terveydenhuollon laitosturvallisuus ja riskienhallinta - Aaltodoc

TERVEYDENHUOLLON LAITOSTURVALLISUUS JA 

RISKIENHALLINTA 

10. Turvallisuusjohdon koulutusohjelma 

Teknillinen korkeakoulu 

Koulutuskeskus Dipoli 

Tutkielma 

Anna Tamminen

Sisällysluettelo 

1 Johdanto.............................................................................................................................3 

2 Tutkielman tavoite...............................................................................................................4 

3 Aineisto ja menetelmät........................................................................................................5 

3.1 Laitosturvallisuuden kokonaisuuden selvittäminen...................................................5 

3.2 Riskienhallintaohjelmien toimivuuden kartoittaminen ...............................................5 

3.3 4KS-järjestelmän testaaminen.................................................................................6 

4 Turvallisuus ja riskienhallinta terveydenhuollossa ...............................................................7 

4.1 Laitosturvallisuuden käsite.......................................................................................7 

4.2 Riskienhallinta .........................................................................................................9 

4.2.1 Vaatimukset ja perusteet riskienhallinnalle........................................................9 

4.2.2 Riskienarviointiprosessi ..................................................................................11 

4.3 Linjaorganisaation riskienhallintavastuu.................................................................13 

4.4 Turvallisuuden mallintaminen ja mittaaminen.........................................................14 

4.4.1 Turvallisuusriskien määrittely..........................................................................14 

4.4.2 EK:n yritysturvallisuuden malli ........................................................................15 

4.4.3 Turvallisuustason mittaaminen........................................................................16 

4.4.4 4KS-riskienhallintatyökalu...............................................................................16 

4.5 Terveydenhuollon riskienhallintaan kehitettyjä malleja...........................................16 

4.5.1 Turvallinen hoitoyksikkö..................................................................................16 

4.5.2 Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi ja tilastointi...........................17 

5 Riskienhallinta sairaanhoitopiireissä..................................................................................18 

5.1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri .............................................................................18 

5.2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri..................................................................................19 

6 Laitosturvallisuuden mittaaminen ......................................................................................20 

6.1 4KS-järjestelmän mittaustulokset...........................................................................20 

6.2 4KS-järjestelmän soveltuvuus hoitoyksikön riskienhallintaan.................................23 

7 Johtopäätökset..................................................................................................................25 

7.1 Terveydenhuollon laitosturvallisuuden osa-alueet..................................................25 

7.2 Laitosturvallisuuden riskienhallinta.........................................................................29 

7.3 Laitosturvallisuusriskien mittaaminen.....................................................................31 

7.4 Laitosturvallisuuden riskienhallinnan kehittäminen PSHP:ssä................................32 

7.5 Jatkotutkimustarpeet..............................................................................................33 

8 Yhteenveto........................................................................................................................33 

Lähteet......................................................................................................................................34 

Liitteet.......................................................................................................................................35 

2(35)

1 Johdanto 

Terveydenhuollon perustehtävä on potilaan tutkimus, hoito ja kuntoutus. Potilaan hoi- 

don turvallisuutta on tutkittu ja kehitetty laajasti sekä osana hoitoprosessin kehittämistä 

että erillisinä projekteina. Potilasturvallisuuden edistäminen on osa sosiaali- ja tervey- 

denhuollon laadun ja riskien hallintaa. Tammikuussa 2009 julkistetun kansallisen poti- 

lasturvallisuusstrategian tarkoituksena on ohjata suomalaista sosiaali- ja terveydenhuol- 

toa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin ja edistää sen toteutumista. 

Terveydenhuollon perustehtävää tukee turvallinen toimintaympäristö. Turvallisuuskult- 

tuurin näkökulmasta terveydenhuolto on alana suuren muutoksen keskellä. Yhteiskun- 

nan tarpeet, väestön ikääntyminen ja hoidon vaatimuksien lisääntyminen sekä työikäis- 

ten määrän väheneminen vaikuttavat merkittävästi terveydenhuoltoalaan. Samalla kun 

alan kustannukset pyritään pitämään hallinnassa, omaksuu perinteisenä ja hierarkkise- 

na toimialana pidetty terveydenhuolto sille uusia yrityselämän pelisääntöjä. Yhteiskun- 

nan paineista johtuen alan kulttuuri muuttuu yhä nopeammalla tahdilla. 

Turvallisuuden uhkatekijät eivät ole enää pelkästään konkreettisia paloriskejä, onnetto- 

muusvaaroja tai työtapaturmauhkia. Suurimpia hoitotyön ongelmia ovat liiallinen työssä 

kuormittuminen ja väkivallan uhka. Ulkoisista uhkatekijöistä esiin nousevat päihteiden 

käyttö, lääkevarkauksien ja muiden rikosten lisääntyminen, ilkivalta, tuhopoltot sekä 

asiakkaiden epäasiallinen käyttäytyminen. Koska sairaalat ja terveyskeskukset ovat jul- 

kisia tiloja, myös niiden sijainti, rakenteet ja avoimuus asettavat uusia haasteita turvalli- 

suudelle. 

Turvallisuusriskien lisääntyessä on niihin pyritty varautumaan. Yksittäiset tapahtumat 

ovat lisänneet turvallisuusjärjestelyjen tarvetta ja tapahtumista on opittu myös toisilta. 

Useita turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitoon tarkoitettu menetelmiä on kehitetty ter- 

veydenhuollon tarpeisiin. Vaikka turvallisuuden ylläpitoon ja riskienhallintaan tarkoitetut 

mallit ja työkalut olisivat käytössä terveydenhuollon organisaatioiden johdossa, ei niiden 

vaikutus yksittäisen toimintayksikön turvallisuustasoon ole välttämättä tiedossa tai edes 

helposti selvitettävissä. Terveydenhuollon kokonaisturvallisuuden osa-alueet ja laitos- 

turvallisuus ymmärretään eri organisaatioissa ja malleissa eri tavalla. Vaikka turvalli- 

suuden eteen tehtäisiin paljon työtä, ilman kokonaisuuden hahmottamista voi joku tur- 

3(35)

vallisuuteen vaikuttavista osa-alueista jäädä huomiotta. Turvallisuuden tasoa ei voida 

mitata ilman kokonaisuutta ja siihen tarkoitettua mittaria. 

Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää toimintaan liitty- 

viä riskejä. Turvallisuuskulttuuri muodostuu organisaatiokulttuurin, johdon ja henkilöstön 

arvojen, asenteiden, kokemusten ja näkemysten perustalle. Vaikka suuren organisaati- 

on turvallisuustyöhön tarvitaan asiantuntijaresursseja, on kaikkein tärkeintä ylimmän 

johdon sitoutuminen. Turvallisuuden kehittäminen on mahdollista liittää osaksi johtamis- 

ta ja päätöksentekoa. Hyvin toimivalla riskienhallinnalla tuetaan organisaation toimintaa. 

Terveydenhuollon laitosturvallisuus ja riskienhallinta -tutkielmassa selvitetään tervey- 

denhuollon laitosturvallisuuden riskienhallintaa ja kehittämistä. Tutkielmatyö toteutettiin 

vuoden 2009 aikana. Ohjaajina toimivat pelastusjohtaja Simo Tarvainen Keski-Suomen 

pelastuslaitoksesta sekä sairaanhoitopiriin johtaja Rauno Ihalainen Pirkanmaan sai- 

raanhoitopiiristä. 

2 Tutkielman tavoite 

Tutkielman tavoitteena on esittää ehdotus terveydenhuollon laitosturvallisuuden riskien- 

hallintaohjelman sisällöstä ja käytöstä sekä selvittää, minkälainen malli soveltuu hoito- 

yksikön laitosturvallisuustason määrittämiseen. Samalla tarkennetaan laitos- ja hoitoyk- 

sikön turvallisuuden käsitteitä. Tutkielmassa selvitetään, miten sähköisen riskienhallinta- 

järjestelmän käyttö tukee terveydenhuollon yksikön turvallisuuden kehittämistä ja miten 

sen käyttö soveltuu yksikön työhön. Lisäksi tutkielmassa selvitetään kahden eri sai- 

raanhoitopiirin riskienhallintaohjelmien sisältöä. Tutkielmaan ei sisälly potilaan hoitopro- 

sessin tarkastelua, vaan siinä keskitytään hoitoprosessia turvaaviin riskienhallinnan 

osa-alueisiin. 

Tutkimuskysymykset voidaan asettaa seuraavasti: 

• Miten terveydenhuollon laitosturvallisuus ja riskienhallinta voidaan määritellä? 

• Mitä hoitoyksikön kokonaisturvallisuuteen sisältyy? 

• Mikä on laitosturvallisuuden taso erikoissairaanhoidon yksiköissä? 

• Minkälainen riskienhallintajärjestelmä tukee hoitoyksikön turvallisuuden kehittä- 

mistä? 

4(35)

Tavoitteena on kehittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin riskienhallintamallia ja selkeyttää 

PSHP:n turvallisuuspäällikön (tutkielman tekijän) työnkuvaa. 

Tutkielma liittyy myös sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön terveydenhuollon 

laitosturvallisuuden kehittämistyöryhmän tehtävään. 

3 Aineisto ja menetelmät 

3.1 Laitosturvallisuuden kokonaisuuden selvittäminen 

Sosiaali- ja terveysministeriö (stm) asetti terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittä- 

miseksi työryhmän vuosiksi 2008 - 09. Kehittämistyöryhmän tehtävänä oli arvioida ja 

määritellä alue- ja keskushallinnon tehtävät laitosturvallisuuden kehittämisessä ja ohja- 

uksessa, laatia ohjeisto riskien hallinta- ja seurantajärjestelmäksi, tehdä esitykset toi- 

menpiteiksi terveydenhuollon laitosten henkilöstön turvallisuusosaamisen lisäämiseksi 

ja ylläpitämiseksi sekä tehdä esitykset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi. 

Työryhmän toimeksiannon mukaan tehtävä rajattiin koskemaan terveydenhuollon lai- 

tosten fyysistä turvallisuutta. Fyysisellä turvallisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä 

turvallisuuden ominaisuuksia ja turvallisuuden parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä 

rakennetussa ympäristössä, ts. turvallisuutta rakennuksissa, niiden toimitiloissa ja nii- 

hin liittyvillä ulkoalueilla sekä kiinteistöjen turvajärjestelmiä ja henkilöturvallisuutta. Poti- 

laan hoitoon kohdistuvat riskit ja hoitolaitostapaturmat eivät sisältyneet työryhmän teh- 

täväalueeseen. Tutkielman tekijä oli mukana stm:n työryhmässä, joten siinä aikaansaa- 

tuja tuloksia on huomioitu tutkielmassa. 

3.2 Riskienhallintaohjelmien toimivuuden kartoittaminen 

Tutkielmatyössä selvitettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) ja Pirkanmaan 

sairaanhoitopiirin (PSHP) riskienhallinnan kokonaisuutta ja malleja. Tutkielman tekijä 

työskenteli 23.8.2009 asti KSSHP:ssä ja siirtyi sen jälkeen PSHP:n palvelukseen. Tut- 

kielman tavoitteet muuttuivat tämän johdosta hieman. Yhdeksi tavoitteista tuli kehittää 

erityisesti PSHP:n riskienhallintatyötä ja siihen soveltuvaa mallia. 

5(35)

3.3 4KS-järjestelmän testaaminen 

4KS-riskienhallintatyökalua testattiin KSSHP:ssä keväällä ja kesällä 2009. Tarkoitukse- 

na oli selvittää, soveltuisiko kyseinen työkalu turvallisuuden tason mittaamiseen sekä 

yksikkö- että organisaatiokohtaisesti. Sairaanhoitopiirissä oli jo käytössä riskienhallinta- 

ohjelma sekä erillisiä riskikartoitusmenetelmiä turvallisuuden eri osa-alueille. Yksikköta- 

solla parhaiten käytössä olivat työkalut työturvallisuusriskien arviointiin ja sisäiseen pa- 

lotarkastukseen. 

4KS-järjestelmän testaamiseksi laadittiin osastotoimintaan suunnattu kysymyspatteristo 

(liite 1). Samat otsikoinnit ja kysymykset muokattiin myös 4KS-ohjelmaan. Pilotointiin 

valittiin kahdeksan eri yksikköä sairaanhoitopiiristä: kaksi sisätautien osastoa, kirurgian 

osasto, kaksi psykiatrian osastoa, päivystysosasto, laboratorion yksikkö ja tukipalvelui- 

den yksikkö. Pilotointi suoritettiin haastattelemalla yksikön vastuuhenkilöitä ja tekemällä 

yhdessä vastuuhenkilön kanssa turvallisuuskierros yksikön tiloissa. Jotta pystyttiin tes- 

taamaan kysymysten toimivuutta erilaisissa ympäristöissä ja toiminnoissa, otettiin pilo- 

tointiin mukaan myös muita kuin hoitoyksiköitä. 

Yksiköiden turvallisuustasoa tarkasteltiin viiden eri osa-alueen kautta, jotka ovat seu- 

raavat: 

1. Paloturvallisuus 

• Ennakointi 

• Hälyttäminen 

• Alkusammutus 

• Poistuminen 

2. Työturvallisuus 

• Perehdytys ja koulutus 

• Työhyvinvointi 

• Ergonomia 

3. Rikosturvallisuus 

• Väkivalta- ja uhkatilanteet 

• Rikosten torjunta 

4. Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus 

• Toimitila 

• Koneet ja laitteet 

• Ympäristö 

5. Tietoturvallisuus. 

Yksiköiden haastattelut suoritettiin kesällä 2009, jonka jälkeen tulokset syötettiin 4KS- 

ohjelmaan. Yksikköjen vastuuhenkilöt eivät siis itse testanneet järjestelmää. Jokainen 

6(35)

yksikkö sai omista tuloksistaan yhteenvedon, josta ilmeni puutteet ja niiden korjaami- 

seksi tarvittavat toimenpiteet. Samalla kun turvallisuustarkastusta pilotoitiin yksiköissä, 

testattiin myös uuden kysymyspatteriston soveltuvuutta ja toimivuutta. Jokainen haas- 

tatteluun osallistunut antoi palautetta kysymysten asettelusta ja toimivuudesta. Haastat- 

telut ja niiden raportoinnin toteutti turvallisuustradenomiharjoittelija Piritta Hämäläinen. 

4 Turvallisuus ja riskienhallinta terveydenhuollossa 

4.1 Laitosturvallisuuden käsite 

Laitosturvallisuuden käsitteen määrittely vaatii pohjaksi tiettyjen terveydenhuoltoon ja 

riskienhallintaan liittyvien käsitteiden määrittelyä. 

Turvallisuus: Negatiivinen määre, joka tarkoittaa vaaran (riskin) poissaoloa. Turvallisuus 

on usein absoluuttisesti mahdotonta, joten turvallisuus on suhteellinen määre. Turvalli- 

suus tarkoittaa myös suojautumisen astetta erilaisia uhkia vastaan. 

Riski: Haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhdistelmä. 

Sana riski tulee latinan sanasta risicare, joka merkitsee karin tai karikon kiertämistä. 

Vaikka riski on negatiivinen määre, voidaan se kokea myös positiivisena. 

Sairaanhoitopiiri 

Erikoissairaanhoito järjestetään Suomessa sairaanhoitopiireittäin. Sairaanhoitopiirejä on 

yhteensä 20, jotka on jaettu viiteen yliopistosairaanhoitopiirijohtoiseen erityisvastuualu- 

eeseen. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissai- 

raanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja, 

vastata terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityis- 

palvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta sekä huolehtia tehtäväalueensa tutki- 

mus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. (Eri- 

koissairaanhoitolaki 1062/1989). 

Sairaala: Laitos, jossa potilaat saavat lääketieteellistä hoitoa (Wikipedia). 

7(35)

Turvallisuuskulttuuri on turvallisuutta edistävä systemaattinen toimintatapa. Se sisältää 

riskien arvioinnin, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuvan kehittä- 

misen. (Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 - 

2013, Yliopistopaino, Helsinki, 2009). 

Terveydenhuollon laitos 

Suomen rakennusmääräyskokoelman E1-osan määrittelyn mukaan hoitolaitokset ovat 

tiloja jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa on hoidettavia tai eristyksessä 

olevia ihmisiä. Esimerkkinä tällaisesta kiinteistöstä mainitaan sairaalat, vanhainkodit ja 

vankilat. 

Lääkelaitos on ohjeissaan 17/2002 tulkinnut terveydenhuollon laitosten olevan yksiköitä, 

joissa on sairaansijoja. Tulkinnan perustana on potilaan asemasta ja oikeuksista anne- 

tun lain (785/1992) 2§:n mukainen luettelo terveydenhuollon toimintayksiköistä. 

Stm:n valmiusyksikön laitosturvallisuuden työryhmä päätyi edellisiin määrittelyihin pe- 

rustuen kuvaamaan terveydenhuollon laitoksen seuraavasti: 

Terveydenhuollon laitos on terveydenhuollon vakinaisessa käytössä oleva rakennus tai 

kiinteistö, joka on ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa hoidetaan potilaita. 

Laitosturvallisuus 

Laitosturvallisuuden käsitteellä tarkoitetaan sellaisten turvallisuuden osa-alueiden muo- 

dostamaa kokonaisuutta, joilla pyritään luomaan edellytyksiä ja suojaamaan terveyden- 

huollon laitoksen ydinprosessien (hoitoprosessin) korkealaatuista ja toimintavarmaa 

toteuttamista kaikissa olosuhteissa. 

Sairaalakiinteistöissä pyritään riskikartoituksella tunnistamaan ja poistamaan laitoksen 

toimintaan kohdistuvia uhkia ja vaaroja laitoksen turvallisen toiminnan varmistamiseksi. 

Sairaalakiinteistössä toimii useita eri organisaatioita ja ns. ”ydinprosesseja”. Laitosym- 

päristö on potilaille hoitoympäristö, työntekijöille työpaikka ja sairaalassa vieraileville 

henkilöille vierailupaikka. Laitosturvallisuuden käsitteellä kuvataan tämän eri henkilö- 

ryhmien käyttämän alueen turvallisuutta. Laitosturvallisuuden käsitteellä pyritään löytä- 

mään samassa kiinteistössä toimivien tahojen toimintojen turvallisuudelle yhteinen ni- 

mittäjä, jota kutsutaan laitosympäristöksi. 

8(35)

Stm:n valmiusyksikön laitosturvallisuuden työryhmä päätyi edellisiin määrittelyihin pe- 

rustuen kuvaamaan terveydenhuollon laitosturvallisuuden seuraavasti: 

Terveydenhuollon laitosturvallisuus on potilasturvallisuutta tukeva toiminta, joka muo- 

dostuu fyysisen turvallisuuden osatekijöistä ja johon ei sisälly potilaan hoitoprosessi. 

4.2 Riskienhallinta 

4.2.1 Vaatimukset ja perusteet riskienhallinnalle 

Työnantaja on velvollinen erilaisten riskien arviointiin monen eri lain perusteella. Työtur- 

vallisuuslain (738/2002) mukaan työnantaja on vastuussa työntekijöidensä turvallisuu- 

desta ja terveydestä työssä. Työnantajan on siis huolehdittava työn terveys- ja turvalli- 

suusvaarojen arvioinnista, ehkäisystä ja turvallisuuden kehittämisestä työpaikalla. Työ- 

suojelun suunnitelmallinen toteutus edellyttää työn, työympäristön ja työolojen haitta- ja 

vaaratekijöiden tunnistamista ja selvittämistä sekä toimenpiteitä niiden poistamiseksi ja 

hallitsemiseksi. Työnantajalla tulee olla hallussaan vaara- ja haittatekijöiden selvitys ja 

arviointi, joka on pidettävä ajan tasalla ja olosuhteiden olennaisesti muuttuessa se on 

tarkistettava. 

Työnantajan ja työntekijöiden edellytetään yhteistoiminnassa ylläpitävän ja parantavan 

työturvallisuutta toimintayksikössä. Työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja tehtyjen 

toimenpiteiden vaikutuksia on jatkuvasti seurattava. Tarkempia säännöksiä lakisäätei- 

sestä työsuojelun yhteistoiminnasta on annettu laissa työsuojelun valvonnasta ja työ- 

paikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006, 26 §). 

Pelastuslain (468/2003) mukaan rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoi- 

minnan harjoittaja, virasto, laitos tai muu yhteisö on velvollinen varautumaan asian- 

omaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaa- 

miseen vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti 

kykenevät (8§). Laki ja asetus velvoittavat edellä mainittuja tahoja laatimaan kirjallisen 

pelastussuunnitelman vaaratilanteiden varalta ja pitämään sen ajan tasalla (Pelastuslaki 

9 §; Pelastusasetus 10 §, 11 §). Pelastuslainsäädännön omatoimisen varautumisvelvoit- 

teen nojalla on vastuullinen taho velvollinen rakennuskohteessa sekä kaikessa toimin- 

nassaan ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuu- 

9(35)

den ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä varautumaan sellaisiin pelastus- 

toimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Omatoimisen varautumisen velvoitet- 

ta toteutetaan kohteissa, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutu- 

van vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioi- 

da olevan vakavia, lakisääteisen pelastussuunnittelun avulla. Hoitolaitosten pelastus- 

suunnitelmassa on erikseen selvitettävä, miten rakennuksessa tai tilassa olevien hei- 

kentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa. Heikentyneen 

toimintakyvyn merkityksen selvittämiseksi laaditaan turvallisuusselvitys, jonka avulla 

arvioidaan kohteessa asuvien henkilöiden poistumisturvallisuustaso. 

Terveydenhuoltolakityöryhmän muistiossa (sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 

2008:28) käsitellään laajasti potilasturvallisuutta. Ehdotuksen 19 §:ssä ”Laatu ja potilas- 

turvallisuus” edellytetään terveydenhuollon toiminnan laadukkuutta ja turvallisuutta. Tä- 

män vaatimuksen täyttämiseksi tulee kunnan, yhteistoiminta-alueen tai kuntayhtymän 

laatia suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Sisäl- 

löstä, toimeenpanosta ja seurannasta tultaisiin säätämään tarkemmin sosiaali- ja terve- 

ysministeriön asetuksella. 

Erityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon työturvallisuuteen liittyviä ohjeita sisältyy muun 

muassa STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden turvallisuussuunnitte- 

luoppaaseen (2005:13) sekä eräisiin työsuojelupiirien ja ammattiliittojen antamiin ohjei- 

siin. 

Valmiuslaissa (1080/1991) on säädetty terveydenhuollon varautumisesta poikkeusoloi- 

hin. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen tavoitteena on turvata väestölle kaikissa 

olosuhteissa terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuol- 

lon palvelut, terveellinen elinympäristö sekä toimeentulo. Valmiuslain 40§ velvoittaa ter- 

veydenhuollon organisaatioita laatimaan suunnitelman, kuinka toimintaa voidaan jatkaa 

mahdollisimman häiriöttömästi myös poikkeusoloissa. 

Myös vakuutusyhtiöt edellyttävät asiakkailtaan riskienhallintaohjelmaa. Laitoksen toimin- 

taan kohdistuvat riskit on yleensä kuvattu lakisääteisessä pelastussuunnitelmassa. Ris- 

kilajeista tietoturvallisuuden merkitys on jatkuvassa kasvussa kiinteistöturvallisuuden 

10(35)

parantuessa. Organisaatioissa on olemassa erilaisia riskienhallintaohjelmia, -politiikkoja 

ja -käytäntöjä. 

4.2.2 Riskienarviointiprosessi 

Riskien arvioinnilla tarkoitetaan toiminnassa esiintyvien vaara-, haitta- ja kuormitus- 

tekijöiden tunnistamista, analysointia ja tarvittavien toimenpiteiden valintaa. Riskien ar- 

viointi on järjestelmällistä työtä mm. toiminnan turvallisuuden nykytilan kokonaiskäsityk- 

sen löytämiseksi. 

Riskien arviointi aloitetaan kuvaamalla ja rajaamalla kohde, josta riskejä arvioidaan. On 

eri asia arvioida esim. taloudellisia riskejä kuin onnettomuuksien todennäköisyyttä ja 

seurauksia. Hyvin kuvattujen työprosessien avulla arviointikohteet on helppoa määrit- 

tää. Rajaaminen ja kuvaaminen voidaan tehdä esim. mallintamalla (vrt. Turvallinen hoi- 

toyksikkö -malli). 

Vaarojen tunnistaminen voidaan tehdä usealla eri tavalla. Kaikki vaarat eivät löydy yh- 

dellä riskianalyysimenetelmällä. Riskien arvioinnin työkaluiksi onkin kehitetty useita eri- 

laisia menetelmiä, joita tehokkaassa arvioinnissa käytetään toisiaan täydentävästi. Jo- 

kaisen menetelmän päämäärä on sama: löytää toiminnasta, työympäristöstä tai organi- 

saation menettelyistä aiheutuvat keskeiset vaara- ja kuormitustekijät. Vaarojen tunnis- 

tamisen ohella voidaan käydä läpi tapahtuneita tapaturmia tai onnettomuuksia. 

Riskin suuruus voidaan arvioida kvalitatiivisesti tai määrittää kvantitatiivisesti. Suuruu- 

den määrittäminen ei ole välttämätöntä, mutta arvojen antamisella helpotetaan toimen- 

piteiden priorisointia ja tuetaan riskien hallintaa. Kaikkia riskejä ei ole mahdollista arvioi- 

da numeroina (esim. henkinen kuormittuminen), mutta riskejä voidaan silti asettaa tär- 

keysjärjestykseen niiden toteutumisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden 

perusteella. Riskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa tulee huomioida myös 

ne toimenpiteet ja menettelyt joita tähän asti on toteutettu riskien hallitsemiseksi. 

11(35)

Riskianalyysi 

Riskianalyysi 

Rajauksen 

Rajauksen 

määrittäminen 

määrittäminen 

Vaarojen 

Vaarojen 

tunnistaminen 

tunnistaminen 

Riskin 

Riskin 

suuruuden 

suuruuden 

arviointi 

arviointi 

Riskin Riskin merkityksen merkityksen arviointi arviointi 

Päätökset 

Päätökset 

riskin 

riskin 

siedettävyydestä 

siedettävyydestä 

Vaihtoehtojen 

Vaihtoehtojen 

analyysi 

analyysi 

Riskin Riskin pienentäminen/valvonta 

pienentäminen/valvonta 

Päätöksenteko 

Päätöksenteko 

Toteutus 

Toteutus 

Seuranta 

Seuranta 

Kuva 1. Riskien arviointi ja riskienhallinta. 

Riskin 

arviointi 

Riskienhallinta 

Riskien hallitsemisen periaatteena on riskin poistaminen tai pienentäminen. Jotta riskien 

arviointi johtaisi turvallisuuden paranemiseen, tulee arvioinnin perusteella määrittää 

keskeisimmät kehittämistarpeet. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on päätettävä riskin 

merkittävyydestä. Merkittäviin riskeihin tulee puuttua heti ja niiden poistamiseksi tai pie- 

nentämiseksi on suunniteltava konkreettiset ja selkeät toimenpiteet. Jokaiselle toimenpi- 

teelle on syytä nimittää vastuuhenkilö, joka ryhtyy selvittämään toimenpiteen toteutta- 

mismahdollisuutta tai muita vaihtoehtoja riskin pienentämiselle. Riski voidaan myös 

päätyä hyväksymään sellaisenaan. Merkittävät riskit, joiden taloudellisia seurauksia ei 

pystytä kantamaan, voidaan vakuuttaa. 

Riskien pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa on tärkeää keskittyä 

työpaikan kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiin tekijöihin ja niiden torjuntaan 

mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Korkeariskisiin vaara- tai kuormitustekijöihin on 

puututtava ensi tilassa. Toimenpiteitä valittaessa on huomioitava toimenpiteen laajuus 

ja vaikutukset organisaatioon. Lisäksi on pohdittava toimenpiteen vaatimien panostus- 

ten suhdetta toimenpiteellä saavutettaviin hyötyihin. 

Toiminnan kehittämisen ja turvallisuuden edistämisen kannalta on erittäin tärkeää, että 

johto ymmärtää toimenpiteiden merkityksen ja on valmis priorisoimaan kehittämis- 

ehdotukset ja resursoimaan tarvittavat toimenpiteet. Pienempiin toimenpiteisiin ryhtymi- 

sen on oltava mahdollista työyksikössä heti arvioinnin jälkeen, mutta suuremmat toi- 

menpiteet linjataan organisaation johdossa. Johdolla tulee olla käytössä turvallisuus- 

asiantuntijoita toimenpiteiden tärkeyden arvioimiseen. Merkittävien riskien hallinta- 

12(35)

toimenpiteet vaativat hallinnollisia päätöksiä, joita vain johdossa voidaan tehdä. Riskien 

ennaltaehkäisyn merkitystä ei aina ole helppo huomata ennen mahdollisen tapahtuman 

toteutumista. 

Jatkuvuutta riskien arviointiin tuo toimenpiteiden vaikutusten arviointi, tilanteen jatkuva 

seuranta ja palaute arvioinnin tuloksista. Kun tälle tasolle on päästy, voidaan puhua ris- 

kienhallinnasta, joka on osa toiminnan kehittämistä. Arvioinnin apuna ovat erilaiset ra- 

portointi- ja tilastointijärjestelmät. Kun riskien arviointi, toimenpiteiden toteuttaminen ja 

seuranta on systemaattista ja kiinnittyy jokapäiväiseen työhön, voidaan puhua riskien- 

hallinnasta. 

4.3 Linjaorganisaation riskienhallintavastuu 

Riskienhallinta alkaa strategisesta suunnittelusta, joka ohjaa yksikköjen toiminnan kehit- 

tämistä pitkäjänteisten linjausten avulla. Johdon tehtävänä on huolehtia riskien arvioin- 

nissa valittujen toimenpiteiden toteuttamisesta. Vastuu riskien arvioinnista on aina orga- 

nisaation johdolla. Riskien arviointia ja -hallintaa ei pidä erottaa normaalista toiminnasta 

ja sen johtamisesta eikä ylimmän johdon sitoutumisen merkitystä voi korostaa liikaa 

(taulukko 1). 

Taulukko 1. Eri toimijoiden roolit. 

Ylin johto 

päättää toimintamalleista 

sitoutuu, velvoittaa, valvoo ja ohjaa 

mahdollistaa tarvittavat toimenpiteet 

Toimi- , vastuualue- ja yksikköjohto 

rajaa arvioitavat kohteet 

järjestää resurssit 

valitsee vastuuhenkilöt ja mahdollistaa koulutuksen 

seuraa toteutumista ja päättää toimenpiteistä 

Turvallisuus- / riskienhallinta- / työsuojeluorganisaatio ja muut asiantuntijat 

toimii johdon asiantuntijana ja tukihenkilönä 

laatii ohjeistuksen yhdessä johdon kanssa 

järjestää tarvittavan koulutuksen 

Työntekijä 

osallistuu riskien arviointiin yksikössä sovitulla tavalla 

vastaa kyselyihin ja ilmoittaa kehittämiskohteista 

13(35)

4.4 Turvallisuuden mallintaminen ja mittaaminen 

4.4.1 Turvallisuusriskien määrittely 

Perinteisesti riskit jaetaan vahinko- ja liikeriskeihin. Terveydenhuollossa tämä jaottelu ei 

yleensä ole toimiva, vaan on selkeämpää lähteä toiminnasta. Esimerkiksi Terveyden ja 

hyvinvoinnin laitos (THL) on jakanut riskit seuraavasti: 

• henkilö 

• toiminta 

• omaisuus 

• tieto 

• muut. 

Kuntien riskienhallintamallissa (Kunnari, VTT 2002) riskit luokitellaan seuraaviin alaotsi- 

koihin: 

• Toiminnan organisointi 

• Rakennettu ympäristö 

• Henkilöstö 

• Sidosryhmät 

• Kuntalainen 

• Talous 

• Elinkeinoelämä. 

COSO-ERM -riskienhallinnan viitekehys on COSO:n (Committee of Sponsoring Organi- 

zations of Treadway Commission) tuottama riskienhallinnan (Enterprise Risk Manage- 

ment) viitekehys. Sen mukaan organisaatiolla on strategisia, operatiivisia sekä rapor- 

tointia ja normikuuliaisuutta koskevia tavoitteita, joita koskevat riskinottorajat johto mää- 

rittelee. Riskit pidetään riskinottorajoissa riskinhallintajärjestelmän avulla kahdeksan 

seuraavaa keskenään vuorovaikutuksessa olevaa aluetta hallitsemalla: 

1. Sisäinen ympäristö 

2. Tavoitteiden asettaminen 

3. Tapahtumien tunnistaminen 

4. Riskien arviointi 

5. Riskiin vastaaminen 

6. Kontrollit 

7. Tiedot ja kommunikointi 

8. Tarkkailu. 

COSO-ERM:ssä riskienhallintaa pidetään riittävänä, kun organisaation ylimmällä johdol- 

la on kohtuullinen varmuus siitä, että se ymmärtää missä määrin organisaatiossa ollaan 

14(35)

saavuttamassa strategiset ja operatiiviset tavoitteet, missä määrin organisaation rapor- 

tointi on luotettavaa ja missä määrin normeja noudatetaan. 

4.4.2 EK:n yritysturvallisuuden malli 

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkaisemaa yritysturvallisuuden mallia on vuosien 

ajan sovellettu erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Malli on tarkoitettu käsikirjaksi 

yrityksen turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitoon. 

Yritysturvallisuuden osa-aluekaaviossa turvallisuusjohtaminen ohjaa kaikkea yrityksen 

turvallisuustoimintaa. Kaavion sisällä ovat ne yrityksen kilpailutekijät/arvot (esim. henki- 

löt, tiedot, omaisuus, ympäristö ja maine), joita yritysturvallisuustoiminnalla suojataan. 

Turvallisuuden osa-alueet menevät osittain päällekkäin. Termit antavat pohjaa laajan 

turvallisuuskentän hahmotukseen ja tarkasteluun. Yrityksen toimiala ohjaa osa-alueiden 

merkitystä liiketoiminnan kannalta. 

Kuva 2. Yritysturvallisuuden malli (Elinkeinoelämän keskusliitto EK). 

15(35)

4.4.3 Turvallisuustason mittaaminen 

Riskien arvioinnissa ei riskien ilmaiseminen numeerisena ole välttämätöntä. Kuitenkin 

riskien luokittelun pohjaksi tarvitaan jonkinlainen säännöllisyys. Riskien merkittävyyttä 

on voitava arvioida. Riskin suuruus yksin ei kuitenkaan kuvaa turvallisuustasoa. Turval- 

lisuustason vaatimukset on myös määriteltävä ja riskin taso suhteutettava niihin. 

Riskin numeerinen arvo voidaan laskea perinteisellä 3*3 tai 5*5 -matriisilla. On muistet- 

tava, että numeron suuruus riippuu valitusta tasosta. Tilanteesta riippuen riskin arvo 3 

voi tarkoittaa mitä tahansa vähäisestä merkityksestä sietämättömään. 

Turvallisuustason mittaaminen tarkoittaa olemassa olevan turvallisuustason vertaamista 

muihin vastaaviin organisaatioihin tai oman organisaation aiempiin tai toivottaviin arvoi- 

hin. Pelkkä luku ilman viitekehystä on merkityksetön. 

4.4.4 4KS-riskienhallintatyökalu 

4KS-Riskipiste on internet-pohjainen työkalu, jonka avulla organisaatio voi luoda ja yllä- 

pitää kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia. Työkalu on tarkoitettu turvallisuuden 

kehittämiseen ja koko organisaation käyttöön. Palvelu sisältää riskianalyysityökalun, 

jolla organisaatioon voidaan rakentaa tunnuslukujärjestelmä sekä tunnistaa kehityskoh- 

teet. Järjestelmä toimii johdon ja turvallisuushenkilöstön dokumenttiarkistona ja siinä voi 

mm. rakentaa lakisääteisen pelastussuunnitelman. Järjestelmä laskee riskipisteitä eli 

suuntaa antavia numeerisia riskejä eri turvallisuuden osa-alueilla. 

4.5 Terveydenhuollon riskienhallintaan kehitettyjä malleja 

4.5.1 Turvallinen hoitoyksikkö 

Turvallinen hoitoyksikkö -malli (VTT ja Lääkelaitos 2004) tähtää siihen, että riskit halli- 

taan kokonaisuutena huomioiden potilaan hoito, työtavat ja ympäristö, laitteiden käyttö 

ja ylläpito sekä organisaation menettelyt. Riskien arviointi perustuu toiminnan mallinta- 

miseen, jolloin riskien hallinta on osa laatujärjestelmän prosessikuvausta. Turvallisuutta 

ei eroteta muusta toiminnasta, vaan riskejä hallitaan systemaattisesti muun toiminnan 

ohessa. Turvallisessa hoitoyksikössä otetaan huomioon sekä potilaan että hoitohenki- 

löstön turvallisuus. Turvallisuuden kehittäminen ja riskienhallinta edellyttää hyvin toimi- 

16(35)

vaa organisaatiota ja laitteiden hallintaa. Kaikki tekijät – potilas, henkilöstö, laitteet ja 

organisaatio – vaikuttavat toisiinsa ja kokonaisturvallisuuteen. 

Kuva 3. Turvallinen hoitoyksikkö -mallin riskienhallintaprosessi (Lääkelaitos 2004). 

Turvallinen hoitoyksikkö -menettelytapa on jaettu toiminnallisesti viiteen kokonaisuu- 

teen. Liikkeelle lähdetään tavoitteiden asettamisesta. Tämän jälkeen kootaan taustatie- 

toa hoitoyksiköstä ja mallinnetaan sen nykyinen toiminta. Toiminnan kuvauksen perus- 

teella valitaan osa-alueet riskianalyysia varten. Analyysin tulosten perusteella suunnitel- 

laan kehittämistoimenpiteet, joiden toteuttamista seurataan. 

4.5.2 Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi ja tilastointi 

Työturvallisuuslaki ei velvoita tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden systemaattiseen 

raportointiin. Laki perustuu työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen ja siihen si- 

sältyy myös työntekijän velvoite ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja vioista. Syste- 

maattinen raportointi auttaa riskien hallinnassa ja tapahtumien ennaltaehkäisyssä. Ter- 

veydenhuollon organisaatioissa kerätään tietoa tapahtumista erilaisilla menetelmillä. 

Esim. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kehitetty TURPO-järjestelmä on tarkoitettu erityi- 

sesti terveydenhuollon käyttöön. Myös vakuutusyhtiöön ilmoitetaan seurauksia aiheut- 

17(35)

taneesta työtapaturmasta. Vakuutusyhtiöt laativat tilastoja organisaatioiden tapaturmista 

ja vahingoista. 

Potilaalle hoidon aikana sattuneiden vahinkojen ja läheltä piti -tilanteiden ilmoittamiseen 

on kehitetty HaiPro-menetelmä. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumi- 

en raportointimenettely ja tietotekninen työkalu, joka on käytössä yli 30 sosiaali- ja ter- 

veydenhuollon yksikössä. Käyttäjäyksiköiden koko vaihtelee terveyskeskuksesta sai- 

raanhoitopiiriin. HaiPro-raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yk- 

siköiden sisäisessä käytössä. Uuteen terveydenhuoltolakiin on tulossa säädökset poti- 

lasturvallisuudesta ja laadunhallinnasta. Haittatapahtumien ilmoittaminen ja käsittely on 

osa laadunhallintaa. 

HaiPro-järjestelmää ollaan laajentamassa työtapaturmien ilmoittamiseen. Väkivaltatilan- 

teiden ilmoittaminen on jo osa järjestelmää. Jos yhteys vakuutusyhtiön ilmoitusjärjes- 

telmään saadaan rakennettua, on mahdollista yhden järjestelmän avulla kerätä tiedot 

kaikista työ- ja potilasturvallisuuden turvallisuuspoikkeamista. Samaan järjestelmään 

voisi tulevaisuudessa liittää myös muiden poikkeustilanteiden ilmoittamisen. 

5 Riskienhallinta sairaanhoitopiireissä 

5.1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä (KSSHP) vastuu riskienhallinnan johtamisesta on 

sairaanhoitopiirin johdolla. Hallitus hyväksyy riskienhallintaohjelman ja sen tavoitteet. 

Riskienhallintaohjelman pohjalta määritellään ja arvioidaan riskienhallinnan tavoitteet eri 

organisaatiotasoilla. Sairaanhoitopiirin riskienhallinnan linjaukset suunnitellaan säännöl- 

lisesti kokoontuvassa riskienhallintatyöryhmässä, joka koostuu sairaalan johdosta ja eri 

alueiden asiantuntijoista. Työryhmä laatii vuosittain koko sairaanhoitopiiriä koskevan 

riskienhallinnan toimenpidesuunnitelman ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Ris- 

kienhallintatyöryhmä toimii myös valmiustyöryhmänä, joka käsittelee sairaanhoitopiirin 

valmiussuunnitelman. Eri organisaatiotasoilla riskienhallinta huomioidaan vuosittaisessa 

toiminta- ja taloussuunnittelussa. Riskienhallintatoimenpiteiden toteutusta seurataan 

vastuu- ja toimialueilla osana vuosittaista suunnittelua ja seurantaa. Sairaanhoitopiirin 

tason toimenpiteitä seurataan johdossa ja sekä riskienhallintatyöryhmässä. Riskien ar- 

viointi päivitetään tarvittaessa. 

18(35)

KSSHP:n riskienhallintaohjelmassa perustehtävään eli potilaan hoitoon vaikuttavat riskit 

on jaettu viiteen riskilajiin (kuva 4). 

Henkilöstö 

Osaaminen 

Henkilöstön riittävyys 

Työkyky, terveys 

Työturvallisuus 

Ulkoiset tekijät 

Poikkeusolot 

Tulipalo tai muu hätätilanne 

Rikollisuus 

Saastuminen ja mikrobit 

Kuva 4. Riskien luokittelu KSSHP:ssä. 

Toiminnan organisointi 

ja johtaminen 

Johtaminen ja organisaatio 

Yhteistyösuhteet 

Talous 

PERUSTEHTÄVÄ: 

POTILAAN HOITO 

Toiminnan organisoinnin ja johtamisen riskit vaikuttavat kaikkiin toimintoihin. Yhteistyö- 

suhteiden ja talouden on oltava kunnossa, että organisaatio toimisi. Toiminta- 

edellytyksillä tarkoitetaan toimitiloja, laitteita, tuotteita ja palveluja sekä toimintaympäris- 

töä, jotka vaikuttavat koko toimintaan. 

Jos riskilajien muut asiat eivät ole kunnossa, henkilöstön osaaminen, riittävyys ja työky- 

ky heikkenevät, josta seuraa perustehtävän vaarantuminen. Omaksi riskilajikseen on 

erotettu myös tietoturvallisuus, jolla on sairaanhoitopiirissä erityinen merkitys. Ulkoiset 

tekijät ovat ulkopuolelta toimintaa uhkaavia vaaroja, joihin on varauduttava. 

5.2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 

Toimintaedellytykset 

Toimitilat ja kiinteistöt 

Koneet ja laitteet 

Tuotteet, palvelut ja 

kuljetukset 

Ympäristö 

Tietoturvallisuus 

Tietoaineisto 

Tietoliikenne ja tietoverkko 

Ohjelmistot 

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (PSHP) turvallisuuden riskienhallintaa koordinoi turval- 

lisuustyöryhmä. Aiemmin riskienhallintatyöryhmän nimellä toiminut ryhmä suunnittelee, 

linjaa ja seuraa kokonaisturvallisuutta, sen osa-alueita ja turvallisuusjohtamista. Työ- 

ryhmä raportoi sairaanhoitopiirin johtoryhmälle vuosittain tai tarvittaessa. PSHP:n ris- 

kienhallintapolitiikkaa ja -ohjelmaa ollaan rakentamassa 

19(35)

Toiminnallisia riskejä hallitaan PSHP:ssä strategian sekä yleisten johtamis- ja seuranta- 

järjestelmien kautta. Työtä toiminnan päivittäisten riskien hallitsemiseksi tehdään koko- 

naisturvallisuuden käsitteen alla. Kokonaisturvallisuus sisältää potilasturvallisuuden, 

henkilöturvallisuuden, fyysisen toimintaympäristön turvallisuuden ja tietoturvallisuuden. 

Riskienhallinta sisältyy jatkuvaan suunnitteluun. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on 

arvioida systemaattisilla menetelmillä sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta 

sekä tukea kunnan johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamises- 

sa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kuntayhtymän hallitus. Lisäksi kaikki tili- 

velvolliset toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä ja 

jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Säännöllisin 

väliajoin toteutettavilla valvontatoimenpiteillä arvioidaan uudelleen riskit ja niiden hallin- 

nan tehokkuus ja raportoidaan niistä hallitukselle ja valtuustolle. Yksiköiden riskienhal- 

lintaan käytetään mm. Turvallinen hoitoyksikkö -mallia. 

6 Laitosturvallisuuden mittaaminen 

6.1 4KS-järjestelmän mittaustulokset 

4KS-järjestelmän testaamiseksi tehtiin haastattelut kahdeksassa KSSHP:n yksikössä. 

Yksiköiden haastattelujen tulokset syötettiin 4KS-järjestelmään, joka antoi tulokset pis- 

temäärinä. Ohjelma vertasi saatuja pisteitä maksimipistemäärän ja laski sen perusteella 

yksikön riskiprosentin. Kokonaisarvosana määräytyi viisiportaisesti (taulukko 2). 

Taulukko 2. Kokonaisarvosanan määräytyminen 4KS-ohjelmassa. 

Riskiprosentti Arvosana Arvio 

Numeraalisten tulosten lisäksi jokaiselle yksikölle koottiin tarkastelussa ilmenneistä 

puutteista tarkastuslista, johon kirjattiin havaittu puute ja korjaamiseen tarvittavat toi- 

menpiteet. 

Kirurgian osasto 

Osaston tarkastuksessa ei noussut esiin mitään hälyttävää. Kokonaisarvosana neljä oli 

hyvä tulos. Tulosten mukaan osastolla olisi panostettava väkivalta- ja uhkatilanteiden 

toimintamallien koulutukseen sekä palo- ja pelastustilanteiden ennakointiin ja niissä 

toimimiseen. Näissä kohdissa riskiprosentti nousi noin 30 prosenttiin. Haastattelujen 

tuloksena sovittiin, että osasto järjestää syksyllä henkilökunnalle turvallisuuskoulusta. 

Lisäksi tietoturvallisuuden toimivuuden ennakointiin ja henkilöstön jatkuvaan kouluttami- 

seen kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. 

Sisätautien osastot 

Osastojen yhteisenä heikompana kohtana oli ergonomia, jossa riskiprosentti nousi toi- 

sella osastolla 29 prosenttiin. Toinen esiin noussut kehittämistarve oli osaston jatkuva 

ylikuormitustila ja siitä aiheutuva henkilökunnan stressi ja uupumus. Osastolla oli kui- 

tenkin jo tehty suunnitelmia ja erilaisia parannustoimenpiteitä stressin ja uupumisen hal- 

litsemiseksi ja tilanne oli kehittynyt parempaan suuntaan. 

Psykiatrian avo-osasto 

Psykiatrian avo-osastolla turvallisuusriskejä oli erittäin vähän. Kokonaisriskiprosentti oli 

vain 2,2 %. Henkilökunnan perehdytykseen ja koulutukseen oli panostettu. Alkusammu- 

tuskoulutuksen oli henkilökunnasta käynyt reilusti yli puolet ja loput olivat menossa seu- 

raavalle kurssille. Lisäksi väkivallan hallinnan koulutus oli suunnitteilla jo lähiaikoina. 

Päivystysosasto 

Osastolta ei löytynyt mitään erityistä turvallisuusongelmaa. Korkeimmalle riskiprosentti 

nousi ergonomiassa, joka oli hyvin lähellä tyydyttävää tulosta (29%). Apuvälineitä oli 

käytössä, mutta käytössä harvemmin (lähinnä potilasnosturit). Fysioterapeutti oli pitänyt 

osastolla ergonomiakoulutusta ja kehittänyt yhdessä henkilökunnan kanssa toimintata- 

poja. Väkivalta- ja uhkatilanteiden riskiprosentti kipusi yli 20 %:n. Kehitettävää oli mm. 

henkilöhälyttimien testauksessa ja henkilöstön koulutuksessa. 

21(35)

Psykiatrian vuodeosasto 

Osaston tulos oli kokonaisuutena erittäin hyvä. Turvallisuusasioihin oli kiinnitetty hyvin 

huomiota ja se oli omaksuttu osaksi jokapäiväistä työtä. Ainoa kohta, jossa riskiprosentti 

kasvoi, oli kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, mikä johtunee pääosin vanhasta rakennuk- 

sesta ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Muutos parempaan tapahtuu ensi vuoden 

aikana, jolloin osasto pääsee muuttamaan uusiin tiloihin. Tietoturvallisuudessa oli myös 

kehitettävää, mm. ainoastaan omien tunnusten käyttö. Palo-, työ- ja rikosturvallisuuden 

osa-alueissa riskiprosentti jäi alle 10 %, mikä on erinomainen tulos. 

Tukipalvelun yksikkö 

Yksikön tulos oli hyvä. Tarkastelun aikana ei esiin noussut mitään yhtä selkeää puutos- 

kohtaa. Suurimmat puutteet liittyivät henkilökunnan paloturvallisuuskoulutukseen osal- 

listumiseen ja jätehuoltoon. Esim. pahvinkeräystä ei tiloissa ole, jolloin palokuorma voi 

kasvaa suureksi. Samoin yksiköstä puuttuu energiajätteen keräyspiste. Henkilöstön 

kohdalla oli havaittavissa luottamuspulaa ja työilmapiirin heikkenemistä. 

Laboratorion yksikkö 

Yksikön kokonaisarvosana oli erittäin hyvä. Esimerkiksi kiinteistö- ja toimitila- sekä tieto- 

turvallisuudessa ei ollut lainkaan huomauttamista. Lisäpanostusta vaati ainoastaan pe- 

rehtyminen rikos-, väkivalta- ja uhkatilanteisiin, joiden todennäköisyys oli yksikössä kui- 

tenkin hyvin pieni. 

Yhteenveto tuloksista 

Yksiköiden arvosanat olivat hyviä (4/5) tai erittäin hyviä (5/5). Tulos oli siis kokonaisuu- 

tena hyvä. Muutama yksikkö pääsi jopa erittäin hyvään tulokseen. Yleisesti oli tyypillistä, 

että viidestä tutkitusta osa-alueesta löytyi yksi kohta, josta suurimmat puutteet tulivat, 

kun taas muihin alueisiin oli panostettu hyvin. Joillakin osastoilla se oli ergonomia, toisil- 

la varautuminen väkivalta- ja uhkatilanteisiin tai palotilanteeseen. Eroavaisuudet johtui- 

vat suurelta osin osastojen luonteiden eroavaisuuksista. Lisäksi muutamassa yksikössä 

riskiprosenttia nostivat seikat, joihin yksikkö ei voinut omalla toiminnallaan vaikuttaa tai 

kaikki yksikkötason toimenpiteet asian kuntoon saattamiseksi oli jo tehty. Näitä olivat 

esimerkiksi sisäilmaongelmat ja ylikuormitustilanteesta aiheutuvat henkilöstön stressi- ja 

uupumusoireet. 

22(35)

Kaikkien osastojen yhteenlasketuista tuloksista hieman heikompi tulos tuli palo- ja pe- 

lastusturvallisuudesta sekä rikosturvallisuudesta. Muut osiot ylsivät erittäin hyvään tu- 

lokseen (kuva 5). Palo- ja pelastusturvallisuuden sekä rikosturvallisuuden hieman huo- 

nommalle tulokselle yhteinen selitys oli henkilökunnan tietämyksen ja osaamisen päivit- 

tämisen puute. 

0. Kaikki osa-alueet 

1. Palo- ja pelastusturvallisuus 


3. Tietoturvallisuus 



Kuva 5. 4KS-ohjelman antama yhteistulos (ohjelma tekee ylimääräisen palkin kohdaksi 6). 

6.2 4KS-järjestelmän soveltuvuus hoitoyksikön riskienhallintaan 

4KS-ohjelman valmis kysymyspatteristo ei soveltunut juuri lainkaan sairaanhoitopiirin 

tarpeeseen, joten muutoksia tehtiin paljon ennen haastattelujen aloittamista. Ohjelman 

valmiit kysymykset keskittyivät organisaatiotason turvallisuuteen, kun tavoitteena oli 

selvittää turvallisuuden tasoa enemmänkin yksikkö- ja kiinteistökohtaisesti. 

Ohjelman käytössä puhutti kysymysten aiheiden ja asettelun lisäksi myös niiden määrä. 

Liian suuri määrä kysymyksiä teki tarkastuksesta kohtuuttoman pitkän ja laajan. Toi- 

saalta liian yleiset kysymykset eivät kertoneet riskeistä tarpeeksi tarkasti. 

Kysymyksiä oli tärkeää voida myös ohittaa, sillä kaikki kysymykset eivät koskeneet kaik- 

kia yksiköitä, jolloin myöskään nämä kysymykset eivät saaneet vaikuttaa lopputulok- 

seen. Kysymysten eri määrän takia yksiköiden maksimipistemäärä vaihteli jonkin verran 

4KS-ohjelman tuloksissa. 

23(35)

Ohjelmaan laadittu kysymyspatteristo toimi jokseenkin hyvin hoitoyksiköissä, mutta tu- 

kipalveluille se ei kaikilta osin sopinut. Pilotoinnissa muutamia kysymyksiä jouduttiin 

ohittamaan ja joitakin lisäkysymyksiä laatimaan. 

Ohjelman idea sinänsä oli hyvä, mutta tulokset jäävät laihoiksi. Haastattelumuodossa 

tehty tarkastelu herätti monet vastuuhenkilöt miettimään oman yksikön toiminnassa asi- 

oita, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle tai ei ole ymmärretty jonkin toiminnan 

vaikutusta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Tarkastus toimi myös uusien vastuu- 

henkilöiden perehdytyksenä. 

Ohjelma laskee siihen syötettyjen vastausten perusteella riskipisteet ja prosentit ja li- 

säksi sama asia esitetään riskikentän muodossa (kuva 6). 

Kuva 6. 4KS-ohjelman laatima riskikenttä. 

Kuvassa tarkastelun aihealueet ovat riskikentän kehällä ja kuvaajasta näkee kohdat 

joihin tulisi kiinnittää huomiota. Kuitenkin tarkemman selvityksen saamiseksi on tutustut- 

tava yksittäisiin vastauksiin, joten pelkästä kuvasta saatu hyöty on melko pieni. 

24(35)

Riskipisteytys perustuu kyllä/ei/osittain -vastauksiin. Ohjelma antaa kyllä-vastauksesta 

nolla riskipistettä, osittain vastauksesta yhden pisteen ja ei vastauksesta kaksi pistettä. 

Osassa kysymyksistä vastausvaihtoehtoja on vain kaksi, jolloin pisteytys on erilainen. 

Eri otsikoiden alla on eri määrä kysymyksiä, joten maksimipistemäärä vaihtelee. Ohjel- 

man antamat riskipiste- ja prosenttitulokset lasketaan suhteuttamalla saadut pisteet 

maksimipistemäärään, jolloin tulokset voivat vaihdella suuresti riippuen maksimipiste- 

määrästä eli kysymysten määrästä. Näin ollen pistemääriin perustuvat tulokset eivät ole 

luotettavia. Lisähaasteita asettavat osastojen toiminnalliset eroavaisuudet, jotka täytyisi 

pystyä huomioimaan tulosten analysoinnissa. Riskiprosentti saattaa nousta esimerkiksi 

sellaisten tekijöiden seurauksena, joihin osasto ei mitenkään voi tse vaikuttaa. Näin ol- 

len myös tässä suhteessa tuloksien luotettavuus ei ole paras mahdollinen. 

Ohjelmassa on mahdollisuus tarkastella tuloksia myös toimialueittain. Heikkoutena on 

tulosten esittäminen samassa muodossa kuin yksikkökohtaisesti, jolloin niiden luotetta- 

vuus heikkenee. Lisäksi toimialuetarkastelussa ohjelma antaa tulokset vain taulukkota- 

solla, jolloin siitä saavutettava hyöty on heikko. Kuvissa on erilaisia vikoja ja puutteita, 

esim. ylimääräinen palkki (kuva 5). 

Ohjelma kokonaisuutena soveltuu huonosti terveydenhuollon laitosturvallisuuden tai 

riskienhallinnan tason mittaamisen työkaluksi. Positiivista on verkkokäyttöisyys ja luet- 

tavuus, joka toteutuisi myös muunlaisella sähköisellä ohjelmalla. 

7 Johtopäätökset 

7.1 Terveydenhuollon laitosturvallisuuden osa-alueet 

Terveydenhuollon laitosturvallisuudella turvataan laitoksen perustehtävää eli potilaan 

hoitoa. Verrattaessa eri malleja, voidaan niistä koota terveydenhuoltoon soveltuva lai- 

tosturvallisuuden kokonaisuus. EK:n mallin lähes kaikki turvallisuuden osa-alueet toimi- 

vat myös terveydenhuollossa, mutta osaa kannattaa tarkastella vain osittain. Ulkomaan 

toimintojen turvallisuutta ei terveydenhuollossa tarvitse tarkastella. 

4KS-järjestelmän testauksessa käytetyt viisi turvallisuuden osa-aluetta (palo-, työ-, ri- 

kos-, kiinteistö- ja toimitila- sekä tietoturvallisuus) eivät pelkästään riitä kattamaan koko 

25(35)

laitosturvallisuuden kenttää. Työ- ja henkilöturvallisuus on mahdollista yhdistää, mutta 

tarkempi tarkastelu vaatii niiden erottamisen toisistaan perustehtävä (potilaan hoito) 

muistaen. Ympäristöturvallisuus liittyy osittain muihin kokonaisuuksiin, mutta vaatii ta- 

pauskohtaisesti oman tarkastelunsa. Varautumisella tarkoitetaan valmiussuunnittelua, 

joka terveydenhuollon toiminnan turvaamisessa on välttämätöntä. Vaikka turvattava 

tekijä on potilaan hoito, on myös itse toimintaa ja siihen liittyviä riskejä tutkittava myös 

laitosturvallisuuden kannalta. 

KSSHP:n riskienhallintamallissa on lähdetty perustehtävään vaikuttavista osa-alueista 

ja kuvaan on koottu sekä perustehtävää tukevia että sitä uhkaavia tekijöitä (kuva 4). 

Riskienhallintamallin osa-alueissa on pohdittu riskejä kokonaisvaltaisesti, jolloin turvalli- 

suus on vain yksi vaarantuva seikka muiden joukossa. Riskienhallintamalli on siis laa- 

jempi kuin pelkkä laitosturvallisuuden malli. 

Stm:n työryhmä on ehdottanut terveydenhuollon laitosturvallisuuden kokonaisuuden 

muodostamista seuraavista osa-alueista tai EK:n mallin uusista "sektoreista": 

1. toiminnan turvallisuus 

2. varautuminen (valmiussuunnittelu) 

3. henkilöturvallisuus 

4. työturvallisuus 

5. kiinteistö ja toimitilaturvallisuus 

6. palo- ja pelastusturvallisuus 

7. rikosturvallisuus 

8. ympäristöturvallisuus 

9. tietoturvallisuus. 

Sektoreiden tarkoituksena on jäsentää turvallisuuden varsin laajaa ja monipuolista ko- 

konaisuutta. On huomattava, ettei jaottelu ole analyyttisesti yksiselitteinen, sillä useat 

turvallisuuteen liittyvät kysymykset voivat kuulua useaan sektoriin samanaikaisesti. Sek- 

torit tulee hahmottaa laajempina kokonaisuuksina joissa turvallisuuden eri sektorit ovat 

osittain päällekkäisiä. Sektorien merkitystä tai tärkeyttä laitoksen toiminnan ja turvalli- 

suuden kannalta ei ole tarkoitus arvioida. Turvallisuusuhkien vakavuuden arviointi suh- 

teessa tapahtuman todennäköisyyteen tehdään laitoksen riskienhallintaprosessissa. 

1. Toiminnan turvallisuus 

Kun käsitellään terveydenhuollon perustehtävän eli potilaan hoidon turvallisuutta, on 

keskeistä itse hoitotapahtuman turvallisuus. Kaikki toiminnan turvallisuuteen liittyvät 

26(35)

asiakokonaisuudet eivät kuitenkaan kuulu suoraan potilasturvallisuuden käsitteen piiriin, 

vaan ne ovat osa laitosturvallisuuden käsitteen sisältöä. Näitä ovat esimerkiksi laitoksen 

sisäisten ja ulkoisten kuljetusten turvallisuus sekä laitoksen sisällä tapahtuvan varas- 

toinnin ja yleensäkin laitoksen sisäisen logistiikan turvallisuuteen liittyvät kysymykset. 

Korkea laitosturvallisuuden taso antaa hyvät edellytykset potilasturvallisuuden ylläpidol- 

le ja kehittämiselle. 

2. Varautuminen ja valmiussuunnittelu 

Terveydenhuollon laitoksen tulee kyetä jatkamaan toimintaa mahdollisimman häiriöttö- 

mästi kaikissa tilanteissa, olivatpa nämä luonteeltaan paikallisia, alueellisia, valtakunnal- 

lisia tai vieläkin laajempia poikkeustilanteita. Varautumisen tulee siis kattaa paitsi laitok- 

sen sisällä tapahtuvat erityistilanteet (esim. vakava kiinteistötekninen häiriö), paikallinen 

suuronnettomuus tai laajempi pandemia- tai muu kriisitilanne. 

Valmiuslain 40§ velvoittaa terveydenhuollon organisaatioita laatimaan suunnitelman, 

kuinka toimintaa voidaan jatkaa mahdollisimman häiriöttömästi myös poikkeusoloissa. 

Terveydenhuollon laitoksen kannalta hyvä normaaliolojen turvallisuusasioiden suunnit- 

telu sekä turvallisuus- ja varautumisnäkökohdat huomioon ottavat kiinteistötekniset rat- 

kaisut luovat pohjan poikkeusolojen toiminnalle. 

3. Henkilöturvallisuus 

Henkilöturvallisuudella tarkoitetaan laitoksessa asioivien tai siellä työskentelevien henki- 

löiden turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Korkean potilasturvallisuuden tason lisäksi 

terveydenhuollon laitoksen on kyettävä varmistamaan työntekijöille turvallinen ja viih- 

tyisä työympäristö sekä varmistamaan, että tiloihin saapuvat ja sieltä pois lähtevät voi- 

vat asioida laitoksessa ilman väkivallan kohteeksi tai tapaturman uhriksi joutumista. Eri- 

tyisen haastava tilanne on niissä terveydenhuollon toimipisteissä, joihin saavutaan il- 

man ajanvarausta ilta- ja yöaikaan (esim. päivystyspoliklinikat). 


Työturvallisuuden varmistamisen osalta keskeisen tärkeää on työturvallisuuden vastui- 

den selkeä määrittely työpaikalla. Haasteellista tämä on laitoksissa joissa toimii useiden 

eri organisaatioiden ja eri toimialojen palveluprosesseja. Terveydenhuollon laitoksessa 

vastuiden määrittely on tärkeää, sillä esimerkiksi laitoksen sisäiseen liikenteeseen, vaa- 

27(35)

allisten aineiden käsittelyyn tai työskentelyyn aggressiivisten potilaiden kanssa liittyy 

työturvallisuusriskejä. Lisäkuormitusta aiheuttavat erilaiset työpaikan sisäilmaan, työs- 

kentelylämpötilaan, meluun, hajuihin ja kemikaalialtistuksiin liittyvät kuormitustekijät. 


Perustehtävän onnistuminen edellyttää toimivaa, laadukasta ja turvallista toimintaympä- 

ristöä. Tarkoituksenmukaisilla ja toiminnallisista lähtökohdista suunnitelluissa kiinteis- 

töissä kyetään hoitamaan potilaita laadukkaammin ja kiinteistön rakenne auttaa laitos- 

turvallisuuden ylläpitämisessä. Lukitusten, kulkureittien ja opasteiden sekä niiden val- 

vonnan on oltava kunnossa. Sairaalalaitoksessa on erittäin paljon erilaisia teknisiä jär- 

jestelmiä, joiden toimintavarmuus on hoidon kannalta kriittistä. 

Korjausrakentaminen aiheuttaa aina riskejä laitoksen toiminnalle. Rakentamiseen liittyy 

melua ja pölyä, tulitöitä, poikkeavia kulkujärjestelyitä ja työmaaliikennettä. Rakennus- 

työmaalla käsitellään ja säilytetään vaarallisia aineita ja rakennusjätettä. Jos laitoksen 

toiminta jatkuu rakennustöiden aikana, on rakentamisen suunnittelussa ja toteuttami- 

sessa huomioitava terveydenhuollon laitoksen toiminnan turvallisuuden erityispiirteet. 

6. Palo- ja pelastusturvallisuus 

Laitoksen palo- ja pelastusturvallisuus riippuu sekä kiinteistöstä ja sen teknisistä järjes- 

telmistä että siinä työskentelevistä henkilöistä. Paloriskiä voidaan pienentää rakenteelli- 

sin ratkaisuin, materiaalivalinnalla, erilaisilla teknisillä järjestelmillä ja henkilökunnan 

osaamisen varmistamisella. 


Terveydenhuollon organisaatioon kohdistuvat rikokset liittyvät pääasiassa henkilöihin. 

Osa väkivaltatilanteista voidaan laskea rikoksiksi. Asiakkaat voivat syyllistyä laittomaan 

uhkaukseen sanallisella väkivallalla. Omaisuusrikoksista todennäköisin on lääke- tai 

laitevarkaus. Tietoturvaan liittyvät rikokset ovat tulleet yhä mahdollisemmiksi lainsää- 

dännön tiukennuttua. Rikoksiin terveydenhuollossa voi potilaiden ja asiakkaiden ohella 

syyllistyä myös henkilökunta. Yleisimpiä rikosmuotoja terveydenhuollossa ovat väkival- 

tarikokset, lääkevarkaudet, tietoturvaloukkaukset ja omaisuusrikokset, esim. ikivalta. 

28(35)

8. Ympäristöturvallisuus 

Terveydenhuollon ympäristöturvallisuus sisältää jätehuollon, kemikaaliturvallisuuden, 

biologisten riskien hallinnan ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät ympäristökysymykset. Sai- 

raaloissa käytetään useita kemikaaleja sekä nestemäisessä muodossa että kaasuina. 

Jätehuollossa on huomioitava terveydenhuollon erityispiirteet, esim. biologinen riskijäte. 

Tarttuvien tautien mahdollisuus lisää ympäristöturvallisuuden merkitystä. Myös melu on 

mahdollinen riskitekijä, samoin päästöt esim. lämmityksen kautta. Hyvään laitosturvalli- 

suuden ylläpitoon kuuluu ympäristönsuojeluriskien hallinta esim. ympäristöohjelman 

avulla. 

9. Tietoturvallisuus 

Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan tietoturvallisuus koostuu tiedon eheyden, sen 

oikeellisuuden ja käytettävyyden kokonaisuudesta. Sähköisten tietojärjestelmien ohjel- 

mien oikean toiminnan varmistamisen ohella tietoturvallisuuden korkean tason varmis- 

tamiseen liittyy siis suuri määrä fyysisiä mm. laitteiden sijoitteluun ja niiden toiminnan 

varmistamiseen liittyviä seikkoja. Terveydenhuollon laitoksissa käsitellään päivittäin sa- 

lassa pidettäviä potilastietoja vaativia asiakirjoja sekä muita dokumentteja joiden käsitte- 

lyssä tulee noudattaa erityistä tarkkuutta. 

7.2 Laitosturvallisuuden riskienhallinta 

Kokonaisvastuu turvallisuudesta ja riskienhallinnasta on organisaation johdolla. Turvalli- 

suus on osa normaalia organisaation toiminnan johtamista ja johdon tekemillä päätöksil- 

lä on aina turvallisuusvaikutuksia. Turvallisuusjohtamisen toteutuminen terveydenhuol- 

lon organisaatiossa edellyttää turvallisuuden merkityksen ymmärtämistä osana hoito- 

prosessin jokaista vaihetta. 

Turvallisuusriskien hallinta on osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Laitosturvallisuu- 

den hallinnalla haetaan turvaa potilaan hoidolle terveydenhuollon laitoksessa. 

Laitosturvallisuus muodostuu useista eri osa-alueista. Alueet menevät päällekkäin ja 

sisältävät samoja asioita. Esimerkiksi rikosturvallisuus on usein myös kiinteistö- ja hen- 

kilöstöturvallisuutta, samoin toiminnan turvallisuus on osa perustehtävää eli potilaan 

hoitoa (potilasturvallisuutta). Stm:n laitosturvallisuuden työryhmässä kehitetyn mallin 

mukaan laitosturvallisuus voidaan jakaa yhdeksään eri osa-alueeseen (kuva 7). 

29(35)

Kuva 7. Laitosturvallisuuden riskienhallinta. 

Laitosturvallisuuden riskienhallintamallissa tavoitteena on kaikessa toiminnassa huomi- 

oida yhdeksän turvallisuuden osa-alueen riskienhallinta. Turvallisuutta ei eroteta omaksi 

kokonaisuudekseen, vaan turvallisuus liitetään perustehtävään ja johtamiseen suunnit- 

telusta toteuttamiseen ja seurantaan. 

Toimivaan organisaation turvallisuuskulttuuriin kuuluu omavalvonta. Tapahtuneista tilan- 

teista on voitava oppia. Toimiva ilmoitusjärjestelmä velvoittaa johdon tapahtumien käsit- 

telyyn ja niistä oppimiseen. 

Tutkielmassa esitetyt tulokset kertovat, että laitosturvallisuuden taso on laajasti mitaten 

erikoissairaanhoidon yksiköissä varsin hyvä. Riskikartoitukseen osallistuneiden yksiköi- 

den turvallisuudessa ei karkealla mittaristolla löytynyt suuria puutteita. Riskiprosenttiin 

vaikutti useimmiten seikka, johon yksikkö ei itse voi suuresti vaikuttaa. Eniten kehittä- 

mistä oli kartoituksen mukaan palo- ja rikosturvallisuudessa. 

30(35)

7.3 Laitosturvallisuusriskien mittaaminen 

Testattu 4KS-järjestelmä soveltuu melko huonosti terveydenhuollon laitosturvallisuuden 

riskienhallinnan työkaluksi. Kuitenkin myös terveydenhuoltoon tarvittaisiin nykyaikaisia 

turvallisuusmenetelmiä ja -mittareita. Järjestelmän tulisi olla helposti muunneltavissa 

arvioitavan yksiön toiminnan mukaan, mutta silti sen pitäisi kattaa kaikki tärkeiksi katso- 

tut osa-alueet. 4KS-järjestelmä ei taivu muutoksiin ja se on raskas täyttää johtuen laa- 

jasta kysymyspatteristosta. Normaalitilanteessa riskien arviointia ei ole mahdollisuus 

tehdä haastattelumenetelmällä, joten ohjelman tulee olla helppokäyttöinen organisaati- 

on kaikilla tasoilla 

Valtakunnallisesti kehitetty HaiPro-menetelmä on kehityskelpoinen tapa laajentaa oman 

organisaation turvallisuusnäkemystä. Stm:n työryhmä ehdottaa sen laajentamista myös 

muiden kuin potilaan hoitoon liittyvien poikkeamien ilmoittamiseen. Tilastot voisivat olla 

valtakunnallisia. 

Koska riskien arviointi on osa normaalia toimintaa, tulee riskienhallintajärjestelmän olla 

organisaation johdon käytössä. Riskien arviointi tulee liittää osaksi toiminnan suunnitte- 

lua. Käyttökelpoisin olisi siis malli, joka ohjaisi päätökset turvallisuushakuiseen suun- 

taan. Arviointi olisi osa organisaation suunnittelun vuosikelloa. Arviointi tulisi voida tehdä 

organisaation joka tasolla eri kysymysten avulla, jolloin alempien tasojen arvioinnit toi- 

misivat pohjana johdon tekemälle arvioinnille. Toimenpiteiden vaikutus riippuisi asian 

laajuudesta. Riskien arviointia ei tarvitsisi erikseen raportoida, kun se olisi osana nor- 

maalia raportointijärjestelmää. 

Turvallisuuden varmistamiseksi tulisi laatia tarkistuslistat kriittisimmistä laitosturvallisuu- 

den osa-alueista, joita ovat seuraavat: 

• Paloturvallisuus / sisäinen palotarkastus 

• Työturvallisuus / työpaikan tarkistuslista 

• Tietoturvallisuus / tietoturvallisuuden verkkotentti 

• Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus / tarkistuslista valvontaan. 

Monessa organisaatiossa on käytössä sisäisen palotarkastuksen lomake. Työpaikan 

työturvallisuuden on kehitetty monenlaisia tarkistuslistoja. Tietoturvallisuuteen tarvitaan 

erityisesti verkko-opetusta, jonka perusteella voidaan jopa estää tiettyjen ohjelmien 

31(35)

käyttö ennen tentin suorittamista. Kiinteistöjen valvontaan voidaan teknisen valvonnan 

lisäksi liittää tarkistuslistoja esimerkiksi vartijoiden käyttöön. 

Tarkistuslistojen raporttien tulisi olla linjaorganisaation käytössä helpolla tavalla. Niiden 

käyttö tulisi liittää osaksi toimivaa poikkeamailmoitusjärjestelmää. 

7.4 Laitosturvallisuuden riskienhallinnan kehittäminen PSHP:ssä 

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä laitosturvallisuuden mallia kannattaa toteuttaa stm:n 

mallin sisältöä hieman muuttaen. Ehdotuksena on, että yhdeksän osa-aluetta yhdiste- 

tään kuudeksi sairaanhoitopiirissä jo määritellyksi perustehtävää tukevaksi turvallisuus- 

alueeksi (kuva 8). 

Kuva 8. Ehdotus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuden riskienhallintakokonaisuudeksi. 

PSHP:n turvallisuuden riskienhallintamalli käsittää laitosturvallisuuden lisäksi myös 

muut turvallisuuden osa-alueet: potilasturvallisuuden ja laajemman tietoturvallisuuden. 

PSHP:ssä käytetään valmiussuunnittelun sijaan käsitettä valmiusjärjestelmä. Henkilö- 

turvallisuuteen on yhdistetty työturvallisuus ja myös osa rikosturvallisuutta. Kiinteistö-, 

ympäristö ja osa rikosturvallisuutta on yhdistetty. 

32(35)

7.5 Jatkotutkimustarpeet 

Laitosturvallisuuden riskienhallintamalli on vasta teoreettisella tasolla. Seuraavaksi tarvi- 

taan konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Stm:n työryhmä ehdottaa, 

että terveydenhuollon laitosten johdon käyttöön laaditaan malliin pohjautuva riskienhal- 

lintaohjeisto ja nykyinen stm:n Turvallisuussuunnitteluopas päivitetään saman mallin 

pohjalta. Mallia tulisi voida soveltaa myös terveydenhuollon pienemmissä toimintayksi- 

köissä ja sosiaalitoimen puolella. Muunneltavuus on siis erityisen tärkeää. 

Työryhmä ehdottaa myös poikkeamien käsittelyä ja niistä oppimista varten valtakunnal- 

lisen ilmoitus- ja tilastointijärjestelmän kehittämistä esim. HaiPro-menetelmää laajenta- 

malla. Tavoitteena on, että menetelmä toimisi sekä hoitoon että laitosturvallisuuteen 

liittyvien poikkeamien ilmoittamisessa ja käsittelyssä. 

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä laaditaan vuoden 2010 aikana turvallisuuspolitiikka ja 

turvallisuusriskien hallintaohjelma. Tavoitteena on turvallisuuskäytäntöjä yhtenäistämäl- 

lä ja ohjeistusta selkeyttämällä entistä paremmin varmistaa toiminnan turvallisuus kai- 

kissa olosuhteissa. Vuoden 2010 aikana uudistetaan myös shp:n sisäiset intranet-sivut, 

joiden turvallisuussivusto rakennetaan tutkielmassa kehitetyn mallin mukaan. Sairaan- 

hoitopiirissä käytössä olevien poikkeamailmoitusjärjestelmien yhdistämisessä seurataan 

valtakunnallista toimintamallia. 

8 Yhteenveto 

Terveydenhuollon laitosturvallisuudella tarkoitetaan potilasturvallisuutta tukevaa toimin- 

taa, joka muodostuu fyysisen turvallisuuden osatekijöistä. Jotta potilaan hoitoprosessi 

on turvattu, on laitosturvallisuuden tason oltava kunnossa. Tämä vaatii laitosturvallisuu- 

den riskienhallintaa eli jatkuvaa työtä vaarojen kartoittamiseksi, niiden riskien arvioimi- 

seksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. 

Tutkielmassa selvitettiin terveydenhuollon laitosturvallisuuden ja riskienhallinnan käsit- 

teitä sekä kuvattiin olemassa olevia riskienhallinnan käytäntöjä mm. kahdessa sairaan- 

hoitopiirissä. Laitosturvallisuus jaettiin osa-alueisiin, joiden tasoa mitattiin 4KS- 

riskienhallintatyökalulla. Tällä karkealla mittarilla mitattuna taso oli yksiköissä hyvä. 

33(35)

Tutkielmassa viitattiin stm:n valmiusyksikön laitosturvallisuuden kehittämistyöryhmän 

työhön ja valmistuneeseen raporttiin, jonka mukaan terveydenhuollon laitosturvallisuu- 

den riskienhallintaan tarvitaan selkeämpiä malleja ja ohjeistusta. Tutkielmassa pidettiin 

hyvänä työryhmän ehdotusta valtakunnallisen riskienhallintaohjeiston laatimisesta ter- 

veydenhuollon laitosten johdon käyttöön. Työryhmän ehdottaman mallin pohjalta tut- 

kielmassa määriteltiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laitosturvallisuuskokonaisuus ja 

jatkotoimet sen kehittämiselle. 

Riskienhallinta on määrätietoista ja systemaattista työtä erilaisten vaarojen ja uhkien 

hallitsemiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Hyvän turvallisuuskulttuurin kehittyminen 

vaatii osaamista ja resursseja, joiden merkitys ei välttämättä ole heti havaittavissa. Lai- 

tosturvallisuuden ymmärtäminen tärkeänä terveydenhuollon perustehtävää tukevana 

asiana lähtee ylimmän johdon sitoutumisesta. 

Lähteet 

• Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrate- 

gia 2009 – 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. 24 s. 

• Elinkeinoelämän keskusliitto EK. www.ek.fi. 11.9.2009. 

• Finanssivalvonnan standardi 4.4B. Rahoitustarkastuskeskus 2007. 

• Flink, A-L., Reiman, T., Hiltunen, M. 2007. Heikoin lenkki? Riskienhallinnan inhi- 

milliset tekijät. Edita Prima Oy, Helsinki. 

• HaiPro-menetelmä. www.haipro.fi 11.9.2009 

• Kauppi, A. 2007. Potilastiedot ja poliisin tiedonhankinta. WSOY, Vantaa. 384 s. 

• Kerko, Pertti. 2001. Turvallisuusjohtaminen. PS-kustannus, Porvoo. 368 s. 

• Knuuttila, J. & Tamminen A. 2004. Turvallinen hoitoyksikkö – Malli terveyden- 

huollon hoitoyksikön riskienhallintaan. Lääkelaitoksen julkaisusarja 2/2004, Hel- 

sinki. 16 s. 

• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. 

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta 44/2006. 

• Leppänen, A. 2000. Työprosessin mallintaminen. Työterveyslaitos, Helsinki. 56 s. 

• Lääkelaitoksen ohje 17/2002. 

34(35)

• Pelastuslaki 468/2003. 

• Riskien arviointi työpaikalla työkirja. 2003. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuo- 

jeluosasto, Tampere. 

• Riskienhallinnan järjestäminen ja riskien arviointi kunnissa (Kunnari). Opas kunti- 

en riskien järjestämiseksi. 2002. Suomen kuntaliitto. 60 s. 

• Riskienhallintaopas. 2004. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL Ry. Es- 

poo. 20 s. 

• Stm:n sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden turvallisuussuunnitte- 

luopas 2005:13. 

• Tamminen, A. & Knuuttila, J. 2004. Turvallinen hoitoyksikkö. VTT Tuotteet ja tuo- 

tanto, Tampere. Tutkimusraportti BTU056-041255. 58 s. 

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.stakes.fi 11.9.2009 

• Terveydenhuollon työsuojelun valvontahankkeen loppuraportti. STM-selvityksiä 

3/2008. Helsinki. 55 s. 

• Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen. 2009. Sosiaali- ja terveys- 

ministeriön selvityksiä. 34 s. LUONNOS 

• Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön 

selvityksiä 2008:28. 

• The Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission: En- 

terprise Risk Management – Integrated Framework (September 2004), s. 109- 

112. 

• Työturvallisuuslaki 738/2002. 

• Valmiuslaki1080/1991. 

• Wikipedia. www.wikipedia.fi 11.9.2009 

• Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimi- 

Liitteet 

sesta. 2009. kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Työ- ja elinkeinoministeriö. Hel- 

sinki. 80 s. 

Liite 1. 4KS-järjestelmän testaamisessa käytetty kysymyslista. 

35(35)

1. PALOTURVALLISUUS 

ENNAKOINTI 

Onko henkilöstö perehtynyt palo- ja 

pelastusohjeistuksiin? 

Onko viimeksi tehdyssä sisäisessä palotarkastuksessa 

havaitut puutteet korjattu? 

Säilytetäänkö käytävillä tavaraa korkeintaan toisella 

seinustalla? 

Ovatko poistumisteiden edustat vapaana ylimääräisestä 

tavarasta? 

Ovatko palavat nesteet ja kaasut varastoitu 

asianmukaisesti sallitut määrät ja varastointi on merkitty 

selvästi opastekyltein? (happi) 

Ovatko palo-ovet henkilöstön tiedossa ja onko niiden 

sulkeutuminen vaaratilanteessa esteetön? 

Tapahtuuko tupakointi sille määrätyissä paikoissa? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 

HÄLYTTÄMINEN 

Ovatko tarvittavat palohälytyskoodit näkyvillä? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 

Onko yksikössä käytössä ainakin yksi hakulaite, johon 

hälytyskoodit tulevat? 

Onko henkilökunta tietoinen minkä alueen hälytyksiin 

reagoidaan ja miten? 

Onko hätänumero (0-112/1550) selkeästi näkyvillä 

puhelimen vieressä? 

Onko paloilmoituspainikkeelle esteetön pääsy ja paikat 

ovat henkilökunnan tiedossa? 

ALKUSAMMUTUS 

Onko alkusammutuskalusto merkitty asiamukaisin 

opaskyltein ja merkinnät ovat selvästi havaittavissa? 

Löytyykö alkusammutuskalusto sille osoitetuista paikoista 

ja on toimintakuntoinen (tarkista pvm)? 

Onko alkusammutuskalusto esteettömästi käytettävissä? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 

Onko henkilökunta saanut koulutusta/osaako käyttää 

alkusammutuskalustoa? 

Pidetäänkö alkusammutuskoulutuksen käyneistä 

rekisteriä? 

Onko työyksikössä riittävästi sammutuspeittoja ja ne ovat 

asianmukaisesti kiinnitettyjä? 

EI TARVITTAVAT 

TOIMENPITEET 


TOIMENPITEET 


TOIMENPITEET 

LIITE 1(6) 

VASTUU- 

HENKILÖ 

VASTUU- 

HENKILÖ 

VASTUU- 

HENKILÖ

POISTUMINEN 

Onko henkilökunta tietoinen miten toimitaan ja minne 

potilaat siirretään vaaratilanteen sattuessa? 

Tunteeko henkilökunta kaksi eri poistumisreittiä 

työyksiköstä? 

Onko uloskäytävät merkitty asianmukaisilla opasteilla? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 

Ovatko uloskäytävien merkkivalot toiminnassa? 

Onko poistumisteiden ovet avattavissa ilman avainta, jos 

mahdollista? 

Onko vuodepotilaiden sängyissä evakuointilakana ja 

osaako henkilökunta käyttää sitä? 

Ovatko sairaalakaasujen hätäsulkuventtiilien paikat 

selkeästi näkyvissä ja niille on esteetön pääsy? 

Ovatko sairaalakaasujen sulkemisen toimintamallit 

henkilökunnan tiedossa? 

2. TYÖTURVALLISUUS 

PEREHDYTYS JA KOULUTUS 

Onko yksikössä dokumentoitu työnopastus- ja 

perehdytysohjelma? 

Kuuluuko perehdyttämiseen osana myös palo- ja 

pelastusohjeistukset sekä henkilöturvallisuus? 

Onko henkilöstö tietoinen työsuojeluorganisaatiosta ja 

sen toiminnasta? 

Ovatko sairaanhoitopiirin turvallisuudesta vastaavat 

henkilöt henkilöstön tiedossa? 

Suhtautuuko henkilöstö myönteisesti turvallisuutta 

käsitteleviin asioihin? 

Onko yksikössä suoritettu henkilöstökysely ja mahdollisia 

tuloksia on analysoitu? 

Onko henkilöstö ohjeistettu toimimaan hätä- ja 

onnettomuustilanteissa ja toimintaohjeet ovat 

henkilöstön saatavilla? 

Kartoitetaanko koulutuksen tarvetta säännöllisesti? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 


TOIMENPITEET 


TOIMENPITEET 

LIITE 2(6) 

VASTUU- 

HENKILÖ 

VASTUU- 

HENKILÖ

TYÖHYVINVOINTI 

Onko henkilöstön työterveystarkastukset hoidettu 

asianmukaisesti? 

Onko henkilöstön terveydentila sellainen, että he 

kykenevät selviytymään työstään? 

Yksikössä ei ole tapahtunut viimeisen vuoden aikana 

sairaslomiin johtaneita työtapaturmia? 

Onko työvuorolistan suunnittelussa huomioitu 

mahdollisuuksien mukaan toiveet ja lepoajat? 

Onko henkilöstöllä riittävästi vaikutusmahdollisuuksia 

omaan työhönsä? 

Pystyvätkö kaikki työntekijät (esimiehet ja työntekijät) 

keskustelemaan työasioista avoimesti? 

Ovatko kehityskeskustelut toteutuneet osastolla? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 

Onko henkilöstöllä stressi ja uupumus hallinnassa, niin 

ettei se vaikuta heikentävästi työn laatuun? 

Onko henkilöstö tietoinen toimintaohjeesta henkisen 

väkivallan estämiseksi ja ohjeistuksia noudatetaan? 

Selvitetäänkö työyhteisössä ilmenevät ristiriidat heti? 

ERGONOMIA 

Onko työntekijät perehdytetty ergonomisiin 

työskentelytapoihin ja he ovat tutustuneet 

ergonomiaohjeeseen? 

Vastaavatko työntekijät omalta osaltaan työergonomian 

toteutumisesta? 

Tehdäänkö yhteistyötä työterveyshuollon tai muun 

vastaavan asiantuntijatahon kanssa työergonomian 

kehittämiseksi? 

Ovatko työpisteet mitoitettu ergonomisesti oikealla 

tavalla? 

Käytetäänkö työssä apuvälineitä oikeaoppisesti raskaiden 

taakkojen sekä potilaiden nostoissa ja siirroissa? 

Onko työtä keventäviä apuvälineitä käytössä riittävästi? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 

Käytetäänkö suojavaatetusta ja muita henkilösuojaimia 

oikeaoppisesti? 


TOIMENPITEET 


TOIMENPITEET 

LIITE 3(6) 

VASTUU- 

HENKILÖ 

VASTUU- 

HENKILÖ

3. RIKOSTURVALLISUUS 

VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEET 

Onko henkilöstö saanut koulutusta tai ohjausta 

väkivaltatilanteissa toimimisesta? 

Käyttääkö henkilökunta työaikana kuvakortteja, joista he 

ovat tunnistettavissa? 

Kiinnittääkö henkilöstö huomiota heille ennestään 

tuntemattomiin henkilöihin, jotka liikkuvat osastolla? 

Onko työskentelytiloissa huomioitu tilajärjestelyillä 

mahdolliset uhka- vaaratilanteet (poistuminen)? 

Onko hälytyksen teko, avun kutsuminen uhka- ja 

vaaratilanteissa ohjeistettu ja henkilökunnan tiedossa? 

Ovatko yksikön henkilöhälyttimet toimintakuntoisia ja 

testaukset hoidettu ohjeistuksen mukaan? 

Raportoidaanko väkivalta- ja uhkatilanteet sekä muut 

turvallisuuspoikkeamat ohjeiden mukaisesti Turpoon ja 

käsitellään työyksikössä? 

Onko henkinen jälkihoito ja tilanteen purku tai 

mahdollisuus siihen järjestetty väkivaltatilanteisiin 

joutuneille? 

Osaako henkilöstö ottaa mahdolliset tunnistetiedot 

ohjeiden mukaisesti rikostilanteissa? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 

RIKOSTEN TORJUNTA 

Toimiiko lääkkeiden säilytys ja lääkehuolto säännösten 

mukaisesti? 

Säilytetäänkö huumaavat lääkeaineet lukitussa kaapissa, 

jonne pääsy on vain tietyillä henkilöillä? 

Säilytetäänkö sairaanhoitopiirin, henkilökunnan ja 

asiakkaiden arvokasta omaisuutta ainoastaan lukituissa 

tiloissa, poissa ulkopuolisten näkyviltä? 

Ovatko kannettavat tietokoneet lukittuina liikkuviin 

työpisteisiin? 

Ovatko tietokonepäätteet, kirjoittimet, faksit, 

kopiokoneet yms. sijoitettu valvottuun tilaan? 

Onko henkilökunta perehtynyt toimintaohjeisiin 

erilaisissa rikostilanteissa (ryöstö, varkaus, uhkaus)? 

Onko henkilökunta tietoinen mistä lisäapua saa 

hälytettyä? (henkilöhälytin, vartija) 

Ovatko osaston ovet lukittuina kun tiloissa 

työskennellään yksin sekä yöaikaan? 

Ovatko avainhallinnan turvallisuusohjeistukset 

henkilökunnan tiedossa ja niitä noudatetaan? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 


TOIMENPITEET 


TOIMENPITEET 

LIITE 4(6) 

VASTUU- 

HENKILÖ 

VASTUU- 

HENKILÖ

4. KIINTEISTÖ- JA TOIMITILATURVALLISUUS 

TOIMITILA 

Onko kaatumista, liukastumista ja kompastumista 

ehkäisty työskentelytiloissa? (lattioiden pitävyys ja 

puhtaus) 

Noudatetaanko työskentelytiloissa yleistä siisteyttä ja 

järjestystä? 

Ovatko työpisteet riittävän hyvin valaistuja? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 

Ovatko työtilojen lämpöolosuhteet sopivat 

työskentelylle? 

Onko työpisteiden melutaso sopiva? 

Onko työskentelytilojen sisäilman laatu riittävän hyvä? 

Onko henkilökunta tietoinen miten toimitaan ja minne 

ilmoitetaan teknisissä häiriötilanteissa? 

KONEET JA LAITTEET 

Onko henkilöstö perehtynyt laitteiden käyttöön ja 

turvallisuusohjeisiin? 

Onko sähkölaitteiden johdot silmämääräisesti katsottuna 

ehjät ja toimintakuntoiset eikä jatkojohtoja ole lattialla? 

Ovatko sähkölaitteet toimintakuntoisia? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 

Sähkölaitteiden päällä ei säilytetä ylimääräistä tavaraa? 

Katkaistaanko sähkölaitteista, joita ei tarvita työpäivän 

jälkeen, jännite? 

Ovatko sähkökaappien edustat tyhjät? 

YMPÄRISTÖ 

Onko kemikaalien kanssa työskentelevä henkilökunta 

tietoinen käytettävien kemikaalien ominaisuuksista ja 

niihin liittyvistä vaaroista? 

Onko henkilökunnalla tiedossa jätteiden 

käsittelyohjeistukset ja keräyspisteet? 

Noudattaako henkilöstö tartuntavaarallisten materiaalin 

käsittelyn ja hävittämisen ohjeistuksia? 

Noudatetaanko säteilyvaara kohteissa tarkoin 

turvallisuusohjeistuksia? 

Onko henkilökunta tietoinen viiltävän ja pistävän jätteen 

ohjeistuksista? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 


TOIMENPITEET 


TOIMENPITEET 


TOIMENPITEET 

LIITE 5(6) 

VASTUU- 

HENKILÖ 

VASTUU- 

HENKILÖ 

VASTUU- 

HENKILÖ

5. TIETOTURVALLISUUS 

TIETOTURVALLISUUS 

Ovatko salassapitokäytänteet henkilöstön tiedossa ja niitä 

noudatetaan? 

Ovatko kaikki työntekijät allekirjoittaneet 

salassapitosopimuksen? 

Onko henkilökunta perehtynyt tietoturvaohjeistuksiin ja 

niitä noudatetaan? 

Onko henkilökunta perehtynyt tietosuojamateriaalin 

hävittämisen ohjeistuksiin ja niitä noudatetaan? 

Säilytetäänkö ja kuljetetaanko sairauskertomukset niin, 

ettei ulkopuolisilla ole pääsyä asiakirjoihin? 

Toteutuuko potilastietojen salassapitovelvollisuus (vain 

hoitoon osallistuvat tutustuvat potilaskertomuksiin)? 

Ulkopuolisen henkilön ei ole mahdollista saada haltuunsa 

salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat pöydällä, tulostimella 

tai roskakorissa? 

Työskenteleekö henkilökunta tietokoneella vain omilla 

tunnuksilla? 

Kirjaudutaanko tietokoneelta aina ulos tai lukitaanko 

kone, kun sillä ei työskennellä? 

Vaihdetaanko henkilökohtaiset salasanat säännöllisesti? 

KYLLÄ OSIT- 

TAIN 


TOIMENPITEET 

LIITE 6(6) 

VASTUU- 

HENKILÖ

terveydenhuollon laitosturvallisuus ja riskienhallinta - Aaltodoc

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?