pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
18<br />
Tanska<br />
Tanskan korkeakoulutus sisältää yliopistosektorin, ammattikorkeakoulusektorin <strong>ja</strong> akatemiasektorin.<br />
Instituutte<strong>ja</strong> on neljän tyyppisiä: ammattiakatemiat (erhversakademier,<br />
academies of professional higher education), ammattikorkeakoulut (professionshøjskoler,<br />
university colleges), yliopistot sekä ylipistotasoiset taide-instituutit. Kaikki lyhyet korkeakouluopinnoton<br />
nyt keskitetty seitsemään ammattiakatemiaan.<br />
Lainsäädännöllä säädetään lyhyiden korkeakoulututkintojen organisoinnista, pääsyvaatimuksista,<br />
laadunvarmistuksesta <strong>ja</strong> akreditoinnista sekä koulutusta järjestävistä instituuteista.<br />
Kansallinen arviointikeskus EVA valmistelee <strong>ja</strong> tekee esitykset koulutusohjelmien<br />
akreditoinnista, mutta päätöksen tekee itsenäinen arviointineuvosto.<br />
Lyhyeen tutkintoon johtavat opinnot toteutetaan ammatillisina akatemiaopintoina<br />
(erhversakademiuddannelse), joiden kesto on 1 ½–2 ½-vuotta, opintopisteinä (ECTS)<br />
90–150 riippuen koulutusalasta. Koulutusten tavoitteena on valmistaa opiskeli<strong>ja</strong>t analyyttiselta<br />
perustalta käytännöllisiin, ammatillisiin tehtäviin. Koulutusalo<strong>ja</strong> ovat biotekniikka,<br />
laboratoriotekniikka, tuotekehitys, tietotekniikka, sosiaalitieteet, terveys, tekniikka <strong>ja</strong> liiketalous.<br />
Tutkinnon suorittaneet voivat tietyin ehdoin lukea opinto<strong>ja</strong> hyväksi <strong>ja</strong>tkaessaan ylempiin<br />
korkeakoulututkintoihin. Suurin osa ei kuitenkaan <strong>ja</strong>tka ylempiin koulutuksiin, mutta<br />
joissain instituuteissa opinto<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong>tkavien osuus on noin puolet kaikista opiskelijoista.<br />
Minimikelpoisuus koulutuksiin on yleissivistävä toisen asteen koulutus. Koulutukseen<br />
pääsy on mahdollista myös ammatillisen koulutuksen <strong>ja</strong> koulutuksen ulkopuolella opitun<br />
tunnustamisen kautta.<br />
Lyhyisiin tutkintoihin opiskelevien osuus 18–21-vuotiaiden ikäluokasta on 10–20 prosenttia.<br />
Aikuisten osuus opiskelijoista on 60 prosenttia. EURASHEn raportin (Kirsch &<br />
Beernaert 2011, 126) mukaan heikommassa asemassa olevat <strong>ja</strong> alemmista sosioekonomisista<br />
ryhmistä tulevat ovat luultavasti yliedustettuna näissä koulutuksissa, mutta tarkko<strong>ja</strong><br />
tieto<strong>ja</strong> ei ole saatavilla.<br />
Koulutukset suoritetaan pääasiassa päätoimisesti, mutta myös osa-aikaisesti. Koulutukset<br />
järjestetään joustavasti opiskelijoiden tarpeet huomioiden mm. aikataulu<strong>ja</strong> sovittaen <strong>ja</strong><br />
monimuoto-opetusta hyödyntäen. Opintoihin sisältyy vähintään 15 opintopistettä työharjoittelua<br />
<strong>ja</strong> 10–15 opintopisteen päättötyö. Työnanta<strong>ja</strong>t voivat osallistua opetussuunnitelmien<br />
laatimiseen <strong>ja</strong> osassa tutkinto<strong>ja</strong> tarjoavista oppilaitoksista tiivistä yhteistyötä tehdään<br />
myös ammatillisten järjestöjen kuten ammattiliittojen <strong>ja</strong> kauppakamareiden kanssa.<br />
Lyhyen korkeakoulututkinnon suorittaneille on todellinen tarve <strong>ja</strong> he työllistyvät hyvin.<br />
Valmistuneet työskentelevät pääasiassa korkeatasoisen osaamisen omaavina ammattilaisina.<br />
Ruotsi<br />
Ruotsin korkeakoululaitos muodostuu yliopistoista <strong>ja</strong> muista korkeakouluista. Ensimmäisen<br />
syklin korkeakoulututkinto<strong>ja</strong> ovat kaksivuotinen Högskoleexamen <strong>ja</strong> kolmivuotinen<br />
Kandidat-tutkinto. Kaksivuotiset tutkinnot muodostavat vain 4% kaikista ensimmäisen<br />
syklin tutkinnoista. Ensimmäisellä syklillä on lisäksi noin 25 ammatillista korkeakoulututkintoa,<br />
jotka ovat kestoltaan kahdesta vuodesta kolmeen <strong>ja</strong> puoleen vuoteen.<br />
Korkeakoulututkinnon voi suorittaa kokoamalla tutkinnon yksittäisistä opintokokonaisuuksista<br />
(fristående kurser) tai koulutusohjelmissa. Tietyt, erityisesti ammattiin<br />
valmistavat tutkinnot, on kuitenkin mahdollista suorittaa vain koulutusohjelmissa. Sekä<br />
koulutusohjelmiin että yksittäisiin opintokokonaisuuksiin haetaan keskitetysti sähköisen<br />
hakujärjestelmän kautta. Yhteishaku järjestetään kahdesti vuodessa.
Change language