pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
46<br />
5 Esitysten taloudelliset <strong>ja</strong><br />
yhteiskunnalliset vaikutukset<br />
Julkinen panostus korkeakoulujen toimintaan, työelämässä olevien osaamisen kehittämiseen<br />
sekä äkillisten rakennemuutosten aiheuttamiin muutostarpeisiin on huomattavaa, minkä<br />
vuoksi niihin suunnatut voimavarat on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Korkeakoulujärjestelmän<br />
on tarjottava erilaisille <strong>ja</strong> eri tavoitteilla opiskeleville useita erilaisia mahdollisuuksia<br />
<strong>ja</strong> opintopolku<strong>ja</strong> korkeatasoisen osaamisen saavuttamiseksi. Työryhmän ehdotukset<br />
yhdessä jo käynnistettyjen kehittämistoimien kuten opiskeli<strong>ja</strong>valinnan uudistamisen kanssa<br />
tuovat entistä useammalle mahdollisuuksia saavuttaa korkeakoulutasoista osaamista. Tämä<br />
edistää koulutuksellista tasa-arvoa, työvoiman osaamisen lisäämistä, väestön koulutustason<br />
nousua <strong>ja</strong> Suomen kilpailukyvyn vahvistumista. Samalla pidennetään työuria niiden alusta,<br />
koska välivuosien määrä vähenee, korkeakoulujen valintasuma purkaantuu <strong>ja</strong> yhä suurempi<br />
osa väestöstä tulee koulutuksen piiriin. Pitkällä aikavälillä ehdotusten toteuttaminen edistää<br />
työurien pidentymistä myös loppupäästä, koska korkeakoulutetut pysyvät työelämässä<br />
pidempään <strong>ja</strong> monipuolinen tarjonta mahdollistaa osaamisen uudelleen suuntaamisen.<br />
Ehdotusten toteuttaminen edellyttää panostusta korkeakoulutarjonnan uudelleen<br />
jäsentämiseksi korkeakouludiplomeiksi sekä tarjonnan <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uksen lisäämistä uusille<br />
opiskelijoille. Esimerkiksi Ruotsin korkeakoulujärjestelmässä on mahdollista suorittaa korkeakoulututkintojen<br />
lisäksi joustavasti myös tutkintojen osia. OECD:n tilastojen mukaan<br />
kustannukset opiskeli<strong>ja</strong>a kohti eivät Ruotsissa juuri poikkea Suomen vastaavista kustannuksista.<br />
Tämän poh<strong>ja</strong>lta voidaan päätellä, että tarjonnan avaamisesta korkeakouluille<br />
aiheutuvat kustannukset voidaan arvioida nykyisten opiskeli<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> opintopisteen kustannusten<br />
poh<strong>ja</strong>lta olevan noin 7 000 euroa opiskeli<strong>ja</strong>a kohden, mikä noin 2 000 opiskeli<strong>ja</strong>n<br />
volyymillä merkitsisi noin 14 miljoonan euron laskennallista vuosikustannusta.<br />
Kyse on kuitenkin pääosin olemassa olevan tarjonnan uudelleen jäsentämisestä, jolloin<br />
osa kustannuksista saadaan katettua nykyisillä voimavaroilla. Korkeakoulutukseen kohdistetut<br />
säästöt vaikeuttavat uudentyyppisten koulutusten suunnittelua <strong>ja</strong> toteutusta. Julkisen<br />
rahoituksen sopeuttamistarpeesta johtuen ei ole mahdollista suunnata merkittävää<br />
lisärahoitusta korkeakouluille. <strong>Opetus</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuriministeriö</strong> tukee korkeakoulu<strong>ja</strong> vuonna<br />
2013 suunnitteluvaiheessa yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Kokeilua varten tulee lisäksi<br />
varata vuosina 2014–2018 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kokeilussa hyödynnetään tulevan<br />
rakennerahastokauden voimavaro<strong>ja</strong>. Koulutukseen voidaan myös kohdistaa olemassa olevia<br />
työvoimahallinnon voimavaro<strong>ja</strong>. Avoimen korkeakouluopetuksen opiskeli<strong>ja</strong>t osallistuvat<br />
kustannuksiin maksamalla avoimen korkeakouluopetuksen maksu<strong>ja</strong>.