Teatterit s. 9-18 - Matkailulehti
05.07.2013 • Views
Share Embed Flag

Teatterit s. 9-18 - Matkailulehti

Teatterit s. 9-18 - Matkailulehti

Teatterit s. 9-18 - Matkailulehti

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
matkailulehti.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti<br />

<strong>Teatterit</strong> s. 9-<strong>18</strong>

2<br />

Kenkäkauppa Alina<br />

Uusikaupunki<br />

Meiltä löydät joka<br />

asuun sopivat juhlakengät.<br />

140€<br />

/hlö/2 vrk<br />

Sis. 2hh, 2 x aamiaisbuffet, 2 x buffetateria. Kylpylän,<br />

kuntosalin ja Sunny Beach –sisähiekkarannan käyttö,<br />

vapaa-ajanohjelmaa sekä sisäänpääsy<br />

tanssiravintolaan.<br />

Lisäksi 1 x pullakahvit<br />

kaupan päälle!<br />

Mummi tykkää<br />

lehmästä,<br />

Vilja tykkää Hello<br />

Kitystä. Jokaiselle<br />

jotain.<br />

Miehille kenkiä kokoon<br />

53 asti. Naisille<br />

kokoon 45 asti.<br />

Pidämme<br />

huolta<br />

pikkuväen<br />

jaloista.<br />

Nilkkuri on muodikas<br />

- sopii joka<br />

lähtöön.<br />

Naisille iloisia,<br />

asiallisia - kaikenlaisia<br />

sandaaleja ja<br />

kesäkenkiä.<br />

Kenkäkauppa Alina on....<br />

Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen. Omalaatuinen. Alinassa löytyy kengät jokaiselle.<br />

Ihan totta. Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa? Kyllä!<br />

Tule Kenkäkauppa Alinaan. Ja koe löytämisen riemu. Ja palvelu! Kesällä 10 tuntia päivässä.<br />

Ja mitäs vielä??<br />

Alinaa vastapäätä on kenkien löytömyymälä. Tee ”elämäsi löydöt”!<br />

Yksittäispareja, erikoisvärejä, tavanomaisia malleja. Lapsille, aikuisille. Kesällä 10 tuntia päivässä.<br />

LAATUA JALOILLE.<br />

Kenkäkauppa Alina<br />

Palvelemme<br />

Tarjous voimassa<br />

<strong>18</strong>.11.2011 asti.<br />

Syksyn Ryhmämatkat!<br />

Pyydä tarjous! Puh. 06 - 4831600<br />

/Myyntipalvelu<br />

Vaasantie 22, Ylihärmä • Puh. (06) 483 1600<br />

myynti@harmankuntokeskus.fi • www.harmankylpyla.fi<br />

Arkisin klo 9.00-17.30<br />

Lauantaisin 9.00-14.00<br />

Kesä-heinäkuu<br />

Arkisin klo 9.00-19.00<br />

Launtaisin klo 9.00-15.00<br />

Voit myös tilata kengät postitse.<br />

www.alina.fi<br />

Alinenkatu 36, Uusikaupunki.<br />

Puh. 02-844 3553<br />

-KENKIEN LÖYTÖMYYNTI-<br />

Kadun toisella puolella vastapäätä Alinaa<br />

Alinan kenkäillat<br />

Kerää ryhmä työpaikalta tai<br />

harrastuspiiristä ja sovi<br />

iltatilaisuus!

Suomen matkailu täyttää ensi vuonna 125 vuotta. Matkailumme historian katsotaan<br />

alkaneen, kun silloinen Suomen Matkailijayhdistys perustettiin vuonna<br />

<strong>18</strong>87. Tuleva juhlavuosi on haasteita täynnä. Taloudellinen epävarmuus luo<br />

synkän varjon koko matkailuelinkeinon ylle. Lähikuukaudet osoittavat kehityksen<br />

suunnan, mutta on todennäköistä, että epävarmuuden aikana matkustusinto<br />

hiipuu ainakin väliaikaisesti. Kotimaan kohteiden valmiudet palvella<br />

asiakkaita ovat kohentuneet jatkuvasti. Koko maa on tulvillaan toinen toistaan<br />

mielenkiintoisempia kohteita ja olisi valitettavaa, jos niiden toiminta nyt<br />

vaarantuisi. Kotimaanmatkailun tila riippuu suomalaisten matkailijoiden halusta<br />

matkailla kotimaassa ja lähialueilla asuvista ulkomaalaisista matkailijoista.<br />

Olemme tässä suhteessa hyvässä asemassa, koska suurin ulkomainen<br />

matkailijaryhmä, venäläiset, ovat naapurissamme. Venäläisten matkailijoiden<br />

potentiaali on niin suuri, että heilahtelut maailmantaloudessa eivät välttämättä<br />

vaikuta yhtä suuresti tähän matkailijaryhmään, kuin kaukaisempien kohteiden<br />

matkailijoihin. Silti on muistettava, että kolme neljästä matkailupalveluiden<br />

käyttäjästä on suomalaisia. Näin ollen suomalaisia matkailijoita on myös aktivoitava<br />

matkailemaan kotimaassa. Tämän työn tarve korostuu juuri epävarmuuden<br />

aikana. Turku on toiminut esimerkillisesti Euroopan kulttuuripääkaupunkina<br />

ja saanut laajat matkailijavirrat liikkeelle. Helsingillä onkin haastetta<br />

olla maailman designpääkaupunki vuonna 2012. Ulkomaisen katsantokannan<br />

lisäksi on nähtävä myös kotimainen potentiaali matkailuvirtojen luonnissa.<br />

Yhteistyökumppaneina on runsaasti kotimaisia tahoja, joilla on nyt oiva mahdollisuus<br />

saada kotimaisia matkailijoita tutustumaan pääkaupunkiseutuumme.<br />

Timo Havola<br />

SmY puHeenjoHTaja<br />

SäHköpoSTi: Timo.Havola@kolumbuS.fi<br />

Osoitteenmuutokset: matkailu@matkailulehti.fi tai puh. 050-5711303<br />

Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti<br />

<strong>Teatterit</strong> s. 9-<strong>18</strong><br />

Letunpaistoa Euran Härkämäen<br />

Viikinkikylässä<br />

4-5 .......... Minun Pallakseni, Raija Särkkä<br />

6-7 .......... Kala- ja erämies Ari Hautajärvi<br />

9-<strong>18</strong> ....... Kulttuurielämyksiä teatterissa<br />

19 ............ Ahvenanmaa kutsuu kalaan<br />

21 ............ Hossa vuoden 2011 retkikohde<br />

22 ............ Koskikalastusta Merikarviajoella<br />

23-24 .... Villi Pohjola - Suomen Kansallispuistot<br />

26 ............ Revontulten Aurora Chalet<br />

27 ............ Kilpisjärven Lomakeskus<br />

28-31 .... Monipuolinen Salla<br />

37 ............ Esihistoriallinen Eura<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

3

4<br />

Minun Pallakseni<br />

Istun autossa matkalla Pallakselle. Olemme ohittaneet Kittilän, Levin,<br />

tie vie suoraan pohjoiseen. Mutta miten ihmeessä aurinko pomppii<br />

vuoroin vasemmalla, vuoroin oikealla, <strong>18</strong>0 asteen sisällä? Ja Oloksen<br />

tuulimyllytkin ovat välillä oikealla, vaikka niiden kuuluisi olla<br />

vasemmalla? Näin voi käydä vain Lapissa!<br />

Muistelen aikaa,jolloin allamme<br />

oli kiemurteleva<br />

hiekkatie ja tehoton linja-auto:<br />

pahimmassa mäessä oli noustava<br />

pois, että auto suksi- ym lasteineen<br />

pääsi nousemaan. Silloin oli kaikki uutta<br />

– nyt meno Pallakselle on meno Kotiin,<br />

yli 50 vuoden ja yli sadan käyntikerran<br />

jälkeen.<br />

Pääsiäinen<br />

Ensimmäinen oli v. 1959, sitten taukoa<br />

ja vuodesta 1964 emme ole muunlaista<br />

pääsiäistä nähneet. Ne ihanat hiihdot<br />

valkoisilla keroilla auringon porottaessa<br />

tai tuimat purkusäät – yleensä pitkänäperjantaina<br />

-, ne eivät katoa koskaan<br />

muistista. Vaikka olemme pääsiäisinä<br />

asuneet Särkijärvellä, 40 vuotta koululla<br />

ryhmän kanssa, sen jälkeen Särkijärven<br />

majoissa suvun ja ystävien kanssa,<br />

olemme hiihtäneet päivät Pallaksella.<br />

Koululta kahtena päivänä osa lähti waellukselle<br />

Hetasta Pallakselle mieheni<br />

Lasun kanssa, minä jäin vastuuseen ”kotiin”<br />

jäävistä laskettelijoista ja päivänkakkarahiihtäjistä.<br />

Yhtenä iltana kaikki<br />

ajoimme Pallakselle tansseihin ja siellähän<br />

silloin, eteisaulassa tanssivat myös<br />

Spede ja Pirre… Ja minulla oli Pallaksen<br />

ensimmäiset mikrot, joista kerrottiin<br />

jopa radiossa – hiihtohousuista katkaistut.<br />

Oi niitä aikoja…<br />

Vappu<br />

Ensin olivat yo-vaput Helsingissä, sitten<br />

vapunpäivät tansseineen Joensuus-<br />

Tämä ei ole hehkutus luonnolle, joka on.<br />

Tämä ei ole hehkutusta eri<br />

urheilulajeille, jotka ovat.<br />

Tämä on hehkutus erään maija<br />

meikäläisen tunteista Pallasta kohtaan.<br />

sa ja sitten, paljon yli 20 v sitten totuus:<br />

vappu Pallaksella. Alussa ujoa istumista<br />

Vatikurun kuopissa, kuohupullon korkkaamista<br />

muita vilkuillen. Sitten tutustumista<br />

toisiin samanhenkisiin, Vatikurun<br />

Vapun laajenemista jopa markkinointiin.<br />

Voi, ne ihanat vappukulkueet<br />

kissavedolla, joissa ylioppilas Larvanto<br />

(Jussi Seppänen) kantoi selässään mieheni<br />

Lasun kehittelemää tunturivessaa<br />

ja meillä muilla oli iloisia karnevaalipukuja.<br />

Kun Matti Esko lauloi tunturissa<br />

tai tanssittiin monotanssia orkesterin<br />

säestyksellä! Ja edelleen ne jatkuvat,<br />

katettujen pöytien kilpailu jatkuu…<br />

(Vaatimattomuuteni estää kertomasta,<br />

kuinka monta kertaa olemme voittanet<br />

tai päässeet palkinnolle…) Ja vappuna<br />

– ja yleensä Pallaksella – tapaamamme<br />

ystävät: hotellin asukkaat, mökkiläiset,<br />

vaunuilijat, Pöllöt… haluaisin mainita<br />

teidät kaikki nimeltä, mutta koska teitä<br />

on niin paljon, sanon vain: kiitos ystävyydestä!<br />

Rakastan teitä!<br />

Itsenäisyyspäivä - ensilumen<br />

matkat<br />

Niitäkin matkoja teimme ainakin kaksikymmentä.<br />

Lumiset ry sen aloitti,<br />

olihan yhdistys perustettu Pallaksella,<br />

ja parin vuoden päästä perustettiin Lumiset-kerhoja<br />

ympäri maata. Tampere,<br />

Kuopio ja Joensuu innostuivat ensilumenmatkoihin.<br />

Kuopion kanssa teimme<br />

yhdessä ja vetovastuu oli vuoron perään,<br />

kunnes lopulla, (kun en osaa mitään<br />

lopettaa),Joensuu hoiti viimeiset matkat,<br />

Helsinginkin lopetettua. Kaamoksen pimeys,<br />

ensilumen hiihdot niin rinteessä<br />

kuin maastossa olivat hienoja. Ohjelmaa<br />

piti olla paljon, koska ulkoiluaika oli lyhyt.<br />

Ohjelma, josta vuorossa olevat Pöllöt<br />

olivat vastuussa, oli monipuolinen ja<br />

mieleen jäävä. Tosin loppuaikoina, kun<br />

enää Kuopio-Joensuu-linja-autollinen<br />

oli paikalla, jouduin kovaan vastuuseen<br />

ohjelman vetämisessä. Mieleeni on parhaiten<br />

jäänyt itsenäisyyspäivän aamuna<br />

klo 10.00 pimeässä suoritettu lipunnosto,<br />

lippulaulu ja lukemani runo ”Yks<br />

voima sydämehen kätketty on”, ainakin<br />

kolmena, neljänä vuotena. Silloin<br />

moni itki – niin kuin itsekin! Ja ne itsenäisyyspäivän<br />

vastaanotot, jolloin hotellinjohtaja<br />

Aune Proskin, Amppa rinnallaan,<br />

otti meidät kaikki parhaimpiin<br />

pukeutuneet vastaan kättelemällä kuin<br />

presidentinlinnassa ainakin. Moni mukana<br />

ollut haikaili pitkään matkojamme<br />

hotellin lopetettua ne.

Joulu<br />

Olin sanonut, että jouluksi en kotoani<br />

tai lasteni kotoa lähde minnekään<br />

– muualle kuin Pallakselle. Kun vanhempani<br />

siirtyivät taivaalliseen jouluun,<br />

tunsimme olevan aika kokea Pallaksen<br />

joulu. Ja mikä joulu! Kaamos. Metsäkirkko.<br />

Jouluevankeliumi ja asukkaista<br />

koottu kuoro kynttilät kädessä. Jouluateria,<br />

joka oli niin runsas, että tutui ihmeeltä,<br />

jopa lipeäkalaa, jota olen saanut<br />

vain kotonani. Joulupukki, joka tuli<br />

poron kanssa sisälle. Joululaulut. Kaksi<br />

kertaa kävimme, sitten kuulimme, että<br />

Pallaksen joulunvietto on muuttunut.<br />

Olisi ollut ihanaa joskus saada koko<br />

”klaanimme” nauttimaan tunturin joulun<br />

rauhasta.<br />

Kesä<br />

Koska kesämme kuluvat Pohjoi-Karjalassa<br />

rakkaalla kesäpaikallamme,<br />

olemme Pallaksella käyneet vain muutaman<br />

kerran. Sääsket! Onneksi jäävät<br />

alemmas, jos nousee tunturiin! Muistan<br />

kerran, jolloin poikien ollessa 10 ja<br />

7-vuotiaat lähdimme nousemaan Palkaskerolle.<br />

Pojat juoksivat, vanhemmat<br />

läähättivät. Ja aina maaliin päästyä oli<br />

uusi nousu edessä. Mutta sitähän sattuu<br />

vain Lapissa! Kerran olimme norjalaisystäviemme<br />

kanssa Pallaksella käymässä.<br />

Pieni, 3-vuotias Mira halusi välttämättä<br />

kylpeä Vatikurun purossa. Kävellessämme<br />

Laukukerolla satuimme sohaisemaan<br />

närettä, josta lähti miljoona<br />

paarmaa! Jalat olivat tarpeen.<br />

WC<br />

Urho Kekkonen halusi muistomerkkinsä<br />

Saivaaran huipulle. Minä pidän muistomerkkinäni<br />

Vatikurun hissin WC:tä!<br />

Ai, miksikö? ”Muinaisina” aikoina naisille<br />

asioiminen wc:ssä kesken laskettelun<br />

oli hankalaa: laske hotellille, odota<br />

kissakuljetusta, aikaa kului vähintään<br />

puoli tuntia yleensä enemmän. Miehet<br />

selviytyivät helpommin tunturin taakse<br />

menemällä, mutta naiset – menepä kokohaalariaikana<br />

pahimpaan tuuleen tunturin<br />

laelle, ei onnistunut! Jouduin demonstroimaan<br />

asian SML:n järjestöpäivillä<br />

Kolilla, jonka jälkeen alkoi tapahtua.<br />

Kiitos siitä, nyt on asia kunnossa!<br />

Niin, sellainen on minun Pallakseni.<br />

Onko se Vatikurun WC? Ei, se on hohtavat<br />

hanget, uskomattomat maisemat,<br />

ikiaikainen luonto, rakkaat ystävät, tunturit,<br />

Pallas!<br />

PS. Pöllöt! Ihanat ystävät! Te olette Pallas.<br />

(Tosin ennätimme sinne aikaisemmin!)<br />

Missään muualla ei hiihtokoulu<br />

ole sama kuin Pallaksen henki. Toivomme,<br />

että jatkatte sitä ajast`aikaan!<br />

Raija SäRkkä<br />

poHjoiS-kaRjalan maTkailu RY:n pj.<br />

” pallaS- fani”<br />

Sukellus Oulangan<br />

kansallispuiston historiaan<br />

Hiidenlammen kulttuuripolulla<br />

Sota-ajasta muistuttamassa polun<br />

alkupuolella on entisöity<br />

ampumapesäke. Poronhoito<br />

on ollut alueen varhaisimpia elinkeinoja.<br />

Tästä todisteena polun varressa on vanha<br />

poronerotusaita, joka on edelleen käy-<br />

tössä. Polulta avautuvalla Kellokorven<br />

luonnonniityllä kasvanut heinä niitettiin<br />

karjan rehuksi vuosikymmenien ajan.<br />

Heinät varastoitiin niittylatoon, josta ne<br />

kuljetettiin talvella kotiin poron tai hevosen<br />

vetämällä reellä.<br />

Kulttuuripolku johdattaa lopuksi kulkijan<br />

kuohuvalle Kiutakönkäälle. Oulankajoki<br />

toimi tukinuiton väylänä <strong>18</strong>00- ja<br />

1900-lukujen vaihteessa. Retkeilijä löytää<br />

tästä todisteena könkään kuohujen<br />

tuntumasta kallioon räjäyttämällä tehdyn<br />

tukinuittokanavan, jota myöten puut ohjattiin<br />

putouksen ohi ja Venäjän sahoille.<br />

Kiutakönkään vesiputouksen reunaan räjäytettiin<br />

myös kalaportaat vuonna 1938<br />

helpottamaan Oulankajoen taimenen<br />

nousua kudulle ylävirtaan. Tänään koski<br />

saa kuohua vapaana ihmisen koskematta.<br />

Luontokeskus palvelee ympäri vuoden<br />

luontoon lähteviä retkivinkkien,<br />

karttojen ja esitteiden avulla. Ryhmille<br />

pidetään esittelyjä tilauksesta. Luontokeskuksen<br />

kahvilassa on tarjolla ruoka-<br />

ja kahvilapalvelut, safari-infoa ja myyntiä<br />

sekä retkeilyvälineiden vuokrausta.<br />

Luontokeskus on avoinna päivittäin klo<br />

10 – 16.<br />

Lisätietoja Oulangan kansallispuiston<br />

retkeilymahdollisuuksista: Oulangan<br />

luontokeskus puh. 0205 64 6850, www.<br />

luontoon.fi/oulanka<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

5

Taivas<br />

joessa<br />

vailla<br />

vertaa<br />

Lapin maisemien avaruus ja luonnon monimuotoiset<br />

mahdollisuudet ovat tempaisseet Hautajärven<br />

mukaansa. Hänelle on tärkeää mieltä harmonisoiva<br />

ajanvietto. Maalaamista harrastavan Hautajärven mielestä<br />

luonnossa liikkuminen on kuin kulkisi taidegalleriassa.<br />

-Kun kaikki on erämaassa ympärillä kaunista, ei voi olla innostumatta.<br />

Aavat avautuvat syksyisin okran väreissä ja niiden<br />

6<br />

Sallalainen opettaja Ari Hautajärvi on armoitettu kala- ja erämies. Hän<br />

on kulkenut Itä-Lapin jängillä, metsissä ja soilla pienestä paaperosta<br />

lähtien. Taimenia ja harreja vilisevät joet, purot ja ojat ovat hänelle<br />

taivas vailla vertaa.<br />

Kalastus ja erällä käyminen rauhoittaa mielen ja saa luovuuden<br />

Ari Hautajärven pintaan.<br />

Taivas loistaa Nuorttijoella.<br />

takana siniset tunturit! Kun taiteesta pitää, monet maisemat<br />

piirtyvät kuvina aivokuoreen ja edelleen paperille.<br />

Ari Hautajärven ensimmäinen erämuisto nuorena koltiaisena<br />

on vieläkin yli 40 vuoden jälkeen selkeänä hänen mielessään.<br />

Hän oli enonsa kanssa metsällä ja koira haukkui metsoa.<br />

-Koiran haukkuminen ja enon kanssa saaliin vaaniminen oli<br />

14-15 -vuotiaasta pojasta mahtavaa ja jännittävää, muistelee<br />

Hautajärvi eräinnostuksen syntyä.<br />

-Mikä sen mukavampaa, kun koira haukkuu lintua kuulaassa<br />

syysaamussa. Silloin on tehtävä vain harkittuja laukauksia,<br />

ja siihen ei haulikkoa käytetä. Aseena on luodikko.<br />

Roihu leimahti<br />

Aarre-eno ei sytyttänyt vain kipinää eräelämään, vaan teki<br />

kunnon kiehiset ja leimautti roihun nuoren pojan sieluun. Heti<br />

15 -vuotiaana Hautajärvi hankki metsästyskortin.<br />

Kalaretkillä Hautajärvi oli käynyt isompien mukana jo paljon<br />

aiemmin Sallan lähiympäristössä. Tutuiksi kohteiksi tulivat<br />

mm. Salmijoki ja Ruuhijoki. Silloin kalamiehet kiersivät<br />

puronvarsia pyytämässä tammukkaa ja harjusta. Nykyisin<br />

suosikkeja ovat myös Nuortti -joki ja Maltion pikkuojat. Myös<br />

Tenniöjoki oman mökin kupeessa on tullut tutuksi.<br />

-Meillä ei ollut mitään hienoja vehkeitä, vaan käytimme ainoastaan<br />

halpoja onkia. Niilläkin tuli saalista, kun oppi tavat<br />

pyytää ja jotakin kalan liikkumisesta.<br />

Metsällä Hautajärvi kulki nuorukaisena lähivaaroilla, mutta<br />

Aarre-enon autolla pääsi kauemmaksikin. Metsästys ja kalastus<br />

oli muillekin Sallan nuorille innostava harrastus ja mm.<br />

metsästysseuran talkoissa oli aina paljon vapaaehtoisia. Erä-

kirjat olivat himottuja lukuelämyksiä ja niitä Hautajärvikin luki<br />

moneen kertaan..<br />

-Kyllä A. E. Järviset on luettu läpeensä ja kaikki muutkin<br />

erämaihin liittyvät tarinat.<br />

Tuntsa on arreaitta<br />

Tuntsan erämaaluetta Sallan pohjoispuolella, itärajan tuntumassa<br />

Ari Hautajärvi pitää kalastuksen ja metsästyksen kannalta<br />

aarreaittana. Metsästystä Tuntsalla pystykorvan kanssa<br />

ei hänen mielestään voita mikään.<br />

Tuntsa paloi 1960 -luvun alussa laajalti, koska seutu oli<br />

tuolloin tietön. Sammutusväki teki erämaahan kymmenien<br />

kilometrien mittaisen metsäautotien ja rajan tuntumaan,<br />

Tuntsajoen rannalle rakennettiin Metsähallituksen toimesta<br />

suuri kämppä. Se palvelee vieläkin erämaan kulkijoita. Maisemat<br />

ovat palon jäljiltä muovautuneet omintakeiseksi, sillä<br />

metsän uudistuminen noilla seuduilla on kivuliasta ja hidasta.<br />

-Metsästyksessä ensimmäiset hienot kokemukset tulivat<br />

Sallan eteläpuolisesta Vilman kairasta, jonka vaara- ja tunturimaisemissa<br />

nuoren miehen mieli herkistyi. Pyysimme<br />

metsäkanalintuja, teeriä ja metsoja, jotka ovat suosikkejani<br />

vieläkin.<br />

-Myös hanhen pyynnissä viihdyttiin. Edelleen on kirkkaana<br />

muistiin piirtynyt kuva, kun makasimme jänkällä ja Aarre-eno<br />

pudotti kolme hanhea.<br />

Kimoilampi Sallassa. Kuva Pekka Korhonen<br />

Lintujen metsästyksen olennaisin asia on tietää lintujen<br />

elintavat ja missä ne asustelevat ja viihtyvät. Tällaiset paikat<br />

ja seudut eivät aina ole ihan tien varressa, joten nuorella<br />

Hautajärvelläkin kunto nousi kohisten jängillä kulkiessa.<br />

Jumppasaleilla ei ollut kysyntää.<br />

-Harrastin ja harrastan edelleen kyllä muutakin liikuntaa.<br />

Varsinkin erilaiset pelit, kuten sulkapallo ovat luoneet pohjan<br />

hyvälle peruskunnolle, jota tarvitaan erähommissa, painottaa<br />

Hautajärvi.<br />

Rakkautta kotiseutuun<br />

Insinööriksi aikoinaan opiskellut Ari Hautajärvi työskenteli<br />

Sallassa mm. yrityspalvelukeskuksessa. Kun se lopetettiin,<br />

hänellä kävi mielessä mm. muuttaminen vaikkapa Rovaniemelle<br />

työn perässä. Mutta rakkaus kotiseutuun ja erämaihin<br />

oli liian vahva. Töitä on onneksi ajoittain löytynyt muilta saroilta<br />

kuin insinööriteestä. Ja jatko-opiskelu avoimessa yliopistossa<br />

on tuonut elämään syvyyttä ja uutta ulottuvuutta.<br />

-Muutto ei ollut koskaan kovin houkutteleva vaihtoehto<br />

työttömyydestä huolimatta. Kesä ja syksy kaupungissa olisi<br />

todella vaikeaa. Pärjään hyvin ilman etelän lomia, painottaa<br />

Hautajärvi.<br />

Matkailijoille Ari Hautajärvi suosittelee lämpimästi Itä-<br />

Lappia, Tuntsaa ja Koilliskairaa. Hän puhuu vakain äänenpainoin<br />

omista kokemuksistaan. Mielenrauha on löytynyt<br />

luonnosta ja jokien rannoilta. (KA)<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

7

Vanhan Rauman<br />

AJANTAIKA<br />

– design-lasia ja -keramiikkaa<br />

TekSTi aino Rimppi, kuvaT aino Rimppi ja ajanTaika<br />

Ajantaika on design-liike keskellä Vanhaa Raumaa.<br />

Liikkeestä löytyy niin vanhaa kuin uuttakin<br />

suomalaista lasia ja keramiikkaa. Yrityksen nimi<br />

Ajantaika kertoo olennaisen.<br />

Ajantaian omistaa yrittäjä Erja Paulasaari, perusraumalainen,<br />

kuten hän itse sanoo. Liikkeensä<br />

Erja perusti keväällä 2006 ja avasi sen lokakuussa,<br />

Vanhan Rauman ulkopuolelle. Kaksi vuotta myöhemmin<br />

liike löysi paikkansa vanhan Rauman perinteikkäistä puutaloista<br />

Kauppakadulla, Raatihuoneelta länteen.<br />

Yritystä perustaessaan Erja aloitti heti neuvottelut Nuutajärven<br />

lasitaiteilijoiden kanssa. Hän tiesi. mistä puhua, sillä<br />

Paikam bääll<br />

olla!<br />

Rauman seutu on täynnä elämyksiä! Pronssi- ja rautakausi<br />

tulevat tutuksi Sammallahdenmäellä ja Eurassa,<br />

menneiden aikojen elämä Vanhassa<br />

Raumassa ja Kauttuan<br />

Ruukinpuistossa.<br />

8<br />

Shoppaillen<br />

syksyyn<br />

Tunnelmaa ja palvelua<br />

Vanhan Rauman<br />

putiikeista ja<br />

kahviloista!<br />

Rauman syksyä värittävät<br />

mm. museot, taidemuseot<br />

ja teatteri. Lue lisää:<br />

www.rauma.fi /<br />

tapahtumakalenteri.<br />

Rauma<br />

Luanikas suvi Raumall<br />

www.rauma.fi<br />

design-lasi ja uudet keramiikkatuotteet olivat aina olleet harrastus.<br />

Aarikka niin ikään etsi yhteistyökumppania ja myyntipistettä<br />

Raumalta.<br />

Arvokas ympäristö<br />

Perusraumalainen yrittäjä on vakuuttunut ympäristöstään.<br />

-Koko ikäni olen Raumalla asunut. Vanha Rauma on arvokas<br />

ja kaunis kokonaisuus, sanoo Erja Paulasaari ja jatkaa.<br />

-Kaikki raumalaisetkaan eivät ehkä tiedosta, miten arvokas<br />

ympäristömme on.<br />

Vanhassa Raumassa riittää kävijöitä ympäri vuoden. Olkiluodon<br />

voimalan rakennustyömaa on myös kartuttanut Rauman<br />

ulkomaisten kävijöiden määrää. Ulkomaalaiset arvostavat<br />

suomalaista muotoilua ja vievät sitä mielellään mukanaan<br />

palatessaan kotimaahan.<br />

Lasitaiteen lisäksi myös keramiikka on tärkeä suomalainen<br />

design-tuote, muistuttaa Erja Palosaari. Liikkeessä onkin esillä<br />

Kirsi Kivivirran ja Jatta Lavin tuotantoa.<br />

Asiakaspalvelija<br />

Jos harrastuksesta lähtenyt työ jo on iloinen asia, Erja kertoo<br />

yllättäen, että suurimman ilon hänen työhönsä tuovat asiakaskontaktit,<br />

kotimaiset ja ulkomaiset.<br />

-Olen asiakaspalvelija. Asiakkaat tuovat ilon.<br />

Yrittäjän pitää tietää kaupankäynnin salat. Erja onkin kouluttanut<br />

itseään vuosien ajan ja tietää, mistä puhuu. Koulutus<br />

jatkuu. Turun kauppakorkeakoulu järjesti yhdessä Samkin<br />

kanssa koulutuksen, joka päättyi keväällä 2011. Koulutus oli<br />

suunnattu jonkin aikaa yrittäjinä jo toimineille naisille. – johtajuuden<br />

ja oman liiketoiminnan kehittäminen elämyksellisin<br />

menetelmin.<br />

-Yrittäjän kannattaa aina satsata opiskeluun, koska kaikki<br />

muuttuu. Tärkeimpiä aiheita ovat kehittäminen, laajentaminen,<br />

luoviminen eteenpäin. Pitää tietää kuinka pysyä mukana<br />

ja kuinka löytää itsestään uusia asioita.. Myös lama pitää huomioida,<br />

muistuttaa Erja.<br />

-Lamasta olemme puhunet ja mietimme tarkoin, mitä hankimme.<br />

Raumalla toimiva City-kauppiaat tekee yhteistyötä<br />

kehittääkseen palveluja ja saadakseen Raumasta entistä vetovoimaisemman.<br />

www.ajanTaika.fi www.Rauma.fi<br />

Vanha Rauma<br />

Vanha Rauma on yksi Suomen maailmanperintökohteista.<br />

Vanha Rauma elää, sen puutaloissa asutaan ja tehdään töitä.<br />

Raatihuone on rakennettu 1776 ja toimii museona. Raatihuoneen<br />

edessä sijaitsevalta torilta on hyvä aloittaa Vanhan Rauman<br />

kierros.

Rauman Kaupunginteatterin<br />

syksyssä<br />

jokaiselle jotakin<br />

Rauman Kaupunginteatterin syyskauden ohjelmiston<br />

rungon muodostavat kaksi vahvaa klassikkoa ja<br />

tuore ranskalaisfarssi.<br />

Rauman Kaupunginteatterin pikkujoulukauden naurupommina<br />

nähdään hulvaton ”Vaimoni on toista maata”. Rooleissa<br />

Mikael Haavisto, Raisa Sorri, Jenni Kitti ja Ville Kiljunen.<br />

Kuva Harri Joensuu.<br />

Rauman Kaupunginteatterin syyskauden avaa<br />

3.syyskuuta ensi-iltansa saava Ingmar Bergmanin<br />

koskettava kamarinäytelmä Syyssonaatti.<br />

Tämä paremmin elokuvana tunnettu klassikko käsittelee<br />

läheisyyden, rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tarvetta.<br />

Vahva, ajaton ja ikuinen teema esityksessä on anteeksiannon<br />

mahdollisuus, lapsen ja vanhemman vastuu toisistaan.<br />

Esityksen ohjaa kokenut teatterimies Jotaarkka Pennanen,<br />

jolle tämä on ensimmäinen ohjaus Raumalla. Hän on aikaisemmin<br />

toiminut muun muassa Lahden ja Jyväskylän teatterien<br />

johtajana sekä Helsingin Kaupunginteatterin johtotroikassa.<br />

Äidin ja tyttären rooleissa nähdään Ritva Loijas ja<br />

Kirsi-Kaisa Sinisalo. Maalaispapin ja tyttären aviomiehen<br />

roolin tekee Timo Julkunen ja toisena tyttärenä nähdään Sari<br />

Suominen.<br />

Syyskauden komediana nähdään 17.syyskuuta ensi-iltansa<br />

saava, Gilles Dyrekin farssi Vaimoni on toista maata. Unelmahäitään<br />

suunnittelevan nuoren parin elämä ottaa sivuaskelen<br />

kohti tuntematonta, kun iltaa saapuu viettämään miehen<br />

entinen opiskelukaveri tyttöystävineen. Nainen ei puhu<br />

sanaakaan, mistä isäntäpariskunta päättelee hänen olevan ul-<br />

komaalainen. Pikkujoulukauden naurupommi, joka on täynnä<br />

vauhtia, intohimoa ja hulvatonta tilannekomiikkaa! Pienestä<br />

väärinkäsityksestä liikkeelle lähtenyt tapahtumavyöry<br />

saa odottamattomat mittasuhteet ja pian mikään ei ole ennallaan...<br />

Esityksen ohjaa Sarianne Paasonen. Kyseessä on hänen viides<br />

ohjaustyönsä Rauman Kaupunginteatterissa. Rooleissa<br />

nähdään Raisa Sorri sekä teatterin kolme uutta kiinnitystä eli<br />

näyttelijät Mikael Haavisto ja Jenni Kitti sekä näyttelijäharjoittelija<br />

Ville Kiljunen.<br />

Nuoremman yleisön riemuksi Raumalle karauttavat Tuttiritari<br />

ja hänen uljas ratsunsa Dominante. Ritarilliseen seurueeseen<br />

lukeutuu myös ylimmäinen tutinkantaja Aulis, joka on<br />

tarvittaessa hovinarri, juoksupoika ja kova poika kantamaan<br />

postia. Tuttiritari esiintyy Rauma-salissa 9.marraskuuta klo<br />

10 ja klo 13. Esitykset ovat osa Rauman kaupungin Lasten<br />

kulttuuriviikkojen ohjelmaa.<br />

RAUMAN<br />

KAUPUNGINTEATTERI<br />

www.raumanteatteri.fi<br />

LIPUNMYYNTI<br />

puh. (02) 8376 9900<br />

ma-pe klo 10-17<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

9

Keski-Uudenmaan Teatteri esittää:<br />

Keski-Uudenmaan Teatterin tuotanto Dostojevskin Rikos ja rangaistus ravistelee kulttuurihistoriallisesti<br />

arvokkaan kiinteistön, Olympia-kasarmin eloon ja avaa sen näin samalla suurelle yleisölle.<br />

Meidän aikamme muistuttaa henkisesti Dostojevskin<br />

aikaa. Dostojevskin Rikos ja rangaistus<br />

nousi professori, ohjaaja Kaisa Korhosen<br />

mieleen Jokelan koulusurmien jälkeen ja Kauhajoen tragedia<br />

naulasi sen sinne. Halu saattaa Rikoksen ja rangaistuksen tarina<br />

näkyväksi on seurannut häntä viime vuodet. Vaikka tätä<br />

näytelmää esitetään tänään paljon, se ei ole vienyt Korhoselta<br />

motiiveja vaan on pikemminkin kirkastanut niitä. Raskolnikovin<br />

rikos on nuoren ihmisen toteuttama ideologinen<br />

veriteko. Silti sieltä alta nousee huuto “Opeta minua rakastamaan!”<br />

Tämä ajankohtainen sanoma ja Rikoksen ja rangaistuksen<br />

tarina muuttuvat nyt todeksi pikemminkin suoraan elämästä<br />

reväistyssä kuin “teatterista eristetyssä” paikassa kulttuurihistoriallisen<br />

Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella sijaitsevassa<br />

Olympia-kasarmissa. Talon 60-vuotinen menneisyys<br />

tihkuu nuorten miesten elämää: olympiaurheilijoiden ja varusmiesten<br />

nöyryytystä, viholliskuvan lietsontaa, aggressiota.<br />

Paikkaa ei voi eikä tarvitse lavastaa vaan sitä pitää oppia<br />

käyttämään.<br />

Keski-Uudenmaan Teatterin freelancereista koostuvat<br />

näyttelijät ovat korkeatasoisia ammattilaisia. Kaisa Korhosen<br />

valitsema miehitys on erinomainen. Dostojevskin romaanin<br />

henkilöhahmot istuvat heihin koskettavan vahvoina<br />

ja elävinä. Dramatisoinnin romaanista on tätä nimenomaista<br />

seitsenhenkistä ryhmää varten tehnyt ohjaajan pitkäaikainen<br />

yhteistyökumppani, näytelmäkirjailija Seppo Parkkinen uudesta<br />

vuonna 2008 tehdystä suomennoksesta. Tämä sovitus<br />

on nähtävä ja koettava juuri tässä kasarmissa.<br />

Itse esityksen lisäksi tuodaan kasarmin huoneisiin luentoja,<br />

venäläisen taiteen näyttelyitä ja kirjailijatapaamisia liittyen<br />

Dostojevskin näytelmän tematiikkaan. Mahdollisena<br />

vierailijaluennoitsijana mm. historioitsija, professori Juha<br />

Siltala Helsingin yliopistosta.<br />

Teatteri-illan monipuolinen anti yhdistettynä Tuusulan<br />

kulttuurihistoriaan ja Rantatien taiteilijoihin luo sekä yksittäisille<br />

teatterivierailijoille että ryhmille lukuisia paketoin-<br />

10<br />

timahdollisuuksia taidenautintojen parissa. Voit vaikkapa<br />

aloittaa tai päättää illan aitoon venäläiseen illalliseen! Vietä<br />

elämys kanssamme!<br />

www.kuT.fi

Kummanki kaa ja<br />

mukana myös Vesa<br />

Huikea suosio yllätti<br />

Annen ja Ellun kohellus jatkuu, kun jättiyleisön<br />

kerännyt Kummanki kaa ja mukana myös Vesa<br />

-näytelmä aloitti uuden kiertueen. Reilussa<br />

vuodessa hurjat 85 000 katsojaa keränneet menoleidit Anne<br />

ja Ellu jatkavat kansan naurattamista pitkin Suomea. “Meillä<br />

oli niin hauska vuosi, että pakkohan oli jatkaa”, Ellua esittävä<br />

Minna Koskela sanoo. “Kun moneen paikkaan oli enemmän<br />

tulijoita kuin mitä saliin mahtui, on ihana mennä uudestaan”,<br />

Annen hahmoa luotsaava Heli Sutela jatkaa. “Ja moni<br />

paikkakunta on jäänyt kokonaan käymättäkin.”<br />

Live-esityksen suosio yllätti molemmat. “Ihmisten kiitokset<br />

Kumman kaa -tv sarjasta ja kyselyt jatkosta antoivat<br />

olettaa, että myöskin lavaversio saisi jonkun verran yleisöä.<br />

Mutta siinä vaiheessa kun salit täyttyivätkin kaksi kertaa illassa,<br />

olimme puulla päähän lyötyjä. Emme mitenkään osanneet<br />

odottaa tälläistä katsojamäärää”, Koskela hämmästelee.<br />

“Hauskinta on ollut nähdä ihmisiä kolmessa sukupolvessa.<br />

Tuntuu hyvältä, kun mummu, äiti ja tytär nauravat samassa<br />

kohdassa”, Sutela sanoo. “Ja yllättävän usein on mukana<br />

myös nauravia miehiä ja etenkin vaareja”, Koskela lisää hymyillen.<br />

Takana on 250 esityskertaa samasta näytelmästä. Äkkiseltään<br />

luulisi, että samojen repliikkien pyörittäminen alkaisi<br />

käydä jo työstä, mutta oletus saa täystyrmäyksen: “Ihme kyllä,<br />

ei kyllästytä. Itseasiassa päinvastoin. Näytelmä paranee<br />

vanhetessaan, ja kun yleisö on aina eri niin tilannekin on aina<br />

uusi”, Sutela pohtii. “Ja varsin uusi se on silloin, kun me<br />

pudotaan lavalla nauruun ja yritetään sitten koota itsemme”,<br />

Koskela ilakoi.<br />

Näytelmä kiertää 15.9.-10.12.2011 kulttuurisaleissa ja teattereissa<br />

ympäri Suomea. Kiertuekaupungit ovat: • Rauma •<br />

Salo • Turku • Helsinki • Kerava • Karkkila • Kotka • Porvoo<br />

• Lappeenrantai • Tampere • Mikkeli • Tornio • Oulu • Lohja<br />

• Hämeenlinna<br />

Kummanki kaa ja mukana myös Vesa –K14–<br />

Näytelmä kertoo kaiken tarpeellisen Opel-miehistä, poliisien<br />

valvontakameroista ja siitä mitä voi tapahtua jos töissä<br />

ei ole jääkaappia. Entä tajuaako Vesa? Ja ketkä lähteekään<br />

Nizzaan?!!<br />

Tervetuloa nauttimaan illasta kahden nuoren naisen seurassa<br />

ja mukana on myös Vesa. Liput kannattaa ostaa heti –<br />

useat esityksistä ovat jo loppuunmyydyt.<br />

Pääosissa: Heli Sutela, Minna Koskela ja Ilkka Merivaara.<br />

Käsikirjoitus, ohjaus: Minna Koskela ja Heli Sutela.<br />

www.kummankaa.fi<br />

Kummanki kaa näytelmässä vasemmalta: Minna Koskela,<br />

Heli Sutela - takana Ilkka Merivaara. Kuva: Stefan Bremer.<br />

Näytelmä Annen ja Ellun<br />

myöhemmistä vaiheista...<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

11

Maailma seis -musikaali avaa syksyn<br />

Syyskauden avaa suurella näyttämöllä musikaali<br />

Maailma seis! – Minä jään tässä… Se on brittiläisen<br />

tekijäkaksikon Leslie Bricussen ja Anthony<br />

Newleyn vauhdikas hittimusikaali 1960-luvulta, teemoiltaan<br />

yhä ajankohtainen ja tuore.<br />

Sirkusmaailmaan sijoittuva musikaali kertoo menestyvän<br />

miehen elämäntarinan. Se heijastelee herkullisesti nykypäivän<br />

elämänmenoa, ilkamoi, pistelee ja naurattaa. Päähenkilö<br />

Pikkumies haluaa menestyä ja oppii jo varhain, että eteenpäin<br />

pääsee, jos on sinnikäs ja häikäilemätön. Hanttihommissa sirkuksen<br />

pölyisellä areenalla aloittaneesta kaverista kehittyy<br />

naistenhurmaaja ja uraohjus. Hän valloittaa tirehtöörin tyttären<br />

ja perustaa perheen, mutta pakenee perhe-elämää työhön<br />

ja uusiin naissuhteisiin. Pikkumies rikastuu ja päätyy hienoimpiin<br />

piireihin ja lopulta politiikkaan. Elämä pyörii kuin<br />

karuselli, vinhemmin ja vinhemmin, eikä Pikkumies, ilveilijä,<br />

enää ohjaa itse elämäänsä. Lopulta hän huudahtaa: Maailma<br />

seis! Mikä oli menestyksen hinta? Musikaalin rooleissa esiintyvät<br />

Matias Kuoppala (Pikkumies), Anna Victoria Eriksson<br />

(vier.), Regina Chevakova, Ilona Chevakova, Timo Luoma ja<br />

Taavi Vuokkovaara.<br />

Valkoinen kaupunki – Jorma Ojaharjun<br />

romaani näyttämölle<br />

Lokakuussa näyttämölle nousee vaasalaiskirjailija Jorma Ojaharjun<br />

(1938-2011) Vaasa-trilogian ensimmäinen romaani<br />

12<br />

Vaasan kaupungin-<br />

teatterilla moni-<br />

puolinen syksy 2011<br />

Vaasan kaupunginteatteri tarjoaa syksyllä kiinnostavan ja vaihtelevan ohjelmiston.<br />

Luvassa on musikaali, draamaa ja lastenteatteria, joukossa niin klassikoita kuin tuore<br />

kotimainen kantaesitys.<br />

Musikaalista Maailma seis! Kuvaaja Jyrki Tervo.<br />

Lastennäytelmästä Mimmi Lehmä ja Varis.<br />

Kuvaaja Jyrki Tervo.<br />

Valkoinen Kaupunki. Näytelmän on dramatisoinut Maria Kilpi.<br />

Sen ohjaa vierailijaan Atro Kahiluoto ja lavastaa ja puvustaa<br />

Liisa Ikonen. Musiikin säveltää Taito Hoffrén.<br />

Jorma Ojaharjun Valkoinen kaupunki on vaasalaisten yhteinen<br />

tarina, näyttämönä on Vaasan Palosaari kansalaissodan<br />

vuosista 1930-luvun alkuun. Se on rehevä ja rönsyilevä kudelma,<br />

jossa historia heittää vaasalaisia kuin myrskyaalto veneestä<br />

pudonnutta miestä.<br />

Lasten syksy: Vaahteramäen Eemeli<br />

ja Mimmi Lehmä<br />

Lapsille on syksyllä runsas tarjonta. Ensimmäisenä lavalle<br />

nousee kevään suuri suosikki, Astrid Lindgrenin kirjoittama<br />

Vaahteramäen Eemeli. Näytelmä keräsi keväällä jo lähes 9000<br />

katsojaa. Kissankulman kuuluisa rasavilli tarjoaa hauskuutta<br />

ja vauhtia koko syksyn.<br />

Pikkunäyttämön uutuus lapsille on Mimmi Lehmä ja Varis.<br />

Hauskasti ystävyydestä ja suvaitsevaisuudesta kertova näytelmä<br />

perustuu Jujja ja Tomas Wieslanderin sekä Sven Nordqvistin<br />

suosittuihin lastenkirjoihin.<br />

Luolamiehen kolmas vuosi käyntiin<br />

Yleisön suursuosikki Luolamies jatkaa syksyllä ohjelmistossa<br />

jo kolmatta vuotta. Amerikkalaisen Rob Beckerin komedia on<br />

Ilkka Aron esittämänä kerännyt n. sadassa esityksessä jo 15<br />

000 katsojaa. Esityksen on ohjannut Erik Kiviniemi. Hulvattoman<br />

hauska, säkenöivä ja sydämellinen show kertoo miehen<br />

ja naisen maailmankuvien eroavuuksista.

Tänä syksynä Uudenkaupungin teatterissa on kaikkiaan<br />

kolme ensi-iltaa, jotka kaikki ovat poikkeuksellisesti<br />

isolla näyttämöllä.<br />

Ensimmäinen ensi-ilta on 16.9 klassikkokomedian uudelleensovitus<br />

Kesäyön uni eli sikses sukkela rakkaustarina.<br />

Näytelmän henkilöt ovat muuttuneet ukilaisiksi opettajiksi ja<br />

työläisiksi ja tapahtumat sijoittuvat Uudenkaupungin saaristoon.<br />

Luvassa on vauhdikas komedia rakkauden ihanuudesta<br />

ja mielettömyydestä, unohtamatta kesäyön taikojakaan.<br />

Tarinaa on myös lyhennetty ja tiivistetty.<br />

Näytelmän ohjaa teatterinjohtaja Jari Luolamaa.<br />

oisena ensi-iltana 8.10 nähdään viime aikojen hittikomedia<br />

Viimeinen sikari. Noora Himbergin ohjaama näytelmä kertoo<br />

elämää nähneestä eläkeläispariskunnasta, jonka elämä on<br />

muuttunut yksitoikkoiseksi ja tylsäksi tai siltä ainakin aluksi<br />

näyttää, sillä luvassa on yllättäviä käänteitä. Esitys on täynnä<br />

hulvatonta haaveilua ja jännittävää seikkailunhalua. Intohimo<br />

ja huomionhakuisuus luovat Viimeiseen sikariin virtaa läpi<br />

esityksen.<br />

La-Lai-La, joka on syksyn viimeinen ensi-ilta 22.10, kertoo<br />

suomen ehkäpä rakastetuimmasta laulajattaresta Laila Kinnusesta.<br />

Näytelmässä käydään läpi Lailan elämän merkittävimmät<br />

hetket ja kuullaan hänen suurimmat hittinsä, 50-luvun lopulta<br />

60 - 70 luvun taitteeseen.<br />

Lailana nähdään Laura Kallioinen ja ohjauksesta vastaa Jani<br />

Selin.<br />

Kesäyön uni. Valokuva: Sami Vuorenpää<br />

Viimeinen sikari. Kuva: Katja Laine<br />

Uudenkaupungin<br />

teatterissa kolme<br />

ensi-iltaa<br />

Ohjelmistossa:<br />

La-Lai-La<br />

musiikkinäytelmä Laila Kinnusesta<br />

Kesäyön uni<br />

Viimeinen sikari<br />

Uudenkaupungin Teatteri<br />

02-8451 5440<br />

www.uudenkaupunginteatteri.fi<br />

Syksyn esitykset:<br />

la 22.10. klo 19. e-i<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

13

Teatterielämyksiä<br />

Kotkassa niin lapsille<br />

kuin aikuisillekin<br />

Lippuvaraukset<br />

ma-pe klo 9-16<br />

puh 05 234 4170<br />

Tiedustelut myös teatteriliput @kotka.fi<br />

www.kotkanteatteri.fi<br />

OTETAAN<br />

ILO IRTI!<br />

Musikaalia esitetään ravintola Kairossa<br />

14<br />

Kuva on komediasta<br />

Luulosairas,<br />

jossa luulosairas<br />

Argan (Esa Suvilehto)<br />

selvittelee<br />

tilejään vaimonsa<br />

(Lise Holmberg) ja<br />

notaarinsa (Jarkko<br />

Sarjanen) kanssa.<br />

Kuva: Juha Metso.<br />

Kotkan Kaupunginteatterissa on syyskaudella<br />

2011 kolme ensi-iltaa. Kauden<br />

aloitti Moliren Luulosairas. Riku<br />

Innamaan ohjaamassa komediaklassikossa terve,<br />

mutta jääräpäinen Argan on jäänyt humpuukilääkärien<br />

ja –lääkkeiden koukkuun ja asiantila vaikuttaa<br />

suuresti myös hänen lähipiiriinsä. Kuka voisi väittää,<br />

ettei aihe olisi ajankohtainen tänäkin päivänä?<br />

Musikaalia Cabaret esitetään merimiesravintola<br />

Kairossa, mikä onkin mainio esityspaikka tarinalle,<br />

joka sijoittuu 1930-luvun Berliiniin. Nuori kirjailija<br />

Clifford Bradshaw tutustuu Kit Kat –klubilla yökerholaulajatar<br />

Sally Bowlesiin, jonka kanssa joutuu<br />

seuraamaan Kolmannen Valtakunnan nousua ja sen<br />

vaikutusta ihmisten elämään. Kiihkeän kuumeinen<br />

yöelämä ja arkitodellisuus sekoittuvat ja klubin seremoniamestari<br />

heittelee purevia kommenttejaan pian<br />

kirjailijan unissakin. Cabaretin on ohjannut Ilkka<br />

Laasonen.<br />

Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala on vauhdikas<br />

ja näyttävä koko perheen näytelmä. Eläinten omassa<br />

kansalliseepoksessa seikkailevat villi ja vapaa koirien<br />

heimo, pimeän Pohjolan häijyt sudet ja pieni, mutta<br />

sitkeä kissojen kansa. Suosittuun teokseen perustuvassa<br />

näytelmässä tavataan Kalevalan tutut hahmot<br />

koiramaisina ja aika lailla veikeämpinä kuin ihmisten<br />

opuksessa. Vaka vanha Väinämöinen, Seppo Ilmarinen<br />

ja Pohjan akka vievät yleisön unohtumattomalle<br />

seikkailulle muinaisuuteen. Koirien Kalevalan ohjaa<br />

Christian Lindroos ja sen ensi-ilta on 4. marraskuuta.

Ajattelen,<br />

siis olen!<br />

Lappeenrannan kaupunginteatterissa<br />

Lappeenrannan kaupunginteatterin<br />

syksyn ohjelmisto<br />

2011 tarjoaa teatteriväelle<br />

ennennäkemättömän monipuolista ohjelmistoa.<br />

Tarjolla on loistavan hieno teatterielämys<br />

ajankohtaisesta aiheesta - yhteisöllisyydestä<br />

kertova Dogville, tunnetta<br />

ja komiikkaa vaikeistakin asioista<br />

käsittelevä Hevoshullu sekä lämminhenkinen<br />

ja humoristinen vanhan pariskunnan<br />

elämänkaarta syväluotaava<br />

näytelmä Kultalampi.<br />

Lukuisat vierailut monipuolistavat<br />

vielä tarjontaa eli Lappeenrannassa<br />

teatteri tarjoaa nyt todella hienon kokonaisuuden<br />

teatterin nykyisille ja uusille<br />

ystäville.<br />

Tavataan Lappeenrannassa, lisätietoja;<br />

www.lappeenrannanteatteri.fi<br />

Dogville. Kuva Aki Loponen<br />

Lappeenrannan<br />

Kaupunginteatteri<br />

kuva Aki Loponen<br />

kuva Ari Nakari<br />

Lars von Trier - Christian Lollike<br />

DOGVILLE<br />

suom., sov. ja ohj. Jari Juutinen<br />

“Hieno teatterielämys, ajateltu ja hallittu<br />

kokonaisuus. Dogville on se täysosuma,<br />

jota Juutiselta on odotettu” E-S 12.9. M. Saarela<br />

ESITYKSET AJALLA 10.9. - 17.12.<br />

Liput 17/16/12/10€<br />

Ernest Thompson<br />

KULTALAMPI<br />

ohjaus Janne Saarakkala<br />

“Lämminhenkinen kertomus vanhan<br />

pariskunnan elämänvaiheista”<br />

ESITYKSET AJALLA 29.10. - 31.12.<br />

Liput <strong>18</strong>/17/12/10€<br />

Laura Gustafsson<br />

HEVOSHULLU<br />

ohjaus Sakari Hokkanen<br />

“Kevyt komedia vaikeista aiheista”<br />

ESITYKSET AJALLA 21 .10. - 17.12.<br />

Liput 16/15/12/10€<br />

Tutustu lähemmin ohjelmistoomme sekä loistaviin vieraijoihimme<br />

www.lappeenrannanteatteri.<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

15

Tänä syksynä ja talvena Riihimäellä voi tankata<br />

tankin täydeltä retrokomediaa ja jahdata lampaita<br />

tosimiesten seurassa. 65-vuotiaan vauhti vaan<br />

kiihtyy kun ikää kertyy lisää! Vuonna 1946 Riihimäen Seurantalolle<br />

perustettu teatteri on kulkenut pitkän ja ansiokkaan<br />

matkan nykyiselle paikalleen Hämeenaukiolle.<br />

Keväällä 2011 alkaneen juhlavuoden ohjelmisto on täysin<br />

kotimainen. Syksyn ensimmäinen ensi-iltamme osoittautui<br />

huikeaksi yleisömagneetiksi: Tankki täyteen näytelmän<br />

kaikki syksyn esitykset ovat jo loppuunmyytyjä ja kevätkauden<br />

2012 esityksetkin täyttyvät yhä kiihtyvällä tahdilla.<br />

Verkkainen elämänmeno Vilénin huoltamolla, jota rehvakas<br />

konstaapeli Reinikainen maustaa omalla huumorillaan on<br />

ajankohtainen vuodesta toiseen.<br />

”Tunnelma on hauska sekoitus maaseudun seesteisyyttä ja<br />

suomisekoilua.” Aamuposti.<br />

”Päärooleissa näytellään notkeasti. Etenkin Jani Johansson<br />

ja Esko Rissanen osaavat koomiset kujeet.” Hämeen Sanomat<br />

Toinen syksyn ensi-ilta tarjoaa ravintoa nostalgiannälkäisille<br />

katsojille. Tällä kertaa vauhdissa on Veikko Huovisen<br />

Lampaansyöjät. Pohjoiseen suuntava kaksikko, Sepe ja<br />

Valtteri, starttaa Saabinsa ensi-illassa 4.11. ja kurvaa suoraan<br />

parhaaseen pikkujoulukauteen. Suomalainen mies etsii<br />

aina aika-ajoin juuriaan luonnosta ja hakee voimaa arkirutiineihin<br />

metsän tummuudesta. Näin tekevät myös Lam-<br />

16<br />

Elävää taidetta Riihimäellä jo 65 vuotta<br />

Aika ei kuluta<br />

teatterin tenhoa!<br />

Tankki täyteen –näytelmästä. Kuvassa ovat Sulo (Esko Rissanen) ja Reinikainen (Kari Tuominen). Kuva Uupi Tirronen<br />

paansyöjien kaverukset. Leirinuotiolla tulee hyvän ruoan ja<br />

juoman ohella parannettua maailmaa ja unelmoitua naisista.<br />

Huovishuumorin äärellä pääsee lähelle suomalaisen miehen<br />

mielenlaatua mutkattoman huulenheiton siivittämänä.

Nyt jysähtää mahtava<br />

naurupommi<br />

Näytelmä Kunnon Komedia. Kuvaaja Risto Seppälä<br />

Kirjoittaja: Dave Freeman Ohjaus: Pekka Lara<br />

Kunnon<br />

Komedia<br />

ENSI-ILTA LA 8.10.2011<br />

KLO 19.00<br />

Katso tarkemmat esityspäivät ja varaa lippusi: www.forssanteatteri.fi<br />

Forssan teatterissa pamahtaa ja kunnolla. Luvassa<br />

on tyylipuhdas farssi, Dave Freemanin<br />

kirjoittama Kunnon Komedia missä vauhti on<br />

hurjaa, huumori mustalle vivahtavaa ja henkilöt<br />

riemastuttavasti paniikissa.<br />

Raimon ja Jaanan pyörittämän terveysvaikutteisen<br />

kylpylän rauha järkkyy, kun Jaanan kuolleeksi<br />

luultu ensimmäinen mies, hieman epämääräinen<br />

Simo ilmaantuu elävänä paikalle. Hänellä ei ole<br />

pienintäkään aikomusta jäädä rikkomaan Raimon ja Jaanan<br />

onnea, hän haluaa vain tallelokeronsa avaimen. Mutta jos selviää<br />

kuka hän on, kaikki kolme joutuvat vankilaan vakuutuspetoksesta.<br />

Pian kaikki alkaakin mennä pieleen. Simo joutuu<br />

esiintymään milloin minäkin ja soppaa hämmentää vielä entinen<br />

ja nykyinen anoppi eikä sotkua auta, että paikalle pölöhtää<br />

vakuutustarkastajan vaimo puhumattakaan herra Holopaisen<br />

hölmöilyistä.<br />

Tämä jos mikä on kunnon farssi, mahtava<br />

naurupommi!<br />

Kunnon Komedia sai ensi-iltansa Forssan Teatterissa<br />

8.10.2011. Forssan farssi sopii erinomaisesti hauskan ystäville,<br />

riemun rakastajille ja muuten vaan mukaville ihmisille.<br />

Lämpimästi sitä voi suositella pikkujoulunviettäjille ja muille<br />

hauskan pitäjille. Tervetuloa, näytelmän kesto väliaikoineen<br />

on noin reilu kaksi tuntia.<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

17

Kolme iloista rosvoa: Sakari Kautto, Jukka-Pekka<br />

Löhönen ja Ville-Veikko Valtanen<br />

Itä-Suomen ilopillerin syksyn<br />

aloittaa rillumarei -musikaali<br />

Päivänsäde, minä ja menninkäinen<br />

Päivänsäde, minä ja menninkäinen –musikaali<br />

kutsuu katsojat kurkistamaan Reino Helismaan,<br />

Esa Pakarisen, Masa Niemen ja Tapio<br />

<strong>18</strong><br />

Päivänsäde, minä ja menninkäinen: Ilkka Koivula, Miika Korhonen,<br />

Jukka-Pekka Löhönen ja Ville-Veikko Valtanen<br />

Rautavaaran kiertue-elämän pyörteitä. Helismaan roolissa<br />

nähdään loistava Ilkka Koivula. Musikaali on Pekka Laasosen<br />

vierailuohjaus Varkauden Teatterille. Ensi-ilta on<br />

3.9.2011 ja se jatkaa teatterin ohjelmistossa keväälle 2012.<br />

Samalla kun musikaali päästää irti mm. Meksikon pikajunan<br />

ja Impi Umpilammen kunnioittaa Varkauden Teatteri Varkauden<br />

oman pojan Esa Pakarisen syntymän 100-vuotisjuhlaa.<br />

Syksyn toinen ensi-ilta on Ray Cooneyn kirjoittama hulvaton<br />

brittifarssi Riemurahat. Joukolan pariskunta saa erehdyksessä<br />

käsiinsä 1 500 000 euroa alamaailman rahoja ja<br />

siitäkös syntyy soppa. Ihan loistava valinta esimerkiksi pikkujouluihin<br />

iloista ohjelmaa hakeville. Farssin ohjaa Eeva<br />

Eloranta ja sen ensi-ilta on 8.10.2011.<br />

Joulukuussa 10. päivä tulee ensi-iltaan Ernest Thompsonin<br />

kirjoittama, kolme Oscaria voittanut Kultalampi. Näytelmä<br />

on inhimillisen kaunis kuvaus perheestä, joka yrittää saavuttaa<br />

sisäisen tasapainon ja onnen. Samalla se on hellyttävä<br />

kuvaus vanhenemisen mukanaan tuomista haasteista. Näytelmän<br />

ohjaa Jukka Tyrväinen.<br />

Kevään 2012 ensimmäinen ensi-ilta on herkkä nuoren tytön<br />

kasvutarina Solveigin laulu. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat<br />

1930-1950 –lukujen helsinkiläiseen työläiskortteliin.<br />

Koko perheelle tarjoamme Thorbjörn Egnerin veijarinäytelmän<br />

Kolme iloista rosvoa. Kardemumman hullunkuriset<br />

asukkaat piristävät varmasti sinunkin päivääsi.<br />

Varkauden Teatterissa odotetaan jännityksellä, kuinka<br />

yleisö ottaa vastaan lauantainäytösten muuttuneet ajat. Syksystä<br />

2011 lähtien lauantain päivänäytökset alkavat klo 13 ja<br />

iltanäytökset klo <strong>18</strong>. Varkauden Teatteri on järjestänyt asiakkaille<br />

muitakin mieluisia yllätyksiä. Kesällä 2011 toteutettiin<br />

katsomossa mittava tuoliremontti. Sali on nyt kaunis<br />

kuin ahomansikka. Tervetuloa tunnelmalliseen Varkauden<br />

Teatteriin!<br />

valokuvaT: vaRkauden TeaTTeRi Sini koSiTinen/TaTu pulliainen

Ahvenanmaa kutsuu<br />

kalaan<br />

Ahvenanmaan merialueista on tullut virkistyskalastajien<br />

suosima kohde. Maisemat ovat silmiä<br />

hiveleviä ja saaliit ovat normaalisti hyviä, elleivät<br />

sitäkin parempia.<br />

Kalastusopas Thomas Strandvik tuntee Ahvenanmaan<br />

hyvät kalapaikat kuin omat taskunsa. Hän<br />

itse pitää syksyä saaliin kannalta parempana<br />

ajankohtana kuin kevättä varsinkin hauen suhteen.<br />

-Hauen keväisestä kudusta ei aina tiedä tarkalleen. Jos yrittää<br />

pyytää haukea kesken kudun, ovat saaliit yleensä huonoja,<br />

tietää Strandvik pitkästä kokemuksestaan.<br />

Ahvenanmaan halutuin saalis on touko-kesäkuussa vaelluslohi<br />

ja aivan keväällä myös meritaimen. Loppusyksy on myös<br />

taimenen parasta pyyntiaikaa. Saaliista saadaan mainiosti vielä<br />

marraskuussa ja joulukuussakin.<br />

Thomas Strandvik on huomannut, että heittokalastus on<br />

hyvin suosittua.. Uistelua harrastetaan innokkaasti ja etenkin<br />

lohta vetokalastetaan.<br />

-Syksyllä hauki tankkaa talvea varten, joten se käy hyvin<br />

vieheeseen. Myös ahventa pyydetään paljon ja saaliitkin ovat<br />

hyviä, toteaa Strandvik.<br />

Kymmeniä tuhansia kalastajia<br />

Kalastusmatkailijoita käy Ahvenanmaalla vuosittain kymmmeniä<br />

tuhansia. Eniten on kalastajia liikkeellä huhti-toukokuussa<br />

ja taas elo-syyskuussa. Suurin ryntäys väkeä tulee Suomesta<br />

ja Ruotsista, mutta venäläisten ja balttien määrä on ollut<br />

selvässä nousussa.<br />

-Kalastus näyttää olevan hyvin miehinen harrastus. Tosin<br />

yritysasiakkaiden joukossa on naisiakin, tietää Thomas<br />

Strandvik.<br />

Kalastusoppaiden hoteisiin saapuu joskus suuriakin ryhmiä.<br />

Strandvik on ollut opastamassa jopa 60 -henkistä ryhmää. Se<br />

tosin vaatii jo yhteistyötä muiden paikallisten kastusoppaiden<br />

kanssa. Kalastusoppaat tekevät yhteistyötä paitsi keskenään<br />

myös hotellien ja mökkikylien kanssa. Kaikkiaan Ahvenanmaalla<br />

on noin 15 kalastusopasta, joista osa toimii mökkikylissä.<br />

Kaikille halukkaille antaa opastusta 6 - 7 opasta.<br />

-Monet oppaista haluavat pyytää haukea, mutta suurin osa<br />

tarjoaa myös lohen ja taimenen kalastusta. Itselläni on mahdollisimman<br />

monipuolinen tarjonta, korostaa Thomas Strandvik.<br />

(KA)<br />

Hei iskä,<br />

grillataanhan me tämä!<br />

visitaland.com<br />

www.alandfiSHing.com<br />

Varaukset puh. 0<strong>18</strong> 26198, 0<strong>18</strong> 26126 tai www.vikingline.fi<br />

mokit@vikingline.com<br />

Matkailu_fiske_annons_12092011.indd 1 2011-09-09 13:11:02<br />

Matkailu 4 • 2011 19

Kahdentoista pohjalais-<br />

taiteilijan yhteisnäyttely<br />

Kuntsin modernin taiteen museossa 22.9. - 13.11.2011<br />

Näyttelyn kuraattoreiksi Pohjanmaan, Keski-<br />

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien<br />

alueella toimiva kuvataiteilijoiden ammattiliitto,<br />

Pohjalainen Taiteilijaliitto kutsui Helsingin kaupungin taidemuseon<br />

amanuenssi Jari Björklövin ja Helsingin yliopistossa<br />

taidehistorian ja sukupuolen tutkimuksen dosenttina työskentelevän<br />

Harri Kalhan. Nykytaide on Björklövin ominta<br />

osaamisalaa. Kalha on kirjoittanut useita kirjoja visuaalisen<br />

kulttuurin ja nykytaiteen alalta. Lisäksi heitä yhdistää kiinnostus<br />

pohjalaisuuteen.<br />

- Koska meistä ensin mainittu on viettänyt elämänsä ensimmäiset<br />

parikymmentä vuotta Pohjanmaalla, projekti tuntui heti<br />

kättelyssä läheiseltä. Toinen meistä on viettänyt nuoruutensa<br />

kokonaan Suomen ulkopuolella, ja on sitäkin uteliaampi selvittämään,<br />

mitä ”pohjalaisuus” tämän päivän taiteessa mahtaisi<br />

tarkoittaa, kertovat kuraattorit.<br />

Näyttelyyn oli avoin haku liiton jäsenille ja siihen tarjottiin<br />

paljon uusia töitä. Demokraattisen läpileikkauksen sijaan kuraattorit<br />

pyrkivät luomaan mahdollisimman sykähdyttävän, iskuvoimaisen<br />

kokonaisuuden. Näyttelyn pohjalaiset taiteilijat<br />

tässä ajassa ovat: Annika Bergvik-Forsander, Sini Björkholm,<br />

Mia Damberg, Elina Försti, Carina Granlund, Susanne Hedman,<br />

Janika Herlevi, Minna Herrala, Tiina Laasonen, Antti<br />

Maasalo, Anne Rossi sekä Juha Tammenpää.<br />

Näyttelyssä niin sanotut uudet mediat ja valokuva jäävät sivuosaan.<br />

Samoin tekevät miehet. Yllättävältä tuntuva havainto<br />

vastaa kuraattoreiden mukaan kuitenkin tavallaan nykytaiteen<br />

yleisiä linjoja Suomessa: viime vuosina joukko nuoria naistaiteilijoita<br />

on profiloitunut näyttävästi, ja juuri maalaustaiteen<br />

saralla. Jos sukupuolijakauma on naisvoittoinen, ikähaitari<br />

venyy sitäkin joustavammin: nuorin taiteilijoista on syntynyt<br />

1979 ja vanhin 1940. Näyttely Kuntsilla korostaa tilan avaruutta<br />

ja avoimuutta, mutta ennen kaikkea se antaa yksittäisille<br />

taiteilijoille tilaisuuden mahdollisimman painokkaaseen<br />

20<br />

Elina Förstin teos:<br />

Metsänreunassa.<br />

Kuva Aila Leppikangas.<br />

Miad Dambergin teos:<br />

Madonna<br />

Pohjalaisen Taiteilijaliiton järjestämä Tässä ajassa - I nutiden on<br />

kahdentoista pohjalaistaiteilijan yhteisnäyttely, joka avaa Kuntsin<br />

modernin taiteen museon syyskauden ja täyttää museon molemmat<br />

kerrokset 22.9.- 13.11.2011.<br />

puheenvuoroon. Tämä on yhteisnäyttely, joka kunnioittaa yksilöä.<br />

Alueen kuvataiteilijoiden yhdistäjä<br />

ja edistäjä<br />

Pohjalainen Taiteilijaliitto yhdistää alueellisesti laajalla asuvien<br />

kuvataiteilijoiden toimintaa. Liiton tehtävä on kuvataiteen<br />

näkyvyyden lisääminen ja kuvataiteen aseman edistäminen<br />

alueella. Pohjalainen Taiteilijaliitto ry. perustettiin Helsingissä<br />

huhtikuussa 1943. Perustamiskokouksessa olivat mukana<br />

mm. Eero Nelimarkka ja Nándor Mikola. Yhdistyksen nykyinen<br />

kotipaikka on Lapua.<br />

POHJALAINEN TAITEILIJALIITTO RY / ÖSTERBOTTNISKA KONSTNÄRSFÖRBUNDET RF<br />

Tässä ajassa – I nutiden<br />

22.9.–13.11.2011<br />

Modernin taiteen museo, Vaasa<br />

kuntsi.info@vaasa.fi http://kuntsi.vaasa.fi<br />

mainos_matkailu-lehti.indd 1 12.9.2011 19:56:01

Vuoden 2011 retkikohde<br />

– takuuluminen Hossa<br />

TekSTi aino Rimppi, kuva SuomuSSalmen kunTa<br />

Hossaan on noin parinsadan kilometrin harppaus Kajaanista,<br />

mutta vain 50 - 60 kilometriä Oulua sivuavalta leveyspiiriltä -<br />

Hossa on entistä Oulun lääniä. Itäinen seinänaapuri on Venäjä.<br />

Hossan voisi joiltain piirteiltään<br />

mieltää Lapiksi:<br />

asukkaiden ote arkeen on<br />

tyyni, porot vaeltavat raitilla ja loputtomalta<br />

tuntuva erämaa houkuttelee.<br />

Hossa kuuluu noin 9000 asukkaan<br />

Suomussalmen kuntaan. Hossan merkillisimpiä<br />

nähtävyyksiä ovat 4000<br />

vuotta sitten tehdyt kalliomaalaukset<br />

- henkien asuttama taivas on liki matkailijaa.<br />

Lukuisilla retkireiteillä matkailijan<br />

jokaiselle päivälle avautuu uusia<br />

näkymiä.<br />

Ranskalaisten Hossa<br />

Hossan Lomakeskusta pyörittää nyt<br />

ranskalainen matkatoimistoketju 660<br />

Nord, joten lumi - neige - on Hossan<br />

todellinen valtti. Matkatoimistoketjun<br />

pääpaikka on Lyonin kaupungissa. Viisi<br />

toimistoa eri puolilla Ranskaa houkuttelee<br />

paikallisia Kanadan ohella Suomussalmen<br />

Hossaan ja Lappiin. Ranskalaisia<br />

kiinnostaa lähteä hiihtämään, pilkkimään,<br />

ihmettelemään pohjoista luontoa<br />

ja ajelemaan koiravaljakolla. Yritys<br />

omistaa Hossassa parisataa huskya.<br />

Matkailu on tuttua jo Hossan histori-<br />

Hossan Värikallio. Kuva Alpo Rissanen.<br />

assa. Seutu on jo kauan sitten tunnettua<br />

kalastus- ja metsästysalueena, mutta<br />

myös yksinäisten vaeltajien ja hiihtäjien<br />

paratiisina. Tuhansia vuosia sitten ihmiset<br />

tiesivät luonnosta enemmän kuin<br />

me ja siirsivät tietonsa Somerjärven kallioiden<br />

pintaan - Värikallio on nykyisin<br />

merkittävä matkailukohde.<br />

Valtion retkeilyalue luo<br />

mahdollisuuksia<br />

Laaja, noin 90 kilometrin polkureitistö<br />

ja 60 kilometrin latuverkosto kiemurtelee<br />

Hossan kylän pohjoispuolella, Kuusamon<br />

ja Venäjän rajalla. Alueeseen<br />

nivoutuu myös Kuusamon puolella sijaitseva<br />

Julma-Ölkky. Hossasta alkaa<br />

niin ikään itärajan pitkä retkireitti kohti<br />

etelää - 160 kilometriä Kuhmon rajalle.<br />

Alueen vesistöt tarjoavat mainiot melontamahdollisuudet,<br />

noin 90 kilometriä,<br />

niin<br />

aloittelijoille kuin kokeneimmillekin<br />

melojille. Retkeilyalueella sijaitsee lukuisia<br />

nuotiopaikkoja, laavuja sekä varaus-<br />

ja autiotupia. Vaatimattomat autiotuvat<br />

ja laavut ovat ilmaisia ja auttavat<br />

samoilijaa yön yli.<br />

Naurava poro.<br />

Kuva Hossan Poropuisto<br />

Hossa Natural Park on käsite Suomen<br />

rajojen ulkopuolella. Metsähallitus ja<br />

Villi Pohjola ovat antaneet oman panoksensa<br />

rajan tuntumaan. Metsähallitus<br />

omistaa erämaat, mutta yrityksiä pyörittävät<br />

yksityiset. Hossan luontokeskuksen<br />

toiminnasta vastaa Hossan Retki Oy.<br />

Samoin Villin Pohjolan vuokrakämppien<br />

huoltoa on yksityistetty. Hossassa on<br />

lähes tusinan verran majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä.<br />

Moottorikelkkailijoille Suomussalmen<br />

ja Hossan alueella löytyy hyvät harrastusmahdollisuudet:<br />

noin 530 kilometriä<br />

kelkkauria, joista koneellisesti pidetään<br />

kunnossa noin 350 kilometriä. Hossan<br />

läheisyydessä on noin 90 kilometrin<br />

pituinen ns. ympyräura, jolta poikkeavat<br />

yhdysurat Kuusamoon ja Taivalkoskelle.<br />

Urien varrella on tauko- ja tulentekopaikkoja<br />

ja matkailuyrityksiä. Kelkkailureiteistä<br />

vastaa moottorikelkkapooli,<br />

jonka muodostavat Metsähallitus, Suomussalmen<br />

kunta sekä lukuisat matkailu-<br />

ja palveluyrittäjät. Toiminnassa mukana<br />

ovat tiiviisti myös Hossan Kelkkailijat<br />

ry ja Suomussalmen Shamaanit,<br />

paikalliset kelkkailuyhdistykset.<br />

Hossan Poropuisto on niin ikään huomion<br />

arvoinen. Se tarjoaa matkailijoille<br />

porotilavierailuja ja poroajeluja. Vierailijat<br />

saavat ruokkia eläimiä ja suorittaa<br />

jopa poroajokortin. Yritys sijaitsee<br />

lähellä Lomakeskusta. Kauden uutuus<br />

Poropuistossa on itäsiperialaisista poronnahoista<br />

pystytetty teltta - jaranga.<br />

Yleisöäänestyksessä Hossa on vuoden<br />

2011 retkikohde!<br />

www.HoSSa.fi, www.luonToon.fi/<br />

HoSSa, www.SuomuSSalmi.fi<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

21

Merikarviajokea aiotaan<br />

edelleen parantaa<br />

Hienoa koskikalastuskohdetta, Merikarviajokea aiotaan entisestään<br />

parantaa ja kehittää. Käynnistymässä 3-vuotinen hanke,<br />

jolla parannetaan koko jokialueen infrastruktuuria ja tehostetaan<br />

markkinointia.<br />

Toiminnanjohtaja Mika Pitkäsen<br />

mukaan 70 - 80 prosenttia<br />

kehittämiskohteista sijaitsee<br />

jokialueella ja loput jokisuun edustan<br />

merialueilla. Tarkoitus on parantaa ja<br />

mm. kalastuspaikkoja, parkkialueita sekä<br />

rakentaa kotia ja pystyttää infotauluja.<br />

Suunnnitelmissa on myös erityiset<br />

näyttötaulut kalastajille.<br />

-Myös joen kunnostusta suunnitellaan<br />

ja kalakannan tilan parantamista. Haluaisimme<br />

lisätä varsinkin meritaimenen<br />

osuutta kalakannasta, kertoo Pitkänen.<br />

-Hankkeeseen sisältyy lisäksi markkinoinnin<br />

tehostaminen. Tavoitteena ehjä<br />

kokonaisuus.<br />

Kaksiosainen hanke<br />

Noin 400 000 euron hanke on tarkoitus<br />

toteuttaa kahdessa osassa. Ensimmäinen<br />

on investointiosa, jossa kunnalta ja paikallisilta<br />

yrittäjiltä toivotaan noin 100<br />

000 euron panostusta. EU:lta haettava<br />

osuus olisi näin noin 300 000 euroa.<br />

Tästä julkisesta osuudesta vastaisi ELYkeskuksen<br />

maaseutuosasto. Toinen osa<br />

olisi varsinainen kehittämishanke koskialueen<br />

kehittämiseksi ja markkinoinnin<br />

tehostamiseksi.<br />

Kalastusvieraita Merikarvianjoella<br />

käy erittäin hyvin. Vuosittain on kertynyt<br />

noin 10 000 kalastuslupapäivää.<br />

Vuosikasvu on ollut 30 - 40 prosenttia.<br />

Toiminnanjohtaja Pitkäsen mukaan sesonkiaikaan<br />

joella on jopa liikaakin kalastajia.<br />

Kiihkeimmmät sesongit osuvat<br />

kevääseen ja syksyyn.<br />

-Osa kalastajista tulee nousukalan perässä,<br />

osa ihan muuten vain, huomauttaa<br />

Pitkänen.<br />

Huoli merilohesta<br />

Kalakannan suhteen meritaimenen tila<br />

ja määrä on ollut koko kuluneen kalastuskauden<br />

hyvä. Mika Pitkänen on sen<br />

sijaan huolestunut merilohen tilanteesta,<br />

sillä merilohen määrä on pudonnut radi-<br />

22<br />

kaalisti lähes 90 prosenttia.<br />

-Syytä tähän takapakkiin ei tiedetä,<br />

mutta istutettu merilohi on mystisesti<br />

kadonnut. Nykyinen kalastustulos merilohen<br />

osalta on vain 10 - 20 prosenttia<br />

2000 -luvun alkuvuosiin verrattuna, oudoksuu<br />

Pitkänen.<br />

-Lohta istutetaan Merikarviajokeen<br />

enemmän kuin taimenta, mutta kalastustulos<br />

on päinvastoin.<br />

Kalastusmatkailu tuo yli puolet Merikarvian<br />

kunnan matkailutuloista. Kalastus<br />

tuo vuositasolla 1,5 - 2 miljoonaa<br />

euroa. Jokivarren majoituspaikat ovat lisääntyneet<br />

ja nyt sieltä löytyy parisataa<br />

vuodepaikkaa.<br />

-Emme ole vielä saaneet varmistusta<br />

kehittämishankkeen rahoittamiseksi,<br />

mutta toivomme sen tulevan mahdolli-<br />

Kuva Jukka Ruissalo.<br />

simman pian, huomauttaa Mika Pitkänen..<br />

(KA)<br />

www.lankoSki.com<br />

www.meRikaRvia.fi<br />

Yksi suosituimmista<br />

koskikalastuskohteista<br />

Merikarviajoki on yksi eteläisen Suomen laajimmista ja<br />

suosituimmista koskikalastuskohteista. Kalojen ohella kaunis<br />

jokiluonto ja lukuisat kosket vetävät puoleensa.<br />

Merikarviajoen luontaiseen kalakantaan kuuluvat mm. hauki,<br />

ahven, harjus, meritaimen ja siika. Kalakantaa on monipuolistettu<br />

istuttamalla jokeen meritaimenia, harjusta, lohta ja kirjolohta.<br />

Kaikki Suomen jokikutuiset lohilajit lisääntyvät luontaisesti Merikarvianjoessa.<br />

Meritaimenella, lohella ja vaellussiialla on merestä jokeen vapaa nousu 24<br />

kilometrin pitkälle kalastusalueelle. Merikarviajoki on maamme ensimmäinen<br />

vaelluskalajoki, jonka suualueelle on perustettu vapaaehtoisesti laaja, viiden<br />

kilometrin päähän avomerelle ulottuva verkkokalastuskieltoalue. Tämä<br />

takaa kaloille vapaan nousun jokeen. Nousukalat eivät törmää Merikarviajoen<br />

suulla jokisuissa tavallisesti oleviin lukemattomiin verkkoihin ja rysiin.<br />

Kalakantojen hoidossa pyritään edistämään joen luontaista kalantuotantoa<br />

niin kalastussäädöksiin kuin hoitotoimin. Kunnostetuille koskialueille istutetaan<br />

lohikalojen poikaisia. Erinomaisesti perho- ja uistinkalastukseen soveltuva<br />

joki on 15 - 50 metriä leveä. Kalastettavaa koskenrantaa alueelta löytyy<br />

12 kilometriä.

Villi Pohjola tarjoaa<br />

omaa yksityisyyttä<br />

Yksikönjohtaja Matti Keränen Villi Pohjolasta.<br />

Villillä Pohjolalla on ympäri maata välityksessään<br />

noin 550 eräkämppää ja mökkiä. Yhteistä<br />

näillle kaikille on yksityisyys, josta asiakkaat<br />

voivat nauttia luonnon keskellä.<br />

Yksikönjohtaja Matti Keräsen mukaan kämppätarjonta on<br />

kasvanut<br />

huomattavasti. Nyt tehdään töitä sen eteen, että kämppämatkailusta<br />

kiinnostunut asiakaskunta saa tietoa tästä, sillä<br />

aikaisemmin vaivannut kämppäpula on ollut asiakaskunnan<br />

tiedossa. Villin Pohjolan matkailutarjonta on kuitenkin laajaa,<br />

kämppälomien lisäksi siihen kuuluvat ryhmämatkapalvelut<br />

kotimaisille ja kansainvälisille ryhmille, sekä metsästys-,<br />

kalastus- ja uralupien myynti.<br />

- Kämppätarjonnastamme yli puolet on yksityisten omistamia<br />

mökkejä, jotka he ovat antaneet meille välitykseen. Va-<br />

Korkeatasoisesti varusteltuja<br />

LOMAMÖKKEJÄ<br />

rauhallisella paikalla ympärivuotiseen käyttöön.<br />

KARVION LOMAHUVILAT OY<br />

KOSKELO www.huvila.net/708, JOUTSEN 1 www.huvila.net/709<br />

JOUTSEN 2 www.huvila.net/710<br />

likoimaamme kuuluu lomamökkejä, eräkämppiä ja leirintäalueita.<br />

Lisäksi hoidamme kalastuksen ja metsästyksen lupamyyntiä<br />

valtion maille. Keränen sanoo, että kämppävuokraus<br />

on kuitenkin keskeisin liiketoiminta-alue. Kävijöitä Villin<br />

Pohjolan kohteissa on noin satatuhatta vuosittain.<br />

Mökki omassa rauhassa<br />

Villin Pohjolan ydinasiakasjoukko koostuu omatoimisista<br />

erämiehistä, kalastajista, vaeltajista, retkeilijöistä sekä marjastajista.<br />

- Erotumme muista siinä, että kämppälomamme tarjoavat<br />

hiljaisuutta.<br />

Kämpillä voi marjastaa ja kalastaa, liikkua luonnossa<br />

omassa rauhassa, Matti Keränen kertoo.<br />

Villi Pohjola on osa viitisentoista vuotta sitten perustettua<br />

Metsähallitus-konsernia. Se perustettiin 1998. Villi Pohjola<br />

on tarkoitus yhtiöittää lähiaikoina, jolloin Keräsen mielestä<br />

syntyy selkeämpi toimintatapa ja -ympäristö. Villi Pohjola<br />

työllistää noin 20 henkilöä.<br />

Villi Pohjola on reilun ja kestävän lomailun pioneeri kämppälomissa..<br />

Toimintaa ohjaa ympäristön arvostaminen sekä luonnon,<br />

raaka-aineiden, energian ja veden säästäminen. Eräkämpät<br />

lämpiävät puulla ja valaistuksena käytetään kynttilöitä<br />

ja kynttilälyhtyjä. Asiakkaat ohjeistetaan jätteen lajitteluun.<br />

Syntyvän jätteen määrä minimoidaan ja kierrätetään tarkoituksenmukaisesti.<br />

Keränen sanoo, että asiakaskunnalle ekologisuus<br />

on kämppäloman valinnassa tärkeä valintakriteeri.<br />

(KA)<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

23

Suomen kansallis-<br />

puistot ja luontokohteet<br />

TekSTi ja kuvaT aino Rimppi<br />

Käyntimäärät kansallispuistoissa ja luontokeskuksissa ovat kasvussa, tiedottaa Metsähallitus.<br />

Kasvavista kävijämääristä huolimatta Metsähallitukselle uskottu luonnonsuojelutehtävä poikii ja<br />

uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä on pystytty suojelemaan niin maalla, vedessä kuin ilmassakin.<br />

Alustava työ suojeluun on luonnon kartoittaminen.<br />

Vuoden 2010 tilaston mukaan kartoituksia<br />

maalla on suoritettu 35 045 ja veden alla 6 200<br />

hehtaaria.<br />

Luontoa suojellaan myös ohjaamalla suojelualueiden käyttöä<br />

retkeilypalvelujen avulla. Vuoden 2010 tilaston mukaan palvelut<br />

kattavat muiden muassa 6 738 km ylläpidettyjä retkeilyreittejä<br />

ja luontopolkuja, 2 276 huollettua käymälää ja jätehuoltorakennusta<br />

ja 3 155 taukopaikkarakennelmaa / tulentekopaikkaa.<br />

Tärkeintä meille tavallisille polun tallaajille ovat kansallispuistot,<br />

joissa voi retkeillä ja viettää aikaa luonnossa. Suomen<br />

24<br />

Kalasääksen koti.<br />

kansallispuistoihin tehdäänkin vuosittain noin 2 miljoonaa<br />

käyntiä.<br />

Suomen kansallispuistot<br />

Tänä vuonna kansallispuistojen lukumäärä nousi 37:ään, kun<br />

Sipoonkorven kansallispuisto ja Selkämeren kansallispuisto<br />

Itämerellä liitettiin joukkoon.<br />

Kansallispuistojen lisäksi luontopalvelut huolehtii 19 luontopuistosta<br />

ja seitsemästä valtion retkeilyalueesta. Lisäksi noin<br />

500 erilaista luonnonsuojelualuetta ja 12 Lapin laajaa erämaaaluetta<br />

ovat Metsähallituksen luontopalvelujen hoidossa, kuin<br />

myös suuri osa Suomen yleisistä vesialueista.<br />

Selkämeren kansallispuisto täydentää Suomen merellisten retkeilyalueiden<br />

verkostoa. Saaristomeren, Itäisen Suomenlahden<br />

ja Tammisaaren saariston kansallispuisto ovat mukana aikaisemmilta<br />

vuosilta. Merenkurkun kapeimmassa kohdassa, Vaasan<br />

edustalla olevalla Björköhön saarella voi niin ikään tutustua<br />

Metsähallituksen hoidossa olevaan Maailmanperintöalueeseen.<br />

Sisäjärvien kansallispuistot tarjoavat vierailijalle erinomaisen<br />

mahdollisuuden nähdä laajalle supisuomalaiseen luontoon. Juuri<br />

järvethän ovat Suomelle tyypillisintä maisemaa.<br />

Päijänteen kansallispuisto, kauneimpia<br />

järvialueitamme<br />

Päijänteen rannat ovat olleet asuttuja jo 1400-luvulla. Päijänne-nimi<br />

tulee sanasta päijätä, mikä tarkoittaa vahtimista. Nyt<br />

Päijänteen vahdituilla vesillä voi vahtia lintujen kesäpuuhia, jopa<br />

kalasääksen lentoa. Päijänteen kansallispuisto on perustettu<br />

1993, ja se on pinta-alaltaan 14 km2. Puistoon kuuluu noin 50<br />

saarta ja luotoa.<br />

Kelvennen harjusaari on pisin saari. Se venyy peräti 8,5 kilometriin.<br />

Asikkalan Vääksyn kanavalta, Padasjoen satamasta<br />

ja Sysmän Suopellosta voi startata vesille. Joillakin saarilla voi<br />

rantautua, vaellella mahtavien mäntyjen siimeksessä. Keittimensä<br />

saa viritellä vain Metsähallituksen rakentamilla tulentekopaikoilla.<br />

Kaikkinainen luonnon kunnioittaminen on otettava<br />

huomioon, kuten kaikissa kansallispuistoissa.<br />

Matkailutoimittajien Kilta on myöntänyt vuodelle 2010 Metsähallituksen<br />

luontoon.fi -sivuille kunniamaininnan. Verkkosivut<br />

tarjoaa oivan mahdollisuuden retkeillä ajatuksin ja sen jälkeen<br />

toteuttaa ajatukset luonnossa.<br />

www.luonToon.fi

Ympärivuotinen perhe-<br />

puisto Ounasvaaran<br />

Hiihtokeskukseen<br />

Syys-lokakuun vaihteessa<br />

aloitettiin uudenlaisen ympärivuotisen<br />

perhepuiston<br />

rakentaminen Ounasvaaran Hiihtokeskuksen<br />

alueelle. Puistossa voi pulkalla<br />

laskemisen ja laskettelun lisäksi pyöriä<br />

karusellissa tai viihtyä leikkikentällä<br />

samalla lumessa peuhaten. Rakentamisesta<br />

vastaa Ounasvaaran Hiihtokeskus<br />

Oy ja leikkipuiston laitteet ja välineet<br />

toimittaa rovaniemeläinen leikkivälinevalmistaja<br />

Carousel Oy.<br />

Alueen viihtyvyyteen ja monipuolisuuteen<br />

kiinnitetään erityistä huomiota.<br />

Tavoitteena on rakentaa uudenlainen<br />

”olohuone” paikkakuntalaisille lisäämään<br />

luonnonkauniin Ounasvaaran<br />

käyttöä. Turisteille uusi liikuntapuisto<br />

tarjoaa turvallisen tavan tutustua lumeen<br />

ja lasketteluun; perinteiset hissit<br />

korvaa helppo, laskettelijat ylösvievä<br />

taikamatto. Lisäksi puistoon rakennetaan<br />

leikkipaikka, laavu ja karuselli<br />

palvelemaan alueen kaikkia kävijöitä.<br />

Lopuksi vuosina 2012-13 alueelle rakennetaan<br />

vielä Lastenpirtti, jossa perheiden<br />

pienimmätkin viihtyvät ja jossa<br />

heidän hoitamisensa ja huoltamisensa<br />

on helppoa.<br />

Carousel sijoittaa ensimmäiset valmistamansa<br />

modernit Ludus-merkkiset<br />

leikkivälineet ”kotikentälleen” Rovaniemelle.<br />

Leikkipuiston välineet ovat<br />

muunneltavissa, mikä helpottaa niiden<br />

ympärivuotista käyttämistä. Hankkeen<br />

kustannusarvio on 200 000 euroa.<br />

Muutoksia hiihtokeskuksen<br />

johdossa<br />

Ounasvaaran Hiihtoseuran toimitusjohtajana<br />

vuodesta 1988 ja sittemmin<br />

perustetun Ounasvaaran Hiihtokeskus<br />

Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2005<br />

toiminut Paavo Holster jää eläkkeelle<br />

1.10.2011. Holster jää yhtiöön edelleen<br />

pääomistajaksi ja hallitukseen.<br />

Uutena toimitusjohtajana aloittaa Juhani<br />

Roininen, joka on aiemmin tehnyt<br />

reilun kahdenkymmenen vuoden uran<br />

vähittäiskaupan johto- ja esimiestehtävissä.<br />

www.ounasvaara.fi<br />

• 7 rinnettä<br />

• 4 hissiä<br />

• 100 km hiihtolatuja,<br />

joista 50 km valaistuja<br />

• Uutuutena Perhepuisto<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

25

Aurora Chalet -hotellin kaikkien 28 tilavan ja<br />

laadukkaan huoneen ikkunat on suunnattu pohjoiseen.<br />

Revontulten ilmestyessä taivaalle asiakkaat<br />

saavat hälytyksen kännykkäänsä, joten kaikki pääsevät<br />

ihailemaan taivaan väriloistoa vaikkapa omista huoneistaan.<br />

Hotelli- ja ravintolapäällikkö Sofia Karimäki kertoo, että<br />

kuusi vuotta sitten avatussa Aurora Chaletissa on pyritty yhdistämään<br />

tunnelmallisen tunturimökin ja huolettoman sekä<br />

laadukkaan hotellimajoituksen parhaat puolet. Revontuli -teemaan<br />

erikoistuneella Luostolla pääsee ihailemaan taivaan väriloistoa<br />

noin 200 yönä vuodessa.<br />

-Kaikissa huoneissamme on oma sauna ja osassa myös oma<br />

takka. Tunturiluonnon reitistöt sekä ympärivuotiset aktiviteetit<br />

ovat ulottuvilla oven avauksella, toteaa Karimäki.<br />

Revontulet leikuvat sisätiloissakin<br />

Revontuli -teemaa on käytetty myös hotellihuoneiden ja muiden<br />

tilojen sisustuksessa. Majoitustilojen lisäksi Aurora Chaletista<br />

löytyy kokoustilat ja ravintola. Sofia Karimäen mukaan<br />

erityisen suosittu on kolmen ruokalajin illallinen. Siinä on panostettu<br />

osittain lähiruokaan, mutta kansainvälisiäkin makuherkkuja<br />

tarjoillaan.<br />

-Ravintolassamme on avokeittiö, joten asiakkaat voivat seurata<br />

ruoan valmistusta lähietäisyydeltä. Kokki on aina estradilla.<br />

Laavakivigrilli takaa maukkaat pihvit, kehuu Karimäki.<br />

Korkean Tason Konttori<br />

Kokoustiloja Aurora Chaletissa kutsutaan leikkisästi Korkean<br />

Tason Konttoriksi. Siellä voidaan järjestää upeassa ympäristössä<br />

asiakastilaisuuksia 28 - 56 hengen ryhmille. Ym-<br />

26<br />

Revontulten<br />

Aurora Chalet<br />

Luoston keskustassa kaikkien palveluiden läheisyydessä on mahdollisuus nauttia<br />

Lapin luonnosta parhaimmillaan. Hotelli on erikoistunut revontulten tarkkailuun.<br />

päristö on luova koulutus- ja virkistystilaisuuksiin tai strategiapäiville.<br />

-Kun hotellimme varataan kokonaan yhdelle asiakkaalle,<br />

voidaan ympäristö muuntaa yrityksen tai ryhmän toivomusten<br />

näköiseksi ja teemoittaa tilaisuuden luonteen mukaan. Henkilökuntaakin<br />

on tarvittaessa paikalla ympäri vuorokauden, korostaa<br />

Sofia Karimäki. Hotellissa on myös varusteiden vaihtotila,<br />

jossa voi myös kuivattaa retkivarusteensa kuten kelkkahaalarit.<br />

Aurora Chalet toimii kiinteässä yhteistyössä Snow Games<br />

-ohjelmapalveluyrityksen kanssa, joka kuuluu samalle omistajalle,<br />

Jukka Hirvoselle. Snowgamesilla on mm. 120 koiran<br />

huskytila. (KA)

Kuu ja Paras. Kuva Jonni Saari. Moquen revontulet. Kuva Jonni Saari.<br />

Kilpisjärven Lomakeskuksen<br />

nimeksi tuli Tundrea<br />

Kilpisjärvellä vuonna 1990 käynnistynyt Lomakylä, sittemmin Kilpisjärven Lomakeskukseksi<br />

nimetty matkailuyritys sai sukupolven vaihdoksen myötä uuden nimen Tundrea.<br />

Tuulan kahvila-ravintola tuhansille matkailijoille tutuksi<br />

tullut ruokapaikka kaipasi uutta ilmettä.<br />

Sisätiloissa tehtiin syksyn aikana reipas remontti ja<br />

samalla mietintämyssyssä kypsyteltiin, mikä nimi vuosi vuodelta<br />

kansainvälisemmälle lomakohteelle olisi sopiva, markkinointipuolesta<br />

vastaava Sauli Vanhapiha kertoo.<br />

Kilpisjärven rannalla, Saanan kainalossa 120 asukkaan kylässä<br />

sijaitseva täyden palvelun lomakeskus listaa lukuisia<br />

luksuksia, miksi turistien kannattaa lomailla Suomi-neidon<br />

Käsivarressa liki kolmen valtakunnan rajaa, Suomen korkeimpien<br />

tunturihuippujen keskellä. Norjan puolella Tromssa, Pohjolan<br />

Pariisiksi nimetty sympaattinen kaupunki, sijaitsee vain<br />

reilun kahden tunnin ajomatkan päässä.<br />

-Kilpisjärvi on Suomen ainoa suurtunturi, joka sijaitsee lähes<br />

500 metrin korkeudessa. Täällä voi kokea Lapin pitkän<br />

talven, keväthankien kirkkauden, lyhyen ainutlaatuisen kesän<br />

sekä syksyn ruskan kauneuden, korostaa puolestaan yrityksen<br />

taloudesta vastaava Simo Vanhapiha. Hänen ja markkinoinnista<br />

vastaavan veljensä Sauli Vanhapihan vastuualueeseen<br />

kuuluvat keskuksen seitsemän lomamökkiä, kahdeksan<br />

huoneistoa ja varsinkin norjalaisten keskuudessa suureen suosioon<br />

saanut 120 vaunupaikkaa huoltorakennuksineen sekä<br />

piste iin päälle neljän turistien käyttöön rakennettua kotaa.<br />

Tundrea on Saamen Kieltä<br />

Tundrea juontaa juurensa tundravyöhykkeeseen, jossa Kilpisjärvi<br />

sijaitsee.Tundrea tulee kiltinsaamen kielestä, jossa tundra<br />

merkitsee puutonta tasankoa. Varsinkin norjalaisille nimi<br />

tarkoittaa kotimaansa vuoristoisista maisemista poikkeavaa<br />

näköalaa. Muualle Eurooppaan tundra voisi luoda eksoottisen<br />

ja erilaisen mielikuvan Lapin lomakohteesta.<br />

Perheyrityksen perustajan, edesmenneen Hilkka Vanhapihan<br />

sanoin kaamos ei ole pimeää aikaa vaan se on silmiä hivelevää<br />

sinistä hämärää. ”Vain Lapissa voi kokea kuutamon<br />

lumon, pakkasöiden revontulet ja kevättä kohti kimaltavaksi<br />

valkoisuudeksi muuttuvan maiseman, jonka lumo jatkuu keskiyön<br />

auringon paisteiseen alkukesään asti”.<br />

Kaiken kaikkiaan Tundreaa pyörittävä Vanhapihan perhe<br />

uskoo, että nimi on paitsi lyhyt ja sointuva, myös kansainvälinen.<br />

– Meidän Tundrean tavoite on olla jatkossakin perheyritys,<br />

jossa jokainen vieras on tärkeä. Tundrea- ravintolassa<br />

uudistuksella halusimme luoda lisää viihtyvyyttä, tunnelmaa<br />

ja valoa. Ruokalistalta voi valita perinteisiä Lapin herkkuja,<br />

mutta myös monipuolisia Välimeren maiden antimia.<br />

Lomakeskus Kilpisjärvellä<br />

Mökki- ja huoneistomajoitus • Ravintola • Kokoustilat<br />

ja rantasauna • Kota ja tunturicatering • Caravan-alue<br />

Puhelin 0400 396 684 tundrea.fi<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

27

Sallatunturin Tuvat perustettiin jo 1983. Vaikka majoitusmyynti<br />

on edelleen yrityksen päätuote, on<br />

mökkien ympärille rakennettu 120 paikkainen ravintola<br />

Kiela ja Papana Pupi viihtyvyyden varmistamiseksi.<br />

-Meillä on myös Napapiirin Safarit, jonka puitteissa teemme<br />

mm. moottorikelkkasafareita. Kokoamme lisäksi ohjelmapaketteja<br />

asiakkaille yhteistyössä Sallan Poropuiston kanssa,<br />

kuvailee toimitusjohtaja Kyösti Virkkula perheyrityksen toimintaa.<br />

Tupia on kaiken kaikkiaan yhdeksää eri kokoluokkaa. Huoneistoja<br />

on yhteensä 66, joihin voi majoittua 2 - 12 henkeä.<br />

Herkullisia Lapin ruokia nautitaan ravintola Kielassa. Aftes<br />

Ski -hetkiä vieraat voivat viettää Papana Pupissa ja biljardihuoneessa.<br />

Tarjolla on helposti erotettava 50 hengen kokoustila.<br />

-Suomalaisia kävijöitä on reilut puolet, mutta varsinkin venäläisten<br />

vieraiden osuus on ollut kasvussa, paljastaa Virkkula.<br />

Elämyksiä luonnossa<br />

Sallatunturin Tuvat ja Napapiirin Safarit ovat luoneet luonnon<br />

ympärille elämyksiä. Kyösti Virkkulan mukaan erämaa ja<br />

luonto avautuu mökin portailta vain muutaman askeleen päässä.<br />

-Meille on tärkeintä, että vieraat saavat nauttia luonnosta ja<br />

nykyaikaisista palveluista, toteaa Virkkula.<br />

28<br />

Sallatunturin Tuvilla<br />

monia vaihtoehtoja<br />

Lapin vanhin saman omistajaperheen omistama Sallatunturin Tuvat on monien<br />

asumismuotojen yhdistelmä. Yrityksellä on laaja kirjo mökkejä moneen makuun.<br />

Napapiirin Safarit luottaa ammattitaisiiin eräoppaisiin. Nämä<br />

vievät vieraat opastetuille retkille tai suunnittelevat asiakkaan<br />

toiveiden mukaisen seikkailun räätälityönä. Näiden<br />

retkien kesto voidaan valita muutamasta tunnista useampaan<br />

päivään.<br />

-Toimitamme kelkat sinne, minne asiakkaat ne haluavat.<br />

Huolehdimme täydellisestä kelkkailuvarustuksesta, ohjatusta<br />

safarista sekä leiriytymisestä ja ruokailusta, toteaa Kyösti<br />

Virkkula. www.sallatunturi.fi<br />

(KA)

Kylpylän ikkunassa<br />

huikaiseva<br />

tunturimaisema<br />

Holiday Club Salla tarjoaa kaiken muun herkun<br />

lisäksi ainutlaatuisen kylpyläkokemuksen. Suurista<br />

ikkunoista avautuu upea maisema tunturiin.<br />

Holiday Club Salla on lomailijan ihannepaikka.<br />

Kylpylän lisäksi sieltä löytyy ylellistä asumista,<br />

ravintoloita sekä tietenkin vieressä sijaitsevat<br />

laskettelukeskus, hiihtoladut ja retkeilyreitistöt.<br />

Aluejohtaja Lea Kontturi nostaa kylpylän<br />

Holiday Club Sallan ykköstuotteeksi. Hänen mukaansa<br />

varsinkin aktiiviset ihmiset ja lapsiperheet käyvät ahkerasti<br />

kylpylässä. Siellä nautitaan niiin viihdealtaasta, porealtaasta<br />

kuin kuntoaltaasta ja tietenkin saunoista.<br />

-Erityisen suosittua on ohjattu vesijumppa. Se myös sisältyy<br />

kylpylähintaan, kertoo Kontturi.<br />

Asumisessa valinnan varaa<br />

Loma-asumista on tarjolla jokaiseen makuun. Tarjolla on<br />

keloparitaloja, erilaisia huoneistoja ja yksiöitä ja tietenkin<br />

Hotelli Revontuli. Lomakeskuksen erityinen ylpeydenaihe<br />

on Tähti -paritalot kaikkine nykyaikaisine mukavuuksineen.<br />

-Meidän vetonaulojamme ovat edellä mainittujen lisäksi<br />

hienot laskettelumäet ja -rinteet, ystävällinen asiakaspalvelu<br />

ja erilaiset illanvietot. Joten aika ei käy asiakkaille pitkäksi,<br />

uskoo Lea Kontturi.<br />

-Meillä on kompakti paketti, jossa kaikki on lähellä kävelymatkan<br />

päässä.<br />

Revontuli -ravintolan ruoka on mainitsemisen arvoinen.<br />

Ravintolassa on keskitytty lähiruokaan, lähinnä Sallan perinteisiin<br />

ruokiin ja Lapin herkkuihin. Lea Kontturi vihjaa<br />

kokeilemaaan Salla Menua, joka onkin myydyin ateria-artikkeli.<br />

Monelle Sallatunturille tulevalle kaikkein arvostetuin asia<br />

erinomaisten palvelujen lisäksi on rauhallinen miljöö, joka<br />

sopii mainiosti myös lapsiperheille. (KA)<br />

www.HolidaYclub.fi<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

29

Monipuolinen<br />

Poropuisto<br />

Sallan Poropuisto on monipuolinenohjelmapalvelukeskus<br />

lähellä Sallatunturia. Poropuisto<br />

käsittää 200 hehtaaria mielen ja<br />

luonnon rauhaa.<br />

Poropuiston päärakennuksessa on<br />

kahvilan ja matkamuistomyymälän lisäksi<br />

130 -paikkainen auditorio ja näyttelytilat.<br />

-Näyttelyssämme voi tutustua Sallan<br />

maaperään, kasvistoon ja eläimiin, kertoo<br />

Poropuiston johtaja Tuija Kääriäinen.<br />

-Näyttely on vaikuttava kokemus valokuvineen,<br />

luonnon äänineen ja petoeläinvitriineineen.<br />

Sallan Poropuisto on kuitenkin paljon<br />

muuta. Ja se muu on pääasiassa päärakennuksen<br />

seinien ulkopuolella. Poropuisto<br />

sisältää erilaisia polkuja kuten<br />

riista-, ansa- ja luontopolkuja. Poropuiston<br />

alueella porot kulkevat vapaina,<br />

joten siellä pääsee aitoon Lapin tunnelmaan.<br />

Poropuistossa vierailee vuosittain<br />

noin 100 000 kävijää. Erityisen paljon<br />

vierailee erilaisia ryhmämatkalaisia.<br />

Toimitusjohtaja Reijo Iivari<br />

kertoo, että perusideana Ladies<br />

Only -safareilla on tehdä<br />

retkiä niin mökijöillä, poroilla, koiravaljakoilla<br />

kuin moottorikelkoillakin.<br />

-Naiset voivat myös halutessaan ajaa<br />

itse ajoneuvoja.. Retket kestävät neljästä<br />

viiteen päivää ja toinen retkipäivä<br />

käytetään koira-ajeluihin, kertoo Iivari.<br />

30<br />

Salla.<br />

Paljon ohjelmaa<br />

Tuija Kääriäisellä on vetämässään matkailukohteessa<br />

tarjottavana paitsi porojen<br />

ihailua myös erilaisia retkiä esimerkiksi<br />

kanooteilla ja kirkkoveneellä.<br />

Ryhmille on tarjolla osaavia oppaita.<br />

-Erityisesti kulttuuri- ja sotahistorialliset<br />

retket ovat suosittuja. Käytiinhän<br />

Sallassa ankaria taiteluja toisessa maailmansodassa<br />

ja kunnan halki kulki myös<br />

ns. Salpalinja.<br />

Tuija Kääriäinen suosittelee myös talvisia<br />

poro- ja koiravaljakkoretkiä, moot-<br />

torikelkkailua, kävelyä lumikengillä,<br />

hiihtämistä ja pilkkimistä. Ja lapsistahan<br />

on aina hauskaa syöttää poroja lähietäisyydeltä.<br />

Poropuistossa ei pääse yllättämään<br />

jano eikä nälkä. Ravintolan lisäksi on<br />

mahdollisuus nauttia paikallisista herkuista<br />

perinteisessä lappilaisessa kodassa<br />

tai vaikkapa jäällä. Poropuistoon on<br />

rakennettu myös moderni Tähtitaivaskota,<br />

johon mahtuu kerrallaan 60 - 100 ihmistä<br />

ruokailemaan tai kahvittelemaan.<br />

www.sallareindeerpark.fi<br />

(KA)<br />

Ladies Only -retket<br />

Sallan erikoisuus<br />

Sallan matkailullinen erikoisuus on Kola Extreme Safaris -yrityksen<br />

tarjoamat vain naisille suunnatut safarit palveluineen.<br />

Ohjelmaan kuuluu myös hierontapalveluja<br />

ja muuta hemmottelua kylpylässä.<br />

Tulistelulounaat kuuluvat samoin<br />

ohjelmaan. Tarjolla on siis kattava läpileikkaus<br />

pohjoisen kaikista viidykkeistä.<br />

-Vaatimuksena on vähintään viiden<br />

hengen ryhmä, joilla on opas mukana<br />

läpi vuorokauden. Aktiviteettien suola-<br />

Salla.<br />

na on täysihoito ja hotellissa yöpyminen.<br />

Tarjolla ovat myös kaikki varusteet<br />

ja palvelut, korostaa Reijo Iivari.<br />

Toimitusjohtaja on työskennellyt<br />

matkailun parissa jo vuodesta 1988.<br />

Kola Extreme Safaris perustettiin vuonna<br />

1996. www.kolaextreme.com<br />

(KA)

Erämaa-ateljee<br />

Villa Vesper<br />

Ateljeen perusosa valmistui pääosin omin voimin<br />

rakentaen ja omasta metsästä saatiin myös<br />

rakennuspuut. Kun 8-kulmainen ja 3 kerroksinen<br />

”Metsätähti” vihdoin valmistui, taloon muutettiin asumaan<br />

Etelä-Haagasta 1992. Työ- ja asuintilojen lisäksi taiteilijataloon<br />

saatiin myös näyttelytila.<br />

Jo rakennusvaiheen aikana erikoinen rakennus herätti paljon<br />

kiinnostusta ja kävijöitä oli runsaasti. Tästä Mikael Vesper<br />

sai ajatuksen avata ovet myös matkailijoille, eikä ole päätöstä<br />

katunut. Ilman matkailijoiden vierailuja tänne erämaahan olisi<br />

voinut jopa erakoitua. Taiteilijan työ kun on pääosin yksinäistä<br />

puurtamista itsensä kanssa. Aina silloin tällöin taideteos on<br />

lähtenyt myös kävijän mukaan, jopa ulkomaille. Vuonna 2009<br />

valmistunut laajennus on parantanut entisestään työ- ja näyttelytilojen<br />

toimivuutta. Samalla ateljeen nimi vaihtui ”Iltatähdeksi”<br />

(Lat. Vesper). Matka 2002 Messuilla Villa Vesper sai<br />

vastaanottaa Kuninkaantien kunniamaininnan.<br />

liSäTieToja:<br />

www.loppi.neT/villaveSpeR<br />

Kuva 1: Erämaa-ateljee Villa Vesper toimii Lopen Sajaniemessä.<br />

Laajennuksen ympäri kiertää katettu terassi ja 3<br />

krs. yläparvelta avautuu maisema Lummelammelle n. 20 m.<br />

lammen yläpuolelta.<br />

Turun Sydänyhdistys / kulttuuri retkeläisiä ateljeen Lapin kelopuuvajan edustalla. Retken vetäjä Tuula Virjonen viides<br />

vasemmalta. Päiväretkellä Lopelle tutustuttiin Villa Vesperin lisäksi Marskin Majaan, jossa lounas sekä Lopen vanhaan<br />

1600-luvulla rakennettuun puukirkkoon Santa Pirjoon, joka on saanut nimensä Pyhän Birgitan mukaan. Retken teemana<br />

”Arkkitehtuuria - historiaa - rakennustaidetta.”<br />

Tuula Virjosen palaute oli myönteinen: ”Kiitos Sinulle ja kaikille muillekin. Retkiaikataulu oli hyvä ja ruoka suussa<br />

sulavaa. Kaikki oppaat olivat hyviä. Porukkani oli iloista ja hyvin tyytyväinen kokemaansa ja näkemäänsä.” Lisätietoja<br />

Mikael Vesperiltä, puh. 041-4528 555 tai mikael.vesper@villavesper.inet.fi<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

31

Kokkolan kaupungin -<br />

Gamlakarlebyn - perusti<br />

kuningas Kustaa II<br />

Adolf 7.9.1620. Kokkola on siten yksi<br />

maamme vanhimpia kaupunkejamme.<br />

Kokkolan-Kaarlelan 1.1.1977 tapahtuneen<br />

kuntaliitoksen jälkeen Kokkolan<br />

ruotsinkielinen nimi on Karleby -<br />

Kaarlela.<br />

Kokkolan keskustan tuntumassa oleva<br />

historiallisesti arvokas puutalokaupunginosa<br />

on Neristan – värikäs ja<br />

asuttu kaupunginosa. Neristanissa on<br />

vanhan merikaupungin tunnelmaa, antiikkiliikkeitä,<br />

putiikkeja, ravintoloita<br />

Omalla autolla, junalla tai<br />

lentokoneella<br />

Autoilevalle vieraalle löytyy parkkipaikka,<br />

kaupungintalon ja valtion virastotalon<br />

läheltä. Etelästä kaupunkiin<br />

saapuva tapaa kohta J.V. Snellmanin.<br />

Suurmies istuu siinä poikasena ja lukee<br />

kirjaa keskellä Kaarlenkatua, yhdellä<br />

Kokkolan neljästä kokkokivistä.<br />

Veikeä ja värikäs suunnittelu on Pekka<br />

Jylhän.<br />

Rautatieasemalta lähtevä löytää torille,<br />

kun kulkee pari korttelia etuviistoon<br />

oikealle. Torin laidalla sijaitsevassa,<br />

1938 rakennetussa funkkistyylisessä<br />

kalahallissa on Kokkolan Matkailu.<br />

Toimistosta löytyy tärkein tieto ja lippuja<br />

kaupungin kulttuuritilaisuuksiin.<br />

Pari suurinta hotellia sijaitsevat nekin<br />

torin laidalla.<br />

Kävelykatu on Kokkolan uusi ylpeys.<br />

Kävelykatu on saanut tänä vuonna<br />

jatko-osan niin ikään uuden, lasiseinäiseen<br />

kirjastorakennukseen kupeeseen.<br />

Uuden ja avaran rakennuksen sisätila<br />

on oivallinen esimerkki selkeästä<br />

suunnittelusta.<br />

32<br />

Syksyisessä<br />

Kokkolassa<br />

on kodikasta<br />

TekSTi aino Rimppi, kuvaT aino Rimppi ja kokkolan maTkailu<br />

Kokkolaan on mukava tutustua myös sadesäällä – tai syksyn tullen. Keski-Pohjanmaan<br />

maakuntakeskus kätkee sisätiloihinsa viehättäviä yksityiskohtia.<br />

Kokkolan kirjasto ja uusi kävelykatu näyttävien istutuksineen.<br />

Kuva Kokkolan Matkailu.<br />

Fyysiseen ja henkiseen<br />

nälkään<br />

Nälkää tai janoa Kokkolassa ei tarvitse<br />

nähdä, sillä kahviloita ja ravintoloita<br />

löytyy runsaasti, kesäisin terasseja.<br />

Miellyttävä tuttavuus on aivan keskustassa<br />

sijaitseva Vanhan Lyhdyn mielenkiintoisesti<br />

sisustettu Kellari. Sinne<br />

tosin kannattaa tehdä pöytävaraus, niin<br />

suosittu se on.<br />

Keskustan Museokorttelin merkittävin<br />

rakennus on punainen, Skandinavian<br />

vanhin puutalo vuodelta 1696. Kulttuurinälkäiselle<br />

löytyy elämys K.H.<br />

Renlundin taidemuseossa, 50 suomalaiselta<br />

kultakaudelta peräisin olevan<br />

teoksen parissa. Kokkolassa myös<br />

luonto on tuotu museoihin, on perho-<br />

sia, mineraaleja ja ennen kaikkea mielenkiintoinen<br />

Veikko Salkion keräilykokoelma<br />

Kieppi, fossiileineen ja pohjoisine<br />

eläimineen.<br />

Kaupungin omasta musiikkiannista<br />

vastaa tietysti Keski-Pohjanmaan<br />

Kamariorkesteri, konserttipaikkanaan<br />

Snellman-sali tai Konservatorio, ellei<br />

satu olemaan maailmalla. Kokkolan<br />

teatterissa sai syksyn ensi-illan Orvokki<br />

Aution Pesärikko, ja Scandinavian<br />

Blues Party tarjoaa tunnelmia 8. lokakuuta,<br />

instrumenteissa vanhat tekijät.<br />

Toki myös on vilkaistava merelliselle<br />

viime kesän asuntomessualueelle.<br />

www.kokkola.fi<br />

www.neRiSTan.fi

Kansantanssia Ravintola Myllyn pihalla, Kuressaaressa. Matkailijat Kaalin Kraaterilla, Saarenmaalla.<br />

Ihana kesäreissu<br />

Saarenmaalle!<br />

Torstaiaamulla lähdimme Turusta. Ilma oli kaunis ja<br />

kuuma! Lauttamatka Helsingistä Tallinnaan kesti<br />

2,5 tuntia, mutta sehän on lyhyt matka, kun on hyvässä<br />

seurassa ja ruokaa riittävästi! Tallinnaan emme jääneet,<br />

vaan jatkoimme heti matkaa. Kuljettajamme oli taitava ja kokenut<br />

– kertakaan eksymättä pääsimme Virtsun satamaan,<br />

mistä lyhyen ylityksen jälkeen olimmekin jo Muhun saarella.<br />

Mikä vihreys, mikä rauhaa, mikä ihanuus!<br />

Pengertie Muhun ja Saarenmaan välillä on 3,5 km. pitkä.<br />

Tai lyhyt, koska ei siinä paljon ehtinyt ihmettelemään kun jo<br />

Vanhat tuulimyllyt Saarenmaalla<br />

olimmekin Saarenmaalla. Hotellimme sijaitsi Kuressaaren<br />

vanhassa kaupungissa, kaiken keskellä, kaiken ympäröimänä.<br />

Meidän hotelli oli nimeltään ”Linna” ja se kuului meille seuraavat<br />

kolme yötä.<br />

Ilta oli vapaata. Itse olin matkalla parhaan kaverini kanssa<br />

ja me esimerkiksi eksyimme (tai löysimme) vanhaan myllyyn,<br />

mikä on yksi kuuluisimmista ravintoloista Saarenmaan<br />

pääkaupungissa. Kuinka ollakaan, siellä alkoi juuri sopivasti<br />

kansantanssi- ja lauluesitys, mitä sai vapaasti katsomaan<br />

jäädä! Sinne siis! Illan mittaan paikalle löysi suuri osaa ryhmästämme!<br />

Sen parempaa tunnelmaa saa hakea ja illan ruoka<br />

kruunasi päivän.<br />

Perjantain ohjelmassa oli 4 tunnin suomeksi opastettu kiertoajelu<br />

Saarenmaalla. Ajeltiin Saarenmaata ristiin rastiin, käytiin<br />

mm. Kaalin Kraaterilla, nähtiin tuulimyllyt jne. ja kuultiin<br />

Saarenmaan historiaa. Illallisen tarjosi, meidän kaikkien<br />

mukavaksi yllätykseksi, Turun Seudun Matkailijat ja se vasta<br />

riemastutti! ”Kaalin Trahterissakin” näimme kansantanssia!<br />

Mikä vauhti, mikä tunnelma! Uljaat ja ystävälliset virolaiset<br />

hakivat meidätkin tanssimaan ja siitä vasta riemu syntyi! Oli<br />

toden totta hauska ilta!<br />

Lauantai oli Muhu saaren päivä. Ja aurinko porotti taas taivaalla!<br />

Pieni Muhu yllätti hiljaisuudella ja mahtavalla tunnelmalla,<br />

ettei siellä asu ketään. Asuihan siellä! Lounastimme<br />

peräti suomalaisen rouvan maatilalla! Ja ruoka oli hyvää ja<br />

sitä oli myös riittävästi. Mutta kyllä sitten illalla taas nälkä iski<br />

– kävelimme Kuressaaren keskustassa, etsien paikkaa, missä<br />

illallista nauttia. Ja löysimme! Pikkuhiljaa, illan edetessä,<br />

huomasimme, että taas melkein koko meidän ryhmä alkoi olla<br />

koossa! Ja voitte uskoa, että oli mielettömän mukava huomata,<br />

että olimme todellakin kuin yksi suuri perhe!<br />

Vaikka olenkin ehkä hieman puolueellinen, mutta sanon lopuksi<br />

kumminkin, että mielestäni matkamme oli onnistunut<br />

ja siitä jäi aivan mielettömän hyvä muisto! Kiitos siitä kuuluu<br />

kaikille niille, jotka olivat mukana matkassa! Näemmehän<br />

taas ensi vuonna?<br />

SYYSTeRveiSin, TeRje Suominen<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

33

TekSTi ja kuvaT Seppo j. paRTanen<br />

34<br />

Näkötorni ja<br />

muistomerkki<br />

Kaunispäälle<br />

Kaunispään uusi näkötorni on samalla koko Suomen kolmiomittauksen muistomerkki. Taustalla sumuinen maisema pohjoiseen<br />

Urupäälle<br />

Kaunispään huipun upea<br />

näköala on kohta vuosisadan<br />

kuulunut Lapin<br />

matkailijoiden ihastuksen kohteisiin.<br />

Idässä avautuvat Saariselän ylväät tunturit,<br />

kaakossa Nattasten pyöreät muodot<br />

ja kaikkialla silmänkantamattoman<br />

avara tunturimaa. Nyt Kaunispään huipulle<br />

on pystytetty näkötorni, jonka kaiteisiin<br />

on kirjoitettu edessä avautuvat<br />

tunturit ja etäisyydet. Torni on samalla<br />

kolmiomittauksen muistomerkki; Geodettinen<br />

laitos ja Maanmittauslaitos<br />

kertovat tornin infotauluissa maanmittauksen<br />

historiasta. Tornin ovat rakentaneen<br />

Inarin kunta ja Lapin Elykeskus.<br />

Paikalla aiemmin ollut 1950-luvulla<br />

rakennettu kolmionmittaustorni purettiin<br />

v. 2009 ja uusi torni rakennettiin<br />

hieman kauemmaksi talvella jäätyvistä<br />

linkkimastoista. Uuden tornin korkeus<br />

on 7,5 metriä eikä se jäljittele aiemmin<br />

paikalla sijainnutta tornia; raput ovat<br />

leveämmät, kaiteet tukevat ja niihin on<br />

kiinnitetty infolaattoja edessä avautuvista<br />

näkymistä.<br />

Pitkä historia<br />

Kulkemisen ja matkailun historia ulottuu<br />

vuosisatojen taakse. Ensimmäiset<br />

tiedot Kaunispään alarinteiden kautta<br />

Uurupäälle johtaneesta Ruijan keinosta<br />

ovat 1500-luvulta. Talvitien ja kesäpolun<br />

tilalle tuli Petsamon tie 1910-luvulla<br />

ja ensimmäinen auto lienee kavunnut<br />

Kaunispään huipulle 1912. Seuraavilla<br />

vuosikymmenillä laella sijaitsi palovartijan<br />

maja ja pieni tähystystorni.<br />

Taiteilija ja Suomen Tukholman matkailutoimiston<br />

johtaja Ester Hjelt-Cajanus<br />

ihastelee Kaunispään maisemia<br />

SMY:n vuosikirjassa 1924; Kaunispäällä<br />

auto juuttui jälleen kiinni – onneksi!-.<br />

Nousimme kaikki autosta, minä vaelsin<br />

yksin jonkin matkan päähän. Mielessäni<br />

kiitin luojaani hiljaa siitä, että olin saanut<br />

tulla tänne ja nähdä tämän ihanuuden:<br />

Mahtava, vaaleanharmaa, poronjäkälän<br />

peittämä tunturi, jolla vaelsin, lepäsi<br />

varjossa, mutta takana olevalle tunturille<br />

paistoi aurinko, niin että se hehkui<br />

oranssina siellä täällä kimmeltävin<br />

luminauhoin. Tuhatpäinen porotokka<br />

liukui harmaana pilvenä jonkin matkan<br />

päässä ohitseni. Kääntyessäni toiseen<br />

suuntaan tunturit ja kumpareet ympäröivät<br />

minua tummansinisinä ja juhlallisina.<br />

Se on todellista Lappia: suurta,<br />

vakavaa, järkkymättömän mahtavaa. -<br />

Tuuli pyyhkii täällä kaikki pikkuhuolet<br />

pois, kaikki nurkat ja sotkut oikenevat,<br />

arki katoaa ja satu astuu sijaan. Se tekee<br />

hyvää särkyneille, kuluneille hermoille!<br />

Täällä olisi hyvä olla. Eikö Laanilasta<br />

voisi tehdä tunturivaeltajien matkailumajan.<br />

Talvisodan alla kesällä 1939<br />

Lotta-Svärdin Pohjolan piiri suunnitteli<br />

rakentavansa Kaunispäälle kahvilan ja<br />

matkamuistomyymälän. Hirret jäivät<br />

sodan jalkoihin ja niiden edessä nähtiin<br />

dramaattinen taistelu marraskuun<br />

1. päivänä 1944. Suomalaiset nousivat<br />

polkupyörineen rinnettä ylös aamuhämärässä<br />

ja saksalaiset avasivat tulen.<br />

Nykymatkailun alku<br />

Nykyinen matkailu otti ensi askeleitaan<br />

Kaunispäällä 1950-luvulla. Suomen

Matkailijayhdistys siirsi saksalaisilta<br />

polttamatta jääneen ja räjäytetyn Pohjanhovin<br />

majapaikkana palvelleen pa-<br />

Tästä alkoi Saariselän lomakaupungin kehitys; Kaunispään Ylämaja 1950-luvun<br />

alussa<br />

Tulossa Koli Cultura!<br />

TekSTi ja kuvaT aino Rimppi<br />

Kolin kansallispuisto täytti<br />

viime kesänä 20 vuotta. Nyt<br />

Kolille rakennetaan luontomatkailu-<br />

ja kulttuurikeskus. Koli<br />

Cultura avataan vuonna 2015.<br />

Luontomatkailu- ja kulttuurikeskuksen<br />

sijainti on kansallispuiston<br />

kupeessa, puiston<br />

alapuolella, Purnulammen rannan laaksossa.<br />

Keskuksen tavoitteena on luoda<br />

kestävä luontomatkailumalli.<br />

Koli Cultura kunnioittaa<br />

Suomen luontoa ja kalevalaista sekä<br />

kareliaanista kulttuuriperintöä. Suunnitelmassa<br />

otetaan huomioon Kolin kansallismaiseman<br />

luonto, mutta myös perinteet<br />

– korkeakulttuurin ohella maanviljelys<br />

ja kaskenpoltto.<br />

Ihmistä varten<br />

Luontomatkailu- ja kulttuuripalvelut<br />

tuotetaan kestävien periaatteiden mukaisesti.<br />

Matkailijoille tarjotaan puhtaita<br />

ja aitoja kokemuksia – tasokasta majoitusta,<br />

luonnollista ruokaa, kulttuurikokemuksia<br />

ja hyvinvointipalveluja,<br />

kerrotaan tiedotteessa.<br />

rakin Rovaniemeltä Urupään ja Kaunispään<br />

väliseen kuruun 1949. Lapin Lasten<br />

Ystävät pystytti 1953 tukikohdan<br />

Luton varteen nykyisen Tunturihotellin<br />

kohdalle ja Lapin Matkailijayhdistys rakensi<br />

Kaunispään huipulle matkailumajan<br />

ja kahvilan. Maja siirtyi myöhemmin<br />

Suomen Matkailuyhdistykselle.<br />

Matkailijayhdistys vuokrasi Ylämajan<br />

Arja Järviselle ja Pirkko Männistölle<br />

1974. He tekivät Ylämajasta kaikkien<br />

lapinkävijöiden tunteman levähdyspaikan<br />

ja perustivat 1981 Saariselän keskustaan<br />

Kuukkeli-kaupan. Kaunispään<br />

upeat maisemat vetivät takaisin tunturin<br />

päälle, jonne Arja ja Pirkko avasivat<br />

uuden kahvila-ravintolan 1986. Oman<br />

lisänsä Kaunispään laen elämään toi<br />

1970-luvun alussa valmistunut hiihtohissi,<br />

joka oli osa Saariselän lomakaupunki-suunnitelmaa.<br />

Nyt Saariselän<br />

alueella on noin 14 000 vuodepaikkaa,<br />

34 km valaistuja latuja, 200 km latuverkkoa,<br />

5 hiihtohissiä, 15 laskettelurinnettä,<br />

30 ravintolaa ja paljon muuta.<br />

Kolin Luontokeskus kertoo nykyisille vierailijoille kansallispuiston luonnon eri<br />

vaiheista.Kolin kansallispuisto on Suomen jylhin kansallismaisema.<br />

Keskus esittelee parhaita ekologisia<br />

ratkaisuja. Se myös tarjoaa Kolin kansallispuistossa<br />

vuosittain vieraileville<br />

yli 100 000 matkailijalle tuhat vuodepaikkaa.<br />

Koli Culturan rakennuksissa käytetään<br />

puuta sekä puun ja muiden materiaalien<br />

yhdistelmiä. Rakentaminen toteutetaan<br />

tiiviisti pienelle alueella ja sen<br />

ympärille jätetään koskematonta luontoa.<br />

Arkkitehtisuunnitelmasta vastaavat<br />

puurakentamisen vahvat osaajat vuon-<br />

na 2009 järjestetyn arkkitehtikilpailun<br />

voittaneet JKMM Arkkitehdit yhteistyössä<br />

kunniamaininnan saaneen arkkitehtitoimisto<br />

Harris & Kjisikin kanssa.<br />

Tiedotteen mukaan Koli Cultura on<br />

koko Pohjois-Karjalan kehittämisohjelman<br />

ja maakunnan matkailun kehittämisen<br />

ykköshanke, jossa ovat mukana<br />

Lieksan kaupunki, Pohjois-Karjalan<br />

Maakuntaliitto, Pielisen Karjalan kehittämiskeskus<br />

ja Kolin Matkailuyhdistys.<br />

www.kolikulTuRa.fi<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

35

Lapin matkailu-<br />

yhdistyksellä vilkas vuosi<br />

Joulukuussa 77 vuotta täyttävä<br />

Lapin matkailuyhdistys ry.<br />

(LMY) on tarjonnut tänä vuonna<br />

jäsenilleen ohjelmaa joka kuukausi.<br />

Uudessa toimintamallissamme<br />

on jäsenkokous vuoden<br />

alussa, kevään lopussa, alkusyksystä<br />

ja joulukuussa. Kesäkausi<br />

on omistettu pääosin kotimaan<br />

matkailuun. Ulkomaanmatkoja<br />

tehdään enemmän silloin kun<br />

Suomen säätkin niitä suosivat.<br />

Kuluvan vuoden merkkitapauksia<br />

oli toukokuinen<br />

reissu entiseen Itä-Preussiin<br />

eli nykyisen Liettuan rannikolle ja<br />

Kaliningradin alueelle. <strong>18</strong>-henkinen<br />

ryhmämme aloitti perehtymisen Baltian<br />

värikkääseen historiaan Riiassa, josta<br />

lennettiin edelleen Palangaan, Itämeren<br />

kuuluisaan rantalomakeskukseen. Sieltä<br />

vierailtiin mm. Brezneville rakennetussa<br />

mahtihuvilassa, jonne hän itse<br />

ei lainkaan ehtinyt. Läheisessä Kleipedassa<br />

(saks. Memel) ohjelmaan kuului<br />

mm. pormestarin virkaanasettujaisseremonia.<br />

Kuuluisa lähes satakilometrinen<br />

hiekkarantainen Kuurin kynnäs tutkailtiin<br />

päästä päähän. Tämän jälkeen asetuttiin<br />

Kaliningradiin, joka vuosisatoja<br />

tunnettiin Königsberginä ja filosofi Immanuel<br />

Kantin kotikaupunkina. Sen säkenöivä<br />

menneisyys, hävitys kostopommituksissa<br />

ja rosoinen sodanjälkeinen<br />

aika saivat kokeneimmatkin matkalaiset<br />

hämmentymään. Myös Tilsitissä käynti<br />

oli ikimuistoinen – siellä Napoleon teki<br />

<strong>18</strong>07 Venäjän tsaarille Suomen suuriruhtinaskunnan<br />

syntyyn johtaneen<br />

ehdotuksen. Paluulennolla nähtiin erikoisen<br />

muotoinen Kuurin kynnäs vielä<br />

ilmasta käsin.<br />

Matkakohteena entinen Itä-Preussi<br />

osoittautui luontonsa, historiansa ja laveamminkin<br />

kulttuurinsa osalta yllättävän<br />

antoisaksi. Koko kuusipäiväisen<br />

reissun ajan vallinnut loistosää kruunasi<br />

kohteet. Saadun palautteen perusteella<br />

LMY suunnittelee uutta vastaavaa<br />

36<br />

Kleipedan kaupungintalo ja sen aukion kuuluisa Anni-patsas.<br />

reissua. Se sijoittunee touko-kesäkuulle<br />

2012. Myös muiden matkailuyhdistysten<br />

jäsenet ovat tervetulleita mukaan.<br />

Liittymisyhteyksistä muualta Suomesta<br />

kerrotaan pyydettäessä tarkemmin.<br />

Viininviljely ja maaseutukulttuuri<br />

olivat pääteemoina syys-lokakuun taitteessa<br />

tehdyllä matkalla Unkariin. Päätukikohtanamme<br />

oli tuhatvuotinen Mayarpolanyin<br />

kylä historiallisessa Pannonian<br />

maakunnassa. Sieltä käsin tehtiin<br />

päiväreissuja sekä viinitarhoihin että<br />

historiallisiin kohteisiin. Myös paikallinen<br />

juustokulttuuri todettiin erinomaiseksi.<br />

Balaton-järvelle ja sen lomakulttuurille<br />

omistettiin runsas vuorokausi,<br />

samoin läheiselle kuningatar Giselan<br />

kaupunkina tunnetulle tuhatvuotiselle<br />

Veszpremille. Hieno ja mukava Budapest<br />

todettiin tasokkaaksi niin aterioissa<br />

kuin hotellielämässäkin. Tämänkin<br />

matkan kruunasi erinomaisen hieno sää:<br />

pilvetön taivas ei jättänyt päivälämpöti-<br />

laa yhtenäkään kuudesta Unkarin päivästämme<br />

alle 24 asteen. – Myös tämän<br />

matkan uusimisesta ensi vuonna on tullut<br />

jo kyselyitä. Ajankohta olisi huhti-<br />

tai syyskuun loppupuoli.<br />

Tämän vuoden kaukomatka tehdään<br />

marraskuulla Jordaniaan. Ohjelmassa<br />

on mm. Amman, historiallinen Petra,<br />

autiomaaleiri ja Punainen meri. Vuoden<br />

2012 kaukokohteeksi on ehdotettu<br />

Armeniaa. Tarkempia tietoja toiminnastamme<br />

löytyy netti-osoitteessamme<br />

www.lmy.fi<br />

Perinteinen Saariselän Savotta-seminaarimme<br />

järjestetään taas 2012 viikolla<br />

10. Teemana on tällä kertaa rauhan ja<br />

hiljaisuuden muodot nykymatkailussa.<br />

Kutsumme mukaan edustajia kaikista<br />

Suomen matkailuyhdistyksistä! Lisätietoja<br />

allekirjoittaneelta: Seppo.Aho@<br />

ulapland.fi<br />

Seppo aHo<br />

puHeenjoHTaja, lmY

Kulttuurimatka Euran<br />

esihistorialliseen aikaan<br />

Turun Seudun Matkailijoiden<br />

tämän syksyn luonto- ja kulttuurimatka<br />

suuntautui Euraan.<br />

Eura on Suomen esihistorian näkökulmasta<br />

yksi mielenkiintoisimmista<br />

paikkakunnista. Aloitimme Euran historiaan<br />

tutustumisen ”Nauravasta Lohikäärmeestä”,<br />

joka on esihistorian opastuskeskus.<br />

Esillä oli Euran emännän<br />

muinaispuku, jollainen oli presidentti<br />

Halosellakin päällä Linnan juhlissa joitakin<br />

vuosia sitten. Puut, joilla puvun<br />

kankaat oli kudottu oli rekonstruoitu<br />

paikalla ja niitä sai myös itse kokeilla.<br />

Rautakauden aikaisia miesten viittoja<br />

oli myös kudottu kangaspuilla. Lisäksi<br />

museossa oli esillä esihistoriallisia esineitä,<br />

joita oli löydetty argeologisissa<br />

kaivauksissa. Myymälässä oli vanhojen<br />

mallien mukaan tehtyjä koruja ja käsitöitä.<br />

Koko Suomen merkittävimmistä muinaisjäännösalueista<br />

sijaitsee Kauttuan<br />

Luistarissa. Muinaispuisto on Suomen<br />

suurin tutkittu kalmisto, josta on löytynyt<br />

mm. Euran emännän hauta.<br />

Vuosina 600-1200 jKr. oli Luistarissa<br />

vaurasta aikaa. Alueelta on löytynyt<br />

röykkiöhautoja jotka on ajoitettu noin<br />

vuodelta 500 eKr.<br />

Jousiammuntaa perinnekylässä.<br />

Perinnekylän aitat ja turvemaja.<br />

”Kiipesimme” Linnavuoden huipulle,<br />

jonne oli kyllä rakennettu puuportaat.<br />

Linnavuorelta oli vartioitu ja<br />

puolustettu kylää hyökkääjiä vastaan.<br />

Perillä oli huikeat näkymät koko lähiympäristoon.<br />

Laella on noin 63 metriä<br />

pitkä kivinen varustus vihollisia vas-<br />

tassa. Sieltä on löydetty myös erilaisia<br />

työkaluja ja saviastioita ajoittuen 700-<br />

800 lukujen taitteeseen.<br />

Päivän päätteeksi meidät viedään<br />

Härkänummen kylään Pyhäjärven rannalle,<br />

rautakautiseen tapaan rakennettuun<br />

riuaidan ympäröimään perinnekylään.Härkänummen<br />

kylässä saimme<br />

kokeilla jousiammuntaa ja langan kehräystä<br />

ym. entisajan malliin. Maalattia<br />

pohjaisessa, turvekattoisessa majassa,<br />

jossa oli avotuli keskellä, söimme entisjan<br />

tapaan tehtyä ruokaa savikupeista<br />

puulusikalla; ohraa, haudutettua<br />

lanttua, porsasta, kalaa, kananmunaa ja<br />

leipää ja jälkiruoaksi saimme itse paistaa<br />

ulkona muurikalla ”ohralettuja” ,<br />

joiden päälle laitettiin munakokkelia ja<br />

hunajaa. Täytyy sanoa että on viikinkiajallakin<br />

osattu herkutella. Ilmeisesti se<br />

ei ihan jokapäiväistä ruokaa ollut, eikä<br />

kaikilla ollut siihen varaa. Kesäkuussa<br />

paikalla järjestetään Muinaisaika -tapahtuma.<br />

Saimme aimo annoksen historian tietoa,<br />

elävästi ja mieleenjäävästi, paljon<br />

mielenkiintoisemmin kuin historian<br />

kirjoista lukien.<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

leena<br />

37

Tee löytöretki<br />

Suomeen!<br />

13.–15.4.2012<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

SUOMEN SUVI on täynnä kutsuvia lomakeitaita, mieleenpainuvia<br />

tapahtumia ja kiinnostavia matkakohteita; nautiskelijalle hemmotteluhetkiä<br />

mökkilaiturin nokassa, seikkailijalle uusia valloituksia ja mutkattomasta<br />

lomasta haaveilevalle etukäteen suunniteltuja reissupäiviä.<br />

Kotimaan Matkailumessuilta löydät omat suosikkisi monipuolisesta tarjonnasta,<br />

joka esittelee koto-Suomen houkuttelevimmat matkailukohteet<br />

ja tarjoaa monipuolista tietoa matkasuunnitelmiesi tueksi.<br />

KOTIMAAN MATKAILUMESSUILLA ovat esillä niin kaupunkien<br />

ja kuntien monipuolinen matkailutarjonta, hotellit sekä idylliset<br />

maatila- ja perhemajoitusvaihtoehdot kuin upeat nähtävyydet, tapahtumat<br />

ja näyttelytkin. Lisäksi messutapahtumasta löydät muun muassa<br />

eri matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, auto- ja venevuokraamot, sekä<br />

muut alan palvelut ja tuotteet.<br />

”Messuilta saat ideoita ja vinkkejä, jotka<br />

antavat lomallesi täysin uudet koordinaatit.”<br />

Lisätiedot www.kotimaanmatkailumessut.fi<br />

KOTIMAAN<br />

MATKAILU<br />

MESSUT<br />

KOTIMAAN<br />

MATKAILU<br />

MESSUT<br />

KOTIMAAN<br />

MATKAILU<br />

MESSUT<br />

© POWERPARK<br />

UUDESTAAN!<br />

KESAN PARHAAT JAATELOANNOKSET<br />

Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere<br />

puh. 0207 701 200, fax 0207 701 201<br />

www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi<br />

KOTIMAAN<br />

MATKAILU<br />

MESSUT

olavi SYRjänen<br />

Suomen matkailun<br />

125-vuotisjuhlakirja<br />

Suomen Matkailijayhdistys SMY ry ja Suomen<br />

Matkailun Seniorit ovat julkaisseet vuonna 2009<br />

matkailuhistoriallisen artikkelikirjan ”Tunne maasi!<br />

Suomen matkailun kehitys ja kehittäjiä” ja vuonna 2011<br />

matkailukirjan ”Lomasuuntana Suomi. Näin teimme Suomesta<br />

matkailumaan”. Nämä artikkelikirjat täydentävät ja<br />

jatkavat Suomen matkailun 100-vuotishistoriateosta (1987).<br />

Matkailun Seniorien ja SMY:n tarkoitus on edistää kotimaan<br />

matkailua ja SMY:n tarkoitus erityisesti vaalia v. <strong>18</strong>87 perustetun<br />

Suomen Matkailuliiton perintöä. Molemmat kirjat ovat<br />

osa näiden yhteisöjen yhteistä matkailutietoprojektia, jolla<br />

pyritään tallentamaan kotimaan matkailun historiatietoa alan<br />

yrittäjien, viranomaisten ja muiden toimijoiden käytettäväksi<br />

ja mahdollista Suomen matkailun jatkohistorian kirjoittamista<br />

varten.. Kirjat ja niiden artikkelit ovat osa suomalaisten museoiden<br />

muodostaman matkailumuseoverkoston tietokantaa.<br />

Suomen Matkailuliiton täyttäessä 100 vuotta v. 1987 julkaistiin<br />

Matkailun edistämiskeskuksen ja Suomen Matkailuliiton<br />

yhteistyönä teettämä Sven Hirnin ja Erkki Markkasen<br />

kirjoittama Suomen Matkailun historia ”Tuhansien järvien<br />

maa”. Historiateoksen kansikuvana käytettiin Martti Myk-<br />

Turun Seudun Matkailijat ry<br />

Tammikuu<br />

21.1.2012 Perinteinen matka Matka -messuille Helsinkiin.<br />

Tied. ja ilm. 050 5711 303 Torsti Rekola.<br />

Toukokuu 2012<br />

17-20.5.2012 Ensi kesän kartanokierros Viroon ja Latviaan<br />

Ensi kesänä temme toivotun matkan Länsi- ja Etelä-Viron<br />

kartanoihin. Yhden pitkän päivän olemme myös Latvian puolella.<br />

Luvassa on Riikan kaupunki, Jurmalan hienot huvilat ja<br />

kauniit hiekkarannat.<br />

Torstai – sunnuntai, siis luvassa on neljä päivää ja kolme yötä<br />

opastettuja kiertoajeluita ja öitä ihanissa kartanoissa! Ensimmäinen<br />

kohde on Vihterpalu -kartano, joka on silloin kokokaan<br />

varattu käyttöömme. Kuvia löytyy netistä: vihterpalu.ee.<br />

Lähtö Turusta torstaiaamuna ja mukaan voi tulla sovittaessa 1<br />

-tien varrelta. Takaisin Turussa olemme sunnuntai-iltana.<br />

Matkan hinta on noin 400 euroa. Hinta sisältää bussin, laivamatkat,<br />

yöt aamupaloineen, matkanjohtajan palvelut ja oppaat<br />

kohteissa.<br />

Lisätiedot p. 040-8610 389 Terje Suominen<br />

tai p. 050-5711 303 Torsti Rekola.<br />

käsen matkailujulistetta vuodelta 1971. Tunne Maasi-artikkelikirjan<br />

nimi otettiin Suomen Matkailuliiton 90-vuotisjuhlavuonna<br />

järjestämän suuren kotimaan matkailun valtakunnallisen<br />

kampanjan tunnuksesta ”Tunne maasi”. Kirjan kannen<br />

muodostivat neljän tunnetun julistetaiteilijamme, Jorma Suhosen,<br />

Olavi Vepsäläisen, Osmo K. Oksasen ja Erik Bruunin<br />

julisteet. Lomasuuntana Suomi- matkailukirja taas sai nimensä<br />

ja kantensa 40 vuotta vanhasta kotimaan matkailun kampanjasta<br />

”Lomasuuntana Suomi”. Kampanjan tunnuksena<br />

käytettiin Suomalaisen Työn liiton avainlipputunnusta.<br />

Vuosi 2012 on kotimaan matkailun 125-vuotisjuhlavuosi.<br />

Suomen Matkailijayhdistys SMY ja Suomen Matkailun Seniorit<br />

ovat päättäneet juhlavuoden kunniaksi julkaista kolmannen<br />

artikkelikirjan, joka on Suomen matkailun 125-vuotisjuhlakirja.<br />

Sillä täydennetään aiempia artikkelikirjoja, joista<br />

puuttuu vielä useita tärkeitä osa-alueita. Työryhmä, johon<br />

kuuluvat Olavi Syrjänen, Kalevi Etelä, Timo Havola, Risto<br />

Hemming, Seppo J. Partanen, Bengt Pihlström, Erkki Torniainen<br />

ja Raimo Niemelä on ryhtynyt valmistelemaan kolmannen<br />

artikkelikirjan tekemistä. Uusi kirja on tarkoitus julkaista<br />

syyskuussa 2012, maailman matkailupäivänä.<br />

Matkailu 4 • 2011<br />

39

Tee löytöretki<br />

Suomeen!<br />

Suomeen!<br />

13.–15.4.2012<br />

13.–15.4.2012<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

SUOMEN SUVI on täynnä kutsuvia lomakeitaita, mieleenpainuvia<br />

SUOMEN SUVI on täynnä kutsuvia lomakeitaita, mieleenpainuvia<br />

tapahtumia ja kiinnostavia matkakohteita; nautiskelijalle hemmottelu-<br />

tapahtumia ja kiinnostavia matkakohteita; nautiskelijalle hemmotteluhetkiä<br />

mökkilaiturin nokassa, seikkailijalle uusia valloituksia ja mutkattohetkiä<br />

mökkilaiturin nokassa, seikkailijalle uusia valloituksia ja mutkattomasta<br />

lomasta haaveilevalle etukäteen suunniteltuja reissupäiviä.<br />

masta SUOMEN lomasta haaveilevalle SUVI on täynnä<br />

etukäteen<br />

kutsuvia<br />

suunniteltuja<br />

lomakeitaita,<br />

reissupäiviä.<br />

mieleenpainuvia<br />

Kotimaan tapahtumia Matkailumessuilta ja kiinnostavia matkakohteita; löydät omat suosikkisi nautiskelijalle monipuolisesta hemmottelutar- Kotimaan Matkailumessuilta löydät omat suosikkisi monipuolisesta tarjonnasta,hetkiä<br />

mökkilaiturin joka esittelee nokassa, koto-Suomen seikkailijalle houkuttelevimmat uusia valloituksia matkailukoh- ja mutkattojonnasta,<br />

joka esittelee koto-Suomen houkuttelevimmat matkailukohteetmasta<br />

ja tarjoaa lomasta monipuolista haaveilevalle tietoa etukäteen matkasuunnitelmiesi suunniteltuja reissupäiviä.<br />

tueksi.<br />

teet ja tarjoaa monipuolista tietoa matkasuunnitelmiesi tueksi.<br />

KOTIMAAN MATKAILUMESSUILLA ovat esillä niin kau-<br />

KOTIMAAN MATKAILUMESSUILLA ovat esillä niin kau-<br />

Kotimaan Matkailumessuilta löydät omat suosikkisi monipuolisesta tarpunkienjonnasta,<br />

ja kuntien joka esittelee monipuolinen koto-Suomen matkailutarjonta, houkuttelevimmat hotellit matkailukoh-<br />

sekä idylliset<br />

punkien ja kuntien monipuolinen matkailutarjonta, hotellit sekä idylliset<br />

maatila- teet ja tarjoaa ja perhemajoitusvaihtoehdot monipuolista tietoa matkasuunnitelmiesi kuin upeat nähtävyydet, tueksi. tapah-<br />

maatila- ja perhemajoitusvaihtoehdot kuin upeat nähtävyydet, tapahtumat<br />

ja näyttelytkin. Lisäksi messutapahtumasta löydät muun muassa<br />

tumat ja näyttelytkin. Lisäksi messutapahtumasta löydät muun muassa<br />

eri KOTIMAAN matkatoimistot ja MATKAILUMESSUILLA matkanjärjestäjät, auto- ja venevuokraamot,<br />

ovat esillä niin<br />

sekä<br />

kau-<br />

eri matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, auto- ja venevuokraamot, sekä<br />

muut<br />

punkien<br />

alan<br />

ja<br />

palvelut<br />

kuntien<br />

ja<br />

monipuolinen<br />

tuotteet.<br />

matkailutarjonta, hotellit sekä idylliset<br />

muut<br />

maatilaalan<br />

ja<br />

palvelut<br />

perhemajoitusvaihtoehdot<br />

ja tuotteet.<br />

kuin upeat nähtävyydet, tapahtumat<br />

ja näyttelytkin. Lisäksi messutapahtumasta löydät muun muassa<br />

eri matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, auto- ja venevuokraamot, sekä<br />

muut alan palvelut ja tuotteet.<br />

”Messuilta saat ideoita ja vinkkejä, jotka<br />

”Messuilta saat ideoita ja vinkkejä, jotka<br />

antavat lomallesi täysin uudet koordinaatit.”<br />

antavat lomallesi täysin uudet koordinaatit.”<br />

Lisätiedot www.kotimaanmatkailumessut.fi<br />

Lisätiedot www.kotimaanmatkailumessut.fi<br />

UUDESTAAN!<br />

UUDESTAAN!<br />

© POWERPARK © POWERPARK<br />

KOTIMAAN<br />

MATKAILU<br />

MESSUT<br />

KOTIMAAN<br />

Tee löytöretki<br />

13.–15.4.2012<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

MATKAILU<br />

MESSUT<br />

© POWERPARK<br />

UUDESTAAN!<br />

KESAN PARHAAT JAATELOANNOKSET<br />

KESAN PARHAAT JAATELOANNOKSET<br />

Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere<br />

Ilmailunkatu puh. 0207 20, 701 PL 200, 163, fax 33901 0207 Tampere 701 201<br />

www.tampereenmessut.fi, puh. 0207 701 info@tampereenmessut.fi<br />

200, fax 0207 701 201<br />

www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi<br />

KESAN PARHAAT JAATELOANNOKSET

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!