunnittelualueella on riittävästi myös vaellukseen/hiihtoon 

soveltuvia pitkiä reittejä. 

Matkailun näkökulmasta tarvitaan kuitenkin 

lisää lyhyitä vaelluksen/hiihdon rengasreittejä 

matkailukeskusten läheisyyteen. Kesämatkailun 

kannalta olisi tärkeää saada 

reiteiltä yhteyksiä vesistön rannalle, myös 

ranta-alueelle sijoittuvia reittejä pidetään 

tarpeellisena. 

Myös ei-moottorikäyttöiseen liikkumiseen 

(pyöräily, ratsastus, poroajelu, rullaluistelu, 

pyörätuolikelaus) tarvitaan lisää matkailukeskusten 

läheisyyteen sijoittuvia rengasreittejä. 

Reittien sijoittumisen tarkastelu on 

luontevaa tehdä kuntien omien yleiskaavojen 

suunnittelun yhteydessä, jossa tulisi tarkastella 

mahdollisuutta sijoittaa reittejä jo 

olemassa olevien reittien yhteyteen. 

Moottorikelkkailureitit 

Moottorikelkkailureitit toteutetaan reittitoimituksella, 

missä yhteydessä määritellään reittien 

tätä yleiskaavaa yksityiskohtaisempi sijainti. 

Kuusamon kaupungin läpi johtaa pohjoisetelä 

suuntainen moottorikelkkailureitti, joka 

mahdollistaa yhteydet sekä Sallan että Taivalkosken 

kuntiin. Reitiltä on yhteys Rukalta 

Vasaraperän kautta Posion keskustaan ja 

Kitkajärven pohjoisosan kautta Posion Tolvaan. 

Rukan ja Keskustan välisen pohjoiseteläsuuntaisen 

runkoreitin rinnakkaisreitiltä 

on yhteys Suiningin kautta Kuntivaaraan 

Venäjän rajan läheisyyteen. Yleiskaavassa 

esitetään tulevaisuuden varauksena yhteystarve 

Venäjän Paanajärvelle. Kuusamon 

taajamaa sivuavalta runkoreitiltä johtaa 

moottorikelkkailureitti etelään Murtovaararan 

kautta Taivalkosken Kylmäluomaan. Iijärveltä 

reitiltä erkanee yhteys Penikkavaa-

alle, jossa yleiskaava on tarpeen esittää 

varautumista moottorikelkkareitin jatkamiseen 

rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle. 

Posiolta on moottorikelkkayhteys Pernun ja 

Suorsan kautta Rovaniemelle. Tavoitteena 

on saada Suorsasta myös yhteys Kemijärvelle. 

Posiolta Riisitunturin länsipuolitse on 

yhteys Kemijärvelle ja Sallaan. Uutena yhteytenä 

esitetään Mourujärvi-Posio reitiltä 

yhteyttä Riisitunturin pohjoispuolitse Tolvaan. 

Posiolta on Kirintövaaaran kautta yhteys 

Rukalle ja lounaaseen suuntautuva 

reitti Mäntyjärven kautta Ranuallle. Posion 

keskustasta etelään suuntautuu reitti Iso- 

Syötteelle ja Kulovaarasta erkanee reitti 

Taivalkosken Pyhitys tunturille sekä edelleen 

Kylmäluomaan. 

Sallan keskustasta on yhteys Sallatunturiin 

ja edelleen Kuusamoon, Rukalle. Sallatunturin 

kautta on yhteys myös Posiolle ja Kemijärvelle. 

Tarpeellisena pidetään uutta 

moottorikelkkailureittiä Sallan keskustasta 

Kemijärven Pyhätunturille. Sallan keskustasta 

pohjoiseen on reittiyhteys Savukoskelle. 

Reitiltä erkanevat moottorikelkkailureitit 

Venäjän rajanylityspaikalle sekä Tuntsan 

erämaa-alueen eteläpuolitse Savukosken 

Tulppioon. 

Taivalkosken keskustasta on reittiyhteys 

Syötteelle Pudasjärvelle ja Kylmäluoman 

kautta Suomussalmelle ja edelleen Kuusamon 

eteläosaan Murtovaaraan. Kylmäluoman 

reitiltä on myös yhteys pohjoisen 

suuntaan Kuusamon taajamaan sekä Syötteen 

kansallispuistoon. Reitti sivuaa Syötteen 

kansallispuistoon kuuluvaa Salmijärvi- 

Rääpysjärven ja Latva-Korte-Kärppävaaran 

alueita. Kylmäluoman reitiltä on myös yhteys 

Pyhitystunturille ja edelleen Posion kunnan 

puolelle Anetjärven kylää sivuavalle 

reittiosalle. Kylmäluoman reitiltä suuntautuu 

useampi reittiyhteys etelään, Suomussalmen 

kunnan alueelle. 

Ulkoilureitit 

Kuusamon kunnasta toiseen johtavat reitit 

sijoittuvat kunnan pohjoisosaan. Rukalta on 

yhteys Oulangan kansallispuiston kautta 

Sallan kunnan puolelle ja Posion Riisitunturin 

kautta Posion keskustaan. Oulangan 

kansallispuiston Sallan puoleisella osalla on 

21 

Keroharjun reitti, jolta esitetään uutta yhteyttä 

Kuusamon puolelle Oulankajoen reitille. 

Käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, 

ettei uusille kymmenien kilometrien pituisille 

kuntakeskusten välisille reiteille ole tarvetta. 

Tästä johtuen ei ole osoitettu uutta runkoreittiä 

Rukalta Kuusamon keskustan kautta 

Taivalkosken keskustaan. 

Posion taajamasta on UKK-reittiyhteys Kirintövaaraa 

sivuten Riisitunturin kautta Kuusamon 

Rukalle. Korouomassa on ulkoilureitti, 

josta erkanee reitti lounaaseen kohti Ranuaa. 

Korouoman reitti jatkuu kaakkoon Livojärvelle 

Kuusamon ja Posion rajalle. Tältä 

reitiltä erkanee lounaaseen Syötteen kansallispuistoon 

jatkuva ulkoilureitti. Maakuntakaavassa 

on todettu, että kymmenien kilometrien 

pituisilla reiteillä on vain vähän 

käyttöä. Tästä huolimatta esitetään harkittavaksi 

yhteyttä Korouoma-Livojärvi reitiltä 

Posion taajamaan (ulkoilureitti yhteystarve). 

Sallatunturin alueen kautta kulkee UKK-reitti 

pohjoiseen Aatsingin, Naruskan ja Tuntsan 

erämaa-alueen kautta Savukosken Tulppioon. 

Etelään suuntautuva reitti johtaa Oulangan 

kansallispuiston kautta Kuusamon 

Rukalle. Oulangan kansallispuistossa on 

kaksi reittivaihtoehtoa (maakuntakaavassa), 

joista toinen päättyy Sallan rajalle. Tästä 

johtuen esitetään reitin jatkamista Kuusamon 

puolelle siten, että reitti yhtyy Oulangan 

ja Rukan väliseen reittiin. 

Taivalkosken keskustasta on ulkoilureittiyhteys 

Pudasjärvelle Syötteen kansallispuistoon 

sekä Kylmäluomaan. Kylmäluoman 

reitti jatkuu Kuusamon ja Taivalkosken väliselle 

rajalle ja edelleen Hossaan. Reitti ei 

jatku Kuusamon puolelle eikä yleiskaavassa 

esitetä runkoreitin jatkamista Kuusamon 

taajamaan, koska uusille pitkille, kymmenien 

kilometrien pituisille kuntataajamien välisille 

reiteille ei ole maakuntakaavan mukaan 

tarvetta. Kunnan pohjoisosassa Syötteen 

kansallispuistoon kuluvalla Salmijärvi- 

Rääpysjärven alueella on ulkoilureitti, joka 

jatkuu Posion Sirniöön ja Taivalkokosken 

Loukusaan. Reitin jatkamista Pudasjärven 

ja Taivalkosken rajalla olevalle Syötteen ulkoilureitille 

pidetään tarpeellisena.

Melontareitit 

Kuusamon Iijärveltä kaupungin eteläosasta 

alkaa Iijoen melontareitti, joka johtaa Irnijärvelle 

ja edelleen Taivalkosken kunnan kautta 

Pudasjärvelle ja siitä edelleen Pohjanlahdelle. 

Oulankajoen melontareitti alkaa Sallan 

kunnan puolelta ja jatkuu Venäjän Pääjärvelle. 

Reittiin yhtyvät Aventojoen melontareitti 

sekä Posion Kitkajärveltä alkava Kitkajoen/-järven 

melontareitti. 

Näkymä Oulankajoelta 

Kitkajärven melontareitti jatkuu Kuusamon 

puolelle Kitkajoelle ja edelleen Oulankajoen 

kautta Venäjän puolelle. 

Oulangan kansallispuiston Oulankajoen melontareitti 

alkaa Oulanganlatvalta. Reittiin 

liittyy Savinajoen melontareitti Sallan etelärajan 

tuntumassa. 

Sallan Tenniöjoen melontareitti lähtee rajavyöhykkeen 

tuntumasta jatkuen Saijan kylän 

kohdalle. 

Taivalkosken keskustassa on melontakeskus, 

jossa on mahdollista harrastaa monipuolisesti 

melonnan eri lajeja. Melontakeskus 

on osa Kuusamon Iijärveltä alkavaa Iijoen 

melontareittiä, joka jatkuu Kuusamon 

Irnijärven kautta Taivalkosken Jokijärvelle ja 

edelleen Taivalkosken keskustan ja Jurmun 

kautta Pudasjärvelle. Reittiin liittyy keskustan 

tuntumassa Kostonjärveltä alkava Kostonjoen 

reitti. 

Lähteet: 

Metsähallitus. Kylmäluoman retkeilyalueen hoito- ja 

käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. 

Sarja B No 73. 

22 

Metsähallitus. Oulangan kansallispuiston hoito- ja 

käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. 

Sarja B No 70. 

Metsähallitus. 17.12.2003. Syötteen kansallispuiston 

hoito- ja käyttösuunnitelma. 

Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 

Metsähallitus & Pohjanmaan Kainuun 

luontopalvelut. Arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja 

käytön priorisointi Pohjois-Pohjanmaalla. 

www.luontoon.fi (2.8.2005) 

Koillis-Suomen aluekeskus Naturpolis Kuusamo. 

31.12.2003. Kuusamo Lapland. Koillis-Suomi matkalla 

kansainvälisyyteen 2010. 

4.2. Luonnon ja rakennetun ympäristön 

monipuolinen hyödyntäminen ja ympäristöarvojen 

turvaaminen 

4.2.1. Ensisijaisesti kehitettävät ja hoidettavat 

merkittävät luontoalueet 

Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois- 

Pohjanmaan ympäristökeskus ja Metsähallituksen 

Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut 

ovat suunnitelleet yhtenäisin kriteerein luontokohteiden 

yleisökäytön kehittämistä. Lapin 

ympäristökeskuksessa on meneillään Itä- 

Lapin seutukunnan Natura-alueiden suunnittelutarvetarkastelu, 

jossa myös on tehty 

esitykset tavoiteltavasta yleisökäyttöluokasta. 

Aluekokonaisuus on edellä mainituissa 

suunnitelmissa määritelty sitä kiinnostavammaksi, 

mitä useampia vetovoimatekijöitä 

alueeseen liittyy. Vetovoimatekijöinä on 

pidetty hyvää saavutettavuutta, sijaintia asutuksen 

lähellä, monipuolista ja runsasta 

matkailupalvelutarjontaa, hyvää alueen sisäistä 

palveluvarustusta, monipuolista ja 

kiinnostavaa luontoa sekä alueen hyvää 

tunnettavuutta. 

Edellä mainituissa aineistoissa alueiden 

luokittelukriteerit eivät ole täysin yhteneväiset. 

Tässä työssä pohjana on käytetty Pohjois-Pohjanmaan 

suunnitelman kehittämisluokitusta, 

joka on likimain sama kuin Itä- 

Lapin suunnitelman yleisökäyttöluokka. Kyseisten 

luokitusten perusteella arvokkaat 

luontokohteet on jaettu kolmeen hoito- ja 

käyttöluokkaan. Ensisijaisissa, 1. ja 2. luokan 

kehittämiskohteissa tavoitteena on aikaan 

saada monipuolinen palveluvarustus 

ja 3. luokan kohteissa tavoitteena on kevyt 

palveluvarustus. Kehittämisen ulkopuolelle

on jätetty ohjattuun yleisökäyttöön soveltumattomat, 

vaikeasti saavutettavat tai vain 

paikallisesti merkittävät kohteet. 

1. luokan kehittämiskohteet 

Tavoitteena on runsas ja monipuolinen 

palveluvarustus. Kohteissa tulee olemaan 

luontokeskus, opastus- ja opetushenkilöstöä 

ja alueella tullaan antamaan luontoopetusta 

aktiivisesti. Näillä alueilla kulkua 

ohjataan rakenteilla ja rajoituksilla, koska 

alueella on runsaasti kulkijoita ja alueen 

suojelutavoitteet edellyttävät liikkumisrajoituksia. 

Oulangan kansallispuisto Kuusamon kaupungin 

ja Sallan rajan tuntumassa edustaa 

maisemaltaan ainutlaatuista jokiluontoa. 

Alueella on Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoen 

lisäksi arvokkaita pienvesiä. Oulangan kansallispuiston 

kokonaisuuteen kuuluvaksi on 

luokiteltu myös Käylän kylän itäpuolelle sijoittuva 

Harjasuo-Laurinkorpi, joka on lettojen 

ja lettolajiston suojelun keskeisiä kohteita 

lajistorikkautensa ja –tyyppien monipuolisuuden 

vuoksi. Elijärvi ja Haukilampi, 

Käylän kaakkoispuolella, ovat samaan kokonaisuuteen 

kuuluvia lintuvesiä. Samalla 

suunnalla sijaitseva Kokkojärvi-Kuivajärvi 

alueella on harvinaista lajistoa ja alue kuuluu 

lintujensuojeluohjelmaan. Venäjän rajan 

tuntumaan sijoittuva Oravisuolla on maisemallisesti 

ehjiä, laajoja, lievästi vietäviä ja 

paikoin runsasrimpisiä lettoja. 

Kylmäluoman alue Taivalkosken itäosassa 

Kuusamon rajan tuntumassa on monimuotoinen, 

soiden, luonnontilaisten kaltaisten 

mäntymetsien ja pienvesien muodostama 

kokonaisuus. 

Oulangan kansallispuistokokonaisuuden ja 

Kylmäluoman nykyiset palvelut ja rakenteet 

ovat runsaat ja monipuoliset. Tavoitteena on 

rakenteiden ja palveluiden säilyttäminen vähintäänkin 

nykyisellään. 

Posion, Taivalkosken ja suunnittelualueen 

ulkopuolisen Pudasjärven kuntien alueelle 

23 

sijoittuva Syötteen kansallispuisto koostuu 

Syötteen, Maaselän, Latva-Korte- 

Kärppävaaran ja Salmitunturi-Rääpysjärvi- 

Pyhityksen aluekokonaisuuksista. Syötteen 

aluekokonaisuus jatkuu Pudasjärven puolelle, 

jossa sijaitsee alueen matkailullisesti 

merkittävin painopistealue Iso- ja Pikku- 

Syöte. Syötteen alueella sijaitsee Pohjois- 

Pohjanmaan merkittävin arvokkaiden pienvesien 

keskittymä. Alueella virtaa melko 

luonnontilaisia ja uiton jäljiltä entisöityjä Iijoen 

latvahaaroja, kuten Livojoki, Kouvanjoki, 

Kutinjoki ja Loukusanjoki. Maaselän vanhan 

metsän alueella on arvokas ja monipuolinen 

metsäalue, joka on tärkeä lehtojen ja lettojen 

suojelulle. Alueella on huomattava määrä 

vanhan metsän harvinaisia lajeja ja ns. 

indikaattorilajeja. Alueella esiintyy harvinaisina 

liito-orava sekä ahma ja karhu. Syötteellä 

kasvavat Suomen eteläisimmät tunturikasvit 

esim. riekonmarja. 

Taivalkosken keskustasta länteen sijoittuva, 

Syötteen kokonaisuuteen kuuluva Mätäsojan 

lehto edustaa keskimääräistä parempaa 

lehtoaluetta. Alueen läpi virtaavan 

Mätäsojan varsille keskittyneissä lehtipuuvaltaisissa 

saniaislehdoissa ja lehtokorvissa 

kasvaa monia vaateliaita putkilokasvilajeja. 

Syötteen alueella on runsaasti retkeilyyn liittyvää 

varustusta mm. uusi luontokeskus. 

Vaikka alueen nykyiset palvelut ja rakenteet 

ovat monipuoliset, tavoitteena on lisätä palveluvarustusta 

edelleen. 

2. luokan kehittämiskohteet 

Tavoitteena on monipuolinen palveluvarustus. 

Alueella tulee olemaan opastushenkilöstöä 

ja ohjattua opetuskäyttöä. Tavoitteena 

on myös luontotuvan tai opastuspisteen 

sijoittaminen alueelle. Näillä alueilla 

kulkua ohjataan rakenteilla. Suojelutavoitteet 

eivät edellytä kulun rajoittamista. 

Riisitunturi Posion keskustan koillispuolella 

on ilmastoltaan Suomen kosteimpia seutuja. 

Kasvillisuudessa on samanlaisia merellisiä 

piirteitä kuin Norjan vuonojen rinteillä. Paljaat 

laet ovat paikoin soistuneita kanervakankaita 

ja paksusammalkuusikoita. Eri-

koispiirteenä ovat vaarojen lakiosiin ulottuvat 

karut rinnesuot. Alue on merkittävä pohjoisboreaalisen 

luonnonmetsän sekä monipuolisten 

rinnesoiden keskittymä. Alueen 

erityispiirre on lisäksi sen erämaisuus. 

Riisitunturin kanssa samaan kokonaisuuteen 

kuluva, Posion ja Kuusamon kuntien 

alueelle sijoittuva, Kitkajärvi on kirkasvetinen 

ja kohtalaisen luonnontilainen karu järvi, 

jossa on runsaasti hiekka- ja pienkivisiä 

rantoja. Myös matalikolla ajoittain paljastuvat 

kiviröykkiöt ja hiekkasärkät ovat tyypillisiä. 

Alueen rikkaaseen selkävesilinnustoon 

sisältyy ehkä Suomen runsain kuikkakanta. 

Samaan aluekokonaisuuteen liittyy myös 

Kouvervaaran lehtojen ja soiden alue 

Kuusamossa Kitkajärven itäpuolella sijaitseva 

tärkeä vaateliaan lehto- ja lettolajiston 

suojelukohde. Alueella on rehevän alueen 

lehtotyyppejä sekä harvinaisia uhanalaisia 

lajeja hyvin monipuolisesti. 

Valtavaara-Pyhävaara on edustava lakimetsien, 

rinnesoiden ja lettojen muodostama 

maisemallisesti upea vaarakokonaisuus, 

joka on osa Rukan seudun erikoista luonnontieteellistä 

ja –historiallista aluetta. Samaan 

aluekokonaisuuteen kuuluu Rukan 

suo sekä Rukajärven kylän läheisyydessä 

sijaitseva Särkiperä-Löyhkönen- 

Antinvaara, jonka rinnelettojen ja –lehtojen 

sekä järvenrantasoiden lajisto on erittäin 

edustava. Alueella oleva uhanalainen kasvilajistoyhdistelmät 

ovat Kuusamon oloissa 

poikkeuksellisia. 

Riisitunturi-Kitkajärven sekä Rukan seudun 

palveluvarustus on tällä hetkellä kevyt, joitakin 

autiotupia, taukopaikkoja, nuotiopaikkoja 

tms. Tavoitteena on monipuolistaa palveluvarustusta. 

Etelä-Kuusamon metsät (Näränkä, Virmajoki, 

Romevaara, sekä Iivaara ja Jousivaara) 

koostuvat erämaisista luonnonmetsistä, 

soista ja pienvesistä. Alueella on valtakunnallisestikin 

poikkeuksellisesti säilynyt pienten 

järvien, lampien, lähteiden ja purojen lähes 

luonnontilaisia valumaaluekokonaisuuksia. 

Alueella ei ole palveluvarustusta 

eikä alueelle erityisesti houkutella 

kävijöitä. Tavoitteena on kuitenkin monipuolistaa 

alueen palveluvarustusta. 

24 

Posion Korouoma-Jäniskaira on tärkeä 

luonnonmetsien, lehtojen ja kallion lajistojen 

suojelukohde. Korouoman rotkolaakso on 

geomorfologisesti merkittävä. Alueesta löytyy 

nykyisin kohtuullisesti tietoa internetistä 

ja alueella on joitakin autio- ja vuokratupia 

sekä opastusta. Tavoitteena on, että alueen 

palveluvarustusta nostetaan niillä alueilla, 

jossa yleisöpalveluja ei ole. Tavoitteena on 

runsas ja monipuolinen palveluvarustus. 

Sallan Pyhätunturin välittömässä läheisyydessä 

oleva Aatsinki-Onkamo on tärkeä 

suo- ja vanhan metsän kohde. Aluekokonaisuuteen 

liittyy myös Kaunisharju ja Aatsingin 

hauta niminen aapasuo. Tavoitteena on 

nostaa alueen palveluvarustusta nykyisestään 

siten, että alueella olisi tulevaisuudessa 

opastushenkilöstöä sesonkiaikoina, ohjattua 

opetuskäyttöä, aluekohtaiset esitteet, 

maasto-opasteen ja verkkosivut eri kielillä, 

luontotalo, -tupa tai –keskus. 

Sallan Saijan kylän lounaispuolelle sijoittuu 

Joutsenaapa-Kaita-aapa, erämainen aapasuo, 

jolla pesii useita harvinaisia ja uhanalaisia 

lintulajeja. Alueen yleisökäyttö on tällä 

hetkellä vähäinen. Tavoitteena on kuitenkin 

nostaa alueen palveluvarustusta siten, 

että alueella olisi tulevaisuudessa oma internetsivusto, 

alue-esite, opasteaineistoa ja 

mahdollisesti myös opastuspaikka ja – 

henkilöstöä. 

3. luokan kehittämiskohteisiin kuuluvat seuraavat 

kohteet: 

Kuusamon keskustan itäpuolella sijaitseva 

Muojärvi ja Kuusamon lintuvedet aluekokonaisuus 

muodostuu Muojärvestä, Torankijärvestä 

ja Raatesalmen-Kulaslahden – 

Kantolahden lintuvesialueista. Muojärvi on 

karu ja kirkasvetinen kookas järvi, jossa on 

huomattavan paljon luonnontilaisia osia. 

Muojärvi edustaan hyvin niukkaravienteisia 

suurjärviä. Raatelampi – Kulaslahti - Kantolahti 

alueen linnusto on monipuolinen ja 

runsas. Kasvillisuudeltaan ne ovat hyvin 

edustavia ja lahdissa tavataan myös kasviharvinaisuuksia. 

Torankijärvi sijaitsee keskustassa. 

Järven kasvisto ja linnusto ovat 

edustavia ja niissä tavataan useita Kuusamossa 

harvinaisia lajeja. Järvi on Kuusa-

mon monipuolisin lintuvesi, joka on tärkeä 

opetus- ja harrastuskohde. 

Näillä alueilla kulkua tullaan ohjaamaan rakenteilla. 

Suojelutavoitteet eivät kuitenkaan 

edellytä kulun rajoittamista. Tällä hetkellä 

alueella on vähäinen palveluvarustus. 

Tavoitteena on kuitenkin kevyt palveluvarustus, 

jolloin alueen palveluvarustuksena 

tulee olemaan vain joitakin seuraavista: 

autiotupa, taukopaikka, lintutorni, nuotiopaikka, 

polku, esittelytaulut. Kevyestä 

palveluvarustuksesta huolimatta alueella 

tulee olemaan kuitenkin opasteet. 

Jurmun kylän koillispuolelle sijoittuva Pahkakurun 

aarnialue on syvä, pohjaltaan 

soistunut ja lähteikköinen rotkolaakso. Pahkakurun 

ja Jurmunlammen muodostama 

kokonaisuus on geologisesti ja maisemallisesti 

merkittävä kohde. 

Alueeseen tutustuminen ei edellytä rakentamista. 

Alueen kävijämäärät ovat vähäisiä, 

mistä johtuen alueella ei ole tarvetta erityisiin 

kulkurajoituksiin. Alueella voi liikkua jokamiehenoikeuksien 

puitteissa. Alueen nykyinen 

palveluvarustus on vähäinen. Tavoitteena 

on kuitenkin kevyt palveluvarustus 

esim. nuotiopaikka ja esittelytaulut. Myös 

alueen opastuksen toteuttaminen on tavoitteena. 

Taivalkosken eteläosan vanhoihin metsiin 

tutustuminenkaan ei edellytä rakentamista. 

Aluekokonaisuuteen sisältyy Pohjois- 

Pohjanmaan arvokkaimpia metsiä, jotka 

ovat luonnontilaisia aarniometsiä ja siksi 

puustoltaan ja lajistoltaan erittäin monipuolisia. 

Metsäkylä kunnan etelärajalla on yksi 

Pohjois-Pohjanmaan suurimpia lakialueiden 

ulkopuolella sijaitsevista vanhojen metsien 

alueista. Alue jakaantuu kolmeen osaalueeseen; 

Katajavaara, Taivalvaara- 

Seimivaara sekä Huokausvaara. Metsäkylän 

arvoa nostaa erityisesti metsämassaisuus 

ja aluetta voidaan pitää myös itäisen 

taigalajiston leviämiskäytävänä. Alueella on 

runsaasti lahopuukeskittymiä ja kääpälajisto 

on monipuolinen sisältäen lukuisia harvinaisia 

ja indikaattorilajeja. Lattakäävän esiin- 

25 

tymä on maan koillisin. Liito-oravakanta on 

Pohjois-Pohjanmaan tiheimpiä. Alueen läpi 

virtaavassa Korvuanjoessa elää uhanalainen 

jokihelmisimpukka. 

Metsäkylän ja Kurttijärven välimaastoon sijoittuva 

Tervajärvi-Ouvonsuo koostuu 

kahdesta osasta, varsinaisesta Tervajärvestä 

ja sen länsipuolisesta suovaltaisesta 

Mäntylamminahosta. Alue on suoluontonsa 

puolesta edustava ja myös oleellinen osa 

Taivalkosken eteläosan vanhoja metsiä. 

Kurttijärven länsipuolelle sijoittuva Lauttasuo 

kunnan lounaisrajalla on kokonaisuutena 

niin luontotyyppiensä kuin lajistonsakin 

puolesta edustava esimerkki boreaalisesta 

luonnosta. Koivuoja, kunnan lounaisrajalla, 

on vanhan metsän piirteiltään klassinen 

aarniometsäalue, jonka metsät ovat todennäköisesti 

Taivalkosken luonnontilaisimpia. 

Edellä kuvatuilla Taivalkosken eteläosan 

vanhojen metsien alueilla on joitakin tulipaikkoja 

ja laavuja. Tavoitteena on säilyttää 

alueiden nykyisen tasoinen palveluvarustus. 

Sallan Pyhätunturin matkailukeskuksen lounaispuolella 

oleva Peuratunturi on merkittävä 

vanhan metsän kohde samoin kuin 

Joutsitunturi-Koukkutunturi kunnan pohjoisosassa. 

Pyhätunturin eteläpuolella Hautajärven kylästä 

luoteeseen on Suksenpaistama- 

Miehinkävaaran aapasuoalue, jolla pesii 

uhanalaisia ja harvinaisia lintulajeja. Aapasuoalue 

on myös Sallan keskustan pohjoispuolelle 

sijoittuva Termusaapa. 

Edellä mainitut Sallan kunnassa sijaitsevilla 

alueilla ei ole merkittävästi yleisökäyttöä eikä 

näin ollen lainkaan Metsähallituksen tuottamia 

yleisöpalveluja. Tavoitteena on nostaa 

alueiden palveluvarustusta siten, että 

alueilla olisi tulevaisuudessa esim. opastustauluja 

ja polkuja tai joitakin autiotupia. 

Tuntsan erämaa Sallassa on maisemallisesti 

merkittävä erämaa-alue, joka on suojeltu 

erämaalain nojalla. Alueella on muutamia 

autiotupia. 

Mustarinnan tunturi Posion luoteisrajalla 

on vanhan metsän ja aapasoiden vaihteleva

kokonaisuus. Myös Soppana Ranuan ja 

Posion kunnan rajalla on merkittävä vanhan 

metsän kohde. Maisemallisesti upea Livojärvi 

Kitkajärven eteläpuolella on niukkaravineteinen 

järvi, jonka rannoilla on vyöryviä 

hiekkatörmiä. Alueiden tämän hetkinen palveluvarustus 

vaihtelee vähäisestä olemattomaan. 

Tavoitteena on, että alueilla olisi tulevaisuudessa 

opastustauluja ja polkuja ja 

ehkä joitakin autiotupia tai vastaavia. 

4.2.2. Muut merkittävät luontoalueet 

Edellisessä kohdassa mainittujen, matkailun 

ja virkistyskäytön kannalta eniten kiinnostusta 

herättävien kohteiden lisäksi suunnittelualueella 

on lukuisia muitakin luonnonarvoiltaan 

merkittäviä alueita. Nämä kohteet 

sijaitsevat kauempana teistä, asutuksesta ja 

matkailukeskuksista eikä niiden tunnettavuuskaan 

ole samaa luokkaa kuin edellisessä 

kohdassa mainittujen alueiden. Yleisökäyttöä 

saattaa rajoittaa myös kulumiselle 

herkkä maasto, alueella esiintyvät häiriöalttiit 

tai uhanalaiset lajit. 

Alueilla ei ole erityisiä yleisökäyttöpaineita ja 

tästä johtuen ne eivät kuulu ensisijaisesti 

kehitettäviin kohteisiin. 

Merkittävistä luontoalueista pääosa on 

myös Natura-alueita. Alueilla ei saa heikentää 

merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden 

vuoksi alue kuuluu Natura-verkostoon. Suojeluarvoja 

heikentävä toiminta on kiellettyä 

sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. 

Viranomaisten on alistettava erityiseen vaikutusten 

arviointiin kaikki sellaiset hankkeet 

ja suunnitelmat, jotka saattavat yhdessä tai 

erikseen vaikuttaa Natura-alueen luonnonarvoihin. 

Valtioneuvosto voi kuitenkin myöntää 

luvan Natura-alueen luonnonarvoja heikentävälle 

hankkeelle, jos se on toteutettava 

erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta 

syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua 

ole. 

Seuraavilla sivuilla on esitetty ne luonnonarvoltaan 

merkittävät alueet, joiden käyttöön 

kohdistuu vähäisempi matkailu- ja virkistyskäytön 

paine kuin aiemmassa kohdassa 

mainittuihin luontoalueisiin. Kyseiset 

alueet ovat merkittäviä suunnittelualueen 

luonnonsuojelun kannalta. 

26 

Kuusamo 

Sukerijärven luonnonpuisto kaupungin 

pohjoisosassa on merkittävä ja monimuotoinen 

keskiravinteisten ja lettoisten aapasoiden 

ja pienten metsäalueiden muodostama 

suoerämaa. Sukerijärven linnusto on 

erittäin edustava. 

Siikalampi-Hiidensuo-Palovaaransuo 

Saapungin ja Määttälänvaaran kylien välisellä 

alueella on merkittävä reunavaikutteisten 

lettojen, tihkupintojen ja lehtojen keskittymä 

keskellä voimakkaasti käsiteltyjä alueita. 

Alueen lajistoyhdistelmät ovat ainutlaatuisia. 

Määttälänvaaran kylän eteläpuolella 

sijaitseva Suininki on edustava merivitanäkinpartaisjärvi, 

jonka kasvistoon kuuluu 

runsaasti harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. 

Isosuo-Kivisuo kaupungin lounaisosassa 

on erittäin edustava aapasoiden ja luonnonmetsien 

kokonaisuus. 

Vapaalampi-Lohilampi-Kuntivaara sijaitsee 

Rukasta itään Venäjän rajalla. Alue on 

erittäin tärkeä emäksisimpien ja uhanalaisten 

lettojen suojelualue, joka rajoittuu Paanajärven 

kansallispuistoon ja toimii siten 

tärkeänä lajiston leviämiskäytävänä. Pötkönsuo 

Kuusamon keskustan lounaispuolella 

edustaa keskiravinteista aapasuoluontoa. 

Vasaraperän ja keskustan väliselle alueelle 

sijoittuu Ruoppisuo-Nojosenvaaran kurut- 

Valkeaisenpuron lehdot. Ruoppisuon lettolajisto 

on erittäin edustavaa ja monipuolista. 

Nojosenvaaran kasvillisuus on rehevää, 

kosteaa lehtoa ja lettoa. Kuru on geomorfologisesti 

ja reliktilajistonsa suhteen tieteellisesti 

mielenkiintoinen rotkolaakso. Valkeaisenpuron 

lehto on kuusivaltainen ja kostea 

lehto, jonka kasvilajisto on erittäin vaateliasta. 

Kumpuvaaran suot sijoittuvat Rukan 

ja Juuman väliselle alueelle. Suoalue on 

pienikokoinen lettojen suojelukohde, jossa 

sijaitsee yksi parhaista ja tyypillisimmistä 

Kuusamon koivuletoista. 

Reposuo, Nissinvaarasta koilliseen, on lettolajiston 

suhteen maamme edustavimpia 

soita. Vasaraperän eteläpuolle sijoittuvat 

Vasaraniemen suot ovat luontotyypeiltään 

maassamme ainutlaatuisen erikoisia luhtaisia 

rantalettoja. Oijusluoma Kuolion itäpuo-

lisella alueella koostuu luonnontilaistuneista 

vanhan metsän alueista ja lahopuustoisista 

lakimetsistä. 

Venäjän rajan tuntumaan sijouttuvan Paljakan 

metsän alueelle ovat tyypillisiä kalkkialueen 

lehdot ja letot. Alueen rajautuminen 

Paanajärven kansallispuistoon lisää alueen 

suojeluarvoa. Lohivaara Posion ja Taivalkosken 

rajan tuntumassa on Oijusluoman 

ohella luonnontilaisuudeltaan Kuusamon lakialueiden 

parhaimmistoa. Alueella on laajaalainen 

perinnemaisema, järvenlaskuniitty, 

joka on nykyisin lettosuota. Kätkytvaara 

kaupungin luoteisosassa on vanhan metsän 

kohde. Pöytisjärvi on lintujensuojelualuetta, 

jonka linnusto on harvinaista. 

Teerisuon-Hanhiharjun alue on monimuotoinen 

ja edustava harjuaapasuokokonaisuus, 

jonka erikoisuutena 

ovat ultraemäksiset serpentiinikalliot. 

Posio 

Pää-Äljy on arvokas vanhan metsän kohde 

kunnan pohjoisosassa. Pahkasuolla, joka 

on rimpilettoa ja lettorämettä, kasvaa harvinainen 

bergrothin sara. 

Salla 

Värriön luonnonpuisto edustaa Metsä- 

Lapin tunturi- ja metsäerämaaluontoa. Alue 

on linnustolle erittäin merkittävää pesimäaluetta 

monipuolisten luontotyyppien ansiosta. 

Alueella on myös huomattava susikanta. 

Välittömästi luonnonpuistoon liittyen, sen 

itäpuolella, on Peurahaaran metsäalue. 

Värriön luonnonpuisto samoin kuin Maltion 

luonnonpuisto Sallan ja Savukosken rajalla 

ovat alueita, joilla liikkuminen on sallittu 

vain merkittyjä reittejä pitkin. 

Sammakkovaaran vanhan metsän, Saittajärven, 

joka on suon reunustama matala 

linnustonsuojelujärvi ja Auerma-aapasuon 

vetovoimatekijät yleisö- ja virkistyskäytön 

kannalta ovat vähäiset. 

Taivalkoski 

Taivalkosken keskustasta lounaaseen sijoittuva 

Maijanlampi on kohtalainen lintusuo. 

Kylmänperän lähteikkö keskustasta kaakkoon 

on yksi edustavimmista ja kookkaimmista 

lähteiköistä laajalla alueella. 

27 

Sammakkoaho sijoittuu kunnan koillisosaan 

erilleen muista vanhojen metsien 

alueista. Alueella on erittäin edustavan vanhan 

metsän lajisto. Alue on latvavesialuetta 

ja on siten pienvesistöllisesti arvokas. 

Sammakkoaho on elinympäristöltään monipuolinen 

alue, mikä heijastuu alueelta löydetyn 

uhanalaisen lajiston monipuolisuudessa 

ja suuressa määrässä. 

Hossan retkeilyalue, joka ulottuu myös 

Kuusamon ja Suomussalmen puolelle, 

koostuu puisto- ja aarniosista. Puisto-osalla 

harjoitetaan rajoitettua metsätaloutta ja aarniosat 

säilytetään koskemattomina. Loukusan 

koillispuolella on Uusitalon niitty, joka 

on 1700-luvulta vuoteen 1978 asti ollut laidunnus- 

ja niittokäytössä. Pitkään jatkunut 

laidunkäyttö näkyy niityn edustavassa lajistossa, 

johon kuuluvat mm. kansallisesti 

uhanalainen (silmälläpidettävä taantunut) 

suikeanoidanlukko sekä edustavaa perinnemaisemakohdetta 

luonnehtivat aho- ja 

ketonoidanlukko. 

Lähteet kohdissa 4.3.1-4.3.2: 

Leskelä Tuula. 30.8.2005. Sähköposti koskien Itä- 

Lapin seutukunnan Natura-alueiden suunnittelutarvetta. 

Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 

Metsähallitus, Pohjanmaan-kainuun 

luontopalvelut. Arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja 

käytön priorisointi Pohjois-Pohjanmaalla. 

www.ymparisto.fi/default.asp?node=3604&lan=fi 

4.2.3. Maisemallisesti arvokkaat alueet 

Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen 

eli niittämisen, laiduntamisen 

ja kaskeamisen muovaamia niittyjä, hakamaita 

tai metsälaitumia, joista käytetään 

usein myös nimitystä perinnebiotoopit. Perinnemaisemiin 

liittyvät erottamattomasti 

myös erilaiset rakennukset ja rakennelmat, 

esimerkiksi ladot, karjasuojat, pisteaidat, kiviaidat 

sekä vanhat kulkuväylät. 

Perinnemaisemat ovat alueita, joilla elää 

runsaasti uhanalaisia lajeja. Uhanalaisten 

lajien säilymisen kannalta perinnemaisemien 

perinteisten maankäyttötapojen jatkuminen 

on ensiarvoisen tärkeää.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin perinnemaisemat 

on kartoitettu ja näiden alueiden hoitotarve 

on kirjattu ”Lapin perinnemaisemat” 

ja ”Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat” 

kirjoihin. Tavoitteena on, että perinnemaisemiin 

kohdistuvat kunnostustoimet aloitetaan 

ensisijaisesti niillä valtakunnallisesti tai 

maakunnallisesti/seudullisesti arvokkailla 

perinnemaisema-alueilla, jotka sijoittuvat 

merkittävien matkailualueiden ja/tai virkistysreittien 

läheisyyteen. 

Valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat: 

Kuusamo 

1. Rytipuron paiseniitty 

2. Haralammen tulvaniityt 

3. Kiutakankaan niityt 

4. Korvasvaaran niitty 

5. Metsäpuron paiseniityt 

6. Isoniemi 

Posio 

1. Pajupuron tulvaniitty 

2. Ruostepuron tulvaniitty 

Taivalkoski 

1. Jurmun tulvasaaret 

Sallassa ei ole valtakunnallisesti merkittäviä 

perinnemaisemia. 

Maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat: 

Kuusamo 

7. Runsuniitty 

8. Välisuo 

9. Virmajoen paiseniitty 

10. Hyväjärven järvenlaskuniitty 

11. Uudenniitynlampien paiseniitty 

12. Rytisuon länsiosan suoniitty 

13. Kiutavaaran tulvaniittysaari 

14. Olkipuron paiseniitty 

15. Oivangin keto 

Posio 

2. Rauvuslammen suoniitty 

Salla 

1. Savilammen suoniitty 

Taivalkoski 

3. Riitainjärven-Keskijärven suoniityt 

28 

4. Aholan rinneniitty 

5. Uusitalon niitty 

6. Huovisenpaise 

7. Niiverin niitty 

8. Pirinpään suoniitty 

9. Turvakonaluksen tulvaniittysaaret 

10. Puiroonsaari 

Lähde: 

Lapin ympäristökeskus ja metsähallitus. Satu Kalpio 

ja Tarja Bergman.1999. Lapin perinnemaisemat. Alueelliset 

ympäristöjulkaisut 116. 

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Maarit Vainio 

ja Hannele Kekäläinen (toim.). 1997. Pohjois- 

Pohjanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 

44. 

Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja 

seudullisesti arvokkaat maisema-alueet 

ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia. 

Niitä uhkaa kuitenkin viljelyn loppuminen, 

rakennusten rapistuminen ja maisemaan 

sopimaton uudisrakentaminen. 

Tavoitteena arvokkailla maisema-alueilla 

on erilaisiin toimenpiteisiin oikeuttavien 

lupien myöntämisen yhteydessä edellytettävä 

maisemanhoidon järjestämistä, 

rakennusten kunnostamista ja maisemaan 

sopeutuvaa rakentamista. 

Tästä johtuen tavoitteena näillä alueilla on 

maisemanhoidon järjestäminen, rakennusten 

kunnostaminen ja maisemaan sopeutuvaan 

rakentamiseen ohjaaminen rakentamiseen 

oikeuttavien lupien myöntämisen yhteydessä. 

Kunnostustoimia avustettaessa 

ensisijaisena tulisi pitää niitä valtakunnallisesti 

arvokkaita kohteita, joiden kunnostaminen 

edesauttaa seudun matkailutoiminnan 

kehittämistä. 

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet: 

Kuusamo 

43. Virkkula-Ruka 

44. Määttälänvaara-Vuotunki 

50 Oulanka-Kitka (Kuusamon kosket) 

Oulanka-Kitkan alueella Kitkajoen kosket ja 

Juuman vuomat sekä Kiutakönkään ympäristö 

ovat valtakunnallisesti arvokkaita mai-

sema-alueita. Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat 

on lisäksi luokiteltu kansallismaisemaksi. 

Kansallispuiston läheisyydessä 

sijaitseva Vuotungin kylä on Kuusamon 

vanhimpia asuinpaikkoja ja edusta ranta-asutusta. 

Määttälänvaara on esimerkki 

Koillismaan rivikylämäisestä vaaranlakiasutuksesta. 

Kansallispuiston läheisyydessä sijaitsevat 

Vuotungin ja Määttälänvaaran kylät 

ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia 

ympäristöjä. Virkkula on 

edustava esimerkki Kuusamon erämaan 

kannas- ja mäkiasutuksesta Ruka- 

Valtavaara on Pohjois-Pohjanmaan korkein 

alue. 

Taivalkoski 

38. Tyräjärvi-Jokijärvi 

39. Iijoen keskijuoksu 

Kylmäluoman aluekokonaisuuteen sisältyvä 

Tyrämäen kylä on valtakunnallisesti merkittäväämaisema-aluetta, 

joka edustaa tyypillistä 

kainuulais-koillismaalaista kylä maisemaa 

ja ranta-asutusta. Tyrävaara on esimerkki 

koillismaalaisesta vaaraasutuksesta. 

Tyräjärvi-Jokijärvi on maakunnallisesti 

arvokas maisema-alue. 

Posiolla ja Sallassa ei ole valtakunnallisesti 

arvokkaita maisema-alueita. 

Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Maisemanhoito. 

Maisema-aluetyöryhmän mietintö I-II. 

Mietintö 66/1992. 

Maakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet: 

Alla esitetyissä luetteloissa Kuusamon ja 

Taivalkosken luettelon numerointi viittaa 

”Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisemaalueet” 

julkaisun numerointiin. Alueet on 

mainittu myös kulttuurihistoriallisesti merkittävinä 

alueina ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti 

merkittävät kohteet” julkaisussa. 

Kohteen perässä oleva numero viittaa 

em. julkaisussa käytettyyn numerointiin. 

Kuusamo 

43. Virkkula-Ruka 

44. Määttälänvaara-Vuotunki (26 ja 23) 

45. Kantokylä-Törmäsenvaara 

46. Kurkijärvi (10) 

47. Vasaraperä 

29 

48. Purnuvaara (34) 

49. Heikkilä 

50. Oulanka-Kitka 

51. Iivaara 

Virkkula-Ruka, Määttälänvara-Vuotunki ja 

Oulanka-Kitka ovat myös valtakunnallisesti 

arvokasta maisema-aluetta. (katso edellinen 

kohta). 

Kantokylä-Törmäsenvaaran asutus edustaa 

melko puhtaasti vaara-asutuksen rinnesijaintimuotoa. 

Kurkijärvi edustaa tyypillistä 

Koillismaalaista viljelysmaisemaa, joka on 

syntynyt vanhoille lappalaisten asuinsijoille. 

Vasaraperä on Yli-Kitkajärven viljelymaisemaa, 

jossa on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. 

Purnuvaara edustaa vaaraasutuksen 

laki- ja rinnesijainnin välimuotoa. 

Heikkilä on suppea-alainen vaaraseudulle 

tyypillinen kannaskylä. Iivaara on Kuusamon 

kolmanneksi korkein vaara, jolta on 

näkymät Venäjän puolen kaukomaisemaan 

Rohmoivalle ja Nuoruseen. 

Posio 

Tolvan kulttuurimaisema 

Salla 

Aholanvaara 

Saija 

Taivalkoski 

38. Tyräjärvi-Jokijärvi (18-25) 

39. Iijoen keskijuoksu (9) 

40. Taivalkosken kirkonkylä (1-7) 

41. Virkkunen (11) 

Tyräjärvi-Jokijärvi ja Iiijoen keskijuoksu ovat 

myös valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. 

Taivalkosken kirkonkylän luonnonmaisemalliset 

puitteet muodostuvat Ii- ja Kostonjokien 

vaaramaastoon uurtamista uomista, joen 

laajentumilta vaikuttavista lammista ja Taivalvaarasta. 

Ensimmäiset kirjalliset maininnat 

Taivalkoskesta löytyvät 1600-luvulta. 

Virkkunen on ranta-asutus on hyvin säilynyt 

esimerkki seudun asumisesta. 

Lähde: 


arvokkaat maisema-alueet. 


(25.8.2005)

4.2.4. Merkittävät kulttuuriympäristöt 

Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti 

merkittävät kulttuuriympäristöt on 

kirjattu useisiin eri julkaisuihin, jotka on lueteltu 

tämän tekstiosion lähdeluettelossa. 

Merkittävät kulttuuriympäristöt ovat osittain 

samoja kuin arvokkaat maisema-alueet, jotka 

on lueteltu aiemmin tässä luvussa. Alla 

olevassa luettelossa kohteen perässä oleva 

numero viittaa ”Rakennettu kulttuuriympäristö” 

julkaisun numerointiin. 

Rakennetut kulttuuriympäristöt ovat vaatineet 

pitkän ajan kehittyäkseen niiksi monikerroksellisiksi 

ympäristöiksi, joita ne tänä 

päivänä ovat. Alueet kertovat jälkipolville aiempien 

vuosikymmenten ja -satojenkin 

elämäntavasta ja luovat mahdollisuuksia 

historiallisen näkökulman esiintuomiseen 

esimerkiksi matkailuun liittyvässä toiminnassa. 

Tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 

alueiden säilyttäminen ja kehittäminen 

siten, että niiden maisema ja rakennettu 

ympäristö säilyttävät arvokkaat 

ominaispiirteensä. 

Tämä edellyttää rakentamisen ja ympäristönhoidon 

erityistä ohjaamista ja avustusten 

kohdistamista ensisijaisesti niihin kohteisiin, 

joiden kulttuurihistoriallinen arvo ja merkitys 

matkailun kannalta on suuri. 

Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt: 

Kuusamo 

1. Vuotungin kylä (27) 

2. Määttälänvaara (28) 

Vuotungin kylä on Kuusamon vanhimpia 

asuinpaikkoja, jossa on säilynyt rakennuksia 

1900-luvun alkupuolelta. Määttälänvaara 

edustaa rivikyläasutusta. Määttälänvaara- 

Vuotunki on myös valtakunnallisesti arvokas 

maisema-alue. 

Posio 

1. Sirniön kylä (50) 

30 

2. Kitka-Livo tukinsiirtolaitos (51) 

Sirniön kylä on kunnan vanhimpia ja muodostaa 

hyvin säilyneen ja kunnossapidetyn 

kokonaisuuden. Kitka-Lvälinen ivojärven tukinsiirtolaitteista 

on rakennettu 1900-luvun 

alussa ja viimeksi se on ollut käytössä 

1950-luvulla. 

Salla 

1. Sallan kirkko (69) 

2. Kivelän rakennusryhmä (70) 

Sallan kirkolla on huomattava asema maisemassa. 

Kirkko, joka on rakennettu 1947, 

on merkittävimpiä jälleenrakennuskauden 

kirkkoja. Kivelän rakennusryhmä on Sallan 

laajin yhtenäinen vanhaa talonpoikaisrakentamista 

edustava kokonaisuus. 

Taivalkoski 

1. Tyrämäen kylä (105) 

2. Jurmunkylä (106) 

3. Elkonniemi, Parviainen (107) 

Kylässä on säilynyt tyypillinen koillismaalainen 

kylämaisema. Kylän vanhimmat aitat 

ovat 1700 luvun loppupuolelta. Jurmun kylässä 

on säilynyt viljelymaiseman ympäröimänä 

perinteistä rakennuskantaa 1900luvun 

alkupuolelta. Parviaisen Elkonniemen 

rakennusryhmän hirsinen päärakennus on 

vanhimmalta osaltaan 1600-luvulta. 

Lähteet: 

Museovirasto & Ympäristöministeriö. 1993. Rakennettu 

kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät 

kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian 

osaston julkaisuja 16. 

Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt: 

Kuusamo 

Kurkijärven ranta-asutustilat (10) 

Sänkikankaan ja Vanttajan entiset ratapihat 

(12) 

Käylä (14) 

Vuotungin kyläryhmä (23) 

Määttälänvaaran kylä (26) 

Suiningin liippatehdas (27) 

Heikkilä (28) 

Raatesalmen tila (29) 

Jokilampi (33) 

Purnuvaara (34) 

Pulkkanen (35)

Hukkanen (36) 

Rajala, Elehvä (37) 

Penttilänvaara (42) 

Karvosenniemi (48) 

Vaaraperä (50) 

Posio 

Tolvan kulttuurimaisema 

Anetjärven kylä 

Lohiranta 

Karjalaisenniemi 

Naumanniemen talouskeskus 

Salla 

Riutukan uittotukikohta 

Aholanvaaran kylä 

Suoltijoen savottapirtti 

Saijan kylä 

Kursun kylä 

Paikanselän taistelualue 

Kirilahden kalakenttä 

Taivalkoski 

Virkkunen (11) 

Loukusa (13) 

Metsäkylä (29) 

Virkkunen on myös maisemallisesi arvokas 

maisema-alue (katso edeltä) 

Lähde: 

Lapin ympäristökeskus. Jorma Lokio. 1997. Lapin 

kulttuuriympäristöohjelma. 

Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto. 1993. Pohjois- 

Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 

1. Oulun kaupunkiseutu, Iijokisuu, Oulujokilaakso, 

Koillismaan seutukunta. 

4.2.5. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti 

merkittävät tiet ja reitit 

Otsikossa mainitut tiet ja reitit voivat tuoda 

vaihtelua matkailijoiden liikkumisympäristöön. 

Tällaisten teiden ja reittien kunnossapito 

edellyttää niiden historiallisen luonteen 

huomioonottamista kunnostustöitä suunniteltaessa 

ja toteutettaessa. 

Kuusamon pohjoisosaan sijoittuvaa kauniisti 

maisemaan linjattua Liikasenvaarantietä 

voidaan hyödyntää Riisitunturi-Kitka- 

Oulanka matkailutoiminnassa. 

Lähde: 


maakuntakaava. 

31 

4.2.6. Sotahistorialliset kohteet 

Sotahistoriallisilla kohteet luovat yhteyden 

menneisyyden sotavuosiin. Suunnittelualueella 

olevia sotahistoriallisia kohteita voidaan 

hyödyntää sotahistoriaan tukeutuvassa 

matkailutoiminnassa. 

Taivalkoskelta Kuusamoon ulottuva saksalaisten 

vuosina 1942-44 rakentamaa kenttärataa 

on käytetty Salpalinjan huoltamiseen. 

Rata on purettu sodan jälkeen, mutta sen 

linjaus on edelleen nähtävissä maastossa. 

Sallan Paikanselän taistelualue on talvi- ja 

jatkosodan aikaista taistelualuetta taisteluhautoineen 

ja korsuineen. 

Lähde: 


maakuntakaava. 


(25.8.2005)

5. VAIKUTUSTEN ALUSTAVAA AR- 

VIOINTIA 

Väestö 

Alueen kuntien väestö ikääntyy ja aluetta 

vaivaa valikoiva muuttoliike, nuoret ja työikäiset 

muuttavat pois kunnista. Valikoiva 

muuttoliike ja väestön ikääntyminen heikentävät 

erityisesti sivukylien ja hajaasutusalueiden 

mahdollisuuksia ylläpitää 

toimivia sosiaalisia verkostoja. Vähenevä 

naapuriapu lisää kunnallisten palvelujen tarvetta. 

Asuminen ja yhdyskuntarakenne 

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tukee 

joukkoliikenteen kehittämistä, luo edellytyksiä 

tehokkaalle tavarankuljetusjärjestelmälle 

ja kuntalaisten tarvitsemien palvelujen hyvälle 

saavutettavuudelle. Tämän lisäksi yhdyskuntarakenteen 

eheyttäminen säästää 

luonnonalueita ja –varoja. Yhdyskuntarakenteen 

eheyttäminen tukee myös Suomen 

kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitetta. 

Kaavoitettujen alueiden ulkopuolelle rakentamisesta 

(hajarakentaminen) voi aiheutua 

kunnalle lisäkustannuksia yhdyskuntateknisten 

verkostojen laajentamisesta, koulukuljetuksista, 

vanhusten terveydenhuollon ja kotipalvelun 

matkoista. Asutuksen hajautuminen 

pienentää mahdollisuuksia autoliikenteen 

päästöjen vähentämiseen. 

Kuusamon kaupungin vuonna 2004 tekemän 

selvityksen mukaan kaupungille syntyvät 

kustannukset ovat vahvasti sidoksissa 

rakennuspaikkaan ja muuttoliikkeeseen. 

Selvityksen mukaan kunnalle aiheutuviin 

kustannuksiin vaikuttaa voimakkaasti, jos 

asuinpaikka sijaitsee alueella, josta koulukyyditys 

hoidetaan taksilla, kuljetusmatka on 

pitkä eikä linjaliikennettä voi hyödyntää kuljetuksessa. 

Myös tienpidosta aiheutuvat 

kustannukset kasvavat tien pituuden myötä. 

Reitit 

Matkailun kannalta olisi hyvä, jos reitit sijaitsisivat 

mahdollisimman luonnontilaisessa 

ympäristössä. Reittien toimivuuden kannalta 

olisi parasta, jos kaikki reitit olisivat toisis- 

32 

taan erillisiä. Luonnon kannalta olisi kuitenkin 

parasta, että kaikki reitit voisi sijoittaa 

samaan uraan. Moottoriajoneuvojen reittejä 

ei ole mahdollista sijoittaa suojelualueille ja 

muidenkin reittien sijoittaminen suojelualueille 

on rajoitettua. Reittien käyttäjien näkökulmasta 

maa- ja metsätalousalueelle sijoitetun 

reitin ympäristön tulisi säilyä mahdollisimman 

luonnonmukaisena. Metsätalouden 

kannalta tarkastellen reittien sijoittaminen 

talousmetsiin asettaa rajoituksia metsänhoidolle 

em. syystä. 

Kyläverkosto 

Kylän elinvoimaisena säilymisen kannalta 

on tärkeää kehittää kylien toimintaa siten, 

että niiden nykyinen elinkeinotoiminta voi 

säilyä. Kylän ominaispiirteiden säilyminen 

on tärkeää matkailun kehittämisen kannalta, 

samoin kuin sellaisten toimintojen tukeminen, 

jotka edesauttavat matkailun kehittämistä. 

Matkailun kehittäminen luo edellytyksiä 

kylän kehittämiselle. Kylän kehitystä voi 

tukea myös varautumalla (loma)asumisen 

alueiden osoittamiseen kylän läheisyyteen. 

Kuntatalouden kannalta asumiseen soveliaita 

ovat alueet, joilla jo nykyisinkin on asutusta 

ja jotka ovat vesihuollon toimintaalueella 

ja joiden maaperä sekä luonnonympäristö 

ovat rakentamiseen soveliaita 

eikä alueen rakentamiselle ole maisemallisia 

esteitä. Kuntatalouden kannalta tarkastellen 

kaikissa kylissä kaikkien nykyisten 

kunnallisten palvelujen ylläpitäminen ei ole 

pitkällä aikavälillä mahdollista. Näin ollen 

yleiskaavan tavoitteena on määritellä kylät, 

joiden kehityksen tukeminen on kuntatalouden 

kannalta järkevää. Vaikka kehitettävien 

kylien valitseminen ei estä olevien kylien 

toimintaa tai niiden kehittämistä, kokevat kyläläiset 

kyseisen valinnan heikentävän 

yleiskaavassa mainitsemattomien kylien 

elinvoimaa. 

Koulut 

Toimiva koulu tukee kylän elinvoimaisena 

säilymistä. Kylien asukasmäärän pienentyessä 

koulujen oppilasmäärät vähenevät. 

Kouluverkoston supistamiseen on paineita. 

Koulun lakkauttaminen merkitsee koulukuljetusten 

järjestämistä tai joissakin tapauksissa 

asunnon osoittamista perheelle koulun

vierestä. Vaikka koulun lakkauttaminen ja 

koulukyydin järjestäminen on kuntatalouden 

kannalta edullista, saattaa järjestely oppilaan 

kannalta olla epämieluisa koulupäivän 

muodostuessa kovin pitkäksi. Kyläläiset kokevat 

koulun lakkauttamisen yleensä uhkana 

kylän tulevaisuudelle. 

Palvelut 

Yksityinen ja julkinen sektori ovat riippuvaisia 

toisistaan, koska sekä yritysten että julkisen 

sektorin rekrytointi tukevat toisiaan. 

Palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta 

vastaavat pääosin kunnat. Yhä useampia 

palveluja järjestetään seutukunnallisena yhteistyönä. 

Tulevaisuuden haasteeksi palvelujen 

tuottamisessa muodostuu rahallisten 

resurssien lisäksi osaavan henkilöstön rekrytointi. 

Vaikka kuntien taloudelliset resurssit ovat 

niukat, odotetaan kunnilta hyvää palveluvarustusta. 

Tämä edellyttää kunnilta väistämättä 

palvelurakenteen muutoksia. 

Asukkaan kannalta on myönteistä, jos palvelut 

ovat saatavilla oman asuinpaikan läheisyydessä. 

Runsaat palvelut lisäävät alueen 

houkuttelevuutta yritysten kannalta. 

Kuntatalouden kannalta palvelujen keskittäminen 

on tärkeää. Palvelujen sijoittaminen 

keskuksiin lisää keskusta-alueiden houkuttelevuutta 

yritystoimintaan ja asuinpaikkana. 

Varjopuolena on muiden alueiden vetovoiman 

väheneminen yritysten ja asumisen sijaintipaikkana. 

Lähde: 


Taustaraportti. 

Koillis-Suomen aluekeskus. 2003. Koillis-Suomen hyvinvointiohjelma. 

Matkailu 

Matkailun välittömät talousvaikutukset kohdistuvat 

hyvin laajasti eri toimialoille kuten 

majoitus-, ravitsemis-, liikenne- ja ohjelmapalveluihin 

sekä vähittäiskauppaan ja huoltamotoimintaan. 

Lisäksi rakentamissektori 

hyötyy matkailusta kiinteistöjen, lomaasuntojen 

ja erilaisten matkailu-reitistöihin 

kuuluvien rakennelmien tuottajana. Matkailulla 

on merkitystä myös alueen palveluvarustukseen. 

Matkailu voi olla kynnystekijä 

33 

yksityisen ja julkisen sektorin palvelurakenteiden 

ylläpidossa alueilla, joissa palveluja 

ei kyetä turvaamaan pelkästään paikallisväestön 

kysynnällä. Matkailu voi olla myös 

keskeinen tekijä myönteisen alueimagon 

luojana ja voi myös vaikuttaa yrityksen sijaintipäätökseen. 

Elinvoimaisuuden edistäjänä 

matkailu voi vaikuttaa myös paikallisten 

asukkaiden itsetuntoon. 

Lähde: 

Kuusamon kaupunki & Taivalkosken kunta. 

26.4.2001. Koillismaan aluekeskus – Naturpolis Kuusamo. 

Suojelualueet 

Luonnon monimuotoisuuden säilymisen 

kannalta suojelualueet ovat tärkeitä. Luonnon 

näkökulmasta suojelualueiden turvaaminen 

muulta käytöltä on varmin tae alueiden 

luonnonympäristön säilymiseen. Koska 

suunnittelualueella matkailu on keskeinen 

elinkeinotoiminnan ala, suojelualueiden 

käyttö luontomatkailuun ja virkistykseen 

keskusteluttaa jatkuvasti. Millainen toiminta 

suojelualueilla on mahdollista. Luonnonsuojelun 

näkökulmasta suojelualueiden käyttö 

luontomatkailuun ja virkistykseen on mahdollista, 

jos toiminta ei uhkaa alueen suojeluperusteita. 

Maa- ja metsätalous 

Metsätalouden näkökulmasta suojelu vaikuttaa 

alueen metsä- ja puutalouteen merkittävästi. 

Tästä näkökulmasta metsiä ja eri 

luontotyyppejä on suojelun piirissä riittävästi 

eikä lisäsuojeluun alueen metsissä ole varaa. 

Nykyinen suojelun määrä rajoittaa maa- 

ja metsätalouden näkökulmasta tarkastellen 

raaka-aineen saantia alueen sahateollisuudelle, 

jonka käyttämistä tukeista yli puolet 

hankitaan Koillis-Suomea laajemmalta alueelta 

Pohjois-Suomesta ja lähialueelta Venäjän 

puolelta. 

Lähde: Linjakumpu Seppo/Koillismaan kehittämiskeskus. 

Esiselvitysraportti. Koillis-Suomen aluekeskuksen 

metsä- ja puutaloussektorilta. 

Linjakumpu Seppo. Koillismaan kehittämiskeskus. 

Maatalous- ja elintarvikeketjun suunnitelma 2002- 

2006.

Porotalous 

Poronhoito muodostaa määrällisesti hyvin 

pienen osan maaseutuelinkeinoista ja aluetaloudesta. 

Porotalouden ekologinen ja kulttuurinen 

merkitys on kuitenkin huomattava, 

sillä poronhoito kattaa kolmanneksen Suomen 

pinta-alasta ja luonnonolosuhteiltaan 

poronhoitoalue on hyvin herkkää. Poronhoito 

on perinteinen elinkeino ja siihen liittyy 

vahva kulttuurinen identiteetti. Poronhoito 

kuuluu luontaistalouden piiriin, joten sen 

edellytykset määräytyvät luonnonolosuhteiden 

mukaan. Luonnonlaitumien määrä ja 

kunto ovat poronhoidon kannalta ratkaisevia, 

sillä luonnonlaidunten tila heijastuu poronhoidon 

kannattavuuteen. 

34

Edullisuusvyöhykkeitten asukasmäärä, asuttujen rakennusten määrä sekä eri ikäluokkien 

osuus asukasmäärästä 

Edullisuusvyö 

hyke 

5. 

Oivanki- 

Nissinvaara 

6. 

Sänkikangas- 

Kemilä 

11. 

Meskusvaara 

10. 

Mäkelä-Säynäjä- 

Heikkilä 

2. 

Ruka-Rukajärvi 

3. 

Määttälänvaara- 

Vuotunki 

9. 

Erkkoranta 

8. 

Vasaraperä 

4. 

Taajama 

7. 

Kuolio- Maaselkä 

12. 

Törmäsenvaara 

1. 

Käylä 

Asukas- 

määrä kpl 

Asuttujen rakennusten 

määrä kpl / % 

Asukas- 

määrä / huoneisto 

0-15 v osuus 

asukasmäärästä 

% 

16-64 v 

osuus asukasmää-rästä 

% 

KUUSAMO 

lapsia 20-30 %, vanhuksia 0-10 % 

355 98 / 87 3,6 31 63 6 

431 137 / 85 3,1 30 61 9 

194 55 / 87 3,5 32 58 10 

440 138 / 82 3,2 31 59 10 

414 134 / 92 2,6 24 68 8 


371 11 / 60 3,3 29 57 14 

109 43 /83 2,5 23 63 14 


192 67 / 74 2,9 20 55 25 

10 450 2 168 / 95 2,3 19 64 17 

341 125 / 75 2,7 18 63 19 

177 60 / 80 2,9 16 66 18 

155 59 / 87 2,2 10 67 23 

Asukkaita edullisuusvyöhykkeillä on yhteensä 13 629 kpl eli 79 % koko asukasmäärästä. 

liite 1 

Yli 65 v 

osuus asukasmää-rästä 

%

1. 

Kirkonkylä- 

Sallatunturi 

2. 

Kursu keskusta 

3. 

Kursu ympäristö 

4. 

Hautajärvi 

5. 

Kelloselkä 

6. 

Saija 

7. 

Kotala 

8. 

Salmivaara 

9. 

Onkamo 

10. 

Aholanvaara- 

Hirvasvaara 

11. 

Naruska 

SALLA 


Asukas- Asuttujen ra- Asukas- 0-15 v osuus 16-64 v Yli 65 v 

määrä kpl kennusten määrä / huoasukasmää- osuus asu- osuus asu- 

määrä kpl / % neistorästä % kasmää-rästäkasmää-rästä % 

% 

2 075 1 070 / 77 1,9 14 62 24 

117 68 / 85 1,7 16 61 23 

130 62 / 67 2,1 7 53 40 

184 94 / 83 2,0 20 57 23 

146 72 / 72 2,0 14 54 32 

163 76 / 77 2,1 14 54 32 

99 60 / 77 1,7 8 56 36 

154 73 / 70 2,1 11 64 25 

102 38 / 61 2,6 15 55 30 

161 80 / 71 2,0 10 55 35 

77 - 16 53 31 

Asukkaita edullisuusvyöhykkeillä on yhteensä 3 408 eli 74 % koko asukasmäärästä. 

36

Yritysten määrä toimialoittain eri edullisuusvyöhykkeillä 

• Edullisuusvyöhykkeen kokoa kuvaava luku: 

1 asukasmäärältään suurin edullisuusvyöhyke 

12 asukasmäärältään pienin edullisuusvyöhyke 

• Alkutuotannon yrityksiä 

Marjojen viljely 

Nautakarjan hoito 

Sikojen hoito 

Turkistarhaus 

Poronhoito 

Kalastus 

Kalanviljely 

Metsänhoito 

4. 

Taajama 

2. 

Ruka-Rukajärvi 

3. 

Määttälänvaara-Vuotunki 

7. 

Kuolio-Maaselkä 

12. 

Törmäsenvaara 

10. 

Mäkelä-Säynäjä-Heikkilä 

5. 

Oivanki-Nissinvaara 

8. 

Vasaraperä 

1. 

Käylä 

9. 

Erkkoranta 

6. 

Sänkikangas-Kemilä 

11. 

Meskusvaara 

Yritysten määrä kpl Edullisuusvyöhykkeen 

kokoa kuvaava 

luku 

KUUSAMO 

Alkutuotannon yrityksiä 

610 1 9 

80 4 5 

36 5 22 

30 7 12 

28 9 18 

26 2 12 

24 6 7 

18 10 9 

15 11 4 

13 12 - 

11 3 2 

9 8 2 

37 

liite 2

Lähtötiedot ja tarkistetut tavoitteet

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?